OAJ Lappi

OAJ LAPPI 1/2012

• Peruskoulu 40 vuotta • Syksyn kunnallisvaalit 2012 1

OAJ LAPPI OAJ:n Lapin alueyhdistyksen lehti 1/2012

Sisällysluettelo LAPPI

Olemme toisiamme varten 3 Monien suurten linjausten vuosi käynnissä 4 OAJ on the Road -kiertue Lapissa 6 Alueasiamies on OAJ:n edustaja Lapissa 7 Terveisiä OAJ:n hallituksesta 8 OAJ Lappi – Keski-Lappi 9 OAJ Lappi – Länsi-Pohja 10 OAJ Lappi – Pohjois-Lappi 11

! Lehden toimituskunta: Päätoimittaja

Marita Kukkola

Toimitus

Tanja Rantala Pirjo Peurasaari-Tohmola Outi Ylitapio-Mäntylä

Toimitussihteeri

Marja-Terttu Ylipaavalniemi

Puheenjohtaja Jaakko Sarmola

! Kannen kuva

Seppo Kemppainen

! Painopaikka

Tornion Kirjapaino, Tornio 2012

! ISSN 1798-3487

Hyvät lappilaiset OAJ:n jäsenet 12 Konstruktio käsityön teknologiasta 13 Teknologia yleissivistävän käsityön oppiaineen osana 13 Kulttuurien kohtaamisia Islannissa 14 Lapin opettajia tarvitaan mukaan kaikille rintamille yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen 16 Ammatillisen yhteistyön siemen on valmiiksi kylvettynä 17 Pohjoisen kulttuuri-instituutti – elinvoimaistava verkosto 18 Maaseudulta käsin maailmalle 20 Muistelmia peruskoulun juurilta Ranualta 22 Muistikuvia peruskoulun alkuvuosilta 23 Mukana alusta alkaen 24 Peruskoulu NYT 25 Lapin yliopiston luokanopettaja opiskelijoiden mietteitä tulevaisuuden koulusta 27 OAJ:n valtuutettujen puheenvuoro 28 Lisää toimijoita paikallisyhdistyksiin 32 OAJ-valtuutettu Matti Alanärä 33 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman laadintaprosessi 34 Kysymyksiä vuoden 2011 lappilaiselle opettajalle 37 Syksyn kuntavaaleista koulutusvaalit 39 Kunnallisvaalit 2012 41

Olemme toisiamme varten Opettajien yhteinen edunvalvonta on kaikkien yhteinen asia. Olemme verraten yksimielisiä yleensä myös siitä, mitä edunvalvonnalla tarkoitetaan: Toisinaan kyse on sopimus- ja palkkaedunvalvonnasta. Joskus valvomme etujamme huolehtimalla täydennyskoulutuksen järjestämisestä, ja joskus virkistäytyminen on mitä parhainta edunvalvontaa, kun työkykymme ja virkeytemme paranee.

Ammattijärjestöön kuuluminen näkyy suurelle osalle jäsenistämme jäsenmaksun maksamisena, ja kaikilla meistä onkin oikeus vaatia jäsenmaksullemme vastinetta. Lapissa OAJ:läisiä opettajia on yli 3000, ja siksi on olemassa myös paljon eri käsityksiä siitä, mitä jäsenmaksurahoillamme olisi parasta tehdä.

Osa jäsenmaksuista menee keskusjärjestön toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ilman keskusjärjestön toimintaa meillä ei olisi yhtenäistä OAJ:tä.

Vain riittävän vahva järjestö takaa sen, että äänemme kuuluu vaikkapa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Keskusjärjestön edustajat ovat myös usein edustamassa meitä niissä keskeisissä työryhmissä, joita esimerkiksi opetus- ja kult-

tuuriministeriö tai Opetushallitus asettavat.

Jäsenmaksuilla rahoitetaan myös paikallisyhdistystemme toimintaa. Paikallisyhdistys on jokaisen jäsenen kannalta tärkein yhdistys. Se järjestää omalla paikkakunnallaan koulutusta ja virkistystä, mutta käy myös paikallisneuvottelut työnantajan kanssa. Paikallisneuvotteluissa sovitaan mm. tehtävän vaativuuden arvioinnista ja palkankorotuksiin sisältyvien järjestelyvaraerien kohdentamisesta. Paikallisyhdistyksen toiminnassa on helppoa olla mukana, ja omaan yhdistykseen pitää olla ensimmäisen yhteydessä, jos kohtaa työssään epäkohtia.

Alueyhdistyksen paikka on paikallisyhdistyksen ja keskusjärjestön välissä. Tärkein tehtävämme on paikallisen toiminnan tukeminen. Toimintaamme

kuuluu esimerkiksi erilaisten koko jäsenistöä tai eri ammattiryhmiä koskevien tilaisuuksien järjestäminen. Tapaamme kunnallispoliitikkoja, kansanedustajia ja aluehallinnon virkamiehiä, joille kerromme opetusalan ammattilaisten arjesta.

Erityinen opettajien edunvalvonnan paikka on ensi syksyn kunnallisvaaleissa: ennen vaaleja alueyhdistys tapaa puolueiden edustajia ja keskustelee niiden kanssa omista ja puolueiden vaalitavoitteista.

Tämän ja ensi vuoden aikana oma tavoitteeni on käydä yhdessä alueasiamiehemme kanssa kaikissa Lapin kunnissa tapaamassa sekä paikallisyhdistyksien edustajia että kuntien koulutus- ja kasvatustyöstä vastaavia virkamiehiä. Toivottavasti näiden vierailujen aikana voin tavata mahdollisimman monta jäsentämme.

Jokainen OAJ:n yhdistys paikallisyhdistyksestä keskusjärjestöön on aina olemassa jäsentensä uskottavaa edunvalvontaa varten. Olemme siis toisiamme varten!

Jaakko Sarmola puheenjohtaja OAJ Lappi

3

Monien suurten linjausten vuosi käynnissä Kuluva vuosi on monella tavalla merkittävien linjausten aikaa.

OAJ:n kannalta tänäkin vuonna järjestötoiminnan koko laajuus on sekä kansallisen että paikallisen ja aluetason toiminnassa työn alla.

Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto valmistellaan tämän vuoden loppuun mennessä, myös varhaiskasvatuslain uudistus käynnistyy. Perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta tekee maan hallitus päätöksensä kevään aikana. Ammattikorkeakoulujen koulutuspaikkojen ja ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksen vähentämisestä ollaan tekemässä päätöksiä. Ja paljon muuta merkittävää tapahtuu.

Merkittävimmät koko julkista sektoria koskevat ratkaisut kohdistuvat valtion vuoden 2013 ja 2014 talousarvioon ja kuntarakenneuudistukseen.

Niiden yhteydessä tullaan tekemään suuria periaatteellisia linjauksia sen suhteen mitkä vastuut kuuluvat valtiolle, mitkä kunnille ja mitkä yksilölle itselleen. Poliitikkojen onkin tehtävä arvopohjaisia linjauksia koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Koulutus ja terveys ovat sivistysvaltiossa sellaisia alueita, 4

joista on kaikissa olosuhteissa huolehdittava. Toki sellaisia yhteiskunnan tehtäviä on muitakin, esimerkiksi turvallisuus, infrastruktuuri, vanhustenhuolto jne. Laadukkaan koulutuksen tasa-arvo on kuitenkin juhlapuheitten ja ohjelmajulistusten ulkopuolella uhattuna siksi, että liian laajasti ja väljästi paikallistason kuntapäättäjien päätösten varassa on laadun määrittely.

Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen resursseista määrätään yleisellä tasolla eduskunnan, maan hallituksen ja ministeriöitten sekä jossain määrin Opetushallituksen päätöksin. Valtaosa ratkaisevista päätöksistä tehdään kuitenkin kuntatasolla. Kun koulutuksenjärjestäjät jo nyt tekevät runsaasti päätöstensä valmistelussa yhteistyötä ja kun kuntarakenne tulee varmuudella muuttumaan nykyistä suuremmaksi kuntakooksi, on välttämätöntä, että alueellista edunvalvontaamme vahvistetaan. Alueyhdistys on erinomaisen hyvä ratkaisu tähän tulevaisuuden suuntaan.

Alueellinen yhteistyö ja yhteistoiminta korostuvat myös menestyksellisen palvelussuhde-edunvalvonnan alueella.

Alueyhdistyksen tarjoama aiempaa parempi mahdollisuus ottaa oppia eri kuntien ja ennen kaikkea opetusalan eri ammattiryhmien sopimusratkaisuista avaavat uusia mahdollisuuksia paikalliseen edunvalvontaan.

Alueyhdistysten toiminta on käynnistynyt lähes koko maassa. Toiminnan alkumetreiltä alkaen on ollut nähtävissä opetusalan sisäisen yhteisyyden vahvistuminen. Kautta linjan on havaittu, että opettajuus on kaikkia jäsenryhmiämme yhdistävä tekijä. Pieni keskinäinen kyräily tai kilpailu, joskus hienoinen epäluulo, ovat jääneet nopeammin tai hitaammin taakse ja yhdessä tekemisen innostavuus ja sen tuoma voima ovat konkreettisesti osoittaneet aluetoiminnan edut.

On selvää, että alueitten toimintaympäristöt ja tilanteet vaihtelevat monin tavoin keskenään. Siksi on selvää, että alueilla täytyy olla riittävästi omalle päätöksenteolle rakentuvaa liikkumavaraa. Onkin hyvin tärkeää, että alueyhdistykset osallistavat monin tavoin laajaa jäsenkenttäänsä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että jäsenemme laajasti osallistuvat alue- ja paikallisyhdistysten toimintaan ja tukevat työllään ja puheillaan valitsemiaan edustajiaan. Koko OAJ:n ja sen alueellisen ja paikallisen jäsenkentän voima ja menestystekijä on yhtenäisyys.

Toivotan koko laajalle Lapin alueelle voimia ja menestystä hyvin tärkeässä työssänne koko opetusalan ja jäsenkuntamme edunvalvonnassa!

Olli Luukkainen Puheenjohtaja 5

OAJ on the Road -kiertue Lapissa Torstaina 23.2.2012 pystytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran Rovaniemen Lordiaukiolle OAJ:n telttakatos. OAJ on the Road -kiertue rantautui Lappiin.

Kiertue toi tulleessaan toritilaisuuteen Lordiaukiolle OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen, tiedotuspäällikkö Heikki Sahlmanin ja kehittämispäällikkö Ulla Siimeksen OAJ:n toimistolta. Rovaniemen tapahtuma oli kiertueen viimeinen: aikaisemmin oli ollut vastaava tapahtuma Turussa, Helsingissä, Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa. Telttakatoksen ympärillä puuhaili torstai-iltapäivänä mukana myös paikallisia OAJ-aktiiveja alueasimies Marko Bohmin johdolla. He kaikki yhdessä jakoivat kahvittelun lomassa ohikulkijoille koulutustietout-

6

ta teemalla ’Laadukas koulutus on jokaisen oikeus’.

OAJ:n puheenjohtaja kertoi kokemuksia järjestökierroksesta, ja positiivisen palautteen perusteella järjestökierroksia tul-

laan jatkossakin järjestämään jo syksyllä. Myöhemmin keväällä selviää ensi syksyn kierroksen toteuttamistapa, kun kokemukset ja palautteet on kerätty kasaan.

OAJ:n teltalla kävi iltapäivän aikana rehtori Heikki Ervast, joka kertoi mm. rovaniemeläisistä opetusolosuhteista, jotka hänen mukaan ovat varsin hyvällä mallilla. Anita Uusitalo puolestaan valotti erityisopetuksen tilaa Lapissa.

Kaarlo Alaojan sanoma oli, että ammattikorkeakoulun asema on ja tulee olemaan vahva Rovaniemellä, vaikka järjestämismuoto saattaa muuttua.

Alaoja peräsi koulutuksen laadun parantamista, jotta ammatillinen koulutus säilyisi kiinnostavana opiskelijoiden silmissä.

Oppilaiden, opettajien ja vanhempienkin yhteisiä projekteja toivoi Esko Janhunen, joka ennen teatteriuraansa ehti toimia opettajana Keski-Suomessa. Hän toivoi opettajaopiskelijoille enemmän harjoittelumahdollisuuksia, jotta opiskelijat pääsisivät näkemään kokeneiden opettajien tavan tehdä työtä.

Eero Pajula oli hyvin tyytyväinen, että opettajat ovat tulleet kadulle. Hänelle lähellä sydäntä on ollut vanhempainyhdistystoiminta. Pajulan mukaan vanhempien ja opettaji-

en pitäisi olla paljon enemmän yhteistyössä ja se pitäisi nähdä myös osana opettajan työtä.

Kun yhteistyö sujuu vanhempien kanssa se tuo opettajalle tukea mahdollisten epäkohtien esiintuomisessa.

Kari Torikka aluehallintovirastosta kertoi saamen kie-

len asemasta Lapissa. Eri saamen kielillä järjestetty opetus on haaste tällä hetkellä.

Teksti ja kuvat: Marko Bohm

Alueasiamies on OAJ:n edustaja Lapissa Vuoden 2012 alusta aloitin alueasiamiehen tehtävässä alueyhdistyksessä. OAJ loi tämän järjestelmän vahvistamaan alueyhdistysten roolia, OAJ rahoittaa ja määrittelee perustehtävän. Jokaisella alueyhdistyksellä on oma alueasiamiehensä ja tällä hetkellä meitä on 15. Alueasiamies ei korvaa palkkasihteereitä eikä kuntakouluttajia, siksi Helsingin toimistossa neuvontapalveluun luottamusmiehille on panostettu.

Alueasiamies toimii alueellaan sopimuksenedunvalvojana, seuraa kunnissa tapahtuvaa palkkaus-ja työaikajärjestelmien kehittämistä, välittää tietoa luottamusmiehille miten muualla toimitaan ja on alueen YT-toimijoiden tukihenkilö. Koulutuspoliittisissa asioissa seuraa tapahtumia ja pyrkii vaikuttamaan ja konsultoimaan tarvittaessa. Kaikessa tässä alue-

Marko Bohm 49 v.

asiamies toimii kiinteässä yhteistyössä alueyhdistyksen puheenjohtajan kanssa alueyhdistyksen hallituksen ohjauksen ja valvonnan alla.

Työaikaa tähän tehtävään OAJ ostaa työnantajaltani Rovaniemen kaupungin päivähoito-osastolta puolitoista päivää viikossa. Tästä syystä alueyhdistyksessä pitää määritellä tehtävät ja työn määrä melko tarkasti. Muu aika viikosta kuluu pääluottamusmiestehtävässä.

Vaikuttaminen tulee olemaan merkittävä ja haasta-

• lastentarhanopettaja • luottamusmies vuodesta 2006, PLM vuodesta 2008 • syntynyt Forssassa • valmistunut Raumalta 1988 • naimisissa, kaksi aikuista lasta • harrastuksena hevoset • (ravit ja ratsastusterapeuttivaimon avustaminen) • puh. 040 7357 046 • marko.bohm@gmail.com

va tehtäväkenttä. Tavoitteena on saada alueen muut toimijat ottamaan huomioon OAJ:n, alueyhdistyksen ja paikallisen tason tavoitteet. Tässä tehtävässä alueasiamies ei pysty toimimaan yksin vaan tarvitaan yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, niin luottamusmiesten kuin paikallisyhdistysten kanssa. Sosiaalisen median hyödyntäminen tulee olemaan tärkeässä asemassa.

7

Terveisiä OAJ:n hallituksesta Lappilaisia OAJ:n hallituksessa edustava Kaarina Kulju pitää merkittävänä tulo- ja palkkapoliittisena ratkaisuna muiden muassa perusopetuksen luokanvalvojan korvauksen uudistamista. Hänen mukaansa oli hyvä, että korvauksen suuruus yläluokilla yhtenäistettiin ja että se ulotettiin nyt ensimmäistä kertaa myös alaluokkien puolelle. Tekemistä alaluokkien korvauksessa on vielä, mutta tärkeää oli, että nyt tunnustettiin, että kaikkea tehtäviä ei voi hoitaa työn ohessa. Kuudensien luokkien opettajille korvaus saatiin siksi, että kyseessä on tärkeä nivelvaihe, ja seuraavissa neuvotteluissa lv-korvauksista oletettavasti neuvotellaan uudelleen.

Koulutuspoliittisten asioiden osalta Kulju korostaa sitä, kuinka ne ovat aina yhteydessä tulo- ja palkkapolitiikkaan. ”Mikään koulutuspoliittinen asia ei ole itsenäinen, vaan niillä on aina kustannusvaikutuksia. Siksi esimerkiksi koulutuskokeiluja ei saa järjestää ennen kuin niiden korvauksista on sovittu”, Kulju korostaa.

Myös OAJ valmistautuu ensi syksyn kuntavaaleihin.

OAJ on asettanut vaaleja varten omat koulutuspoliittiset tavoitteensa. Kulju pitää tärkeänä, että paikallisyhdistykset nostavat esiin oman alueensa 8

ongelmat, ja viestit niistä on kirkastettava puolueiden edustajille. ”Jokaisen yhdistyksen pitää tehdä jotakin etenkin nykytilanteessa, jossa kuntatalouteen ja palveluihin on odotettavissa suuriakin leikkauksia.”

Kulju muistuttaa myös, että päättäjiin täytyy pitää yhteyttä myös vaalien jälkeen.

Myös Lapissa odotetaan kuntarakenteen uudistusta.

Muutoksia on tulossa, mutta kukaan ei vielä osaa tai uskalla sanoa, millaisia ne ovat. Uudistuksella on väistämättä vaikutuksia myös koulutuksen järjestämiseen ja järjestäjiin. Kunnat ovat varsinkin kevään aikana antaneet omasta taloudestaan ”suorastaan riemastuttavan” kuvan , mutta totuus on Kuljunkin näkemyksen mukaan paljon synkempi. Tulevina vuosina on odotettavissa muutoksia kouluverkkoihin alaluokista lähtien, mutta erityisesti ammatillisella toisella asteella. Erityisen huolestunut Kulju on ammattikorkeakoulujen tilanteesta, joka vaatii erityistä huomiota. ”Peräänhaukkumisella ei voita mitään, vaan uudistuksiin ja muutoksiin on vaikutettava ennen päätöksien tekemistä!” hän painottaa.

Kaarina Kuljun kaudella OAJ:n hallituksessa on käynnistetty järjestön tulevaisuustyö. Siinä visioidaan koulutus-

ja toimintaympäristön muutosta ja ennakoidaan, mitkä muutokset ovat opetusalalle tärkeitä ja miten niistä selvitään. Tähtäin on vuodessa 2025.

Kuljun ura opettajana ja OAJ-aktiivina on ollut pitkä, ja kun molemmat ovat tämän vuoden aikana päättymässä, on hyvä pohtia mennyttä ja visioida hetken verran lappilaistakin tulevaisuutta. Muutos järjestöasioihin innostamisessa ja innostumisessa on viime vuosina hiipunut: ”Tunnutaan ajattelevan, että joku muu hoitaa yhteiset asiat.” Kulju toivookin us-

kaliasta heittäytymistä järjestötyöhön, jolloin voi ajaa itse tärkeinä pitämiään asioita ja pysyy ajan tasalla yhteisissä asioissa. ”Pääsee kiinnostaviin tilaisuuksiin ja tapaa mukavia ihmisiä.

Vaikuttamisen paikkojakin on tarjolla. Edunvalvonta voi olla myös hauskaa!” Kaarina Kulju katsoo, että kaikki opettajayhdistykset tarvitsevat aktiivisia paikallisia toimijoita, jotka

pitävät huolta jäsenistään mutta joista myös pidetään huolta.

Teksti: Jaakko Sarmola

OAJ Lappi – Keski-Lappi OAJ:n Lapin alueyhdistyksen Keski-Lapin jaoksen toimintaaluetta ovat Kemijärven, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen ja Sallan kunnat.

Jaokseen kuuluvat OAJ Lappi hallituksen jäsenet edellä mainituista kunnista sekä alueellamme olevien paikallisyhdistysten puheenjohtajat, ja vetäjänä toimii vuorovuosin yksi hallituksen jäsenistä. Jaokseemme kuuluvat siis kaikki ammattiryhmät lastentarhanopettajista yliopiston lehtoreihin.

Jaoksen kokouksia pyritään pitämään aina ennen alueyhdistyksen hallituksen kokousta, jotta voidaan käydä läpi tulevan kokouksen asiat ja saamaan niihin eri paikallisyhdistysten kannat. Jokaisessa jaoksen kokouksessa keskustellaan myös alueen kuntien ja paikallisyhdistysten ajankohtaisista asioista ja tilanteista, sekä mietitään miten alueyhdistys voi olla mukana esim. auttamassa asioiden eteenpäin vientiä. Monesti myös keskustelut eri tilanteista auttavat myös naapu-

rikuntaa, jolla mahdollisesti on samankaltainen tilanne.

Tavoitteeksi olemme asettaneet, että kokoukset pidettäisiin jokaisessa alueemme kunnassa. Nyt olemme järjestäneet kokoukset Kemijärvellä ja Rovaniemellä. Saapas nähdä, mihin tiemme seuraavaksi vie!

Jaoksen toimintaan kuuluu myös järjestää koulutusta alueensa paikallisyhdistysten aktiivitoimijoille. Tällä hetkellä olemmekin suunnittelemassa tämän vuoden koulutusta.

Koulutus kasvattaa menestystä

Keski-Lapin jaoksen puolesta Tanja Rantala jaoksen vetäjä vuosimallia 2012

9

OAJ Lappi – Länsi-Pohja OAJ Lapin Länsi-Pohjan jaoksen koulutus- ja neuvottelupäivät pidettiin 24.–25.2.2012 Oulussa, Scandic Oulu – hotellissa. Päivien teemaksi päätettiin Yhdistyksen toiminta ja vertaistuen mahdollisuudet. Osallistujia oli kaikista jaoksemme paikallisyhdistyksistä. Pääpaino oli kuntien hyvien käytänteiden jakaminen tiedoksi ja avuksi muille. Kuulimme esim. millaisia paikallisia sopimuksia kunnissa on tehty ja miten sopimuksiin oli päästy. Kynä sauhuten kirjoittelimme näitä hyviä käytänteitä muistiinpanoihin ja suurella innolla alamme taas jälleen ker-

10

ran hioa neuvotteluita asioiden hoitamiseksi.

Pitkä keskustelu käytiin mm. kolmiportaisesta tuesta. Kunnilla oli erilaisia järjestelyjä tuen jalkauttamiseksi, mutta yhteistä kaikille oli se, että missään kunnassa tästä työstä ei makseta korvauksia. Tässä olisikin OAJ Lapille yksi vaikuttamisen paikka koko Lapin alueella.

Yhtenä tukiverkoston tärkeänä lenkkinä koko OAJ Lapin alueella tulee olemaan sekä OAJ Lapin puheenjohtaja että alueasiamies. Tämän parivaljakon toivottiin tulevan tutuksi jaoksemme paikallisyhdistyksille. Jaoksen alueella voi-

si esim. järjestää yhteisen tilaisuuden, jossa asia hoituisi kätevästi kerralla.

Kokoontumisen yhtenä, mutta ei vähäisimpänä elementtinä oli illanvietto ruokailuineen. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Perjantai 24.2. oli Matin nimipäivä. Koska porukassamme oli kaksi Mattia, kajautimme heille onnittelulaulun.

Matit kiittelivät meitä puheella, josta ei hauskuutta puuttunut.

Oikein voimaannuttava koulutuspäivä!

OAJ Lappi – Pohjois-Lappi

Valokuvat: H. Löf-Pentinpuro

Saariselän Riekonlinnassa pidettiin 17.-18.2.2012 PohjoisLapin jaoksen yhdistysaktiivikoulutusta aiheena: Minä voin hyvin – Yhdistys voi hyvin – Jäsenet voivat hyvin. Koulutukseen osallistui aktiiveja niin Utsjoelta, Kittilästä, Kolarista, Inarista kuin Sodankylästäkin.

Perjantai-iltana OAJ Lapin puheenjohtaja Jaakko Sarmola kertoi alueyhdistyksen nykyisestä toiminnasta, jossa pyritään pitämään entistä tiiviimmin yhteyttä yksittäisiin paikallisyhdistyksiin. OAJ Lappi haluaa näkyä paikallisissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Puheenjohtajan sanoin ”Olemme toisiamme varten”.

Uunituore alueasiamies Marko Bohm kertoi toimenkuvastaan, joka alkaa pikkuhiljaa muotoutua toiminnan myötä.

Pohjois-Lapin jaoksen vetäjä Eija Arvola pohjusti keskustelua pienten paikallisyhdistysten ongelmista. Mahdolliset kuntauudistukset mietityttävät jäsenistöä ja osalla on huoli työ-

paikkansa pysyvyydestä. Keskustellen käytiin läpi eri kuntien kuulumisia päivähoidon ja koulujen osalta. Esille nousi huoli varsinkin nuorten opettajien jaksamisesta erityisopetuspaineiden, suurten ryhmien ja työn jatkumisen takia. Työnohjausta olisi tarjottava, ennenkuin opettaja on jo uupunut.

Pienten paikallisyhdistysten suurin ongelma on pula toimijoista. Siihen voi olla syynä leimautuminen ay-aktiiviksi tai vain kyllästyminen muutamien ihmisten harteille jäävänä toimintana.

Lauantaipäivän koulutusosuudesta vastasi Rovaniemen kaupungin työsuojeluvaltuutettu Teppo Mikkonen. Aiheena oli

työssä jaksamiseen liittyvät asiat, joista päällimmäiseksi nousi riittävä uni ja miten se vaikuttaa terveyteemme . Koulutuksessa käytiin ryhmissä huolen vyöhykkeistöä eri ongelmien osalta ja etsittiin yhdessä niihin keinoja. ”Puimala”-menetelmällä ratkoimme ongelmia tulevaisuudessa ”mennyttä analysoiden”.

Koulutuksen päätyttyä pelasimme vielä leikkimielistä Eisstock-peliä (vähän niinkuin curling) ulkona kovassa tuulessa. Kaikilla oli varmasti antoisa ja mukava viikonvaihde Saariselällä.

Tiina Kyrö Varapuheenjohtaja

11

Hyvät lappilaiset OAJ:n jäsenet, Liikunta ja opettaminen ovat olleet vahva osa koko elämääni. Liikuntaa olen harrastanut eri muodoissa ja eri tavoittein lapsuudesta asti. Pieniä syrjäpolkija lukuun ottamatta olen koko aikuisikäni ollut jollain lailla sidoksissa koulumaailmaan, joko opettajana tai opiskelijana.

Jo ennen opintojani tein paljon sijaisuuksia eri kouluissa ja eri kouluasteilla, mm. Kolarissa. Opintojen jälkeen olen toiminut kahdeksan vuotta liikuntaa opettavana luokanopettajana ja liikunnanopettajana Tervolassa ja Rovaniemen alueella.

Koen, että se on antanut paljon eväitä nykyiseen työtehtävääni nimenomaan siltä kannalta, mitä oppilaat koululiikunnasta saavat. Syksyllä 2006 aloitin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajakoulutuksessa liikunnan didaktiikan lehtorina. Opetustyön ohella kiinnostukseni suuntautui opettajien toimintaan, mitä he kokevat työssään merkitykselliseksi ja miten he näkevät ja kohtaavat oppilaansa.

Väitöskirjassani ”Liikuntapääoma ja holistinen ihmiskäsitys liikuntaa opettavan työssä” tarkastelin liikuntaan liittyviä kokemuksia ja merkityksiä opettajien näkökulmasta. Tutkimuksessa esiin nousi kaksi selkeää teemaa. Ensinnäkin lasten liikunnalliset taidot tuo12

daan esiin voimakkaasti eri liikuntalajien ja -taitojen osaamisena. Toisenlaiset liikunnalliset taidot, kuten ilmaisu, esteettisyys ja yhteiset kokemukset, jäivät opettajien kuvauksissa suhteellisen vähälle merkitykselle. Osittain edellisen tuloksen innoittamana olen määritellyt käsitteen liikuntapääoma, joka tarkoittaa yksilön liikunnallisista kokemuksista kertynyttä pääomaa.

Liikuntapääoma on käsite, joka auttaa hahmottamaan liikunnallisten kokemusten kertymistä kahdella eri tavalla. Ensinnäkin sen avulla on mahdollista jäsentää, eritellä ja tarkastella, miten ja minkälaisin painotuksin yksilö on liikunnan elämässään kokenut. Toiseksi sen avulla on mahdollista suunnitella ja toteuttaa liikunnan opetus erilaisella, ehkä perinteisestä poikkeavalla tavalla, jossa lähtökohtana on tarjota ja tuottaa oppilaille mahdollisimman monipuolinen liikunnallinen kokemusmaailma. Tutkimukseni antaa viitteitä siitä, että opettajat työssään kokevat merkityksellisiksi oman vallitsevan liikuntapääoman mukaiset asiat. Tämä myös näyttää ohjaavan opettajien liikunnan opetusta sekä tapoja kohdata ja nähdä liikkuva oppilas.

Tärkeintä työssäni on kuitenkin opetus ja täällä yliopis-

tossa tutkimukseen perustuva opetus. Yksinkertaisesti se tarkoittaa pysymistä ajan hermolla liikunnan ja koululiikunnan tutkimuksessa, pureutumalla itseä kiinnostaviin ilmiöihin tarkemmin ja kaiken tämän muokkaamista osaksi luokanopettajakoulutuksen liikunnan opetusta. Yhtenä päivänä olen kentällä opettamassa pesäpallon näpyjä, toisena luennoimassa liikunnan didaktiikan saloja ja kolmantena kirjoittamassa tutkimusartikkelia. Monipuolista, aivan kuten liikunnankin tulisi olla, siinä tämän työn suola.

Hyvää kevättä kaikille ja työn iloa!

Ari Kunnari

Konstruktio käsityön teknologiasta

Teknologia yleissivistävän käsityön oppiaineen osana Kahdeksan vuotta sitten aloitin työni Lapin yliopiston opettajankoulutuksessa teknisen työn didaktiikan lehtorina. Käsityön aineenopettajana, mutta en niinkään käsityöläisenä, lähtökohtani yleissivistävän perusopetuksen käsityön oppiaineeseen tuntuivat selkeiltä. Haaste opettajankouluttajana syntyi siitä, että käsityön lähtökohdat tuntuivat jotenkin vanhanaikaisilta. Teknologian oppiminen ja teknologiakasvatuksesta käytävät keskustelut nousivat kansallisella tasolla voimakkaasti esille ja rakensivat monia tutkimuskysymyksiä pohdittavaksi. Konstruktio käsityön teknologiasta oli kahdeksan vuoden matkani teknologian olemukseen käsityön oppiaineessa – mitä teknologiassa opitaan.

Lähdin liikkeelle vuoden 2004 käsityön opetussuunnitelmasta, jossa termi teknologia esitetään eri tavoite- ja sisältökuvauksien yhteydessä. Sisällönanalyysin avulla pureuduin pohtimaan yksilön toimintaa – ulkoisia ja sisäisiä konstruktioita. Analyysin pohjalta vuosiluokkien 1–4 sisältö tarkastelee teknologiaa ilmiö tasolla luo-

den tavoitteen toimintaperiaatteiden ymmärtämisestä. Teknologian oppiminen vuosiluokilla 5–9 korostaa teknologiaa osana oppilaan suunnittelutoimintaa ja tuotteen valmistamista.

Tavoitteeksi on asetettu tietäminen ja soveltaminen. Analyysini osoitti sen, että valmistamisessa korostuu tietäminen. Suunnittelu painottaa soveltamista ja käyttöön liittyvä konstruktio rakentuu ymmärryksestä.

Opettajankouluttajana tarkastelin teknologiaa yliopistokoulutuksen opetuksen suunnittelun ja yleissivistävän käsityön oppiaineen näkökulmasta. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimi opetuksen sisältö, jonka rakenne oli käsityön teknologian toiminnan olemusta mallintava.

Mallintamisen avulla jäsensin käsityön teknologian keskeiset tekijät ja niiden väliset yhteydet.

Konstruktioni tähtäsi oppimisen ymmärtämiseen. Se oli ratkaisu opetuksen suunnittelun näkökulmasta siihen, mitä käsityön teknologia on?

Oppimisen olemus käsityössä on ymmärretty ja yksityinen, tekniikassa aistittu ja yleinen ja teknologiassa ajateltu ja muuttuva. Ymmärrys kokonaisuudesta rakentaa tarkoituksenmukaisen ja tavoitteellisen perustan käsityön teknologian oppimisen luonteesta.

Tutkimukseni kontribuutio on käsityön opetuksen suunnittelua ohjaava ja kehittävä. Todettakoon, että teknologia on olemassa, mutta kaikki ei kuitenkaan ole teknologiaa.

Konstruoimmeko todellisuutta, ilman kriittistä ajattelua juuria tuntematta?

Käsityö ei ole vanhanaikaista. Se vaatii kuitenkin selkeämmin suomalaisen perusopetuksen käsityön opetuksen laatuun liittyviä toimenpiteitä. Oppimistavoitteiden suunnittelulle olen avannut tutkimukseni myötä mahdollisuuksia sekä 13

jokaiselle käsityön opettajalle haasteita käsityön opetuksen suunnittelun kehittämiseksi.

Käsityötä ei voi korvata tek-

nologialla, mutta voimme systemaattisemmin ja tavoitteellisemmin tutkia ja kehittää käsityön teknologiaa – kyse on kä-

sityön oppiaineesta suomalaisessa perusopetuksessa nyt ja tulevaisuudessa.

Miia Hast

Kulttuurien kohtaamisia Islannissa Olin lappilaisten hiihtolomaviikolla ohjaamassa muistoihin ja valokuviin perustuvaa työpajaa Islannissa. Työpaja oli kansainvälinen Cirrus-verkoston intensiivikurssi Cultural Sustainability and Photography workshop, jota koordinoi Lapin yliopisto ja yhteystyökumppanina on Iceland Academy of the Arts. Työ-

pajaan osallistui opiskelijoita Islannista, Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Opettajina toimivat Mari Mäkiranta, Outi Ylitapio-Mäntylä ja Asta Jonsdottír sekä taiteiden opiskelija Emilia Haukka toimi myös ohjaajana tietyissä työpajan osioissa. ”Hiihtolomani” alkoi aurinkoisessa säässä, sillä ensim-

mäisenä päivänä lauantaina 3.3. aurinko paistoi Reykjavíkin yllä. Sää oli kuin tilattu meitä varten, sillä ensimmäisenä päivänä teimme Reykjavík kierroksen. Työpajaan osallistuneet islantilaiset opiskelijat esittelivät kotikaupunkiaan omien lempipaikkojensa kautta. Kokoonnuimme Kaffivagnin kahvilaan ja näimme siellä työpajalaiset kaikki yhdessä ensimmäistä kertaa. Kahvila oli sata14

massa ja samalla näimme satamanelämää. Satamaan tutustumisen jälkeen kävelymatka majakalle oli hieno elämys ja saimme ihailla meren aaltoja sekä tuntea tuulen voimakkuuden kulkiessamme Majakan ympäristössä.

Lähellä majakkaa oli myös pieni kuuma lähde Kvika, jonka oli taiteillut kyseiselle paikalle Ólöf Nordal. Taideteos oli katsojan mukaansa tempaava, sillä kuumassa vedessä oli mukava liottaa käsiä ja jalatkin sinne saattoi upottaa.

Lounasajan jälkeen Reykjavík-kierros jatkui kaupungin näkyvän maamerkin Perlanin maisemiin. Perlan sijaitsee kukkulan päällä, josta saimme ihailla upeaa näköalaa kaupungin ylle. Iltapäivällä kävimme vielä näyttelyn avajaisissa.

Reykjavíkissa monet taitelijat pitävät näyttelyitä ja viikon aikana kuulin neljästä näyttelyavajaisista.

Työpajatyöskentely alkoi varsinaisesti maanantaina 5.3.

Työpajassa käytimme lapsuuden, nuoruuden tai aikuisuuden muistoja ja valokuvia työskentelyn lähtökohtana. Tavoitteena oli pohtia, millaiset paikat jäävät meille merkittävinä mieleen ja miten ne vaikuttavat meidän elämässä nyt. Mennyt, nykyisyys ja tulevaisuus olivat läsnä työskentelyssä, kun isossa ja pienimmissä ryhmissä puhuimme kuvista ja kuvien kautta laajemmin kulttuuristamme.

Pohdimme muun muassa, millaisessa ympäristössä olemme kasvaneet ja millaiseen kasvatamme lapsia ja tulevia sukupolvia. Keskustelun keskiössä olivat siis kulttuuriset arvot ja näkemykset; miten arjen käytännöissä tuotamme erilaisia arvoja ja miten välitämme niitä toisillemme.

Kansainvälisessä työpajassa tuli herkästi huomanneeksi, kuinka erilaisista kulttuureista tulemme, vaikka osallistujat tulivat osittain hyvinkin samanlaisista taustoista. Kaikilla on kuitenkin erilainen lapsuus, koettu paikka ja eri-ikäiset opiskelijat ovat eläneet eri aikakautena lapsuuteensa, mikä myös tuotti eroja kerrottuihin tarinoihin.

Työpajatyöskentely jatkuu vielä toukokuussa Rovaniemellä, kun Rovaniemen Muotoiluhuoneelle Ainonkatu 1 kootaan näyttely työnpajan muistoista, kuvista ja tarinoista. Näyt-

telyn avajaiset ovat sunnuntaina 27.5 klo 18.00 ja näyttely on avoinna juhannukseen saakka.

Toivotankin lukijat tervetulleeksi näyttelyyn katsomaan työpajan tuloksia ja kenties näyttely kirvoittaa muistelmaan omia lapsuuden paikkoja ja kertomaan niistä tarinoita.

Lisätietoja työpajasta: www. cirrusculturalsustainability.net Teksti ja kuvat: Outi Ylitapio-Mäntylä

15

Lapin opettajia tarvitaan mukaan kaikille rintamille yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Syksy 2011 oli rankka KemiTornion ammattikorkeakoululle. Opetus- ja kulttuuriministeriö listasi lokakuussa KTAMK:n pudotuslistalle tulevaisuuden koulutuspaikkana. KTAMK sai lähes 40 % leikkausuhan niskaansa. OKM:n suunnitelman mukaan koulun koko kulttuuri- että liiketalouspuoli loppuisi ja se näivettäisi näin koko amk:n toiminnan pikku hiljaa.

Meri-Lappi ryhtyikin heti ennennäkemätömään yhteiseen koulun puolustamisurakkaan. Koulun tulevaisuus koettiin alueella puolustamisen arvoiseksi.

Koulua puolustinäkyvästi alueen elinkeinoelämä, kaupungit, kunnat, yrittäjäjärjestöt, poliittiset puolueet, kauppa, teollisuus ja kaikki mahdolliset tahot, jotka kokevat, että ammattikorkeakoulua tarvitaan hyvinvointimme puolustamiseksi ja kehittämiseksi alueella.

Vuosi 2012 alkoi myös synkissä merkeissä. Nyt oli lakkauttamisuhan alla HUMAK, humanistinen ammattikorkeakoulu, jonka verkoston pohjoisin piste on Torniossa. HUMAK kouluttaa mm. yhteisöpedagogeja, joista alueemme kaupungit ja kunnat saavat työvoimaa etenkin nuorisopuolelle.

16

Molemmat lakkautusuhkien kohteet, KTAMK ja HUMAK tuottavat nuorisollemme työtä ja toimeentuloa ja alueellemme näin työvoimaa, verotuloja ja tulevaisuudenuskoa. Lakkautusuhat koskettavat nuorta väkeä, opettajia, aluetta, elinvoimaisuutta ja kaikkea sitä mitä hyvää koulutuksella on tarkoituskin tuottaa.

Riittääkö alueellinen puolustus pitämään koulumme pysyssä? Ei, jos meiltä puuttuu puolustukseen tarvittava poliittinen taho ja lobbaus. Meidän alueeltamme ei ole yhtään kansanedustajaa saati ministeriä pitämässä korkeakoulumme puolta. Sanomattakin on selvää kuinka tärkeä meille olisi ollut alueeltamme opettajakansanedustaja!

Alue kaipaisi nyt kipeästi toimintamme puolesta puhujaa Arkadianmäelle. Päätökset tehdään kaukana alueeltamme ja siellä kaukana ei alueelta ole edustusta. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on niin pitkä aika, että alueemme tarvitsee sitä ennen muunlaista vaikuttamista, jota voidaan tehdä kauaskantoisella ja sitkeällä toiminnalla. Tässä hetkessä meidän tulee luoda hyvät suhteet

niihin kansanedustajiin ja ministereihin, jotka ovat meitä lähellä eli Oulun ja Rovaniemen suuntaan. Tärkeää on myös luoda suhteita opettajataustaisiin päättäjiin valtakunnallisesti. Lobbausta pitää tehdä koko ajan ja kaikilla rintamilla.

Syksyllä 2012 on kunnallisvaalit. Opettajakuntaa tarvitaan kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, sekä kunnalliseen että valtakunnalliseen. Opettajat ovat nuorten ja koulutuksen asialla. Opettajajärjestöjen tulee tukea jäsenistöään ja olla mukana ehdokasasettelussa. Vain vaikuttamalla voidaan vaikuttaa. Meidän tulee varmistaa jäsenistömme pääsy yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja Lapin asioiden hoitoon meille tärkeissä asioissa. Lapin opettajajärjestöillä on tärkeä rooli tässä yhteisessä asiassa.

Raija Lummi lehtori ja opinto-ohjaaja KTAMK kaupan ja kulttuurin toimiala, 1. kauden kaupunginvaltuutettu Torniossa

Ammatillisen yhteistyön siemen on valmiiksi kylvettynä AO ry. – mikä se on?

Tämän vuoden alussa aloitti toimintansa Ammatilliset Opettajat, AO ry. Se muodostui, kun AOO, STO ja LUOVA laittoivat hynttyyt yhteen. Suunnitteluvaiheessa tästä ryhmittymästä käytettiin nimitystä Kolikko.

Edellisen kerran vuonna 003 yritettiin saada aikaan Viisikkoa, johon edellä mainittujen lisäksi olisivat kuuluneet AKOL ja KTO. Tuolloin aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä yhdistää toimintoja laajemmin.

Ei aika ollut vieläkään kypsä ihan Viisikon suuruiseen yhdistysten sulautumiseen, mutta Kolmikko saatiin pystyyn vuoden alusta. Sen toiminnan aloittamista on suunniteltu enemmän tai vähemmän aina Viisikon ajoista lähtien. Yhdistyneiden yhdistysten puheenjohtajat käyttivät paljon aikaa yhteisten käytänteiden, yhdistysten olemassa olevien hyvien käytänteiden ja toiveiden kartoittamiseen. Suuret linjaukset, kuten talous, toiminnan suunnittelu ja organisointi jatkuivat pitkälle kuluvaan vuoteen.

Paikallisen toiminnan painopisteet On tärkeää yhdistää voimia niin paikallisesti kuin valtakun-

nallisestikin. Nyt perustettu valtakunnallinen AO edustaa yli 10 000 ammatillista opettajaa. Se on kooltaan niin suuri, että sen ääntä on kuunneltava päätöksenteossa. Sama tavoite tulisi olla paikallisella tasolla. Mitä enemmän jäseniä saadaan yhteen organisaatioon, sen suurempi vaikutusvalta sillä on kunnallisessa tai organisaation sisäisessä päätöksenteossa.

Yhdistettäessä ammatillisten opettajien pieniä, paikallisia toimijoita isompiin kokonaisuuksiin säästytään päällekkäiseltä työmäärältä ja saadaan pakollisetkin tehtävät houkuttelevimmiksi.

Oppilaitosten organisaatiomuutokset lisääntyvät jatkossa varmasti. On järkevää miettiä

työnantajakohtaisia, suurempia yhdistyksiä. Niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen saa apua sekä AO:lta että OAJ:lta kunhan pyytää. Vanhasta luopuminen voi tuntua pahalta, mutta se järkevöittää toimintaa kaikilla tavoin.

Tuomo Tikkanen on joulun alla vuosikokouksen valitsema AO ry:n ensimmäinen puheenjohtaja. Hän on metallialan lehtori Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän Joensuun ammattiopistossa, sen minkä puheenjohtajan pestiltään ennättää. Aiemmin hän on toiminut mm. AOO:n puheenjohtajana. Lisäksi Tikkanen on mukana metallialan tutkintotoimikuntatyössä.

Vapaa-aikansa Tuomo käyttää yhdessä poikansa kanssa erilaisten moottorilla varustettujen menopelien seurassa.

Kesällä vauhtia antavat mopot, moottoripyörät ja -veneet, talvella moottorikelkat. Kännykän ja kellon hän jättää vapaalla ollessaan mielellään keittiön pöydälle ja keskittyy olennaiseen, lepäämiseen ja vapaaajan touhuiluun.

17

Pohjoisen kulttuuri-instituutti – elinvoimaistava verkosto Lapin korkeakoulukonsernin innovatiivinen ja merkittävä kulttuuri- ja taidealojen kouluttaja, Pohjoisen kulttuuri-instituutti (PKI), on perustettu Opetusja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. PKI aloitti toimintansa marraskuussa 2011.

Pohjoisen kulttuuri-instituutin perusta luotiin jo yli 40 vuotta sitten vuonna 1971, jolloin kuvataideopetus alkoi Torniossa ja koko Lapissa. Lapin taidekoulun, kuvataidekoulun, taideja viestintäkulttuurioppilaitoksen, ammattikorkeakoulun ja muiden vaiheiden jälkeen Tornioon on muodostunut pitkäjänteiselle suunnittelulla pohjoisen kulttuuri- ja mediakoulutuksen keskus. PKI:ssä yhdistyvät nyt lukuisat taideteollisen alan ja kulttuurialan koulutukset – lähes kaikkea rock-musiikista ja kitaransoitosta radio-, televisio- ja elokuvatyöhön, tekstiiliin ja vaatetukseen, perinteisen teolliseen muotoiluun sekä palvelumuotoiluun.

Tehtävät PKI:ssä eivät rajoitu pelkästään koulutukseen.

Pohjoisen kulttuuri-instituutti on kulttuurituotantoa ja -perintöä kehittävä kolmen koulutusasteen ja kulttuuritoimijoiden verkosto, joka rakentaa Lapin elinvoimaisuutta ja hyvinvointia 18

koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteistyöllä.

Pohjoisen kulttuuri-instituutissa verkostoituvat kulttuurialan kehittämisorganisaatiot, muistiorganisaatiot, kuntien kulttuuritoimet, kulttuurialan työntekijät ja harrastajat sekä kulttuuripalveluita hyödyntävät tahot.

Verkostomaisesti toimiva Pohjoisen kulttuuri-instituutti on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun (KTamk) ja Ammattiopisto Lappian kulttuurialojen sekä Lapin yliopiston (LY) taiteiden tiedekunnan yhteinen toimintaympäristö, joka erikoistuu pohjoisiin kulttuureihin myös kansainvälisesti. Instituutin toiminta-alueena on koko Barentsin ja pohjoiskalotin alue.

Innovatiivisuus Pohjoisen kulttuuri-instituutti on innovatiivinen koulutusratkaisu. Se yhdistää kolmen asteen kulttuurialan ja taideteollisen alan opinnot yhteen. Opiskelija voi peruskoulun jälkeen tulla Pohjoisen kulttuuri-instituutin oppilaitoksiin ja halutessaan valmistua instituutin eri opinpolkuja pitkin instituutista taiteen tohtoriksi. Vastaavaa rakennetta, laajuutta ja mahdollisuutta emme ole löytäneet maailmanlaajuisestikaan kulttuuri- ja taideteollisuuden alalta.

Pohjoisen kulttuuri-instituutin perustamisvaiheessa olemme kehittäneet projektipedagogiikkaa, jonka ensimmäiset tulokset ovat jo nähtävissä. Esimerkiksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on vetänyt Les Feux Arctiques -dokumenttielokuvan tuotantoa. Siinä kaikki PKI:n oppilaitosten opiskelijat osallistuvat elokuvan tuotantoryhmään, ja kaikki opiskelijat saavat projektin tehtävien kautta opintopisteitään. Näin on siirrytty pienistä tuotannoista suurempiin, työelämää vastaaviin projekteihin. Opintoprojekteissa tapahtuu myös vertaisoppimista, kaikkien kolmen asteen opiskelijat oppivat tuotantoryhmissä myös toisiltaan.

Myös vertaisoppiminen edistää opiskelijoiden jatkamista PKI:n opinpoluilla, nähdessään mitä muut opiskelijat osaavat. Tällaiset projektit antavat opiskelijoille entistä paremmat valmiudet työelämään.

PKI:n toimintaan sisältyy myös matkailu ja sen tarpeisiin vastaaminen. PKI ja sen oppilaitokset edistävät kulttuurimatkailua eri tavoin, mikä näkyy mm. elokuvina ja sovelletun kuvataiteiden projekteina.

Lapin matkailun työpaikkojen määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä vuo-

Merkittävyys Pohjoisen kulttuuri-instituutti on merkittävä kouluttaja Suomessa. Instituutissa opiskelee noin 1950 opiskelijaa eri kulttuurin ja taiteiden aloilla. PKI:n oppilaitosten opiskelijamäärä on sama kuin Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa ja suunnitellussa Taideyliopistossa. Edellisten yliopistoyhteistyöstä poiketen PKI yhdistää kolmen asteen kulttuurin ja taideteollisen alan opinnot. PKI on valtakunnallisesti merkittävä ja poikkeuksellinen kouluttaja.

Kansainvälisyys

Les Feux Arctiques -dokumenttielokuvan kuvaukset Versailles’n palatsissa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on vetänyt projektipedagogiikkaa kehittävää projektia, jossa yhdistetään ja kehitetään kolmen asteen yhteistoimintaa. Kansainvälinen dokumentti-elokuvatuotanto on yhdistänyt PKI:n oppilaitosverkostoon myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Versailles’n yliopiston Arktisen keskuksen. Kuva: Maarit Kujansuu, Ammattiopisto Lappia.

teen 2020 mennessä. Tämä merkitsee myös kulttuurin sovellusten laajaa kasvua matkailussa. PKI toimii yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin kanssa.

Pohjoisen kulttuuri-instituutti erikoistuu pohjoisiin kulttuureihin myös kansainvälisesti.

Instituutin toiminta-alueena on koko Barentsin ja pohjoiskalotin alue. Strategisten verkostokumppaneiden kautta opiskelijoille voidaan tarjota entistä monipuolisempaa ja houkuttelevampaa opintokokonaisuutta. Esimerkiksi Versailles’n yliopisto tarjoaa jo nyt kahden vuoden arktiset maisteriopinnot PKI:n oppilaitosten opiskelijoille. Kansainväliset kumppanuudet mahdollistavat laajatkin kansainväliset opintoprojektit perinteisten henkilökunta- ja opiskelijavaihtojen lisäksi.

Tulevaisuus Pohjoisen kulttuuri-instituutti on perustettu innovatiiviseksi, merkittäväksi ja kansainväliseksi pohjoisen kulttuurien ja

taiteiden kouluttajaksi ja kehittäjäksi. Se yhdistää poikkeuksellisella tavalla kolmen asteen opinnot yhteen. Koulutuksen lisäksi sen tehtävänä on rakentaa koko Barentsin alueen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteistyöllä.

Tätä kirjoittaessani opetusja kulttuuriministeriön ehdotus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kulttuurialojen leikkausesitys viiltää kaikkien mieliä.

OKM esittää 100-%:sta leikkausta. Kaikki pois.

Ehdotettu leikkaus rampauttaisi PKI:n, joka on perustettu sovitusti OKM:n kanssa – mukaanlukien Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kulttuurialat. Jos OKM unohtaa aiemmat sopimuksensa ja poistaa KTamk:n kulttuurialan, koulutus ei kuitenkaan pysähdy seinään. Tänä vuonna KTamk:n sisäänotto tapahtuu kuten aiemmin, ja mahdollisten leikkausten vaikutus näkyy vasta muutaman vuoden kuluttua. Aikaa sopeutumiseen on. Kävipä leikkausten kanssa mitä tahansa, PKI on jo käynnissä ja hyvässä vauhdissa kehittämässä pohjoisen koulutusta, kulttuureita ja taiteita.

Veli-Pekka Räty projektipäällikkö taiteen tohtori

19

Maaseudulta käsin maailmalle Ammattiopisto Lappian toimipaikka Louella tunnetaan maaseutualan oppilaitoksena eläimineen, peltoineen ja traktoreineen. Toimipaikassa jyllää rento ja maanläheinen meininki, jota värittää myös käsi- ja taiteen alojen moninainen kirjo. Yli kahdensadan opiskelijan oppilaitoksessa nuoret ja vähän vanhemmatkin opiskelijat saapuvat ympäri maata suorittamaan kolmivuotisia perustutkintoja. Myös eläintenhoidon ammattitutkinnoilla on vakaa jalansija oppilaitoksessa ja aikuisia koulutetaan eläintenkouluttajiksi ja eläinhoitolan pitäjiksi.

Luontoala Maaseutuala Luontoalan vetovoimaisin koulutuslinja löytyy tätä nykyä ehdottomasti eläintenhoidon koulutusohjelmasta, josta valmistuu eläintenhoitajia. Eläinalan

20

kasvu on ollut viime vuosina voimakasta niin erilaisten eläinkauppojen kuin matkailuun liittyvien toimintojen saralla. Lemmikkieläinten hyvinvointiin satsataan tätä nykyä miljoonia euroja ja alan kasvu näkyy myös koulutusrintamalla. Nuorten tyttöjen toiveammatti on työskentely pörröisten ja pehmeiden eläinten parissa lemmikkieläinkaupoissa, kotieläinpihoilla, eläinlääkärin avustajana tai eläintarhanhoitajana.

Perinteinen maatalous pitää silti pintansa ja maaseutuyrittäjän opinnoista valmistuu vuosittain jatkajia Lapin maatiloille ja osaavia lomittajia maatalousyritysten palvelukseen. Perinteisen maatalousyrittämisen ohella oppilaitoksessa koulutetaan edelleen myös hevosalan osaajia.

Metsäala Luontoalan opintoihin Louella kuuluu tätä nykyä myös metsäala, jonka koulutuslinjalta valmistuu metsuri-metsäpalveluiden tuottajia. Metsäpalvelujen tuottajan toimenkuva on hoitaa metsiä ja tehdä puunkorjuutöitä kohteissa, joissa vaaditaan erityistä ammattitaitoa ja joita ei koneella voi tai kannata tehdä. Metsäpalveluiden tuottaja on metsien monikäytön osaaja, joka on perehtynyt mm. luonto- ja ympäristörakentamiseen sekä metsiin liittyvien matkailupalvelujen tuotta-

miseen. Metsäalan töissä tarvitaan hyvää maastokelpoisuutta ja valmiutta itsenäiseen päätöksentekoon. Työnantajina voivat olla esim. metsähallitus, metsäntutkimuslaitos, riistan- ja kalantutkimuslaitos, metsäpalveluyritykset, kansallis- ja luonnonpuistot sekä luonto- ja elämysalan yritykset. Moni metsäalan työntekijä toimii myös yrittäjänä.

Kulttuuriala Ammattiopisto Lappian käsi- ja taideteollisuusalalla suunnitellaan ja valmistetaan eri tekniikoilla yksilöllisiä käyttö-, pienja taide-esineitä, huonekaluja ja koruja. Runsaat asiakastyöt kehittävät alan osaamista.

Artesaanina voit työskennellä itsenäisenä ammatinharjoittajana tai alan valmistus-, palvelu-, ohjaus- ja myyntitehtävissä. Artesaaniksi voi opiskella Louella hienopuu-, keramiikka-, kivi- tai sisustustekstiilialalla. Kulttuuri on elämän suola,

jonka osaajille on työelämässä kysyntää.

Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikka on kokonaisuudessaan monipuolinen ja mielenkiintoinen kokonaisuus yhdistettynä luontoa ja taidetta käsillä tekemisen meininkiin.

Ekologinen ajattelu kulkee mukana toiminnassa monenlai-

sessa muodossa. Näkyvimpänä mainittakoon valtakunnallistakin huomiota saanut biokaasuvoimalahanke, jossa lehmänlanta kierrätetään käytettäväksi energiaksi ja polttoaineeksi. Odotettavissa on myös tuulivoimaloita ja aurinkokerääjiä lisäämään omavaraista energiantuottoa. Toimipaikka pyrkiikin olemaan avoin kaikille ideoille ja ajatuksille, joilla voidaan säilyttää ja kehittää elinvoimaista maaseutua Lapissa.

Teksti: Hyrkäs Kaisu, Miettunen Elina ja Palosaari Vilho.

Kuvat: Ruotsalainen Lea

21

PERUSKOULU 40 VUOTTA

Muistelmia peruskoulun juurilta Ranualta Ajelimme syksyllä 1959 läheisen naapurikoulun Kuukasjärven opettajan Paavo Mattilan kanssa illan hämyssä Ranualta etelään. Itse olin Ranuan Kelan koulun opettaja sekä Koillis-Pohjan opettajayhdistyspiirin puheenjohtaja ja Paavo sihteeri. Huomasin välähdyksenomaisesti Kuopion jälkeen, etteihän täällä ajajan tarvitsekaan pelätä poroja niin kuin Ranualla. Paavo totesi, ettei. Olimme menossa opettajayhdistyspiirien puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäiville. Asialla oli Suomen kansakoulunopettajien liitto.

Näitä järjestötilaisuuksia pidettiin eri kurssikeskuksissa Etelä-Suomessa. Neuvottelupäivillä käsiteltiin järjestöasioiden lisäksi Suomeen mahdollisesti perustettavan yhtenäiskoulun/ peruskoulun ideologiaa. Luentoja pitivät Suomen huomattavimmat opetusalan ”gurut” ja mm. Ruotsista Matarengin peruskoulun (Grundskolan) rehtori Hugo Hietala.

1959 tutustuimme kurssilla uuteen Oittisen kouluohjelmakomitean mietintöön. Elokuussa 1961 tilaisuus oli Vierumäellä. Kävelimme lounastauolla rantaan, jossa joku vanha mies järjesteli saunaa ja lisäsi sinne puita. Oletimme hänet 22

talonmieheksi. Yllätyimme, kun näimme samaisen miehen istuvan seuraavalla luennolla etupenkissä. Kohta koko väki nousi seisomaan ja aloitti laulun: ”Maailma on niin lavea, Lauri, Lauri pieni…” Sitten saimme tietää, että silloin, 10.8, oli Laurin nimipäivä ja onnittelimme Lauri ”Tahko” Pihkalaa.

Näillä tehokursseilla tulin ”peruskoulukärpäsen puremaksi”. Olin myös kansakoululautakunnan sivutoiminen sihteeri. Virka muuttui 1963 päätoimiseksi. Vuonna 1961 sain järjestetyksi Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Ranuan opettajille sekä kuntien edustajille linja-autoretken Ruotsiin.

Tutustuimme siellä Hugo Hietalan johdolla Matarengin ja Hedenäsetin peruskouluihin. Ranuan kunnan johto, luottamushenkilöt ja opettajisto innostuivat todella koulun kehittämisestä peruskoulun suuntaan.

Ranuan opettajisto kehitti itseään koulusuunnittelussa.

Koska 1960-luvulla ei ollut vielä SIVA- eikä VESOPÄIVIÄ, järjestelimme yhteistyössä opettajien kanssa kansakoululain mukaisia kansakoulukokouksia. Niihin voitiin kutsua viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja opettajia tai jokin ryhmä heistä. Näissä oli luentoja ja keskusteluja

koululaitoksen kehittämisestä.

Ranualla oli 1960- luvulla 23 kansakoulua, kunnallinen keskikoulu ja kurssimuotoinen kansalaiskoulu. Kansakoulut ottivat aluksi vieraaksi kieleksi ruotsin, mutta 1968 käyttöön tulleen Jyväskylän väliaikaisen peruskoulun opetussuunnitelman mukana vieraaksi kieleksi tuli englanti. POPS otettiin käyttöön 1970, jolloin pedagoginen peruskoulun eteneminen tapahtui jo 1. – 4. luokilla. Kansakoululain 14 a §:n mukainen valtioneuvoston lupa peruskoulun yläasteen perustamiseen saatiin toukokuussa 1971. Kunta siirtyi hallinnollisesti peruskoulujärjestelmään 1972 muun pohjoisen kanssa. Seuravana vuonna Ranualla oli Lapin läänin ainoa peruskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskeleva 7. luokka.

Tämä runsaan kymmenen vuoden työn tulos tapahtui opettajiston ja kunnan yhteistyöllä. Muutosvastarintaa, joka monessa paikassa oli yleistä, ei Ranualla juuri näkynyt. Kiitos Ranuan opettajille.

Teuvo Siitonen

PERUSKOULU 40 VUOTTA

Muistikuvia peruskoulun alkuvuosilta Valmistuin opettajaksi v. 1969 ja silloin jo opettajankoulutuksessa ennakoitiin tulossa oleva koulu-uudistus. 1960-luvulla useat komiteat olivat valmistelleet peruskouluun siirtymistä.

Komiteamietinnöt ja laki koulujärjestelmän perusteista vuodelta 1968 tulivat meille tutuiksi. Suoritimme jopa kouluhallituksen hyväksy-män peruskoulupedagogiikan kurssinkin, jotta olisimme valmiita ottamaan vastaan uudistuksen 1.8.1972.

Kemijärvellä puolen vuoden aikana järjestettyyn iltakurssiin osallistui muistini mukaan suuri joukko innos-tuneita Itä-Lapin opettajia.

Tässä kertomani muistikuvat perustuvat lähinnä ala-asteen opettajan kokemuksiin, koska sen parissa työskentelin. Siksi yläastetta en tässä käsittele.

Kunnissa valmistauduttiin peruskoulun tuloon ennalta useiden vuosien ajan. Kuntiin oli perustettava koulusuunnittelutoimikunta, joka yhdessä konsultin kanssa laati kuntaan koulusuunnitelman. Omassa kunnassani suunnitelma käsitti vuodet 1972-77. Suunnitelma oli laaja, käsittäen mm. kouluverkon, opet-tajien sijoittamiset sekä koulujen myöhemmin tulevat lakkauttamiset. Kouluverkkoa suunniteltaessa periaatteena kunnassamme oli,

ettei opettajalla ollut opetettavana kuin kaksi vuosiluokkaa.

Kuntaan muodostettiin 2-opettajaisia kouluja, joissa oli luokat 1-4 ja 3-opettajaisia kouluja, käsittäen luokat 1-6. Viidensien ja kuudensien luokkien oppilaita kuljetettiin 2-opettajaisilta kouluilta naapurikouluihin. Oppilasmäärät kouluissa kuitenkin laskivat nopeasti ja valtiovaltakin halusi säilyttää pienet koulut laske-malla oppilasminimejä useita kertoja. Seurauksena oli, ettei viidelle vuodelle laadittu kouluverkkosuun-nitelma toteutunut juuri miltään osin.

Peruskoulun toteutus aloitettiin luokilla 1-4. 5-6 luokat jatkoivat vanhan järjestelmän mukaan kansalais-koulussa.

Viidennelle luokalle siirtynyt oppilas saattoi siirtymävaiheessa jättäytyä luokalle ja näin päästä mukaan peruskoulun ihanuuteen.

Vaikka valtiovalta oli talou-

dellisestikin hyvin varustautunut tulevaan, katsottiin, ettei uudistusta voitu aloittaa yhtä aikaa koko maassa. Kun uudistus aloitettiin Lapista, hyödyimme tilanteesta muuta maata enemmän, sillä valtion rahavarat hupenivat muutamassa vuodessa, eikä esim. Helsinki, joka siirtyi peruskouluun viimeisenä vuonna 1977, päässyt enää nauttimaan runsaista määrärahoista. Peruskouluun ensimmäisinä siirtyneet kunnat saivat nimittäin ohjeet varustaa koulut tarpeellisin opetusvälinein ja kalustein. Tätä kunnat ymmärrettävästi noudattivat kuuliaisesti. Myöhemmin siirtyvillä alueilla rahaa oli käytössä paljon niukemmin. Erityisesti muistuu mieleen kouluhallituksen ohjeistus kouluaterian tarjoa-misesta. Ateria oli jaettava kahdessa osassa siten, että iltapäivällä jaettiin välipala. Niinpä sitten herkuteltiin päivittäin jogurteilla, jäätelöillä ja muilla herkkupaloilla. Viitisen vuotta meni ennen kuin herkuttelu älyttiin lopettaa.

Jotta opettajien uskottiin selviävän peruskoulun vaatimuksista, tuotti kouluhallitus pilvin pimein oppaita, joiden avulla opettajia sivistettiin vierasperäisin termein. Kouluttajina toimivat kouluhallituksen tehtävään kouluttamat opettajat. Syntyi ainekohtainen läänin23

PERUSKOULU 40 VUOTTA kouluttajaverkosto, jonka tehtävänä oli markkinoida Helsingissä laadittuja ohjelmia. Lääninhallitus taas koulutti kuntiin paikallisiin tarpeisiin ohjaavat opettajat.

Uudistuksen myötä lääninhallituksiin tulivat kouluosastot, joihin siirtyi myös koulujen tarkastustoiminta. Läänin kouluosastosta aluehallintoviranomaisena tulikin vuosien saatossa merkittävä kumppani esim. koulujen kehittämisprojekteissa.

Kunnan hallintoon tuli kansakoululautakuntaa laajempi koululautakunta, johon piti nimetä myös kaksi opettaja-jäsentä. Hallintotehtävien hoitamiseen perustettiin koulutoimensihteerin/johtajan virka, kun aiemmin tehtävä oli hoidettu luottamustoimisen sihteerin avulla. Johtokuntien tilalle tulivat koulukohtaiset kouluneuvostot, joissa oli myös henkilökunnan edustajat.

Alkuvuosina lait ja asetukset määrittelivät tarkasti kou-

lujen toiminnan ja uusia ohjeita tuli kuin liukuhihnalta. Koulut pidettiin näin virkeinä, eikä uutta kouluvuotta yleensä voinut aloittaa edellisen vuoden säädöksillä ja lomakkeilla.

Englannin kieli tuli opetussuunnitelmaan kaikille pakollisena aineena ala-asteen kolmannesta luokasta alkaen. Vapaaehtoisena sitä oli voitu tarjota jo aikaisemminkin. Matematiikkaan koulusuunnittelijat olivat Ruotsin mallin mukaan tuoneet joukko-opin, jota markkinoitiin mullistavana menetelmänä, joka auttaisi heikoimmankin oppilaan ymmärtämään matematiikan salat.

Opettajat istuivat iltakaudet kursseilla selvittääkseen itselleen, kuuluuko joukkoon vai ei.

Muutama vuosi meni ihmetellessä ja vähin äänin menetelmästä luovuttiin. Taisi nimittäin käydä niin, että matemaattisesti lahjakkaat oppilaat idean tajusivat, mutta niille, joille sen uskottiin tuovan helpotusta, sekosivat entistä enemmän.

Useimmat oppikirjoista olivat työkirjatyyppisiä ja siten kertakäyttötavaraa. Kustantajilla alkoikin kulta-aika. Monet opettajatkin ryhtyivät kustantajien markkinamiehiksi.

Oppilaan tukemista opinnoissa lisättiin mm. laajentamalla erityisopetusta ja ottamalla käyttöön uutena muotona tukiopetus. Kaikilla kouluilla ei alussa ollut pätevää englannin opettajaa ja siksi opetus hoidettiin kiertävien toimesta. Nämä opettajat, kiertävien erityisopettajien tavoin, autoilivat sään armoilla kunnan koulujen välillä.

Peruskoulun tulon seurauksena myös opettajajärjestöt yhdistyivät vuonna 1973 Opettajien ammattijärjestöksi. Seuraavana vuonna perustettiin mm.

Pellon paikallisyhdistys ja vuonna 1975 Lapin piiri.

Hannu Lehtimäki Lapin Senioriopettajien varapuheenjohtaja

Mukana alusta alkaen Arvo H Forsman valmistui kansakoulunopettajaksi viimeisten joukossa, kun peruskoulun toimintaa oltiin aloittamassa. Forsman sai luonnollisesti myös erioikeuden käyttää luokanopettajan nimikettä.

Odotukset peruskoulua kohtaan 1970-luvun alussa oli24

vat kovat mutta eivät liian vaativat. Kaikkien odotettiin olevan samalla viivalla ja kaikki saisivat yhtäläiset mahdollisuudet edetä opinnoissaan. Enää ei ollut keskikoulu – lukio-asetelmaa Peruskoulu-uudistus näkyi Forsmanin mukaan opettajan työssä mm. aiempaa hieman

pienempinä luokka- ja ryhmäkokoina, ja joihinkin aineisiin kuten matematiikkaan tulivat tasokurssit: laaja, suppea ja keskikurssi. Kirja- ja materiaalimäärärahat kasvoivat.

Nuoren opettajan ura peruskoulussa lähti vauhdikkaas-

PERUSKOULU 40 VUOTTA ti käyntiin. Kansakoulunopettajan koulutuksen saanut Forsman joutui uuteen todellisuuteen Piittisjärvellä, jossa hän poikkeuksellisesti sai koevuonnaan toimia koulunjohtajana.

Hän sai luoda omaa uraansa rauhassa, eikä uusi järjestelmä sinänsä luonut paineita.

Koska systeemi muuttui kertaheitolla, ei entiseen enää ollut haikailemista. Kokeneet opettajat kuitenkin suhtautuivat peruskoulu-uudistukseen epäilevästi ja varauksin. Vanhat tottumukset piti laittaa uusiksi ja piti opetella täysin uudet ope-

tajana lähes 40 vuotta. Tuolta ajalta hänen mieleensä on kertynyt lukematon määrä sattumuksia, joista ainakin osan tiedetään perustuvan tositapauksiin. Erityisesti hän muistaa, kuinka eläkkeelle jäänyt opettaja Ripa Lamppu jätti työpaikalleen ilmoituksen: ”Suletu, ei kanata.” Tuo kannanotto koulua kohtaan päätyi myös Lapin Kansan Rumpalipalstalle, jota Lamppu aikanaan toimitti. tussuunnitelmat.

Forsman ehti toimia ennen eläkkeelle jäämistään opet-

Teksti: Jaakko Sarmola

Peruskoulu NYT Peruskoulun arkipäivään kuuluu monenlaisia asioita ja tapahtumia. Esimerkkituokio tulee Arpelan koulusta, jossa on mm. pidetty oma Talent 2012 kilpailu. Kalevalanpäivänä pidimme kulttuurijuhlan, johon jokainen luokka osallistui ohjelmallaan. Juhlan lopuksi Napero-Arpela satukilpailuun osallistujat saivat palkintonsa. Kilpailuun osallistui yli 20 oppilasta.

Arvostelijamme, kirjastonhoitaja Ritva Lääkkö ja kirjailija Terttu Rousu, pitivät sekä suorasanaisia että runomuotoisia tuotoksia korkeatasoisina.

Arpelan koulun eräänä tavallisena koulupäivänä Neljännen luokan historian tunnilla tehtiin ryhmätyönä matkakertomuksia otsikkolla Bysantti.

Lapinukon maat - Nea Niskanen

25

Kaupungissa kävin kojulla, jossa myytiin kankaita, saviruukkuja, kalaa, leipää ja yrttejä. Ostin hieman leipää ja yrttejä.

Meren rannassa näin hienoja laivoja. Siellä kuulin, kuinka laineet liplattivat ja jossain kaukana lokit ääntelivät. Rannalla haistoin meren ja jopa maistoin sitä.

Hiljaisuus ja raikas ilma tuntui mukavalta hurjan kaupunkireissun jälkeen.

Enkelin metsä - Julia Hurtig

1. kertomus

2. kertomus

Kävin tänään Bysantissa. Näin siellä ihanat kultapylväät. Siellä oli todella paljon ihmisiä ja kojuja. Kävelin myös kaduilla ja päädyin meren rantaan. Siellä oli paljon laivoja.

Kun olin meren rannassa kuulin meren kohinaa ja laivojen tyyttäystä. Kuulen myös, miten lokit huutavat ja ihmiset hälisevät.

Tunnen, kuinka ilma on tukalan kuumaa, ihmiset tönivät minua. Kun kokeilen hiekkaa, se on kovin kuumaa ja tuntuu savelta. Pyyhkeeni on pehmeä.

Konstantinopolissa katson värikkäitä, kovia seiniä. Menen suurelle torille. Siellä haistan vasta paistetun kalan ja leivän.

Kalat ovat maustetut. Menen myyntikojulle rannassa, ostan leipää ja yrtin makuista kalaa.

Haistan suolaisen meren tuoksun ja tuoreen kalan.

Olen Bysantissa. Täällä on mielenkiintoista. Olen nähnyt kultapylväitä, kojuja ja ihmisiä kaupungissa, jossa on paljon melua.

26

Avaruuden ihmeet ryhmätyö

Lisäksi Arpelan koulun oppilaat ovat kuvataiteen tunnilla tehneet monenlaisia tuotoksia.

Teksti: Anna-Liisa Ylipiessa

Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden mietteitä tulevaisuuden koulusta ulaavat ju laiset pa a m lko o e u m s t yvä dettua oulut pys dakseen n romah K e . d in u ih lo ö ta a n a Tuleva kyläyhteis Maailma alueilla s ieisuu avaraisiin eskittyvät tietyille et ovat v is a il n k ikulttuu den koulu n k u rilleen om t p e u is ru a k m ta o e ih is r sillä amm avara sempi. isempi ja to n suurempi, suurina, Koska aik an kouluissa om lu . u n iv o a k moO o ta ” ttav n p is ettajilla valliste niin ala opeteta tukea tois on laa asti inklusiiv an ituiden ”ta onnosta, a m lu k im a t o u e iim it je e in o n to mp ylä vava in rjanh taan raantu formaa koulunkin p i pätevyys a sekä ka aat opete skin suosiollista il to p n p ta O o i. tu s u tiotulva laita, jo olelle. hati oan lisäk Kasil tu ikaupan li osio kouluruokaaineiden toa. O la on valmiik o kouluun ilman läh u s ti s n e ro is u ä u n p o p s e a ppise i k tt k h a lu u ji o en rja . Pu muuttu avustusta vat enti työn haastee määrä tieiin. is a iv ta e tk s hemm na nouse at ova tä moninaise asvavat ja t entis mmiks na las t i. Vanä ene tensa mm kou myötä erityiso lunkäynniss än mukaä. Inklu pettajie vat niin us nr k ja sam utsuttuja tav esurssit vap ion autuallisiin anaika isopetu k kseen. oululuokkiin enem ntistä ja tiee t ä tyv eiden sään dissa li ediavälin lista me Tulevaisuuden ko e s k u ulussa luokkajaot a m t sa a e i s n Op eivät ole niin selvät ku aiste yttö. Sos p e t u k s e on il r e in nykyään. Luok o n ä ä u k ä l m at u ä n työ t o ske a n nt k ele k vät ja tekevät yhte dy n nii iiistyötä paljon esit o t e k t a a n h y ö v a i s u u d e ti, inklus m er kik si rinnakkaisluokkien le le os iskesken. Oppiaa a in. Tu n aid ppim tunneilla opettajien emm enemmä myös o tyneis i lukumäärä vaihtele e l y n y y ä n e yhk ä a de stä muutamaan, aj nä i lis ehkä kolmeen op koko i. Tämä imerkiks at hyödyn ettap jaan. Tulevaisuu es iv on den koulut rakenvisem istöissä, k a v o uokassa t o j r , netaan muunnelt ympä välineinä okkaa. L manaikais avaksi. Luokkia lu a pu on helppo jakaa nä a ös koko ikuisia. S pienempiin tiloiy a hin tai yhdistellä su tää m nemmän uremmiksi tare . y peen mukaan. myös lisäänty us opet

listyy.

Opetus kansainvä

llaan

lussa o uden kou Tulevaisu . yhdessä yksilöitä

Tulevaisuuden koulu on - toiminnallisempi - tutkivampi - erilaisuutta hyväksyvä osallistava - oppilaiden vanhempia

Koonnut: Outi Kyrö-Ämmälä ja Outi Ylitapio-Mäntylä

27

OAJ:N VALTUUSTON JÄSEN

Valtuutettu Tanja Rantala Olen Tanja Rantala ja toimin OAJ:n valtuustossa lastentarhanopettajien edustajana. Valtuustourani olen aloittanut 2002 ja nyt tämä kuluva, kolmas kauteni kestää vuoden 2014 kevääseen.

Valtuustotyöskentelyn yksi parhaista asioista on ollut tutustua eri alan opettajiin ympäri Suomea. Tätä kautta on saanut itselle hyvin paljon tietoa eri opettajaryhmien hyvistä asioista ja myös niistä vaikeista kysymyksistä. Ja tietenkin näiden vuosien aikana on tullut myös monia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita toisiin valtuutettuihin.

Valtuuston kokousten parasta antia mielestäni on valiokuntatyöskentely, jolloin pääsemme pienemmissä ryhmissä keskustelemaan suuressa salissa esitetyistä asioista. Las-

tentarhan-opettajien valtuustoryhmällä on tapana valtuustokauden alussa jakaa valiokuntapaikat koko valtuustokaudeksi. Koen tämän erittäin hyvänä ratkaisuna, sillä silloin pääsee paremmin syventymään jonkin valiokunnan työskentelyyn ja siellä esille tulevat asiat ovat täten tutumpia.

Kaksi ensimmäistä valtuustokauttani työskentelin talousvaliokunnassa ja nyt kolmannella kaudella olen toiminut järjestö- ja tiedotusvaliokunnassa.

Talousvaliokunnassa ollessani

sain toimia myös valiokunnan puheenjohtajana, joka oli tosi mielenkiintoinen kokemus. Valiokunnan puheenjohtajana nimittäin pääsee tutustumaan myös OAJ:n hallituksen toimintaan sisältä päin, sillä valiokuntien puheenjohtajat osallistuvat OAJ:n hallituksen kokoukseen, joka pidetään valtuuston kokouksen yhteydessä.

Näiden kymmenen valtuustovuoden aikana olen toiminut useaan otteeseen myös valtuuston kokousten ääntenlaskijoiden ryhmässä. Varmasti yksi mieleenpainuvimmista kerroista on ollut järjestön puheenjohtajan vaali keväällä 2010. Silloin me viisi ääntenlaskijaa jännityksellä laskimme annettuja ääniä ja saimme ensimmäisinä selville OAJ:n uuden puheenjohtajan nimen!

Kokoukset historiallisessa ympäristössä Majoitu mukavasti Haaparannan Kaupunginhotellissa. Meiltä löydät tasokasta majoitusta, hyvää ruokaa, toimivat kokoustilat sekä rajakaupunkien mahtavat ostosmahdollisuudet. 800 m IKEAan ja Rajalla-kauppakeskukseen.

Lue lisää www.haparandastadshotell.se

Haparanda Stadshotell Torget 7, Haparanda Puh. +46 922-61490 info@haparandastadshotell.se Foto: Pantehon 2006

28

OAJ:N VALTUUSTON JÄSEN

Kirsti Turskan mietteitä hiihtolomalla 2012 Valtuutetun pestiä minulla alkaa olla takana jo 10 vuotta.

Aluksi olin yhden kauden varajäsenenä ja nyt on menossa toinen kausi varsinaisena valtuutettuna. Valtuuston toimintakulttuuri on jo tullut tutuksi ja välillä sitä on tullut arvosteltuakin sen ”jähmeän” päätöksenteon ja toimivuuden osalta. Siihen mielestäni vaikuttaa tietekin valtuuston koko; 150 jäsentä. Viime valtuuston kokouksessa äänestettiin valtuuston pienentämisestä, mutta enemmistön päätöksellä koko jäi ennalleen. Kestävän kehityksen tullessa OAJ:n tavoitteksi, siirryttiin sähköiseen ja paperittomaan kokousmenettelyyn.

Tämä toimenpide toi minulle henkilökohtaisesti uusia haasteita, mutta siihenkin tulen oppimaan vähitellen.

Paljon on ehtinyt muuttua tänä aikana, mutta monet samat asiat säilyvät edelleen vuosi vuodelta tavoitteissa, puheissa ja suunnitelmissa. Toiveenani tietysti on, että niihin joskus päästäänkin.

OAJ:n toimintasuunnitelmassa 2011-2012 lausutaan: ”jäsenkunnan palkkatasoa parannetaan, työnteon edellytykset kunnossa, riittävät resurssit laadun turvaamiseksi, työtä

työajalla, työhyvinvointi”- mielestäni tärkeitä, läheltä koskettavia tavoitteita!

Kannatettavia tavoitteita edelleen ovat ehdottomasti uusi varhaiskasvatuslaki, lastentarhanopettajien edunvalvonnan siirtyminen OVTES:een ja koko varhaiskasvatuksen siirtäminen opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan. Perusopetuslakiin tavoitellaan ryhmäkokoon järkeä lainsäädännöllä.

Tämä tavoite olisi saatava myös varhaiskasvatuslakiin:”mitä pienempi lapsi, sitä pienempi ryhmä”.

Muutoksia on tapahtunut vuosien varrella, ja yksi uusi ympäristö on alueyhdistysten tulo OAJ:n sisälle. Oaj:n uudet säännöt otettiin käyttöön vuoden alussa. Alueellisen vaikuttamisen koen tärkeäksi ja siihen on ollut hyvänä apuna kou-

lut-kuntoon-kampanjan tuoma paikallinen voimavara. Samoin koen tärkeäksi mahdollisuuden osallistua alueyhdistyksen hallituksen kokouksiin ja paikalliyhdistyksen toimintaan. Vaikuttamiskeinoja valtuuston kokusten välillä olisi tärkeää pohtia edelleen yhdessä muiden valtuutettujen kanssa. Lastentarhanopettajana koen erittäin tärkeäksi myös yhteiset tapaamiset valtakunnallisten OAJ:n valtuuston lastentarhanopettajavaltuutettujen kanssa.

Toivon, että saisin viestejä ja yhteydenottoja alueeni lto-jäseniltä, tällöin osaisin parhaiten vaikuttaa ja ottaa kantaa meitä koskettavissa asioissa.

Oaj:n alueasiamiestoiminta on luonut OAJ Lapille uuden alueasiamiehen. Toivotan tähän tehtävään Markolle onnea ja menestystä!

29

OAJ:N VALTUUSTON JÄSEN

Valtuutettu Ismo Lahtela Olen toisen kauden OAJ-valtuutettu. Ensimmäisellä kaudellani tuli valtuustotyöskentely hyvinkin tutuksi. Tämän toisen valtuustokauden alkutaipaleella nousi tärkeimmäksi asiaksi OAJ:n sääntöuudistus. Yhdistyslaki uudistui ja sen johdosta tulee myös yhdistysten – kuten OAJ - muuttaa sääntöjään vastaamaan lakimuutoksia.

Sääntöuudistus keskustelutti kovasti koko valtuustokauden alkua. Suurimmaksi kiistakapulaksi tuli valtuuston koko.

OAJ:n hallitus esitti valtuuston kooksi 100 valtuutettua mutta syyskokouksessaan 2011 OAJ:n valtuusto tiukan äänestyksen jälkeen päätti säilyttää valtuuston koon 150 valtuutetussa. Muut sääntöuudistukset hyväksyttiin sitten ilman äänestyksiä.

Itse edustan OAJ:n valtuustossa Keski-Lapin yleissivistäviä opettajia. Seuraavalla valtuustokaudella Lapissa on vain yksi äänestysalue/piiri yleissivistävillä (YSI) opettajillakin.

Nyt meitä ysiläisiä valtuutettuja on Lapista neljä mutta seuraavassa valtuustossa todennäköisesti vain kolme.

Itselläni on viimeaikoina valtuustotyöskentelyssä kiinnostanut paljon talous. Olenhan myös OAJ Lapin sekä OAJ:n Rovaniemen paikallisyhdistyksen taloudenhoitaja. Mitään 30

isoja muutoksia ei valtuustokaudellani ole OAJ:n taloudessa tapahtunut. Nyt kuitenkin, kuten yleisessäkin taloudellisessa tilanteessa, myös OAJ:n taloudellisessa kehityksessä on näkyvissä heikkenemistä.

Jäsenmaksuosuuden positiivinen kehittyminen sekä sijoitustoiminta eivät enää tuota kuten koko 2000-luvun alku. Tämä tullee varmasti heijastumaan myös OAJ:n toimintaan. Siksi on turvattava jatkossa alueyhdistysten toimintaympäristö vahvistamalla ja varmistamalla niiden rahoitus. Alueyhdistysten rooli alueellisena edunvalvojana nyt vain korostuu.

Olen toiminut myös tällä valtuustokaudella OAJ:n hallituksen tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnassa tupassa. Tupas-

sa on edustettuna kaikki OAJ:n jäsenryhmät. Tupa valmistelee tulo- ja palkkapoliittiset asia OAJ:n hallituksen päätettäväksi, joten sen kautta rivivaltuutettu pääsee parhaiten ajamaan edustettaviensa asiaa.

Viimeinen neuvottelukierros raamisopimuksineen näkyi voimakkaasti tupan toiminnassa.

Tupa piti alkusyksystä seminaarinkin, jossa neuvottelutavoitteet sopimuskierrokselle olivat tapetilla. Kyseisellä kierroksella lukion opettajille saatiin pitkästä aikaa parhaimmat palkankorotukset. Luokanvalvojakorvaus tuli luokanopettajista kuutosluokan opettajille sekä peruskoulun lehtoreitten luokanvalvojakorvaus yhtenäistettiin.

Toivon, kun keväällä 2014 on seuraavat OAJ:n valtuustovaalit, että silloin olisi runsaasti ysiläisiä ja muitakin opettajia ehdolla Lapista tähän mielenkiintoiseen edunvalvontatyöhön.

OAJ:N VALTUUSTON JÄSEN

OAJ:n valtuutettu Ulla Kangasniemi Olen nyt toiminut OAJ:n valtuustossa ensimmäistä kauttani ja parisen vuotta alkaa olla valtuustokaudestani takana.

Olen ammatillisen koulutuksen ainoa valtuutettu Lapista, mutta yhteistyö alueen muiden, lähinnä ysiläisten valtuutettujen kanssa on toiminut erinomaisen hyvin. Varsinaisesti toimin siis OAO:n (OAJ:n ammatilliset opettajat ry) koko valtakunnan kattavassa valtuustoryhmässä ja pyrin tuomaan näiltä osin lähinnä ammatillisten asioita hoidettavaksi ja valtuuston tietoon.

Viimeksi otimme voimakkaasti kantaa ammattikorkeakoulujen tilanteeseen ja OAJ päättikin antaa asiasta julkilausuman. Itse valtuustotyöskentely on mielestäni turhan byrokraattista ja jäykkää, ja mm. tämän vuoksi olisin toivonut, että olisimme saaneet sovittua valtuuston pienemmästä koosta, jolloin uudentyyppiset työskentelymuodotkin olisi ollut helpompaa ajaa sisään. Mutta toisin kävi ja valtuuston koko pysyi ennallaan. Toivottavasti valtuusto kuitenkin linjaa itselleen uusia toimintamalleja tästäkin huolimatta.

Toimin myös OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnassa ensimmäistä kautta ja

työskentely siinä on ollut todella mielenkiintoista. Jos haluaa päästä vaikuttamaan asioihin, kannattaa ehdottomasti pyrkiä jonkin toimikunnan jäseneksi.

Itseäni lähinnä tässä järjestötyössä on edunvalvonta ja vielä erityisesti tulo- ja palkkapolitiikka. Oman valtakunnallisen yhdistykseni Suomen kauppaja kulttuuriopettajat ry:n (SKO) hallitus nimesi minut edustamaan liittoamme kyseiseen toimikuntaan, varmaankin lähinnä siksi, että vastuullani on hallituksessamme tulo- ja palkkapoliittiset asiat ja toimin SKO:n

yhtenä palvelussuhdeneuvojana. Toimikunnat valmistelevat asioita OAJ:n hallituksen päätettäviksi ja siksi ne työstetään ja pureksitaan toimikuntatyöskentelyssä perin pohjin OAJ:n omien asiantuntijoiden avustamina. Siellä on siis todellinen paikka saada halutessaan äänensä kuuluviin ja tätä kautta päästä vaikuttamaan asioihin. Erityisen mielenkiintoista oli saada osallistua viime neuvottelukierroksen sopimustavoiteasetteluun.

Sekä OAJ:n valtuusto että toimikunnat ovat paikkoja päästä vaikuttamaan ja myös luomaan uusia kontakteja. On myös tärkeää kuulla eri koulutusasteiden ja -alojen asioita, jotta ymmärtää niitä paremmin päätöksenteon pohjaksi. Puolet valtuustokaudesta on siis takana ja odotan ihan kiinnostuneena toista puoliskoa. Nyt sentään hallitsen jo nuo valtuustobyrokratian pyörteet…

31

OAJ:N VALTUUSTON JÄSEN

Lisää toimijoita paikallisyhdistyksiin Herätys Jäsen! Tiedätkö, mihin omaa paikallisyhdistystäsi tarvitaan?

OAJ:n paikallisyhdistysten tarkoituksena on muun muassa huolehtia jäsentensä edunvalvonnasta sekä edistää jäsenten henkistä ja fyysistä kuntoa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Mitä pitäisi tehdä, jotta yhdistys pääsisi näihin tavoitteisiin?

Jokaisella yhdistyksellä on hallitus, jonka tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa. Hallitukseen tarvitaan henkilöitä, jotka ovat valmiita tuomaan pienenkin panoksensa yhdistyksen toimintaan. Jos konkreettisesti mietitään, niin esim. kahdeksan henkilön hallituksessa tuskin tulee ylivoimaisia tehtäviä yksittäiselle jäsenelle. Yhdistyksen liikunnallista virkistystapahtumaa järjestettäessä yksi varaa paikan, toinen tekee kutsun, kolmas huolehtii kuljetuksen, neljäs hoitaa ruuan, viides tilaa ohjelman ohjelmapalveluyritykseltä ja kuudes vastaanottaa ilmoittautumiset. Tehtäviä kuudelle hallituksen jäsenelle, joista jokainen selviää tehtävästä puolessa tunnissa.

Edunvalvonnasta huolehtiminen on yhdistyksen tärkein tehtävä. Edunvalvonta on pääasiassa Jukon luottamusmiesten sekä yhdistyksen puheen32

johtajan vastuulla. Yhdistyksen edunvalvonnalliset toimenpiteet näkyvät harvoin yksittäiselle jäsenelle. Kun pääluottamusmies ja puheenjohtaja tapaavat kunnan virka- ja luottamusmiehiä, ei siihen vaadita suuria toimenpiteitä koko yhdistyksen osalta, eikä niistä yleensä suuren ääneen ilmoiteta. Tämä on luottamusmiehille ja puheenjohtajalle arkipäiväistä toimintaa.

Ammattiyhdistystoiminta ei tunnu olevan vapaa-ajan harrastuksista suosituimpia. Useampi alueemme yhdistyksistä kärsii tekijöiden puutteesta.

Vaarana on, että uuvutamme ne muutamat, jotka toimintaa paikallistasolla pyörittävät.

Alueyhdistyksen vuosikokouksiin on jokaisella yhdistyksellä oikeus lähettää vähintään kaksi edustajaa. Kokouksen yhteydessä järjestetään seminaari ajankohtaisista aiheista.

Kevätkokous järjestetään Pyhällä 20.-21.4. Toivon, että jokaisesta alueemme paikallisyhdistyksestä on edustaja paikalla. Hienoa olisi tavata uusiakin kasvoja.

Vaikka perjantaina työpäivän jälkeen väsyttäisikin lähteä seminaariin, kannattaa väsymys siirtää taka-alalle ja lähteä hakemaan piristystä ay-

toimintaan sekä työelämään.

Myös puheenjohtajamme on kiinnostunut paikallisyhdistysten hyvinvoinnista. Jaakko Sarmola on vuoden aikana halukas käymään jokaisessa alueemme paikallisyhdistyksessä. Toivottavasti kutsutte Jaakon vierailulle. Kertokaa hänelle ajatuksia ja toiveita, mitä alueyhdistys voisi tehdä paikallistoimintaa tukeakseen.

Nyt on aika saada paikallisyhdistyksiin lisää virtaa. Lähde mukaan hallitustoimintaan. Tiedän, että uudet tekijät ovat erittäin tervetulleita!

OAJ:N VALTUUSTON JÄSEN

OAJ-valtuutettu Matti Alanärä Länsi-Pohjan valtuutettuna aloittanut ja koko Lapin valtuutettuna jatkava.

Uutena valtuutettuna tulin valituksi viime vaaleissa valtuustoon Länsi-Pohjasta, mutta koko ajan on ollut selvää, että koko Lappi on edustettavana.

Tämähän vahvistui myös virallisesti kun viime syksynä hyväksyimme uudet säännöt, joissa Lappi määritetään yleissivistyksen puolella yhdeksi vaalipiiriksi. Koko ajan Lapin valtuutetut ovat myös muiden ryhmien osalta tehneet hyvää yhteistyötä. Tämä yhteistyö kattaa myös hyvän joukkuehengen ja yhteistyön lähes puoli Suomea käsittävän A-vaalipiirin kesken. Tästä hyvä esimerkki on joka syksy järjestettävät Pohjoisten piirien neuvottelupäivät. Nämä neuvottelupäivät ovat herättäneet kiinnostusta myös alueemme ulkopuolella. Kaksi vuotta val-

tuustossa on kulunut nopeasti ja työ on päinvastaisista väittämistä huolimatta ollut mielenkiintoista vaikuttamista.

Alueyhdistyksemme joka on nyt kolmen toimintavuoden ikäinen, on toiminut alueellisissa jaoksissa. Tämä on erilainen tyyli muihin alueyhdistyksiin verrattuna, mutta se on koettu ainakin Länsi-Pohjan ja-

oksen alueella hyvänä toimintamuotona, koska jaoksen kokouksissa on edustettuna kaikki paikallisyhdistykset. Jos hallituksen kuntauudistus etenee ja toteutuu, saattaa olla kuitenkin, että nykyinen Länsi-Pohjan jaos onkin yhden kunnan aluetta ja silloin varmaan ollaan tilanteessa, jossa asia pitää harkita uudelleen. Tällä hetkellä toteutuminen vaikuttaa aika epätodennäköiseltä, mutta näitä asioita on silti hyvä miettiä etukäteen ja valmistautua tulevaan toimintaan. Tässä meidän tärkein tehtävämme on yhdessä edustaa kaikkia Lapin opettajia ja opettajaryhmiä ja puolustaa etujamme vaikkapa erilaisia koulutuksen leikkaussuunnitelmia vastaan.

Hyvää kevättä kaikille toivotellen!

KIRJOITUSKILPAILU: Millainen on lastesi peruskoulu?

Opetusalan ammattijärjestö ja Lapin äidinkielen opettajien yhdistys julistavat kirjoituskilpailun, jonka keskeisenä aiheena on tulevaisuuden peruskoulu.

Lisätietoja kilpailusta nettisivulla www.oajlappi.fi Kirjoituskilpailun sarjojen parhaat palkitaan stipendein, jotka luovutetaan perusopetuksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa Rovaniemen kaupungintalossa 31.8.2012.

33

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman laadintaprosessi Kuvaus Rovaniemen kaupungin opetussuunnitelmatyöstä Kirjoitus on osa artikkelia, jonka olen laatinut Rovaniemen Kelpo- kehittämisverkoston työryhmässä ” Tutkivat opettajat ”. Ryhmän vetäjänä on toiminut KT, Kelpo kehittämiskoordinaattori Teija Koskela. Toimin kiertävänä erityislastentarhanopettajana Rovaniemen kaupungin erityispäivähoidon resurssikeskuksessa ja kirjoituksessani lähestyn esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman laadintaprosessia ensisijaisesti esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Rovaniemen kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma laadittiin yhteistyössä esi- ja perusopetuksen sekä sosiaali-, ja terveys- ja nuorisotoimen kanssa. Opetussuunnitelma laadittiin tiimeissä, joissa oli monitoimijainen edustus eri palvelujärjestelmistä. Opetussuunnitelman laadintaprosessissa toimin vastuuhenkilönä tiimissä, jonka tehtävänä oli kuvata kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämistä ohjaavat yleiset periaatteet ja lähtökohdat sekä kolmiportaisen tuen rakenne ja järjestäminen yleisellä, toimintaa ohjaavalla tasolla.

34

Toimintakulttuurien yhtenäistämisen prosessi Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2010) mukaan varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Tämän toteutumiseen tarvitaan lapsen kehitysyhteisöjen välistä yhteistyötä ja toimintakulttuurien lähentymistä. Toimintakulttuurien lähentyminen tukee lapsen kouluun siirtymistä, vaikuttaa kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Opetukseen osallistuvalla lapsella ja nuorella on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tulee muodostaa suunnitelmallinen jatkumo. (Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010).

Yhteisen paikallisen opetussuunnitelman laatiminen Rovaniemen kaupungissa toi myös mukanaan haasteita toimintakulttuurien tarkasteluun. Pyrkimyksenä oli sekä yhtenäistää toimintakulttuuria että säilyttää molempien ominaispiirteet.

Kelpo- kehittämistoiminnan (tehostetun ja erityisen tuen ke-

hittämishanke)aikana työstetty tuen kolmiportaisuuden malli tavoitteena lapsen ja nuoren hyvinvoinnin turvaaminen sisällytettiin paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kelpo – kehittämistoiminnassa alkaen 2008 esi- ja perusopetuksen yhteistyö on ollut tiivistä. Yhteisenä tavoitteena on ollut saada näkyviin toimintakulttuurien vahvuudet ja erilaisuudet, mutta myös lapsen kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin mahdollistavat yhteiset periaatteet ja päämäärät. Oppimiskäsityksellä on ollut merkityksensä toimintakulttuurien yhtenäistämiseen. Esi- ja perusopetuksen oppimiskäsitysten erilaisuus näkyy ainakin siten, että esiopetuksessa oppiminen on ensisijaisesti vuorovaikutustilanne ja perusopetuksessa oppilas on itse aktiivinen tiedon rakentamisessa. Yhteisenä lähtökohtana on aiemman opitun tiedon ja kokemuksen merkitys uuden oppimisessa.

Rovaniemen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman laadinnassa ja tuen kolmiportaisuuden järjestämisessä oppimiskäsityksen merkitystä pohdittiin sen kautta, mikä rooli esiopetuksen sisällöllisillä

orientaatioilla on esiopetuksen lähtökohdissa ja kouluvalmiuksien tukemisessa. Onko osallisuus vertaisryhmässä, lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon vahvistaminen ja näiden kautta tapahtuva oppiminen riittävää koulun kontekstiin vai tulisiko sisällöllisistä orientaatioista esimerkiksi kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia korostaa enemmän?

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2010, 12) mukaan esiopetus pohjautuu eheyttämiseen, jossa oppimisprosessi ja eheytetyt kokonaisuudet ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Rovaniemen kaupungin päivähoidon linjauksissa esiopetuksessa nähdään tärkeäksi sisällöllisten orientaatioiden lisäksi inklusiivisuuteen pyrkivä kasvatus ja opetus sekä kasvattajayhteisön toiminnan merkitys lapsen yksilöllisyyden huomioimisessa ja tuen tarjoamisessa. Paikalliseen opetussuunnitelmaan kasvun ja oppimisen tuen lähtökohdiksi kirjattiin muun muassa leikinomainen lapsen kehitystasosta lähtevä toiminta sekä lapsen ja esiopetusryhmän vahvuuksien sekä oppimis- ja kehitystarpeiden huomioiminen. Tavoitteiksi asetettiin terve itsetunto ja myönteiset oppimiskokemukset, tasavertainen jäsenyys ryhmässä, vuorovaikutus ja yhteistyö kodin kanssa sekä oppijana kehittyminen ja onnistuminen.

Opetussuunnitelmaprosessissa on konkretisoitunut yhteisen kielen löytämisen merkitys. Samat asiat merkitsevät esiopetuksessa eri asioita kuin perusopetuksessa ja asioilla on omat erilaiset painotuksensa.

Tästä konkreettisena esimerkkinä olivat pienryhmät. Rovaniemen päivähoidossa on kehitetty jo useamman vuoden ajan pienryhmäpedagogiikkaa ja toiminnalliset pienryhmät ovat juurtumassa toimintamalliksi päiväkoteihin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2010, 19) mukaan tuki annetaan joustavin järjestelyin, kuten samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Päivähoidossa on myös alueellisia pienryhmiä sekä integroituja erityisryhmiä. Näissä ryhmissä osa lapsista tarvitsee useampia tukimuotoja samanaikaisesti. Perusopetuksen alueellisissa pienryhmissä annetaan ensisijaisesti tehostettua ja erityistä tukea. Pienryhmä käsitteen monimuotoisuuden ymmärtämiseen liittyviä sekaannuksia ja väärinymmärryksiä syntyi usein. Pystyäksemme ymmärtämään toistemme toiminta-ajatuksia ja erilaisia rakenteita, käsitettä täytyi avata seuraavien kysymysten kautta.

Kuinka vahvasti pienryhmäpedagogiikka sisällytetään opetussuunnitelmaan toimintaa ohjaavaksi tekijäksi? Pärjäävätkö lapset koulujen isoissa oppilasryhmissä kun he esiopetus-

vuonna ovat olleet toiminnallisissa pienryhmissä? Pärjäävätkö lapset ehkä paremmin, kun heidän vuorovaikutustaitojaan ja oppimista on pystytty vahvemmin tukemaan toiminnallisissa pienryhmissä? Pohdiskelujen ja asian syvällisemmän tarkastelun jälkeen pienryhmäpedagogiikka kirjattiin opetussuunnitelmaan sekä kasvun ja oppimisen tukemisen pääperiaatteisiin sekä kolmiportaisen tuen muotoihin.

Jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen Rovaniemen kaupungin päivähoito vastaa esiopetusikäisten lasten esiopetuksesta. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja yhteistyössä koulun kanssa (esim. 0-1 -luokka tai koulun tiloissa). Päiväkodeissa esiopetusta annetaan joko 6-vuotiaiden lasten esiopetusryhmässä tai 3-6-vuotiaiden ryhmässä. Suurin osa esiopetuksesta järjestetään 3-6- vuotiaiden lasten ryhmissä.

Kelpo- kehittämistoiminnan ja opetussuunnitelman laadintaprosessin myötä esiopetusta on kehitetty ja sen myötä on tarjottu koulutusta päiväkodinjohtajille, kiertäville erityislastentarhanopettajille, erityislastentarhanopettajille sekä esiopetuksen henkilöstölle kehittämistyöhön sekä tuen kolmiportaisen järjestämiseen vaadittavien rakenteiden ja malli35

en toteuttamiseen. Näiden prosessien aikana päivähoidossa on keskusteltu ja myös tuotu esille huolta varhaiskasvatuksen kehittämisestä Kelpo- kehittämistoiminnan ja opetussuunnitelman laadintaprosessin rinnalla. Suurin osa esiopetusikäisistä tarvitsee myös päivähoitoa ja jatkumon turvaaminen sekä eheän kokonaisuuden muodostaminen kirjattiin myös paikalliseen opetussuunnitelmaan. Tuen kolmiportaisuuden järjestäminen on vaatinut toteutuakseen esiopetuksen sisällöllistä kehittämistä. Rovaniemellä esiopetuksen opetussuunnitelmassa lapsen hyvä esiopetuspäivään sisältyy muun muassa toimintaperustaisen ohjauksen toteuttaminen, kasvatuskumppanuus, osallisuus ja riittävä mahdollisuus leikkiin. Lapsen päivän tulisi muodostaa eheä kokonaisuus huomioiden myös varhaiskasvatuksen sisällöt ja tavoitteet. Esiopetusikäiset lapset ovat pääosin 3-6- vuotiaiden lasten ryhmissä ja kehitystyö pitäisi näkyä varhaiskasvatuksenkin kehittymisenä, koska kyseiset asiat sisältyvät myös hyvään varhaiskasvatuspäivään. Päivähoidon henkilöstön kesken on käyty keskustelua myös siitä miten tuen kolmiportaisuuden toteuttaminen käytännössä tarkoittaa kun se ei sisälly päivähoitolakiin - ja asetukseen(1973) ja lapset tarvitsevat tukea sekä esiopetukses36

sa että varhaiskasvatuksessa.

"Lapsi on syntynyt"– miten kasvu, ohjaus ja opettaminen toteutetaan yhteistyössä Esi- ja perusopetuksen yhteisen opetussuunnitelman laadintaprosessi ja sitä rakentamassa ollut Kelpo- kehittämistoiminta ovat lähentäneet toimintakulttuureja. Prosessin myötä ymmärrys toimintakulttuurien osittaisesta erilaisuudesta ja sen hyväksyminen yhteistyötä vahvistavana, on lisännyt niiden arvostamista ja suojelemista. Avoimuus ja vuorovaikutus eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken ovat juurruttaneet nivelvaihekäytäntöjä. Käytäntöjen myötä kasvatuskumppanuus on yhdistänyt toimintakulttuureja. Nivelvaiheen tiedonsiirroissa arvioidaan yhdessä lapsen, huoltajien, esiopetuksen ja alkuopetuksen kanssa lapsen esiopetuksessa saatu tuki ja arvio sen toteutumisesta. Tulevaa alkuopetuksen kasvatuskumppanuutta tukee se, että nivelvaiheessa suunnitellaan yhdessä huoltajien ja muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa lapsen mahdollisia tuen tarpeita alkuopetuksessa. Näissä tapaamisessa yhdistyvät esiopetuksen toimintakulttuuriin liittyvien prosessien arvioiminen monitoimijaisesti sekä koulun toimintakulttuurissa tapahtuvan opetuksen ja ohjauksen suun-

nittelu. Kelpo- kehittämistoiminnan sekä oppilashuollon kehittämishankkeiden monitoimijainen ohjausryhmä toteuttaa yhteisöllistä kasvatuskumppanuutta käytännössä. Esi- ja perusopetuksen henkilöstön yhteiset koulutukset ja opetussuunnitelman kirjatut vastuualueet ja työnjaot ovat antaneet tietoa ja lisänneet ymmärrystä toimintakulttuurien rakenteista ja oppimisympäristöistä - ja käsityksistä. Varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja tuen jatkumon turvaamiseen tarvitaan ensisijaisesti yhteiskunnallisia ratkaisuja kuten päivähoitolain pikaista uudistamista.

Opetussuunnitelman juurruttaminen arjen käytäntöihin on seuraavana haasteena.

Tuen kolmiportaiseen järjestämiseen liittyy uusia velvoitteita johtajille, keltoille ja eltoille sekä muulle kasvatus- ja opetushenkilöstölle. Johtajien tietotaidon vahvistaminen tuen kolmiportaiseen järjestämiseen aloitettiin Kelpo- kehittämistoiminnan aikana ja jatkui opetussuunnitelmaprosessin aikana erilaisten koulutusten ja työryhmätyöskentelyjen muodossa. Usein tuen järjestäminen nähdään edelleen ensisijaisesti erityisopettajien ja erityislastentarhanopettajien tehtävänä. Uuden paikallisen opetussuunnitelman mukaan päiväkodinjohtajalla yhdessä alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa on vas-

tuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Rovaniemen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman (2011) sekä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2010) mukaan oppilashuollon tulee muodostaa jatkumo muusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. Oppilashuolto kuuluu kaikille päiväkoti- ja kouluyhteisössä työskenteleville sekä päiväkoti- ja kouluyhteisössä työskenteleville oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Psykososiaalista hyvinvointia tukevien oppilashuoltotyöryhmien toiminnasta vastaa päiväkodinjohtaja. Vastuu yksittäistä lasta koskevien oppilashuollollisten asioiden käsittelystä kuuluu erityislastentarhanopettajille tai kiertäville erityislastentarhanopettajille.

Marja-Leena Karjalainen marja-leena.karjalainen@rovaniemi.fi KM, kelto (kiertävä erityislastentarhanopettaja)

Kysymyksiä vuoden 2011 lappilaiselle opettajalle 1. Kuka olet?

Olen Pirkka Aalto, vuonna 1969 syntynyt biologian ja maantiedon lehtori Kemijärveltä.

2. Lempinimesi?

Pirkka on sen verran erikoinen nimi, ettei siitä ole juurikaan tarvinnut keksiä lempinimiä. Tosin jonkun kerran olen kuullut olevani Purkka tai Prikka.

3. Perheesi?

Vaimo Anitta, lapset Tuukka (12), Iina (11) ja Veikka (6 v.) sekä nuoret kollikissat Mölli ja Purri.

4. Mistä olet poissa?

Olen syntynyt Espoossa ja käynyt koulut siellä. Ylioppilaskesänäni 1988 muutimme isäni työn perässä Ouluun, jossa menin ensin armeijaan ja sitten opiskelemaan.

Lähteet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010. Määräykset ja ohjeet 2010:27. Helsinki: Opetushallitus.

Rovaniemen kaupunki, Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2011.

5. Mikä toi sinut Lappiin?

Samalta vuosikurssilta bongaamani vaimoni Anitta valmistui minua aikaisemmin ja sai viransijaisuuden Enontekiön yläasteelta ja lukiosta. Paikka vakinaistettiin pian ja olimme Hetassa yhdeksän vuotta, kunnes Kemijärveltä tuli yllättäen

yhtä aikaa auki kaksi biologian ja maantiedon opettajan paikkaa. Anitta sai paikan lukiolta ja minä yläasteelta. Anitta on kotoisin Ranuan Simojärveltä, joten lastemme mummolamatka lyheni nyt vain noin sataan kilometriin.

6. Olet luonnontieteiden opettaja. Milloin kiinnostuksesi luontoon heräsi?

Olen ollut pikkupojasta asti kiinnostunut luonnosta. Mummini opetti minulle lintuja jo pienestä pitäen, ja ala-asteella aloin muutaman luokkakaverini 37

kanssa merkitä lintukirjaan ne lajit, joita retkillämme löysimme. Siitä se harrastus lähti, ja jalostui sitten pikku hiljaa mm. koulumme (Etelä-Tapiolan yläasteen ja lukion) luontokerhossa ja lintutieteellisissä yhdistyksissä toimimalla.

7. Miltä tuntuu olla Lapin ”tietoviisas”, kun puhutaan linnuista?

Mukavaahan se on, että asiantuntemustani arvostetaan - ja varsinkin se, että ihmiset ovat täällä edelleen kiinnostuneita luonnosta ja haluavat kuulla sen tapahtumista ja ilmiöistä.

8. Mikä luontoon liittyvä asia ilahduttaa sinua eniten?

Pitkän lintuharrastustaustan omaavana ilahdun etenkin silloin, kun löydän jonkin sellaisen lajin, jota en ole aikaisemmin havainnut tai jonka tiedän olevan hyvin harvinainen. Rengastajana riemastun mielenkiintoisista rengaslöydöistä. Toisaalta olen kyllä aina iloinen kun pääsen kiikareineni luontoon – se on hyvää vastapainoa arjen aherrukselle.

9. Mikä luontoon liittyvä asia harmittaa sinua eniten?

Eniten harmittaa alkuperäisen luonnon tuhoutuminen ja ihmisten välinpitämättömyys ympäristöstä tai elämästä ylipäänsä.

38

10. Mitä harrastat luontoretkien lisäksi?

Olen mm. kristillisdemokraattien Lapin piirin puheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen, sekä Kemijärven kaupunginvaltuuston jäsen. Olen myös Kemijärven kirkkovaltuustossa ja mukana mm. luonnonsuojeluliiton ja BirdLife Suomen toiminnassa. Kuntoa pyrin pitämään yllä etenkin sählyä pelaamalla.

11. Olet mukana kunnallispolitiikassa. Miten koet omat vaikutusmahdollisuutesi kunnan sivistystoimen kehittämiseen?

Syy miksi lähdin mukaan politiikkaan, oli se, että koen voivani toimia sitä kautta luonnon ja lähimmäisten hyväksi. Sivistystoimen kehittämiseen uskon voivani vaikuttaa paitsi valtuustotyön kautta, myös toimiessani kouluni (Hillatien yhtenäiskoulun) vararehtorina ja oppilashuoltoryhmän sekä KELPOtyöryhmän jäsenenä.

12. Sinut valittiin vuonna 2011 vuoden lappilaiseksi opettajaksi. Miten koet tittelin?

Olin erittäin yllättynyt saamastani huomionosoituksesta. Oli tosi mukava nähdä, että tekemäni työ ja saamani julkisuus ovat saaneet ihmisissä aikaan myönteisiä tuntemuksia, jotka sitten johtivat tähän valintaan.

13. Kerro, mitkä ovat mielestäsi luonnontieteiden opettajan kohokohtia?

Opettajan uran kohokohtia ovat varmasti aina ne hetket, jolloin oppilaat ihan aidosti innostuvat opetettavasta asiasta. Etenkin yläluokilla tällainen näkyvä innostuminen on sen verran harvinaista, että aina se ilahduttaa. Parhaita hetkiä ovat ne, jolloin huomaan oppilaiden kokeneen jotain positiivisia elämyksiä joko luonnossa liikkuessamme tai vaikkapa jotain kuvia tai videota katsoessamme. On erittäin tärkeää että nuoret oppivat ymmärtämään sen, kuinka valtavasti ympäristömme vaikuttaa meihin ja me ympäristöömme. Tämän opettaminen onkin yksi oman työni pääajatuksia.

14. Kerro, mikä on elämäsi motto.

Ei saa jäädä tuleen makaamaan! (Eli aina voi ainakin yrittää tehdä asioille jotain…)

Syksyn kuntavaaleista koulutusvaalit Ensi syksyn kuntavaalit, jotka pidetään 28. lokakuuta, ovat OAJ:n edunvalvonnan kannalta keskeinen tapahtuma. Vaalit olisi hyvä huomioida toiminnan suunnittelussa kaikissa paikallisyhdistyksissä ympäri maata.

Kuntavaaleissa valitaan jälleen kerran neljäksi vuodeksi sekä valtuuston jäsenet että välillisesti lautakuntien, kuntayhtymien ja muiden tärkeiden päätöksentekoelinten päättäjät. Nämä päättäjät vastaavat kukin erikseen ja yhdessä siitä, että jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen asuinkunnasta riippumatta.

OAJ:n hallitus päätti kuntavaaliteemoista helmikuun kokouksessaan. Keskeisin teema on koulutuksen tasa-arvo ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa. Hyvä koulutus takaa lasten ja nuorten jatko- opiskelumahdollisuudet ja työllistymisen. Toinen keskeinen teema on palvelujen laatu, jonka yhteydessä korostetaan osaavan ja pätevän opetus- ja kasvatusalan henkilöstön merkitystä, pitkäjänteistä laatutyötä sekä toimivia koulutuksen tukipalveluja.

Muut teemat liittyvät pitkälti kuntien asemaan työnantaja-

na. Hyvä työnantaja takaa turvallisen ja terveellisen työympäristön sekä huolehtii riittävät resurssit lähijohtamiseen. Henkilöstö on aina otettava mukaan suurten muutosten ja kehittämistoimien suunnitteluun ja to-

teutukseen. OAJ kehottaa kuntavaaliehdokkaita ja puolueita investoimaan koulutukseen, eikä hyväksy menoleikkauksia vaikeissakaan taloudellisissa oloissa.

39

OAJ:n tavoitteena on, että jokainen paikallisyhdistys järjestää ainakin yhden kuntavaaleihin liittyvän tapahtuman, jossa tuodaan esille koulutuksen merkitystä ja tärkeyttä. Tilaisuus voidaan järjestää yhteistyössä esimerkiksi vanhempainyhdistysten kanssa. OAJ tuottaa ja lähettää loppukeväästä tukimateriaalia yhdistyksille, jota tilaisuuksissa voidaan hyödyntää, mm. esitteitä, esitysmateriaalia ja videoklippejä. OAJ:n nettisivuilta löytyy kevään kuluessa ladattavaa materiaalia ja Opettaja-lehti on myös tärkeä tietokanava kampanjan edistyessä.

Ehdokasasettelu alkaa jo tänä keväänä jatkuen aina 18. syyskuuta saakka. Viime kuntavaaleissa opettajataustaisia ehdokkaita oli koko maassa yhteensä noin 2500. Paikallisyhdistyksissä toimivien henkilöiden toivotaan henkilökohtaisten kanaviensa kautta vaikuttavan siihen, että ope-

40

tusalan edustajia tai opetusalaan myönteisesti suhtautuvia saadaan mahdollisimman runsaasti ehdolle kuntavaaleihin ja että opetusalan painotukset tulevat esille kuntakohtaisissa vaaliohjelmissa.

Suurissa kunnissa isoimpien puolueiden kunnallisjärjestöt päättävät ehdokasasettelustaan osin jo tänä keväänä. Tänä keväänä on myös vaikuttamisen paikka siihen, mitä oma kunta tulee lausumaan kuntauudistuksesta. Tässä keskustelussa OAJ:n tavoitteena on nostaa koulutuspalvelujen näkökulma esille.

Vaalisyksyn tapahtumia järjestelyineen on hyvä suunnitella ajoissa ja tehdä jo päätöksiä ajankohdista ja järjestelyvastuista. Esimerkiksi Maailman opettajapäivä (MOP 5.10.) osuu sopivasti kuntavaalien alle, mikä kannattaa hyödyntää. Vaaliasiaa olisi hyvä pitää esillä myös kaikissa koulutuksissa.

Materiaalituotannon lisäksi OAJ valmistautuu vaaleihin mm. vaikuttamalla puolueiden kuntavaalitavoitteisiin ja tarjoamalla medialle taustatietoa. Vaalit ratkaistaan kuitenkin jokaisessa kunnassa erikseen ja paikallistason toiminta on avainasemassa.

Vuoden vaihteessa toteutetun MTV3:n kyselyn mukaan suuri osa kuntajohtajista ottaisi ensimmäiseksi säästökohteeksi perusopetuksen. Kuntatalouden tiukentuessa OAJ pitää kiinni vahvasti siitä, ettei koulutuksesta saa leikata missään olosuhteissa. Lopulliset päätökset tehdään aina kunnanvaltuustoissa ympäri maata. Siksi on tärkeää, että myös Sinä vaikutat siihen, että oman kuntasi valtuustossa istuu mahdollisimman monta koulutuksen puolustajaa.

Heljä Misukka Koulutusjohtaja, OAJ

Kunnallisvaalit 2012 Kysymykset puolueille:

1. Mikä on puolueenne tärkein kunnallisvaalitavoite?

2. Mitä koulutuspoliittisia tavoitteita olette asettaneet kunnallisvaaleihin?

Arto Ojala

lutustarpeisiin sekä laadullisesti että määrällisesti.

Lapin kokoomuksen puheenjohtaja, Kemijärvi 1. Vahvistaa kokoomuksen hyvää vaalimenestystä myös kunnallisvaaleissa. Tähän päästään monipuolisella ja laajaalaisella ehdokasasettelulla, hakemalla mukaan osaavia ja motivoituneita henkilöitä.

Jatkaa vastuullista työtä hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustan turvaamiseksi ideologisoimatta tarvittavia keinoja.

Pitää tasa-arvoisesti huolta ihmisistä ja maan eri alueista, myös Lapin eri alueista. Puolustaa vahvaa ja palvelukykyistä peruskuntaa, joka kykenee tehokkaasti tuottamaan ne peruspalvelut, joita asukkaat tarvitsevat ja odottavat.

2. Järkevät, riittävän pienet luokkakoot ja erityisopetuksen lisäys. Opettajien työolot asialliselle tasolle. Lisätään valinnaisaineita kuten koululiikuntaa ja taideaineita, luovuutta. Autetaan pahoinvoivia lapsia ja nuoria ja puututaan koulukiusaamiseen voimakkaasti.

Koulutustarpeiden jatkuva arviointi. Erityisesti Lapissa on kyettävä vastaamaan uusien elinkeinojen ja ammattien kou-

Pirkka Aalto Kristillisdemokraatit Lapin piirin puheenjohtaja, Kemijärvi 1. Valtakunnan tasolla KD:lla on tavoitteena saada kunnallisvaaleihin 1800 ehdokasta ja tietenkin sitä myötä merkittävä määrä kuntavaltuutettuja ja muita luottamushenkilöitä. Kärkitavoitteenamme on turvata lähipalvelut sekä saada kuntatalous kestävälle pohjalle. Lisäksi haluamme lisätä yhteisöllisyyttä ja lähimmäisyyttä kunnissa. Paikallisesti pyrimme lisäämään huomattavasti puolueemme kannatusta ja valtuutettujen määrää täällä Lapissa. Tällä hetkellä alueemme kunnista vain Kemijärven, Rovaniemen ja Pelkosenniemen valtuustoissa on mukana kristillisdemokraatteja. Tavoitteemme onkin saada hyviä ehdokkaita kaikkiin Lapin kuntiin! Lisäksi tarkoituksemme on saada puolueemme edustaja pitkästä aikaan myös Lapin liiton valtuustoon.

2. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmää on kehuttu koko eduskunnan koulutetuimmaksi.

Täällä Lapissa puolestaan on puolueemme aktiiveista merkittävä osa opettajia (piirin puheenjohtajaa myöten). Kuntavaaleihin räätälöitävät koulutuspoliittiset tavoitteemme ovat vielä työn alla, mutta yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olemaan koulutuspalveluverkon turvaaminen myös haja-asutusalueella. Vuosi sitten julkaistussa KD:n koulutuspoliittisessa ohjelmassa korostetaan etenkin sivistyksellistä tasa-arvoa, eli kaikille tulee antaa tasavertaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja oppimiseen. Maksuttomuus yleissivistävässä koulutuksessa, toisella ja korkea-asteella on koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen perusedellytys. Toisena peruslähtökohtana on heikoimpien tukeminen; lisäresursseja tulee suunnata siihen, että heikoimmatkin pääsevät läpi koulupolun, valmistuvat ammattiin ja kasvavat vastuulliseen ja tasapainoiseen aikuisuuteen.

Maamme menestyksen edellytyksenä on mahdollisimman monen pärjääminen, ja säästämisen sijaan onkin viisaampaa tehdä tulevaisuuteen tähtääviä sijoituksia. Lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä koulutukseen 41

tulee panostaa, sillä se on yhteiskunnalta sijoitus niin henkiseen kuin taloudelliseenkin hyvinvointiin. Kristillisdemokraattien koulutuspoliittinen ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.kd.fi.

Hilkka Halonen puheenjohtaja Lapin sosialidemokraattinen piiri ry 1. SDP:lle kunnallisvaaleissa tärkeimpiä asioita ovat kuntalaisten palvelut ja demokratia.

Kuntalaisille tärkeät hyvinvointipalvelut on tuotettava pääsääntöisesti kunnan omana työnä, yltiöpäinen yksityistäminen on johtanut ojasta allikkoon. Ulkomaalaisessa omistuksessa oleva pörssiyhtiö ei piittaa kuntalaisten terveyden edistämisestä, tärkeintä on tehdä tulosta. Kuntauudistusta on jatkettava, ei tosin etelästä määrätyllä kartalla, vaan kuntia kuullen. Kansalaiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen, siksi kuntarakennetta on tarkasteltava nimenomaan palvelujen järjestämisen ja saatavuuden näkökulmasta. Turhia hallintohimmeleitä ei pidä rakentaa, koska silloin valta karkaa kuntalaisten valitsemalta valtuustolta. Jolle pahimmassa tapauksessa jää vain tehtäväksi hyväksyä kuntayhtymän laittama lasku.

2. SDP:n mielestä laadukas, tasa-arvoinen ja maksuton koulu42

tusjärjestelmä on sivistysyhteiskunnan kivijalka.

Perusopetuksessa on turvattava erityistä tukea tarvitsevien lasten erityis- ja tukiopetus. Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle tulee turvata opiskelupaikka toiselta asteelta.

Hallitusohjelman mukaan Toisen asteen ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen. Siksi tarvitaan monisektorista kehittämistyötä, jotta jokaisen, myös erityistä tukea, tarvitsevan nuoren, oikeus ammatillisen tutkinnon suorittamiseen taataan, ja ehkäistään nuorten syrjäytyminen.

Koulujen oppilashuoltoa tulee kehittää ja vahvistaa. Kiusaamiseen sekä lasten että nuorten syrjäytymiskehityksen estämiseksi ei ole vielä tehty kaikkea. Ryhmäkokoja on pienettävä, jotta opettajalla on aikaa oppilaille ja erilaisten lasten ja erilaisten ryhmien tarpeet voidaan huomioida.

Vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen resurssit on myös turvattava.

Jukka Paakki puheenjohtaja Perussuomalaiset Lapin piiri Kunnallisvaalien tärkein tavoite on, että saisimme jokaiseen Lapin kuntaan perussuomalaisia edustajia. Ja saisimme hyviä luottamustoimia.

Oman ryhmän puolesta uskoisin, että tavoitteet ovat: Saisimme pitää nykyiset kyläkoulut elinvoimaisina, kaavoituspolitiikan avulla. Ja samalla kehittää koulujen yhteistyötä.

Pekka Lehto Lapin piiritoimiston toiminnanjohtaja Keskusta Keskusta hyväksyy kunnallisvaaliohjelmansa (ml. koulutusja sivistyslinjaukset) Rovaniemen puoluekokouksessa kesäkuussa 2012. Tärkeimpänä asiana Keskusta tulee painottamaan lähipalvelujen ja – vaikuttamisen puolustamista. Keskustan mielestä kaikilla Suomessa asuvilla on oltava oikeus tasavertaisiin ja helposti saavutettaviin lähipalveluihin asuinpaikasta ja postinumerosta riippumatta. Erityisen tärkeää tämä on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja myös muun koulutuksen osalta, koska niiden saatavuus ja laatu ovat takeena sille, että kaikki lapset ja nuoret saavat tasavertaiset lähtökohdat elämänsä rakentamiselle.

Pyrkimys on, että eka luonnos kunnallisvaaliohjelmasta julkistetaan Keskustan Tampereen politiikka- ja toimintapäivillä maaliskuun lopulla. Silloin pitäisi olla päälinjat myös koulutuksen osalta valmiina.

Keskittäminen?

Kun juttelimme ihmisten kanssa keskittämisestä, harva tiesi sen helppoudesta. Tosiasia on, että se on paitsi helppoa, se voi myös tuoda sinulle rahanarvoisia etuja.

Laske omien etujesi määrä bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/bonuslaskuri tai soita meille numeroon 0100 0500.

OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankkija/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 €/kk.

43

Uutuuselokuvat ja Samiland Levi Summitissa!

Ota yhteytt채 ja kysy tarjouksia koululaisryhmille.

www.levisummit.fi

www.samiland.fi

Lis채tiedot: sales@golevi.fi tai 016 336 3133