Page 1

Nuuksio-lehti 1/2018

Honkamajalla lauantaina 24.3.2018 16.00-16.45 SH/HP 17.00- 17.45 Bangkok Dollars 18.00- 18.45 Kissakala 19.00- 19.45 LänsiRetro 20.30 - 22.00 Ernos Liput 8 eur, alle 15v ilmaiseksi


2

Nuuksio-seuran kevätkokous / Noux föreningens årsmöte Tiistaina 27 maaliskuuta klo 18 Honkamajalla Nupurintie 24 / tisdagen den 27 mars kl. 18 på Honkamaja, Nupurbölevägen 24 HSY:n ympäristöasiantuntia Hanna Tukiainen ja Rinki Oy:n aluepäällikkö Jari Koivunen kertovat omakotitaloalueen kierrätys– ja ympäristönsuojeluasioista / Miljöspecialist Hanna Tukiainen och distriktchef Jari Koivunen berättar om återvinning och miljövård i egnahemshusområdet. - vuoden 2017 tilinpäätös ja toimintakertomus / verksamhetsberättelsen och bokslutet för år 2017 - päätetään siirtymisestä yhteen vuosikokoukseen / beslut att övergå till ett enda årsmöte. - kylänvanhimman valinta / val av byäldste Kahvitarjoilu / kaffeservering

Nuuksio-Seuran, tällä kertaa keväinen, Kaamosrock kokoaa jo kuudennen kerran samalle lavalle paikalliset bändit. Bändin jäsenistä vähintään yksi on meidän alueelta. Tule Honkamajalle viettämään mukavaa iltaa hyvän musiikin parissa ja kutsu ystäväsikin. Löydät tapahtumasta tietoa Nuuksio-Seuran sivuilta (nuuksio-seura.fi) sekä Facebookista tapahtuman nimellä Kaamosrock VI. Yhteyshenkilö Tarja Ojala, tarzan.ojala@gmail.com


3

Nuuksio ei ole vain kansallispuisto ja kaatopaikka Me Nuuksio-Nupurin asukkaat olemme viime aikoina seuranneet kauhulla päättäjien toimintaa. Espoon valtuuston hyväksymän Espoo-tarinan mukaan hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Näitä linjauksia pitää noudattaa yhdenvertaisesti myös Kehä III:n takana. Tämä velvoite koskee sekä Espoon että ylikunnallisen HSL:n päättäjiä. Nuuksiossa tämä tarkoittaa vähintäänkin sitä, että alueella säilytettään terve ja turvallinen lähikoulu sekä toimivat bussiyhteydet. Espoo on väestöltään ja pinta-alaltaan suuri kaupunki. Puolet sen alueesta sijaitsee Kehä III:n takana, mutta monet tuntevat tältä suunnalta vain Nuuksion kansallispuiston ja Ämmässuon kaatopaikan. Alueellamme asuu kuitenkin lähes 20 000 espoolaista ja määrä on kasvussa. Tästä huolimatta kaikki Espoon palvelukeskukset on sijoitettu sinne toiselle puolelle. Alkuvuodesta näytti pahasti siltä, että keskittäminen olisi vienyt täältä sekä lähikoulun että suoran yhteyden Leppävaaraan eli linjan 238. Espoon opetuslautakunta on alkuvuoden ajan miettinyt, lakkautetaanko yli satavuotias Nuuksion koulu. Näin siitä huolimatta, että koulurakennus on terve ja turvallinen. Lakkauttaminen tarkoittaisi lasten kuljettamista Karhusuon kouluun yli 10 kilometrin päähän. Monessa tapauksessa jouduttaisiin turvautumaan taksikyytiin. Onneksi päättäjät lopulta ymmärsivät, että Nuuksion koulua ei pidä lakkauttaa. Suuri kiitos tästä kuuluu meille kaikille, jotka teimme työtä koulun säilymisen puolesta. Erityiset kiitokset kuuluvat Ihamuotilan suvulle.

Olin vuosina 2010-2017 HSL:n hallituksessa ja tiedän, että HSL:n virkamiehet ja hallituksen pääosin helsinkiläiset päättäjät eivät ymmärrä ollenkaan syrjäseutujen joukkoliikennettä. Täällä syrjäkylillä bussit kulkevat harvoin ja erityisesti talvisin ne myöhästelevät. Kouluun on kuitenkin ehdittävä ja Ikean pysäkki on vaarallinen jatkoyhteyspaikka. Suuri osa työpaikoista, lukioista ja nuorten harrastuspaikoista on Leppävaaran suunnalla. Sen vuoksi suora bussiyhteys eli linja 238 on säilytettävä. Linjan säilyttämistä vaativa adressi keräsi yli 1 600 allekirjoittajaa. HSL:n hallitus laittoi asian pöydälle 6.3. ja tekee päätökset 27.3. Jatketaan siis yhdessä työtä linjan 238 säilyttämisen puolesta. Hannele Kerola, Nuuksio-seuran puheenjohtaja


4

Palautetta teiden kunnosta Voit jättää palautetta mm. alueesi teistä täällä: https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Feedback/6-Kadut%20ja% 20liikenne Teiden ylläpito seuraa palautteita ja pienehköjä vaurioita tullaan korjaamaan yleensä suhteellisen nopeasti. Kun palautteiden määrä kasvaa, tien korjauksen kiireellisyys nousee. Eli voimme itse olla vaikuttamassa teidemme laatuun.

Kerro Espoon perinneseuralle paikallisesta ruokaperinteestä ”Onko Espoossa ollut ihan omia ruokalajeja?” Tietoa kaivataan muun muassa siitä, mistä ruokaa on hankittu, miten ruokaa on valmistettu ja säilytetty, miten selviydyttiin talven yli ja miten esimerkiksi maitoa hankittiin, kun kotona ei ollut lehmiä. Myös uudet, ruokakulttuuriin liittyvät espoolaiset ilmiöt kiinnostavat tekijöitä. Tulevaa kirjaa varten pyydämme lähettämään aiheeseen liittyviä kirjallisia ja suullisia perinnetietoja sekä ruokaohjeita huhtikuun loppuun mennessä sähköpostitse tarja.rae@gmail.com tai ottamalla yhteyden Tarjaan puhelimitse 040 531 1050.

Ensimmäinen julkaisu sisällissodan ajasta ja tapahtumista Espoossa! Espoon kaupunginmuseon juuri ilmestynyt kirja ”Sisällissodan aikaan Espoossa” tarkastelee ensi kertaa vuoden 1918 sisällissodan tapahtumia koko Espoon alueella. Artikkelikokoelma täydentää kuvaa Espoon historiasta 1900 -luvun alussa ja antaa äänen elämänkohtaloille, joita sisällissota muutti pysyvästi. Kirja sisältää ennen julkaisemattomia kuvia sisällissodan ajasta Espoossa. Kirjaa on myynnissä WeeGeellä EMMA Shopissa (Ahertajantie 5) sekä Talomuseo Glimsin Museopuodissa (Glimstintie 1).


5

Nuuksio-seuran kannanotto Nuuksion koulun puolesta Espoon palveluverkkosuunnitelmassa ei esitetä riittäviä perusteita Nuuksion koulun lopettamiselle. Oppilaat ja opettajat eivät ole kokeneet ongelmia sisäilmassa tai tietoliikenneyhteyksissä. Lakkauttaminen pidentäisi pienten lasten koulumatkoja kohtuuttomasti ja uhkaisi vakavasti alueen elinvoimaisuutta. Lakkauttaminen olisi sekä Espoo-tarinan että perusopetuslain vastainen. Nuuksion koulu sijaitsee Nuuksiossa harvaan asutulla, luonnonkauniilla alueella. Koulun historia ulottuu aina 1900-luvun alkuun, jolloin Histan kartanon omistajat Artturi ja Hilda Ihamuotila perustivat mailleen kansakoulun. Nykyinen koulurakennus on vuodelta 1952. Terve ja turvallinen lähikoulu palvelee hyvin noin 60 koululaisen ja Nuuksiossa asuvien perheiden tarpeita sekä lisää alueen elinvoimaa. Perheille on tärkeää, että lapset saavat käydä oman alueen pientä lähikoulua. Espoon juuri valmistuneessa koulujen palveluverkkosuunnitelmassa esitetään, että Nuuksion koulun oppilaat siirretään Karhusuon kouluun vuonna 2020 tai 2021. Nuuksiossa koulumatka on jo nyt useita kilometrejä. Matka Karhusuon kouluun olisi huomattavasti pitempi, monessa tapauksessa reilusti yli 10 kilometriä. Samaan aikaan Espoo ja HSL suunnittelevat Kehä III:n ulkopuolella bussiyhteyksien heikentämistä, mikä hankaloittaisi myös koululaisten matkustamista Nuuksiosta Karhusuolle. Monessa tapauksessa jouduttaisiin turvautumaan kalliisiin taksikuljetuksiin. Pohjois- ja keski-Espoon yleiskaava on lähiviikkoina tulossa nähtäville. Asukastilaisuuksissa on korostettu, että Espoo haluaa kehittää Kehä III:n takana olevalle alueelle kylämäisiä alueita. Tämä edellyttäisi, että kylämäisillä alueilla kuten Nuuksiossa on vähintään pienten lasten lähikoulu. Myös perusopetuslain yksiselitteisenä lähtökohtana on lähikouluperiaate. Lain mukaan oppilaiden matkojen tulee olla mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Espoo toimii perusopetuslain vastaisesti, jos se lopettaa Nuuksiossa lähikoulun ja pakottaa koululaiset kulkemaan kaukana olevaan Karhusuon kouluun. Koko Espoon kehittämisen pitäisi perustua Espoo-tarinaan. Espoo-tarinan mukaan hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja niitä kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Näitä linjauksia pitää noudat-


6

taa yhdenvertaisesti myös Kehä III:n takana, joka on puolet Espoon pintaalasta ja siellä asuu lähes 20 000 espoolaista. Nuuksiossa Espoo-tarinan noudattaminen tarkoittaa sitä, että alueella säilytettään terve ja turvallinen lähikoulu sekä toimivat bussiyhteydet. Espoo-tarinassa kysytään, mistä olemme tulossa. Tähän kysymykseen emme voi vastata tuntematta ja vaalimatta paikallishistoriaa. Yli 100 vuotta toimineen koulun lopettaminen olisi historiamme vähättelyä ja Espootarinan hengen vastainen.

Nuuksio-seura (julkaistu Länsiväylässä10.2. ja lähetetty kaikille päättäjille)


7

Nuuksion koulun toiminta turvattava Isoisäni Artturi Ihamuotila osti Histan kartanon vuonna 1904. Tilan mailla asui torppareita ja isoisäni hankki myös lisää työmiehiä tilan töihin. Suurin osa edellä mainituista henkilöistä oli suomenkielisiä ja heidän perheensä olivat suuria, mikä tuolle ajalle oli tavallista. Kun alueella ei ollut suomenkielistä kansakoulua, kääntyi isoisäni Espoon kunnan puoleen pyytäen koulun perustamista. Kunnan vastaus oli se, ettei suomalaista koulua tarvittu, kun ruotsinkielinen jo oli paikkakunnalla. (Koulu sijaitsi Kihin torpasta itään ja on purettu jo kauan sitten.) Nuuksio oli tuolloin hyvin ruotsinkielistä. Isoisäni suivaantui kunnan kannasta ja päätti perustaa koulun itse. Tämä tapahtui vuonna 1905. Koulu perustettiin autioksi jääneeseen torppaan, jota laajennettiin rakentamalla siihen luokkahuone. Koulu pystytettiin suunnilleen samalle paikalle, missä se nytkin on. Isoisäni sai apua Yliopiston osakunnilta ja Suomalaisen kansakoulun ystävät -nimiseltä järjestöltä. Koulu alkoi toimia niin, että opettaja sai tarvitsemansa elintarvikkeet vastikkeetta Histalta, ja lähinnä Eteläsuomalainen osakunta maksoi hänelle ilmeisesti varsin vaatimatonta palkkaa. Tilanne jatkui samanlaisena yli 20 vuotta ja vasta vuonna 1926 Espoon kunta otti koulun vastuulleen. Siihen saakka isoäitini Hilda Ihamuotila, joka vastasi isoisäni varhaisen kuoleman jälkeen kartanon hoidosta, itse asiassa piti koulua pystyssä. Vanha koulurakennus purettiin 1950-luvun alussa ja nykyinen rakennus valmistui vuonna 1952. Koulu sijaitsi Histan kartanon maalla. Vuonna 1937 isäni Veikko Ihamuotila lahjoitti koulun tontin Espoon kunnalle. Lahjakirjaan sisältyi seuraava lausuma: ”…ehdolla, että tontti käytetään Espoon kunnan suomalaista kansakoulua varten tai, jos olosuhteet tulevat myöhemmin muuttumaan, muuhun kunnan suomenkielisen väestön sivistystä edistävään tarkoitukseen.” Tällainen ehto on edelleen voimassa eikä Espoon kaupunki voi käyttää tonttia muuhun tarkoitukseen eikä myöskään myydä sitä pois. Tästä on olemassa ennakkotapauksia. Tältä pohjalta on luonnollista, että koulu jatkaisi toimintaansa. Espoon koulupolitiikka näyttää perustuvan keskittämiseen. Kuitenkin pienten lasten eli ala-asteen koulutuksen tulee tapahtua lähikouluissa, joihin pienet koululaiset voivat liikkua turvallisia reittejä pitkin ilman, että kulkeminen vie kohtuuttomasti aikaa. Kun osa espoolaisista asuu haja-asutusalueilla tulee


8

myös näiden alueiden palvelut jollain tavoin turvata. Tämä koskee erityisesti varhaiskoulutusta ja myös siihen liittyviä liikennepalveluja.

Sitä paitsi Nuuksion alueelle on koko ajan muuttamassa lisää väkeä, mihin suuntaan myös Pohjois-Espoon yleiskaavaehdotus viittaa. Nuuksion koulu oli tarkoitus lopettaa jo aiemminkin, mutta kaupungille yllätykseksi oppilaiden määrä kasvoi ja jouduttiin pystyttämään lisärakennus koulun toiminnan turvaamiseksi. Nuuksion koulun toiminnan jatkamista puolustavat sekä kouluun liittyvät historialliset tapahtumat että haja-asutusalueiden palvelujen säilyttämistä koskevat oikeudenmukaiset tavoitteet. Varakkaiden asukkaiden varakas kaupunki on velvollinen turvaamaan asukkaiden palvelujen järkevän saatavuuden kaikkialla Espoossa. Sukumme tulee voimakkaasti puolustamaan Nuuksion koulun toiminnan jatkamista. Risto Ihamuotila Ihamuotilan kirje luettiin Nuuksio-seuran järjestämässä asukastilaisuudessa Honkamajalla 27.2. Paikalla oli myös kouluverkosta vastaava Espoon kehittämispäällikkö Juha Nurmi.

Nuuksion kylänvanhin Hilkka Selroos Nuuksion tämän vuoden kylänvanhin Hilda Hilkka Selroos syntyi Längelmäellä 8. elokuuta 1926 ja varttui nuoruutensa Kangasalan Huutijärvellä. Hämäläiseen Ilomäen perheeseen kuuluivat äidin ja isän lisäksi veli ja neljä sisarta. Kuten niin monen saman ikäisen, myös Hilkan nuoruutta varjosti sota. ”Olihan se lapsen kamalaa katsoa, kun Tamperetta pommitettiin. Minultakin jäivät jatkokoulut käymättä, kun opettajamme oli sodassa”, Hilkka muistelee. ”Muistan elävästi ensimmäisen sotatalven, kun me sisarukset juoksimme perunakellariin pommituksilta suojaan, ja tullessamme ulos unohdimme kellarin oven auki. Siinä paleltuivat meidän koko talven perunat.”

Sotamuistot ovat tänä päivänä meille nuoremmille sukupolville yhä koskettavaa kuultavaa. ”Vanhin siskoni Lempi asui Tampereella ja sain välillä viettää hänen luonaan aikaa, kun koulua ei ollut. Lempi oli vuo-


9

rotöissä Finlaysonilla ja minä yksin kotona, kun Tampereelle annettiin ilmahälytys. Huoli siskosta oli niin kova, että juoksin Pispalasta läpi pommitusten häntä vastaan, vaikka olisi pitänyt mennä suojaan. Lempi oli vihainen, kun löysi minut illalla Finlaysonin portilta odottamasta. Olin tuolloin 13-vuotias.” Siikajärvelle Hilkka muutti 19-vuotiaana vuonna 1945, heti sodan loputtua. Samainen Lempi-sisko oli muuttanut Helsinkiin invalidisoituneen miehensä kanssa. ”Olin käymässä heidän luonaan, kun tapasin Invalidisäätiöllä emäntänä toimineen Irma Lötjösen, joka houkutteli minut Kolmirantaan Invalidien ammattioppilaitokselle töihin keittiöpiiaksi.” Kolmirannassa Hilkka tapasi myös tulevan miehensä Lauri Selroosin, joka oli töissä alueen huviloiden rakennustyömaalla. ”Siihen aikaan käytiin aina Honkamajalla tansseissa ja sieltä se meidänkin seurustelumme alkoi.” Hilkka muistelee, että tullessaan Siikajärvelle täällä oli Elannon kaupan lisäksi vain muutama tila eikä juuri muuta. Nykyisen vastaanottokeskuksen kohdalla sijaitsi Siikajärven tila, vähän kauempana taas Pikku-Siikajärvi kasvihuoneineen ja mansikkaviljelmineen Heinäksen, Klemolan, Hagan ja Koivumäen lisäksi. Sahajärvellä asuivat Aarniot. Naimisiin Hilkka ja Lauri menivät kesällä 1946. ”Siitä kyllä aiheutui pientä paheksuntaa, sillä pidimme Honkamajalla tanssihäät, vaikka Nuuksion koulua pitänyt Iida Niiranen oli juuri kuollut ja hautajaiset olivat häitämme seuraavana päivänä”, Hilkka kertoo. Hilkka ja Lauri saivat kaksi poikaa, joista vanhin Kari syntyi vuonna 1947 ja Jorma vuonna 1951. Koivumäen Purolassa Kolmirannan keittiöpiian rooli vaihtui maalaistalon emännän työhön. Noihin aikoihin lähes jokaisessa talossa oli vähintään lehmä, ja myös Selrooseilta löytyi sikoja, kanoja, lampaita ja hevonen. Pienessäkin maalaistalossa riitti paljon töitä aamusta iltaan. ”Maitoa saimme omiin tarpeisiin ja loput veimme hevosella myytäväksi Elantoon, josta se kuljetettiin eteenpäin meijeriin.” 1950-60-luvun taitteessa Hilkka toimi myös hetken rahastajana ”siikajärveläisessä”. Busseja kulki muutama vuoro päivässä ja ensimmäinen vuoro starttasi kuuden aikaan. Bussit olivat aina täynnä, ja suuntana useammilla oli Strömberg Pitäjänmäessä. ”Melkein jokaisesta talosta lähti tuolloin eukko rahastajan hommiin. Sillä minäkin tienasin meille ensimmäisen auton, joka ostettiin Solvallan johtajalta. Se oli sellainen pakettiautosta kyhätty menopeli, jossa oli itse rakennetut takapenkit”, nauraa Hilkka. Siikajärvellä toimi myös diakoniapiiri, jossa Hilkka oli aktiivisesti mukana.


10

”Pidimme myyjäisiä, kotihartauksia ja ompeluseuroja, ja olin mukana myös seurakuntaneuvoston toiminnassa.” Me 70-luvulla syntyneet lastenlapset muistamme kyllä ompeluseurat, mutta ennen kaikkea sen, kuinka mukavaa oli, että mummo oli aina kotona koulusta tullessa. Kovana leipurina tunnetun Hilkan ovelta kuuluikin usein: ”Me syödään sitä, mikä täällä haisee!” Tänä päivänä Hilkka, tai Hilturi, kuten me samassa pihapiirissä asuvat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset häntä kutsumme, on edelleen vastoin hämäläistä heimoluonnetta hyvin nopealiikkeinen tapaus. Hän aloittaa päivänsä purossa pulahtaen, lenkkeilee päivittäin sauvakävellen, käy Espoon keskuksessa uimassa ja jumpassa, jos vain saa kaverin mukaansa, osallistuu Nupurin kappelin eläkeläiskerhoon ja käy mielellään kulttuuririennoissa, kuten teatterissa. Kesäisin häntä on vaikeaa paikantaa, sillä jos hän ei ole karannut mustikkametsään, niin sitten hän on kasvihuoneessaan, halkosavotassa tai kuokkimassa armasta perunamaataan. Eikä ole muuten tämän touhukkaan hämäläisen ”pernat” enää lapsuusvuosien jälkeen koskaan paleltuneet kellariin. Mia Selroos, pojantytär

—————————————————————————————————-

Jouluinen laulutuokio Kattilassa Espoon seurakunnan järjestämä joululaulutuokio Kattilan ulkoilualueella 17.12.2017 kokosi paikalle noin 50 henkeä. Kokoonnuimme grillikatokseen laulamaan nuotion ja lyhtyjen valossa. Tapahtuman jälkeen perheet jäivät grillaamaan makkaraa illan hämärässä. Jouluinen laulutuokio on järjestetty jo useita vuosia ja Nuuksio-Seura on osallistunut siihen tekemällä lyhdyillä valaistun polun tapahtumapaikalle. Tarja Ojala


11

Suoraa bussilinjaa 238 Leppävaaraan ei saa lopettaa Nuuksio-Nupurin ja Karhusuon alueiden asukasyhdistykset vastustavat suorien bussiyhteyksien lopettamista Leppävaaraan. Pahimmillaan muutos tarkoittaa nykyisten matkustusaikojen kaksinkertaistumista. Kasvavien alueiden palvelutasoa ei saa enää heikentää nykyisestään. Yhteensä noin 5 000 asukkaan Nuuksio-Nupuri ja Karhusuo ovat pientalovaltaisia alueita Kehä III takana. Miilukorvessa ja Vesirattaanmäen alueella asuu satoja espoolaisia. Joukkoliikennepalvelut ovat jo nyt huonot. Kävelymatkat bussipysäkeille ovat pitkät, samoin bussien ja junien vuorovälit. HSL kommentoitavana olevassa linjastosuunnitelmassa on kannatettavaa se, että bussivuoroja Espoon keskukseen esitetään lisättäväksi. Tämä parantaa yhteyksiä myös Nuuksion kansallispuistoon. Muita osin suunnitelma sisältää pelkästään heikennyksiä alueidemme asukkaille. Suunnitelman mukaan perustettaisiin uusi linja 244 (K), joka kulkisi reittiä Siikaniemi-SiikajärviKolmperä-Nupuri-Karhusuo-Bemböle-Espoon keskus. Samalla lopetettaisiin nykyiset linjat 242 Siikajärveltä Espoon keskukseen ja 238 Siikajärveltä Leppävaaraan. Kaikki yhteydet Nuuksio-Nupurin ja Karhusuon alueelta olisivat siten jatkossa vain Espoon keskukseen. Esim. Jorvin sairaalaan, joka on tärkeä työpaikkakeskus, ei olisi enää suoraa bussiyhteyttä. Heinästieltä bussit ajaisivat vain koulujen alkamis- ja päättymisaikoina Espoon keskukseen. HSL:n linjastosuunnitelman yhtenä lähtökohtana on ollut ”varmistaa koulumatkayhteydet Espoon kaupungin oppilaaksiottoalueiden perusteella”. On oletettu, että kaikki alueen koululaiset käyvät koulua joko omalla alueella tai Espoon keskuksessa. Vaikka alueen virallinen palvelukeskus on Espoon keskus, suuri osa toisen asteen koululaisista käy koulua Viherlaaksossa, Karakalliossa ja Leppävaarassa, eivät Espoon keskuksessa. Merkittävät kaupalliset palvelut sekä urheilu- ja kulttuuripalvelut ovat suurelta osin Leppävaaran suunnalla.

Suunnitelmassa ei ole myöskään ymmärretty, että vaihdolliset yhteydet eivät toimi alueella, jossa bussien vuorovälit ovat harvoja. Etenkin talviaikaan bussien aikataulut ovat epävarmoja. Ikäihmisten ja pienimpien koululaisten turvallisuus vaarantuu, kun teitä joudutaan kiireessä ylittämään. HSL on pääkaupunkiseudun yhteinen kuntayhtymä, jonka perustehtävänä on kehittää ja tarjota sujuvia ja luotettavia liikkumisratkaisuja kaikkien pääkau-


12

punkiseudun asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena on, että yhä suurempi joukko käyttää joukkoliikennettä koulu- ja työmatkoilla sekä vapaa-aikana. Tämän pitää koskea myös Espoon kaupunkia, mukaan lukien Kehä III:n takana olevat alueet. Nuuksio-seura ry, Nuuksio-Siikajärvi asukasyhdistys ry, SiikajärviPikkaraiset ry, Haukilahtelaiset ry, Kolmperän asukasyhdistys ry ja Gumbölen Omakotiyhdistys ry (HSL:lle toimitettu adressi, jossa 1650 allekirjoittajaa, kannanotto luovutettu HSL:n toimitusjohtajalle ja jaetaan taas ennen HSL:n seuraavaa kokousta hallituksen jäsenille)

Vuoden 2016 kauneimmaksi postimerkiksi äänestetty Nuuksion kansallispuiston jylhää metsämaisemaa kuvaava merkki.

PIHA KESÄKUNTOON VESIKOURUT JA LOIKEKUPIT, BETONILAATAT, MUURIKIVET, KUKKARUUKUT REUNA- JA PIHAKIVET, KAIVONRENKAAT JA VALURAUTAKANSISTOT, VIEMÄRIPUTKET YM. Tuotteet jäsenetuhintaan. Kysy myös ASENNUSPALVELUA meiltä! Teemme myös TILAUSTÖITÄ – Kysy tarjousta. KULJETUSPALVELU

Teollisuustie 13 , 02880 Veikkola, Puh(09) 863 2977 tai (09) 256 8227 Gsm 040 503 3450 Fax (09) 881 605 30


13

--- SÄHKÖASENNUKSET --Virtahepo Oy ________________________________________________________ Uutuutena

PURE - autonlatauspiste

• Mallissa kaikki tehot 3,6 - 22kW

• 4,5 metriä pitkä latauskaapeli • Type 2 -latauspistoke • Asennus kiinteästi sähköverkkoon •

Seinäkiinnitys

Puh. 050 5335 989 info@virtahepo.fi VIRTAHEPO.FI

Nuuksion kansalaisapu Oy Tarjoamme laajaan kokemukseen ja paikallistuntemukseen perustuvia asiantuntevia ja kohtuuhintaisia laki– ja talousasioiden palveluja, veroneuvontaa, ym. Myös kotikäynnit.

Timo Rauhanen Kauppatieteiden tohtori

Hannele Kerola Varatuomari

trauhanen@elisanet.fi p. 0403045556

hkerola@elisanet.fi p. 0408289901

https://www.facebook.com/Kansalaisapu/


14


15

Nuuksio-lehti jaetaan jokaiseen toiminta-alueemme talouteen. Lehti ilmestyy myös sähköisenä osoitteessa https://issuu.com/ hakusana: Nuuksiolehti. Syyskokouksen päätöksellä seuran jäsenmaksu korotettiin 15 euroon. Näin mahdollistetaan lehden postittaminen jatkossakin jakelualueemme ulkopuolella oleville jäsenillemme. Kuluvan vuoden jäsenmaksutulojen kehitys ratkaisee sen, voimmeko jatkaa tätä käytäntöä. JÄSENMAKSULIPUKE ON TÄMÄN LEHDEN VÄLISSÄ (pankkiyhteys: Aktia FI75 4055 4720 0891 41)

________________________________________________ Nuuksio-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; Mainostilaa lehdessämme: - koko sivu 120 eur, puoli sivua 60 eur, kolmasosa sivua 40 eur. ________________________________________________ Liity sähköpostilistallemme. Ilmoita sp-osoitteesi: trauhanen@elisanet.fi. www.nuuksio-seura.fi nuuksio@nuuksio-seura.fi https://www.facebook.com/Nuuksio/

https://www.facebook.com/groups/643813799021345/ ________________________________________________ Honkamajan varaustilanne:

poutiainen.anni@gmail.com p. 0405705276


16

Nuuksio-seuran hallitus 2018 Hannele Kerola, puheenjohtaja, Ykköstie 8, 02820 Espoo, hkerola@elisanet.fi p. 0408289901 Anni Poutiainen, varapuheenjohtaja, Kakkostie 9, 02820 Espoo, poutiainen.anni@gmail.com p. 0405705276 Anne-Maaria von Plato, sihteeri, Suolaaksontie 5, 02860 Espoo, am.vonplato@gmail.com p. 0453179003 Ulla Kokko, Myllärintie 19, 02820 Espoo, ulla.a.kokko@gmail.com p. 0503653642 Seija Lohikoski, Nupurinrinne 11, 02820 Espoo, seija.lohikoski@kolumbus.fi p. 0405605269 Helena Louhos, Kotimäenkuja 3, 02860 Espoo, helena.louhos@gmail.com p. 0405921766 Paula Nieminen, Ykköstie 20B, 02820 Espoo, niemipau@gmail.com p. 0400225202 Satu Noroluoto-Fäldt, Nupurinkalliontie 10B, 02820 Espoo, satunofa@gmail.com p. 0408405315 Tarja Ojala, Vinoristintie 5B, 02820 Espoo, tarzan.ojala@gmail.com p, 0503293002 Pertti Ratilainen, Rajarintintie 10, 02820 Espoo, pertti.ratilainen@outlook.com p. 0407380326 Kari Wiitala, rahastonhoitaja, Kolmperäntie 9, 02820 Espoo, kari.wiitala@kolumbus.fi p. 0440503043 ______________________________________________________________ Nuuksio-lehden toimittaja, tiedotus– ja edunvalvonta: Timo Rauhanen, Ykköstie 8, 02820 Espoo, trauhanen@elisanet.fi, p. 0403045556. Ota yhteyttä myös jäsenasioissa! Painopaikka: Espoon Offset, Kakkostie 8 Nupuri, painos 1350 kpl

Nuuksiolehti 1 2018  
Nuuksiolehti 1 2018  
Advertisement