Page 1

Nuoren seurakunnan sanoma

9/06

Seurakunta antaa

enemm채n


Sivupersoona

isen täm Ylis din y us Jees n o

markus ja kutsumus musiikkiin

Nuorisotyöntekijä Markus Lehtonen, 29, on musiikkimiehiä. Soittimet ovat vaihdelleet trumpetista perkussioihin ja digeridoohon. Kitaraa hän ryhtyi soittamaan, kun kotiseurakunnasta puuttui kitaristi. Olihan muutama sointukin jo hallussa. Nykyään hän vetää musiikkia sunnuntain jumalanpalveluksessa. Miksi ylistäminen on tärkeää? – Ylistyksessä meidän silmät avautuu

sille, kuka Jumala on ja mitä hän on tehnyt meidän edestämme. Jeesus

SYYSKUU 2006 4 4 Päähaastattelu: Idols voittaja Ilkka ja sen veli Heikki erikoishaastattelussa 6 Raamattuopetus Uskon sankarit. Millaisia he ovat?

8 Mission Possible Räjähtelevä Lähi-Itä. Silminnäkijä kertoo millaista on olla Hizbollahin rakettitulen ja elää pelon keskellä.

9 Au-pairina Siionin porteilla Anna suuntasi abivuotena sotatilassa olevaan maahan. 2

Nuotta 9 9/2006 /2006 | www.nuotta.com

6

8

Nuoren seurakunnan sanoma

0

10 Usko ja epäilys Mitä jos välillä epäilyttää? Niin kai meitä kaikkia.

12 Miten usko näkyy käytännössä? Rukoilija, tangokuningatar ja aktiolainen kertovat oman tarinansa.

13 Millainen seurakuntalainen olet? Voit käyttää apunasi Nuotan testiä.

14 Uskovana työpaikalla Lue kolmen eri tyypin ilot ja surut. Miten väriä voi näyttää?

15 New age ja uususkonnot, mitä ne on? Nuotta kokosi taulukon asiasta.

2

4

16 Kuka koputtaa ovellesi? Miten kohdata hyvin aktiivista ovityötä tekevät Jehovan todistajat? Kirjailija Pasi Turunen valottaa heidän oppinsa taustoja.

17 U2 ja uskon kysymykset 18 Kuukauden seurakuntalainen Löytyy Porvoosta. Mitkä on Porvoon Pöhinät?

19 Gospel Center: Prosten Luterilainen ylistysbändi? Ota selvää mikä se sellainen kummajainen on?


Pääkirjoitus

Mikä colahti?

 Pirteä opettaja ja koulukaverit  Syksyn värit  Jumalan huolenpito

Tarvitaan muutos

Mikä culahti?

 Koulumatkat sateessa  Kiusaajat  Luonnon roskaaminen ja huligaanit

on rakastanut meitä älyttömän äärettömästi kärsimällä meille kuuluvan rangaistuksen kuolemalla ristillä. Pelkästään tämän asian sisäistäminen on uskomattoman tärkeää. Ylistyksessä voi kokea sydämen tasolla, kuinka Jumala on vapauttanut meidät syntitaakasta ja nostanut meidät ihmeelliseen vapauteen ja iloon.

se, joka kadottaa elämänsä, löytää sen. Kun annat elämäsi täysillä Jumalalle hän antaa sen takaisin tavalla, josta et edes uskaltanut unelmoida. Voit vaikka rukoilla näillä sanoilla: Taivaan Isä, tässä on mun elämä, unelmat, ystävyyssuhteet ja lahjat. Ota ne käyttöösi ja johdata mun elämä ihan niin kuin sinä haluat.

Mitä jos ylistäminen tuntuu oudolta, teennäiseltä tai se ei muuten vain nappaa? – Jos tuntee, miten hieno Taivaan Isä meillä on, tulee ylistys luonnollisesti. Jos innostumme vaikkapa jostain hyvästä leffasta, alamme ylistää hyviä roolisuorituksia. Ihan samalla tavalla, jos tunnemme Jumalan ja tiedämme mitä hän on tehnyt meidän edestämme, nousee kiitos luonnollisesti meidän sydämestä.

Milloin ihminen on mielestäsi onnellisimmillaan? – Silloin kun hän elää täysillä Jumalalle. Kun Jumala on ykköspaikalla meidän elämässä kaikki muu kyllä järkkääntyy. Koska olet viimeksi kastunut sateessa läpimäräksi? – Jaa, siitä on aikaa. Joskus lenkkipolulla on saattanut niin käydä.

Miten oman näkynsä voisi löytää jo nuorena? – Antamalla Jumalalle itsesi aivan kokonaan. Taivaan Isä on luvannut että

7 20 Uutiset ja mää luotaa syvälle. Uutuutena katsotaan myös ulkomaille vainottujen kristittyjen maailmaan. 20 Kolumnistina Harri Helenius 21 Rukous valloittaa

Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com Kuva www.nae.fi

9

VIERAILIN MIELENKIINTOISESSA seurakunnassa. Yli 75 prosenttia sen jäsenistä on nuoria aikuisia tai nuoria. Seurakunta on maansa nopeimmin kasvavien joukossa. Viikoittaisiin jumalanpalveluksiin kokoontuu toista tuhatta seurakuntalaista. Maallikot hoitavat suurimman osan palvelutehtävistä. Asuin viikon tavallisten seurakuntalaisten kodissa ja sain seurata aitiopaikalta, miten kristillinen usko näkyy ruohonjuuritasolla. Sitoutuminen ja innostus olivat sanoin kuvaamattomia. Kaikki oli kuin suomalaisten piispojen päiväunista. Tässä seurakunnassa oli onnistuttu siinä mistä harvoin uskalletaan edes unelmoida. Homma toimi. Ilman kirkollisveroja ja palkattujen työntekijöiden armeijaa. Enkä ihmettele, miksi luterilaisia oli saapunut eri puolilta maailmaa tutustumaan juuri tähän seurakuntaan. Muutoksen on tultava, muutoin lopulta voi olla edessä sama kohtalo kuin samaisen kaupungin laitamilla näkemälläni suurella katedraalilla. Sen edessä seisoi kiinteistövälittäjän koruton kyltti: For sale. Myytävänä. Katedraaliin kokoontunut seurakunta olisi tuskin uskonut, jos joku olisi kymmenen vuotta sitten kertonut mitä on edessä, jos suuntaa ei onnistuta muuttamaan. Nyt oli liian myöhäistä. MIKÄ SITTEN ON kasvavan seurakunnan salaisuus? Niitä on varmasti monta. Tutustumiskohteenani ollut Sheffieldin anglikaaniseurakunta Englannissa on jo ajat sitten luopunut rakennuskeskeisyydestään. Pienpiirit ja niiden muodostamat klusterit eli rypäleet eivät kokoonnu kirkkotiloissa vaan ihmisten kodeissa, puutarhoissa tai ravintoloissa – siellä missä tavalliset ihmiset ovat. Kirkkotiloja käytetään lähinnä jumalanpalveluksiin ja koulutustilaisuuksiin. Seurakunta on ”muuttanut” rakennuksen ulkopuolelle. Toiseksi, jokaista seurakuntalaista opetetaan löytämään armolahjojensa mukainen palvelutehtävä ja rohkaistaan toimimaan sen mukaisesti. Kolmanneksi, seurakunnassa opetetaan uskollisesti Raamatun totuuksia

ja uskalletaan soveltaa niitä käytäntöön rohkeasti. Esimerkiksi seurakunnassa rukoillaan arkipäivisin jopa viidesti päivässä! Neljänneksi, seurakunnassa puhutaan Jumalasta kielellä, jonka tavallinenkin ihminen ymmärtää. Kynnys tulla mukaan on hyvin matala. Viidenneksi, seurakunnassa ei eroteta hengellistä ja maallista elämää toisistaan. Koko elämä nähdään mahdollisuutena palvella elävää Jumalaa. Kuudenneksi, seurakuntalaiset johtajista lähtien ovat toisilleen vapaaehtoisesti tilivelvollisia omasta elämästään. Seitsemänneksi, seurakunnassa on tosi hauskaa. mielenkiintoisia aikoja. Vielä on kaikki mahdollista. Kirkot seisovat keskellä kylää ja cityä, ja niissä vietetään jumalanpalveluksia. Kirkon asema suomalaisessa yhteiskunnassa on yhä merkittävä. Kirkolliset toimitukset, rippikoulut ja hengelliset tilaisuudet vetävät väkeä varsinkin suurten pyhien aikaan. Kirkonkellojen ääni kutsuu kylissä ja kaupungeissa – vaikkakin yhä vaimeammin. Olen kuitenkin viime aikoina törmännyt kristittyihin nuoriin, jotka ovat luopuneet toivosta kirkon muutoksen suhteen. He kokevat taistelevansa tuulimyllyjä vastaan. ”Elämää” etsitään muualta. Ymmärrän argumentit. Kristittyjen välinen yhteys on itselleni erittäin rakas asia. Teen työtä sen puolesta. Samalla rohkaisen palvelemaan kirkossa pysyen. Yksikin ihminen voi olla Jumalan muutoksen agentti. Monissa seurakunnissa ja kirkon herätysliikkeissä etsitään yhä vilpittömästi aikaamme sopivia tapoja ja muotoja tavoittaa uusia ihmisiä. Muutoshalukkuus on kasvussa. Se antaa itselleni toivoa. Hakeudu sinäkin yhteyksiin, joissa hengellistä nälkääsi ravitaan ja joissa saat panna itsesi likoon Jumalan valtakunnan hyväksi. Näitä löytyy luterilaisen kirkon sisältäkin. Ovet ovat auki sille, joka palvelee. Älä halveksi nuoruuttasi äläkä ylenkatso vaikutusmahdollisuuksiasi. Jumalakaan ei tee niin. Kirkkohistoria kertoo nuorista, jotka eivät ole mukautuneet, vaan jotka uskon asentein ja teoin – Jumalan sanaan turvautumalla – muuttivat maailmaa. Nuoruudessa tehdyt valinnat kantavat hedelmää tulevaisuudessa. Aloita palveleminen vaikka omasta nuortenporukastasi. Kirkossa tapahtuu vielä paljon mielenkiintoista, olen siitä varma. Rukoillaan ja tehdään työtä sen eteen!

ELÄMME SUOMESSA

Opas koulun rukouspiirin perustamiseen.

24 Salli haluaa palvella Jumalaa Kapinallisen näköinen ja tasapainoisen oloinen Salli kertoo unelmastaan antaa lahjat Jumalan käyttöön.

www.nuotta.com ja pysyt ajan hermolla!

Päätoimittaja

Jussi Miettinen

jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 9 /2006

3


Heikki ja Ilkka Jääskeläinen

Identtiset kaksoset Ilkka ja Heikki Jääskeläinen ovat laulaneet kuin enkelit, tehneet musiikkia ja jopa levyttäneet jo kauan ennen kuin Idols-kilpailuista oli tietoakaan. – Joskus jo teini-iässä oli sellainen haave, että kunpa suomalaiset tietäisivät, miten me lauletaan, Heikki paljastaa. Veljeksillä ei ole kuitenkaan koskaan ollut mitään yhtä intohimoa. Laulamisen lisäksi monet urheiluharrastukset ovat vieneet nuoruudessa poikien aikaa. Molemmat ovat myös lähes valmiita opettajia. Ilkka ala-asteen ja Heikki äidinkielen opettajaksi. Ilkka on tehnyt myös satunnaisia toimittajan hommia. – Me ollaan aina oltu vähän voitontahdottomia – liian hyviä häviäjiä. Pienenäkin, jos me hävittiin joku peli, oltiin silti aina ihan innoissaan siitä toisen voitosta, Heikki kertoo. – Jos joku juttu ei ole heti ottanut tulta alleen, me ollaan luovuttu siitä ja siirrytty seuraavaan. Siksi Idols on ollut meille paras tie tähän pisteeseen, Ilkka jatkaa veljensä ajatusta.

Usko ei ole pois viihteestä Idols-kilpailuun veljekset päätyivät Heikin vaimon kannustuksen tuloksena. – Kun menin karsintoihin, olin kaksi ja puoli vuotta leikannut tukkani itse ja vaatteet olivat lähinnä kirpputorilta, joten olin aika luomu, Ilkka kertoo. Joulukuun 18. päivänä vuonna 2005 ratkesi Idols-finaali Ilkan voitoksi. Jo ennen finaalia lehdet nostivat esille Ilkan kristillisen taustan. Ilkka ei ole tehnyt uskostaan suurta numeroa. – Ei se uskovaisuus vaikuta musiikin tekoon. Yhteiskunta ei kuitenkaan onneksi ole Jumala-kielteinenkään. On vapaus olla, mitä on – myös uskovainen, Ilkka toteaa. – Jos on uskovainen, ei ole kuitenkaan

4

Nuotta 9 /2006 | www.nuotta.com

tämän maan normaali, Heikki huomauttaa ja jatkaa: – Se, ollaanko me kommunisteja vai kristittyjä, ei kuitenkaan ole viihteestä pois. Päinvastoin: uskovaisuushan voi vaikuttaa ihan positiivisesti esimerkiksi fanien vanhempien ostopäätökseen. Pojat ovat olleet kristillisessä uskossa lapsuudesta lähtien. – Vanhemmat veivät meitä jo piene-

nä seurakunnan harrastuksiin. Uskon säilymiseen on vaikuttanut paljon se, millaisen kaveripiirin on valinnut, Heikki kertoo.

24 h tarkkailun alla Julkisuuden myötä Ilkan ja Heikin arki on muuttunut paljon. Keväästä lähtien veljekset ovat keikkailleet viikoittain ympäri Suomen.

– Välillä uni- ja ruokarytmi heittää tosi pahasti, Ilkka toteaa. – Reissaaminen vie kyllä mehut. Vapaa-ajalla tahtookin sitten olla ihan rauhassa. Toisaalta lavalla olo antaa myös energiaa, Heikki sanoo. Epäilemättä yhteensä lähes nelimetrinen parivaljakko herätti kadulla huomiota myös ennen Idolsia. Nyt myös jokainen ohikulkija tunnistaa veljesten kasvot.


– Tässä on koko ajan tarkkailun alla. Ei esimerkiksi voi ryöstää pankkia ilman naamiota, ja pitää muistaa, että jokainen on tavallaan toimittaja, Ilkka tuumailee. – Kaikki mitä puhuu, voi kohta olla kaikkien tiedossa, Heikki täsmentää. – Nykyään tulee puhuttua vähemmän itsestään ja aina vain varovaisemmin, Ilkka kertoo. – No toisaalta se on vaan hyvä, jos Ilkka joutuu miettimään, mitä se sanoo, Heikki löytää tilanteesta positiivisen puolen.

Ilkan teinilaulut levylle Jääskeläisten kristityt fanit odottavat henkeään pidätellen, alkavatko veljekset levyttää nyt gospelia. – Ensimmäisen levyn jälkeen on luvassa meidän omaa materiaalia, Ilkka lupaa. Ilkan debyyttilevy Vuosisadan rakkaustarina julkaistiin kiireellä aikataululla. Ajan puutteen takia ensimmäinen levy sisältää lähinnä muiden tekemiä kappaleita. Myös Heikki laulaa useimmilla levyn raidoilla. Tulevilla julkaisuilla veljesten yhteislaulu korostuu. Myös kappaleet ovat heidän pöytälaatikoistaan. – Ilkka on tehnyt teininä paljon biisejä englanniksi, joita mun olis nyt tarkoitus suomentaa, Heikki kertoo. – Mitä nuorempana olen kirjoittanut biisit, sen gospelimpaa ne on, Ilkka sanoo. – Suomennoksissa näkyy salamyhkäisiä viittauksia hengellisyyteen. Etenkin

Ilkan top-5 tärkeintä juttua:

. Innostuneisuus 2. Idols-voitto ja sitä seuranneet mahdollisuudet 3. Ter veys 4. Skabailu 5. Äitin ruoka

monet kuluneena kesänä tehdyt sanoitukset ovat aika syvällisiä. Biisit voi käsittää täysin hengellisinä biiseinä ja silloin ne voi olla tosi puhuttelevia, Heikki kuvailee tulevaa levymateriaalia. – Monet kappaleet ovat muuttuneet matkan varrella paljon. Aluksi yksi biisini kertoi Daavidista, Simsonista ja kumppaneista. Sitten tein siitä negatiivisen rakkauslaulun ja lopulta siitä tuli positiivinen rakkauslaulu, Ilkka kertoo esimerkin lauluntekoprosessista. Uutta materiaalia pojat kuvailevat monipuolisemmaksi, reippaammaksi ja hilpeämmäksi. – Ei se mitään Kummeli-meininkiä kuitenkaan ole, Heikki tarkentaa. – Enemmän tullaan kuulemaan tarinointia, Ilkka paljastaa. – Uudet laulut liikkuvat enemmän ajassa ja paikassa. Niissä kerrotaan ihmisistä, historiasta… Heikki innostuu kertomaan, kunnes Ilkka keskeyttää: – Öppöp, älä paljasta liikaa.

”Me ei olla saarnamiehiä” Veljekset odottavat tulevaa levyä ja sitä seuraavia keikkoja innolla. – Tulkintaan saa paljon enemmän elämää, kun seisoo itse sanoitusten takana, Heikki arvelee ja huomauttaa, että vaikka ovatkin kristittyjä, he eivät aio alkaa saarnata ravintoloissa. – Oletko Heikki tullut ajatelleeksi, että ei me edes välttämättä olla oikeita tyyppejä saarnaamaan? Jotkut on tarkoitettu saarnaajiksi ja toiset laulajiksi, Ilkka napauttaa veljelleen.

– Enemmän me varmaan vaikutetaan nuorisoon olemalla hyviä esikuvia – ei niinkään lauluilla, Ilkka toteaa. Ilkka tiivistää viestinsä nuorisolle: – Järkevyys ei ole pahe. – Toivoisin, että jokainen nuori ajattelisi enemmän suuria asioita ja ikuisuutta, Heikki sanoo. – Ja muutakin kuin itseään, veli täydentää. – Valintoja tehdessä kannattaa miettiä, miten tekemiset vaikuttavat koko elämään. Itse uskon, että kaikella, mitä teen, on jotain seurauksia. Hyvällä hyviä ja pahalla pahoja, Heikki selventää ja jatkaa: – Nykyään on niin paljon tarjolla kaikenlaista viihdettä, että elämän voi helposti täyttää pelkällä sellaisella pohtimatta mitään vakavampaa. – No, kyllä minusta vakavuutta riittää yllin kyllin, Ilkka keskeyttää. – Vakavalla en tarkoita kuitenkaan ikävää, Heikki tarkentaa.

Kilttien poikien valintoja Heikki ja Ilkka pitävät niin sielun kuin ruumiinkin terveyttä arvossa. – Suosittelen liikuntaa kaikille. Tupakasta ja alkoholista en tykkää. Niitä en suosittele kenellekään, Ilkka sanoo. – On helppo perustella, miksi päihteet ei ole hyväksi. Paljon vaikeampi on osoittaa nuorille, mitä seurauksia ihmissuhteisiin liittyvillä teoilla on, Heikki pohtii ja jatkaa: – Olisin nuorena toivonut selkeämpää ja perustelevaa opetusta oikeasta ja

väärästä. Olisi hienoa, jos 15-vuotiaat pystyisivät sanomaan, että teen tai en tee näin, koska… – Me ollaan molemmat oltu aina niin kilttejä, ettei meillä ole ollut suurempia vaikeuksia nuoruudessa, eikä perusteluja olla välttämättä tarvittu, Ilkka huomauttaa. – Nykyään esimerkiksi pettäminen ja irtosuhteet ovat niin yleisiä, että nuoret joutuvat miettimään, miten suhtautua sellaiseen. Itselläni kristillinen näkökanta on säilynyt. Myös avioliittoihanteeni on Raamatun mukainen. Vai tuleeko se Raamatusta? Ilkka miettii. – Kyllä se tulee, veli vahvistaa.

Kristillisiä arvoja tylyyn kulutusyhteiskuntaan Opettajiksi aikovilla veljeksillä on selkeän pedagoginen ote yhteiskuntaan. – Uskonnonopetus on mielestäni vielä ala-asteella ihan hyvää, kun opetetaan etiikkaa Raamatun tarinoiden kautta, Ilkka ottaa kantaa. – Leevi Launonen on kirjoittanut, että ihmiset eivät kunnioita eettisiä sääntöjä, jos niiden taustalla ei ole jotain suurempaa, johon he uskovat – esimerkiksi Jumalaa, Heikki lisää ja toteaa, ettei lapsia enää uskalleta kasvattaa kristillisyyteen. – Ihminen on varmaan muuttunut lyhytjännitteisemmäksi. Ennen työ, asuinpaikka ja parisuhde pysyivät samoina koko elämän, Ilkka jatkaa pohdintaa. – Esimerkiksi islamissa uskonnon arvoja pidetään vielä tärkeinä ja niitä opetetaan edelleen tuleville sukupolville, Heikki sanoo. – Länsimaissa esimerkiksi televisio näyttää ihmisille kaikkia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, ja ihmiset tottuvat kaipaamaan jatkuvaa vaihtelua, Ilkka miettii. – Tällainen kulutusyhteiskunnan kuvio tarttuu helposti myös ihmissuhdekäyttäytymiseen, Heikki arvelee. – Nyt kristillisestä opetuksesta on vieraannuttu jo sukupolven yli. Peli on jo tavallaan menetetty. No, onhan tässä vielä elämä aikaa vaikka ryhtyä presidentiksi ja vaikuttaa asioihin, Heikki jää haaveilemaan. – Puolassa on muuten veljekset pressana ja pääministerinä, Ilkka heittää.

Festareilla räjähtää

Heikin top-5 tärkeimmät: . Hengellinen tilani tänään 2. Perhe 3. Kokemus siitä, että olen sillä paikalla, millä minun kuuluu olla. 4. Laulaminen 5. Liikunta

Ilkka ja Heikki ovat tänä syksynä aloittaneet laulutunnit ensimmäistä kertaa elämässään. Opettajien, Heini ja Pentti Hietasen, avulla pojat hierovat laulutekniikkaa ja äänen kestävyyttä. Syksyn ja talven aikana kaksoset keikkailevat ympäri Suomen. Keikkoja on muun muassa hiihtokeskuksessa, liikuntahallissa, ruotsinlaivalla ja Maata Näkyvissä -festivaaleilla. Veljekset laulavat lauantain konsertissa hittibiisejä, joihin he ovat tehneet omat hengelliset sanoitukset. – Luvassa on ainutlaatuinen juttu, mitä ei olla kuultu eikä tulla kuulemaan missään muualla, Heikki lupaa.

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com

Nuotta 9 /2006

5


Kiveen kirjoitetut

Uskon sankarit Hän on viittä vaille satavuotias. Hänen äänensä on hento, kuin kuiskaus. Hän kulkee kepin kanssa, kumarassa. Hän on uskon sankari, sillä hän on saanut elää elämänsä Jeesukselle. Hänen nimensä on Päivö Parviainen.

S

ilmät ovat näkemisestä väsyneet, ne ovat ummessa. Silti kaikki on riittävän kirkasta, ajatusta myöten selkeätä. Joskus näkee paremmin silmät kiinni. Näkee sisäänpäin, taaksepäin ja kotiinpäin, ja uskaltaa katsoa sitä kaikkea sellaisena kuin se on. Jumalan maailma on kaunis, erityisesti sen näkymätön osa; se mikä näyttäytyy vain uskon silmille. Se mikä lopulta on tärkeätä, ei ole ihmisestä kiinni. Jumala antaa, Jumala ottaa. Elämä on Jumalan kädessä. Oma rohkeus ei määritä onnistumista, eivät edes viisaat valinnat! Kun Nuorten Lähetyskonferenssissa haastateltiin Päivö Parviaista, näin elävän uskon sankarin. Kuulin, mitä on olla samaan aikaan taistelun silmässä ja voittajan puolella. Lavan valospotit värittivät uurteet lähetystyössä vuosikymmeniä palvelleen miehen kasvoilla. Ne todistivat, että hän on elänyt! Ja hän on taistellut. Päivö koki sodan sekä kotimaassaan että Kiinassa. Hän on kokenut sodan myös hengellisellä rintamalla. Siksi hän on oppinut pysymään hyvin lähellä Jeesusta, joka on voittanut synnin, sielunvihollisen ja kuoleman vallan. Sadan vuoden perspektiivillä on jo varaa sanoa, että tietää, mitä elämä on, ja kenen varassa sen uskaltaa elää. Siksipä Päivön slogan on ”Älä pelkää, usko ainoastaan”. Hän on oppinut luottamaan Jumalaan vaikeuksien keskellä. Mitä tahansa voi pläjähtää päin pläsiä.

6

Nuotta 9 /2006 | www.nuotta.com

Jumala heidät? Ei! Jumala on kaikkivaltias ja aina teoissaan oikeassa. Ei hän ole komennettavissamme. Pettyivätkö he Jumalaan? Eivät, sillä heidän koko elämänsä riippui Jumalasta. Mitä he olisivat ilman häntä? Miksi Jumalan tarvitsisi mielistellä heitä? Jumala Elämä on armoton, mutta Jumala ei. Peläopetti sankareitaan palvelemaan jonkin tä ei tarvitse, koska homma ei ole omissa muun kuin palkan tähden. Mikä se muu hyppysissä. ”Jumala on itse sanonut: Mioli? Mikä saa luottamaan, vaikkei tili karnä en sinua jätä, en koskaan hylkää sinua. tu eikä maine kasva, eivätkä edes stydyt Sen tähden voimme turvallisin mielin fiilarit kestä vaikka geeliä riittää, niin että sanoa: Herra on minun auttajani, siksi en tukka on hyvin? pelkää. Mitä voisi ihminen meille tehdä?” Näiden Vanhan testamentin sankareiden ansioluettelossa sanotaan muun Tuima top ten muassa näin: Raamatun uskon sankareiden listalla ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivokieppuvat niin ikään vanhukset. Katsopas taan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.” Heprealaiskirjeen luvut 11–13! Luet Abe”Uskovina nämä kaikki kuolivat. Sitä, lista, Henokista (joka ei kohdannut kuolemikä oli heille luvattu, he eivät saaneet; he maa), Nooasta, Aabrahamista ja Saarasta, olivat vain etäältä nähneet sen ja tervehIisakista, Joosefista, Mooseksesta, porttineet sitä iloiten, tunnustaen olevansa to Rahabista, lanvieraita ja muukagenneesta DaaviTekin tunnette nyt tuskaa, laisia maan päällä.” dista ja lukuisista Usko säilyi, vain lumutta minä näen teidät vielä pauksen varassa. muista. Raamattu esit”Uskonsa tähuudelleen, ja silloin teidän telee uskon sanden Mooses lähti sydämenne täyttää ilo. karit kertomalla, Egyptistä kuninmiten ja mitä he kaan vihaa pelnäkivät, ei miltä he näyttivät. Heille oli yhkäämättä ja pysyi lujana, kuten pysyy se teistä, että he eivät tämän elämän aikana joka ikään kuin näkee Näkymättömän. – saaneet nähdä sitä, mihin Jumala oli heiHän mieluummin jakoi Jumalan kansan dät kutsunut. Siis sittenkin luusereita? kärsimykset kuin hankki synnistä ohiJumala kyllä kutsui heitä seuraansa ja menevää nautintoa. Hän näet piti Krisasetti tehtäviin, joiden takia he ravasivat tuksen osaksi tulevaa häväistystä suuympäri maat ja mannut väenpaljoudet rempana rikkautena kuin koko Egyptin perässään, mutta näkyvää palkintoa aarteita, sillä hän kiinnitti katseensa tuletyöstään he eivät saaneet. Se ei estänyt vaan palkintoon.” heitä pysymästä liikkeellä ja luottamasta ”Monet kidutettiin hengiltä.” Jumalaan. Tyytyivätkö he vähään? PäinKatseen oikea suunta asetti ihmissuhvastoin, he odottivat parempaa! Pettikö teetkin oikeaan malliinsa. Toista tulee

kunnioittaa, mutta ketään ihmistä ei pidä pelätä tai palvoa. Kuntoa tulee hoitaa, mutta ei pidä luulla, että elämä on arvokasta vain terveenä, vahvana, kauniina ja suosittuna. Luja usko voi asua pyörätuoliin sidotussa! Kristittyjä tapetaan tänäänkin uskonsa tähden. Sama meno jatkui Uuden testamentin puolella. Kun Jeesus tuli, Jumalan lupaukset täyttyivät. Silti kärsimys jatkuu. Jeesus on kärsimysten mies ja sairauksien tuttava, rujo, ei mikään kiiltokuvapoika. Hänen seuraajilleen ei ole luvattu sen parempaa osaa. Johanneksen evankeliumin luvut 14–17 kertovat tästä. Jeesuksen seuraajat joutuvat muiden vihan kohteeksi. He näkevät jotakin, mikä on muille vierasta. Jeesus itse sanoo opetuslapsilleen ennen kuolemaansa näin: ”Totisesti, te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma iloitsee. Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi. – Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota kukaan ei voi teiltä riistää.” ”Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.” Marjaana Kotilainen


Newsboys

PERJANTAINA 17.11.2006 Kisko Mika Poutala & J-Posse bass´n Helen Dien Taylor (USA) Pasi Salminen Miika Auvinen Mikko Goes To Heaven Luotettava Todistus Venia Holy Blood (Ukraina) Sanan Voima Pater Noster

LZ7

(Iso-Britannia) (Iso-Britannia)

(USA)

LAUANTAINA 18.11.2006 Newsboys (USA) The Rain HB Dien Taylor (USA) Juha Heinonen Panu Mäkelä Juha Tapio Klaus Kreischer (Saksa) Stand up -komiikkaa Heikki ja Ilkka ”Idols” Jääskeläinen Juha Perilä Egoeimi Vaisguys Matti-Pekka Piirainen Timo Pöyhönen G-Powered Oratorio White .kraka Kalle Vaismaa Miika Niemelä Think Twice UPS Daikini Frail Klinik Xaris Finland NutTura Elliots Heo:n draamaryhmä Studioita Taidekoululinja Gospelkaraoke Kädentaitopaja Tanssipaja

SUNNUNTAINA 19.11.2006 LZ7 (Iso-Britannia) Realismi Exit Ville Auvinen Lasse Räty Lasse Nikkarikoski Marjaana Kotilainen On C Stand up -komiikkaa Dien Taylor (USA) Xaris Finland Tommi Kalenius band Mikko Vaismaa Päivi Niemi

Holy Blood

(Ukraina)

LISÄKSI JOKA PÄIVÄ MN-houseband Festari-tv MN-artistiskaba Banderollikisa ja paljon muuta...

HJELMA IO S Ä K N E IN A M TILAA IL O SOITT EESTA STA (02) 251 9878 NUMERO

Liput alkaen 4 € ja lippupaketit alkaen 32 €. Ilmoittautuminen 3.11. mennessä festaritoimistoon (02) 251 9878 Nuotta 9 /2006

7


Mission Possible

e RAPORTTI SILMINNÄKIJÄN KOKEMANA

Mikko Louhivuori on teologi ja arkeologi, joka on työskennellyt jo vuosia Israelissa. Louhivuori asuu Beit Jalassa, Betlehemin läheisyydessä, ja on nykyisin on Israelin arkeologisen viraston palveluksessa. Tilanne Israelissa on tiukka, mutta silti ihmiset asuvat ja elävät siellä, käyvät töissä ja menevät kouluun. Louhivuori valottaa hieman niitä oloja, joissa taistelun keskellä elävä kansa asuu.

T

oisen intifadan (palestiinalaisten kansannousun) alkuvaiheessa kotimme Beit Jalassa oli taistelujen keskus. Israelin armeija miehitti talomme yläkerrat ja palestiinalaiset ampuivat heitä ympärillä olevien talojen kulmilta. Taistelut jatkuivat yötäpäivää. Vaikka talomme kiviseinissä on yhä paljon luodinjälkiä, kauan kiivaana jatkuneessa tulituksessa kotimme luona ei tiettävästi kukaan saanut surmaansa.

äristen. Sen peltisiivekkeet värisevät kovassa vauhdissa aiheuttaen tunnusomaisen äänen. Ihmisiä hoidetaan Israelin sairaaloissa pelkästään siitä shokista, jonka katjushan äänen ja räjähdyksen kokeminen aiheuttaa. Vempele tulee niin nopeasti, ettei

juutalaisia siviilejä. Israel päätti kuljettaa kaikki kansalaiset pois, sekä arabit että juutalaiset. Suojakeinoja katjushaa vastaan ei ole vielä löytynyt, vaikka armeija kuumeisesti tekee työtä niiden torjumiseksi. Kalliit amerikkalaiset Patriot-torjuntaohjukset seisovat Libanonin rajoilla asemissaan hyödyttöminä, koska pikkuisia katjoja vastaan niillä ei ole mitään käyttöä.

Hizbollahin terroristien uusimmat juonet Toinen heinäkuun surullinen yllätys israelilaisille on ollut Hizbollahin murhaava panssarintorjunta-aseistus, johon ei ollut valmistauduttu. Kun YK oli jo esittänyt

kohti pohjoista odottaen helppoa taivalta puuttomassa maisemassa. Jos jotain uhkaavaa näkyy, tankin matala torni kääntyy muutamassa sekunnissa, tykin putki suuntautuu ja lasertarkka laukaus tuhoaa vihollisen. Mutta vihollistapa ei näkynyt, kun se hiljaa vaani rinteillä odottaen näitä pelättyjä sotakoneita. Miljoonien dollareiden arvoisten tankkien kulkue saapui laaksoon, jossa oli vain kapea tie eteenpäin. Pahaa aavistamattomat miehistöt ajoivat dieselit muristen suoraan tuohon kuolettavaan ansaan.

Katjusha päin näköä Luotiakin vaarallisempia ovat tavalla tai toisella vastustajan lähelle saatetut räjähteet. Toisen maailmansodan aikaisista ”Stalinin uruista” tuttu katjusha, pikku-Katja, on yksinkertainen tapa toimittaa räjähteitä lentävässä kaaressa naapurin puolelle. Gazan alueella ja Libanonissa näitä on viime kuukausina ammuttu hyvin paljon. Juuri katjushat aiheuttivat heinäkuussa kaikkein suurinta tuhoa Pohjois-Israelin kaupungeissa ja kylissä. Tuhansien katjushojen sade Hizbollahin alueilta Haifaan, Akkoon, Nasaretiin, Kirjat Shmonaan ja muualle oli karmea yllätys. Katjusha on yksinkertaisesti ontto rautaputki, jonka perään on tehty pienet lentoa ohjaavat siivekkeet ja kärkeen kiinnitetty räjähde, joka laukeaa osuessaan johonkin. Tällaisia tehdään käsitöinä Gazan konepajoissa al Qassam -nimellä ja ne ovat helppo ja halpa tuote, joka pystyy kantamaan useita kiloja räjähteitä jopa yli 20 kilometrin säteellä. Akkossa oli Venäjältä maahan muuttanut äiti, joka sodan puhjetessa meni parvekkeelleen uteliaisuuttaan katsomaan katjushoja. Israelin televisio kertoi, ettei hänellä ollut niistä mitään aiempaa kokemusta, joten hän otti lapsetkin mukaan seuraamaan ilotulitusta. Ilo loppui lyhyeen – seuraavalla kerralla ilmahälytyssireenien aloittaessa surullisen ulvontansa tämäkin perhe hakeutui äkkiä talon pommisuojaan. Katjusha näet tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta sinua kohti hirveästi

8

Nuotta 9 /2006 | www.nuotta.com

LÄHI-ITÄ

siinä ennätä muuta kuin heittäytyä maahan ja toivoa, että se menisi ohi. Sitten tulee hurja jysäys, maa tärisee, kaikenlaista tappavaa tavaraa sinkoaa ilmassa ja harmaa savupilvi nousee kohti taivasta. Elossa säilyneet ovat onnellisia. Eräs israelilainen mies koetti paeta ilmahälytystä autollaan, johon tuli suora osuma keskellä tietä. Sisarukset leikkivät Nasaretissa kotinsa pihalla, kun repivästi kiljuva katjusha tuli taivaalta. Jopa shiojen johtaja Hassan Nasrallah liikuttui nähdessään lasten äidin televisiossa ja kutsui näitä marttyyreiksi (shahid). Myöhemmin hän kehotti Israelin arabeja lähtemään alueelta, että voisi surmata vain

päätöksen aselevosta ja Israel oli sen hyväksynyt, armeija kuitenkin päätti lähettää tankein vahvistettuja joukkoja kohti Litan-jokea. Israelin mahtavat Merkava-3-tankit kuuluvat maailman asevarustelun valioihin. Ne jyrisivät muodostelmassa reippaasti

Hizbollah avasi singoin ja ohjuksin tulen, jota tankkien keramiikalla vahvistetut monikerroksiset terässeinät eivät kestäneet. Monen nuoren israelilaisen elämä päättyi siihen laaksoon tavalla, jota kukaan ei tahtonut ensin uskoa. Se oli suurin sotilaallinen katastrofi, jonka armeija on aikoihin kokenut.

Kuka myy aseet terroristeille? Israel on syyttänyt Venäjää uusien panssarintorjunta-aseiden myymisestä Hizbollahille. Israelin tiedustelu ei näistä etukäteen ollut varoittanut ja seuraukset olivat ehkä kohtalokkaimmat mahdolliset. Ei vain useiden ihmisten ja arvokkaiden sotakoneiden tuho, vaan Israelin armeijan iskukyvyn ja voittamattoman maineen mureneminen Libanonin laaksoon.


Israelin armeija hallitsee Lähiidän ilmatilaa suvereenisti. Sotilaskoneet voivat pudottaa täsmäpommejaan minne haluavat pelkäämättä ilmatorjuntaa. Hizbollahilla ei ole ilmavoimia. Mutta keskimatkanohjus pystyy kuljettamaan samanlaisen usean tonnin räjähdelastin vihollisen niskaan. Tavallinen ohjus ei ole niin tarkka, että se pystyisi tuhoamaan rakettien lähtöalustan tapaisen pienen kohteen. Se sopii sen sijaan kokonaisen viholliskaupungin uhkaamiseen, etenkin jos ei olla huolissaan viattomista siviiliuhreista. Iranilaisia keskimatkanohjuksia Hizbollahilla on tiettävästi yli 70 ja ne muodostavat edelleen kuolettavan uhan Tel Aviville. Kaupungin asukkailla on edelleen muistissa Persianlahden sodasta SCUDohjukset, joilla Saddam Hussein koetti vahingoittaa Tel Avivia.

Iranista Eurooppaan? Teheranissa on Shahab-luokan pitkän matkan ohjuksia, joiden kantomatka ulottuu kaikkialle Israeliin ja myös Eurooppaan… Niihin voidaan tavanomaisen räjähteen sijasta asettaa myös ydinkärki. YK ja EU yrittävät nyt kovasti estää niiden kehittelyä, mutta aika heikoin tuloksin. Israelissa on parhaillaan käynnissä selvittely, miten suojautua Iranin ohjuksilta, jos alueen kriisit laajenevat. ”Köyhän miehen atomipommiksi” on kutsuttu ihmistä, joka kävelee siviilejä täynnä olevaan bussiin ja räjäyttää itsensä ja naulakassinsa heidän keskellään. Tällaista terrorismia on syystä kutsuttu rikokseksi ihmiskuntaa kohtaan. Olen kirjoittanut aivan tarkoituksella näin sotilaallisesti; täällä tämä on näiden maiden lasten ja nuorten aivan tavallista arkea. Onneksi tilanne ei ole sama Suomessa, joten muistakaa kiittää Taivaallista Isäämme isänmaasta ja rauhasta. Rukoillaan rauhaa koko Lähi-itään.

Mikko Louhivuori Beit Jala / Jerusalem, Israel Toimittanut Martti Pyykönen Kuvat SXC / Alex Ringer, Lily Rosen ja Mikko Louhivaara

AU-PAIRINA

”Minä teen sinua, ja ja siunaan ka en nsan ur inä on su si a ja st i ur sinu i on oleva su n niitä, aa sinun nimes un si ä s. Min oleva siunau t sinua, ja kiroan va jotka siunaa at, ja sinun nua kiroav si a tk jo , ne unaukseksi e le aus tu si saamasi siun ilman kansoille.” 3 1 Moos 12: 2– kaikille maa

Anna Salo, 25, otti abivuotensa jälkeen suunnan kohti Jerusalemia.

M

onet pitävät lukion jälkeen välivuoden. Jotkut lähtevät au-pairiksi. Harvat kuitenkaan lähtevät sotatilassa olevaan maahan. Annan asemapaikkana oli suomalainen lähettiperhe Jerusalemissa sijaitsevassa Shalhevetja-keskuksessa. Ensimmäinen yllätys oli kaupungin turvattomuus. – Suomessa rauhaan on ehtinyt tottua niin, että sitä pitää itsestäänselvyytenä. Israelissa oli silloin kuitenkin käytännössä sotatila, ja sen kyllä huomasi kaikesta. Välillä se… ei nyt sentään ihan pelottanut, mutta kyllä se oli stressaavaa. Oli Jerusalemissa toki hyvätkin yllätyksensä. – Se on niin ihanan kansainvälinen kaupunki, että siellä voi milloin vain tavata ihmisiä joka puolelta maailmaa, Anna sanoo, ja jatkaa: – Olin ollut Jerusalemissa jo vähän aikaa, kun havahduin yhtäkkiä siihen, että täällä minä kävelen joka päivä Jerusalemin vanhassakaupungissa. Olihan se tietysti mielenkiintoista. Jerusalem on uskonnollisesti erittäin merkittävä kaupunki juutalaisille ja muslimeille, mutta sillä on oma paikkansa myös kristittyjen sydämissä. Kristinusko näkyy myös kaupungin katukuvassa. – Ristejä ja kirkkoja näkyy, ja sitten

kadulla tuli usein vastaan ortodoksisten tai katolisten luostareiden asukkaita kaavuissaan, Anna kertoo.

Kristittyihin suhtaudutaan Annan mukaan Jerusalemissa hyvin suvaitsevaisesti, kunhan he eivät ala tehdä lähetystyötä. – Jos keskustelussa tulee ilmi, että on

lähetystyössä, se keskustelu tyrehtyy usein siihen. Minulla oli yksi juutalainen ystävä, joka ei halunnut olla missään tekemisissä minun kanssani sen jälkeen, kun hän kuuli, että olen lähettiperheen au-pairina. – Kerran yhden lähetystyöntekijän kimppuun hyökättiin, kun hän oli jakamassa Jeesus-filmejä kadulla. Jerusalemissa asuu juutalaisten lisäksi suuri arabivähemmistö. Lähetystyötä tehdään yhtä lailla juutalaisten kuin arabien parissa. Juutalaisten joukossa on pieni joukko niin sanottuja messiaanisia juutalaisia, jotka ovat kristittyjä, ja Israelin arabeista 8,8 prosenttia on kristittyjä. – Meidän seurakunnassa kävi jonkin verran messiaanisia juutalaisia. Nykyään on aika paljon yhteistä arabi- ja juutalaislähetystä samoista keskuksista. Arabien ja juutalaisten välit ovat yleisesti ottaen kohtuullisen kehnot, mutta kristittyjen parissa tilanne on Annan mukaan toinen: – Kyllä minä uskon, että kristityillä juutalaisilla ja arabeilla on paremmat välit keskenään. Yhteinen usko yhdistää, hän sanoo. Johannes Koskenniemi Kuvat SXC / Joachim Aagaard Nielsen ja Anna Salon arkisto

Nuotta 9 /2006

9


Mikael Römer Olen kasvanut kristityssä perheessä ja kipinä uskoon on aina ollut, mutta voisin sanoa että vasta riparin jälkeen henkilökohtaisesti vastaanotin Jeesuksen vapahtajanani.

Antti-Jussi Lehtinen

Uskogallup

Riparini jälkeen 2003 kesällä jäin miettimään uskonasioita kovastikin. Muutamat kaverit ja isoset pyysivät sittemmin nuorteniltoihin ja lähdin mukaan. Siellä kokiessani sitä kristittyjen yhteyttä sain hiljaa kasvaa uskoon ja löytää sen.

i? t h a l o k a m Kuinka hom Aleksi Kuokkanen Olin 16-vuotias kun äitini sairastui vakavasti. Se aiheutti yhtäkkisen kuolemanpelon. En ollut käynyt riparia, eikä minua ollut kastettu. Se ei kuitenkaan johtanut uskoontulooni, se vain sysäsi liikkeelle sen pitkän prosessin, joka oli käytävä lävitse. Minun oli selvitettävä, mikä on elämän tarkoitus, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Kirjallisuuden ja filosofian kiinnostus ajoi minua selvittämään näitä järjellä, mutta mitä pidemmälle niitä selvitin, sitä varmemmaksi tulin siitä, ettei järki olisi ratkaisu. Myöskään sitä rakkautta, jota kaipasin, en tuntenut löytäväni keltään ihmiseltä. Näiden keskellä ajauduin kriisiin, josta ulospääsyyn oli vain yksi tie. Yliopiston

ruokalassa purin tunteitani eräälle uskovalle ystävälleni ja kyselin uskonasioista. Tämä ystävä antoi Evankelisten Opiskelijoiden esitteen. Lähdin mukaan ja aloin käydä Pyhän Sydämen kappelilla messussa sunnuntaisin. Aloin tajuta saavani juuri sitä rakkautta ja elämän tarkoitusta täältä. Usko antoi minulle sitä, mihin järki ei kyennyt. Aloin rimpuilla vastaan sitä Jumalan rakkautta, joka kävi kohti. En kuitenkaan päässyt pakoon, kun omatunto huusi tämän olevan totta. Lopulta sain varmuuden Jumalan armosta, sitä ei tarvinnut epäillä. Tämän taistelun jälkeen, puoli vuotta tulostani Evankelisten Opiskelijoiden joukkoon, minut kastettiin. Se vakiinnutti asiat ja tässä sitä nyt ollaan. Martti Pyykönen Kuvat Martti Pyykönen ja kotiarkistot

Tunnetko joskus epäuskoa? Epäiletkö joskus, että kristinusko ei olekaan oikeassa? Epäiletkö, että koko touhu on pelkkää valetta? Epäiletkö, että et oikeasti ole uskossa, vaikka haluaisit olla? Jos epäilet, hyvä. Jos et ole vielä epäillyt, älä epäile sitä, ettetkö joskus vielä epäilisi.

Minä ainakin epäilen. Aika useinkin. Ikävintä epäuskossa ja epäilyksissä on se, että ne joutuu useimmiten kohtaamaan yksin. Niistä ei nimittäin juuri uskalleta puhua. Vaikka epäusko jäytää sisältä, sitä ei näytetä ulos. Sen peittää vanhurskauden haarniska. Nämä hurskaat naamiaiset saavat aikaan sen, että kukaan muu uskovainen ei näytä epäilevän. Kaikki muut näyttävät olevan lujia ja vankkoja uskossaan. Siksi epäilysten ahdistamaan iskee alemmuuskompleksi (”en kelpaa enkä riitä”). Näyttää siltä, että kaikki muut ovat parempia ja varmempia uskossaan. Siihen tunteeseen pitää vastata lailla Maija Vilkkumaan: se ei olekaan niin. Kaikki epäilevät jossain vaiheessa elämäänsä. Suntio, kanttori, pappi ja jopa hautausurakoitsijakin epäilevät. Se on tervettä. Epäily kuuluu uskoon.

Usko kasvaa epäilyksissä Joskus käy niin onnellisesti, että epäusko hälvenee äkillisesti. Ehkä pitkäänkin uskoa kalvaneet epäilykset haihtuvat, ja uskonelämän palapeli on taas kasassa. Silloin usko

ei ole

epä


”Haluaisin kyllä uskoa, mutta en osaa”, sanotaan usein. Uskoontuleminen ei kuitenkaan ole mikään sirkustemppu. Aapinen linjaa, mitä uskoontulemisesta täytyy tietää.

A

”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.” Room. 10: 17. Jos haluat uskoa, lue Raamattua ja kuuntele Sanan saarnaa. Sitä on tuo Kristuksen sana, joka synnyttää uskon. Sitä sanotaan Kristuksen sanaksi siksi, että Kristus itse on siinä ja tekee sen kautta työtään. Aina kun avaat Raamatun, Jumala tulee luoksesi ja puhuttelee sinua. Hän synnyttää sinussa uskon.

B

”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.” Luuk. 11: 9–10 Usko on Jumalan lahja. Sitä ei ihminen voi puristaa itsestään, vaikka kuinka yrittäisi, hikoilisi tai itkisi. Se annetaan ylhäältä. Jeesus lupasi, että pyytävä saa ja etsijä löytää, ja siksi uskon lahjaa saa pyytää Isältä.

Uskoontulemisen

Aapinen

C

Mistä voi tietää, uskooko vai eikö usko? On helppoa ajatella, että usko on jotain paljon hienompaa kuin mitä minulla itselläni on. Mutta usko ei ole mitään sen ihmeellisempää kuin Jumalan lupauksissa riippumista ja siitä seuraavaa elämää. Siksi jos ylipäätään kyselet ja pelkäät uskosi puolesta, voit olla varma, että Jumala on synnyttänyt sinussa uskon. Omasta päästäsi et varmasti ole tällaisiin ajatuksiin tullut.

D

Huomaa, että uskoontulo ei useinkaan muuta ihmistä niin, että kaikki napsahtaa paikalleen. Siitä alkaa uskossa elämisen ja uskossa kasvamisen matka, jolla opetellaan ymmärtämään sitä, että taivas on auki armosta Kristuksen tähden.

”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” Ilm. 3: 20. Johannes Koskenniemi

tuntuu vahvemmalta kuin ennen. Voitettu epäilys on lisännyt uskoa. Eräässä puolisäälittävässä fantasiakirjasarjassa sanotaan osuvasti: ”Jos miekalla olisi muisti, se saattaisi olla kiitollinen ahjon tulelle, mutta se ei ikinä pitäisi siitä.” Samalla tavalla Jumala voi käyttää ja käyttääkin epäuskoa työkalunaan vahvistaessaan kristityn uskoa. Se ei tunnu erityisen mukavalta, päinvastoin, mutta se on silti joskus tarpeellista. Epäilykset kutsuvat kasvuun ja etsimään kestäviä vastauksia uskoamme haastaviin kysymyksiin.

Matkaseurana repullinen epäilyksiä Mutta kaikissa elokuvissa ei ole onnellista loppua. Aina epäilykset eivät hälvene, eikä kaikkiin kysymyksiin tule koskaan vastausta. Epäuskon hetket, päivät ja vuodet ovat

epäuskoa

monelle uskovaiselle tuttua kauraa. Monia epäilykset seuraavat mukana aina kuolinvuoteelle asti. Saavat seuratakin, sillä usko on sovittamattomassa ristiriidassa inhimillisen järjen kanssa. Näin

Paavali kirjoittaa Korintin seurakunnalle: ”Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta.” Usko ristiinnaulittuun Kristukseen on siis salaisuus. Se ei todellakaan ole mikään menestysresepti, jonka tueksi voi esittää vankkumattomia todisteita, puheenvuoroja, jotka saisivat ateistit polvilleen. Usko ei myöskään ole mikään vaikea arvoitus tai kinkkinen sudoku, joka ratkaistaan kerran ja joka siitä lähtien on valmis. Usko on roikkumista Jumalan lupauksissa, kun maailma ja oma järki riepottelevat. Usko on elämää Jeesuksen omana. Usko on armon omistamista epäilysten keskellä Jumalan lupausten tähden. Usko on huutamista Jeesukselle: ”Minä uskon! Auta minua epäuskossani!” (Mark. 9: 24.)

Johannes Koskenniemi Kuvat Sirpa Kinnunen


Rukous tärkeää on

Luterilaiselle pastorille Seppo Juntuselle usko merkitsee elämän jakamista Jeesuksen kanssa. Tämä tarkoittaa vuorovaikutussuhdetta, jossa Jumalan rakkaus on läsnä. – Se on kaikkein mielenkiintoisinta kommunikaatiota, mitä maan päällä voi olla. Sen myötä alkaa hahmottua syvä identiteetti Jumalan lapsena olemisessa. Saa tietää, että on arvokas Jumalan lapsi, Jumalan luoma ja lunastama, Juntunen sanoo.

Tuore tangokuningatar Elina Vettenranta on kasvanut ja varttunut uskovassa perheessä. – Molemmat vanhempani tekivät hengellistä työtä. Kävin monenlaisilla leireillä, konferensseissa vanhempien kanssa ja muunlaisissa tapahtumissa. Uskoni ei ole oikeastaan koskaan kokenut suuria mullistuksia, kun uskoon on tavallaan lapsesta asti kasvanut. Usko on ollut aina tasainen osa elämääni, Elina kertoo. Usko merkitsee Elinalle perusluottamusta ja turvaa siihen, että on joku suurempi voima joka johdattaa, eikä elämässä tarvitse olla yksin. Hän kertoo uskon olevan toivoa iankaikkisesta elämästä. – Uskossa kasvaminen on elämässä-

ni tarkoittanut sitä, että on yhä enemmän oppinut kyselemään johdatusta ja kuuntelemaan Jumalaa. Se on merkinnyt myös luottamuksen oppimista; että niitä vastauksia aina saa pikkuhiljaa ajan kanssa, Elina toteaa. – Rukouselämä on minulle se tärkein juttu uskonelämän ylläpidossa, hän jatkaa. Jumalan johdatusta Elina on joutunut kuuntelemaan myös matkalla tangokuningattareksi. Elina kertoo, että siitä lähtien, kun hän sai päähänsä ryhtyä koko prosessiin, hän on koko ajan voimakkaammin pyrkinyt rukoilemaan Jumalan tahtoa. – Nytkin tajuan, että kyllä Jumalan tarvitsee kulkea vieressä koko ajan. Tahti on kova, ja vaatii paljon. Toivon myös, että esiintymisessäni olisi jotain sisältöä, että minulla olisi jotain annettavaa ihmisille. Kyllä sitä kovasti toivoo johdatusta jatkossakin, kun ei tiedä mitä kaikkea on tulossa vastaan, Elina sanoo. Ainakaan tähän mennessä Elina ei

Aktiota Ruotsissa Mitä kaikkea Jumalan varaan heittäytyminen voikaan antaa nuorelle, omaa paikkaansa etsivälle ihmiselle? Jenni Saukkonen kävi Ruotsissa tutustumassa aktiotoimintaan ja kertoo kokemuksistaan.

N

imeni on Jenni Saukkonen. Olen asunut koko ikäni Jyväskylässä. Tammikuussa täytin 18 vuotta. Olen harrastanut urheilua pienestä asti, mutta nyt polvivamman takia kilpaurheilu on vaihtunut pelkäksi harrastukseksi. Vapaa-aikanani näen kavereitani usein, ja puuhastelemme monenlaista mukavaa yhdessä. Nyt kesäloman päätyttyä koulu vie suurimman osan ajastani, koska opiskelen sekä lähihoitajaksi että ylioppilaaksi. Ennen uskoontuloa mietin, mistä kaikesta joutuisin luopumaan jos olisin uskova,


U

skossa eläminen tarkoittaa Juntusen mukaan sitä, että haluaa kasvaa totuuteen ja armoon. Omaa kasvuaan uskossa ei aina itse huomaa. Sen sijaan, jos on rehellinen itselleen, huomaa kyllä oman vähäisyytensä. Tällöin huomaa Jumalan armon itseään kohtaan suuremmaksi.

– Uskossa kasvaminen on levollista olemista ja luottamista Jumalan armoon. Se ei ole hyvien tekojen tekemistä Jumalalle, että hän olisi armollisempi. Se on itsensä jättämistä Jumalan Pyhän Hengen hoidettavaksi ja ohjattavaksi, Seppo Juntunen pohtii. – Pyhä Henki näyttää aina syvemmin, millainen Jeesus on. Sanotaan, että Jeesus oli täynnä armoa ja totuutta. Pikkuhiljaa sitä alkaa

ehkä rakastaa enemmän sellaisia asioita, nenlaisia merkillisiä asioita. Olen saanut joita Jeesuskin rakasti, ja näin oppii katnähdä sairaiden parantuvan ja ihmisten selemaan elämää enemmän niin kuin saavan lohdutusta. Rukoustehtäväni on Jeesus sitä katselee. Seura tekee kaltaiollut kulkemista ihmisten vierellä, Juntusekseen, Juntunen toteaa hymyillen. nen kertoo. Seppo Juntusen ensisijainen kutMitä rukous sitten Seppo Juntusumus on pappeus. Sen muselle on uskonelämässä merkana hän on saanut toikinnyt? senkin kutsumuksen: – Rukous on riskinUskossa rukoustehtävän. otto, uhkayritys ja kasvaminen – Rukoustehtävä suuri seikkailu. Se ja uskon teot: on ollut mielenon sydämen pukiintoista. Se on hetta Jumalan Luottamusta Jumalan armoon. ollut rukousta kanssa. Kaikkinaan Heittäytymistä Jumalan henkilökohtaise on elämän jajohdatettavaksi. sella tasolla, mutkamista Jumalan ta myös palveluRukous on keino toimia. kanssa, sanoo Juntilanteena muiden tunen. ihmisten puolesta. Vuosien aikana erityisesti rukous sairaiden puolesta on tullut Maria Sorje tärkeäksi, ja siinä on saanut nähdä moKuva www.rukouspalvelu.com

ole huomannut mitään ongelmia siinä, siihen tarvitsee ehdottomasti kutsumukettä on uskovana julkisuuden maailmassen. Pidän kuitenkin laulamisesta kovasti, sa. Pahemmin ei asiaa ole ihmetelty, ei ja miksei viihdemaailmassakin voisi olla puoleen eikä toiseen. uskovia ihmisiä, kun kerran muissakin – Nykyisin uskossa oleminen on ehkä ammateissa on. Eivät kaikki uskovat ihmikuitenkin jo niin luonnollinen asia, ettei set ole seurakunnan töissä, Elina pohtii. sitä ihmetellä suuremmin. Toivottavas– Usko on minulle asia, josta voin luonti jatkossakin asiat menisivät sellaiseen tevasti jutella vaikka kaveriporukassa, suuntaan, että usko voisi olla aina luonmutta Raamattu kädessä yleisön edessä nollisempi asia ihmisten elämässä, Elina puhuminen ei ole minun juttuni. Ehkä pohtii. kuitenkin voin tällä paikalla olla monella Elina kertoo, että jonkin verran hän on tavalla esimerkkinä muille ihmisille”, Elina kuullut ihmisten ihmettelyä siitä, miksi sanoo. hän lähti laulamaan viihdemusiikkia eikä gospelia. Maria Sorje – Laulan kyllä mielelläni hengellisiä lauluja seuramaria.sorje@nuotta.com kunnan tilaisuuksissa, Kuva Auraviihde mutta en koe mi/ Mika Okko Uskossa kasvaminen, tään kutsumusta usko ja teot: sillä saralla. HenJumalan tahtoa on hyvä etsiä ja kuunnella. gellinen työ on sellaista, että Elämässä tarvitsee Jumalaa vierelleen

ja kuinka tylsää uskovana minulla olisi. Kyllä Jumala on minulle näyttänyt että seikkailuja näinkin riittää – ne ovat vain nyt hänen kädessään. Kuluneen kesän aktio oli yksi hieno seikkailu!

Ikimuistoinen aktio Aktioon lähtöni oli täysin Jumalan johdatusta. Olin suunnitellut lähteväni Ruotsiin kesätöihin, mutta siskoni ehdotuksesta päätinkin lähteä Kansanlähetyksen Ruotsin-aktioon. Vietin koko kesäkuun länsi-

aina, tilanteessa kuin tilanteessa. • Hengelliseen työhön on hyvä olla kutsumus. Uskovan ei ole pakko olla seurakunnan hommissa.

Oli ihana huomata, että Jumala voi käyttää meitä työssään juuri tällaisina kuin olemme kaikkine puutteinemme.

naapurissa neljän muun tytön kanssa. Työmme oli monipuolista. Aluksi olimme Finnsprångissa ripareilla isosina ja jaoimme kutsuja juhannusjuhlille, joita myös järjestimme. Lopun ajan teimme Skåvdessa ovelta ovelle kyselyä Skåvden suomenkielisestä seurakunnasta, järjestimme nuorteniltoja, draamoja, ja pääsimme jopa radioon! Tiimiimme kuului lisäkseni neljä tyttöä:

Petra (17), Karela (18), Mari (18) ja Hanna (23). Olimme eri puolilta Suomea emmekä tunteneet toisiamme ennestään. Yhteishenki tiimissä oli loistava; vain Jumala osaa johdattaa niin loistavan tiimin yhteen! Oli ihana huomata, että Jumala

voi käyttää meitä työssään juuri tällaisina kuin olemme kaikkine puutteinemme. Kun tietää, että Jumala ohjaa ja johdattaa elämässä, niin ei tarvitse stressata ja huolehtia joka asiasta. Aktio opetti paljon ja kasvatti uskoa. Tuntui aluksi jopa hieman hurjalta, kuinka monin tavoin Jumala vie evankeliumiansa eteenpäin. Touko Hjelt Kuvat Kimmo Korpela ja SXC

Nuotta 9 /2006

3


paikalla

Uskonnonlehtori L

iisa Korpinen

Uskovana työ

Työpaikkani on helsin kiläinen peruskoulu Lisäksi minulla on usk ja lukio, jossa on op ovia työtovereipilaita noin 700–800 ta. Heistä kaikki eivät ja työtovereita viitise tuo uskoaan suunkymmentä. Joukresti esille. Joillekin se koon mahtuu mone on ihan luontevaa. nkokoista ja -ikäistä Me itä on myös monista kasvattajaa. Isossa herätysliikkeistä. opettajanhuoneessa Uutta rehtoria valitt kahvipöytäkeskustelut ae ssa pidimme pierönsyävät – silloin nellä joukolla välitunti kun joskus ehtii pyöre rukoushetken. än pöydän ääreen. Lukiolaiset eivät juu Ajankohtaisia ri kehtaa kysellä asioita ruoditaan. Opettajilla opettajan uskomisia on , mutta yleensä aina sanott seiskaluokkalaiset use avaa in tesasiasta kuin asiasta. taavat heti kurssin alkaessa opettajansa. Tänä syk Minun ei ole onneksi synäkin tarvinnut tuntea, että etupenkin nuori mi mies kysyi nua jotenkin mollattai heti ensimmäisellä siin tunnilla: tai syrjittäisiin uskon ”U skoks sä?” ja enne i ja nkuin opettamani aineen tak opettaja sai suutan sa auki, ia. Välillä sitä tosin tun naapuri totesi, että tee ”tietenolevansa vähän mu kin se uskoo, kun se on ukauslainen ja erilainen, ku konnonopettaja”. Se n ei urasi viltunne kiinnostusta kas keskustelu, onko eikä se aina halua osallistua kaikk näin. iin työtovereiden riento Välillä oppitunneilla ihin. tunnen olevani lähety Olen kuitenkin onne styöntekijä pakanallisessa asemassa, ma ass a, kun Moosekset ja Jee kun työtäni tuetaan sukset mekoulun johdonkin nevät oppilailta ihan taholta, esimerkiksi sekaisin, mutta en lukion ykkösluokkaminä työtäni vaihtais laisten perinteinen jou i. lukuvaelma päättää aina syyslukukaute mme.

Tapahtumateknikk o

Paiste Mäenpää

Olen ollut lapsesta saakka säätämässä tek niikan kanssa, ensin vanhemp ieni Viimeinen villitys -yh tyeen kanssa, sittemmin py ydettynä muualle. Ensimmä isiä tapahtumiani oli Uusi Alku Lempäälässä. Sittem min olen tehnyt teknii kkaa niin kapakkakeikoista stadioneille kuin urheil ukilpailuista Maata Näky vissä -festareillekin, jossa olen viimeisinä vuosina vas tannut lavan taustaprojisoinneista. Olen tavallaan kasva nut keikkaelämään, jonka työajat ovat mitä mielenkiintoisimmat. Välillä ollaan töissä illasta aamun pikkutunneille useita päiviä put-

keen ja välillä otetaa n rennommin. Teen töitä useille tahoille, mutta silti mieluiten teen töitä hengellisis sä tapahtumissa. Niissä on se henki, jolla hommaa tehdään aivan erilainen . Siellä tunnen myös ett ä saan Jumalan lahjat pa rhaiten käyttöön. En luule uskoni olleen kenellekään este toimiessani erilaisissa porukoissa. Hengellisellä puolella olen tehnyt paljon valoja The Roadille ja The Ra inille, jossa tuurasin Pu urolan Anttia. Tämänhetkiseen elä määni kuuluvat tulevat keikat, ensin Suomi–Ruotsi-maaottelun äänentoisto sta vastaaminen ja sitten olen lähdössä Israeliin saakka David Wilkerson -konfe renssiin vastaamaan äänentoistosta.

Nuorempi vartija

Saku Vuori

Olin yhdeksän kuuk autta töissä vankilassa nuorempana vartijana. Kuva vankilasta kovana ja ky lmänä työpaikkana on totuudenmukain en. Vankilassa ei vo i olla sillä tavoin kave ri kuin vaikka muua lla elämässä. Vangin ja vartijan suhde on hyvin tiukasti rajatt u. Vartijalla on kova auktoriteetti, vangilla ei ole pullikoimista vastaan. Työnantaja antaa selvät käskyt, nä, kun keskustelim miten vartijan toimi me bändistäni. Soion hoidettava, mutta tan Prosten-nimise on jokaisen henkilö ssä yhtyeessä brittikohtainen asia, millä rokki-vivahteista go asenteella työhönsä spelia. Kun uskoaan suhtautuu. Vankien ei häpeile ja peittele, kysymyksiinkin voi on ulkopuolistenkin vastata suoraan ja helpompi lähestyä kylmästi mitään aja kun kaveri näyttää ttelematta ”ei”, mutta olevan varma asiast linja voi olla myös asi aan. allisempi. Värinsä on hyvä nä Lähdin hakemaan sel yttää. Kun tulee laista kokemusta, uuteen ympäristöön, jonka täyttymystä ole jossa odotettavasti n halunnut pienesjoutuu viettämään tä lapsesta saakka. Ku paljon aikaansa, kankapa pikkupoika ei nattaa usko tuoda jul olisi toivonut pääse ki yhtä normaalina vänsä ”isona” poliisikasiana kuin vaikkap si tai palomieheksi. a nimi tai harrastus. Sen jälkeen suhtautu Uskoni tuli ilmi vartij minen on paljon atovereille lähinhelpompaa.

4

Martti Py ykönen Kuvat SXC / Griszk a Nie wiadomski, Martti Py ykönen ja kot iarkistot Nuotta 9 /2006 | www.nuotta.com


L

änsimaisen kulttuurin piirissä vaikuttavaa uususkonnollisuutta on vaikea määritellä täsmällisesti. Toisaalta puhutaan New Agesta tai Uudesta Aikakaudesta, joka ei ole opillisesti yhtenäinen liike vaan koko joukko erilaisia vaihtoehtosuuntauksia. New Agelle on tyypillistä henkisen kehityksen korostaminen ja usko universalistiseen energiaan ja sen parantavaan voimaan. Liikehdinnän piirissä kiinnostuksen kohteet vaihtelevat vaihtoehtolääketieteestä jälleensyntymään. Uususkonnollisuuden piiriin kuuluvat ryhmittymät eivät kuitenkaan aina miellä oppiaan New Age -ajatteluksi. Yleistäen puhutaankin uususkonnollisuudesta, kun tarkoitetaan Suomeen 1960-luvun jälkeen saapuneita liikkeitä. Kannattajia liikkeet ovat saaneet etenkin suurkaupungeissa ja uskonnollista vaihtoehtoisuutta etsivien nuorten keskuudessa. Uususkonnollisuus voi saada aikaan hämmennystä, sillä moni liikkeistä ammentaa oppinsa useista eri lähteistä, mukaan lukien kristinuskosta. On entistä tavallisempaa kohdata uususkontojen kannattajia. Jokaisella ihmisellä on luonnollinen jumalakaipuu ja -ikävä. Kun kohtaat heitä, auttaa, jos tiedät mitä liikkeet pohjimmiltaan opettavat. Ensivaikutelma voi johtaa harhaan; he puhuvat usein Jeesuksesta hyvinkin myönteisesti. Pohjimmiltaan heidän opetuksensa ja uskonsa ovat täysin kristinuskon sanoman vastaisia. Seuraavassa lyhyt katsaus muutamaan yleisimpään uuteen uskonnolliseen suuntaukseen.

Tiesitkö tämän

uususkonnoista?

Skientologia-kirkko peA.C. Bhaktivedanta Swami rustettiin yhdysvaltalaisen Prabhupada perusti hintieteiskirjailijan, Ron Hubdulaispohjaisen liikkeen bardin, kehittelemän diavuonna 1966 Yhdysvalloissa. netiikan pohjalle. Liikkeen Suomeen liike tuli 1980-luvun keskus sijaitsee Floridassa. alussa. Liikkeen hengellinen Skientologia on herättänyt koti on nykyään Intiassa. Suomessa huomattavan kriittistä keskustelua, ja liikkeen päämääriä on pidetty kyseenalaisina.

Annemaria Paukkunen Kuvat SXC / Maeghan Anderson-Colangelo, Daniel Perry ja Ramasamy Chidambaram sekä Johanna Hakkari

Nykyinen kehitys johtaa opin muOppi on synkretistinen: Hubbard kaan vääjäämättä kohti tuhoa, ja kokosi järjestelmäänsä aineksia pelastus on löydettävissä vain, jos mm. kristinuskosta, gnostilaisuuomistautuu kokonaisvaltaisesti judesta sekä Kiinan ja Intian uskonmalana pidetylle Krishnalle, Vishnun nonfilosofioista. ruumiillistumalle. Ihmisen ominaisuus palvella häntä on yhtä luonnollinen kuin suolan ominaisuus on olla suolainen. Todellinen minä on kuolematon sielu, joka syntyy uudelleen.

Cleariksi kutsuttu selkeyden tila, johon kuuluu korkea älyn taso, luovuus, syvä rentoutuneisuus ja täydellinen muisti. Clearin saavutettuaan ihmisen kuolematon sielu voi vapautua jälleensyntymisen pyörästä.

Usko kuolemattomaan sieluun.

Liike pyrkii saamaan uusia kannattajia esimerkiksi ilmaisten persoonallisuustestien avulla. Kuuluisia skientologeja ovat mm. Hollywood-näyttelijät Tom Cruise ja John Travolta.

Liikkeen kannattajat uskovat Hare Krishna -mantran täsmällisen ja vilpittömän mietiskelyn johdattavan ihmisen lopulta täydelliseen onneen.

Usko kuolemattomaan sieluun.

Krishna-liike on tunnettu siitä, että jäsenet kiertelevät kaduilla ihmisten parissa käännöskirjallisuuttaan ja leivonnaisiaan myyden. Jäsenet tunnistaa oransseista kaavuista ja lähes kaljuiksi ajelluista päistä.

Moonilaisuus eli Yhdistymiskirkko perustettiin EteläKoreassa vuonna 1954 Sun Muyng Moonin johdolla. Liike kasvoi maailmanlaajuiseksi vuonna 1972, jolloin Moon perheineen muutti Yhdysvaltoihin. Suomeen liike saapui vuotta myöhemmin.

Liike katsoo edustavansa todellista kristinuskoa. Kannattajien mukaan Moon on uusi messias.

Moonilaisuuden päämääränä on luoda maailmanlaajuinen ja täydellinen kristitty perhe, joka ottaa itselleen vallan hengellisen sodan avulla.

Opillinen pohja on protestanttisessa kristillisyydessä, mutta oppiin on sekoittunut korealaisen kansanuskon samanistisia rituaaleja. Moonilaisuus on luonteeltaan ilmoitususkonto. Raamattua pidetään muita perinteisiä pyhiä kirjoja tärkeämpänä, mutta sitä tulkitaan Moonin pääteoksen ”Jumalalliset periaatteet” valossa.

Näkyvintä toimintaa ovat Moonin stadioneilla ja muilla areenoilla organisoimat massahäät, joissa siunataan tuhansia aviopareja. Moon itse valitsee avioliittoon aikoville jäsenille puolison. Yleensä puolisot on valittu eri kansojen parista ihmiskunnan yhdistämiseksi.

Kabbala on juutalainen, alkujaan keskiaikainen okkulttinen traditio, joka on kokenut uuden nousun New Agen myötä. Nykykabbala ottaa vaikutteita hindulaisuudesta ja okkultismista.

Kabbalassa keskeistä on, että kannattajien mukaan totuutta ei saavuteta tiedon vaan mystisen kokemuksen välityksellä. Tärkeä symboli on Elämän puu. Meditaation harjoittaja pyrkii etenemään Elämän puun tasolta toiselle saavuttaakseen kosketuksen jumaluuteen. Tässä hän voi käyttää apunaan erilaisia psykotekniikoita.

Ykseys jumalan kanssa.

Pohjaa osittain oppinsa Mooseksen kirjoihin.

Tällä hetkellä erittäin suosittu uskonnollinen suuntaus ns. Hollywood-julkkisten keskuudessa. Jonkinasteisia julkkiskannattajia ovat mm. Madonna ja Britney Spears.

a Lähteet: Hyry-Pentikäinen (toim.) 1999: Uskonnot maailmassa. WSOY, Porvoo. Rossi, Jyrki 1997: Kohtaamisia. Suomalainen usko. Gummerus, Jyväskylä. www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/NAtaustaa.htm#Alku, www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/moon.htm, www.skepsis.fi/lehti/2004/2004-3brus.html

Nuotta 9 /2006

5


Asiantuntijan vastaanotolla

MITEN KOHDATA

Jehovan todistaja?

Mihin perustuu Jehovan todistajien oppi, ja mitä he oikein opettavat? Millainen on viisain tapa kohdata kotiovelle kolkutteleva todistaja? Jehovan todistajien uskosta kirjan kirjoittanut Pasi Turunen vastasi Nuotan kysymyksiin. Mistä Jehovan todistajien oppi on lähtöisin? – Jehovan todistajien liike sai alkunsa 1800-luvun loppupuolella miehestä nimeltä Charles Taze Russell. Hän oli liikkeen perustaja. Russell oli presbyteerikodin kasvatti, joka koettuaan uskonkriisin kiinnostui adventistien maailmanloppua koskevista aikalaskelmista. Niiden kautta hänen kiinnostuksensa kristinuskoa kohtaan elpyi. – Mutta Russell alkoi mennä opillisesti omille teilleen. Varhainen Jehovan todistajien oppi ei poikennut niin radikaalisti kristinuskosta kuin nykyinen, monien vaiheiden kautta kehittynyt oppi. Mihin Jehovan todistajat oppinsa perustavat? – Jehovan todistajat sanovat perustavansa oppinsa Raamattuun. Mutta tämä ei ole koko totuus. Oppi järjestöstä Jumalan ainoana hyväksyttynä maanpäällisenä opaskanavana on niin keskeinen, että käytännössä se merkitsee Raamatun tulkitsemista järjestön opetuksen valossa. Näin ollen opin perustuksena on se tulkinta Raamatusta, joka julkaistaan järjestön kirjoissa ja lehdissä (Vartiotorni, Herätkää!). Mikä on ratkaisevin ero Jehovan todistajien opin ja kristinuskon välillä? – Ratkaisevin ero on siinä, mitä Jehovan todistajat opettavat Jeesuksesta. Raamatun mukaan hän on lihaksi tullut Jumala (Joh. 1: 1). Tämä merkitsee kahta asiaa. Jumalana Jeesus on itse kaiken Luoja (Joh. 1: 3). Hän itse ei siis ole luotu olento. Toiseksi, kristinuskon mukaan puhutaan tyylikkäästi niin sanotusta kaksiluontoopista, jonka mukaan Jeesus on sataprosenttisesti Jumala ja sataprosenttisesti ihminen. Ei fifty-fifty. – Tämä ei ole vain jotain teologista diivailua tai vähemmän tärkeää nippelitietoa. Vain tällainen jumal-ihminen voi toimia välimiehenä Jumalan ja ihmisten välillä. Jos Jeesus ei olisi ollut ihminen, hän ei olisi voinut kuolla ihmisten puolesta. Jos hän ei ollut Jumala, emme pääsisi hänen kauttaan yhteyteen Jumalan kanssa, koska hän itsekään

6

Nuotta 9 /2006 | www.nuotta.com

löydettävissä vain Jumalan järjestön parissa – siis ryhtymällä Jehovan todistajaksi.

seurakuntalaisen valmius puolustaa kristillistä oppia heidän väitteitään vastaan.

Mitkä ovat Jehovan todistajien itsensä työssään käyttämät pääargumentit uskontoa levitettäessä? Miten he ovat työhönsä valmistautuneet? – Pääajatus on, että Jehovalla, siis Jumalalla, on maan päällä järjestö, jota hän käyttää ja jonka osallisuudessa löytyy pelastava tieto ja ymmärrys Raamatusta. Yksittäisten opinkohtien argumentit vaihtelevat aiheesta riippuen. Kaiken taustalla on kuitenkin ajatus Jehovan järjestöstä,

Miten argumentteihin olisi viisainta reagoida? – Olen usein sanonut näin: Jos kysyt mielessäsi, millä tavoin Jehovan todistajien oppi eroaa kristinuskosta, et ole valmis keskustelemaan Jehovan todistajien kanssa. Uteliaisuus on koitunut monen vilpittömän ihmisen ansaksi. – Jehovan todistajien argumentit eivät ole erityisen vakuuttavia, jos tuntee asiaa lähemmin. Mutta olen huolissani siitä, miten puutteellisilla tiedoilla ihmiset ryhtyvät keskusteluun. Enkä tarkoita, että pitäisi tietää enemmän Jehovan todistajien argumenteista vaan enemmän omasta uskostaan. Kristittyjen tulisi lukea enemmän Raamattua ja paneutua siihen tosissaan. Pelkkä kirkossa ja hengellisissä kokouksissa käyminen ei anna valmiuksia lähteä keskustelemaan Jehovan todistajien kanssa.

ei jakaisi täyttä yhteyttä Jumalan kanssa. – Kuitenkin Jehovan todistajien mukaan Jeesus oli ennen maailmaan tuloaan arkkienkeli Mikael ja maan päälle tultuaan pelkkä ihminen – vaikkakin suurin ihminen, joka koskaan on elänyt. Tämä tekee Jeesuksesta luodun olennon, jolla ei ole täyttä olemuksellista yhteyttä Jumalaan. Jehovan todistajien oppi kaataa siis Mulla olis tä Jeesuksen ristintyön. ss

ä Vart

Mitkä asiat uskonnoissa muistuttavat toisiaan? – Päällisin puolin yhteinen raamatullinen termistö yhdistää kristinuskoa ja Jehovan todistajia. Jehovan todistajat torjuvat kristikunnan historian suuret uskontunnustukset, joissa kristinuskon sisältö on lyhyesti määriteltynä. Yhteinen termistö saattaa hämmentää, ja joku voi luulla, että uskon sisältö ei juurikaan poikkea raamatullisesta uskosta. Ongelma vain on, että samoilla termeillä tarkoitetaan usein sisällöllisesti varsin eri asioita. – Tässä suhteessa kannattaa olla varovainen. Me puhumme uudestisyntymisen välttämättömyydestä taivaaseenpääsyn edellytyksenä. Jehovan todistaja sanoo hänkin uskovansa samoin. Mutta ero on siinä, että heidän oppinsa mukaan taivaaseen onkin menossa vain 144 000 voideltua, ja toiset jäävät maan päälle paratiisiin. Niinpä vain ”voideltujen” tarvitsee syntyä uudesti ylhäältä.

iotorn

i-lehti

.

? a a k i a i tk e h o k i s Oli

Haluatko tietää mitä tulevaisuus Kiinnostaako tuo tullessaan? Raamattu?

Mitä Jehovan todistajat ajattelevat kristityistä? – Jehovan todistajat ajattelevat olevansa aitoja kristittyjä. Muu kristikunta kirkkoineen ja seurakuntineen on perkeleen vallassa ja auttamattomasti eksyksissä ja tuhoutuu tulevaisuudessa Harmageddonin taistelussa. Pelastus on heidän mukaansa

Tiivistäen: miten kristityn tulisi kohdata Jehovan todistaja? – Jumala on luonut kaikki ihmiset kuvakseen. Kaikkia ihmisiä tulee kohdella kunnioittavasti ja heille tulee osoittaa vilpitöntä lähimmäisenrakkautta. Ystävällisyys kotiovelle tulevaa Jehovan todistajaa kohtaan on paljon voimakkaampi todistus Kristuksesta, kuin monet puolivillaiset Tiesi tkö, e väittely-yritykset, joista synttä H tyy vain pahaa mieltä. arma gedd – Jos jollakulla on todellion on nen kutsu voittaa sieluja Jeetulos sukselle Jehovan todistajien sa? parissa, silloin ohjeeni on tämä: Opiskele ahkerasti Raajonka kautta Jumala lähestyy ihmiskunmattua ja rukoile Jehovan todistajien taa. Ja tämä järjestö on Vartiotornin Raapuolesta. Perehdy Jehovan todistajista mattu- ja traktaattiseura. Tälle järjestölle kirjoitettuun ja puhuttuun kristilliseen aion oltava kuuliainen kuin itse Jumalalle. neistoon ja opettele tuntemaan merkittäKriittistä ajattelua ja järjestön ohjeiden vimmät eroavaisuudet. Perehdy yhteen kyseenalaistamista tulee karttaa. Jehovan todistajien opin alueeseen erityi– Jehovan todistajat valmistautuvat sen hyvin. Tunne argumentit ja vasta-arkäännytystyöhönsä huolella. Joka viikko gumentit. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea Valtakunnansaleilla pidetään palvelusJehovan todistajista. Kohdatessasi heitä kokouksia, joissa eräänlaisen ”roolileikin” on paljon tärkeämpää tuntea yksi asia hyavulla käydään läpi ovelta ovelle -työssä vin kuin monta asiaa pintapuolisesti. vastaan tulevia kysymyksiä. Sitä kautta Annemaria Paukkunen Jehovan todistajien valmius oman opKuvat Annemaria Paukkunen pinsa esittämiseen ja puolustamiseen on ja SXC / Dawn Allynn monin verroin parempi kuin keskiverto-

n Jatkan m o ä k i M äsi keskusteluiaelelläni m ?ensi viiko kanssasi ä l e lla. sun rkoitus ta


U2, yksi maailman suurimmista rockbändeistä. Monissa maallisissa lehdissä sitä sanotaan kristityksi. Monissa kristityissä lehdissä sitä sanotaan maalliseksi.

O

n helppo perustella, että U2 soittaa kristillistä rockia. Sen sanoitukset vilisevät raamatullisia kielikuvia. Monet ovat ihan suoraa tilitystä, jota ei voi ymmärtää mitenkään muuten kuin puheeksi Jumalasta tai Jumalalle. On myös helppo perustella, että U2 ei voi mitenkään olla kristillinen bändi. Sen jäsenet käyttävät välillä suolaista kieltä, polttavat tupakkaa ja juovat viskiä. Eikä niistä sanoituksistakaan aina saa kiinni, mitä niissä oikeasti haetaan takaa. U2 tulee katolisesta Irlannista, jossa ei ole samanlaista jakoa kristilliseen ja maalliseen kulttuuriin kuin esimerkiksi Suomessa. Sekin vaikeuttaa bändin oikeaan koriin laittamista. Bändin historia antaa avaimen U2:n hengellisyyden ymmärtämiseen. Nykyään U2:n neljästä jäsenestä kolme (laulaja Bono, kitaristi Dave ”The Edge” Evans ja rumpali Larry Mullen Jr.) kutsuu itseään kristityiksi, ja vain basisti (Adam Clayton)

U2 jää kristillisen musiikin ja maallisen musiikin välimaastoon. Siellä se viihtyy parhaiten.

maa:

Bonon sano

”Mistä rokkibändi ei voi puhua? Jumalasta? Okei, kuunnelkaapa…

” ”Minun kuuluisi kirjoittaa biisejä seksistä ja huumeista. Niin no, ei, en kirjoita.

”Olen uskovainen. En pidä sitä hihamerkkiä ulkopuolella, mutta se on sisälläni

.”

määrittelee itsensä hengellisesti vapaaksi agentiksi. U2:n alkutaipaleella 70-luvulla Bono, Edge ja Larry kuuluivat Shalomnimiseen pieneen, tiiviiseen ja karismaattiseen kristilliseen järjestöön. Heillä tuli kuitenkin kitkaa järjestön johdon kanssa – yksi Shalomin johtajista julisti, että poikien tulee jättää rock’n roll miellyttääkseen Jumalaa. Pojat päättivät, että Jumala haluaisi heidän ennemmin soittavan rockia kuin kuuluvan Shalomiin. Rockia he siis soittivat.

, syntini ristille, koska tiedän, kuka olen ”Viimeiseen asti uskon että Jeesus vei aan omaan uskonnollisuuteeni.” ja toivon, etten koskaan joudu luottam ”Maallinen vastaus Kristukse n tarinaan menee aina näin: Hän oli suuri profeetta, selvästi tosi mielen kiintoinen kaveri, jolla oli pal jon sanottavaa. Mutta Kristus ei salli sitä. Hä n ei päästä sinua siitä koukus ta. Kristus sanoo: ’Ei. En sano olevani opettaja, älä sano minua opettajaksi. En sano olevani profeetta. Sanon: olen Messias. Sanon: olen lihaksitullut Jumala.’ Siis pitää valita, Kristus on joko se mitä Hän sanoi ole vansa – Messias – tai todelli nen hullu.”

Valitulla tiellä 70- ja 80-luvulla usko kuului U2:n lauluista selvästi. Esimerkiksi lauluja ”Where the Streets Have No Name” ja ”I Still Haven’t Found What I’m Looking For” on mahdoton ymmärtää ilman taivasta tai Jeesusta. 90-luvulla laulut pirstaloituivat, ja sen ajan lauluista on välillä todella vaikea ymmärtää sanomaa. Mutta 2000-luvulla U2 on selvästi palannut juurilleen. Kiertueilla Bono on lainannut valtaville yleisömassoille psalmeja ja päättänyt keikkoja huutamalla kiitoksensa Kaikkivaltiaalle, tai jopa laulattamalla yleisöllä hallelujaa. USA:n suurimman urheilutapahtuman Super Bowlin puoliajalla hän toisteli 131 miljoonalle katsojalle Psalmin 51 jaetta 17: ”Herra, avaa minun huuleni, niin suuni julistaa sinun kunniaasi.”

Avoimesti uskossa? Haastatteluissa Bono on avoimesti kertonut uskostaan. Vaikka Bonon näkemykset eivät aina ole teologisesti aivan selvät, häneltä on saatu kuulla hyviäkin huomioita. Esimerkiksi erään hippitoimittajan haastattelussa Bono vaihtoi ajatuksia toimittajan kanssa armosta, karmasta ja Jeesuksesta saaden toimittajan kummastelemaan kristinuskoa, aivan kuin tämä ei olisi koskaan ennen sitä niin ymmärtänyt. U2:n uusimmalla levyllä ”How to Dismantle an Atomic Bomb” on monta kappaletta, joka eivät aukea ilman Raamattua, mutta Raamatun kanssa ne aukeavat sädehtimään kirkkaasti. Koko levy päättyy kappaleeseen ”Yahweh”, jossa pyyde-

tään rukouksessa Jumalaa uudistamaan ja antamaan tarkoitus. Sitä on mahdoton ymmärtää väärin. Silti U2 jää tämänkin artikkelin jälkeen kristillisen musiikin ja maallisen musiikin välimaastoon. Siellä se viihtyy parhaiten. Se ei halua levyihinsä leimaa ”Christian rock”, joten ei lyödä sitä väkipakolla. Välimaasto sopii U2:lle muutenkin hyvin, sillä monella heidän biisillään on useampikerroksinen sanoitus. Sama biisi saattaa puhua yhtä aikaa Afrikasta ja taivaasta ja olla osoitettu Jeesukselle ja Bonon vaimolle. Molemmat tulkinnat ovat oikeita ja välttämättömiä, eivätkä biisit aukea kunnolla ilman molempien ymmärtämistä. U2:sta ei tarvitse tehdä sen kristillisempää kuin se on. Se on tehnyt valinnan

pysyä valtakulttuurissa, ja sillä on oikeus siihen. Mutta U2:n kristillisyyttä on mahdotonta myöskään kieltää. Loppujen lopuksi on kohtuuttoman vähän merkitystä sillä, miksi haluamme U2:n luokitella. Ilman luokitustakin kristitty voi nauttia heidän biiseistään ja saada niistä tukea uskonelämäänsä. a Lähteet: www.data.org/archives/000774.php www.stocki.ni.org/u2/atu2.phtml www.worldmag.com/subscriber/ displayarticle.cfm%3Fid=10892

Johannes Koskenniemi Kuva Andrew Macpherson

Nuotta 9 /2006

7


Faktat NIMI: Liina Hallikainen IKÄ: 8 vuotta PARAS RIPARIMUISTO: Usein iltahartauksien jälkeen jäätiin pyjamat päällä talvella ulos pakkaseen juttelemaan, ja hytistiin siellä siihen asti, että isoset tuli käskemään nukkumaan. Ainakin siinä tutustui hyvin ihmisiin, osa on nykyään ihan parhaimpia ystäviä. MIKÄ TEKEE ILOISEKSI: 2-vuotias pikkusisko ja ihmisten hyvä mieli. MIKÄ TEKEE SURULLISEKSI: Sellaisten ikävien asioiden sivusta seuraaminen, joille ei voi mitään. Esimerkiksi isovanhempien ikääntyminen on sellainen. HENGELLISET MUSIIKKIVALINNAT: Bass’n Helen, Sotahuuto, Juha Tapio

Kuukauden seurakuntalainen

Liina Hallikainen

Seurakunta

Jumalaan uskovalle seurakunta voi olla hyvinkin tärkeä. Se on useille kanava muiden uskovaisten yhteyteen. Ilman sitä ja yhteisiä kokoontumisia, kuten jumalanpalveluksia ja raamattupiirejä, saattaa tuntea itsensä Jumalaan uskovana yksinäiseksi ja etääntyä Jumalasta. Mutta mitä seurakunta merkitsee nuorelle ja mitä se voi hänelle antaa? Minkälainen on nuori seurakuntalainen? Liina Hallikainen on yksi esimerkki sellaisesta.

Oman uskon ja seurakuntahistorian vaiheet Oletko aina uskonut Jumalaan ja onko perheesi uskonnollinen? – En aina, lapsena isovanhempien kanssa luettiin aina iltarukous, kun taas vanhemmat eivät ole erityisen uskonnollisia. Yläasteella usko sitten jotenkin jäi, mutta riparin jälkeen lähdin isoskoulutukseen, ja sille tielle jäin. Riparilta jäi niin hyvät muistot, että kavereiden kanssa päätettiin jatkaa isosiksi. Osa jatkaa edelleen ja osa ei. Seurakuntakontakteille on parin viime vuoden aikana jäänyt vähemmän aikaa opintojen takia. Halua kyllä olisi enemmän, ja osallistunkin aina, kun mahdollista. Mitä seurakunta sinulle merkitsee ja koetko oman uskon vahvistuvan siellä? Tarjotaanko seurakunnassa tarpeeksi nuorille suunnattua ja sopivaa toimintaa? – Seurakunta merkitsee hyvää fiilistä ja paikkaa, jonne on turvallista tulla. Se on myös osa arkea. Kyllä usko vahvis-

tuu, varsinkin, kun pääsee puhumaan esimerkiksi muiden isosten kanssa. – Ainakin Tikkurilan isossa seurakunnassa nuorille on paljon tapahtumia. Meillähän on myös se Walkers -kahvila, joten viikonloppuisinkin on ohjelmaa, joka pitää poissa kaduilta.

Uskovaisena muiden nuorten keskellä Onko oma usko vaikea tunnustaa muiden nuorten keskuudessa, ja käykö nuoren ja Jumalaan uskovan elämän yhdistäminen helposti? – Se vähän riippuu. Käytän koulussakin seurakuntahupparia, ja jos joku kysyy, kerron kyllä olevani uskossa. En kuitenkaan kailota sitä suureen ääneen. – Ei yhdistäminen enää ole vaikeaa, mutta seurakuntatoimintaa aloitellessa mietti, että mistä kaikesta ehkä joutuu luopumaan. Mutta pelko oli turha, sai vaan paljon lisää. Stereotyyppiset ennakkoluulot uskovaisista voivat leimata nuorta, mutta jos ihmiseen tutustuu ensin, sillä ei ole väliä.

Onko mielestäsi keinoja vahvistaa omaa uskoaan, ja onko uskominen joskus erityisen vaikeaa tai helppoa? – Ainakin seurakuntayhteys sekä Raamatun lukeminen ja opettelu. Raamatussa on oikeasti paljon asiaa ja merkityksiä. Nyt on ollut sellainen kausi, että uskominen on ollut helppoa. Että Jumala on lähellä ja ”portit auki”. Jos se muuttuu vaikeammaksi, saattaa joutua vain ”huutamaan kovempaa”. Mä uskon, että Jeesus on meidät ristillä vapahtanut. Usko luo mulle tasapainoa ja turvaa, se on lämmin paikka, jonne on aina tervetullut. Luet siis itsekin Raamattua. Onko jotain lempiraamatunkohtaa? – Riparilla oli yksi pappi, joka luki kohtia esimerkiksi Johanneksen ilmestyksestä, jota olen itsekin sittemmin lukenut. Silloin avautuivat monet asiat tuomion päivistä ja muusta sellaisesta. Sitä ennen Jumala oli mielikuvissa ollut vain lempeä ja anteeksiantava, mutta silloin sitä tajusi, että Häntä voi ehkä vähän pelätäkin. Mitä ajattelet siitä, että etenkin nuoria eroaa paljon kirkosta? Mitä sanoisit nuorelle, joka ei usko? – En oikein tiedä. Itse en voisi kuvitella eroavani, mutta esimerkiksi jotkut kaverini eivät koe sitä omaksi jutukseen. Heistä tuntuu, ettei sillä ole heille mitään tarjottavaa. Jos ei-uskovalla nuorella olisi paha olo, saattaisin mennä siihen ja halata. Sanoisin, että Jumalan syliin käpertyminen tuntuu ihan samalta, välittämiseltä. Kati Pitkälä

Levyt

Ichtus: Sotaan (2006) www.ichtus.fi

Ichtus-bändillä on niin sanotusti kovat piipussa. Sen huomaa jo kolme biisiä sisältävän Sotaanep:n kannesta. Kolme luotia ja kaksi reikää kertovat yhtyeen asenteesta. Vieraillessani orkesterin kotisivuilla poimin leikepöydälleni kuvaavan analyysin musiikillisesta sisällöstä: ”Kantavia voimia ovat raskaat kitarat, tukevat rummut ja huuto

8

Nuotta 9 9/2006 /2006 | www.nuotta.com

joka kuuluu”. Näin on! Ichtus, joka on muuten sanana hieman vaikea kirjoittaa, on se autojen takapuskureista tuttu kristittyjen kalanmuotoinen symboli. Suora suomennos tarkoittaa: ”Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja” eli jo bändin nimi ohjaa itse asiaan. Ichtus esittää musiikkinsa suomeksi. On hyvä, että sanoista saa selvää vaikka välillä karjutaankin. Levyn nimibiisin Sotaan laulu- ja sanoitustyylistä tulee etäisesti mieleen Trio Niskalaukaus – toki meininki on Ichtuksella energisempää ja nopeampaa. Ichtuksen uusi tuotanto on kaikinpuolin kiinnostavaa ja tervetullutta. Soitto on tiukkaa ja tuplabassarit räiskivät mu-

kavasti. Ei muuta kuin tukka heilumaan ja kiitos yläkertaan! Maranata!

AK-band: Maailman huutoja ja kuiskauksia (Prisma-musiikki 2006) AK-bandista löytyy tietoa jokseenkin vähän. Bändillä ei tiettävästi ole omia kotisivuja. Tässä kuitenkin muutama Googlen

antama johtolanka: AK-band tahtoo herättää tietoisuutta maailman tilanteesta ja toivon mahdollisuudesta epätoivon keskellä. Levyn tuotoilla tuetaan Fida Internationalin kautta syrjäytyneiden nuorten musiikkiharrastustoimintaa Itä-Afrikassa. Musiikillisesti AK-band liikkuu todella laajalla tantereella. Liikkeelle lähdetään eräänlaisella suomalais-afrikkalaisella meiningillä. Sitä seuraa groovahtavampaa keinuntaa ja sen perään taas kevyempää aikuispoppia. Mukana on bluesahtavaa rokkia, balladeja ja jopa hieman välimerellisiä ja irlantilaisia tuulahduksia. Eli levyltä todella löytyy vaikutteita lähes joka puolelta maailmaa. Soitinten kirjo on suuri ja

rikas: monenlaisia puhallin-, kieli- ja kosketinsoittimia on käytetty – hienoja rytmisiä elementtejä unohtamatta. Tarkat tiedot löytyvät levyn kansista. Äänitettä on ollut tekemässä ammattimainen joukko muusikoita, ja levyllä kuullaan myös monia vierailijoita. Suurimman osan kappaleista laulaa Marjo Roivas. Eniten biisejä levylle on säveltänyt Olli Pitkänen, joka myös soittaa suurimman osan kitaroista. AK-bandin levy on monipuolinen kokonaisuus kaikille kevyen kristillisen musiikin ystäville.

Aku Lundström


Gospel Center

Prosten on: – kitara ja laulu – laulu ja huilu MIKAEL VILJANEN – rummut SAKU VUORI – basso JUSSI LEIVO – kitara KARI MOUHU – koskettimet VESA OJALA

AINO-KAISA SEESVAARA

Jazz is the teacher, funk is the preacher .

”Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, ylistäkää häntä, hän on suuri! Ylistäkää häntä raikuvin torvin, ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen! Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen! Ylistäkää häntä symbaalien helinällä, ylistäkää häntä riemukkain symbaalein! Kaikki te, joissa on elämän henkäys, ylistäkää Herraa! Halleluja!” Ps. 150

.net www.prosten her, ot br – ”funk soul now!” t ou it k ec ch

P

rosten päätettiin perustaa uudenvuodenaattona 2002 ja tammikuussa 2003 soittaminen alkoi. Prosten on ylistysmusiikkia soittava bändi. He tekevät vanhoista lauluista uusia versioita ja uusissa versioissa voi kuulla brittirockin, soulin ja funkin vaikutteet. Heidän paras biisinsä on heidän omasta mielestään alun perin Pekka Simojoen kynästä lähtenyt laulu Tule Pyhä Henki. Kyselin, mitä on tärkeintä ymmärtää, jos haluaa perustaa bändin ja vastaus kuului näin: – On tärkeää kartoittaa kunkin musiikilliset mieltymykset ja etsiä sitten yhteistä musiikillista näkyä. Yhdessä soittamisen tulisi olla ensisijaisesti mukavaa. Keikkailu ja musiikin tuottaminen ovat yhteisen harrastuksen hedelmiä. On tärkeää viettää aikaa yhdessä myös bändikämpän ulkopuolella. Prostenin soittajia yhdistää etenkin yhteinen usko Raamatun Jumalaan. Vaikutteet Prostenin soittajien musiikkiharrastukseen ovatkin värikkäät. Kuunneltuja ja ihailtuja bändejä on monia: Oasis, Delirious?, Jamiroquai, Blues Brothers, U2, Gloria Gaynor, James Taylor Quartet, Red Hot Chili Peppers, Sigur Rós,

Mew, Pantera, Incognito, Miles Davis – ja lista jatkuu. Parhaiten monet vaikutteet ilmentyvätkin kuulemma hulvattomassa treenaussekoilussa. Omaa parasta keikkaa on vaikea nimetä. Yleensä keikkamatkat ovat aina erittäin ikimuistoisia. Parhaiten mieliin jääneitä ovat ehkä Helsingin God’s Gasissa vedetyt keikat. Nuorten Kesässä Prosten toimi housebändinä. – Eilinen keikka Siikaniemen kurssikeskuksessa oli myös tosi hyvä, bändi kertoo. Ja huomaan, että nettisivuilla olevaan vieraskirjaankin on joku jo seuraavana aamuna ehtinyt kirjoittaa, että olivat mahtavia. Uusia sovituksia tehtäessä bändille on tärkeää, että biisit toimivat musiikillisesti hyvin, ne myös muuntuvat kuhunkin tilaisuuteen sopiviksi. Jos jammailu ylistysbiisien merkeissä kuulostaa mielenkiintoiselta, Prosten on bändi, johon on mielenkiintoista tutustua.

Leila Aura Kuvat Prosten

Nuotta 99/2006 /2006

9


Maailmalla tapahtuu k Anna uutisvin

UUTISET JA MÄÄ Siivettömät julkaisi ilmaisen singlen Jyväskyläläinen metallista rokkia soittava Siivettömät ei lepää laakereillaan. Pojat kävivät Studio Watercastlessa nauhoittamassa Ristille-kappaleen, ja tuloksia voi kuulla 18. 8. 2006 julkaistulta nettisinkulta. Biisi on täysin ilmainen, ja sen voi ladata mp3-muodossa kansilehtien kera osoitteesta www.siivettomat.com/ristille.

Seurakuntien jalkapallon suomenmestaruus Tampereen Hervantaan

Netti tärkeä toimintaväylä kirkolle

Savonlinnassa järjestettiin elokuun puolivälissä seurakuntien jalkapallon SM-turnaus kuudennen kerran. Suomenmestari vaihtui, kun Tampereen Hervannan St Players voitti jännittävässä loppuottelussa viime vuoden mestarin Helsingin Malmin seurakunnan Christian United joukkueen 1– 0. Pronssiottelussa Helsingin Malmin seurakunnan Christian United Jr. voitti rangaistuslaukauskisan jälkeen Loimaan helluntaiseurakunnan joukkueen 8–7. Lisäksi turnaukseen osallistui joukkueita Lahden Joutjärveltä, Savonlinna-Säämingistä, Varkaudesta, Kauniaisista ja Huittisista. Pelien lisäksi oli iltatilaisuuksia, turnausmessu ja Ruudolfin konsertti. Seuraavan kerran seurakuntien jalkapallon SM-turnaus järjestetään seitsemännen kerran peräkkäin Savonlinnassa 24.–26. 8. 2007.

Newsboys julkaisee ep:n iTunesilla Maata Näkyvissä -festareiden pääesiintyjä, Newsboys, aikoo julkaista ep:n iTunesilla, ja julkaisuajankohta on syyskuun 12. päivä. Ep sisältää kolme kappaletta ja on lohkaisu lokakuun lopussa julkaistavalta albumilta. www.newsboys.com

Viime hetket asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin Seurakunnissa on meneillään yksi syksyn seurakuntavaalien tärkeimmistä vai-

Kolumni

Nuotta 9 /2006 | www.nuotta.com

Kirkkohallitus pitää nettiä tärkeänä toimintaympäristönä kirkon hengellisen perustehtävän hoidossa. Kirkkohallituksen mukaan hengellinen elämä internetissä sekä toiminta paikallisseurakunnassa ovat osallistumisen ja kohtaamisen rinnakkaisia väyliä. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi viime viikolla kirkon tietohallinnon toiminta-ajatuksen ja vision 2010-luvulle, joka voidaan kiteyttää sanoihin ”tietoverkoissa toimiva kirkko”. www.evl.fi

Sadattuhannet matkasivat kesän aikana kesäjuhlille Luterilaisen kirkon piirissä järjestetyille kirkollisille kesäjuhlille osallistui tänä vuonna yli 250 000 ihmistä. Suurimmat juhlat pidettiin Ylivieskassa ja Sotkamossa. Lehtitietojen mukaan Sotkamossa vanhoillislestadiolaisen liikkeen Suviseuroissa oli mukana 70 000 henkilöä. Herättäjäjuhlilla oli mukana yli 60 000 osallistujaa ja talkoolaista. Kesän aikana on järjestetty satoja rippikoululeirejä, lasten ja nuorten leirejä ja muita seurakunnallisia kesäisiä tapahtumia. Rippikoulun on kesän mittaan käynyt kymmenien tuhansien nuorten joukko.

Intia – Pastori lavastettiin syylliseksi Noin 45–50 hindufanaatikkoa hyökkäsi pastori Vinod Karsalin kimppuun hänen ollessaan rukoilemassa toisen pastorin terveyden puolesta Jabalpurissa. Ryhmä oli kokoontunut talon ulkopuolelle huu-

istä tahansa äpiirin tietoa m sis on la ul eille sin i Mikäl rrothan siitä m sta aiheesta, ke ise to iin nk le ie m ta.com tisvinkki@nuot osoitteeseen: uu seurakunnan un ot in va e myös rohkaisee Nuotta julkaise aailmaa. Nuotta m a ilt ta. ol pu i er uutisia ihmisten puoles imimaan näiden to ja n aa m ile ruko

taen antikristillisiä iskulauseita ja sen jälkeen murtautunut taloon sisälle. Pastori vietiin poliisiasemalle kuulusteltavaksi. Hindufanaatikkojen nuorten ryhmän kaksi jäsentä väittivät pastori Karsalin tarjonneen heille rahaa ja Raamattua saadakseen heidät kääntymään kristinuskoon. Karsalia vastaan on nostettu syyte vuonna 1968 voimaan tulleen Madhya Pradeshin uskonnonvapauslain pykälän ¾ perusteella, joka kieltää käännyttämisen pakottamalla tai houkuttelemalla tai epärehellisiä keinoja käyttämällä. Lähde www.stefanus.fi / Compass Direct

Kirgistan – Seurakunnan perustaja ja hänen poikansa hakattiin Heinäkuun 28. päivänä suuri joukko ihmisiä saartoi seurakunnan perustajan ja hänen poikansa. Joukkio vastustaa heidän tekemäänsä seurakuntatyötä Kara Kuldzassa, mikä on valtaosaltaan muslimialuetta. Seurakunnan johtaja sai vakavia vammoja päähänsä ja hänen sormensa olivat katkenneet. Sekä hänen kotiinsa että rakennukseen, jossa seurakunta kokoontuu, tunkeuduttiin ja kaikki kristillinen materiaali tuotiin ulos ja poltettiin kadulla. Tällaiset tapaukset eivät ole harvinaisia Kirgistanissa. Joukot häiritsevät jatkuvasti seurakuntien kokoontumisia ja uhkailevat jopa polttaa heidän kotejaan. Lähde www.stefanus.fi / Marttyyrien Ääni, Kanada

Vietnam – Kristitty kuoli pidätettynä ollessaan Perheellisen 49-vuotiaan Y Ngo Adrongin kerrotaan hirttäytyneen poliisiasemalla Ea H`Leon alueella. Viranomaiset eivät antaneet sukulaisten nähdä ruumista, koska he epäilivät poliisien aiheuttaneen hänen kuolemansa. Sen sijaan poliisit tarjosivat rahallista korvausta perheelle. Y Ngo oli kutsuttu poliisiasemalle kuulusteluihin 13. heinäkuuta. Asia koski

hänen yhteyttään kotiseurakuntaansa. Hän meni kello 7.30 paikalle ja jo kello 11.00 poliisi saapui hänen kyläänsä Buon Lehen ilmoittamaan hänen kuolemastaan. Sen jälkeen poliisi kielsi perhettä tutkimasta Y Ngon vammoja. Viranomaisilta ei saatu tietoa siitä, mitä kuulusteluhuoneessa tapahtui. Lähde www.stafanus.fi / International Release (Marttyyrien Ääni), Englanti

Sri Lanka – Buddhistifanaatikot hyökkäsivät orpokotiin Noin 200 ihmistä, heidän joukossaan kolme buddhistimunkkia, hyökkäsi Hollannin Reformoidun kirkon ylläpitämään orpokotiin sunnuntaina 6. elokuuta Balanassa. Joukkio pahoinpiteli henkilökuntaa sekä uhkasi tappaa kodin työntekijät. Kristittyihin kohdistuneet väkivaltaisuudet ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Vuoden 2006 alusta on raportoitu yli 30 hyökkäystä seurakuntia ja kristillisiä ryhmiä vastaan. Lähde www.stefanus.fi / Christian Solidarity Worldwide

Etiopia – Islamista kääntynyt mies ristiinnaulittiin Kristinuskoon kääntynyt Shek Hamed Adem oli hakattu ja laitettu ristille riippumaan 5. kesäkuuta Etiopiassa. Ympärillä oleva joukko oli huutanut hänelle: – Jeesus riippui ristillä ja hakattiin ja Hänen seuraajanaan ansaitset saman rangaistuksen. Bambesin ja Tongon muslimivaltaisilla alueilla on todisteita useista muistakin vakavista väkivaltaisuuksista kristittyjä vastaan. Kristittyjen koteja ja kokoontumispaikkoja on vallattu ja tuhottu. Myös kristittyjen maanviljelyssatoja on tuhottu. Lähde www.stefanus.fi / Marttyyrien Ääni, Kanada

Pinnalliset ihmiset

ME IHMISET ollaan pinnallisia, siitä ei ole epäilystäkään. Lehdet ja viihdemaailma tarjoavat kirkuvia otsikoita siitä kuinka joku on tehnyt jotain tai on nähty jossain. Ja sitten me ostamme lehtiä ja kuulemme, että Big Brother -Perttu on käynyt maitokaupassa tai Britney Spears on kaatunut kadun kulmassa. Ja jostain syystä nämä asiat kiinnostavat, vaikka niillä ei oikeasti ole oman elämämme kannalta mitään merkitystä. Me ihmiset ollaan pinnallisia myös siinä mielessä, että me eletään maa-

20

heista. Jäljellä on muutama päivä aikaa asettaa ehdokkaita. Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat, joista ilmenevät valitsijayhdistyksen ehdokkaat, on palautettava seurakuntien kirkkoherranvirastoihin viimeistään 15. syyskuuta kello 16. Olisiko sinusta kenties ehdokkaaksi? Lähde mukaan avoimesti omana kristittynä itsenäsi ja vaikuta! Lisätietoja saa kirkkoherranvirastoista sekä vaalien valtakunnallisilta verkkosivuilta: evl.fi/vaalit/

Toimittaneet Masamitsu Amemori ja Nuotan toimitus

ki

pallon pinnalla, oikeastaan maan kuoressa. Monta kertaa maapallon sisään ollaan yritetty porautua, mutta jo kolmen kilometrin syvyydessä kaikki poranterät ovat sulaneet kuumuuden vuoksi. Emme siis varsinaisesti tiedä, mitä on maapallon ytimessä, mutta erilaisilla laskelmilla ja havainnoilla asiaa on pystytty arvioimaan ja arvailemaan. TÄMÄN KAIKEN keskellä ihminen sitten väittää tietävänsä, mistä elämässä on kysymys. Totuus on, että me emme

pysty omien aistiemme ja tietojemme varassa kuin vain hieman raapaisemaan pintaa. Vastaus koko olemassaolon ytimeen löytyy täysin muualta kuin mitä oma pinnallinen maailmamme ympärillä viestittää. Porautuminen omaan sydämeemme tuo esille Jumalan muotoisen aukon, jota täyttämään pinnallisuus ei riitä. Sen täyttämiseen riittää vain Hän, jonka kädenjälki näkyy kaikkialla. Ja reitti Hänen luokseen on meille selvästi viitoitettu. Seurataan sitä. Harri Helenius

Vuonna 2006 Nuotan kolumnisteina ovat Harri Helenius, Päivi Niemi ja Jussi Salo.


e O PA S K O U L U N R U K O U S P I I R I N P E R U S TA M I S E E N

a a t t i o l l a v s u o k Ru

Muistan kerran, kun tavallisesti rauhallinen isäni innostui. Hän oli tilanteessa, jossa joukko nuoria rukoili ja ylisti rakasta taivaallista Isäämme. Hetken jälkeen hän puhkesi kertomaan, mitä Jumala teki hänen nuoruutensa herätyksen aikana. Ihmisiä tuli uskoon ja Jumala oli todellinen. Tuntui, kuin hän olisi muuttunut eri ihmiseksi. Sellainen palo ja rohkeus puhua Jumalan valtakunnasta!

M

inä ja sinä emme ole nähneet samankaltaista Jumalan liikehdintää maassamme. Kuitenkin jano Jumalan puoleen kasvaa. Kohtaan yhä enemmän sellaisia nuoria, jotka haluavat elää Jeesukselle. Kaipaus Jumalan puoleen on merkki siitä, että Jumala vaikuttaa. Hengellinen herääminen on Jumalan suvereeni työ, siksi rukoilemme ja pyydämme sitä Häneltä. Tutki kanssani Nehemian kirjan johdolla muutamaa periaatetta, jota voit soveltaa rukouspiirin perustamiseen koulullesi.

1) Kaikki alkaa Jumalasta Nehemia tunsi Jumalan jatkuvan vuorovaikutuksen kautta. Läpi koko kirjan huomaa, että hän puhuu Jumalalle (siis rukoilee) joka välissä. Hän tiesi mitä Jumala tahtoo, koska oli lukenut Hänen lupauksistaan Pyhistä kirjoituksista. Jumalan jatkuva kohtaaminen merkitsee meille samaa kuin bensa autolle, öljy fillarin ketjuille tai raikas vesihuikka maratoonarille. Meidät on luotu elämään Jumalan läheisyydessä. Saamme tulla Hänen eteensä Jeesuksen kautta. Siksi

on puolellasi ja haluaa käyttää sinua siunauksen välikappaleena koulukavereittesi ja opettajiesi elämässä. Ano Jumalalta ihan kaikkea mitä tarvitset hänen antamansa tehtävän toteutumiseen ja odota levossa miten hän vastaa. Sen mihin Hän kutsuu, hän myös mahdollistaa!

3) Odota toimintahetkeä

Nehemia eli rukouksiensa keskellä arkista elämää. Rukoukset tekivät omaa työtään. Jumala vaikuttaa ja kuningas alkaa kyselsaamme kiittää, ylistää ja palvoa Häntä. lä Nehemian kuulumisia. MahdollisuukNehemian rukoillessa Jumala jakoi sien ikkuna avautuu! Nehemia astuu siitä sydäntä särkevän rakkautensa hänelle sisään ja esittää sydämessään olevan, omaa kansaansa kohtaan. Rakastavan Jumalalta saamansa, suunnitelman kuJumalan lähellä mekin voimme vasninkaalle. taanottaa hänen suunnitelmiaan. EsiKun rukoilemme ja odotamme Jumarukous koulusi ihmisten puolesta lähtee laa, hän avaa ennemJumalan tuntemisesta. min tai myöhemmin Piirini kokoontui 2) Pyydä Jumalan mahdollisuuden toimia. suosiota kouluni kirjastossa. Valmistava rukouksemJumala jakoi sydämensä me muovaa meitä täOlin sen ainoa jäsen. hän toimintaan sopiNehemian kanssa. Tämä laittoi miehen liikkeelle. Siis Jeesuksen lisäksi. viksi. Toimi siis oikealla Hän rukoili, että kuninhetkellä: Kerro halustasi gas osoittaisi hänelle alkaa rukoilla koululla suosiota, jotta hän voisi täyttää saamansa rehtorille tai sopivaksi katsomallesi opettehtävän. Hallitsija, joka ei edes tuntenut tajalle. Kutsu mukaasi uskovia kavereitasi. Jumalaa, antoi Nehemialle kaiken mitä Pistä pyörät pyörimään. hän tehtäväänsä tarvitsi! Rukousvastaus. 4) H-hetki Koulusi rehtorin ja opettajien sydämet Lyhyesti siitä, miten rukouspiirissä voi toiovat Jumalan kädessä. Ano, että Jumala mia. Tärkeintä on tietysti sydämen asenvalmistaisi heitä niin, että rukouspiiri saa ne. Suosittelen rukoustyyleissä vapautta ajan, luvan ja paikan kokoontua. Kun ruja kekseliäisyyttä. Jokaisella koululla voi koilet yksityiskohtaisesti, huomaat myös olla oma erityistapa rukoilla. Rukoilla voi vastaukset yksityiskohtaisina. kaikki yhdessä, pienempinä ryhminä, Muista, että Jeesuksen tähden Jumala

pareina tai yksin. Rukouksen voi lausua hiljaa sydämessään, vuorotellen ääneen tai kaikki yhtä aikaa ääneen. Raamatun tekstien rukoileminen on helpointa aloittaa Psalmeista, jotka ovat valmiita rukouksia ja täyttä Jumalan sanaa. Sinulle vetäjänä: Tee rohkeasti ehdotuksia, miten rukoilla. Se yleensä auttaa kaikkia ryhmässä. Rukoushetken jälkeen on hauskaa ja hyödyllistäkin keskustella siitä, mitä yhdessä rukoiltiin.

Tapahtui tosielämässä Rukouskärpänen puraisi minua joskus viime vuosituhannella. Piirini kokoontui kouluni kirjastossa. Olin sen ainoa jäsen. Siis Jeesuksen lisäksi. Rukoilin paljon Psalmeja. Vuosi kului, olimme yhä Jeesuksen kanssa kahden. Unelmoin, että kaikki koulun uskovat innostuisivat Herrasta ja alkaisivat rukoilla häntä. Opinahjoni päättyi ajallaan ja muutin toiselle paikkakunnalle. Parin vuoden päästä minun piti palata koululle ja hakea muutama virallinen paperi. Kun kuljin käytävällä, huomasin ilmoitustaululla julisteen rukouspiiristä. Menin uteliaana paikkaan kyseisenä ajankohtana. Kohtasin ryhmän uskovia – rukoilemassa suurella innolla Jumalaa! Jeesus opetti, että aina tulee rukoilla, koskaan lannistumatta. Tulkoon Hänen valtakuntansa kaikille Suomen kouluille! Jussi Valkonen jussi.valkonen@gmail.com Kuvat SXC / Sarah Kobunsk, Bob Smith ja Manuel Avelar

Nuotta 9 /2006

2


Tapahtumatori

Vielä ehtii

Tosipohjalle 15.–17. 9.

Kannen kuva SXC / Csaba J. Szabo

uotta Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 27. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Sirpa Kinnunen, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Martti Pyykönen, Virpi Rannila, Lotta Rämö, Maria Sorje Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Päivi Niemi, Ilkka Päiväsaari, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ismo Vettenranta TAITTO Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen, Tea Ikonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) tilauspalvelu@nuotta.com NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 41 euroa, vuosikerta 44 euroa, ½ vsk. 27 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti. shtml ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen. TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

Ensi viikonloppuna, siis 15.–17. 9., ollaan Kalajoella tutusti Tosipohjalla. Perjantai-illan konsertissa esiintyy The Road, Katariina Hänninen sekä Lekasora. Lauantai on täynnä raamattuopetusta tosipohjalla kanavien muodossa, luvassa on myös talkshow elämän varjopuolista. Päivällä tapahtumassa ovat mukana mm. Jukka Niemelä, Musti Lähteenmaa, Juha Heinonen, Hanna Oja-Nisula, Matti Aho, Ulla Mäkinen sekä Sirpa ja Esa Klapuri. Illan Konsertissa musisoi HB, Tommi Kalenius ja Watson. Tapahtuma päättyy sunnuntaina messuun Kalajoen kirkossa ja The Roadin konserttiin. Lisätietoja: www.tosipohjalla.net

Älä pelkää – nuorten gospeltapahtuma Lauantaina 23. 9. 2006 klo 16–21 Kuopiossa (Savon ammatti- ja aikuisopisto, Amiskalla, Presidentinkatu 3, Kuopio). Ohjelmassa on sopivassa suhteessa hieman toimintaa, raamattuopetusta ja gospelmusiikkia. Tapahtumassa esiintyvät Suomen gospelmusiikin huippunimet: The Rain ja HB (www.therain.fi, www.hbmusic.net) sekä Jarkko Maukonen houseband Kuopiosta. Mukaan mahtuu noin 500 henkilöä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Teema: Elämän aikana tulee vastaan monia suuria kysymyksiä. Niistä pienimpiä eivät ole elämän tarkoituksen pohtiminen ja mietteet: onko jotain kun tää loppuu. Uskomme, että yhä tänään Raamattu antaa vastauksia etsijöille. Lisätietoja: www.alapelkaa.net

POINTTI-leiri 22.–24. 9. POINTTI-kasvuleiri lokakuisena viikonvaihteena 22.–24. 9. 06 Ryttylän maalaismaisemissa vuoden -06 riparilaisille, isosille ja kaikille meille, jotka kaipaamme omaa paikkaamme maailmassa ja nuoressa seurakunnassa. Pakkaa Raamattu reppuusi ja lähde mukaan dynaamiseen menoon – Raamattua, rukousta ja musaa. Sinä ja monet muut! Tapahtuman hinta on 30 €. Hinta sisältää majoituksen (ota mukaasi lakanat ja makuupussi), ruuan ja ohjelman. Tiedustelut ja Ilmoittautumiset 7. 9. 2006 mennessä: SEKL/nuorisotiimi www. nm.fi, nuorisotiimi@sekl.fi, (019) 779 2250.

Kaukana kotoa? Evankeliset opiskelijat juhlii 75-vuotista taivaltaan Kaukana kotoa? -kiertueella, jolla pyritään tavoittamaan opiskelijoita evankeliumilla oppilaitoksissa ja iltatapahtumissa. Kiertueella on mukana August-yhtye, EO:n pääsihteeri Lasse Räty sekä paikallisia eolaisia. Päivämäärät ja paikkakunnat ovat: to 28. 9. Joensuu, pe 29. 9. Lahti, la 30. 9. Kotka, ma 2. 10. Vaasa, ti 3. 10. Seinäjoki, ke 4.10. Oulu, to 5. 10. Rovaniemi, pe 6. 10. Kokkola, to 12. 10. Hämeenlinna, pe 13. 10. Hyvinkää sekä la 14. 10. Turku. Tarkemmat paikat ja ajat voit tarkistaa www.sley.fi/eo/ tai www. sunpoint.net/~augustit/

Laadukasta sanomaa ja iloisia yllätyksiä Ristilukissa 7. 10. Ristilukki tulee taas. Köyliön Lallintalon perinteikäs mutta pirteä tapahtuma järjestetään lauantaina 7. 10. klo 16–22. Tapahtuman laadukkaasta musiikista ja sanomasta vastaavat The Rain, Realismi, Tommi Kalenius duo sekä Shank’s Mare, Antti

Tuomento sekä top secret -yllätysesiintyjä, jota kannattaa tulla katsomaan ja kuulemaan vähän kauempaakin. Harmittaa sitten, kun kaverit kertovat, mistä jäit paitsi!

Raamattuopetusta tapahtumassa jakavat Lars Pajuniemi ja Juha Heinonen. Tapahtuma maksaa iltapalan kanssa 5 euroa. Lisätietoa 050 514 7507 (Heli) tai www.ristilukki.fi Sarjis Petri Peltonen

JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA Uusimaa Oy

Room 7: 14

Matt 15: 19

”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” 1 Joh 4: 10.

1 Joh 4: 10


Sley riparit

Silmät Ristissä -tapahtuma Jämsässä 7. 10. Vitikkalan koululla Tapahtuma alkaa klo 14.30. mukana mm. HB, Think Twice. Lisäksi puheenvuoroja, Raamattuopetusta, kanavia, messu. Tapahtuma on ilmainen. Tapahtuman järjestää Jämsän seurakunta.

Karkun evankelinen opisto, Karkku 4.6.–16.6.07 Lasse Räty 5.6.–17.6.07 Erkki Koskenniemi 24.7.–5.8.07 Erkki Koskenniemi Hinta: 260,Ilmoittautumiset: (03) 513 4151 toimisto@keokarkku.fi

Myrskyleirille 13.–15. 10.

Esantuvan leirikeskus, Lapuan Kauhajärvi 5.-16.7.07 Raimo Lähteenmaa Hinta 260 e Ilmoittautumiset: 0400 506 837 musti@sley.fi

UUDET SIVUT

www.nuotta.com

Hetankodan leirikeskus, Enontekiö 12.–23.6.07 Lasse Nikkarikoski, Aulis Anttila Hinta: 280 e Ilmoittautumiset: 040 531 1187 aulis.anttila@sley.fi

Ohtakarin leirikeskus, Lohtaja 5.-17.6.07 Hannu Kippo, Ari Lukkarinen Hinta 260 e Ilmoittautumiset: 0400 506 539 hannu.kippo@sley.fi Mustajärven leirikeskus, Mellilä 3.–15.7.07 Olli Koskenniemi 17.–29.7.07 Ville Auvinen Hinta 260 e

Sleyn SleynNuorisotyö Nuorisotyö--www.sley.fi/nuoriso www.sley.fi/nuoriso--(03) (03)223 2237056 7056

tosipohjalla

15. - 17.9.2006

Kalajoenyläasteella yläasteella Kalajoen

Konsertteja Katariina HB Konsertteja Katariina ja Jukka HB Konsertteja Katariinaja jaJukka Jukka HB Raamattutunteja Hänninen Jukka Raamattutunteja Hänninen Jukka Niemelä Raamattutunteja Hänninen JukkaNiemelä Niemelä Keskustelukanavia Juha Markus Keskustelukanavia Juha Heinonen Markus Päivärinta Keskustelukanavia JuhaHeinonen Heinonen MarkusPäivärinta Päivärinta Talk-show Watson Hanna Talk-show Watson Hanna Oja-Nisula Talk-show Watson HannaOja-Nisula Oja-Nisula Ehtoollismessu TeatteriUlla Ehtoollismessu TeatteriUlla Mäki Ehtoollismessu TeatteriUllaMäki Mäki Lekasora ilmaisuopiskelijat Matti Lekasora ilmaisuopiskelijat Matti Aho Lekasora ilmaisuopiskelijat MattiAho Aho Egoeimi ja Egoeimi ja Marja Saksholm Egoeimi jaMarja MarjaSaksholm Saksholm The Tommi The Road Tommi Kalenius TheRoad Road TommiKalenius Kalenius LLLiiisssääätttiiieeedddooottt:::Kalajoen Kalajoenseurakunnan seurakunnankirkkoherranvirasto, kirkkoherranvirasto,puh. puh.(08) (08)464 4640530 0530

www.tosipohjalla.net

Sarjis Jenni Sanssi

Kun luulee kokeneensa jo kaiken eikä mikään tunnu enää miltään, kannattaa ponnistaa irti arjesta ja suunnistaa Lohtajan Ohtakariin Myrskyleirille. Tämä legendaarinen leiriviikonloppu on täynnä hyvää sanomaa, yhteyttä, meren ihmettelyä, myrskyn kuuntelemista, Siikkaria ja Jumalan lahja-armoa. Lisätietoja Mustilta: musti@sley.fi

2007

Hietoinranta, Anjalankoski 4.-15.7.07 Miika Auvinen Hinta 260 e Ilmoittautumiset: 050 593 4716 miika.auvinen@sley.fi

14.3.2006 19:12:41

versio1_konvertoitu.indd 1

Kalajoen Kalajoenev. ev.lut. lut.seurakunta, seurakunta, Sleyn Sleynnuorisotyö, nuorisotyö,Suomen SuomenLähetysseura Lähetysseuraja jaSuomen SuomenRaamattuopisto Raamattuopisto

Huomio kristity muusikott ja elokuva tekijät! n-

Lähettäkää te arvosteltava oksenne ksi os. Nuotta/A Nuottaan rvostelut, PL 184, 00 181 Helsinki

KUN VAADIT SISÄLLÖLTÄ ENEMMÄN

Tilaa tilauslomakkeella | Puhelimella (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) | Sähköpostilla tilauspalvelu@nuotta.com | Netistä: www.nuotta.com

TILAUSLOMAKE Tilaan Nuotan kestona 32 e / vuosi (norm. 42 e)

9/2006

Nimi

Ilmestyy 11 kertaa vuodessa

Maksaja

Nuotta maksaa postimaksun

Osoite

vuositilaus 44 e / vuosi ekat 3 kk 9 e (norm. 15 e)

Lehden saaja / kaverisi

Huipputarjous

Puh. Sähköposti

Nuotta / Kustannus oy Arkki TUNNUS 5001710 00003 VASTAUSLÄHETYS


S AL I L

– Moi, missä sä oot? kysyy ääni puhelimessa. Takanani joku puhuu puhelimessa, kuulen saman äänen puhelimesta ja yhdistän kaksi asiaa. Tyttö takanani taitaa olla henkilö, jota tulin haastattelemaan. Salli Laukkanen, 18, tervehtii jämäkällä kädenpuristuksella. Hän on Espoossa asuva kapinallisen näköinen ja tasapainoisen oloinen nuori rouvakandidaatti. – Mennään poikaystäväni kanssa vuoden päästä syksyllä naimisiin, kihloissa oleva tyttö kertoo. Salli suorittaa parhaillaan audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa ja on lopputyötä vaille media-assistentti. Koulu vie Sallin ajasta aimo palan, ja vapaa-aika kuluu poikaystävän asuntoa sisustaessa ja seurakunnalla hääräillen.

Ripari pisti miettimään Salli kävi aikoinaan Espoon Olarin seurakunnan riparin, joka on jäänyt positiivisena kokemuksena mieleen. – Meillä oli ihan paras leiri. Se, että ihmiset oli mukavia, jäi mieleen ja tietty omat isoset. Heitä arvosti paljon ja katsoi ylöspäin. Ennen leiriä Salli kertoo olleensa kapinallinen kirkkoa kohtaan, mutta ajatukset hälvenivät nopeasti. – Kun olin tekemisissä kirkon työntekijöiden kanssa, tajusin että tämähän on hyvä juttu. Ilmapiiri oli iloinen ja mukaansatempaava. Yllättävää oli, että pappi ja kesäteologi eivät olleet niin tiukkapipoja, vaan antoivat myös leiriläisille tilaa, Salli kertoo ja jatkaa: – Monet koulukaverit tulivat samalle riparille, eikä mennyt kauaa kun tutustuin ihmisiin, ja tulipa siellä yksi koulukaverini uskoonkin. Riparin oppitunneilta ei Sallille tullut vastaan uusia asioita. Parhaiten leiriltä jäivät mieleen

HALUAA PALVELLA JUMALAA

Salli Laukkanen on varttia vaille media-assistentti Espoosta. Usko Jumalaan ja työ media-alalla ovat hänen sydäntään lähellä, joten ei ihme, jos hänellä on haaveita kristillisessä mediassa työskentelystä. – Media tykittää jatkuvasti kaikenlaista sontaa joka puolelta. Haluaisin olla joskus tekemässä sellaista mediasisältöä, joka ravitsee eikä turmele.

keskustelut muiden leiriläisten kanssa. – Vietettiin riparilla tosi paljon aikaa koulukavereiden kans keskustellen Raamatusta, Jumalasta ja Jeesuksesta. Se oli sellasta avointa pohdintaa itselle läheisten ihmisten kanssa, ja se pisti miettimään monella tavalla.

Perhe tukena Salli on saanut kasvaa uskovassa perheessä ja on ollut mukana hengellisissä tilaisuuksissa niin kauan kuin muistaa. Henkilökohtainen suhde Jumalaan puuttui kuitenkin ennen yhdeksännen luokan syksyä, jolloin nuoren tytön sisällä alkoi myllertää. – Tajusin, ettei omien vanhempieni usko riitä mulle, vaan mulla pitää olla henkilökohtainen usko Jumalaan. Ripari pisti miettimään tosi paljon, mutta siinä meni pari kuukautta, et uskonasiat iski kunnolla. Riparin jälkeisenä syksynä läheisten ihmisten vaikeudet elämässä alkoivat puhutella Sallia, ja hän tajuasi myös sen, miten etuoikeutetussa asemassa hän on saanut elää. – Mua on rakastettu tosi paljon. Vaikka olen mokaillut elämässäni, vanhemmat ei oo tuominneet vaan rakastaneet. Meidän perhe on käynyt läpi konkurssin ja velkasaneerauksen, mutta silti ei oo koskaan puuttunut mitään mitä olis tarvinnut. Aina on ollut ruokaa, vaatteita ja joku, jolle puhua. Usko Jumalaan tekee elämän Sallin mielestä paljon helpommaksi, moniulotteisemmaksi ja hauskemmaksi kuin olisi koskaan uskonut. – Usko on antanut myös toivon ja luottamuksen siihen, et kaikki päättyy vielä hyvin. Mitä ikinä teenkin, en tee sitä yksin, vaan Jumala antaa kaikkeen voimia ja viisautta, Salli tietää. Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Nuotta 9 2006  

Tässä numerossa käsitellään uskoa arjessa artisteilla ja tavallisilla tallaajilla. Lisäksi aiheina ovat uususkonnot ja Jehovan todistajien k...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you