OAJ Lappi 1/2010 by Jaakko Sarmola

OAJ LAPPI 1/2010

Tuloksellisuus uudessa virkaehtosopimuksessa Uudet valtuutetut V채itelleit채 opettajia

OAJ LAPPI

OAJ LAPPI 1/2010 Sivu 3 4 5 6 7 11 14 16 17 18 22 24 26 28 29 32 35 36 40 41 42

Päätoimittajan palsta Puheenjohtajan palsta OAJ:n puheenjohtajan palsta OAJ:n tiedottajan palsta Uusien valtuutettujen esittely Vuoden lappilainen opettaja 2009 Kunnan opetusalan OVTES- prosessi ja tulos, Visa Pohjola Lastentarhanopettajien sivut Ylliläisten sivu Ysiläisten sivut Yhdistyksen organisaation esittely ja jäsenyhdistysten yhteystiedot Ammatillisten sivut Pedagogisten yhdistysten esittelyt Sopimustekstien tulkinnallisuus paikallisessa neuvottelussa, K.Filpus Lumia, Liisa Halonen-Laiti Tutkittuja juttuja Sivistystoimen palvelut aluehallinnossa, Elisa Suutala Mitä yhteistyöhankkeita kouluissa? Ylitornion ja Övertorneån rajayhteistyö TOKI-projektin lähtökohtana POHTI opettajien kaukalopalloturnauksessa Varkaudessa 13.-14.2.2010 Koulua verkossa, Pekka Pelttari

OAJ LAPPI – OAJ:n Lapin alueyhdistyksen lehti 1/2010

LAPPI 2

Päätoimittaja Liisa Halonen-Laiti

Kannen kuva Seppo Kemppainen

Toimitus Marita Kukkola Jaakko Sarmola Ismo Lahtela Outi Ylitapio-Mäntylä Hannamari Löf-Pentinpuro

Painopaikka Tornion Kirjapaino Ky, Tornio 2010

Toimitussihteeri Marja-Terttu Ylipaavalniemi

ISSN 1798-3487

OAJ LAPPI

äätoimittajan palsta

Hyvä OAJ Lappi! Koko Lappi ja kaikki jäsenryhmät kattava OAJ:n Lapin alueyhdistys elää nyt jo toista vuottaan. Myös tämä lehti, Lapin Kielas -lehden työn jatkaja, ilmestyy nyt toista kertaa OAJ Lappi -nimisenä. Lehden ulkonäkö ja koko ovat nyt totutun perinteiset, mutta keskustelua ja tunnustelua on ollut jo muutoksen suuntaan tältäkin osin. Lehden ilmestymisen jälkeen tullaan jäsenistölle tekemään kysely siitä, millaisena he haluavat lehden tulevaisuudessa olevan. Lehden tehtävänä on jakaa tietoa Lapin opettajien kesken ajankohtaisista ja tärkeistä järjestö- ja muistakin opettajia kiinnostavista asioista. Paperilehtenä ilmestymisen puolesta on moniakin näkökohtia. Lehden voi sen ilmestyttyä panna kaapin päälle, sinne mihin muutkin tärkeät ja mukavat asiat pannaan talteen ja sieltä sitten vähän kerrallaan tutkitaan asioita. OAJ Lappi on totutusti ilmestynyt kerran vuodessa, joten siihen valikoidaan koko vuoden ajankohtaisina pysyvät asiat, kuten yhteystiedot ja palkka - asiat. Tämä lehti ilmestyy myös nettiversiona, joten kukin voi lukea sitä itselleen parhaiten sopivassa muodossa. Elämme tärkeää vuotta OAJ:n historiassa. Tänä vuonna tapahtuu merkittäviä asioita. Uusi valtuusto astuu remmiin ja valitsee uuden OAJ:n puheenjohtajan. Tässä lehdessä esitellään uudet valtuutetut Lapin läänistä. Lapissa jatkuu jo jonkin aikaa tapahtunut kehitys koulupuolella. Kouluverkko harvenee. Peruskouluja on vähentynyt roimasti 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lukioiden lukumäärän suhteen kehitys näyttää siltä, että oltaisiin palaamassa

1960-luvun tilanteeseen, jolloin kuntiin alettiin perustaa kunnallisia keskikouluja, oppikouluja ja sitä mukaa lukioita. Asutus vähenee syrjäkyliltä, ja niin myös lukioikäisten joukko. Muutaman maaseudulla sijaitsevan ammatillisen oppilaitoksen lisäksi ammatillinen koulutus keskittyy etupäässä kaupunkeihin. Kaupunkikeskukset näyttävät pitävän väkimäärän suhteen pintansa, Rovaniemi ja Kemi-Tornio-seutu pystynevät puolustamaan paikkaansa elinvoimaisina taajamina, mutta muun Lapin kehityksen näkymät ovat avoimempia. Korkea-astettakin Lapin läänissä on, elivoimainen ja kansainvälinen Lapin yliopisto Rovaniemellä sekä ammattikorkeakoulut Rovaniemellä ja Kemi-Tornio-alueella. Niitä tarvitaan edelleen. Kysymyksiä herättävät haasteet, joita mahdollisesti tulee esiin uusien korkeakoululakien myötä. Aika näyttää myös, miten matkailun ja kaivostoiminnan kehitys elävöittää alueita, väestömäärää ja samalla koulujen tarvetta. Siellä, missä on talous- ja elinkeinotoimintaa, siellä on myös ihmisiä. Siellä on myös nuoria ihmisiä ja lapsia. Missä on lapsia ja nuoria, tarvitaan koulutusta – ja opettajia. Missä on opettajia, tarvitaan OAJ-järjestötoimintaa ja sen tiedottamista. Parasta kevättä! Liisa Halonen-Laiti päätoimittaja 3

OAJ LAPPI

uheenjohtajan palsta

Alueyhdistys kehittää toimintaansa OAJ:n Lapin alueyhdistyksen puheenjohtajana olen saanut johdettavakseni korkeasti koulutettujen jäsenten etuja ajavan yhdistyksen. Erityisesti minua innostaa opetusalan osaava ja ammattitaitoinen jäsenistö, joka on tottunut ilmaisemaan mielipiteensä ja tekemään tilanteessa kuin tilanteessa parhaansa. Lappilainen opettaja on onneksi säilyttänyt työmotivaationsa niukkojen resurssien paineesta ja lomautuksistakin huolimatta. Viime vuoden aikana OAJ:n Lapin alueyhdistyksen väliaikainen hallitus kokosi verkostoaan, tunnusteli siipiään uuden, suuren yhdistyksen toiminnan muotoja kehitellessään sekä toimintaa vetäessään. Vuoden 2010 varsinaisella hallituksella on nyt edessään verkostojen laajentamisen, toiminnan tehostamisen ja vastuunjaon jakamisen aika. Se tarkoittaa kaikkien toimintoketjujen yhteensovittamista sujuvaksi kokonaisuudeksi, ja jokaisen hallituksen jäsenen aitoa vastuunottoa asioiden hoitamisessa. OAJ:n Lapin alueyhdistys on jaettu maantieteellisen kokonsa takia kolmeen jaokseen: Pohjois-Lappiin, Keski-Lappiin sekä Länsi-Pohjaan. Näiden jaoksien tehtävänä on alueellisen tasa-arvon takaaminen. Koska alueyhdistyksen hallituksessa ei ole kaikista jäsenyhdistyksistä edustajaa on tärkeää, että nämäkin paikallisyhdistykset pääsevät jaoksien kautta vaikuttaman asioihin. Jaoksien toiminnan lisäksi tarvitaan hallitukselle asioita valmistelevia tiimejä, joiden perustamisen aika lienee nyt. Mielestäni niin ammatilliset opettajat, lastentarhanopettajat kuin yleissivistävät opettajat tarvitsevat alueyhdistyksessä oman alansa asioiden käsittelyä 4

ja tukiverkostoa. On puhuttu myös tiimeistä, joissa erikseen etukäteen valmistellaan edunvalvonnan, koulutuspolitiikan ja järjestöpolitiikan asioita alueyhdistyksessä käsiteltäväksi. Alueyhdistyksen toimintamalli on elävä organisaatio, jonka pitää pystyä muuttumaan vallitsevien olojen, hoidettavien asioiden sekä jäsenten tarpeiden mukaan. Tarvitaan vielä ideologisiakin keskusteluja siitä, millaisen tämän elävän organisaation tulisi olla. Näen, että alun perin alueyhdistys luotiin voimavaraksi paikallisyhdistyksille sekä organisaatioksi, joka vastaa maakunnallisiin haasteisiin. Lapin maakunnan kokoisen alueyhdistyksen voima on paikallisyhdistyksille välittyvä joukkovoiman tuki. Pitkään ay-toiminnassa mukana olleena uskon tuntevani jäsenistön tarpeet. Silti haluan olla jatkuvasti tietää, mitä missäkin päin Lappia ajatellaan ja mielessä liikkuu, jotta voimme hallituksessa rakentaa Lappiin parhaan alueyhdistyksen.

ola Marita Kukkola a puheenjohtaja

OAJ LAPPI

AJ:n puheenjohtajan palsta

Meneillään on OAJ-läisittäin tärkeä kevät. Tätä kirjoitettaessa käyvät opettajat parhaillaan vaaliuurnille kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa ympäri maan. Lähipäivinä tiedämme, ketkä 150 jäsentä äänestettiin OAJ:n valtuustoon käyttämään järjestön ylintä päätösvaltaa. Uudessa valtuustossa tulee olemaan sekä vanhoja konkareita ja että uusia valtuutettuja, mutta kokemus on osoittanut, että valtuusto pystyy ensi kokouksestaan lähtien rakentavaan ja yhtenäiseen, hyvähenkiseen työskentelyyn. Uudella valtuustolla on myöhemmin keväällä edessään uuden johdon valitseminen OAJ:lle. Järjestölle valitaan uusi puheenjohtaja nelivuotiskaudeksi ja hallitus kaksivuotiskaudeksi. Seuraajani aloittaa työnsä 1.8.2010 lukien. OAJ on näkyvä ja keskeinen työmarkkinatoimija ja edunvalvoja, jota arvostetaan laajasti yli järjestö- ja sopimusrajojen. Myös neuvottelusuhteet työnantajaan ja valtakunnan päättäjiin ovat kunnossa. Nämä asemat eivät ole tulleet kuitenkaan ilmaiseksi, vaan niiden eteen on tehty paljon työtä. Näitä edunvalvonnan vaikuttamisväyliä kannattaa huolellisesti vaalia. Siksi myös uusi puheenjohtaja tarvitsee jäsenistön tuen ja luottamuksen työlleen heti alusta lähtien. Lähes koko OAJ:n jäsenkunta on jo uusien virka- ja työehtosopimusten piirissä. Onnistuimme neuvottelemaan opettajille ja lastentarhanopettajille uudet sopimukset ilman näkyviä työtaistelu-uhkia, vaikka lähtökohdat viime syksyn neuvotteluihin olivat erityisesti kunta-alalla ja yliopistoissa poikkeuk-

Kuva: Anne Nisula

Työ OAJ:n jäsenten parhaaksi jatkuu

sellisen hankalat. Opettajia ja lastentarhanopettajia koskevat uudet sopimukset kestävät vertailun muilla aloilla tehtyjen sopimusten kanssa, tulosta voi pitää kokonaisuudessaan kohtuullisena. OAJ on sopimusneuvottelujen ohella jatkanut kamppailua lomautuksia sekä muita kuntien ja muiden ylläpitäjien säästötoimia vastaan. Esimerkiksi lukuisia lomautusuhkia on OAJ:n painostustoimien ansiosta peruttu. On tärkeää, ettei perustelemattomiin ja koulutyötä haittaaviin palkanleikkauksiin vastakaan suostuta. Päättäjillä ei ole läheskään aina käsitystä siitä, mihin leikkaukset kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa johtavat. OAJ:n jäsenten ja järjestötoimijoiden velvollisuutena on varoittaa leikkauksen seurauksista, konkretisoida niistä koituvia haittoja ja muistuttaa päättäjiä heidän vastuustaan. Työ opetuksen ja kasvatuksen voimavarojen sekä opetus- ja kasvatustyön arvostuksen puolesta jatkuu. Siihen tarvitaan terävää ja yhtenäistä OAJ:läistä edunvalvontaa niin valtakunnan, alue- kuin paikallistasolla meitä kaikkia! Lappilaisia OAJ:n jäseniä ja luottamushenkilöitä lämpimästi tervehtien! Erkki Kangasniemi OAJ:n puheenjohtaja, kouluneuvos

OAJ LAPPI

AJ:n tiedottajan palsta

Ota OAJ:n jäsenedut käyttöösi OAJ ylitti vuoden vaihteessa 120 000 jäsenen rajapyykin. Yksittäinen opettaja on siis osa suurta yhteisöä. OAJ vastaa opetus- ja kasvatusalan edunvalvonnasta, valvoo jäsenten etuja ja tekee työtä opettajien arvostuksen nostamiseksi. Palkkaan ja palvelussuhteisiin liittyvän edunvalvonnan ohella OAJ on myös keskeinen koulutuspoliittinen vaikuttaja. Jäsenyys OAJ:ssa on myös tärkeä ammatillinen yhdysside, korkean koulutuksen saaneen ammattilaisen tunnusmerkki. Alan järjestäytymisprosentti onkin moneen muuhun ammattiryhmään verrattuna korkea, kun työssäkäyvistä opettajista yli 95 prosenttia on jäseniä. OAJ:n jäsenyys tuo jäsenetuja. Jäsen saa luottamusmiespalveluista turvaa työssään ja ammatissaan. OAJ:n kouluttama luottamusmies antaa apua mm. palkka-asioissa. Paikallisia epäselvyyksiä pitääkin ensin selvittää oman luottamusmiehen avulla, sillä myös asiaan liittyvä tieto on paikallistasolla. OAJ:n tarjoaa jäsenilleen myös oikeusapua sekä opettajan ammatilliseen asemaan liittyviä lakimiespalveluja. Jäsenet ovat oikeusturvavakuutuksen piirissä. Työttömyyden varalta opettajat on vakuutettu Opettajien Työttömyyskassassa. Kassan jäsenmaksu sisältyy järjestön jäsenmaksuun, joka on verovähennyskelpoinen. Vakuutusedut kaiken kaikkiaan ovat OAJ:n jäsenellä laajat ja kattavat. Opettajan vapaa-ajalla on voimassa järjestön maksama tapaturmavakuutus. Järjestö on hankkinut jäsenilleen myös matkustajavakuutuksen, joka koskee myös mukana matkustavaa alle 20-vuotiasta lasta. Tarkempaa tietoa vakuutuksista saa osoitteesta www.if.fi/oaj OAJ on siis mukana myös opettajan va6

paa-ajassa. OAJ on osakas Holiday Clubissa, joten opettajille on tarjolla markkinahintoja edullisemmin lomaviikkoja mielenkiintoisista kohteista. Tarjontaan pääsee tutustumaan OAJ:n jäsensivuilta. Lomaviikkoja on tarjolla kotimaisten kohteiden lisäksi Ruotsin Åresta. OAJ:lla on Kouvolan lähistöllä luonnonkaunis virkistysalue, Tirvan entinen teollisuusyhdyskunta. Jäsenten käytössä on 9 hyvinvarustettua loma-asuntoa. Esimerkiksi autoilevalle opettajaperheelle on Tirva kosken pauhuineen kiehtova kohde. Helsinkiin saapuvan OAJ:n jäsenen kannattaa yöpyä järjestön omassa hotellissa Park Hotel Käpylässä, jossa on edullista majoittua erityisesti viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina. Jäsenkortilla saa alennusta ruoista, ks. park.fi Myös A-lomat tarjoaa OAJ:n jäsenille matkailu- ja virkistyspalveluja, ks. a-lomat.fi Kaikille opettajille tuttuja ja läheisiä jäsenetuja ovat mm. Opettaja-lehti ja OAJ:n taskukalenteri. Opettajaa seuraavat myös monet päättäjät. Järjestö- ja ammattilehti Opettaja on maamme vanhin viikoittain ilmestyvä aikakauslehti. Muitakin etuja löytyy. Opettajilla on mahdollisuus ottaa käyttöönsä maksuton @opettaja.fi -päätteinen sähköpostiosoite. Autoilevan jäsenen kannattaa näyttää OAJ:n jäsenkorttia Teboilin kassalla, näin saa alennusta bensiiniostoksista. Ostoalennuksista ja tarjouksista on myös paikkakuntakohtaisia sopimuksia, jotka selviävät parhaiten esim. oman yhdistyksen kotisivulta. Heikki Sahlman OAJ:n tiedotuspäällikkö

OAJ LAPPI

usien valtuutettujen esittely

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n valtuustovaalit 2010 Uudet valtuutetut vaalipiireittäin

Tanja Rantala

Lastentarhanopettajaliiton vaalipiiri Rantala Tanja Turska Kirsti OAJ:n Ammatillisten Opettajien vaalipiiri Kangasniemi Ulla OAJ-Ysi Lapin vaalipiiri Lahtela Ismo Sarmola Jaakko (Ruokamo Katariina) (Veikkolainen Petri) OAJ-Ysi Länsi-Pohjan vaalipiiri Alanärä Matti (Kukkola Marita) OAJ-Ysi Pohjois-Lapin vaalipiiri Sinisaari Elina (Lakkala Heikki)

1. Tanja Rantala pettajana Teerikallion 2. Olen lastentarhanopettajana päiväkodissa Rovaniemellä. 3. Olen valmistunut vuonna 1990 lastentarhanopettajaksi Oulusta. 4. Odotan, että valtuustotyöskentelyssä eri opettajaryhmien välinen yhteistyö lisääntyy ja pääsisimme muutenkin kehittämään koneistoltaan aika raskasta ja isoa valtuuston työskentelyä. 5. Valtuustossa haluan vaikuttaa lastentarhanopettajien palkka- ja palvelusuhde-ehtoihin, uuden varhaiskasvatuslain aikaan saamiseen ja tietenkin tulevassa ensimmäisessä kokouksessa OAJ:n uuden puheenjohtajan valintaan. 6. Omana mietelauseena valtuustotyössä: Kuunnellen, keskustellen yhteistyössä toimien.

******************************************** Kysymykset uusille valtuutetuille: 1. 2. 3. 4. 5. 6.

Nimi ja kuva Työ Koulutus Mitä odotan valtuustotyöskentelyltä Mihin haluan vaikuttaa valtuustossa Oma mietelause

********************************************

Kirsti Turska

1. Kirsti Turska 2. Päiväkodin johtaja Kivikon päiväkodissa Kemissä 7

OAJ LAPPI

3. Lastentarhanopettaja 4. Hyvän yhteistyön parantamista ja tehokasta toimintaa. 5. Lastentarhanopettajien sopimuksen siirtäminen OVTESsiin, koska se yhdenmukaistaisi ja helpottaisi edunvalvontaamme. Ripeämpää tavoitteiden toteuttamisaikataulua. 6. Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta. (lainattu Kolmesta muskettisoturista)

tamme sekä ammattijärjestöämme. 5. Pääluottamusmiehenä opettajan palvelusuhteen ehdot nousevat ensimmäisenä pinnalle. Myös pohjoisen opettajien edunvalvonta on lähellä sydäntäni. Opettajien ammattiyhdistystoiminnan resurssien turvaaminen täällä Lapissa ja pohjoisessa on tärkeää, vaikka täällä on opettajia huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi EteläSuomessa. 6. Yhteistyöllä eteenpäin

Ulla Kangasniemi Jaakko Sarmola

1. Ulla Kangasniemi otsi) ja vieraskielisen 2. Lehtori (englanti, ruotsi) koulutuksen koordinaattori, Rovaniemen ammattikorkeakoulu 3. FM 4. Vaikuttamisen mahdollisuutta, uusia kontakteja ja kokemuksia 5. Haluan vaikuttaa erityisesti ammatillisen opettajan palkkapoliittiseen ja koulutuspoliittiseen edunvalvontaan.

Ismo Lahtela

1. Ismo Lahtela 2. Päätoiminen pääluottamusmies Rovaniemellä. Luokanopettajan virka Koskenkylän koululla 3. Peruskoulun opettaja 4. Valtuustotyöhön olen ehtinyt jo edellisellä kaudella tutustua. Ison valtuuston työskentely on tarkoin säädeltyä. Valtuusto tekee tärkeitä päätöksiä koskien esimerkiksi opettajia, koulutuspolitiikkaa, koululaitos8

Olen Jaakko Sarmola, 33-vuotias äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Työskentelen Rovaniemellä Napapiirin yläasteella. Koulutukseltani olen filosofian maisteri. Opettajan työn lisäksi toimin OAJ:n Rovaniemen paikallisyhdistyksen ja Rovaniemen opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtajana, varapääluottamusmiehenä ja Nopekouluttajana. Pedagogisessa toimikunnassa edustan Äidinkielen opettajain liittoa. Valtuustokaudelta odotan mielenkiintoisia mahdollisuuksia syventää ja laajentaa tähänastisia edunvalvonnallisia vaikuttamismahdollisuuksiani. Kontaktiverkosto uudessa valtuustossa on jo varsin kattava. Tärkeimpien tavoitteideni joukossa on nuorten opettajien aseman vahvistaminen tinkimättä siitä, että kokeneidenkin opettajien ansiokehitys turvataan. Kun peruskouluja kehitetään entistä yhtenäisemmiksi ja kun opetussuunnitelmien Mietelauseenani on, että asioilla on tapana järjestyä. Toisaalta mietelauseenani ja toimintani johtoajatuksena on ollut käsitys siitä, että jos haluaa vaikuttaa päätöksentekoon, on oltava itse valmis olemaan päättämässä asioista.

OAJ LAPPI

Matti Alanärä

1. Matti Alanärä 2. Luokanopettaja, Keminmaa 3. Kannan huolta opettajien jaksamisesta ja työhyvinvoinnista 4. Haluan nostaa opettajan perustehtävän kunniaan 5. Opetusryhmien enimmäiskoko tulisi mielestäni määrätä laissa

Elina Sinisaari 1. Elina Sinisaari 2. Luokanopettaja Lukkarin koulussa Kittilässä 3. Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja, tekstiilityön aineenopettaja

4. Odotan, että pääsen seuraamaan ja vaikuttamaan valtakunnantason ammattiyhdistystoimintaan. Kun oma osaaminen ja ymmärrys asioihin laajenee, on siitä toivottavasti hyötyä myös paikallis- ja aluetason toiminnassa. Uusia asioita tulee varmasti paljon, mutta mielenkiinnolla osallistun keskusteluun ja toivottavasti saan alueemme äänen kuuluviin. 5. Toivon, että pystyn vaikuttamaan siihen, että opettajien työskentelyolosuhteet pysyvät hyvinä ja ansiokehitys jatkuu myönteisenä. Pidän tärkeänä, että harvaan asuttujen alueiden opettajat huomioidaan ja tarvittaessa heidän äänensä kuuluu. 6. Asioilla on tapana järjestyä!

OAJ LAPPI

Helppo ruoka illaksi Kevätaamuna, kun herää aikaisin, vilkaisee jääkaappiin ja huomaa, että siellähän on vaikka mitä, perunoita, porkkanoita, selleriä, sipulia, lantunpala, kaali . Kuivattuja yrttimausteita taas näkyy lieden yläpuolella lipstikkaa, meiramia, mustapippuria, maustepippuria. Pakasteessa on hirven jauhelihaa kerta-annoksiin pakattuna, viimesyksyisiltä hirvipeijaisilta ostettua. Sen panen paistinpannuun tilkkanen voita alle ja levy kuumalle. Pienentelen sitä levyn kuumetessa puulastalla pannussa pikku murusiksi ja panen levyn kiinni. Siitäpä sitten vain kattila esiin, tilkkanen vettä pohjalle ja levylle lämpiämään. Kuorin pari perunaa, huuhtelen ja pilkon pieniksi. Kuorin sipulin ja porkkanan, leikkaan pikkupaloiksi. Leikon sellerin varren palasiksi, samoin lantunpalan ja kaalta vähän. Kaikki vain kattilaan vesitilkkasen päälle ja levy kuumalle.

Tyhjennän vielä pakastevihannespussin kattilaan ja pari lihaliemikuutiota, lipstikkaa, meiramia, .mustapippuria ja vähän maustepippuriakin ja päälle lihat pannusta. Annan kiehahtaa muutaman minuutin, aukaisen vielä vähän kantta ja panen nokareen voita joukkoon. Sitten vain kattila aromipesään hyvin suljettuna muhimaan keittiön pöydälle, ja illalla ruoka on valmista, lämmintä. herkullisen tuoksuista ja ennen kaikkea helposti ja nopeasti jo aamulla valmiiksi tehtyä. Eiku syömään! Lopuksi: Jos ei satu omistamaan aromipesää, sen voi korvata styroksisella kylmälaukulla. Sekin eristää niin, että ruoka kypsyy ja pysyy lämpimänä. LHL

OAJ LAPPI

Vuoden lappilainen opettaja 2009 Vuoden lappilaiseksi opettajaksi valitaan opettajien paikallisten tai alueyhdistyksen tai työnantajan tekemien esitysten pohjalta opettaja, joka on saavuttanut työssään merkittäviä tuloksia ja on tuonut opettajan työtä positiivisesti julkisuuteen. Vuoden lappilainen opettaja on nimetty vuodesta 1996 lähtien joka vuosi, joskus arvonimen on saanut kaksi opettajaa. Tähänastiset vuoden lappilaiset opettajat: 1. Leena Aspegren, 1996, erityisopettaja, Rovaniemen maalaiskunta 2. Pekka Pelttari, 1997, lukion matemaattisten aineiden lehtori, Tornio 3. Annele Halmekoski, 1998, peruskoululun kieltenopettaja, Sodankylä 4. Mikko Vähäkari, 1999, ammattioppilaitoksen opinto-ohjaaja, Rovaniemi 5. Matti Lauronen, 2000, aikuislukion rehtpri, Kemi 6. Lea Silvander, 2001, lastentarhanopettaja, Tornio 7. Taimi Arvola, 2002, rehtori, Tornio ja Heikki Kuosmanen, 2002, koulunjohtaja, Muonio 8. Mika Pihlajaniemi, 2003, luokanopettaja, Kemi 9. Kaisa Akola, 2004, musiikkiopiston rehtori, Kemijärvi 10. Hannu Siitonen, 2005, luokanopettaja, Ranua 11. Kaija Hatakka, 2006, luokanopettaja, Rovaniemi 12. Seija Hassinen, 2007, matemaattisten aineiden lehtori, Inari 13. Anu Turunen, 2008, lukion opinto-ohjauksen lehtori, Rovaniemi ja Sirkka Veikkolainen, 2008, lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Rovaniemi

Riitta Rainio, vuoden lappilainen opettaja 2009, onnittelut saamasi tunnustuksen johdosta! 1. Mistä olet syntyisin, missä koulut käynyt, missä opiskellut? 2. Miten valitsit oman opintosuunnan? 3. Työhistoriasi, mitä vaiheita oli ennen nykyistä työtäsi ja mikä on nykyinen virkasi? 4. Mikä on opetustyössä mielestäsi parasta? 5. Miten otit vastaan uutisen, että sinut oli nimetty vuoden lappilaiseksi opettajaksi? LHL

Vastauksia vuoden lappilainen opettaja – teeman kysymyksiin: Nälkämaan laulu on soinut kotiseutuni lauluna, olen syntynyt Vuolijoella ja sieltä jo varhaisessa lapsuudessa muuttanut Kajaaniin. Neljä vuotta piti kivuta Teppanan mäkeä ylös kansakouluun ja sen jälkeen milloin pyöräillen milloin kävellen yhteiskouluun keskustaan. Kuulun siihen enemmistöön, jolla kouluaikana ei ole ollut selvyyttä uranvalinnasta. Tuo 1970-luvun tilanne on vieläkin vallitseva nuorten keskuudessa: nuori ei välttämättä tiedä miksi hän isona aikoo huolimatta siitä, että opintojen ohjausta ja ammatteihin tutustumista on paljon lisätty kouluissa. Ajauduin yliopiston pääsykokeisiin, kun sattumalta näin Kainuun Sanomissa Oulun yliopiston pääsykoeilmoituksen biologian opiskeluun kesällä 1970. Ruskea kirjekuori kertoi iloisen viestin: olin päässyt opiskelemaan kasvitiedettä ja maantiedettä! Eläintieteen aloitus mahdollistui samana syksynä jälkikäteen. Niin alkoi vaiherikas opiskelu, jota nyt on mukava muistella – niitäkin hetkiä, jolloin itku 11

OAJ LAPPI

silmässä ja koti-ikävä mielessä nieleskelin äidin leipomaa mustikkapiirakkaa ja kalakukkoa, jotka olin hakenut aamujunalta asunnolleni. Tai niitä hetkiä, jolloin epätoivoisesti piirsin kauran johtojänteen poikkileikkausta enkä saanut sitä kovin hyvin onnistumaan. Professori Vasarin toteamus ’minäkään en ollut aikanani hyvä piirtämään’ ei juuri lohduttanut. Oli pakko tulla vielä illalla piirtämään uusia kuvia. Opiskeluaika on elämänvaihe, jonka toivoisi jokaisen nuoren kokevan. Se on kämppäasumista ja niukkuuden kanssa taistelemista, mutta kuitenkin rikasta kasvun ja itsenäistymisen aikaa. Jotenkin opiskelut etenivät, koska filkandin paperit olivat auskultointivuonna 75-76 käsissäni ja ensimmäiset työvuodet edessäni. Samoihin aikoihin oli kuitenkin perheenpää kävellyt vastaani ja olimme menneet naimisiin syksyllä -75. Keväällä esikoinen ilmoitti tulostaan. Oulun Norssissa oli tuolloin ohjaavana opettajana Tellervo Renko, joka antoi neuvon ’tehdä kaikki lapset peräkkäin samantien’. Niitähän tulikin sitten seitsemän enemmän tai vähemmän peräkkäin! Työkokemusta alkoi kertyä pikku hiljaa vuosi tai puolikas sijaisuuksia tehden. Virkaa en kuitenkaan tuossa vaiheessa saanut, joten lähdin hakemaan lisäpätevyyttä maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon opettajien poikkeuskoulutuksesta. Sitä järjestettiin Joensuussa kesä- ja etäopiskeluna. Neljä lastamme jäi kahden viikon jaksoksi hyvän kotiapulaisen ja isän hoiviin kolme kertaa kesän -82 aikana, kun matkasin kursseille milloin Ilomantsin Mekrijärvelle, milloin Liperin maatalousoppilaitokseen tai Valamoon, luostarin puutarhan kasvimaata kitkemään. Opiskelu jatkui syksyllä Joensuun yliopistossa pari kuukautta kestävällä jaksolla ja sen ajaksi muutimme koko perhe Joensuuhun. Yhdeksän muuttoa kymmenen ensimmäisen avioliittovuoden aikana ja perheen kasvaminen tasaista tahtia työllisti kohtuullisen paljon. Muuttokuorma kulki sitten Haaparannan kautta Tornion Laivaniemeen vanhaan apteekkarin huvilaan, josta tuli kesätyöleirimme ja kotimme näihin päiviin asti. Tilanne 12

mutkistui, kun perheen pää aloitti työt Oulussa ja alkoi elämä kahden kaupungin ja jossain vaiheessa kahden kodinkin välillä. Pääsin töihin Tornioon -83 ja siitä asti on yläasteen biologian ja maantiedon opetus ollut ’virallista työtäni’ vaikkakin väliin mahtuu myös työskentelyä ja lisäopiskelua Oulussa. Arkirutiinien pyörittäminen niin kotona kuin opetustyössäkin on vienyt paljon aikaa ja voimiakin, mutta arkea on rikastuttanut se, että olen saanut olla mukana erilaisissa projekteissa ja työryhmissä tai muissa kokoonpanoissa kehittämis- ja organisointitehtävissä. Olen käynyt kaksivuotisen suggestopedisen opetuksen kurssin ilta- ja viikonloppukoulutuksena. Se on rikastuttanut opetusmenetelmiä. Koulumme rehtorit ovat suhtautuneet kannustaen ja tukien työhöni, mikä on erittäin tärkeää. LUMA-talkoiden alkuaikoina koulullamme järjestettiin lumamessut ja olimme järjestämässä erilaisia koulutuksia. Lähdin mukaan myös globe-ohjelmaan, mutta yksin vedettynä se osoittautui liian raskaaksi, kun matemaattisten aineiden kollegalta loppui innostus toimia projektissa. Eräänä vuonna teimme jäkäläkartoitusta kaupunkiluonnossa ja 2000-luvun alussa alkoi neljä vuotta kestänyt Arctic Globe –projekti. Se oli kansainvälinen koko pohjoiskalottia koskeva tiedeprojekti, jossa kartoitettiin ihmisravinnoksi käytettävien kalojen sisältämiä ympäristömyrkkyjä. Projektissa mukana olleet oppilaat saivat tehdä oikeaa tutkimusta ja osa oppilaista pääsi työn tiimoilta jopa Islantiin ja Norjaan ’kongressimatkoille’. Kun pitkään kestänyt projekti loppui, tuntui olo jotenkin kummalliselta ja tyhjältä: ei ollut mietittävänä miten sovittaa normaali työ ja kaikki se ylimääräinen työ, joka projekteihin liittyy, ei tarvinnut kesän aikana järjestää matkoja tai anoa rahoitusta, ei ollutkaan viikonloppuna tai iltaisin projektiin liittyvää työtä. Kesti jonkin aikaa, kunnes vähitellen taas alkoi syntyä ideoita tutkimusprojekteista, joita voisi tehdä oppilaiden kanssa... Muutamia innokkaita oppilaita lähti mukaan tupakkaprojektiin, jossa kartoitimme yläasteikäisten tupakointia kyselytutkimuksella ja kehittelimme oman valistustunnin materiaalin. Eräs

OAJ LAPPI

tutkimusaihe oli yläasteen oppilaiden hiusten värjääminen ja hiusväriaineiden vaikutus herneiden kasvuun. Näillä projekteilla on ollut aika hyvä kilpailumenestys valtakunnallisessa Tu-Ko-Ke –kilpailussa. Tässä olisikin oma tutkimusaiheensa: Miten tehdä tiedeprojekti yläasteikäisten oppilaiden kanssa, toteuttaako se valinnaiskurssina vai ylimääräisellä ajalla, kuten me olemme tehneet? Mitkä ovat tiedeprojektin sisältövaatimukset ja laajuus? Kuinka paljon tämäntyyppisiä laajempia tutkimusprojekteja on yleensäkin tehty peruskoulussa? Tutkimus on antoisaa niin oppilaiden kanssa tehtynä kuin omana projektinakin! Kaikkien näiden ’projektivuosien’jälkeen on taas hengähdystauko ja olen opiskellut kasvatustiedettä iltaopiskeluna. On mielenkiintoista verrata millaista opiskelu on nykyisin siihen aikaan, jolloin kalkkeripaperit vain rapisivat luennolla ja istuttiin hiljaa kyselemättä liikoja! Nyt vuorovaikutteiset luennot tuntuvat kotoisilta ja motivoivilta.

Näin kuluvat vuodet, opettajan työ on monipuolista ja sitä voi aina kehittää voimiensa mukaan. Biologia ja maantiede ovat oppiaineita, joiden opettamisessa on rikas sisältöalue ja oppilaat etenkin yläasteella loppumattoman haastavia ja ihania. Tieto vuoden lappilaiseksi opettajaksi valinnasta yllätti ja ilahdutti, mutta samalla sai mietteliääksi, olenko ansainnut tämän huomionosoituksen. Olen sanonut aiemminkin, että nykyaikana opettajan työ on niin haastavaa monella tavoin, että kun opettaja saa vuoden kerrallaan tehdyksi, hän voi todeta olleensa taas vuoden opettaja! Laivaniemessä 4.3.2010 Riitta Rainio Ps. projektien raportteja on koulun kotisivuilla osoitteessa http://www.pudas.tornio.fi/

Ohjaamassa kahvin homehtumista tutkivien 7.-luokkalaisten Esa Mäyrän ja Rasmus Mellerin työtä.

OAJ LAPPI

Kunnan opetusalan virka- ja työehtosopimus OVTES – prosessi ja tulos Kunnan opetusalan virka- ja työehtosopimusneuvottelut on taas saatu päätökseen. Tällä kertaa asetelma neuvotteluille oli poikkeuksellisen monimutkainen ja siksi vaikea, vaikka lopulta tulokseen päästiinkin. Kunta-alan henkilöstöhän on viiden eri sopimuksen piirissä (yleinen kunta-ala, opetusala, lääkärit, tekniset ja tuntipalkkaiset), joista kutakin erillään käytäviä neuvotteluita ohjaa kuitenkin ns. pääryhmä. Pääryhmässä, joissa OAJ:läisiä opettajia edustaa pääsopijajärjestö JUKO, neuvotellaan ns. raami, ts. tulevien sopimusten palkankorotusten suuruudet, muodot ja ajankohdat. Pääryhmä neuvottelee myös kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) keskeiset tekstit. Jo syksyllä aloitettuja neuvotteluita hankaloitti edelliseltä sopimuskierrokselta periytyneet tai sen jälkeen esiin tulleet ongelmat: pääsopimuksen irtisanominen (vaikka vanhan voimassaoloa olikin jatkettu), ns. Tehy-pöytäkirja ja maailman talouden laman myötä myös kuntien taloudellisen aseman heikkeneminen. Lisäväriä toi Elinkeinoelämän Keskusliiton ilmoitus kieltäytyä edes neuvottelemasta ns. Tupo-ratkaisusta. Hiukan yksinkertaistaen ja oikaisten voisi todeta, että kunnallinen neuvottelujärjestelmä natisi liitoksissaan, valtakunnan oikeusoppinut kyseenalaisti Tehy-pöytäkirjan vaikutusten laillisuuden ja sitä kautta koko suomalaisen virka- ja työehtosopimuskulttuurin. Toisaalta terveydenhuoltoalan hyvinä aikoina sovitut korotukset antoivat vetoapua muiden kunta-alojen koulutettujen naisten palkkatason korottamiselle.

Näihin olosuhteisiin asetti OAJ:n hallitus kierroksen tavoitteeksi ennen muuta: - ansiokehityksen jälkeenjääneisyyden kiinnikurominen muihin sopimusaloihin nähden - paikallisten toimijoiden aseman parantaminen, erityisesti luottamusmiesten ajankäyttösopimus - palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen - lastentarhanopettajien siirtäminen OVTES:n piiriin Jo viime keväänä aloitettu ns. Selko-työryhmä (sopimuksen ilmaisullinen selkeyttäminen) muuttui vähin erin syksyn ruskan myötä varsinaiseksi neuvottelutoiminnaksi, jossa pääpaino oli tekstikysymyksissä, koska em. isot kysymykset olivat palkkausjärjestelmien kehittämistä lukuun ottamatta pääryhmän neuvoteltavina. Paine sopimukseen pääsemiseksi kasvoi tarpeeksi suureksi vasta vuoden vaihteen jälkeen, jolloin sekä eri pääsopijajärjestöt että KT hahmottivat vihdoin mahdollisuuksia kompromisseille. Aiheesta mediassa ja myös valtioneuvoston taholta esitetyt kommentit julkisen sektorin asemasta työmarkkinakentässä olivat omiaan sävyttämään ratkaisuun pääsemistä, näkökulmasta riippuen haitaten tai edistäen. Tulos kuitenkin saatiin aikaan: koulutetut naiset, tässä opettajat, saivat, OAJ:n ja JUKO:n puheenjohtajan vetojuhtana toimiessa, suhteellisesti vielä paremman osuuden kunta-alan potista kuin viime kierroksella, jolloin valtiokin oli mukana tukemassa koulutettujen naisten aseman parantamista.

OAJ LAPPI

Tämä tarkoittaa n. 1,5 % (keskimäärin 0,8 % 1.2.2010 ja 0,7 % 1.9.2010) palkankorotuksia sopimuksen ensimmäisenä vuonna, lastentarhanopettajilla vieläkin enemmän. Se on paljon aikana, jolloin EK:n 0,5 %:n palkka-ankkuri on monilla kaulassa. Lisäksi tulee muistaa, että viime syksyn 2,4 %:n yleiskorotukset ovat vasta tänä vuonna täydellä voimallaan rasittamassa kuntien budjetteja. Kunnallinen neuvottelujärjestelmä pysyi kuitenkin sen verran kasassa, ettei lastentarhanopettajia saatu opetusalan sopimuksen piiriin. Luottamusmiesten asema kuitenkin koheni: suosituksesta tuli sitova määräys ja annettiin lisää aikaa tehtävien hoitoon. Palkkausjärjestelmään olennaisena osana kuuluva henkilökohtaista lisää koskeva määräys uudistettiin, mikä on erityisen tärkeää siksi, että syksyn palkankorotuserä; tuloksellisuuserä, maksetaan tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen ammatinhallinnan perusteella. Mikä onkin sitten ihan oman tarinan aihe… Itse sopimuskirja OVTES 2010–2011 muuttuu ulkoisesti siten, että määräysten otsikointia on muutettu vastaamaan paremmin sisältöä, mutta myös palvelemaan entistä tarkempaa sisällysluetteloa. Tämän toivotaan helpottavan sopimuksen käytettävyyttä ennen kaikkea luottamusmiehillä, mutta myös rivijäsenillä. Lisäksi palkat ovat jatkossa erillisessä palkkaliitteessä, jolloin sopimuskauden aikana tarkistetut palkat esitetään aina uudessa palkkaliitteessä. F-osion kansanopistoja koskevat määräykset on erotettu omaksi liitteekseen. Uuden opetusalan sopimuksen (OVTES 2010- 2011) 1.3.2010 voimaan tulleet tekstimuutokset ovat pääosin ilmaisullisia täsmennyksiä. Jotain olennaistakin: peruskoulun 3. yt -tunti säilyy edelleen, kuntajaon muuttuminen ei pienennä opettajan kalleusluokkiin perustuvaa tehtäväkohtaista palkkaa, eikä kuntajaon muuttuminen vaikuta myöskään kehitysaluelisän maksamiseen, vaan kehitysaluelisää maksetaan ja voidaan maksaa edelleen niissä viroissa ja tehtävissä, joissa sitä maksettiin 28.2.2007. Em. henkilökohtaista lisää koskevan määräyksen muuttaminen helpottaa täst´edes

paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämistä, koska kunnissa ja kuntayhtymissä on nyt opetusalan ja yleisen alan virka- ja työehtosopimuksissa samanlaiset määräykset palkkausjärjestelmistä. Tehtävien vaativuus ja vastuullisuus sekä henkilökohtainen ammatinhallinta ja sitä kautta työtulokset muodostavat nyt kokonaisuuden palkkausperusteille, minkä tulee johtaa oikeudenmukaiseen ja kannustavaan palkkaukseen. Paljon jäi saamatta; ansiot eivät edelleenkään vastaa opettajan pitkää koulutusta ja työn vaativuutta, lisätyön korvaaminen on edelleen ohuen langan varassa, lainsäädännön mahdolliset muutokset ja niiden myötä tulevat haasteet ovat edessä. Työ jatkuu, kaikilla tasoilla! Visa Pohjola, apulaisneuvottelupäällikkö, OAJ

OAJ LAPPI

astentarhaopettajien palsta

Rovaniemelle Varhaiskasvatuksen linjaukset OAJ:n Koulut kuntoon -projektin puitteissa Lapin Lastentarhanopettajat ry päätti tehdä Varhaiskasvatuksen linjaukset, joihin on kirjattu yhdistyksen mielestä tärkeitä asioita, jotka tulee huomioida Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa. Asiapaperin avulla pyrimme vaikuttamaan Rovaniemen talousarvioon ja varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen. Linjausten työstäminen alkoi syksyllä 2009 ja valmis asiapaperi julkaistiin valtakunnallisena Varhaiskasvatuspäivänä 10.2.2010. Julkistamistilaisuus oli kaikille avoin, mutta tilaisuuteen lähetettiin myös henkilökohtaisia kutsuja luottamustehtävissä oleville henkilöille kuten esim. koulutuslautakunnan jäsenille. Valitettavasti paikalle ei tullut montaa poliittista

päättäjää. Tilaisuus itsessään oli erittäin antoisa ja herätti läsnä olleissa paljon rakentavaa keskustelua. Keskustelun aikana kävi ilmi, että linjausten asiakohdista osan todettiin olevan Rovaniemellä jo hoidettu hyvin tai asia on valmistelussa, mutta kehitettävääkin löytyi. Varhaiskasvatuksen linjaukset on hyvä pohjapaperi, jonka avulla pystymme tuomaan esille Rovaniemen varhaiskasvatusta koskettavia osia eri yhteyksissä niin, että perustelut pysyvät samoina. Lapin kuntien varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön saatte apua ja tukea ottamalla yhteyttä Lapin Lastentarhanopettajiin. Yhteystiedot löytyvät sivulta www.oajroi.com/jäsenyhdistykset

lliläisten sivut

OAJ LAPPI

Monimuotoisia haasteita yliopiston lehtoreiden edunvalvonnassa Uusi yliopistolaki on astunut voimaan 1.1.2010. Yliopistoväki sai odottaa työsopimuksen syntyä tovin, eikä sitä vielä tätä kirjoittaessammekaan ole vahvistettu. Tilannetta seuratessa koko yliopisto oli lakkovalmiudessa tutkijoista yliopistolehtoreihin ja virastomestareista harjoittelukouluun asti. Lakkovalmiuden nostaminen yhdisti yliopistoissa toimivien työntekijöiden yhteenkuuluvuutta, ”Me olemme yliopisto”. Yliopiston opetus- ja tutkimuksen henkilöstöön kuuluvilta työntekijöiltä yliopistolehtorit mukaan lukien vaaditaan tasokkaan opetustyön lisäksi korkeatasoista ja ajankohtaista kansainvälistä tutkimusta, jonka pitäisi syntyä opetustyön ohessa. Tutkimuksen tekeminen opetuksen rinnalla nostaa opetuksemme tasoa, mutta yhtälö ajankäytön suhteen on mahdoton. Kokonaistyöaika 1600 tuntia täyttyy kontaktiopetuksella, suunnittelulla ja opiskelijoiden ohjauksella, aikaa tutkimukselle löytyy lähinnä vapaa-aikana ja ilta- tai aamuyön hämärinä tunteina. Ajankohtaisen tutkimukseen perustuvan opetuksen lisäksi yliopistolehtoreiden työnkuvaan kuuluu monenlaisia tehtäviä. Jokaiselle opiskelijalle tulisi laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma, opiskelijoiden ohjaus ja opiskelijoiden aikaisemman osaamisen huomioiminen räätälöittää opettajan työtä, mikä puolestaan vie yhä enemmän aikaa. Opiskelijoiden yksilölliset opintopolut haastavat opettajaa työssään ja resursseja ei ole suinkaan lisätty viime aikoina. Päinvastoin uhkana on henkilöstön vähentäminen, kuten Oulun yliopiston tämän kevään 1600 henkilön yt-neuvottelut osoittavat. Tämänkaltainen suuntaus on ristiriidassa kansainvälisten yliopistovertailujen mukaan, mitkä osoittavat Suomessa opetushenkilöstöä olevan liian vähän suhteessa opiskelijamääriin.

Yliopiston tutkintouudistus on tuonut tullessaan lisätyötä opetussuunnitelmauudistuksen muodossa, unohtamatta entisiä hallinnollisia lisätöitä kuten täydennyskoulutusja tutkimusstrategiatyöryhmissä työskentelyä. Uuden lain myötä uudenlaiset paineet kasaantuvat lehtoreidenkin niskaan. Opettajien tulisi olla aktiivisena mukana tutkimushankkeissa, joihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Tutkimushankkeiden työstäminen vaatii monenlaisiin uusiin asioihin paneutumista, mikä vie aikaa muulta työltä. Uudet työsopimukset on allekirjoitettu. Vanhojen työntekijöiden siirtyminen virkaehtosopimuksesta työsuhteeseen tapahtui tämän vuoden vaihteessa. Lapin yliopistossa tämä tapahtui jouhevasti ja korviimme ei ole kantautunut mitään pulmallisia tilanteita. Vanhoille työntekijöille sopimusten allekirjoittaminen oli tuttua, mutta tietävätkö uudet työntekijät, mihin kaikkeen sitoutuivat? Työsopimus sisältää palkkaukseen, työaikaan, toimipisteeseen sekä vuosilomaan liittyviä määrittelyjä eli kyseessä ovat tärkeät asiat jokaisen yksittäisen työntekijän kohdalla. Lapin yliopisto on mukana Rovaniemen ja Kemi-Tornio ammattikorkeakoulujen yhteistyössä. Tämä voi vahvistaa tulevaisuuttamme, mutta tällä hetkellä se tuo mukanaan paljon hallinnollisia lisätöitä eri työryhmiin kuulumisen muodossa. Henkilöstön ollessa sijoitettuna konsernin sisällä oleviin Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttiin sekä Kulttuuri-instituuttiin edunvalvonnan tarve lisääntyy ja luottamusmiesten tarve lisääntyy. Haasteita siis riittää! Lapin yliopistolehtorit Päivi Linnansaari Sanna Mommo Outi Ylitapio-Mäntylä 17

siläisten sivut

OAJ LAPPI

Perusopetuksessa paljon pelissä Peruskoulujen kkehittämisen h kkannalta l tämä lukuvuosi on osoittautunut hyvin monipuoliseksi. Kunnilla on ollut erinomainen tilaisuus parantaa perusopetuspalvelujaan – tai sitten jättää ne kehittymään ikään kuin itsestään. Vähintään yhtä suurten kysymysten äärellä on oltu valtakunnan tasolla. Opettajien kannalta viime kuukausina on valmisteltu ja toteutettu useita eri hankkeita, jotka toteutuessaan vaikuttavat peruskoulujen toimintaan vielä vuosien, jopa vuosikymmenen, kuluttua. OAJ:n kannalta haastavin ja kauaskantoisin uudistus on perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunnitelmien perusteiden uudistustyö. Minkään oppiaineen edustajat eivät ole valmiit luopumaan olemassa olevista tunneistaan, vaan pikemminkin niitä on haluttu lisää. Samaan aikaan peruskouluun on ehdotettu useita kokonaan uusia oppiaineita. Kaikkien toiveita ei voi mitenkään toteuttaa: realistista olisi puhua koko peruskoulun ajalle muutaman vuosiviikkotunnin lisäämisestä. Keskusteluissa on nostettu esiin myös nivelkohtien asema sekä aihekokonaisuuksien kehittäminen. Esillä on ollut esillä useita ratkaisuesityksiä, ja johtavaksi ajatukseksi on noussut määrätietoinen mutta hillitty uudistaminen: radikaaleihin muutoksiin ei ole haluttu ryhtyä. Tämän lukuvuoden lopussa tiedämme, millaista tuntijakoa kouluihin esitetään, ja kun esitys aikanaan hyväksytään, on vuorossa opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen. Jo tuntijaon suunnitteluvaiheissa on ollut luontevaa pitää mielessä opetussuunnitelma-asiat, sillä tuntijako ja ops liittyvät toisiinsa hyvin kiinteästi. Tuntijaon ohella muutkin perusopetuksen uudistushankkeet liittyvät tavalla tai toisella rahaan eli opetuksen resursointiin. Opetusministeriö sai viime vuoden lausuntokierroksen jälkeen lopullisesti valmiiksi perusopetuksen laatukriteeristön, jota ollaan nyt jalkauttamassa kuntiin. Laatukriteerien käyttöönottoa vauhditettiin erillisrahoituksella. Toivottavaa on, että nuo rahat koituvat tavalla tai toisella myös opettajien hyödyksi: laadukkaasti toimiva peruskoulu on sekä oppilaan että opettajan etu.

Huomattava summa rahaa on jaettu myös ryhmäkokojen pienentämiseen. Käytännössä tuota rahaa on käytetty esimerkiksi resurssiopettajien palkkaamiseen ja jakoryhmien perustamiseen. Opettajien kannalta on tärkeää, että tuota rahaa on käytettävissä myös ensi syksynä. Koska ensi vuoden rahoitus on vielä avoinna, on tärkeää kyetä osoittamaan, että tästäkin erillisrahoituksesta on todellista hyötyä. Opettajien täydennyskoulutus on ollut pitkään kuntien oman veso-koulutuksen ja läänien ja yliopistojen järjestämän toiminnan varassa. Tarjolla on ollut myös Opetushallituksen ja eri säätiöiden ja yritysten järjestämää maksullista koulutusta. Osaava-hanke tuo mukanaan opettajien kannalta paljon hyvää, kun koulutustarjonta monipuolistuu. Etenkin pedagogisten opettajajärjestöjen antama oma koulutus hyväksytään entistä laajemmin oikeasti opettajien täydennyskoulutukseksi. Tarkoitus on tukea koulutuksen järjestäjiä niin, että henkilöstön pääsy omaa ammatillista osaamista parantavaan koulutukseen voidaan varmistaa. Hankkeella halutaan lisätä erityisesti sellaisten henkilöiden täydennyskoulutukseen osallistumista, joka eivät ole osallistuneet lainkaan tai osallistuvat vain vähän tarjottuun koulutukseen esimerkiksi riittämättömän alueellisen koulutustarjonnan tai pitkien välimatkojen vuoksi. Parhaillaan on meneillään myös perusopetuslain uudistus erityisopetuksen kehittämisen osalta. Uudistus on hyvin merkittävä, ja sen on tavoiteltu astuvan voimaan jopa ensi elokuun alussa. OAJ on koko ajan korostanut hankkeen kustannusvaikutuksia: on laskettu, että erityisopetuksen uudistaminen aiheuttaisi koko Suomessa satojen miljoonien eurojen kustannukset. Vasta viime aikoina ovat myös valmistelevat virkamiehet todenneet, että uudistus ei ole niin kustannusneutraali kuin alun perin näytti. Erityisopetuksen uudistusta on kokeiltu jo Kelpo-hankkeessa, ja kun lakiuudistus toteutuu, antaa OAJ jäsenilleen ohjeet uudistuksen vaikutuksista. Jaakko Sarmola

OAJ LAPPI

siläisten sivut

OAJ LAPPI

Lukio puhuttaa, missä mennään? Opetusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan suomalaisen lukiokoulutuksen kehittämistä. Työryhmän toimikausi päättyy lokakuun lopussa 2010. Tuntijakotyö lukion osalta käynnistyy perusopetuksen tuntijaon valmistuttua, aikaisintaan vuonna 2011. Ensi syksynä on lukiolaisilla mahdollisuus suorittaa A-kielissä ja B1-kielissä syventävä kurssi, jolla arvioidaan suullista kielitaitoa. OAJ:n edunvalvontaosastolla seurataan lukion kehittämistyötä ja vaikutetaan asioihin monin eri tavoin, mm. osallistumalla kehitystyötä tekevien työryhmien työhön. Miltä suomalainen lukio näyttää? Kansainvälisesti vertaillen on suomalainen lukio hyvin moderni. Suomessa 1990-luvulla tehdyt uudistukset, kuten luokattomuus, kurssittaminen ja opintoajan variointi herättävät kiinnostusta ulkomailla. Niinpä ns. PISA-turistien lisäksi maassamme ja OAJ:ssäkin vierailee lukiostamme kiinnostuneita delegaatioita. Luokattomuus ja kurssimuotoisuus tarjoavat meillä muita maita paremmat edellytykset oppilaitosten väliselle yhteistyölle, kun kursseja voidaan valita myös muista lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja korkeakouluista. Noin viisitoista vuotta sitten tehtyjen isojen muutosten jälkeen on kehitetty mm. ylioppilaskirjoituksia esim. luomalla ainereaali ja uudistamalla äidinkielen koetta. Tarvetta lukiokoulutuksen perusteelliseen remonttiin ei siis tältä osin ole. Lukiolaisten liiton syksyllä 2009 julkaistu selvitys Lukion suunta 2009 kertoo lukiolaisten itsensä olevan tyytyväisiä saamaansa opetukseen ja lukion ilmapiiriin. Luokattomuuteen ollaan tyytyväisiä ja yleissivistävä perustehtävä sekä jatko-opintokelpoisuuden tuottaminen nähdään tärkeänä. Saman vahvistaa myös koulutuksen arviointineuvoston vuonna 2009 tekemä lukion pedagoginen 20

arviointi. Merkille pantavaa on jälkimmäisessä myös se, ettei tilanne olennaisesti vaihtele lukion koon, sijainnin tai opetuskielen perusteella. Kehittämistarpeiksi noissa selvityksissä nousevat mm. yhteisöllisyys ja opiskelijan henkilökohtainen ohjaus. Lukiokoulutuksen haasteet Maamme lukioverkko on toistaiseksi säilynyt hyvin kattavana, lukiokoulutusta annetaan hieman yli neljässä sadassa oppilaitoksessa. Ikäluokkien pieneneminen, muuttoliike ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu ovat kuitenkin vähentäneet lukiolaisten määrää. Kevään 2009 yhteishaussa perusopetuksen päättäneistä hakijoista noin 51 % haki lukioon ja 49 % ammatilliseen koulutukseen. Alueellisesti prosentit vaihtelevat paljonkin, mutta valtakunnallisesti työnjako näyttäisi olevan kohdallaan. Pienten lukioiden määrä on kuitenkin kasvanut ja lukioverkossa tapahtuu varmasti muutoksia. Ongelmiin voidaan pyrkiä vastaamaan tehostamalla verkostomaista yhteistyötä ja tarkastelemalla lukioverkkoa laajempina kokonaisuuksina. Lukion saamien valtionosuuksien yksikköhinnat ovat jääneet jälkeen todellisista kustannuksista ja joissakin kunnissa on pohdittu lukion siirtoa kuntayhtymän ylläpidettäväksi. Varkaudessa näin onkin jo tapahtunut. Ylläpitoratkaisuja pohdittaessa merkitystä on mm. sillä, onko kunta käyttänyt yli valtionosuuden menevää omaa rahaansa lukiokoulutukseen. Siirto kuntayhtymään merkitsisi tällöin rahoituksen pienenemistä. Vastaavasti lukiotaan huonosti pitelevän kunnan kohdalla voi ratkaisu hieman lisätä toimintaedellytyksiä. Monin paikoin lukiolla on yhteisiä aineenopettajia peruskoulun kanssa. Lukiota koskevilla päätöksillä on siis vaikutusta myös perusopetukselle. Kainuun hallintokokeilusta on saatu kokemuksia kuntayhtymässä toimimisesta ja kokemuksia kannattaa kysellä sieltä.

siläisten sivut

OAJ LAPPI

Olivatpa ratkaisut millaisia hyvänsä, olisi toivottavaa, että paikallisesti odotettaisiin opetusministeriön asettaman lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä työn valmistumista. Lopuksi Lukion opettajilta haasteita tiedusteltaessa nousee useimmin esiin kasvanut työmäärä. Lukion opetusryhmien kokoja tulisikin selvittää ja miettiä, tarvittaisiinko perusopetuksen laatukriteerien kaltaisia suosituksia myös lukiolle. Ylioppilaskirjoituksien uudistaminen on käytännössä merkinnyt uusien elementtien tuomista vanhalle pohjalle. Kun mitään ei ole jäänyt pois, on kokonaisuudesta tullut niin raskas, että kirjoitukset ja niihin liittyvät järjestelyt vaikuttavat koko lukuvuoteen. Rauhallista aikaa opetuksen perustehtävään jää liian vähän. Tälle pitäisi tehdä jotain. Suuri haaste on myös lukioverkon tulevaisuus. Väestökehitys ja muuttoliike ovat tässä tärkeimmät vaikuttajat. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on toivotusti kasvanut,

mutta valtakunnallisesti se ei ole uhka lukiolle. Ongelmia se voi lisätä lukiolle lähinnä silloin, kun opiskelijamäärät ovat jo valmiiksi kovin vähäisiä. Netistä Lukiolaisten liiton tutkimus löytyy täältä: http://www.lukio.fi/lukionsuunta2009 ja Koulutuksen arviointineuvoston raportti täältä: http://www.edev.fi/portal/julkaisu Olavi Arra erityisasiantuntija AJ OAJ

OPI-11 Pohjois-Suomen Opettajainpäivät järjestetään Oulussa 21.-22.1.2011 Päivillä luennoivat valtakunnallisesti parhaimmat ja mielenkiintoisimmat henkilöt. OPI-kotisivut www.opioulu.fi Pe 21.1.11 Madetojan salissa OPI 40-vuotisjuhlakonsertti, esiintyjänä SEMMARIT.

Voikko nää hyvin, kuulukko porukkaa – Hyvinvointia rakentamaan 21

OAJ LAPPI

OAJ:n Lapin alueyhdistyksen organisaatiosta Vuosi 2009 oli OAJ:n Lapin alueyhdistyksen 1. varsinainen toimintavuosi. Yhdistys perustettiin 21.11.2008 Rovaniemellä ja OAJ:n hallitus hyväksyi yhdistyksen jäsenyhdistykseksi 1.1.2009 alkaen. Yhdistysrekisteriin yhdistys merkittiin 3.7.2009. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on selkeyttää ja tehostaa opettajien paikallista ja alueellista edunvalvontaa. Tehtäviin kuuluu mm. vaikuttaminen OAJ:n tavoitteiden toteuttamisessa maakunnan tasolla. Samalla alueyhdistys edistää yhteisiä alueellisia hankkeita ja eri jäsenryhmien välistä alueellista yhteistyötä. OAJ:n Lapin alueyhdistys käyttää itsestään lyhyesti nimeä OAJ Lappi. Sen organisaatio jakautuu kolmeen alueelliseen jaokseen: jaoksia ovat siis Pohjois-Lappi, KeskiLappi ja Länsi-Pohja. Sääntöjen mukaan rekisteröityjä paikallisyhdistyksiä alueyhdistyksessä on 22. Pohjois-Lapin jaoksen paikallisyhdistyksiä ovat: Kittilä, Enontekiö, Utsjoki, Pelkosenniemi, Inari, Sodankylä, Kolari, Sa-

vukoski ja Muonio. Keski-Lapin jaoksen paikallisyhdistyksiä ovat; Rovaniemi, Kemijärvi, Salla, Posio, Ranua ja Pello. Länsi-Pohjan jaoksen paikallisyhdistyksiä ovat; Kemi, Tornio, Ylitornio, Keminmaa, Simo, Tervola ja Lappia. Jäsenmäärä yhteensä näissä on 3425. Alueyhdistyksessä ovat edustettuina lastentarhanopettajat, peruskoulun ja lukion opettajat, ammatilliset opettajat ja yliopiston lehtorit koko Lapista. Hallituksessa on yhteensä 19 henkilöä. Sääntöjen mukaisia toimielimiä ovat vuosikokoukset ja hallitus. Tavallisen opettajan näkökulmasta tärkeimmän työn tekee edelleen oman paikkakunnan tai työpaikan paikallisyhdistys, jonka työtä alueyhdistys tukee. Oma paikallisyhdistys vastaa arkisesta työstä ja paikallisesta edunvalvonnasta, ja sillä on yhä neuvotteluoikeudet paikallisissa neuvotteluissa. Alueyhdistys keskittyy maakunnalliseen toimintaan, ja antamaan tarvittaessa neuvottelutukea paikallisyhdistyksien neuvottelijoille.

OAJ LAPPI hallituksen jäsenet 2010-2011 Puheenjohtaja Marita Kukkola, Kemi, (YSI) (marita.kukkola@pp.inet.fi) I Varapuheenjohtaja Outi Ylitapio-Mäntylä, Rovaniemi, (YLL) outi.ylitapio-mantyla@ulapland.fi II Varapuheenjohtaja Hannamari Löf-Pentinpuro, Kolari, (LTO) hannamari.lof@kolari.fi Sihteeri Marja-Terttu Ylipaavalniemi, Rovaniemi, aluetoimisto, marja-terttu.ylipaavalniemi@oaj.fi Länsi-Pohjan jaos: Marita Kukkola Aki Luosujärvi Kyösti Miettinen Raija Kurki Markku Saastamoinen Teija Sauvolainen

YSI YSI YSI OAO OAO LTO

Keski-Lapin jaos: Petri Veikkolainen Petri Kärri Tuula Häyrinen Ritva Lampela Birgitta Elo Tanja Rantala Outi Ylitapio-Mäntylä

YSI YSI OAO OAO LTO LTO YLL

Pohjois-Lapin jaos: Eija Arvola YSI Elina Sinisaari YSI Tiina Kyrö LTO Hannamari Löf-Pentinpuro LTO Pekka Tjäderhane YSI Sirpa Pelkonen YSI

Opetusalan ammattijärjestö OAJ Lapin aluetoimisto Korkalonkatu 18 c 2, 3-kerros, 96200 Rovaniemi Puh. (016) 313 212, sähköposti: toimisto.sihteeri@co.inet.fi Avoinna: ma klo 10-16, ti-ke 10-15, pe 10-14 www.oajlappi.fi 22

OAJ LAPPI

OAJ LAPPI paikallisyhdistysten yhteystiedot Paikallisyhdistys Puheenjohtaja Enontekiö Aila Keskitalo aila.keskitalo@enontekio.fi Inari Ulla Keskitalo ulla.keskitalo@inari.fi Kemi Marita Kukkola marita.kukkola@pp.inet.fi Kemijärvi Tuula Narkilahti tuula.narkilahti@kemijarvi.fi Keminmaa Matti Alanärä matti.alanara@pp.inet.fi Kittilä Elina Sinisaari elina.sinisaari@kittila.fi Kolari Hannamari Löf-Pentinpuro hannamari.lof@kolari.fi Lappia Raija Kurki raija.kurki@lappia.fi Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi

Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio

Pääluottamusmies Pekka Tjäderhane pekka.tjaderhane@enontekio.fi Eija Leivo eija.leivo@inari.fi Kari Filpus kari.filpus@pp3.inet.fi Petri Kärri petri.karri@kemijarvi.fi Jukka Nikula jukka.nikula@edu.keminmaa.fi Tero-Tapio Nikkinen tero.nikkinen@kittila.fi Aarne Simu aarne.simu@kolari.fi Sami Karvonen sami.karvonen@lappia.fi Pekka Oksanen pekka.oksanen@tokem.fi Taisto Oikarinen Raimo Alaoja taisto.oikarinen@muonio.fi raimo.alaoja@muonio.fi Sirpa Pelkonen Veli Kairala sirpa.pelkonen@pp.inet.fi veli.kairala@luukku.com Juha Nikka Saila Sirkkala juha.nikka@pello.fi saila.sirkkala@pello.fi Jaana Pitkänen Markku Kummala jaana.pitkanen@posio.fi markku.kummala@posio.fi Tarja Asukas-Kivijärvi Kaisa Alavuotunki-Näyhä tarja.asukas-kivijarvi@ranua.fi kaisa.alavuotunki-nayha@ranua.fi Jaakko Sarmola Ismo Lahtela (YSI) jaakko.sarmola@opettaja.fi ismo.lahtela@pp.inet.fi Marko Bohm (LTO) marko.bohm@rovaniemi.fi Ritva Lampela (OAO) ritva.lampela@ramk.fi Marko Karhu (YLL) marko.karho@ulapland.fi Leena Hautajärvi Raimo Salmijärvi leena.hautajarvi@salla.fi raimo.salmijarvi@pp.inet.fi Pertti Stenberg Veli Kairala pertti.stenberg@savukoski.fi veli.kairala@luukku.com Kyösti Miettinen Matti Poikela kyosti.miettinen@simo.fi matti.poikela@simo.fi Ari Arvola Eila Mikkonen ari.arvola.@sodankyla.fi eila.mikkonen@sodankyla.fi Jaana Paronen Jari Piipponen jaana.paronen@tervola.fi jari.piipponen@tervola.fi Raija Collin Seppo Kemppainen raija.collin@tornio.fi seppo.kemppainen@tornio.fi Kyllikki Antila Jorma Autio kyllikki.antila@utsjoki.fi jorma.autio@utsjoki.fi Tuire Kariniemi Aulikki Välimaa tuire.kariniemi@ylitornio.fi aulikki.valimaa@ylitornio.fi 23

A Opinpaja-hanke on tuonut OAJ LAPPI

mmatillisten sivut

ohjauksen näkyväksi PohjoisSuomen ammattikorkeakouluissa Opinpaja-hanke starttasi tarpeesta ohjata tiettyjä opiskelijaryhmiä tutkintoon. Opettajat olivat huolestuneet ns. viittä vaille valmiista amk-opiskelijoista, jotka olivat vaarassa tipahtaa kelkasta ja jättää opinnot sikseen. Hanke syntyi Kemi-Torniossa ja sai partnereiksi Kajaanin amkin ja Oulun Diakin. Hanke tarttui ohjauksen haasteeseen ja alkoi tukea opiskelijan valmistumista systemaattisesti ammattikorkeakoulussa. Mukaan projektiin otettiin myös ennakoivasti niitä opiskelijoita, joilla arveltiin olevan valmistumista hidastavia ongelmia. Projektin jälkeen haluttiin siirtää hyviä tuloksia ja käytänteitä suoraan koulutusohjelmien toimintaan. Näin on käytännössä jo toimittukin. Hyvälle hankkeelle kun on ominaista sen jatkuminen hankerahoituksen jälkeenkin. Hankkeen tuloksia voi hyödyntää hyvin muillakin kouluasteilla kuin ammattikorkeakoulussa. Opinpaja-hanke keskittyi alkumetreiltä alkaen toimintaan, opiskelijan ohjaamiseen. Opinpaja on auttanut opiskelijaa suorittamaan tutkintonsa loppuun tavoiteajassa. Tutkinnon suorittamista ajallaan voi estää mm. vanhempainvapaa, asevelvollisuus, opiskelijan puutteet aiemmissa opinnoissa, opiskelijavaihto ja muutto toiselle paikkakunnalle. Tähän haasteeseen Opinpajassa on vastattu mm. hyödyntämällä tekniikan suomia välineitä (reaaliaikainen etäopetusjärjestelmä LearnLinc ja verkko-oppimisympäristö Moodle), joiden avulla opiskelija on voinut suorittaa opintojaksoja paikkaan tai aikaan sitomatta. Pienryhmät ja intensiiviopetus (tuki-) tietyissä aineissa ovat puolestaan paikanneet puutteita opiskelijan aiemmissa opinnoissa. Opinpajassa on annettu ns. normaalia kasvokkain tapahtuvaa opetusta ja ohjausta sekä tekniikan välinein mahdollistettua opetusta. 24

Millainen on hyvä ohjaus? Opintojen ohjauksen tulee olla ennakoivaa, tulevien tilanteiden miettimistä. Uuden opiskelijan kokonaistilanteen kartoitus tehdään tuutorointi- ja ohjausmenetelmin heti ensimmäisellä lukukaudella opintojen alussa. Opettaja ja opinto-ohjaaja kartoittavat opiskelijan kanssa yhdessä mm. mahdolliset kompastuskivet opinnoissa. Joskus kyse on opiskelijan tavoitteesta valmistua etupainotteisesti, ennen varsinaista valmistumisaikaa. Tähänkin Opinpaja on antanut tukea. Opiskelijaa on tuettu Opinpajassa opintojen alussa, keskivaiheella ja lopussa. Hyvässä ohjauksessa otetaan opiskelijan kokonaistilanne huomioon. Mitä on saatu aikaan? Partnereiden toiminta on ollut monimuotoista. Kajaanin ammattikorkeakoulussa Opinpaja tuotti uutta toimintaa insinöörikoulutuksen Tuutorituvassa sekä Elektroniikka- ja radiokerhossa. Tehtäväklinikassa suomenkieliset ja vieraskieliset opiskelijat saivat tukea opinnäytteen eli lopputyön tekemisessä. Oulun Diakissa Opinpaja selkiytti ohjausprosesseja ja työnjakoa. Siellä myös kehitettiin uutta toimintaa lääkelaskujen opettamisessa sekä kielten preppauskursseilla. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu keskittyi uuden teknologian pedagogisen hyödyntämisen lisäksi opinnäytetyöprosessiin, mm. kaupan ja kulttuurin Superklinikalla. Sieltä saatiin hyviä tuloksia valmistumassa oleville, jotka olivat muuttaneet toiselle paikkakunnalle. Pienryhmäopetus tietyissä aineissa (talousaineet, kielet, insinööriaineet, kirjoittaminen) toi lisäksi hyviä tuloksia valmistuneiden määrässä: jopa 15 % nousu tutkintojen määrässä. KTAMK toimitti julkaisun hankkeesta. Se on luettavissa www.tokem.fi sivul-

mmatillisten sivut

la http://www.tokem.fi/kirjasto/tiedostot/ Lausas_A_3_2009.pdf Jatkohanke? Kaiken kaikkiaan Opinpaja ottaa huomioon opiskelijan kokonaistilanteen, mahdollisuudet, voimavarat ja tavoitteet kohti tutkintoa. Pohjoisen ammattikorkeakoulut haluavat myös valmistuneiden jäävän alueelle hyödyntämään elinkeinoelämää. Opinpajan jatkohanke voisikin hyvin liittyä työelämäyhteistyöhön, opiskelijan yrittäjyyteen rohkaisemiseen ja uuden työn luomiseen.. Opinpajan tuloksia on lisäksi yhteistyön lisääntyminen ammattikorkeakoulujen ja omien toimialojen välillä. Hyviä käytänteitä vaihdettiin puolin ja toisin. Innovatiiviset kipinät ovat sinkoilleet sinne tänne ja herättäneet intoa lähteä kokeilemaan uusia – ja joskus myös vanhoja hyväksi havaittuja - ohjausmenetelmiä. Loppujen lopuksi kyse on opiskelijasta välittämisestä, joka näkyy myös valmistuneiden tilastoissa. Opinpajan tavoite saada opiskelija valmiiksi ajoissa on myös valtakunnallinen tavoite korkeakoulumaailmassa. Opinpajassa on yhdistynyt affektiivinen puoli eli opiskelijan tukeminen ja ohjaus sekä taloudellinen, opiskelutehokkuuden ja prosessien tarkistaminen oppilaitoksissa.

OAJ LAPPI

Faktalaatikko: Opinpaja on korkeakouluopiskelijan opintojen ohjaukseen liittyvä hanke • MIKÄ Opinpaja 2008 -2009, Opetusministeriön rahoitusta • KETKÄ Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu koordinoi, projektipäällikkö lehtori Raija Lummi sekä partnerit: Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun Diakin yksikkö • MITÄ Opiskelijan ohjaamista tutkintoon myös uudella tekniikalla • MIKSI Keskeyttämisten vähentäminen ja läpäisyasteen lisääminen • MITEN Ennakoimalla opintojen mahdollisia esteitä tai viivytyksiä järjestelmällisesti • TULOS valmistuneiden määrän kasvu ja uudet innovaatiot •Opinpajasta tehtiin julkaisu toukokuussa 2009, Pia-Maria Lausas (toim.) • Meneillään on hankkeen tulosten esittelyä laajemmalti koulukentälle • KTAMK: perustettu 1992, opiskelijoita 2 800, koulutusohjelmia on yhteensä 15 kpl., joista osa on vieraskielisiä, ylempään amktutkintoon valmistavia koulutusohjelmia on 4 • Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulu: perustettu 2000, opiskelijoita Oulussa 300, koulutusohjelmia Oulussa 2 kpl ja koko Diakonia amk:ssa yhteensä 3 kpl. ylempään amk-tutkintoon valmistavaa koulutusohjelmaa • Kajaanin ammattikorkeakoulu: perustettu 1992, opiskelijoita 2000, henkilökuntaa 200, koulutusohjelmia 12 kpl. ja ylempään amktutkintoon valmistavia ohjelmia 3 kpl.

Projektipäällikkö, lehtori ja opinto-ohjaaja Raija Lummi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta.

KTAMK:n opinto-ohjaajat ja lehtorit vasemmalta Jouko Uusitalo (kulttuuri), Martta Ruottu (tekniikka) ja hankkeen projektipäällikkönä toiminut Raija Lummi (kauppa).

P Pedagogisia yhdistyksiä OAJ LAPPI

edagogisia yhdistyksiä

Lapin Kieltenopettajat ry

Lapin Tekstiilityön opettajat ry

Puheenjohtaja Katriina Volmanen, Napapiirin yläaste Rovaniemi katriina.volmanen@rovaniemi.fi Sihteeri Riitta Hurtig, Lyseonpuiston lukio Rovaniemi, riitta.hurtig@rovaniemi.fi

Puheenjohtaja Riitta Pietarila, riitta.pietarila@rovaniemi.fi Sihteeri Helinä Harjuniemi, helina.harjuniemi@rovaniemi.fi

• pitää yhteyttä Suomen Kieltenopettajien liiton hallitukseen ja eri kieliyhdistyksiin sekä eri oppilaitosten kieltenopettajiin • järjestää jäsenilleen koulutus-ja virkistystilaisuuksia • kampanjoi valinnaiskielten puolesta • seuraa kielten yo-kokeiden uudistamista sekä lukion kieltenopettajien työmäärän muutosta sen yhteydessä • seuraa kieltenopettajien asemaa kaikissa koulumuodoissa

Lapin Kuvataideopettajat KUVATA ry

Lapin Äidinkielen opettajat ry. Puheenjohtaja Tuija Hyvönen, tuija.hyvonen@ramk.fi Sihteeri Jaakko Sarmola, jaakko.sarmola@rovaniemi.fi Toiminta: Yhdistys järjestää jäsenilleen erilaisia keskustelu-, virkistys- ja koulutustilaisuuksia. Esimerkiksi järjestetään jouluruokailu, teatteri-iltoja, kahvikeskusteluja jne. Yhdistys toimii yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa ja vaikuttaa siihen, että alueen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat saavat täydennyskoulutusta. Valtakunnallisesti yhdistys vaikuttaa myös: Jaakko Sarmola on ÄOL:n hallituksessa ja Tuula Saraniemi on Neuvottelukunnan puheenjohtaja sekä hallituksen jäsen. Yhdistys tiedottaa toiminnastaan jäsenkirjein sekä ÄOL:n jäsensivuilla.

Puheenjohtaja Kristiina Ylinärä-Tikkala, kristiina.yt@gmail.com Sihteeri Aino Peltola, aino.peltola@rovaniemi.fi Lapin Kuvataideopettajien yhdistys KUVATA ry on toiminut kymmenen vuotta lappilaisten kuvataideopettajien yhteisönä. Pohjoisessa taidekasvattajat toimivat maantieteellisesti laajalla alueella, lähin kuvataideopettaja voi olla hyvinkin kaukana, siksi KUVATA toimii luontevana yhteistyöfoorumina ja vertaistukena. Toisaalta pohjoisessa lähin kollega voi joskus löytyä väylän tai vuonon takaa naapurimaasta. Siksi olikin varsin luontevaa järjestää juhlavuoden toinen näyttely juuri valtakunnan rajalla Haaparannalla yhdessä ruotsalaisten kuvataideopettajien kanssa. Ensimmäinen 10-vuotisnäyttely pidettiin Rovaniemellä. Näihin molempiin jäsenten omaa taidetta esitteleviin näyttelyihin osallistui kuvataideopettajia useista Lapin kunnista. Omakohtainen kuvallinen työskentely on luonnollinen osa ammattia. Itse koettu taiteellinen prosessi auttaa ymmärtämään oppilaan ponnisteluja kuvan tekemisessä. Kuvatalaiset myös jakavat osaamistaan jäsenten kesken. Näillä jäsenten vetämillä kursseilla on opiskeltu mm. erilaisia keramiikan ja kankaanpainon ilmaisumahdollisuuksia ja seuraavana ideoinnissa on mediakasvatukseen liittyvä kurssi. Läheinen yhteistyö La-

edagogisia yhdistyksiä

pin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa tarjoaa myös koulutusmahdollisuuksia, tänä vuonna erityisesti kestävään kehitykseen liittyvää taidekasvatuksen pohdintaa. Olemme yhdistyksenä mukana valtakunnallisten, kestävään kehitykseen profiloituneiden taidekasvatusnäyttelyiden ”Polkuja, Pathways” järjestelyissä. Lapin yliopistolla ja Arktikumissa esiteltävät näyttelyt ovat osa kesäkuussa Rovaniemellä pidettävää kansainvälistä InSEA:n taidekasvatuskongressia. Lapin Kuvataideopettajat järjestävät myös taidematkoja, pääosin oman maakunnan taidekohteisiin. Tänä vuonna kutsumme jäsenet ja muutkin kiinnostuneet heti elokuussa tutustumaan taidekasvatusnäyttelyyn Arktikumin tiloissa ja sitten maalausretkelle Ounasvaaran upeaan luontoon. Lisäksi hyvin alkanut yhteistyö ruotsalaisten taidekasvattajien kanssa jatkuu tapaamisilla. Kansainvälinen keskustelu on kiintoisaa myös, kun seuraamme keskustelua suomalaisen peruskoulun uudistamistarpeista. Opetushallituksen tuntijakotyöryhmä ja monet kannanotot lehdistössä ovat kiinnittäneet huomiota taito-ja taideaineiden merkitykseen lapsen ja

OAJ LAPPI

nuoren kasvussa. Toimimme yhteistyössä valtakunnallisen Kuvataideopettajat ry:n kanssa ja odotamme tietenkin, että tilanne taitoja taideaineiden kohdalla korjaantuu uudessa tuntijaossa Lisätietoja KUVATAn toiminnasta annetaan ja uusia vinkkejä toimintaan otetaan vastaan, kun otat yhteyttä puheenjohtajaan tai sihteeriin.

Lapin opinto-ohjaus ry Puheenjohtaja Sinikka Kuukasjärvi-Kanto opinto-ohjaaja, Ounasvaaran yläaste, puh. 040-5336513 Sihteeri Tuija Ristimella opinto-ohjaaja, Ounasvaaran yläaste, puh. 040-5336463 Yhdistyksen tarkoituksena on työskennellä oppilaanohjauksen kehittämiseksi, opintoohjaajien ammattitaidon parantamiseksi, hyvän yhteishengen ja yhteenkuuluvaisuuden edistämiseksi jäsenistössä sekä valvoa jäsenistön yleisiä ammatillisia etuja.

Kuva: Aleksi Tikkala

Eliina Kolehmaisen maalaus ”Laulava puu”. Haaparannan näyttelystä lokakuulta 2009.

OAJ LAPPI

Sopimustekstien tulkinnallisuus paikallisissa neuvotteluissa Suomalainen koulutus on saanut viime vuosina laajaa kansainvälistä tunnustusta. Koulutusympäristöjämme ja opetuksemme laatua on käyty hämmästelemässä ympäri maapalloa. Suomalainen opettajankoulutus on onnistunut vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Perinteisen opettamisen, ohjaamisen ja kasvattamisen rinnalle on tullut uusia tehtäviä. Opettajalta vaaditaan entistä enemmän ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja. Silti on hyvä muistaa, että opettaja on edelleen opettaja ja kasvattaja, ei terveydenhoitaja tai psykologi. Mielestäni nämä onnistumiset eivät ole heijastuneet edunvalvontaan. Meillä ei käy vierailijoita tutustumassa siihen, kuinka sopimukset neuvotellaan paikallisella tasolla. Emmekä ole viemässä neuvottelukulttuuria ulkomaille. Miksi? Meillä olisi varmasti jo tietoa ja taitoa tästä, sillä 2000-luvulla paikallisten sopimusten neuvottelu on tullut tutuksi paikallisyhdistyksille. Mielestäni siitä mistä neuvotellaan, ja mitä velvollisuuksia molemmilla osapuolilla on, ohjeistetaan hyvin selkeästi mm. alla olevilla ohjeilla: A. 5 § Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano (OVTES ja KVTES) Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. B. Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat (YT-laki) Työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat: 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä; 28

2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta; 3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia; sekä 4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Ongelmaksi on mielestäni muodostunut YTlaki. Siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa, mutta hyvin useasti työnantajapuoli unohtaa lain hengen. Eli melkeinpä kaikista henkilöstöä koskevista muutoksista tulisi neuvotella jo hyvissä ajoissa etukäteen. Hyvin monesti aloitteentekijäksi neuvotteluille joutuu paikallisyhdistys. Toinen ongelma on sopimusten pykälien tulkinnanvaraisuus. Varsin monesti neuvotteluissa joudutaan tilanteeseen, jossa työnantajapuoli kysyy lisäneuvoja kunnalliselta työmarkkinalaitokselta ja työntekijäpuoli OAJ:stä. Saadut ohjeet ovat molemmille osapuolille varsin selvät. Ongelma on siinä, että ohjeet ovat täysin erilaiset. Pitäisikö paikallisista neuvotteluista luopua, kun pääsopijajärjestöillä on niin erilaisia sopimustulkintoja? Toisaalta monesti neuvotteluissa on kysymys vain periaatteesta, ei niinkään suurista summista. Tässä jos missä työnantaja voi aiheuttaa itselleen kauaskantoista hallaa omalla toiminnallaan esim. työntekijän kokiessa motivaation puutetta omassa työssään. Voi vain arvata mitä tämä uusien sopimusten tuloksellisuus-termi tulee aiheuttamaan. Uskon, että useat luottamusmiehet tulevat saamaan mitä erilaisimpia näkemyksiä vastapuolelta termin avaamiseksi. Jotenkin tuntuu, että nyt pitäisi sopimuksista saada ensin pääsopijajärjestöjen selkeä yhteip nen näkemys ja sitten vasta jalkauttaa sopimukset si. paikalliselle tasolle neuvoteltaviksi. Palkkasihteeri Kari Filpus

OAJ LAPPI

Lumia men tultua sukset olivat kulkuneuvo, ratkaisevasti parempi kuin kulkea jalan. Saattoi oikaista poikkimaisin, että matka lyheni. Latu tosin oli usein, erityisesti maanantaiaamuisin ummessa. Talvellahan oli joko pakkanen, satoi lunta tai muuten vain tuiskutti, aivan niin kuin kuluvana talvenakin on ollut. Kun tulee lauhempaa, on mukava tehdä lumiukkoja tai peräti lumilinna. Illaksi haus-

Kuva: Liisa Halonen-Laiti

”Ne ovat menneen talven lumia”- sanotaan, kun jokin on auttamattomasti ohi. Lumet tulevat aina uusina ja sulavat keväällä. Lumi kuvastaa elämän kiertokulkua.. Se on aina uusi, mutta oikeastaan se on samaa vettä, joka pallollamme kiertää eri muodoissa. Lumi on hyvä monelle, niin on ollut ja on. Lumen myötä tulevat hiihto-, reki- ja moottorikelkkakelit. Kun kouluun kuljettiin ennen, lu-

OAJ LAPPI

kuutta tuovat lumilyhdyt, jotka on rakennettu nuoskalumen aikana. Nykypäivien ilmiöitä ovat lumiveistokset, jotka on rakennettu poistamisperiaatteella muotteihin tehdyistä lumikuutioista. Ja sitten odotetaan, että pakkaset jatkuisivat eikä sataisi kovin paljon lisää lunta niiden päälle. Ja onpa lumilinnasta aivan matkailuvaltiksikin asti. Lumi on aivan mukava silloinkin, kun sitä on vielä niin vähän, että ei ole vielä hiihtokeliä. Kerran kouluaikana oli juuri sellainen vähäinen lumi, että saattoi hyvin kävellä missä vain ja jäljet jäivät. Koulumatkalla tehtiin karhunrengas suolle ja siinä sitten juostiin myöhäiseen iltaan. Kotona olivat jo vähän ihmetelleet, kun koulukkaita ei kuulunut tavalliseen aikaan. Ilta oli jo hämärtynyt, mutta kuun valossa oli hyvä juosta karhunrengasta eikä siinä ajankulua huomannut. Suo oli jäätynyt kovaksi ja lunta oli vain sen verran, että se ei menoa haitannut. Kerran maanantaiaamuna syksyllä oli viikonloppuna tullut huomattava määrä lunta. Koulukkaat, 13-, 11- ja 9- vuotiaat, itse olin keskimmäinen, saimme idean, että lähdetäänkin oikaisemaan kävellen kairan poikki. Ajatus ja päätös tulivat parin kilometrin päässä kotoa koulumatkalla. Metsään vain. Matkaa oli siitä paikasta, Karhumaansuolta, kouluun yli viisi kilometriä. Aukeilla oli kohtalaisen hyvä kävellä, mutta metsäisillä kankailla lumi oli kinostunut yli puolen metrin nietoksiksi. Kahlominen vaati ponnisteluja. Ei kuitenkaan palattu kesken, kun kerta oli lähdetty. Matkanteko oli hidasta ja seurauksena oli, että koulusta myöhästyttiin kokonainen tunti. Vaatteetkin olivat kastuneet, kun lunta oli tarttunut joka puolelle. Kotiin mentiin koulupäivän jälkeen tietä pitkin.

Keskitalven lumilla oli useinkin pimeää tai sitten kuu valaisi. Silloin oli myös revontulia ja tähtiä, että ei ollut aivan pimeää muuten kuin pilvisellä lauhalla säällä.. Naapuriin, Matin talolle oli aina latu auki. Siellä käytiin jopa viikoittain, hiihtäen tai hevosella. Joskus kuutamoillalla lähdettiin suksilla aivan huvikseen vain, hiihtelemään ja tehtiin samanlaisia jälkiä suksilla kuin nykyisin luisteluhiihdossa tulee. Niin tehtiin, kun oli hanki, että suksi ei upottanut. Erikoisesti kuun valo yllytti sellaiseen. Keväämmällä, kun aamulla oli kova pakkanen, aurinko lämmitti ja päivällä saattoi olla jopa aivan vesikeli. Suksenjäljet olivat sen verran syvennyksessä, että lumi ei ollut joka paikassa alkanut sulaa, keli oli hyvin luistava. Kun suvea oli ollut muutamana päivänä, tuli aivan lentokeli, suksenjäljissä lumen päällä oli päivän aikana sulaneesta lumesta jääkerros, yön aikana jäätynyt, ja silloin alamäissä luisti hyvin. Lentokelit jatkuivat enimmäkseen niin kauan kuin lunta riitti. Huhtikuulla alkoi jo näkyä pälviä puiden juurilla ja latojen seinustoilla. Kuloheinän pilkahtaminen lumen alta ja jäniksen jälkien kuvioima hanki toivat mukavan kesäisen tuulahduksen ja alkoi taas odottaa kesää. Aurinko paistoi ja alkoi jo kuulua lintujen ääniä. Valo hallitsi kaikkea. Pian olivat talvella tehdyt lumiukot, lumilinnat ja lumilyhdyt sulaneet. Talvitiet alkoivat upottaa ja sukset kulkivat pohjia myöten. Ladut ja lumikinokset alkoivat olla menneen talven lumia. Aurinko lämmitti ja kesä oli tulossa. Liisa Halonen-Laiti

OAJ LAPPI

Enemmän Hyviä Palveluja Hotelli Luostotunturissa Tanssia ja karaokea. Huippusolisteja ja bändeja. Hyvää seuraa ympäri vuoden.

Uudet huoneet

Tervetuloa ravintolamaailmaamme herkuttelemaan ja viihtymään.

Pidätämme oikeudet muutoksiin

Uudet kokoustilat

Elämyksiä ja ohjelmaa vuoden jokaiselle päivälle. Katso ohjelmat kotisivuiltamme. Pyydä esite vastaanotosta.

Ametistikylpylä

Wellness hoidot

Luostontie 1, 99555 Luosto, Puh. 016-620 400 hotelli@luostotunturi.com

WWW.LUOSTOTUNTURI.COM 31

Väitelleitä opettajia Outi Ylitapio-Mäntylä 1. Väitöskirjan nimi ja väitösajankohta? Ylitapio-Mäntylä, Outi 2009: Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja sukupuolesta ja vallasta arjen käytännöissä. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 171. Väittelin 12.12.2009. Julkaisun myynti: Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. (016) 341 2924, julkaisu@ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut 2. Mikä innosti väitöstutkimuksen tekemiseen? Tutkiminen ja tutkijan työn innostuksen kipinä heräsi minussa voimakkaana kasvatustieteen maisteriopintojen vaiheessa, kun aloin työstää gradua. Samaan aikaan työstäessäni gradua istuin kuuntelemassa filosofian luentoja ja aloin pohtia tietämiseen ja tietoon liittyviä filosofisia käsityksiä ja määrittelyjä. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset käytännöt aloin nähdä toisin kuunnellessani sukupuolen tutkimuksen luentoja. Tutkimukseen liittyvät oudot ja vieraat käsitteet kuten metodi, empiria, analyysi, epistemologia ja metodologia alkoivat pikkuhiljaa avautua minulle lukiessani erilaisia tutkimuksia ja tutkimuskirjallisuutta. Kipinästä oli tullut palava halu jatkaa tutkimuksen tekemistä maisteriksi valmistumisen jälkeenkin. Väitöstutkimuksen alkutaipaleella hapuilevana tutkijana mietin eri vaihtoehtoja tutkimuksen aiheen rajauksen ja menetelmien suhteen. Tekemäni tutkimussuunnitelma muuttuikin radikaalisti ensimmäisen jatko-opiskelu vuoden jälkeen. Tällöin pääsin vauhtiin ja kiinnostuin tutkimaan valtaa ja kasvatuksen sukupuolistavia käytäntöjä lastentarhanopettajan työssä. Aloin kerätä lastentarhanopettajan tarinoita kasvatuksesta, 32

utkittuja juttuja

OAJ LAPPI

opettamisesta ja opettajuudesta muistelutyömenetelmällä, jossa työskennellään ryhmässä omia muistoja ja kokemuksia jakaen. Oma aikaisempi työ lastentarhanopettajana oli myös innoittava tekijä aiheen valinnassa, sillä olin tajunnut sukupuolen tutkimukseen liittyviä opintoja opiskellessani oman sukupuolistavan toimintani kasvattajana ja opettajana. Olin ohjannut poikia rajuihin fyysisiin leikkeihin jumppasaliin ja tytöille olin tarjonnut rauhallisempia kotileikkejä. Myös tutkimukseni tulokset kuvastavat, kuinka lastentarhanopettajat ajattelevat kohtelevansa lapsia tasa-arvoisesti, mutta eivät välttämättä näe sukupuolistavia käytäntöjä omassa toiminnassaan ja puheessaan. Kasvattajat, toiset lapset ja koko lapsen lähipiiri määrittelevät, millaiset lelut ja leikit kuuluvat tytöille ja pojille ja millainen käyttäytyminen on sopivaa. Päiväkodin työnjakokin voi tuottaa sukupuolistavia käytäntöjä. Mies ohjaa poikia miestapaisiin töihin kuten puutöihin ja pelaamaan jalkapalloa tai sählyä. Nainen puolestaan ohjaa tyttöjä naistapaisiin töihin sormivirkkaamaan tai taitoluistelemaan.

3. Mikä on väitöstutkimuksen paras anti tekijälle? Valitsemani tutkimusmenetelmä muistelutyö osoittautui haastavasi ja samalla rikkaaksi menetelmäksi. Sen avulla sain käsiini monipuolisen aineiston. Olin itsekin tutkijana tuottamassa aineistoa, mikä on muistelutyömenetelmän lähtökohtana. Tutkimus oli minulle antoisaa myös siinä mielessä, että sain pohtia omaa lastentarhanopettajuuttani. Erityisesti työstäessäni väitöskirjan käsikirjoitusta esitarkastusvaiheeseen ymmärsin, että tutkimukseni oli ollut myös matka omaan opettajuuteeni. Kollektiiviset ryhmäkeskustelut olivat voimaannuttavia niin tutkijalle ja ennen kaikkea tutkimukseeni osallistuville lastentarhanopettajille, jotka kokivat työskentelyn työn-

utkittuja juttuja

OAJ LAPPI

ohjaukselliseksi. Ryhmässä muistelu ja muistelutyöskentelyn luonne antoivat ryhmään osallistujille mahdollisuuden puhua työstään. Yhteisissä, jaetuissa keskusteluissa oli usein eheyttävää voimaa, joka auttoi opettajaa kohtaamaan työssään jokapäiväiset haasteelliset tehtävät. Muistelutyömenetelmän työnohjauksellisuuden ja terapeuttisuuden elementit haastoivat minut pohtimaan tutkimuksen eettisiä näkökulmia erityisen huolella. Ennen väitöstilaisuutta kävin puhumassa tutkimuksestani kasvatustieteen päivillä Tampereella marraskuussa 2009 Tasa-arvo- ja sukupuolitietoinen pedagogikka -seminaarissa. Ilahduttavaa oli kuulla lastentarhanopettajaopiskelijoiden palaute: He pitivät tärkeänä, että valtaan ja sukupuoleen liittyvistä asioita puhuttaisiin opiskeluaikana. He sanoivat, että heidän opiskeluissa ei ole puhuttu sukupuolen ja vallan merkityksistä kasvatus- ja opetustyössä. Myös tutkimukseni valmistuttua olen saanut kuulla myönteistä palautetta kentän lastentarhanopettajilta, van-

hemmilta ja muilta opettajilta. Tämä palaute on lämmittänyt mieltäni ja rohkaisee minua jatkamaan haastavalla tutkijanuralla.

Kuva: A

rto Mä

ntylä

y Outi Ylitapio-Mäntylä

Mirja Hiltunen

Hiltunen, M. 2009. Yhteisöllinen taidekasvatus. Performatiivisesti pohjoisissa sosiokulttuurisissa ympäristöissä. Acta Universitatis Lapponiensis 160, Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Available at: http://www.ulapland.fi/?Deptid=28914 Väitöskirja: Lapin yliopisto, ISSN: 0788-7604, ISBN: 978-952-484-289-1 Julkaisun myynti ja tilaukset yliopiston pääkirjasto Tiede- ja taidekirjakauppa Tila puh. 016-3412924, fax 016-341 2933 julkaisu@ulapland.fi

Kuva: Niina Huuskonen

Väitöskirjasi nimi ja väitösajankohta? Väittelin 18.4.2009

2. Mikä innosti väitöstutkimuksen tekemiseen? Taidekasvatuksen alan kehittämiseen ja samalla konkreettiseen pohjoisten alueiden kehittämistyöhön osallistuminen on innostanut tutkimuksen tekoon. Taidekasvatuksen mer33

utkittuja juttuja

OAJ LAPPI

kityksen näkeminen laajasti osana erilaisten yhteisöjen arkea, taiteen tarkastelu yhteiskunnallisesta näkökulmasta, taiteen, hyvinvoinnin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kysymysten pohtiminen johtivat tarkastelemaan taidekasvatuksen yhteisöllisiä kysymyksiä. Tutkimukseni tavoitteena on kehittää yhteisöllisen taidekasvatuksen teoriaa sekä käytäntöä pohjoisen haja-asutusseuduilla monialaisten hankkeiden ja kuvataideopettajakoulutuksen vuorovaikutuksessa. Tarkastelen tutkimuksessani monivuotisia taidekasvatushankkeita, joissa on etsitty pohjoisten kylien ja nykytaiteen välistä vuorovaikutusta. Innostus on syttynyt käytännön kokemuksista hankkeiden parissa. Yhteistyö ja kokemusten jakaminen taidetoiminnan parissa sekä tieteidenvälinen vuorovaikutus niin Lapin yliopistossa kuin kansainvälissä yhteyksissä ovat vuosien myötä vain vahvistaneet innostustaKuva: Mirja Hiltunen

ni. Toimintatutkimuksena toteutettu väitöskirjatyö on luonteva osa yhteisöllisen taidekasvatuksen kehittämistyötä. 3. Mikä oli väitöstutkimuksen paras anti tekijälle? Monialaisiin hankkeisiin osallistuminen ja toiminnan dialogisuus! Yhteisöllisessä taidekasvatuksessa kaikki ovat oppijoita. Toiminnassa on mahdollistunut eri-ikäisten ja eri kulttuurisista taustoista kotoisin olevien ihmisten vuoropuhelu. Samalla olemme yhdessä kehittäneet uusia kulttuurituotteita alueella, jossa luontaiselinkeinot kohtaavat elämysteollisuuden ja matkailu paikallisten ihmisten arkisen elämänpiirin. Toimintatutkimuksessani on kyse myös tulevien kuvataideopettajien käytännön valmiuksien ja tietoisuuden lisäämisestä, heidän opettajuutensa kehittymisprosessien edistämisestä. Keskeistä itselleni tutkijana on luonnollisesti, että tutkimuksen parissa oma ymmärrykseni paitsi yhteisöllisestä taidekasvatuksesta myös pohjoisen sosiokulttuurisesta ympäristöstä on syventynyt. Väitöstutkimuksen paras anti minulle onkin ollut huomata että yleisten taidekasvatuksen tavoitteiden lisäksi yhteisöllinen taidekasvatus on konkreettisesti vaikuttanut ympäristöjen ja yhteisöjen laatuun niin kouluissa kuin koulun ulkopuolella sekä osallistunut ruohonjuuritason toiminnan kautta laajemmin pohjoisten kylien kehittämiseen. On upeaa todeta, että kehittämistyöllä voi nähdä olevan merkitystä paikallistasoa laajemmin myös valtakunnallisesti ja että se on saanut huomiota osakseen lisäksi maamme rajojen ulkopuolella. Hankkeista saatu palaute ja julkisuus sekä uusien yhteistyötahojen innostuminen ja yhteydenotot kertovat osaltaan kehittämistyön toimivuudesta, ajankohtaisuudesta ja havahduttavuudesta.

OAJ LAPPI

Sivistystoimen palvelut aluehallinnossa Aluehallintouudistus on vaikuttanut erityisesti opetusministeriön hallinnonalan palvelujen sijoittumiseen aluehallinnossa. Sivistystoimen palvelut ovat 1.1.2010 alkaen jakautuneet kolmeen virastoon: Lapin aluehallintovirastoon (AVI) sijoittuvat mm. oppilaiden ja opiskelijoiden oikeusturvaa sekä yleissivistävää koulutusta koskevat asiat ja henkilöstö. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) sijoittuvat mm. ammatillista ja aikuiskoulutusta, oppilaitosrakentamista sekä opetusmi-nisteriön hallinnonalan ESR -hankkeita, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotointa koskevat asiat ja henkilöstö. Maakunnan liittoon sijoittuvat EAKR -hankkeita koskevat asiat ja henkilöstö. Eräitä sivistystoimen tehtäviä, esimerkiksi opetushenkilöstön täydennyskoulutusta, Osaava-hankkeen toimeenpanoa, alueen sivistystoimen peruspalvelujen arviointia ja lähialueyhteistyötä koskevia asioita hoide-taan yhteistyössä AVIn ja ELYn kesken. Sivistystoimen yhteystiedot virastoittain ja asiaryhmittäin ovat seuraavat: 1. Lapin aluehallintovirasto (etunimi.sukunimi@avi.fi) • yleissivistävä koulutus ja oikeusturva, sivistystoimentarkastaja Elisa Suutala, puh. 040 578 0262 • saamelaiskoulutus, sivistystoimentarkastaja Kari Torikka, puh. 0400 188 472 • peruspalvelujen arviointi, opetustoimen tilastot ja varautumisasiat, erikoissuunnittelija Marjatta Tarkiainen, puh. 040 730 1899 • peruspalvelujen arviointi, Osaava-hankkeen toimeenpanoon liittyvät tehtävät, täydennyskoulutukseen liittyvät tehtävät, suunnittelija Aune Kina, puh. 040 716 9999 • täydennyskoulutuksen käytännön järjestelyt ja ilmoittautumiset sekä valtionavustusten maksatus, osastosihteeri Marketta Enbuska, puh. 040 708 0731

Opetustoimen palvelut kuuluvat aluehallintovirastossa peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle. Vastuualueen johtaja on Raimo Pantti. 2. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (etuni-mi.sukunimi@ely-keskus.fi) • ammatillinen ja aikuiskoulutus, sivistystoimentarkastaja Kauko Kunnari, puh. 040 526 5098 ja sivistystoimentarkastaja Anna-Liisa Eeronheimo, puh. 040 761 7752 • oppilaitos-, kirjasto- ja liikuntapaikkarakentaminen, erikoissuunnittelija Marjatta Huhtala, puh. 0400 232 278 • kirjastotoimi, sivistystoimentarkastaja Satu Ihanamäki, puh. 040 731 8505 • liikuntatoimi, liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona, puh. 0400 538 115 • nuorisotoimi, sivistystoimentarkastaja Seija Kähkönen, puh. 0400 891 241 • EU -hankkeet, ylitarkastaja Satu Huikuri, puh. 040 546 5037 Lisätietoja uudistuksesta antavat Lapin aluehallintovirastossa sivistystoimentarkastaja Elisa Suutala ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa sivistystoimentarkastaja Kauko Kunnari. Sivistystoimentarkastaja Elisa Suutala ******************************************** Päivähoidon osalta aluehallintovirastolle kuuluvat ohjaus ja valvontatehtävät (kantelut, tarkastukset ja koulutus). Lääninsosiaalitarkastaja Elina Uusitalo, elina.uusitalo@avi.fi, puh. 050 399 7588 35

OAJ LAPPI

Projekteja ja yhteistyöhankkeita Lapin kouluissa Lapissa toteutetaan vilkkaasti erilaisia hankkeita ja projekteja koulutyön merkeissä. Muutamia niistä saadaan tässä esiin haastattelun keinoin. Projektit keskittyvät yhteistyön keinoin ihmisenä kasvamiseen, osaamisen kehittämiseen, ympäristökysymyksiin ja kansainvälisyyteen. Kysymykset: 1. Projektin nimi? 2. Mitä projektissa tehdään ja mistä rahoitus tulee? 3. Projektin tavoitteet? 4. Mitä tahoja projektissa on mukana? Milloin projekti on aloitettu ja kauanko sen on suunniteltu kestävän? 5. Projektin parasta antia? ********************************************

Tohmon koulun oppilaita. Paras leikki kansantanssi.

Timo Lakkalalle monikulttuurisuusprojektista 1. Monikulttuurisuusprojekti. Tutustumme rovaniemeläiseen monikulttuurisuuteen. 2. Joka toinen viikko järjestetään vapaamuotoinen keskusteluhetki koulupäivän yhteydessä. Paikalla on oppilaita, opettajia, kaupungissa asuva maahanmuuttaja tai ryhmä ohjaajansa kanssa. Hanke on yksi IB-lukion lukuvuoden kehittämishankkeista, eikä siihen tule ulkopuolista rahoitusta. 3. Lähtökohtana on ollut vain saada aikaan konkreettisia kohtaamisia eritaustaisten ihmisten välillä. Tavoitteena olisi samalla tutustua koulunkäyntiin, koulun asemaan, oppilas-opettaja-vanhemmat -suhteeseen ja jopa opetukseen muissa kulttuureissa ja maissa. 4. Rovalan ylläpitämä MoniNet on ryhtynyt yhteistyökumppaniksemme ja toimii elintär-

OAJ LAPPI

keänä kontaktina. MoniNetin asenne hankkeeseemme on ollut upea. 5. Meillä on ollut vasta kaksi tilaisuutta koululla ja lisäksi olemme käyneet oppilaiden kanssa tutustumassa MoniNetin toimintaan. Olemme saaneet tähän mennessä vieraan Bangladeshista ja Iranista. Parasta antia on ollut huomata oppilaiden aito kiinnostus ja halu keskustella. He osaavat luoda tilanteesta välittömän, kuten koko hankkeessa on ollut tarkoitus. Vaikka maailma on pienentynyt ja Iran nuorille on neljän kirjaimen päässä Googlen haussa, inhimillinen kontakti on oppilaille jotain aivan toista. 1. Pohjoisen pojat koulussa hanke 2. Tutkitaan poikien koulunkäyntiin liittyviä tekijöitä ja ongelmakohtia. Työskennellään yhdessä opettajien kanssa ja pyritään kehittämään pojat paremmin huomioivaa pedagogiikkaa. 3. Tunnistaa haja-asutusalueiden poikien koulunkäyntiin liittyviä ongelmakohtia. Kehittää poikien oppimista ja opiskelua tukevia pedagogisia malleja. Parantaa pohjoisen pokien kouluviihtyvyyttä ja lisätä oppimismotivaatiota. Edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ehkäistä syrjäytymistä.

4. Lapin yliopisto ja Utsjoen, Enontekiön, Kemijärven, Rovaniemen, Ranuan ja Tervolan kunnat. Projektin toteutusaika on 1.5.2008– 28.2.2011 5. Opettajien keskinäinen yhteistyö ja vertaisoppiminen, vierailut kouluilla sekä hankkeessa mukana olevin opettajien monipuolinen täydennyskoulutus. Hankkeen kautta kenttäkoulujen tilanteet välittyvät myös suoraan Lapin yliopiston opettajankoulutukseen ja kehittämistyötä tehdäänkin yhteistyössä opettajankouluttajien kanssa. Arto K. Ahonen www.ulapland.fi/pohjoisenpojat

Viihreä lippu -projekti Sari Laakkonen, Raimo Koponen, lisäksi projektin ohjausryhmään ”ympäristötiimiin” kuuluvat Tuula Saraniemi ja rehtori Risto Kuoksa.

OAJ LAPPI

1. Olemme mukana opettajajäseninä Vihreä lippu -projektissa. Tämä projekti on oppilasjohtoinen ja meidän tehtävämme on olla ohjaamassa ja auttamassa opiskelijoita ympäristökysymyksiin liittyvän projektin toteuttamisessa. 2. ja 3. Kuluneena lukuvuonna aiheena on ollut jätteiden vähentäminen ja tavaroiden kierrättäminen niin koulussa kuin kotona. Laajempina tavoitteina ovat tiedon levittäminen ympäristöasioista. yhteisöllisyyden lisääminen sekä opiskelijoiden oman aktiivisuuden kautta tapahtuvan vaikuttaminen koulun asioihin, esim. tulevan remontin suunnittelussa. Tavoittelemme projektin edetessä Suomen ympäristökasvatuksen seuran standardoimaa Vihreää lippua. 4. Olemme mukana opetusministeriön rahoittamassa Compa-hankkeessa. Mukana tässä hankkeessa on Lapin yliopisto, kouluja Rovaniemeltä, Sallasta ja Kemijärveltä sekä Murmanskin alueelta Venäjältä. Jokaisella mukana olevalla koululla on oma projekti, jota he toteuttavat ja jonka tuloksia sekä kokemuksia jaetaan rajan molemmin puolin järjestettävissä seminaareissa. Kuluvana lukuvuonna yhteistyökumppaneina ovat olleet myös Napapiirin Residuum ja SPR:n Kontti. Projekti on aloitettu keväällä 2009 ja se kestää kolme vuotta. 5. Opiskelijat osallistuvat vapaaehtoisesti ympäristöasioiden kehittämiseen koko kouluyhteisössä. Lisäksi he pääsevät tutustumaan Murmanskin alueen nuoriin ja heidän projekteihinsa. Vihreä lippu -projektin myötä koulullamme on pienillä muutoksilla saatu aikaan tehokkaampia tapoja jätteiden kierrätykseen ja lajitteluun. Sari Laakkonen, Raimo Koponen

dinaattorikoulu VISO, Roeselare, Belgia. 2. Hankekokoukset syksy -08 Bleketskolan Tjörnin saarella Ruotsissa, kevät -09 Agira, Sisilia, Italia, syksy -09 Cáceres, Espanja ja kevät -10 Varsova Puola. Olemme tehneet Walk in nature -päivästä videon (http://www.peda.net/veraja/ivalo/lukio/ comenius2), power point-esityksen Unescon maailmanperintökohteesta Sallivaaranporoerotusaita (löytyy samalta nettisivulta), Man bites dog -videon, jota ei vielä ole ladattu YouTubeen, Ekologinen jalanjälki -testin ja Cooperin testin, tulokset löytyvät myös Comenius -hankesivultamme. Edelleen on meneillään yhteiseurooppalaisten maalausten tekeminen. Joka maa aloitti oman suuren maalauksen ja valitsi aiheen. Maalaukset liikkuvat koululta toiselle ja joka koulu tekee oman 50 cm:n levyisen osansa. Meidän teemamme on stereotypiat. Muita teemoja ovat monumentit, patsaat, maisemat, tyypilliset rakennukset sekä sarjakuvahahmot. Äänitiedostot omalla kielellä, muutama lause ja vapaata keskustelua, löytyvät nettisivuiltamme. Tehtäväni on vetää kansainvälisyyskurssia koulullamme ja tehdä em. työt, osallistua hankekokouksiin ja pitää yhteyksiä koordinaattoriin sekä muihin kouluihin. Arvioida projektin anti lopuksi. 3. Tavoitteena on oppia arvostamaan omia juuriaan ja saada siivet Eurooppaan.Opitaan myös lisää muista kulttuureista ja opitaan arvostamaan niitä. Tutustutaan eri kieliin. 4. Ivalon lukio, VISO Roeselaresta Belgiasta, Saksasta yksi koulu, Espanjasta yksikoulu, Sisiliasta yksi koulu, Puolasta ja Ruotsista koulu. Kaksivuotinen: syksy 2008 - kevät 2010. 5. Hankekokousmatkat, kansainvälisen verkoston luominen, opiskelijoiden mahdollisuus matkustaa.

Comenius –hanke Roots and wings Ulla Keskitalo Ivalon lukiosta oli helmi-maaliskuussa viikon Belgiassa Jod shadowing -viikolla, (CIMON rahoittama) . 1. Projekti on kaksivuotinen Comenius -hanke Roots and wings, alkoi syksyllä 2008 ja loppuu keväällä 2010, mukana 7 maata, koor-

Lisäksi Ivalon lukiosta lähtee syksyllä oppilasvaihtoon yksi tuleva opiskelija Bleketskolaniin Ruostiin kolmeksi kuukaudeksi. Kyse on CIMO:n oppilasliikkuvuudesta. Saamme myös Bleketskolanista opettajan Job shadowing -viikolle Ivalon lukioon viikolla 11. Olemme myös yhdessä SAKK:n kanssa järjestämässä Opintovierailu -viikkoa keväälle

OAJ LAPPI

2011, johon hakuaika on jo käynnissä. Opintovierailu on tarkoitettu eurooppalaisille opettajille ja rehtoreille ja on nimeltään ICT in Arctic Multicultural Education.

Petri Veikkolainen 1. ja 2. Kassel ja Rovaniemi ovat ystävyyskaupunkeja - eräs näkyvimmistä yhteistyön muodoista on oppilaitosten Goethe Gymnasium ja Lyseonpuiston lukion 1970-luvulla käynnistynyt yhä jatkuva ystävyyskoulutoiminta. Saksalaiset vierailevat joka toinen vuosi helmikuussa tutustumassa suomalaiseen elämään ja kouluun, suomalaiset tekevät saman vuoden syksyllä vastavierailunsa vastaavin tavoittein. Opiskelijoiden lisäksi vaihtoon osallistuvat koulujen opettajat. Rahoitus tulee koulutuksen järjestäjältä ja opiskelijoiden omista lompakoista. 3. ja 4. Kytkeytyy olennaisesti Lyseonpuiston UNESCO-koulun periaatteisiin: kansainvälinen yhteistyö, kulttuurien välinen yhteistyö, empatia, vierauden ymmärtäminen yms. Lisäksi maan ja kulttuurin tuntemusta pyritään lisäämään, historiaa, kulttuuria, taidetta yms. Tärkeällä sijalla on myös kannustaa opiskelijoita kielen opiskeluun sekä kansainväliseen toimintaan yleisemmällä tasolla. Toivottavasti projekti jatkuu ainiaan! Niin hienoja kokemuksia tästä kouluvaihdosta on! 5. Into ja kiinnostus toista kulttuuria ja kieltä kohtaan! Pienet askeleet kohti maailmankansalaisuutta! Uudet ystävyyssuhteet! Jatkuva yhteistyö!

Matematiikkaprojekti PC Based M@th Project for High School Students Projektin toteutuksesta Lyseonpuiston lukion osalta ovat vastanneet opettajat: Raimo Huhtala ja Osmo Huhtala. Tähän Comenius projektiin sain rahoitusta Comeniuksen kautta n. 11 000 euroa ja lisäksi Suomen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö antoi 35 200 euron apurahan kertoo Raimo Huhtala. Lyseonpuiston lukio on mukana tässä projektissa, johon osallistuu yhteensä 13 muuta lukiota Itävallasta, Saksasta, Norjasta , Islannista, Tanskasta, Liettuasta, Portugalista, Slovakiasta, Puolasta, Tsekistä ja Vihannin lukio Suomesta. Projektin tavoitteena on mm tyttöjen innostaminen matematiikan opiskeluun, kansainvälistyminen ja verkossa oppiminen käytäen modernia matematiikka ohjelmaa (Mathematica, Math Desktop). Olemme tehneet n. 50 viikon mittaista vierailua partneri lukioihin eri maissa. Vierailun aikana on opiskeltu ja vapaa-ajalla olemme tutustuneet monipuolisesti paikalliseen kultuuriin. Elokuussa 2009 meidän vieraanamme oli oppilaita Slovakiasta, Puolasta ja Tsekistä. Opiskelun lisäksi vierailimme mm. Sodankylän geofysiikan observatoriossa ja UKK-puistossa. Projektin myötä oppilaille ovat saaneet ystäviä eri puolilta eurooppaa. Projekti loppuu tulevana kesänä, mutta neljä lukiota jatkaa uudella projektilla ja näiden lukioiden mukana on myös Lyseonpuiston lukio. Oppilaille on syntynyt elinikäisiä ystävyys suhteita eri puolille eurooppaa. Lisä tietoja projektin kotisivuilta: http://www.lyska.net/MathProject/index.html Raimo Huhtala ja Osmo Huhtala

Raimo Huhtala.

Osmo Huhtala.

OAJ LAPPI

Ylitornion ja Övertorneån rajayhteistyö TOKI-projektin lähtökohtana Ylitornion yhteiskoulun lukio on tehnyt monipuolista yhteistyötä Ruotsin Övertorneålla sijaitsevan Gränsälvsgymnasietin kanssa jo vuodesta 1996 lähtien. Aktiivinen rajayhteistyö olikin yksi peruste sille, että lukio pääsi mukaan Opetushallituksen syyskuussa 2007 perustamaan toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämishankkeeseen (TOKI-projekti), joka päättyy tämän vuoden syksyllä. Projektissa mukana olevien lukioiden tavoitteena on lisätä toisen kotimaisen kielen syventävien kurssien valinneiden opiskelijoiden määrää, ylioppilaskokeessa toisen kotimaisen kielen kirjoittavien määrää sekä yleistä kiinnostusta ruotsin kieltä kohtaan. Hanke toimii yhteistyössä Hanasaaren kulttuurikeskuksen Svenska nu -nimisen hankkeen, CIMO:n ja Pohjola-Nordenin sekä OPH:n arviointiyksikön ja Kansalliskielet-hankkeen kanssa. Projektissa on mukana parikymmentä kuntaa eri puolilta Suomea. Lapista mukana ovat Ylitornion yhteiskoulun lukion (yksityinen ylläpitäjä) lisäksi Ainiovaaran koulu (Ylitornion kunta), Syväsenvaaran koulu, Napapiirin yläaste ja Ounasvaaran lukio (Rovaniemen kaupunki). Projektissa mukana olevat oppilaitokset saavat ylimääräistä valtionavustusta, jota voidaan käyttää esimerkiksi materiaalihankintoihin. Lisäksi oppilaitokset voivat hyödyntää Opetushallituksen kansainvälistä toimintaa oppimisympäristönsä kehittämiseksi. TOKI- hankkeen ansiosta Ylitornion yhteiskoulun lukio on voinut kehittää jo lähes koulun normaaliksi toiminnaksi muodostunutta rajayhteistyötä Gränsälvsgymnasietin kanssa. Rajayhteistyöhön ovat kuuluneet vuosittain mm. ykkösten yhteiset teemaillat ja opiskelijavaihto, kulttuurivaihto (Luciakulkue, Vanhojen päivä) lukioiden yhteinen liikuntapäivä sekä tutustuminen toisen maan koulutusjärjestelmään. Viime syksynä yksi merkittävä yhteinen tapahtuma oli seminaaripäivä, jonka aikana raja-alueen nuoret tutustuivat seudun yhteiseen historiaan ja merkkivuoden 1809 seurauksiin Tornion40

Ykkösten teemaillan pukuja.

jokilaaksossa. TOKI- hankkeeseen ovat kuuluneet myös pohjoismaiset luennoitsijavierailut (Norja ja Tanska), elokuvakäynnit sekä kieli- ja kulttuurimatkat (Luulaja ja Tukholma). Hankkeen ansiosta lukiolla on voitu toteuttaa aikaisempia vuosia useammin toisen kotimaisen kielen suullisen ilmaisun alkeis- ja jatkokursseja ja onpa se poikinut yhden uudenkin kurssin, jonka tavoitteena on innostaa lukiolaisia tutustumaan pohjoismaiseen nuortenkirjallisuuteen ja elokuvaan. Vaikka TOKI-hanke alkaa olla lopuillaan, Ylitornion yhteiskoulun lukion yhteistyö Gränsälvsgymnasietin kanssa jatkuu entiseen tapaan. Koska rajalla asuvat ja tulevaisuudessa täällä työskentelevät nuoret tarvitsevat ruotsin kieltä päivittäin, aikoo lukio panostaa toisen kotimaisen kielen opetukseen vahvasti projektin päätyttyäkin. Hankkeen parasta antia ja mieleenpainuvimpia tapahtumia ovat opiskelijoiden näkökulmasta olleet varmasti erilaiset teemapäivät, vierailut ja vierailijat. Lukion kannalta erittäin hyödyllistä on ollut mahdollisuus verkostoitua toisten oppilaitosten kanssa ja nähdä, millaisin keinoin niissä on onnistuttu kehittämään toisen kotimaisen kielen opetusta. Rehtori Sari Lantto, Ylitornion yhteiskoulun lukio

OAJ LAPPI

POHTI opettajien kaukalopalloturnauksessa Varkaudessa 13.-14.2.2010 Tornion opettajien kaukalopallojoukkue ”POHTI” on kahden vuosikymmenen ajan toiminut aktiivisesti ja osaltaan liikuttanut torniolaista opettajakuntaa kaukalossa syksystä kevääseen ja välillä jalkapallon merkeissä kesäisinkin. Vuosittain kauden kohokohta on ollut osallistuminen opettajien SM-kisoihin joko A- tai B-sarjaan tai kuluneena vuonna joukkueen keski-iän lähennellessä jo 50 vuotta ensimmäistä kertaa veteraanisarjaan. Pelireissulle otettiin mukaan Oulun kollegat, joiden kanssa vuosittaiset ystävyys- ja muistopelit ovat jatkuneet 1990-luvun alusta lähtien. Varkauden turnaus oli kaikin puolin onnistunut; loukkaantumisilta vältyttiin ja sijoitus (4.) oli sarjan ensikertalaisille myönteinen yllätys. Pronssipelissä taivuimme vasta rankkarikisassa Hämeenlinnalle. Oululaiset veivät kokemuksen turvin kultamitalit voittaen lop-

puottelussa Kuopion; vaikkakin vasta rankkareiden jälkeen. Tornion joukkueeseen kuuluu tätä nykyä n. 10-13 aktiivia, osa Keminmaan opettajia. Vanhimmat joukkueen jäsenet ovat jäämässä tänä vuonna eläkkeelle ja keski-ikä tosiaan lähentelee 50 vuotta. Joukkueen kuopus on 37-vuotias ja joutui ”alaikäisenä” valmentajan tehtäviin Varkaudessa. Osa aktiiveista toimii nykyisin kaukalon ulkopuolella joukkueen johdossa ja on edelleen innolla mukana ystävyyspeleissä ja turnauksissa. Kuluneet 20 vuotta iloineen ja suruineen ovat luoneet vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen; POHTI onkin paljon enemmän kuin pelkkä opettajien kaukalopallojoukkue. Turnausterveisin Pekka Ylimaunu

OAJ LAPPI

Koulua verkossa Mitä verkko-opiskelulla tarkoitetaan? Verkossa opiskelu on kuin ylimääräinen ikkuna luokkahuoneessa. Verkko tarjoaa vaihtoehtoisen tavan opiskeluun kontaktiopetuksen rinnalle. Verkko-opetuksella saavutetaan kaksi keskeistä koulutuksen tavoitetta: oppiminen henkilökohtaistuu ja yhteistyötaidot kehittyvät. Hyvin järjestetty verkko-opetus ohjaa luontevasti aktiiviseen oppimiseen ja tukee myös eri tavoin oppivia. Lapin toteutusmallissa verkon välityksellä toteutettava etäopetus tapahtuu netin päällä iLincin virtuaaliluokassa, jossa äänet, sovellukset ja taulutyöskentely välittyvät vuorovaikutteisesti ja reaaliaikaisesti opiskelijoille. Suppeimmillaan on kyse vain opetuksen jakelusta, mutta verkko-opiskeluun oleellisena osana kuuluu myös oppimisalustan käyttö opetuksen rinnalla. Oppimisalustan käytöllä tuetaan tehtävien ja ryhmätöiden tekemistä, opetusmateriaalin saatavuutta, vuorovaikutteisuutta mm. sosiaalista mediaa hyödyntämällä. Verkko-opetuksen kehittäminen on kokonaisvaltaista koulun toimintakulttuurin ja opetustyön kehittämistä. Miksi etäopetusta suunnitellaan ja ketä se palvelee? Lapissa etäopetuskäytännöt ovat osana päivittäistä ja viikottaista opetusta korkea-asteella ja toisella asteella. Perusopetuksessa Lapin alueella on yksittäisiä etäopetuksen pilottihankkeita. Opiskelijamäärien kehitys on Lapissa ollut laskeva jo jonkin aikaa ja suunta on sama myös tulevina vuosina. Kehityssuunta muuttaa merkittävästi koulujen toiminta-ympäristöä erityisesti lukioissa, mutta myös koko toisella asteella. Monen kunnan lukiolla on jo nyt vaikeuksia toteuttaa kaikkia opiskelijoiden kurssitoiveita ja lyhyiden kielten valitsijoita yhdessä lukiossa on niin vähän, ettei ryhmää synny. Pulmaan on etsitty ratkaisua lukioiden verkostoitumisesta ja laajentamalla opetustarjontaa etäopetusta hyödyntäen. 42

Etäopetuksen avulla on mahdollista turvata tasa-arvoinen opintotarjonta asuinpaikasta riippumatta. EU:n rahoittamassa Lapin etäopetuksen kehittämishankkeessa toteutusta on suunniteltu tarvelähtöisesti ja toimintamalli luo tasa-arvoiset puitteet opiskelijoiden kurssivalinnoille koulun koosta riippumatta. Missä oppiaineissa etäopetusta mielestäsi tarvitaan? Ensisijainen tarve on kursseissa, joita valitaan vähän ja ryhmää ei synny koulun omin voimavaroin. Tällaisia ovat lyhyet ns. B2- ja B3 – kielet (saksa, ranska, venäjä, saame) ja reaalin eri aineiden syventävät kurssit. Tänä lukuvuonna lukion etätarjonnassa on ollut 20 – 25 kurssia jaksoa kohden ja etäopiskelijoita 20 – 40 jaksossa. Lukuvuoden aikana etäopetusta välitetään noin 5000 opiskelijatuntia. Kun otetaan mukaan korkea aste, niin tuntimäärä nousee yli 114 000 opiskelijatunnin. Mitä etäopetus maksaa, kuka maksaa ja kenelle? Etäopetuskurssin hinta tällä hetkellä on 150€ tutkintotavoitteiselta toisen asteen opiskelijalta. Kurssin maksaa opetusta antavalle koululle se koulu, joka on opiskelijan pääkoulu. Mikä on etäopetustoivotuksesi tai -houkutuksesi? Verkostoituminen on koulujen mahdollisuus vastata toimintaympäristön muutokseen. Avoimuus rikastuttaa koulun toimintakulttuuria ja verkossa yhden koulun vahvuudet tulee. vat kaikkien saataville. Pekka Pelttari Lapin etäopetuksen tukipalvelut erikoissuunnittelija

Ol et l iia n nuori mur ehtimaa n eläkk e es täsi.

Tänään on paras päivä hoitaa asia kuntoon. Tehdään yhdessä eläketoiveitasi vastaava säästösuunnitelma. Tutustu mahdollisuuksiin ja sovi aika tapaamiseen osoitteessa op.fi/paraspaiva. Kysy lisää Osuuspankista tai tee aikavaraus 010 2539 301.

Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.ﬁ

Eläkepäivät kaikilla, Kissanpäivät yksillä. Rakenna eläkepäivistäsi lokoisat Kissanpäivät. Tule käymään, niin kerromme lisää pitkäaikaissäästämisen uusista verotehokkaista mahdollisuuksista. Rovaniemi: Rovakatu 23, puh. 010 546 0780