Page 1

OAJ LAPPI 2/2013

• OAJ 40 vuotta • OAJ:n tulevaisuushanke – Suomi osaamisen kärjessä 1


OAJ LAPPI OAJ:n Lapin alueyhdistyksen lehti 2/2013

LAPPI

! Lehden toimituskunta: Päätoimittaja

Outi Ylitapio-Mäntylä

Toimitus

Jaakko Sarmola Marita Kukkola

Toimitussihteeri

Marja-Terttu Ylipaavalniemi

! Kannen kuva

Jaakko Sarmola

! Painopaikka

Tornion Kirjapaino, Tornio 2013

! ISSN-tunnus 1798-3487 ISSN 2323-1351

Sisällysluettelo Juhlaa arkisen työn keskellä

3

Edessä on vahvan toiminnan lukuvuosi

4

Vaalit tulossa, oletko valmis?

6

Kokemuksia Keski-Lapin jaoksen vetäjänä toimimisesta

8

Etäkokoukset hyvä ratkaisu Lapin pitkiin välimatkoihin

10

Webex-videoneuvotteluohjelma on osallistujalle helppo

11

OAJ:n tulevaisuushanke – Suomi osaamisen kärjessä 2030

12

Opetus ja opettaja muutoksen kourissa

14

Kansanedustat tentissä

18

Opettajankoulutus edelläkävijänä, kehitystyön kärjessä

21

Perusopetus muuttuu uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman myötä

23

Lukion opetussuunnitelmatyö

25

OAJ:n valtuusto – 150 valtuutettua

27

OAJ:n hallituksella paljon päätettävää

28

Yll-seminaari Naantalin auringossa

29

Lastentarhanopettajien lisäkoulutus Lapin yliopistossa

31

Ajankohtaista ammatillisella kentällä

32

Kemin varhaiskasvatusväki kevätviihteellä

34


Juhlaa arkisen työn keskellä Yhteinen ammattijärjestömme juhlii tämän lukuvuoden aikana monin eri tavoin 40-vuotista historiaansa. Jo neljän vuosikymmenen ajan ovat opettajat valvoneet etujaan yhdessä rintamassa. Yhteisen opettajuuden ajattelun pohjalta perustimme viisi vuotta sitten oman alueyhdistyksemme. Kun työnantajamme kamppailevat talousvaikeuksissa ja turvautuvat erilaisiin leikkaussuunnitelmiin, on alueyhdistyksen merkitys korostunut. Työnantajat ottavat yhä useammin mallia toistensa toimintatavoista, ja silloin myös työntekijöiden kannalta huonot käytänteet ovat vaarassa levitä. Alueyhdistyksen edunvalvontaa tarvitaan esimerkiksi lomautusten ja irtisanomisten vähentämisessä ja torjumisessa: paikallisten ongelmien torjumisessa tarvitaan koko maakunnan vahvaa tukea. Tärkeää on myös se, että eri alojen opettajat tukevat toisiaan, ja yhteinen opettajuus on viimeistään nyt tullut osaksi arkeamme. Viime vuoden alussa asetin tavoitteekseni tutustua puheenjohtajana mahdollisimman monen paikallisyhdistyksen toimintaan. Yhdessä alueasiamiehemme kanssa olenkin saanut vierailla noin puolessa alueemme kunnista. Tuon kierroksen aikana olen ilahtunut monesta asiasta: Paikallinen toiminta on vireää ja jokaisella paikkakunnalla jäsentensä näköistä. Yh-

distyksien koosta huolimatta kaikilla niistä on samat paikallisen edunvalvonnan tehtävät, joissa alueyhdistys auttaa mielellään. Mitä enemmän minä ja alueasiamies tunnemme paikallista toimintaa, sitä helpompi meidän on ajaa maakuntamme asiaa. Hyvin valitettavaa on se, että ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksiä on päätetty heikentää. OAJ vaati aiemmin tänä vuonna maan hallitusta luopumaan ammatillisen toisen asteen opiskelijapaikkojen leikkauksista. Suunnitelma koulutuspaikkojen karsimiseksi oli OAJ:n mielestä perusteeton, koska ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneiden joukko ylittää kaikissa maakunnissa, siis myös meillä Lapissa, selvästi aloituspaikkojen määrän. Myös alueyhdistykset tekivät omaa työtään leikkausten perumiseksi, mutta lopputulos

oli ainakin Lapissa laiha lohtu. Leikkausten kohtuullistamisesta puhuminen on edelleen mielestäni kaukana kohtuullisesta. Toinen erityisen huolestuttava käänne opettajien asemassa saatiin aikaan keväällä Savukoskella, joka päätti lomauttaa myös opettajat. Alueasiamies on ollut yhdessä OAJ:n muiden edustajien kanssa paikallisten jäsentemme tukena, jotta lomautukset peruttaisiin. Luonnollisesti alueyhdistys tekee kaikkensa, jotta lomautuksista ei tulisi maakunnan tapa. Vaikka siis tämä vuosi onkin yhteisen järjestömme merkkivuosi, juhlimme arkisissa ja välillä hyvinkin ankeissa tunnelmissa. Kun juhlimme lähinnä työn merkeissä, pidämme parhaiten huolen siitä, että kaikkien opettajien etuja valvotaan. Jaakko Sarmola puheenjohtaja 3


Edessä on vahvan toiminnan lukuvuosi

Käynnistynyt lukuvuosi on monella tapaa varsin työteliäs niin meille kaikille opetus- ja kasvatusalan toimijoille kuin järjestöaktiiveillekin. Kaikkia sopimusalojamme koskevat sopimukset ovat katkolla ja tätä luettaessa olemme saaneet selvyyden siihen syntyikö työmarkki4

nakenttää ja koko työelämää rauhoittava keskitetty ratkaisu vai mennäänkö liittokierroksilla. OAJ:lle sopivat molemmat. Sopimuskorotusten taso on erittäin alhainen. Tämä johtuu yleisestä taloustilanteesta ja -kehityksestä maassamme ja koko Euroopassa.

Joka tapauksessa tilanne on valitettavasti se, että sekä kuluvana vuotena että ensi vuotena palkansaajan ostovoima on heikkenemässä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että käteen jäävän nettoansion nousu on pienempi kuin elinkustannusten nousu. Kun monella kansalaisella on pelkoa työpaikan menetyksestä tai lomautuksista, monikin pyrkii säästämään mahdolliset liikenevät varansa pahojen päivien varalle. Tämä vaikuttaa luonnollisesti erityisesti kaupan- ja matkailualoille. Maan hallitus on ylittänyt taipaleensa puolivälin. Monia hallitusohjelmaan tai Kesuun kirjattuja toimia on kesken tai vielä suunnitteluvaiheessa. Tästä seuraa varsin kiivas koulutuspoliittinen talvi. Perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteita tehdään, lukion tavoitteita ja tuntijakoa rustataan ja sen perään on vuorossa opsuudistus. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat tulossa, koko ammattikorkeakoulujärjestelmä on muutoksen kourissa ja koko varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö on uudistettava. Samaan aikaan valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa, onneksi ammatillisen koulutuksen rahoitus on päätetty pitää nykyjärjestelmän mukaisena. Se ei kyllä valitettavasti pelasta kurimuksel-


ta, opiskelijakohtaisten yksikköhintojen pieneneminen vähentää todennäköisesti edelleen lähiopetuksen määrää, mikä väistämättä tulee näkymään koulutuksesta valmistuvien osaamisen laadussa. Yliopistoissa opetuksen resursointi vaatii jatkuvaa kamppailua. Monia murheellisia asioita on siis pöydällä ja taivaan rannassa. Silti meidän on tarpeen muistaa, että koulutuksella ja varhaiskasvatuksella tehdään tulevaisuutta ja sitä osaamispohjaa, jolle koko maamme tulevaisuus tulee rakentumaan. Paras pohja tulevaisuudelle ovat osaavat ja asiaansa sitoutuneet opettajat. Siinä suhteessa tilanteemme on maailman paras. OAJ tekee hartiavoimin ja koko organisaationsa kaiken voiman ja osaamisen hyödyn-

täen työtä, jotta teillä opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisilla olisi parhaat mahdolliset edellytykset työnne tekemiseen. Ajat ovat vaikeat, mutta emme luovuta. Jatkamme ponnisteluja kaikilla tasoilla. Itse asiassa erityisesti yhteistä rytistystä tarvitaan juuri paikallisja aluetasolla. Kunta- ja kuntayhtymätasolla sekä yksityisen koulutuksenjärjestäjän tasolla tehdään ne kaikkein ratkaisevimmat päätökset olemassa olevien voimavarojen kohdentamisen suhteen. Rahaa on sen verran kuin on, mutta paikallispäättäjät päättävät mihin ne käytetään. Siksi kaikkien järjestön jäsenten panos päättäjien informeeraamisessa voimavarojen leikkausten vaatimuksista on erittäin tärkeä. Ensi keväänä ovat edessä OAJ:n valtuustovaalit ja kesän kynnyksellä uusien toimielin-

ten valinta. Uusi valtuusto tulee monien muitten merkittävien päätösten osana päättämään OAJ:n tavoiteohjelmasta seuraaville neljälle vuodelle. Se tehdään käynnissä olevan Suomi osaamisen kärjessä 2030 -tulevaisuusohjelman pohjalta. Toivon, että vaalivuosi osaltaan aktivoi jäsenistöä myös järjestötoimiin. Toivon, että moni uusi henkilö lähtee niin kisaamaan valtuustopaikasta kuin muihin järjestötehtäviin. OAJ täyttää viattomien lasten päivänä 40 vuotta. Juhlimme sitä eri puolilla Suomea pitkin syksyä. Juhlinta huipentuu tammikuussa Educaan ja järjestöristeilyyn. Tehdään tästä juhlavuodesta edelleen vahvistuvan yhtenäisen järjestön vuosi. Olli Luukkainen OAJ:n puheenjohtaja

5


Vaalit tulossa, oletko valmis? Vuoden kuluessa on meillä monenlaisia vaaleja edessämme. Ensimmäiseksi kuntiin ja kuntayhtymiin valitaan työsuojeluvaltuutettuja neljäksi vuodeksi kerrallaan. Opetusalalla tarvitaan työsuojeluvaltuutettuja ja varavaltuutettuja sekä työsuojelutoimikuntien jäseniä, jotka tuntevat opetusalan keskeiset kuormitustekijät ja turvallisuuspuutteet. Kyse ei ole vain kypärästä tai turvakengistä vaan myös esimerkiksi työn mitoituksesta, toimintatavoista ja perehdytystavoista. Keväällä ovat vuorossa OAJ:n valtuustovaalit sekä Lastentarhanopettajaliiton valtuustovaalit, joissa molemmissa on sähköinen äänestäminen mahdollista. Näissä vaaleissa tarvitaan jokaisen lappilaisen opettajan osallistumista äänestämiseen, jotta varmistamme meidän äänen kuulumisen päätöksenteossa. Ja kun valtuustot on saatu valittua, tulee vuoroon luottamusmiesvaalit. Luottamusmiesehdokkaaksi voi asettua kaikki akavalaiset jäsenet, joten tässäkin vaalissa OAJ:n jäsenten kannattaa olla aktiivisia ja varmistaa paikallinen menestyminen. Alueasiamiehen tehtävästä on sovittu sen noudattavan samaa neljän vuoden jaksotusta kuin luottamusmiehillä. Mikäli tehtävä kiinnostaa ota yhteyttä joko allekirjoittajaan tai alueyh6

distyksen hallituksen jäseniin saadaksesi lisätietoa. OAJ:n Lapin alueyhdistys oli aktiivinen, jopa aloitteellinen, järjestössä käyttöönotetun sähköisen kokousjärjestelmän hankkimisessa. Niin kokouksiin kuin koulutuksiin osallistumisen kynnys madaltuu ainakin siltä osin, että matkustamistarvetta saadaan vähennettyä. Järjestelmän avulla voi jopa paikallisten kokouksien järjestäminen helpottua kun matkustusajat jäävät pois kulutta-

masta meidän kallisarvoista aikaamme. Kesäkuun 26. päivä eduskunnassa hyväksyttiin hallituksen lakiesitys kuntajaosta ja nyt kuntien on ilmoitettava marraskuun loppuun mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Muutoksen juna kulkee ja kyydissä kannattaa olla, koska pysäyttäjäksi olemme liian pieniä. Presidentti Niinistön järjestämässä Kultaranta-keskustelutilaisuudessa 17.6. ulkoministeri Tuo-


mioja puhui muuttuvasta maailmasta: Vuonna 1945 ihmisiä oli maailmassa 2,3 miljardia ja nyt 7,2. Emme ole koskaan aikaisemmin eläneet tällaisessa maailmassa. Keskinäisen riippuvuuden maailmassa Suomi on altis monenlaisille muutoksille, pystymmekö säilyttämään menestyksekkään hyvinvointiyhteiskuntamallimme. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tiedossa mitä tapahtuu keskusjärjestöjen välisissä työsopimusneuvotteluissa, ei myöskään valtion tai kuntien talousarvioneuvotteluissa. Edunvalvonnan kannalta on tärkeää olla ajanhermolla niin valtakunnallisissa kuin paikallisissakin

asioissa. Luottamusmiesten ja paikallisten yhdistysten edustajien on hyvä pitää keskusteluyhteydet kuntien poliittiseen ja virkamiesjohtoon kunnossa. Heinäkuun alussa voimaan tullut laki velvoittaa kunnan ilmoittamaan viimeistään marraskuun loppuun mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Kunnilla on kuusi kuukautta aikaa muuttaa suunnitelmiaan ja täydentää selvityksiään sen jälkeen kun sote-uudistusta koskeva laki on hyväksytty. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskeva laki on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014. Näillä

päätöksillä on vaikutusta kaikkiin kunnan tuottamiin palveluihin. OAJ Lapin alueyhdistys on myös Facebookissa, oletko sinä aktiivinen median ja tapahtumien seuraaja? Tule mukaan tuottamaan sisältöä meidän sivuillemme. Ota yhteyttä alueasiamieheen. Värikylläistä syksyä Marko Bohm Alueasiamies

7


Kokemuksia Keski-Lapin jaoksen vetäjänä toimimisesta Pyhäinpäivän 2012 syyskokouksessa Ylläksellä sain kunnian tulla valituksi alueyhdistyksemme hallitukseen Keski-Lapin edustajana. Suuremman Halloween-tunnelman laskeuduttua pari viikkoa myöhemmin Keski-Lapin jaoksen kokouksessa Ounaskosken rannalla legendaarisessa hotelli Pohjanhovissa tulin ohimennen saaneeksi jaoksen vetäjän pestin. Aiempaa kokemusta alueyhdistyksen hallituksesta tai edes jaos-toiminnasta minulla ei ollut. Kaiken kaikkiaankin alueyhdistyksenä toimintamme on vielä uutta ja se selkeästi hakee uomiaan. Toimintamallien hyödyntäminen samaan tapaan kuin muissa alueyhdistyksissä on alueemme ainutlaatuisen maantieteellisen laajuuden takia mahdotonta. Pyrin tässä tuomaan esille omia mietteitäni ja kokemuksiani, joita voi hyödyntää ammattiyhdistystoimintamme tehostamiseksi. Keski-Lapin jaoksen paikallisyhdistysten toiminta alueet ympäröivät Napapiiriä. Auringon nousun suuntaisesti lueteltuina ne ovat Salla, Posio, Kemijärvi, Ranua, Rovaniemi ja Pello. Selkeästi suurin haaste jaoksen toiminnassa on vähemmän aktiivisten paikallisyhdis8

tysten aktivoiminen jaoksen ja hallituksen suuntaan. Viime kevätkokouksessakin suurimman keskustelun aiheen aiheuttikin pienten paikallisyhdistysten vaikutusvaltaisina pitäminen. Tässä tehtävässä jaoksen vetäjillä on erityisen tärkeä rooli. Omalta kohdaltanikin olisin voinut paremmin kysellä kuulumisia heiltä päin. Tarpeen vaatiessa kynnys ottaa yhteyttä alueyhdistykseen vakavissakin asioissa madaltuisi. Seuraajani pystyy varmasti hoitamaan tämän osuuden paremmin. Pitkällä tähtäimellä on kaikkien etu, että koko Lappi on ajan tasalla ja valmiudessa puolustamaan ammatillisia oikeuksiaan ja etuuksiaan, niin vähemmän tärkeissä kuin tärkeämmissäkin asioissa.

Hyvä olisi myös saada kiertoa tehtävien hoidossa niin paikallis- kuin alueyhdistystasolla. Samat tehtävät pakkaavat keskittymään samoille henkilöille. Toki tällöin jäsenistön on helppo luottaa, että asiat tulee asianmukaisesti hoidettua ja tehtyä. Pidemmän ajan kuluessa se ei kuitenkaan ole suotavaa, koska samaan tehtävään asettuvan seuraajan kynnys aloittaa tehtävä nousee, sekä muulla jäsenistöllä kuva tehtävän vaativuudesta hämärtyy. Omassa jaoksen vetäjän tehtävässäni en olisi tiennyt miten toimia ja mitä tehdä ilman Ismo Lahtelan tukea. Kiitokset siitä hänelle! Tehtävän aloittamisen kynnystä madaltaisi varmasti, jos olisi selkeämmin tiedossa, että mitä tehtävään sisältyy ja mitä siinä tulee vähintään tehdä, jotta


hommasta kunniakkaasti kasvojaan menettämättä selviytyisi. Mahdollisesti tehtävänkuvaus, listaus tai vuosikellotyyppinen runko loisi perustan ja tukisi työn aloittajaa. Välttämättä aina ei kehtaa ja viitsi pommittaa aktiivejakaan rutiininomaisilla kysymyksillä. Heillä on varmasti tärkeämpiäkin tehtäviä hoidettavanaan, vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja elämä liian lyhyt. Näissä ajan hetkissä omankin järjen juoksulle tulee löytyä tilaa. Uusiin toimiin todellakin kannattaa tarttua. Niistä näkökenttä laajenee ja mieli avartuu, kun hyppää oravanpyörästä välillä toiseen! ihmiset ovat erilaisia ja opettajat mitä ilmeisimmin ovat ihmisiä, joten tär-

keää on, että kukin saa hoitaa toimenkuvansa tyylillään. Itse en ole havainnut tämän tyyppistä ongelmaa ammattijärjestössämme. Tilaa on ja palaute on pääasiassa positiivista, kun asioita saadaan eteenpäin. Oleellisinta on, että perusasiat saadaan hoidettua. Jos oikein innostuu, niin omien kykyjensä mukaan voi tehdä lisää mikäli niin haluaa. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että nuorille opettajille annetaan tilaa ja mahdollisuutta vaikuttaa. Toivottavasti he ovat päässeet laatimaan yhdistysten sääntömuutoksia. Tällöin heidän on myös helpompi toimia yhdistyksissä, kun säännöt ovat tutut. Heiltä varmasti löytyy uusia näkökulmia ja tietotekninen osaa-

minen on nykypäivänä korvaamatonta. Kannattaa tutustua OAJ:n toimintaan ja sen tavoitteisiin. Helpoiten tämä onnistuu olemalla aktiivisena toiminnassa mukana. Järjestön kautta tulee esille parhaiten käytännön opetustyötä tekevien ihmisten mielipiteet ja tuntemukset, kuten viimeaikaiset lakimuutosesitykset osoittavat. Lapin tulevaisuuden turvaamiseksi on ehdotonta, että opettajisto koostuu pätevistä ja arvonsa tuntevista huippu ammattilaisista. OAJ:n tavoitteet ovat tärkeitä!

Mikko Kulmunki Keski-Lapin jaoksen vetäjä 31.7.2013 saakka

9


Etäkokoukset hyvä ratkaisu Lapin pitkiin välimatkoihin Lapissa olemme tottuneet ajamaan pitkiä matkoja. Parisataa kilometriä töihin, kokoukseen tai koulutukseen ovat monelle arkipäivää. Talvella saat varoa jäätä, lunta ja poroja, kesällä vähän vähemmän sitä lunta. Etelästä käsin näitä poikkeuksellisia olosuhteita on usein vaikea käsittää ja siksi Lapin alueyhdistys ja lappilaiset valtuutetut tekivät tärkeää työtä ajaessaan OAJ:ssä läpi aloitteen videoneuvotteluohjelman hankkimisesta. Luonnollisesti Lappi oli ensimmäinen alue, jossa se myös otettiin käytännössä käyttöön – hyvin tuloksin. Kaikilla alueyhdistyksillä on nyt siis käytössään Webex-ohjelma, jonka kautta voimme olla yhteydessä, järjestää kokouksia ja välittää koulutustilaisuuksia ympäri Lappia – ajamatta kilometriäkään. PohjoisLapin jaostokin on pitänyt tämän kevään kokoukset kotoa käsin, villasukat jalassa ja itse keitetty kahvi kupissa. Alueyhdistyksen hallitus on kokoontunut Webexin kautta ja esimerkiksi Rovaniemellä järjestettyyn eläkeinfoon pystyivät osallistumaan kaikki lappilaiset opettajat omalta kotikoneeltaan. Toivon, että jatkossakin tekniikkaa pystytään hyödyntämään nimenomaan jokaisen jäse10

nen tarpeisiin. Hyvät koulutukset pidetään usein niin toivottaman kaukana omalta kotipaikkakunnalta. Pohjois-Lapin jaoksen vetäjänä olen ollut erityisen tyytyväinen uuteen tekniikkaan. Aikaisemmin koin jaoksen kokousten pidon lähinnä kiusantekona. Pyytää nyt työpäivän jälkeen ihmisiä ajamaan monta sataa kilometriä tunnin kokoukseen ja sitten lähettää heidät yöpimeään kotimatkalle. Täytyy myöntää, että hiljaista on ollutkin muutaman vuoden ajan. Nyt olemme jo tähän mennessä kokoustaneet saman määrän kuin aikaisem-

min koko vuonna. Paikallisyhdistyksillä on ollut aidosti mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vaikuttaa alueyhdistyksen asioihin. Tavoitteemme on jatkossakin, että ennen jokaista alueyhdistyksen hallituksen kokousta pidämme Webex-kokouksen hallituksen esityslistalla olevista asioista. Näin toteutuu todellinen demokratia alueyhdistyksessä, jonka jäsenmaksua maksaa jokainen lappilainen OAJ:n jäsen – välimatkoista huolimatta.

Eija Arvola Keski-Lapin jaos


Webex-videoneuvotteluohjelma on osallistujalle helppo

- Saat kutsun kokoukseen tai koulutukseen omaan sähköpostiisi. - Sähköpostissa on tilaisuuden aika, mahdollinen salasana sekä linkki, jota painamalla pääset osallistumaan tilaisuuteen. - Sähköpostin liitetiedostona tulevat tarkemmat ohjeet. Jos ne puuttuvat, pyydä ne osoitteesta: toimisto.sihteeri@co.inet.fi. - Jos osallistut satunnaisesti esim. koulutustilaisuuksiin, tarvitset vain tietokoneen, jossa on kaiutin ja mikki (esim. kannettava tietokone). - Irralliset kuulokkeet tai headset parantavat kuuluvuutta huomattavasti ja ovat tarpeelliset kokoustilanteissa. - Tilaisuuden jälkeen oletkin jo kotona!

11


OAJ:n tulevaisuushanke – Suomi osaamisen kärjessä 2030 Tausta ja tavoitteet

Kasvatus ja koulutus ovat olleet keskeisimpiä tekijöistä, joiden avulla Suomi on saavuttanut asemansa maailman edistyksellisimpien ja vauraimpien maiden joukossa. Meneillään oleva Suomen vientiteollisuuden nopea rakennemuutos, kansainvälisen kilpailun kiristyminen sekä huoltosuhteen

OAJ:n tulevaisuustyön eri vaiheet.

12

nopea heikkeneminen lisäävät jatkossa odotuksia ja vaatimuksia koulutusta kohtaan. Suomen edellisen hallituksen tavoitteena oli ollut opetusalan tulevaisuustyöryhmän asettaminen, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Lisäksi nykyiseen hallitusohjelmaan ei enää tullut linjausta opetusalan tulevaisuustyön käynnistämisestä, joten

syksyllä 2012 OAJ päätti itse käynnistää koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuusnäkymiä luotaavan hankkeen. OAJ:n tulevaisuushankkeessa ennakoidaan vuoteen 2030 mennessä koulutukseen ja kasvatukseen kohdistuvia kehittämistarpeita ja -tavoitteita. Hanke luo pohjaa OAJ:n strategiatyölle, sen avulla uudistetaan ja syvenne-


tään OAJ:n roolia koulutuksen ja opetuksen kehittäjänä sekä proaktiivisena opettajien edunvalvojana. Hankkeen lopulliset tulokset julkaistaan tammikuussa EDUCA 2014 messuilla.

Toteutuksen eri vaiheet OAJ:n valtuusto ja hallitus ovat olleet aktiivisesti toteuttamassa hanketta. Keväällä 2012 Aulangolla kokoontunut valtuusto määritteli pienryhmätyöskentelyssä keskeiset kasvatukseen ja koulutukseen kohdistuvat muutosvoimat mentäessä kohti vuotta 2030: • arvopohjan muutokset ja arvovalinnat, • eriarvoistuminen, • yhteiskunnan rakennemuutokset ja • teknologian kehitys. Muutosvoimien työstö jatkui syksyllä 2012, valtuusto määritti pienryhmissä toimenpiteitä, joilla keskeiset muutosvoimat tukevat koulutuksen ja kasvatuksen kehittämistä. Kukin pienryhmä taulukoi muutosvoimat ja niihin liittyvät toimenpiteet. Taulukoituja toimenpiteitä tarkoituksenmukaisesti yhdistelemällä kukin pienryhmä

laati ideaalisen tulevaisuuskuvan sekä kauhukuvan koulutuksesta ja kasvatuksesta vuonna 2030. OAJ:n hallitus ja toimiston edustajat jatkokehittivät valtuuston tulevaisuuskuvien pohjalta neljä tulevaisuuskuvaa (kolme positiivista ja yhden negatiivisen): • Suomi 3.0 – osaajat rulettaa!, • Mä tarviin sua ja sä tarviit mua – lähipiirinä maailma, • Ihmemaa – Strömsö ja • Ihan sama – mitä välii.

Näihin teemoihin laadittiin kirjallisuuden ja asiantuntijahaastatteluiden avulla lähtötilan 2013 ja tavoitetilan 2030 kuvaus. Kevään 2013 valtuusto määritti pienryhmätyöskentelyssä toimenpiteitä, joilla kussakin teemassa päästään lähtötilasta tavoitetilaan. Oheisessa kuvassa on esitetty hankkeen eri päävaiheet toteutusjärjestyksessä.

Neljä OAJ:n hallituksen jäsentä esitteli nämä tulevaisuuskuvat sidos- ja yhteistyötahoille kutsuvierasseminaarissa, joka pidettiin EDUCA 2013 messujen yhteydessä. Seminaarissa kerättiin sidos- ja yhteistyöryhmien näkemyksiä sekä palautetta tulevaisuuskuvista. Tämän palautteen pohjalta määritettiin tärkeimmät teemat ja muutostekijät, jotka ovat tavoitteen, Suomi osaamisen kärjessä vuonna 2030, kannalta keskeisiä: • monikulttuurisuus ja kansainvälistyminen, • tieto- ja viestintätekniikka sekä sosiaalinen media, • kasvatus- ja koulutusjärjestelmän hallinto sekä • opettajakoulutus.

Syksyn 2013 aikana laaditaan hankkeen loppuraportti, jonka sisältö esitellään marraskuussa 2013 syysvaltuustolle. Loppuraportti muodostunee kolmesta pääteemasta, jotka ovat arvopohja, muutosteemat ja -tekijät sekä 2-3 edellä esitettyihin perustuvaa positiivista tulevaisuuskuvaa. Loppuraportille laaditaan vahvasti visuaalinen esitysmuoto, joka julkaistaan EDUCA 2014 messuilla. Lisäksi messuilla on OAJ:n tulevaisuustyöhön sekä sen tuloksiin liittyvää ohjelmaa.

Tulokset ja niiden esittely

Lauri Kurvonen erityisasiantuntija OAJ

13


Opetus ja opettaja

muutoksen kourissa

Yhteistoiminnallisuus liittyen ajatukseen oppimisesta, suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista on ollut pitkään haluttu ja arvostettu periaate, mutta jostain syystä se ei ole vakiintunut opetustyöhön. Tiimityötä ei ole otettu vakavasti. Aikoinaan Esa Poikelaan teki suuren vaikutuksen Reijo Miettisen kirja koulun muuttamisen mahdollisuudesta. Miettinen pohti pulmaa, miksi melkein joka vuosikymmenellä tehty suuri opetusreformi ei koskaan yltänyt luokkahuoneopetuksen tasolle. Esitykset siitä, miten koulu, pedagogiikka ja opettaminen pitäisi hoitaa, ovat jääneet retorisiksi avauksiksi, sillä luokkahuoneeseen asti nämä ajatukset eivät ole koskaan yltäneet. Miksihän? Perimmäisenä syynä on ollut yhteiskunnassa vallinnut työnjako. Miettinen tutki sadan vuoden aikajaksoa 1890 –1990, jolloin yhteiskunnassa vallitsi teollinen työnjako, työt ositettiin hierarkkisesti, siis vertikaalisesti ja toiminnallisesti eli horisontaalisesti. Siitä on seurannut, että kukin ihminen on tehnyt henkilökohtaista pestiään siinä asemassa, johon hänet on opetettu ja koulutettu tai asetettu työssään. Asetelma on perustunut yksintyöskentelyn malliin, joka on ollut yleistä 14

yhteiskunnassa. Koulutus on ollut hierarkia, joka vastaa työelämän hierarkiaa. Vaikka yhteistoiminnallisia reformeja ja vaihtoehtopedagogiikkoja on ihailtu ja kaupattu opettajille, niin opettajat ovat vaistomaisesti tienneet kouluttavansa lapsia ja nuoria tietynlaiseen palkkatyön yhteiskuntaan. Se on näkynyt ja näkyy yhä opettajatyöskentelys-

sä ja odotuksina, jotka kohdistuvat ennen muuta lasten yksilösuorituksiin. Horisontaalinen työnjako alkoi muuttua 1970 luvulla. Keksittiin laatupiirit, työtehtäviä kokonaistettiin ja työtä alettiin tehdä useampi henkilö yhdessä. Se tarkoitti yksilötasolla että yksittäinen työntekijä osasi enemmän kuin yksittäinen työtehtävä vaati, jolloin hän saattoi korva-


ta laaturyhmän jäsenen. Myöhemmin se on myös kyetty teoreettisesti perustelemaan. Mielenkiintoista on se, mitä on tapahtunut 1990 jälkeen. Monet työelämätutkimukset puhuvat samaa, työnjako on muuttumassa. Organisaatiot madaltuvat, turhat hierarkianportaat siivotaan pois ja työtä tehdään yhä enemmän, jopa pääsääntöisesti tiimeissä. 2000-luvulla tiimityöskentelystä on tullut yhteiskunnallisen, sekä tuotannollisen että muun työn, vallitseva muoto. Kun työnjako alkaa muuttua, niin myös yhteiskuntarakenteet alkavat muuttua. – Poikela uskoo, että tuloksena lopulta on kokonaisvaltainen muutos. Emme kasvata koululaisia ja opiskelijoita enää vain kansalliseen ja teolliseen yhteiskuntaan vaan globaaliin osaamisen yhteiskuntaan, jonka pelisäännöt ovat aivan erilaiset verrattuna nykypäivään. Työt pitää pystyä tekemään yhdessä ja näköpiirissä on toisenlainen yhteiskunta, johon koulun tulee valmistaa oppilaita. Elämme sellaista vaihetta, että opettajatkin tulevat vakuuttuneiksi teollisen yhteiskunnan murtumisesta, ja että jälkiteollisessa yhteiskunnassa oppilaat siihen verrattuna tarvitsevat aivan toisenlaisia taitoja. Tiedon merkitys on muuttunut samalla. Kun ennen vanhaan koulu oli kuin kirkko, johon tultiin sanan äärelle, niin kouluun tultiin tiedon äärelle ja opettajat olivat guruja, jotka jakoivat tietoa. Tämä asetelma on muuttunut

jyrkästi. Tieto on itse asiassa koulujen ympärillä kenen oppilaan tahansa saatavilla riippuen hänen aktiivisuudestaan. Opettajalla ei ole enää tietäjän asemaa, vaan pikemminkin opastajan ja ohjaajan asema. Opetuksessa on kysymys siitä, että informaatioon pitäisi saada järjestystä ja järkeä. Oppilaiden kanssa täytyy työskennellä yhdessä, jotta he oppisivat käsittelemään asioita, jotka tietoyhteiskunnassa ovat olennaisia. Vanhasta tiedonjakopedagogiikasta täytyy päästä eroon, mutta harvoin kuulee kommentteja että mitä tilalle. Tiedonjakamisen sijaan pitäisikin tuottaa laadullisesti hyviä kokemuksia. Ne ovat pienissä asioissa.

Tiimityöskentely on mahdollisuus 5-6 hengen tiimi on kooltaan tehokkain ja 6-12 luovin. Jotta saavutettaisiin paras tehokkuus ja luovuus ryhmän koko voisi olla 8-10 ihmistä. Koulun perusyksikkö luokkahuone, kooltaan 20–30 oppilasta on ristiriidassa tämän kanssa. Suuri ryhmäkoko tarkoittaa massakouluttamista ja siihen on liittynyt ajatus ”minä opettaja yksin opetan sinua, joka olet yksin siellä massassa”. Tästä seuraa, että massaan ei kyetä helposti organisoimaan järkevää yhteistyötä. Liian suurissa ryhmissä pienryhmätyö jää helposti pelkäksi oheistoiminnaksi, jossa ikään kuin tehdään ryhmätyötä, mutta oikeasti jotkut domi-

noivat, jotkut eivät tee mitään, vaikka jotkut yrittävätkin. Jos opetuksen perusyksikkö olisi luovuuden ja tehokkuuden yhdistävä tiimi, koko työskentelytapa voisi muuttua aktiiviseksi, kyseleväksi, toiminnalliseksi ja tutkivaksi – sanalla sanoen se olisi osaamista tuottavaa tiedon jakamisen ja suorittamisen sijaan. Tiimi ei saa olla liian iso, koska ohjaajan pitää tuntea jokainen yksilö henkilökohtaisesti eikä se saa olla liian pieni, koska ryhmän täytyy pystyä tekemään päätöksiä ja valintoja sekä toimimaan monin tavoin. Ei riitä, että opettaja opettaa eikä sekään, että opettaja ohjaa – hänen pitää myös johtaa, eikä ainoastaan ryhmätyötä vaan oppimista eteenpäin vieviä ryhmätyöskentelyn prosesseja.

Oppimisen johtamista pitää harjoitella Johtamiseen liittyy myyttejä, koska johtamiseen liittyy valtaa ja valta halutaan kätkeä. Mystifioimalla johtaminen verhotaan, saadaan glooriaa pään päälle. Johtaminen on kuitenkin ihan normaalia tavallista työtä. Se lähtee sellaisesta yksinkertaisesta asiasta, että asiat pitää saada tehtyä, ja kun yksi ihminen ei kykene yksin tekemään täytyy tehdä yhdessä, jolloin pitää organisoida, siis johtaa, määrittää ja suunnata. Johtaminen on kaikkia koskeva asia, sitä pitäisi opetella jo lastentarhoista saakka. Johtaminen on aina olemassa ja me olem15


me jokainen jossakin johtamisjärjestelmässä joko osallisina, toimijoina tai päätöksentekijöinä. Sen vuoksi johtamista pitää harjoitella alusta asti ja luonteva paikka koulussa tälle on tiimityöskentely. Tiimeissä voidaan harjoitella johtamista yhdessä ja erikseen. Esimerkiksi ongelmaperustaisessa oppimisen tutoriaaliryhmässä tarvitaan puheenjohtaja, joka rooli annetaan opiskelijalle vuoronperään. Hän johtaa ja opettajatutorin tehtävä on fasilitoida toimintaa. Opettajan ei tarvitse sanoa yhtään mitään, jos oppiminen menee puheenjohtajan vetämänä hyvin. Opettaja puuttuu kysymisen avulla prosessiin vain silloin, kun asiat menevät jumiin tai lähtevät täysin väärään suuntaan. Tiimiperustaisen oppimisen soveltaminen voi olla myös vaihtoehto henkilöstön määrän kasvulle. Ryhmissä oppilaat

16 6

tuntevat toisensa, voivat henkisesti paremmin ja ryhmädynaamisten taitojen kehittyessä oppivat myös ratkomaan keskinäisiä ongelmiaan. Todennäköisesti olisi vähemmän tarvetta syrjäyttää lapsi ”normaalien” yhteydestä ja olla oikeasti inklusiivinen eli mukaan ottava eksluusiivisen eli poissulkevan menettelyn sijaan. Kenties ns. ylimääräisten tukitoimien osalta mitoituksen ei tarvitsisi olla niin suurta, sillä tiimi mahdollistaisi opetuksen ohessa myös kasvatuksen. Nykyisen standardimallin pulma on, että jos joku poikkeaa siitä, niin hänet siirretään erityishoitoon. Byrokratia toimii näin, jos on ongelma, niin se siirretään spesialistille. Oppilaiden oppimisongelmien taustalla voi kyse olla siitä, että oppilaat joutuvat jotenkin eristyksiin, kiusaamisen kohteeksi tai että ongelmat kasaantuvat, koska

niitä ei ajoissa hoideta. Lapsilta puuttuu turvallinen ryhmä, johon kuulua. Koska työelämä on muuttumassa rakenteeltaan, myös koulun täytyy muuttaa rakennettaan. Työelämässä tarvitaan yksilösuorituksia, tiimityösuorituksia, johtamissuorituksia. Näitä kaikkia pitää tuottaa myös koulussa. Jos johtamisen harjoittelu ja oppiminen jätetään kokonaan pois kouluissa, niin ihmiset eivät tiedä nuorina työhön mennessään mitä johtaminen on ja he ovat avuttomia johtamisjärjestelmän edessä. He eivät pysty näkemään sen läpi, eivät pysty esittämään kritiikkiä, eivätkä pysty ottamaan kantaa siihen voisiko asiat tehdä paremmin.

Remontin tarve Vain harva opettajista on kiinnostunut koulun kehittämises-


tä. Opettajan täytyy olla kiinnostunut siitä, miten koulu kokonaisuutena tekee perustehtäväänsä ja valmistaa nuoret tulevaan yhteiskuntaan. Opettajalla pitää olla valmiudet, joilla pärjäisi myös niissä systeemeissä, joihin oppilaat valmennetaan. Se ei tarkoita sitä, että opettajien on pakko jalkautua, mennä töihin välillä ammatillisen alan opettajien tapaan. Kysymys on siitä miten koulun organisaatio itsessään on järjestetty. Onko se rakenteellisesti sellainen että siellä toimitaan tiimeissä, enintään 10 hengen ryhmissä ja miten ryhmiä johdetaan erikseen ja yhdessä? Miten suunnittelu tehdään, mikä on opetussuunnitelman rooli, onko se pelkkä asiakirja, joka uudistetaan 2-3 vuoden välein jonkun kirjanimikkeen tai kurssin osalta, vai onko se elävä työkalu, jossa opettajat ovat osallisena ja kehittäminen on kaiken aikaa mielessä? Miten asiat tehtäisiin paremmin, onko opetussuunnitelma rehtoreille johtamisen työkalu vai mitä se on? Pitää löytää yhteistoiminnalliset työskentelymallit ja nähdä myös se, että ei kaikki ole uutta, vaan meillä on perusta sille mitä tehdä. Eniten vaaditaan asenteiden ja ajattelutavan muuttamista. Opettajaksi kouluttautuvien opiskelijoiden opinnäytteissä näkyy jo muutos suhtautumisessa opettajan työhön. Opettaja halutaan nähdä asiantuntijana ja opettajan ammatti professiona kuten asianajajan tai

lääkärin ammatti. Professiosta ollaan kuitenkin vielä kaukana ja opiskelijoille se on pikemminkin ideaali, johon pitäisi pyrkiä. Toisaalta on paljon kirjoituksia, joissa opettajan työ on jo julistettu professioammatiksi. Opettajuus ei myöskään ole työntekijäammatti, koska opettajan autonomia luokkahuoneessa on vahva. Mieleen tulee Reijo Raivolan jo 25 vuotta sitten esittämät perustelut, joiden mukaan opettaminen yltää ns. semiprofession mutta ei varsinaisen asiantuntijaprofession tasolle. Silti opettajankoulutuslaitoksissa pitäisi ottaa vakavasti opettajan ammatin professionaalinen haaste, mikä tarkoittaa luokkahuoneopetuksen tradition ja byrokratian kyseenalaistamista. Professio ei synny ilman täysvaltaista ammatillista toimijaa. Professionaalisesti toimiva ratkoo ongelmia ja tekee itsenäisiä päätöksiä miten suorittaa jonkin tehtävän. Eivät kirurgitkaan leikkaa jokaista sydänpotilasta saman kaavan mukaan, vaan diagnosoivat huolellisesti ongelman ja rakentavat juuri siihen sopivan menettelyn. Esteitä profession toteutumiselle luovat tiukat sääntelyt ja määräykset, jotka standardoivat kaiken opetustyön määrämuotoihin. Suurien ryhmien takia on erittäin vähän tilaa ja mahdollisuuksia luoda ja soveltaa menettelyjä yksilöllisiä ja erilaisia oppijoita tai ryhmäperustaisia ikäryhmärajat ylittäviä tiimejä varten. Ei riitä, että opettajat ovat oppimisen ohjaajia,

heistä on tultava myös oppimisen johtajia, jotta professio olisi jonain päivänä totta. Massaopetuksen mallissa opettajalla ei ole juurikaan mahdollisuutta toimia niin, että hänellä olisi aikaa ja mahdollisuuksia löytää oppimisen pullonkaulat ja toimia jokaisen oppijan kanssa yksilöllisesti. Onneksi tämä ei ole enää yksiulotteisen totta, vaan kouluista löytyy hienoja esimerkkejä ryhmien hyödyntämisestä, ongelmien tutkimisesta ja tulevaisuusosaamisen rakentamisesta. Pitäisi hyödyntää oppilaiden ja opettajien vahvuudet, miettiä miten ja minkälaisia ryhmiä kannattaisi koostaa. Onko järkevää sitoa aina samanlaiset ja samanikäiset ryhmät toisiinsa? Kannattaisi välillä vaihdella. Kaikki hyvä on periaatteessa jo tiedossa, mutta kenties menneen ajan asenteet ja ajatukset työstä estävät opetustyön kehittämistä vielä enemmän kuin järjestelmän rakenteet – ajatuksia muuttamalla myös rakenteet voivat muuttua. Esa Poikela Kasvatustieteiden professori Lapin yliopisto

17


Kansanedustat tentissä Kysymykset kansanedustajille: 1. Miten lappilaisen nuoren koulutusmahdollisuudet turvataan? 2. Varhaiskasvatuslakia ja perusopetuslakia ollaan uudistamassa. Mitä asioita teidän mielestä on säädeltävä lailla? 3. Kuinka tärkeänä pidätte Lapin yliopistoa maakunnan kannalta?

Kansanedustaja Markus Lohi 1. Ainoa keino turvata lappilaisten nuorten koulutusmahdollisuudet on varmistaa riittävä ja monipuolinen koulutustarjonta omassa maakunnassa. Näin varmistetaan myös ammattitaitoinen työvoima Lapin elinkeinoelämälle. 2. Maksuton esiopetus kaikille suomalaisille on tullut pysyväksi osaksi suomalaista varhaiskasvatusta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajuutta tulee kuitenkin tarkastella. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että koulujen työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön takaamiseksi opettajille määritellään riittävät keinot puuttua oppilaiden epäasialliseen käyttäytymiseen. Peruskoulun alaluokille ei tule lisätä juurikaan valinnaisia aineita, koska tämä epätasaarvoistaisi opetusta. Nähtävänä on ilmiö, kasvatusvastuuta on siirretty yhä enemmän päiväkodeille ja kouluille. Lainsäädäntöä uudistettaessa tulee huomioida se, että 18

päävastuu lasten kasvatuksesta säilyy lapsen vanhemmilla ja perheillä, joita päiväkodit ja koulut ovat tukemassa. 3. Lapin maakunnan kehityksen kannalta yliopisto on ratkai-

sevan tärkeä. Yliopistoa tulee kehittää ja vahvistaa sen luontaisilla erikoisalueilla niin, että sen kansallinen ja kansainvälinen merkitys kasvaa. Olemassa olevien tiedekuntien vahva osaaminen on turvattava.


Kansanedustaja

Johanna Ojala-Niemelä: 1. On huolehdittava, että Lapissa säilyy kattava valikoima opintoaloja aina laadukkaasta peruskoulutuksesta toiselle asteelle ja sieltä korkea-asteelle saakka. Toisen asteen opintoja tulee olla tarjolla kohtuullisten välimatkojen päässä, koska toisen asteen opiskelijat ovat usein alle 18-vuotiaita.

Koulutuksen tarjoajien on pysyttävä ajanhermolla, jotta koulutuksen laatu pysyy korkealla, koulun tarjonta kiinnostavana ja Lapin erityisosaamisaloihin panostetaan. Näin koulutustarjonta kiinnostaa koko maan laajuisesti ja saamme opiskelijoita myös muualta. Parhaiten koulutustarjonta säi-

lyy laajana kun koulujen täyttöaste on korkea eli kun kysyntää riittää. 2. Varhaiskasvatuslain uudistaminen on todella kauan ja hartaasti odotettu asia. Varhaiskasvatuslain uudistuksessa mietittäviä asioita ovat ainakin henkilökunnan pätevyysvaatimukset ja vastuut, ryhmäkokokysymykset sekä päivähoidon joustavuuden lisääminen. Joustava hoitoraha on tervetullut askel oikeaan suuntaan, jotta perheen ja työn yhdistäminen helpottuu. Koulurauhapaketti sisältää useita oppilashuoltoon, oppilaiden vaikutusmahdollisuuksiin ja yhteisöllisyyteen sekä opettajan kurinpitomahdollisuuksiin vaikuttavia uudistuksia. 3. Erittäin tärkeänä. Lapin yliopiston erityisosaamisalueet ovat ainutlaatuisia Suomessa, jopa koko maailmassa. Arktinen osaaminen luonnistuu erinomaisesti Lapin yliopistolle, en voi nähdä että tällaista osaamista voitaisiin tarjota muissa Suomen yliopistoissa ainakaan samassa mittakaavassa. Lapin yliopistosta valmistuu osaavaa työvoimaa maakunnan tarpeisiin ja tämä on erittäin tärkeää maakunnan kehittämisen kannalta.

19


Kansanedustaja Hanna Mäntylä: 1. Lappilaisten nuorten koulutusmahdollisuudet turvataan riittävillä ja monipuolisilla opiskelupaikoilla, ja riittävän laajalla kouluverkostolla. On myös turvattava kaikille tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun ottaen huomioon pitkät etäisyydet, ja perheiden erilaiset elämäntilanteet. Pitäisin myös todella tärkeänä, että nuoret saavat vahvan tuen aloittaessaan opinnot toisella paikkakunnalla. Lappilaiset nuoret joutuvat itsenäistymään aiemmin kuin monet ikätoverinsa, jotka pystyvät opiskelemaan kotoa käsin. Tämä itsenäistyminen ei aina ole kivutonta, ja kaikki nuoret eivät vielä 16–17 vuotiaina ole valmiita ottamaan niin suurta vastuuta elämästään kuin heiltä odotetaan. 2. Pidän tärkeänä, että opettajien mahdollisuuksia turvata koulurauha täsmennetään. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että opettajien aika menee monessa suhteessa aivan muuhun kuin siihen mikä on heidän työnsä eli opettamiseen. Ylipäätään lainsäädäntöä ja koko järjestelmää pitäisi nykyisestä huomattavasti muuttaa, koska lasten ja nuorten kohdalla ne ovat hyvin pirstaleiset. Tämä vaikuttaa myös koulumaailmaan, ja siihen miten kukin oman alansa ammattilainen pystyy työtään parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan.

20

3. Pidän sitä hyvin tärkeänä. Lapin yliopistossa on erittäin korkeatasoinen koulutus, ja monipuoliset tiedekunnat. Tätä tulee jatkossakin tukea ja huolehtia, että maakunnastamme valmistuu myös korkeakou-

lutettuja vastaamaan ammatilliseen tarpeeseen sekä tutkimustyön toteuttamiseen. Kaikkien koulutusasteiden turvaaminen, ja osaavan työvoiman kouluttaminen on Lapin elinvoimaisuudelle elinehto.


Opettajankoulutus edelläkävi jänä, kehitystyön kärjessä Pisa-menestys on kääntänyt katseet suomalaisen koulutukseen ja niin myös Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto, SOOL ry, on saanut paistatella valokeilassa. SOOL nimittäin debytoi hiljattain Norjan valtakunnallisessa televisiossa, kun NRK:n toimittajat tivasivat meiltä syytä suomalaisen koulutuksen menestykseen. Yhdessä dokumentaristien kanssa päädyimme epäilemään, että korkeatasoisella ja vetovoimaisella opettajankoulutuksella on

osansa asiaan. Me SOOLissa voimme myötäillä, että laadukkaalla, pääosin yliopistotasoisella opettajankoulutuksella on todella merkitystä tulevaisuuden rakentajana. Sen sijaan todettakoon, että Pisa-tulokset eivät ennusta, eivätkä rakenna tulevaisuutta. Kaikki ei siis ole täydellistä, eikä laakereilla lepäämiseen ole aikaa. SOOL hyväksyi kevään liittokokouksessa Tavoitteet opettajankoulutukselle 2013-2016 -ohjelman, joka si-

sältää alasta tai paikkakunnasta riippumattomia kehitystavoitteita opettajankoulutukselle. Lähtökohtana kehitystyölle on se, että opettajankoulutus on edelläkävijä opetus- ja kasvatusalalla. Tähän kehityksen kärkeen päästäkseen opettajankoulutuksen on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua opiskelijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Laadukkaasta koulutuksesta valmistuttuaan opettajat ovat moniosaajia, jotka pystyvät työskentelemään

SOOLin hallituslaisia eduskunnan portailla kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon tapaamisen jälkeen. Vasemmalta Joonas Molkkari, Anna Tenhunen, Anne Turunen, Satu Ijäs, Meri Rantala, Julia Petäjä, Jenni Moilanen, Henna Määttä ja Raigo Megerild.

21


vaihtelevissa oppimisympäristöissä, erilaisten ihmisten kanssa, eivätkä pelkää muutosta. He ovat muutoksentekijöitä. SOOLin visioissa tulevaisuuden oppiminen pohjana ovat ilmiöt, joita tarkastellaan perinteisten oppimisympäristöjen ulkopuolelta tutkivan oppimisen keinoin. Oppiainerajojen hälventyminen ja eri opettajien yhteistyö mahdollistaa laajojen kokonaisuuksien tarkastelun niiden luonnollisissa yhteyksissä. Lisäksi tulevaisuuden oppiminen tapahtuu yhä enemmän uudenlaisissa interaktiivisissa oppimisympäristöissä, joissa opettaja toimii oppimisen ohjaajana yhteisen tiedon tuottamisen prosesseissa. Opettajankoulutuksen tuleekin tarttua tekniikkaan, ottaa uudet oppimisympäristöt, oppimateriaalit ja opetusmenetelmät käyttöön, jotta niiden käyttö ja soveltaminen olisi luonnollista myös työelämässä. Tekniikan ei saa ole tekijä, joka loitontaa sukupolvia toisistaan. Opettajankoulutuksen riittävästä rahoituksesta on pidettävä kiinni, jotta pienryhmä- ja kontaktiopetusta on mahdollista järjestää. Näillä opetuksen muodoilla opitaan opettajan työssä erittäin tärkeitä vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyötä. Yhteinen opettajuus syntyy vuorovaikutuksesta, kokemuksia jakamalla sekä toisilta oppimalla. Kuitenkin on hyvä muistaa, että opettajuuteen kasvu alkaa opettajankoulutuksesta ja on elinikäinen prosessi. Opettaja ei ole siis koskaan val22

mis. Opettajankoulutus valmistaa tuoreilla tiedoilla ja taidoilla varustettuja, omat vahvuutensa löytäneitä opettajia, jotka kehittävät asiantuntijuuttaan läpi elämän. Koulutus ei anna opettajuuden käsikirjaa, vaan kasvattaa kriittistä ajattelua, jonka kautta rakennetaan arvopohjaa opettajan työhön. Omat arvonsa tiedostava opettaja osaa arvioida itsensä ja muiden toimintaa sekä osaa antaa rakentavaa palautetta. SOOL vaatii opettajankoulutukseen lisää muun muassa erityispedagogisia valmiuksia oppijoiden yksilölliseen tukemiseen, vuorovaikutustaitoja, tutkimuksellisuutta sekä tilaa valinnaisuudelle ja kansainvälisten kokemusten hankkimiselle. Opettajankoulutuksen tulee olla kansalaisvaikuttamiseen rohkaiseva käsittelemällä vaikuttamisen teemoja, mutta ennen kaikkea ottamalla omat opiskelijansa mukaan sisäisen toiminnan kehittämiseen. Vaikuttamistaitoja tulee oppia itse, jotta niitä voi välittää eteenpäin. Myös SOOL pyrkii toimimaan esimerkillisenä vaikuttajana. Syksy on alkanut kiireisenä ja olemme päässeet osallistumaan moneen koulutuspoliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kesällä Turussa esiinmarssi opettajien sijaisia rekrytoiva yritys, joka lupasi maksaa työntekijälle huimalla palkanalennuksella vedoten sijaisen vähäiseen vastuuseen. Kannanotossamme 7.8. toimme ilmi, tällainen toiminta aliarvioi täysin sekä opetustyön,

että sen tekijän. Työtä tehdään aina täysivaltaisesti virkavastuulla, eikä millään työnantajalla ole oikeutta poiketa opettajien virka- ja työehtosopimuksessa määritellyistä palkoista. Lisäksi elokuussa SOOL halusi herättää keskustelua siitä, miten nuorille turvataan riittävät tukitoimet ja mahdollisuus kouluttautua. Keskustelu sosiaaliturvan ja toisen asteen koulutuksen nivouttamisesta sisältää lähtökohtaisesti pelon väestön polarisoitumisesta entisestään. Mielestämme kehityskeskustelua tulisi sen sijaan käydä nuoren itsensä näkökulmasta: miten nuoren sisäinen motivaatio kouluttautumista kohtaan herätetään sekä mitkä ovat ne tukitoimet nuorelle itselleen ja hänen perheelleen, jolla katkaistaan mahdollinen syrjäytymisen kierre? Oppivelvollisuuden pidentämisen tarkastelu on mielestämme kannatettavaa, mutta yksinään se ei ole ratkaisu laajenevaan ongelmaan. Nuorisotakuun toteutumista ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemistä on tuettava moninaisin keinoin. Edessämme on jälleen mielenkiintoinen ja toivottavasti vaikutusrikas lukuvuosi. Lisätietoa SOOLin ajankohtaisista asioista löydät nettisivuiltamme www. sool.fi. Onnea ja menestystä Lapin seudulle!

Julia Petäjä julia.petaja@sool.fi Kirjoittaja on Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton puheenjohtaja


Perusopetus muuttuu uuden tunti jaon ja uuden opetussuunnitelman myötä Huomioita tuntijakopäätöksestä Valtioneuvosto päätti perusopetuksen tuntijaosta kesällä 2012. Uusi tuntijako voidaan kuitenkin ottaa käyttöön vasta kun opetussuunnitelmat on uudistettu sen mukaisiksi eli aikaisintaan syyslukukauden 2016 alussa. Tuntijakopäätöksessä on muutoksia, joita paikallisesti joudutaan pohtimaan. Eri vuosiluokkien kokonaistuntimääriin tuli jonkin verran muutoksia. Vuosiluokilla 1-6 fysiikkaa, kemiaa, maantietoa, biologiaa ja terveystietoa opetetaan ympäristöoppiin integroituna. B1 -kielen aloitus siirtyy uuden tuntijaon myötä kuudennelle luokalle. Myös käsityön tunteja on siirretty alaluokille. Kotitalous liitettiin taito- ja taideaineiden kokonaisuuteen ja näin siihen on mahdollista käyttää myös taitoja taideaineille kohdennettua valinnaisuutta. Kaikille yhteistä valinnaisuutta on uudessa tuntijaossa vain 9 tuntia ja sen jakamisesta ala- ja yläluokille voidaan paikallisesti päättää kuten nytkin. Paikallisesti on tärkeää pohtia miten muutokset vaikuttavat opetukseen ja eri opettajien työhön sekä miten opetus

järjestetään. Tuntijakopäätösten yhteydessä valtioneuvosto kirjasi lisäksi kaksi lausumaa: Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennetaan kolmen vuosiviikkotunnin lisäys vähimmäistuntimäärään. Täs-

tä oli tarkoitus päättää keväällä 2013, mutta tätä kirjoitettaessa päätöstä ei ole vielä tehty. Toisena valtioneuvosto edellytti, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallituksen esityksen, jossa esitetään va-

23


paaehtoisen A2 -kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi. Tästä päätökset tulee tehdä vuoden 2014 loppuun mennessä. Toteutuessaan molemmat lausumat tuovat useimmille kunnille lisäkustannuksia, joihin viimeistään tuntijaon käyttöönoton yhteydessä on syytä varautua. Tuntijakopäätöksessä esitetään myös, että kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla koulutuksen järjestäjälle mahdollisuutta järjestää A2 -kielen ja B2 -kielen opetusta valtion erityisavustuksella. Erityisavustuksen saaminen edellyttää kuitenkin paikallista päätöstä siitä, että nämä kielet tarjotaan minimituntimäärän lisäksi ja että erityisavustusta erikseen haetaan.

Opetussuunnitelma uudistus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan kokonaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Opetussuunnitelmien perustetyö on jo hyvässä vauhdissa. Parhaillaan työn alla ovat esiopetuksen perusteet sekä perusopetuksen ainekohtaiset osat. Lisäksi viimeistellään vielä perusteiden yleistä osaa, kolmiportaisen tuen osaa sekä arvioinnin ohjeistusta. Arviointiohjeisiin laaditaan hyvän osaamisen (8) kuvaukset ja päättöarvioinnin kriteerit. Kansallisten arviointien perusteella on käynyt ilmi, että nykyisellään annettujen arvosanojen 24

ero voi olla jopa kaksi numeroa. Koska tavoitteena on arviointikäytänteiden yhtenäistäminen, opetussuunnitelman perustetyön yhteydessä harkitaan myös kohtalaisen osaamisen kriteereitä arvosanalle 6. Oppilashuollon lainsäädäntöuudistus on vielä kesken samoin myös koulujen turvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö. Nämä molemmat valmistunevat tämän vuoden loppuun mennessä ja voidaan ottaa huomioon myös opetussuunnitelmatyössä. Toukokuussa julkistettiin myös esiopetuksen velvoittavuutta koskeva selvitys. Jos esiopetuksen velvoittavuudesta säädetään, sillä on todennäköisesti vaikutuksia myös opetussuunnitelman perusteisiin, koska koko ikäluokka tulee silloin esiopetukseen. Opetushallitus on määritellyt, että opetussuunnitelmauudistuksen keskeisenä tavoitteena on luoda paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Kyse on siis koulun toimintakulttuurin ja pedagogiikan muutoksesta. Perusteyön keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan ja millaisilla työskentelytavoilla päästään parhaimpiin tuloksiin? Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? Opetussuunnitelman perusteasiakirjat on tarkoitus tuottaa sähköisessä ja rakenteistetus-

sa muodossa. Tämä tarkoittaa, että asiakirjoihin on mahdollista linkittää lainsäädäntö, ne mahdollistavat hakusanahaun ja mahdollisesti myös paikallisen opetussuunnitelman laatimisen samalle alustalle. Perusteet kirjoitetaan niin, että erikseen on tiivis normiosa ja erikseen laajempi tukiosa, jossa voidaan antaa esimerkkejä ja opettajan työtä tukevia aineistoja.

Paikallisen opet ussuunn i t elmat yön käynnistäminen Opetushallitus pyytää kommentteja kaikilta koulutuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman perusteista. Näitä kommentointeja on yhteensä kolme. Ensimmäinen kommentointi oli jo viime syksynä perusteiden yleisestä osasta ja toinen on syyskuussa 2013 esiopetuksen osasta. Kolmannen kerran kommentteja pyydetään keväällä 2014 koko perusteasiakirjasta. Ensimmäiseen kommenttipyyntöön vastasi vain alle 30 % koulutuksen järjestäjistä. Olisi tärkeää saada opettajien ja rehtoreiden näkemykset esiin näissä kommentoinneissa ja siksi paikallisesti tulisi sopia, kuka tai ketkä ja miten kommenttipyyntöihin vastataan. Opetushallitus järjestää samanaikaisesti myös avoimen kommentoinnin Opetushallituksen verkkosivuilla. Tähän voivat yksittäiset opettajat ja muut kiinnostuneet halutessaan osallistua.


Paikallinen opetussuunnitelmatyö alkaa vuoden 2015 alussa, mutta siihen on hyvä varautua jo nyt. On hyvä miettiä, ketkä työhön osallistuvat sekä neuvotella millä ajalla työtä tehdään ja miten se korvataan. Kunnan talousarviovalmistelussa on myös varauduttava tähän ja otettava huomioon myös, miten tuntijakopäätökset vaikuttavat koko perusopetuksen järjestämisen kustannuksiin. Myös mahdollisuudet alueelliseen yhteistyöhön kannattaa kartoittaa, koska voi olla eduksi jos esim. eri luokka-asteiden tuntimäärät ja valinnaisuuden mahdollisuudet ovat yhtenäiset. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa muitakin etu-

ja ja vähentää ops-työn kuormittavuutta. Parhaillaan on valmisteilla myös lukion tuntijakoa, jonka pitäisi valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen käynnistyy heti lukion opetussuunnitelmien uudistaminen. Tämä työ tehdään osittain samaan aikaan perusopetuksen opetussuunnitelmatyön kanssa, mikä myös on hyvä ottaa huomioon paikallisen opetussuunnitelmatyön suunnittelussa. On tärkeää, että paikallisesti seurataan Opetushallituksen valmistelua ja ministeriön päätöksiä, koska osa asioista on vielä avoinna ja tulevat päätökset vaikuttavat opetussuunni-

telmien kokonaisuuteen. Parhaiten asiaa voi seurata http:// www.oph.fi/ops2016 -verkkosivuilla, jonne kaikki saatavilla oleva opetussuunnitelman perusteita koskeva materiaali kootaan. Samalla sivulla on myös opetussuunnitelmien julkinen kommentointimahdollisuus ja orientoivaa materiaalia paikalliseen valmisteluun. Työn edetessä Opetushallitus järjestää koulutusta paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön ja julkaisee 2013 oppaan paikallisen työn tueksi. Riitta Sarras OAJ erityisasiantuntija

Lukion opetussuunnitelmatyö etenee Vuoden 2012 lopulla opetusja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan uutta valtakunnallista lukiokoulutuksen tavoitteita ja opetussuunnitelmaa. Uusi tuntijako on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä julkaisi raporttinsa lukiokoulutuksen kehittämisen suuntaviivoista v. 2010. Raportti sai suurta kannatusta ja siinä esitettyjen asioiden voi olettaa vaikuttavan myös nyt meneillään olevaan lukiokoulutuksen uusista tavoitteista ja tuntijaosta.

Olen poiminut tähän asioita, jotka on mainittu kehittämistyöryhmän raportissa (raportti on luettavissa OKM:n kotisivuilla: http://www.minedu.fi/ export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr14.pdf ) ja jotka ovat olleet esillä tuntijakotyön ympärillä käydyssä keskustelussa: Raportissa todetaan mm. näin: ”Lukiokoulutuksen antaman yleissivistyksen tulee olla monipuolista ja integroivaa. Kokonaisuuksien hallintaan valmentavaa opiskelua ja opetusta lisätään kaikille yhteisinä opintoina. Oppiainejakoisuus

säilytetään kuitenkin lukio-opintojen rakenteellisena perustana. Opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen lisätään, mikä edellyttää valinnaisuuden lisäämistä. Lukion tuntijakoa uudistettaessa valtakunnallisesti tarjottavien kurssien määrää tulisi vähentää ja oppiaineet ryhmitellään kokonaisuuksiin”. Useat tahot ovat jo ehtineet julkisuudessa liputtaa oppiaineitten ryhmittelyn puolesta. Mahdolliset aineblokit herättävät varmasti ajatuksia puolesta ja vastaan. Sisällytetäänkö lukion tuntijakoon projektiopinto25


ja, joissa olisi koulun ulkopuolista toimintaa IB-lukion tavoin, tämän suuntaisia ajatuksia on esitetty monelta taholta. Raportissa esitetään myös pedagogiikan uudistamista: ”Lukiokoulutuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä uudistetaan korostaen tiedollisen oppimisen sijaan taitoja ja valmiuksia kuten kykyä uuden oppimiseen, muutoksen ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hallintaan, innovaatiokykyä sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Lukion pedagogiikkaa uudistetaan tehostamalla ajanmukaisten työtapojen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa opetuksessa ja opiskelussa. Lukion pedagogiikka ja siihen sisältyvä opettajuuden muutos on keskeisessä asemassa lukiokoulutuksen uudistuksen toteutuksessa”. Todennäköiseltä tuntuisikin, että tällä kierroksella panostettaisiin voimallisesti lukion pedagogiseen uudistamiseen ja yliopistoihin sekä ammattikorkeakouluihin johtavan opetuksen kehittämiseen juuri noista yleissivistävistä lähtökohdista käsin.

26

Pedagogisen uudistamisen tärkeä osa on tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminen ja ylioppilaskirjoitusten uudistaminen. Näin asiasta kirjoitettiin lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän raportissa: ”Tietoja viestintäteknologian käyttöä lisätään lukion opetuksessa ja oppimisessa sekä oppimisen arvioinnissa. Muutoksen toteutumiseksi koulutuksen järjestäjiä tuetaan lukioiden tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien hankinnassa sekä teknisten tukipalvelujen järjestämisessä”. Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä esitti lukion rahoituksen kasvattamista. Elokuussa julkistettu budjettiesitys on kuitenkin jakamassa lukioille niukkuutta. Ensi vuodelle esitetään supistusta 15 miljoonan euron verran ja seuraavalle vuodelle saman verran lisää. On selvää, etteivät tällaiset uutiset edistä lukion kehittämistä, päinvastoin. Julkisuudessa on myös keskusteltu vaihtoehdosta, jossa lukion lyhyttä ja pitkää matematiikkaa opetettaisiin aluksi yhteisenä ja eriytyminen tapah-

tuisi vasta sen jälkeen. Myös on käyty keskustelua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen yhdistämisestä yhdeksi oppiaineeksi, jota kaikki opiskelisivat, on käyty monellakin foorumilla. Tuollainen uudistus edellyttäisi kuitenkin lain muuttamista ja kaavaillulla aikataululla se voisi olla hankalaa. Huoli lukiolaisten kaventuvasta kielivalikoimasta saattaa poikia esityksiä, joilla kielten opiskelua pyrittäisiin lisäämään ja kielivalikoimaa monipuolistamaan. Kiivaana käyvä keskustelu ruotsin kielen asemasta varmaan keskusteluttaa työryhmääkin, mutta radikaalien ratkaisujen tekeminen voi kilpistyä aikatauluun ja Valtioneuvoston tuoreisiin kielipoliittisiin linjauksiin. Kuinka ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen huomioidaan. Mielenkiintoista on se, että tuntijakokeskustelut ja ylioppilaskirjoitusten uudistaminen tuntuvat etenevän aivan eri aikatauluissa, toivottavasti kuitenkin saman suuntaan. Monia ajatuksia on eri tahoilla ilmassa. Marita Kukkola OAJ:n pedagogisen toimikunnan jäsen ja sen lukiojaoksen puheenjohtaja


OAJ:n valtuusto – 150 valtuutettua OAJ:n valtuusto on järjestön ylin päättävä elin. Valtuusto koostuu 150 valtuustovaaleilla valituista valtuutetusta ympäri valtakuntaa. Lapista OAJ:n valtuustossa on tällä hetkellä Tanja Rantala (lto - Rovaniemi), Kirsti Turska (lto - Kemi), Ulla Kangasniemi (amm - Rovaniemi), Elina Sinisaari (ysi - Kittilä), Matti Alanärä (ysi Keminmaa), Jaakko Sarmola (ysi - Rovaniemi) ja Ismo Lahtela (ysi - Rovaniemi). OAJ:n valtuusto kokoontuu vuosittain kahdesti. Keväällä toukokuussa kaksipäiväisessä kesäkokouksessa käsitellään järjestön vuosikertomus, henkilöstökertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä käydään lähetekeskustelu seuraavan vuoden talousarviosta ja jäsenmaksun suuruudesta. Joka neljäs vuosi kesäkokouksessa valitaan järjestön puheenjohtaja ja joka toinen vuosi OAJ:lle hallitus. Syyskokouksessa marraskuussa hyväksytään OAJ:n hallituksen tekemä talousarvio seuraavalle vuodelle sekä joka toinen vuosi toimintasuunnitelma. Tarvittaessa ylimääräinen valtuuston kokous kutsutaan koolle. Lisäksi jokaisessa kokouksessa valtuutetut saavat OAJ:n puheenjohtajan ajankohtaiskatsauksen työmarkkina- ja

koulutuspoliittisista asioista. Neuvottelujohtaja kertoo puheenvuorossaan ajankohtaiset edunvalvonta-asiat ja järjestöasioista kertoo järjestöjohtaja sekä talousasioista talousjohtaja. Kokouksissa käsitellään myös paljon muita asioita, joita myös OAJ:n jäsenyhdistykset voivat valtuustoaloitteillaan tuoda keskusteluun ja päätöksentekoon. Valtuutettujen työskentely tapahtuu neljässä eri valiokunnassa. Valiokunnat työstävät ja käsittelevät valtuutettujen yleiskeskusteluissa esiin tulleita esityksiä, ponsia, aloitteita ja niin edelleen. Päätöksenteon yhteydessä suuressa salissa valiokunnat esittelevät omat työstämänsä esitykset esille tulleista asioista. Myös OAJ:n hallitus käy asiat läpi ja kertoo oman kantansa päätöksenteon yhteydessä. Lopulta valtuusto päättää asioista joko yhtymällä valiokuntien ja OAJ:n hallituksen kantoihin tai sitten muuttamalla äänestysten jälkeen esityksiä päätöksikseen. OAJ Lappi teki kesävaltuustoon 2012 aloitteen etäneuvottelujärjestelmän käyttöön otosta järjestön toiminnassa. Jo vuonna 2007 silloinen Lapin ammattiyhdistyspiiri teki vastaavan aloitteen. Tänä vuonna etäneuvottelujärjestelmä We-

bEx on otettu OAJ:ssä käyttöön. Tämä osoittaa sen että tärkeäksi koetut asiat saadaan myös OAJ:ssä läpivietyä. Se kuitenkin vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä sekä sinnikästä työtä asian eteenpäin viemiseksi. Ensi keväänä valitaan uusi OAJ:n valtuusto seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. On tärkeää että Lapista saadaan OAJ:n ylimpään päättävään elimeen hyviä edustajia, valtuutettuja. Ammatillisten opettajien (amm), yliopiston lehtereitten (yll) ja lastentarhanopettajien (lto) äänestysalueena on koko maa, joten siellä lappilaisuus ehdokasasettelussa korostuu. Yleissivistävillä opettajilla (ysi) äänestysalueena on Lappi. Se kuinka monta valtuutettua on Lapista, riippuu muiden kuin ysiläisten osalta äänestysaktiivisuudesta Lapin alueella. Nyt alkusyksystä 2013 on hyvä aloittaa valmistautuminen OAJ:n valtuustovaaleihin hyvissä ajoin! Hyvää syksyn jatkoa Ismo Lahtela OAJ valtuutettu 27


OAJ:n hallituksella paljon päätettävää Keskusjärjestön hallituksen toimikausi on puolivälissä, ja jäsenten kannalta merkittävä työ jatkuu täydellä teholla. Siinä missä paikallis- ja alueyhdistysten hallitukset huolehtivat omien jäsentensä asioista, on OAJ:n hallituksen pöydällä jatkuvasti maamme kaikkia opettajia koskettavia asioita. Ammattijärjestön jäsenmaksulle ei ole korotuspaineita, sillä OAJ:n taloudellinen tilanne on hyvä. Taloudenpito on ennakoivaa, ja siksi järjestömme omaisuudestakin pidetään hyvää huolta. Tämän ansiosta ja toisaalta tästä syystä voidaan Akavatalon peruskorjauksessa olla mukana ilman velkaa ja ilman jäsenmaksujen korotuksia. Samalla rahaa on edelleen turvassa mahdollisia työtaisteluita varten. Vakaa talous mahdollistaa myös uskottavan edunvalvonnan turvaamisen. Rahaa on siis riittävästi sellaiseen työhön, josta on välitöntä hyötyä jäsenillemme. Ammattijärjestön edunvalvonta on lähes aina ongelmien ennaltaehkäisyä, ja hyvän työn tuntomerkkinä on se, että ongelmia ei edes tule. Tänä vuonna esimerkiksi koulutuspoliittinen edunvalvonta on vaatinut ponnisteluja moneen eri suuntaan.

28

OAJ:n hallituksessa ja sen toimikunnissa on tehty hyvinkin konkreettisia päätöksiä ja linjauksia, kun olemme vaikuttaneet yhtä hyvin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksenkin lainsäädäntöuudistuksiin. Samalla OAJ on vaikuttanut perusopetuksen opetussuunnitelmauudistukseen ja lukion tuntijaon ja tavoitteiden uudistukseen. Erityistä huomiota ovat vaatineet ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset, joita OAJ vastusti viimeiseen saakka. Koulutuspoliittisten linjanvetojen rinnalla OAJ:n hallituksessa on käsitelty monin tavoin tämänvuotista sopimusneuvottelukierrosta. Keskusteluissa pohdittiin erilaisten sopimusvaihtoehtojen mahdollisuutta, ja hallitus päätyi osaltaan hyväksymään keskusjärjestöjen tekemän sopimuksen virka- ja työehtosopimusneuvottelujen pohjaksi. Vaikka tulevat sopimuskorotukset eivät lienekään kenenkään mielestä suuria, pystytään palkansaajien ostovoima kutakuinkin turvaamaan, kun otetaan huomioon myös valtion toimenpiteet. Yksityiskohtaisissa sopimustavoitteissa on pysyttäydytty realistisuudessa, sillä yhdenkään osapuolen ei ole mielekästä tavoitella enempää kuin mihin tässä kansantalou-

dellisessa tilanteessa on mahdollista. Tulo- ja palkkapolitiikalla ja koulutuspolitiikalla päästään hyviin tuloksiin silloin, kun järjestön oma organisaatio toimii. Tämän vuoksi tällä hallituskaudella toimii kaksi työryhmää, jotka on syytä nostaa esiin: Viestintätyöryhmä pohtii onnistuneen viestinnän toiminnan edellytyksiä. Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä puolestaan suunnittelee, kuinka mm. alueyhdistykset voivat toimia nykyistä vaikuttavammin. Kun oma organisaatiomme on kunnossa, voi OAJ olla tehokkaasti kaikkien jäsentensä asialla. Nykyiselle hallitukselle on tullut lähes sattumalta tilaisuus tehdä tärkeitä henkilövalintoja, joita normaalioloissa tehdään harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Viime keväänä valitsimme viestintä- ja neuvottelujohtajat, ja syksyllä valittavina ovat järjestö- ja talousjohtajat. Ja ennen kuin hallitus- ja valtuustokausi päättyy, on jäsenten etuja ajettu hallituksessakin kaikin mahdollisin keinoin. Päätökset eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan niiden takana on aina paljon valmistelua ja erilaisia selvityksiä. Koska päätöksillä on aina vaikutuksia opettajan arkeen, otan mielelläni vastaan ideoita siitä, mitä OAJ:n hallituksen pitäisi tehdä. Joko toisin, paremmin tai enemmän.

Jaakko Sarmola OAJ:n Lapin puheenjohtaja


Yll-seminaari Naantalin auringossa Yliopiston opetusalanliitto järjestää vuosittain Yll-seminaarin elokuussa. Seminaari on Yll:n toiseksi suurin vuosittainen tapahtuma yliopistopäivien jälkeen. Tänä vuonna seminaari paikkana oli Naantalin kylpylä. Aurinkoinen Naantali näytti parastaan, sillä aurinkoa ja lämpöä riitti. Seminaarin aikana kuultiin ajankohtaisia asioita yliopis-

toista OAJ:n työmarkkinasiamies Hanna Tanskasen kertomana muun muassa palkkaukseen liittyvistä asioista. Riina Länsikallio OAJ:sta puhui työturvallisuudesta. Aihe on ajankohtainen, sillä yliopiston opettajat ja tutkijat ovat viime aikoina saaneet uhkauksia erityisesti rasismin tutkijat. Yliopisto-opetuksen ja koulutuksen laadusta kuultiin Yll:n

puheenjohtajan Seppo Sainion alustuksessa. Laadukkaan opetuksen ylläpitäminen vaatii resurssointia yliopistojen taholta sekä koulutus- että tutkimustehtäviin. Opetus- ja tutkimuspainotteisuus voi toteutua tasapainoisesti, jos yliopistojen johdon taholta tuetaan opettajien tutkimustyötä ja tutkivaa opettajuutta. Opettajan uralla eteneminen ja kannusteiden käyt-

Naantali kuvattuna Kultarannasta.

29 29


tö on tuen ja arvostuksen osoittamista ja erityisesti opetuspainotteisessa työsuhteessa tähän on kiinnitettävä huomioita. Laatuasioita tarkastellessa opettajan pedagoginen osaaminen ja mahdollisuus kouluttaa itseään ovat tärkeitä. Oppimisympäristöihin tulee kiinnittää huomio. Tilaratkaisuilla on merkitystä opetuksen laatuun. Fyysisiä tiloja tulee kehittää pedagogista näkökulmista. Valitettavan useassa yliopistossa Lapin yliopisto mukaan lukien työskentely- ja oppimisympäristöt ovat sisäilman suhteen kehnossa kunnossa. Lapin yliopistossa on tehty mittava kuntotarkastus ja tällä hetkellä monia tiloja korjataan. Tulevaisuudessa Lapin yliopistolaiset saavat työskennellä ja opiskella entistä ehommassa ympäristössä. Seminaarissa Yll:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Kirsti Vainio esitteli Yll:n tavoiteohjelmaa vuosille 2013–17. Tavoiteohjelmaan on kirjattuna muun muassa työnteon edellytyksistä kuten työn kuormittavuuden selvittämisestä. Opettajien 1600 tunnin vuosittaisen työajan suunnittelua uudistetaan tällä hetkellä Lapin yliopistossa. Toiveena on, että uudistuksen myötä jokaiseen yliopiston yksikköön tulee selkeät ohjeistukset niin työntekijöille kuin johdolle. Tällöin myös työn kuormittavuuteen ja määrään sekä vaativuuteen liittyvät asiat tulisivat huomioiduksi entistä selkeämmin.

30

Kultarannan puutarhassa.

Hieno hetki oli myös Kultarannan puutarhaan tutustuminen. Saimme kiertää puutarhassa asiantuntevan oppaan kertoessa paikkaan liittyvästä historiasta esimerkiksi mitä kukin presidentti on tuonut Kultarantaan ja siten jättänyt oman jälkensä sinne. Puutarhan kukkaloisto oli upea ja yllättävintä oli se, että Kultarannan maasto on vaihteleva ja linna sijaitsee kalliojyrkänteen päällä. Kahden päivän aikana käytiin aktiivista keskustelua niin puheenvuorojen aikana kuin niiden jälkeenkin kylpylän altaissa ja illallisella. Osallistujat toivat jäsenten ääniä kuuluviin lukuisten esimerkkien kautta. Yll:n hallituksen ja jäsenien välinen vuoropuhelun tuleekin olla jatkuvaa, sillä vain niin asiat voi-

vat edistyä ja toimintaa voidaan kehittää. Yll-seminaarin anti oli jälleen kerran asiapitoinen ja virkistävä. Teksti ja kuvat: Outi Ylitapio-Mäntylä


Lastentarhanopettajien lisäkoulutus Lapin yliopistossa Oulun ja Lapin yliopistojen kasvatustieteiden tiedekunnat ovat saaneet yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön erillisrahoituksen lastentarhanopettajien lisäkoulutuksen järjestämiseksi Lapin yliopistossa, Rovaniemellä. Lastentarhanopettajien lisäkoulutuksesta on puhuttu muun muassa OAJ:n Lapin alueyhdistyksessä viime vuosina. Lapin lastentarhanopettajat ry:n sekä muut Lapin alueen opettajien paikallisyhdistysten edustajat ovat tuoneet esiin kuinka pätevistä lastentarhanopettajista on pula Lapin kunnissa. Nyt ylimääräisellä koulutuksella pyritään helpottamaan lastentarhanopettajien pulaa erityisesti Lapissa. Opinnot noudattavat Oulun yliopiston, kasvatustieteiden tiedekunnan, varhaiskasvatuksen koulutusohjelman opetussuunnitelmaa ja opiskelijat tu-

levat suorittamaan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen koulutuksessa. Tutkintoon sisältyy lastentarhanopettajan kelpoisuus. Pääaineena koulutuksessa on kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus, ja koulutuksen laajuus on 180 opintopistettä. Varhaiskasvatuksen koulutus on laaja-alainen pedagoginen koulutus, joka pyrkii edistämään lasten ja perheiden hyvinvointia. Koulutuksen perustana ovat varhaiskasvatuksen monialaiset tehtävät. Varhaiskasvatuksen monialaisuus kattaa muun muassa seuraavat alueet: lastentarhanopettajan tehtävät, varhaislapsuutta koskevan tiedon välitys ja eri varhaiskasvatusorganisaatioiden ohjaus ja johtaminen. Kandidaatin tutkinnon pääaineessa suoritetaan perus- ja aineopinnot, joihin si-

sältyy kandidaatin tutkielma sekä varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Tutkintoon kuuluu lisäksi kieli-, viestintä- ja orientoivia opintoja ja sivuaineopintoja. Koulutus edellyttää opiskelijalta kokopäiväopiskelua. Opintoaika on hakijan aikaisemmista opinnoista riippuen noin kaksi vuotta. Opetus alkaa joulukuussa 2013 ja opetuspaikkakuntana on Rovaniemi. Toteutuksessa hyödynnetään tarvittaessa ilta- ja viikonloppuaikoja sekä kesälukukautta. Opetus integroidaan osittain kasvatustieteiden tiedekunnan opintoihin. Lisätietoja koulutuksesta on saatavilla www.ulapland.fi/lastentarhanopettajakoulutus Kirjoittajat: Janette Tolppi-Raittimo ja Outi YlitapioMäntylä

31


Ajankohtaista ammatillisella kentällä Ammatillinen koulutuskenttä on ollut kovan myllerryksen keskellä jo jonkin aikaa. Ensin valtiovalta iski ammattikorkeakoulusektoriin leikaten rajusti aloituspaikkoja. Sen seurauksena koettiin ensimmäiset laajamittaiset yt-neuvottelut läpi Suomen. Koulutuksen osalta tällaisiin ei ollut totuttu, mikä näkyi selvästi esim. työnantajapuolen osaamattomuudessa hoitaa irtisanomisprosessiin liittyneitä asioita. Siksi useita irtisanomisia peruttiin tai ne viivästyivät virheellisten muotoseikkojen ja menettelytapojen vuoksi. Osa irtisanomisista saatiin torjuttua, mutta maan taloudellisen tilanteen vuoksi tilanne ammattikorkeakoulusektorilla tuskin yt-menettelyjen osalta rauhoittuu ja jää tähän. Ammattikorkeakouluja tulee ravistelemaan myös uusi rahoitus- ja amk-laki puhumattakaan mm. uusien toimilupien hakemisesta; niistä osa tullaan myöntämään vain väliaikaisina. Uskoisin kuitenkin, että Lapin osalta tilanne ei toimilupien suhteen ole kovin huono. Kahden Lapin alueella sijaitsevan ammattikorkeakoulun (Rovaniemen amk ja Kemi-Tornion amk) yhdistyessä uudeksi Lapin ammattikorkeakouluksi olemme pystyneet osoittamaan, että alueella on aidosti 32

tehty rakenteellista kehittämistä ja keskitetty toimintaa, aivan kuten opetus- ja kulttuuriministeriö on jo jonkin aikaa peräänkuuluttanut. Nyt leikkaukset ovat konkretisoitumassa toisen asteen koulutuksen osalta. Jo viime syksynä opetus- ja kulttuurimi-

nisteriö ilmoitti ammatillisen toisen asteen leikkausluvut. Niissä iskettiin aika tavalla mm. Lapissa sijaitsevien ammatillisten oppilaitosten oppilaspaikkoihin. Näihin lukuihin oppilaitokset saivat antaa vastineensa, minkä tuloksena leikkauksia kohtuullistettiin. Sen jälkeen


ammatillisen perusasteen saavutti tieto, että kohtuullistamisen vastapainona valtiovalta leikkaakin rahoitusta ja jäädyttää indeksin. Näiden toimenpiteiden vuoksi on keskusteltu, kumpi ratkaisu olikaan pahempi; alkuperäiset leikkausluvut vai jälkimmäinen päätös. Kesäkuussa OKM ilmoitti sitten lopulliset luvut, kuinka paljon koulutusta jatkossa leikataan. Luvut olivat nyt pienemmät, mutta tullevat toki vaikuttamaan myös henkilöstön määrään. OAJ on toiminut aktiivisesti ja reagoinut kiitettävästi ammatillisen kentän tilanteeseen. Se on järjestänyt amk-kierroksen ja parhaillaan on menossa toisen asteen kierros. Näiden kierrosten tarkoituksena on

tavata oppilaitosten johtoa ja henkilöstöä ja vaikuttaa asioihin jo ennen varsinaisia päätöksiä. Esimerkiksi amk-kierroksen aikana OAJ pääsi puuttumaan useisiin virheellisiin menettelytapoihin jo ennen päätösten voimaantuloa ja oli ohjeistamassa ja auttamassa jäsenistöään. Myös oma alueyhdistys seuraa aktiivisesti tilannetta omien toimijoidensa kautta ja pyrkii eri viestintäkanavia käyttäen saamaan koulutuksen ääntä kuuluville ja päättäjien tietoon. Mielenkiintoisen lisän ammatillisella koulutuskentällä täällä Lapissa tuo myös jo aiemmin mainitsemani uuden ammattikorkeakoulun perustaminen. Lapin ammattikor-

keakoulu aloittaa toimintansa 1.1.2014 ja sitä ennen valmisteltavia asioita riittää; uusi työehtosopimus (PTYOTES), työsopimukset ja muut palvelussuhteisiin liittyvät asiat, uusi luottamusmiesjärjestelmä, kahden eri oppilaitoksen hallinnon järjestäminen, käytänteiden ja järjestelmien yhdenmukaistaminen jne. Jäsentemme osalta on tärkeää muistaa, että Lapin ammattikorkeakoulussa opettajien luottamusmiehet palvelevat vain OAJ:n jäseniä.

Ulla Kangasniemi Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat SKO ry Rovaniemen kauppaopettajat ry

33


Kemin varhaiskasvatusväki kevätviihteellä Yli satapäinen joukko kemiläisiä varhaiskasvatuksen työntekijöitä vietti aurinkoista lauantai-iltaa ravintola Puistopaviljongin takaterassilla kevätkarkeloiden ja toimintakauden päättäjäisten merkeissä. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja oli siten historiallinen päänavaus suuren työyhteisön virkistyksen ja työhyvinvoinin lisäämiseksi. Tavoitteena oli tutustua toisiin eri yksiköissä työskenteleviin työkavereihin. Lauantai-iltana kaikki oli kohdallaan. Lämmin auringonpaiste helli osallistujia, tunnelma oli letkeä ja ihmiset rentoutuneita ja iloisia. Illan järjestelyistä vastasi Kaivolinnan vuoropäiväkoti. Illan avauksen suoritti päiväkodinjohtaja Marjo Rintala. Tervetulotoivotus ei ollut perinteinen vaan toteutettu stand up -komiikan keinoin. Koska esittäjä oli epäpätevä stand up -koomikko, oli esityksen teemana sit down -komiikka. Hervoton irroittelu sai yleisön suut messingille ja rento tunnelma oli taattu jo alkuillasta. Oliko jokainen työyksikkö paikalla, olivatko perhepäivähoitajat paikalla, oliko viraston väki paikalla? Se asia selvitettiin juomalaulujen avulla. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä ja henkilöstö onnitte34

li sivistystoimenjohtaja Martti Höynälänmaata kouluneuvoksen arvonimen johdosta. Kemin päivähoidon johtaja Kaisa Rauvala ojensi yhteisen lahjan Martille. Jokaisesta työyksiköstä valittiin edustaja tikkakisaan, jonka veti lastenhoitaja JukkaPekka Koivisto. Parhaan tuloksen sai Takajärven päiväkodin edustaja. Tikkakisan pyöriessä työyksiköille järjestettiin Kaivolinnan vuoropäiväkotia koskeva leikkimielinen tietovisa, jossa kysyttiin mm. päiväkodin kuuminta paikkaa. Se ei ollut johtajan toimisto maanantaisin, eikä pienten lepohuone kesällä vaan päiväkodin oma sauna. Tietovisan voitti Peurasaaren päiväkoti. Palkinnot jaettiin joukkueille, ei tuolipiirissä vaan

juomapiirissä musiikin tahdittamana. Työnantaja tarjosi osallistujille ravintolassa ruoan ja loppuilta kuluikin lastenhoitaja Matti Ylikärpän kokoaman bändin musiikin villitsemänä. Väki yltyi heti tanssimaan ja tanssi jatkui puoleen yöhön asti. Hyväntuulinen joukko varhaiskasvattajia jatkoi juhlintaa eri paikoissa aamutunneille asti. Kaikkien mielestä ilta oli onnistunut ja toiveena on saada tästä jokavuotinen perinne. Kiitokset vielä kaikille järjestelyihin osallistuneille, työnantajalle, Puistopaviljongin väelle ja bändin jäsenille. Marjo Rintala Kaivolinnan päiväkodin johtaja


Opetusalan täydennyskoulutusta: t:NQÊSJTUÚLBTWBUVTUBESBBNBOKBUFBUUFSJOLFJOPJO BMLBB t0TBMMJTUBWBPQQJNJOFOKBPQQJKBMÊIUÚJTFUUZÚTLFOUFMZUBWBU BMLBB,JUUJMÊTTÊ t7FSLLPPQQJNBUFSJBBMJOUVPUUBNJOFOPQ TVPNFOLJFMJOFOKÊSK,FNJKÊSWFMMÊ t4BBNFMBJTFUKBNBBPJLFVEFU BMLBB t.POJQVPMJTFUNVTJJLJOUZÚUBWBUKBPQFUVTQSPTFTTJ BMLBB t.JUÊPOWÊMJUUÊWÊPQFUUBKVVT BMLBB t0QQJNJTFOUVLJKBFSJZUUÊNJOFOZMFJTPQFUVLTFTTBKBPQFUUBKBOUVSWBMMJTVVTUBJEPU  BMLBB,JUUJMÊTTÊ t,PIUJFLPMPHJTFNQBBLPVMVBUFBUUFSJUZÚQBKB BMLBB

 -JTÊUJFUPKBwww.ulapland.fi/ktk/taydennyskoulutus.

www.ulapland.fi

35


1JLLVKPVMVQBLFUJU Pikkujoulu Show&Buffet alk 62 € (eteispalvelu sis. hintaan)

Kysy lisätietoja ja varaa Pikkujoulusi heti! Räätälöimme teille myös yksityiset pikkujoulut tarpeidenne mukaan.

Katso tarkemmat tiedot: www.hotelsantaclaus.fi/pj

Myyntipalvelu Puh. 016 321 3227 rovaniemi@santashotels.fi Ennakkoliput: Cafe Linna, Lordin aukio ja Cafe & Bar Zoomit, Koskikatu 14-16

Kirnun esityskalenteri: Pe 15.11.

& La 16.11. Ulla Tapaninen show

Pe 22.11.

& La 23.11. Jope Ruonansuu show

Pe 29.11.

& La 30.11. Mikko Kivinen show +Tommi Tuominen &Toni Jyvälä

Ulla Tapaninen

Jope Ruonansuu

Mikko Kivinen

OAJ Lappi 2/2013  

OAJ:n Lapin alueyhdistyksen jäsenlehti 2/2013

OAJ Lappi 2/2013  

OAJ:n Lapin alueyhdistyksen jäsenlehti 2/2013

Advertisement