Page 1

9

770357 713007

ISSN 0357-7139

01

3/07

IRTONUMERO 5 €


SIVUPER SOONA AIKA JANA SAMIN EL ÄMÄSTÄ 1986 1995 1997 synnyin

aloin skeittailla

sain ensimmäisen oikean lumilaudan

1998

1999

2005

kesällä tulin uskoon

aloin kilpailla lumilaudalla

syksyllä aloin las- tein haastattelun kea lumilaudalla Nuottaaan täyspäiväisesti

2007

Sami Saarenpää JA TAIVASIKÄVÄÄ Sami Saarenpää, 20, uskoo ja lautailee. Uskolla on myös kohde, ja se on Jeesus, ja ilmeisesti laskemisellakin on jokin tarkoitus, sillä maailmancupin osakilpailuvoiton ohella muitakin mitaleita on irronnut tiuhaan tahtiin. Parhaat saavutuksesi? – Lumilautailun saralla varmaankin maailmancupin osakilpailun voitto viime kaudella, muutamat palkintopallisijat junioreiden MM-kisoissa sekä muutamat muut tulokset kutsukilpailuissa parin viime vuoden varrelta. Yleensä elämässäni paras saavutus on ollut säilyttää edes jossain määrin pysyvä rauha sydämessäni. Mikä lajissa kiehtoo? – Vapaus toteuttaa itseään ja lajin yhteisöllisyys. Kuinkahan monta hyvää ystävyyttä ja kokonaista kaveripiiriä olenkaan lautailun kautta saa-

nut? Fiilis yleisesti on mahtava, mutta sen saattaa myös matkan varrella kadottaa hetkiksi. Pitää siis varoa, ettei niin käy. Miten pidät pään kylmänä kisoissa ja treeneissä? – Yritän keskittyä olennaiseen eli laskemiseen, unohtaa muut jutut ja koettaa muistuttaa itselleni, että kyllähän Sami sä nämä hommat osaat. Yritän olla kisoissa niin kuin olisin kotimäessäni vuonna 1998 pitämässä kivaa koulun jälkeen. Täytyy myöntää, että mulla on suhteellisen huono kisapää, mutta kyllähän sitä kaikessa onneksi kehittyy.

MAALISKUU 2007 4 4

SEURAKUNTAKUVIOT KUNTOON

10 14

Suomenruotsalaiset Anette ja Toffe esittelevät kahdeksan tapaa saada draivia elämään. 7

ÄLÄ KÄY SEURAKUNNASSA

10

12

16

NUOTAN VAALIKONE VAIKUTTAMISESTA

16 28

18 20

Kuinka paljon kiekkoilulla ja uskonelämällä onkaan yhteistä. Hämmentävää.

22 23

30

SARJAKUVAT JULISTEET TALTEEN!

32 34

27

UUTISET JA MÄÄ

LÄHETYSLAPSET MAAILMALLA

GOSPEL CENTER: THE RAIN – KEIKKAELÄMÄÄ 24/7

GOSPEL CENTER: NORMAN PÄWEN PARHAAT

Päivi Niemi löysi itsensä muusikkosetä Antti Honkkilan keittiöstä

Kuvat Brian S ja Johanna Hakkari

ASIANTUNTIJAN VASTAANOTOLLA

32

Hyppää keikkabussin matkaan, itikaksi ikkunaan ja koe oma rockunelmasi.

ISOSKOULU: OSA 3 MEGARAAMIS

Timoteuksen tarina

28

Ai joku postimyyntilapsi vai? Ei, vaan lähetystyöperheen kasvatti mukana menossa ympäri maailmaa.

RAAMATTU KOURASSA

Mikä avuksi, kun Raamattuun tarttuminen tuntuu vaikealta?

GALLUP OPETUS: NAISNÄKÖKULMA YLÖSNOUSEMUKSEEN JÄÄKIEKKO ON KUIN…

Paasto – vastakulttuuria mammonamaailmalle

12

Me kysymme, kolme kristittyä kansanedustajaehdokasta vastaa.

Liian riskaabelia touhua sellainen. 8 9

Nuoren seurakunnan sanoma

35

SEURISKAVERI

Ylistaron djembe-mies Jussi Tuurinkoski


PÄ ÄKIR JOITUS Miten vapaa-aika kuluu? – Vapaa-ajalla tykkään skeittailla todella paljon, sitä on tullut tehtyä reilu kymmenisen vuotta. Myös ystävät kuuluvat vapaa-aikaani, totta kai. Näiden lisäksi valokuvaus on saanut viime vuosina jalansijaa yhä enemmän. Mitkä asiat tuovat sisältöä elämääsi? – Jumala, perhe, tyttöystävä, ystävät ja kaikki harrastukset, laskemista ammattina tietenkään unohtamatta. Loppujen lopuksi lista olisi todella pitkä, joten jätän sen tuohon. Uskotko Jumalaan, ja miksi? – Kyllä uskon. Siksi, että Jumala on osoittanut itsensä uskomisen arvoiseksi. Se tuo merkityksen elämälleni. Käytä kirjaimia J, E, E, S, U, S kertomaan, mitä Jeesus sinulle merkitsee? – Oho, nyt täytyy miettiä. J: jalansijaa maaperän pettäessä, E: etua, E: eroa maailmassa hallitsevasta hengestä, S: suojaa, U: uskoa häneen pelastajana, S: sokeaa luottamista, joka on aika ajoin hyvin, hyvin vaikeaa minulle, mutta vielä sinnitellään. Jos sinut valittaisiin Suomen presidentiksi, miten muuttaisit maamme paremmaksi paikaksi asua? – Oho, suhteellisen tiukkoja kysymyksiä! Ehkä koettaisin ainakin tasata palkkoja ja saada kotimaisten firmojen ulkomaille viemisen pysäytettyä suurilla mielenosoituksilla, joihin presidenttikin osallistuisi! Mikä on parasta? – Suomalainen sauna pitkän päivän jälkeen. Masamitsu Amemori Kuva Suomen lumilautaliitto

Ykkösluokan lähetystyöntekijä

– Sinä!

TAANNOISELLA AMERIKAN-reissullani tapasin monia lähetysfriikkejä, ja nuoria sellaisia. 23-vuotias Jason oli ollut pari vuotta sitten lyhyellä lähetysmatkalla Somaliassa. Nuoren miehen sydän kaipaa takaisin Afrikan sykkeeseen. Hänen unelmanaan on perustaa polkupyörätehdas. Paikalliset menopelit maksaisivat somalialaisille puolet vähemmän kuin kiinalaiset tuontipyörät. Jason esitteli innostuneesti rahoitussuunnitelmiaan. Kaveri tahtoo firmansa kautta tarjota paikallisille töitä ja samalla rahoittaa seurakunnan toimintaa. Miehen tarkoituksena on luovuttaa fillaritehdas tuottoineen päivineen paikallisten asukkaiden käsiin kolmen vuoden kuluttua tehtaan avaamisesta. Eräs toinen mies, nuorisopastori, on kerännyt yläasteen oppilaiden ja seurakunnan kanssa rahaa terveyskeskuksen ja koulun perustamiseksi Somaliaan. Innostuneena mies kertoi mitä mielikuvituksellisimmista nuorten toteuttamista varainkeruuhankkeista. Nuoret iloitsevat työnsä tuloksista. Pastorin mukaan innostus on leviämässä kuin kulovalkea. Homma on ryöstäytynyt käsistä… Kaksi muuta nuorta miestä näyttivät huikean trailerin huumeiden vastaisesta dokumenttielokuvastaan, joka on suunnattu maailmanlaajuiseen levitykseen. He haluavat tehdä jotakin käsiin räjähtävän huumeongelman ratkaisemiseksi. Tässä kolme esimerkkiä siitä valtavasta panostuksesta, jonka yhdysvaltalaiset nuoret antavat lähetystyön hyväksi. Joka vuosi lähes miljoona nuorta toteuttaa lähetyskäskyä jonkun seurakunnan tai järjestön kautta. Tapoja on lukemattomia. Ja nuorten määrät ovat kaiken lisäksi kasvussa.

lähetysjärjestöjen tilastoissa ei komeile isoja lukuja lähetystyöhön lähteneistä nuorista. Mikä mättää? Syitä voi olla monia. Kun kuuntelin jenkkiläisten nuorisopastoreiden kertomuksia, oli pakko kysyä,

SUOMALAISTEN LUTERILAISTEN

38 36 37

42

LEMPPARI KOLUMNI

Harri Helenius virtuaalimaailmassa 38

PÄÄSIÄISEN SANAKIRJA

Pajunkissat, suklaamunat, puput ja rairuohot odottavat. Pääsi jo unohtumaan, mihin niitä käytetään. 40

otetaanko nuoret meillä Suomessa riittävän vakavasti. Suhtaudutaanko meillä nuorten lähetystyöhön vähän niin kuin pikkumuksujen leikkeihin? Ehkä nuorille ei anneta riittävän haastavia tehtäviä, koska hehän ovat vain kakkosluokan lähettejä. Aikuistuttuaan heidät sitten koulutetaan ”kunnon lähetystyöhön”. Jumalan silmissä jokainen kristitty on ykkösluokan lähetti, joka on valtuutettu toimimaan evankeliumin asialla. Kunkin sukupolven oikeus ja velvollisuus on löytää omat tapansa toteuttaa lähetystyötä. Vain sitä kautta syntyy omistajuutta. Vanhemman sukupolven tulee uskaltaa antaa nuorten toimia, vaikkei se tapahdukaan toimintasuunnitelmien mukaan. Ja nuorten tulee rohkeasti uskaltaa olla radikaaleja omalla tavallaan. Vanhan testamentin nuori Daavid ei pystynyt kohtamaan Goljatia kuningas Saulin aseilla ja varusteilla, hänen piti käyttää omiaan. Kristillinen kirkko tarvitsee nyt kipeästi nuorten innovatiivisuutta – uusia kreisinrohkeita malleja toteuttaa Mestarin mahtikäskyä. toiminnan jakaminen evankeliointiin, diakoniaan ja lähetystyöhön liian lokeroiva? Eikö loppujen lopuksi ole kysymys yhdestä ja samasta tehtävästä ja sen eri puolista? Lähetystyö ei ole maantieteellinen käsite. Lähetystyöhön pääsee muutenkin kuin ruotsinlaivalla tai lentokoneen siivillä. Sitä voi tehdä kypällä vaikka kohtaamalla kotilähiössä pakolaisia ja muita maahanmuuttajia. Lähetystyön asialla ollaan silloinkin, kun lievitetään ihmisten kärsimystä jakamalla leipää Darfurissa tai suomalaisen seurakunnan ruokapankissa. Vapahtajamme ei ole kiinnostunut pelkästään siitä, missä osoitteessa ihminen viettää iankaikkisuutensa. Olemme lähetystyön asialla aina, kun rakastamme lähimmäistä ja välitämme hänestä kokonaisvaltaisesti. Lähetystyön tulisi olla luonnollinen osa jokaisen kristityn elämää. Jo nuorena! Suomalaisilla kristityillä nuorilla on paljon annettavaa tälle maailmalle. Löydä oma tapasi toimia – Jumalan luomana ja ristillä kalliisti itselleen ostamana – ykkösluokan lähetystyöntekijänä missä ikinä liikutkin. Kolmiyhteinen Jumala sinua siunatkoon!

ONKO SEURAKUNNAN

ILMASTONMUUTOS ON TÄÄLLÄ

Ja tarttis tehdä jotain… 42 43 44 48

RUKOUSALTTARI HARTAUS KIRJE MEILLE TEKOPYHILLE ISO JUTTU EDESSÄ

Antista tulee isonen.

Päätoimittaja

Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 3/2007

3


Suomenruotsalaiset Anette Enlund ja Christoffer Björkskog tuulettavat toimivan seurakunnan puolesta. Heidän kotiseurakunnassaan Life Shapes Elämänkuviot ovat kova sana. Ai mitkä?! Elämänkuvioissa kiteytyvät Raamatun antamat eväät seurakunnan kasvun tueksi. Keskustelimme Aneten ja Christofferin kanssa näistä eväistä.

A

nette Enlund, 22, ja Christoffer ”Toffe” Björkskog, 24, ovat molemmat kotoisin Pohjanmaalta ja päätyivät Helsinkiin opiskelujen perässä. – Ennen Helsinkiin muuttoa rukoilin kovasti, että voisin löytää hyvän kotiseurakunnan myös uudelta kotipaikkakunnalta ja että saisin oman tehtävän seurakunnassa, Anette kertoo. Aneten rukous toteutui. – Koin, että mukana oli johdatusta. Aluksi olin puoli vuotta ylistystanssiryhmässä, jonka kautta päädyin Lukaksen seurakuntaan, Anette sanoo. Kun Christoffer muutti vaimonsa kanssa Helsinkiin, he kävivät monissa eri seurakunnissa. – Napsimme kaikkea sieltä täältä kuin voileipäpöydässä, Toffe kuvailee ja jatkaa:

4

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

Anette Enlund IKÄ:

22

OPISKELEE:

lääketiedettä

MINÄ OLEN:

iloinen ja rauhallinen HARRASTUKSET: lukeminen, kuntosali, laulaminen SEURAKUNTA:

Lukas församling

Christoffer ”Toffe” Björkskog IKÄ:

24

PERHE: Eva-vaimo,

Emma-tytär (,5 vuotta) ja David-poika (6 viikkoa). HARRASTUKSET:

kiipeily, lumilautailu, takominen ym. käsityöt SEURAKUNTA:

Lukas församling OPISKELEE:

tietojenkäsittelytiedettä


Elämänkuviot • • •

Sarja periaatteita, jotka auttavat elämään Jeesuksen mallin mukaista elämää. Kehitetty alun perin Sheffieldissä, Englannissa. Suomessa aika uusi juttu. Haagalainen Lukas församling on elänyt Elämänkuvioita jo pidempään todeksi. Ei ole mikään humpuukiohjelma, vaan tapa selittää Raamatusta nousevat periaatteet, jotka auttavat ymmärtämään, mitä Jumala haluaa tehdä elämässämme, seurakunnissamme ja maailmassa.

Kahdeksan kuviota ja raamatulliset perustelut: . Ympyrä. Mark. : 5. 2. Puoliympyrä. Joh. 5: –4. 3. Kolmio. Matt. 9: 35–38 4. Neliö. Mark. : 6–20; Luuk. 2: 32–34; Joh. 5: 4–5; Matt. 28: 8–20. 5. Viisikulmio. Ef. 4. 6. Kuusikulmio. Matt. 6: 9–3. 7. Seitsenkulmio. . Piet. 2: 4–5. 8. Kahdeksankulmio. Luuk. 0: 5–6.

LUE LISÄÄ Elämänkuvioista

kirjasta Intohimoinen elämä, Mike Breen & Walt Kallestad. Julkaisija: Figtive Works Oy. LÄHTEINÄ: Christoffer Perretin haastattelu, www.elamankuviot.fi, www.lifeshapes.com

– Osallistuimme vain, muttemme palvelleet missään. Tuntui, että pitäisi valita yksi seurakunta, jossa palvella. Pariskunta meni Lukaksen seurakunnan papin puheille ja ilmoitti, että heillä on halu palvella seurakunnassa. – Pohjanmaalla olin tottunut sellaiseen seurakuntaelämään, jossa nuorilla on intoa, mutta heille ei välttämättä anneta vastuuta. Olin yllättynyt, kuinka meille todella annettiin vastuuta ja tehtäviä Lukaksen seurakunnassa, kun sitä pyysimme, Toffe kertoo.

Oma tehtävä Myös Anetelle on löytynyt matkan varrella monenlaisia tehtäviä seurakunnassa. Pari vuotta sitten hän piti välivuoden opiskeluista ja sai biologian ja kemian opintojen vastapainoksi aivan toisenlaista tekemistä. – Olin vuoden nuorisotyöntekijänä Lukaksen seurakunnassa. Ohjasin muun muassa iltapäiväkerhoa. Se oli todella antoisa ja opettava vuosi, Anette kertoo. Nykyään Anette ohjaa lääketieteen opiskelujen ohella 16–17-vuotiaiden soluryhmää Lukaksen seurakunnassa. – Nuorisotyö on ollut pitkään sydäntäni lähellä. Lähiaikoina olen innostunut myös opiskelijatyöstä. Minulla on ollut jo pitkään sydämessä toive, että opiskelijat saisivat nähdä, kuka Jeesus on, Anette sanoo ja jatkaa: – Varsinkin nuorilla on paljon ennakkoluuloja uskossa olosta. Toivoisin, että he saisivat tietää, kuinka paljon Jumala rakastaa heitä. Anette kokee, että oma paikka ja tehtävä voi myös vaihdella vuosien varrella. – Minulla on kaipuu mennä vielä joskus myös lähetystyöhön kehitysmaihin, hän kertoo. Christofferin elämä on muuttunut paljon lasten saamisen jälkeen.

– Perheeni on minulle ihan ykkösseurakuntani, Toffe toteaa ja kertoo: – Ennen koin lähinnä kutsumusta opiskelijatyöhön, ja nyt työ nuorten perheiden parissa vetää enemmän puoleensa. – Minulle tärkeää seurakunnassa on juuri se, että saa olla oikealla paikallaan ja tehdä Jumalan suunnitelman mukaista tehtävää seurakunnassa, Anette painottaa.

Oletko evankelista, opettaja, apostoli, paimen vai profeetta? Elämänkuviot ovat apuna oman paikan, roolin ja tehtävän tunnistamisessa. Raamatusta löytyy erilaisia kutsumuksia. Muun muassa Efesolaiskirjeessä puhutaan paimenista, apostoleista, profeetoista, evankelistoista ja opettajista. – Perinteisesti nämä roolit on mielletty lähinnä koskemaan seurakunnan johtajia, Toffe arvelee. Raamattu haastaa miettimään, millainen oma kutsumus voi olla. Esimerkiksi paimenta kuvaa parhaiten sana rakkaus. Paimen on kuin rakkausliimaa, joka liittää Kristuksen ruumista yhteen, on puoleensa vetävä persoona, tukija ja ihmisten välisten ristiriitojen ratkaisija. Toffe itse kokee paimenen kutsumuksen läheisimmäksi. – Evankelista on taas se, joka haluaa olla enemmän ei-kristittyjen parissa, eikä seurakunnan kesken. Hänellä voi olla muita enemmän eikristittyjä ystäviä, joiden parissa hän vaikuttaa, Anette kertoo. Opettajat ovat taas niitä, jotka selittävät hyvin ja kiinnostavasti, puhuvat yleensä paljon ja viihtyvät huomion keskiössä. – Näistä rooleista on tärkeää oivaltaa se, että meidän pitää olla keskenämme erilaisia. Useat saattavat ihailla jonkun tapaa olla kristitty ja toivoa olevansa samanlaisia. Meillä on kuiten-

Nuotta 3/2007

5


ÄL Ä

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Kuvat Sirpa Kinnunen

Ä

A

6

SEURAKUNNASS

Kaikella elävällä elämällä, myös toimivalla seurakuntaelämällä, on omat edellytyksensä. Elämän ensimmäinen edellytys on hengitys. Hengellisessä elämässä se on Pyhää Hengitystä, yhteyttä Jumalaan joka päivä tai oikeastaan joka hetki. Eihän ihminen pysy hengissä, jos se hengittää vain kerran päivässä tai vain sunnuntaisin. Toisaalta myös liika hengellistäminen, hyperventilointi, on haitaksi.

S

AKU

Elävän elämän edellytykset

Sopivan ja tasapainoisen elämänrytmin löytäminen kaiken kiireen ja työmäärän keskellä ei ole aina helppoa. – Rytmiä ja tasapainoa levon ja työn välillä ei ajatella useinkaan tarpeeksi. Etenkin se unohtuu, että levon pitäisi tulla ensin. Olihan ihmisen ensimmäinen päivä lepopäivä, Anette muistuttaa. – Yhteiskunnassa homma menee usein juuri toisinpäin: lepo ansaitaan työnteolla, vaikka meidän tulisi lähteä työntekoon levosta käsin, Toffe miettii. – Eikä lepo ole pelkkää laiskottelua, Anette sanoo. – Se on Jumalan kanssa hengailua ja niiden asioiden tekemistä, joista nauttii ja joista saa voimaa, Toffe selventää vielä. Kun kaipaa Jumalan kanssa hengailua, voi rukouselämänsä perustaa tutulle Isä meidän -rukoukselle ja siitä löytyville ajatuksille. – Isä meidän -rukousta voi soveltaa omassa elämässä ja pitää pohjana omalle rukouselämälle, Toffe kertoo. Rukouksen omaksuminen elämäntyyliksi vahvistaa ja uudistaa itseä ja seurakuntaa.

A

Ensin lepo, sitten työ – Seurakunta on joukko opetuslapsia. On tärkeää, että heillä on hyvät suhteet toisiinsa ja kaikilla on oma paikkansa eli että suhteet sisään ovat kunnossa, Toffe kuvaa ja jatkaa: – Seurakunta ei ole kuitenkaan olemassa vain itseään vaan myös muuta maailmaa varten. Toimiva seurakunta ei tee työtä vain seurakunnan sisäpiirissä, vaan pyrkii toteuttamaan lähetyskäskyä ja leviämään. Suhteet ulos maailmaan ovat silloin kunnossa, Toffe sanoo. – Tämä kolmen kohdan terveystarkastus on hyvä tehdä itselleen ja seurakunnalle. Siten voi löytää, missä on kehittymisen varaa, Toffe ehdottaa.

K ÄY

S ÄY

Elämänkuviot antavat muun muassa eväitä oman elämän hallintaan. Omasta elämästä, erityisistä tapahtumista, käännekohdista ja ongelmista voi oppia paljon. – Ensinnäkin on hyvä tunnistaa tällainen merkittävä tapahtuma elämästään ja pohtia, mitä se merkitsee, miten suhtautuu siihen, mitä sanottavaa Jumalalla olisi tällaiseen tilanteeseen. Sen jälkeen voi keskustella asiasta jonkun luotettavan ystävän kanssa ja tehdä suunnitelman: ”Mitä teen nyt?” Toffe selostaa ja jatkaa vielä: – Voi tehdä itsensä myös tilivelvolliseksi ystävälleen ja pyytää häntä tarkistamaan myöhemmin, onko pysynyt suunnitelmassaan.

Elämänkuviot antavat eväitä seurakunnan rakentamiseen ja kasvuun. Esimerkiksi ryhmän eri kehitysvaiheiden ymmärtäminen auttaa seurakunnan ryhmiä saavuttamaan kypsyyden, hedelmällisyyden ja moninkertaistumisen. – Kun vetää jotain ryhmää, esimerkiksi solua, on hyvä tietää, että alkuinnostuksen jälkeen tulee myös se vaihe, kun jotkut lopettavat ja tulee muita vastoinkäymisiä, Anette toteaa. – Hyvä johtaja investoi aikaansa ja energiaansa ryhmään, kuten Jeesus investoi kahteentoista opetuslapseen, Toffe kertoo. Luukaksen kymmenennessä luvussa Jeesus lähettää 72 opetuslasta kaupunkiin ja kyliin. Jeesus kehottaa keskittymään rauhan ihmisiin, niihin jotka ottavat opetuslapset vastaan kotiinsa. – Meidänkin on tärkeää oppia tunnistamaan rauhan ihmiset, ne jotka ovat avoimia kuulemaan, mitä sanottavaa sinulla on, Toffe sanoo. Jeesuksen evankelioimisstrategiana oli nimenomaan kohdata niitä ihmisiä, jotka ottivat hänet vastaan. Meidänkään ei siis tarvitse eikä kannata uhrata energiaa siihen, että yritämme kertoa evankeliumia niille, jotka eivät sitä tahdo kuulla ja vastustavat sitä. Tutkimusten mukaan 75–80 prosenttia tulee uskoon ystävyyssuhteiden kautta. Erilaisissa tilanteissa tarvitaan erilaista evankeliointia. Evankeliointiin ei aina tarvita sanoja, vaan se voi olla pelkkää vierellä oloa, joka puhuu puolestaan. Myös valmistaminen, eli kylväminen, on tärkeää. Evankeliointi on oikeastaan aika yksinkertaista.

ÄK

Työkaluja elämään

ÄL Ä

ÄL

Välillä on hyvä pysähtyä tarkistamaan, onko seurakunnassa ja omassa elämässä palikat kohdallaan. – On tärkeää, että suhteet Isään, sisään ja maailmaan ovat kunnossa, Toffe aloittaa. – Toimivassa seurakunnassa on hyvä suhde ylös Jumalaan ja Jeesus saa vaikuttaa siellä rakkaudellaan. Sama pätee myös yksilöön, Anette kertoo.

Kohti kasvua, kohti maailmaa

N N A SS

Toimivan seurakunnan tuntomerkit

Myös eritys, kuona-aineiden poisto, on välttämätöntä, vaikka ehkä epämiellyttävää. Hengellisessä elämässä se on syntien tunnustamista, puhdistautumista, parannuksen tekemistä ja muuttumista. Kaikki elämä tarvitsee sopivan dieetin eli ravintoa. Hengen ravintoa saamme sanan kuulemisessa ja opetuksessa. Elämä, myös hengellinen elämä, tarvitsee etenemistä eli kasvua. Elävä kuolee myös ilman liikettä. Liike hengellisessä elämässä tarkoittaa valppaana oloa, kuuntelua, mihin Jumala haluaa meitä johtaa. Aina ei ole hyvä olla paikoillaan ja tehdä asioita samoin kuin on aina tehty. Moninkertaistuminen ja lisääntyminen on elämän ylläpitämisen ehdoton edellytys. Luonnossa tämä tarve menee usein kaiken muun edelle. Myös hengellisessä elämässä tämä ”hengellisten lasten saaminen” tulisi muistaa yhtä hyvin. Ärsykeherkkyys on elämälle välttämätöntä. Jos ihminen ei tunne kipua ja ärsykkeitä lainkaan, hän kuolee nuorena. Aistiherkkyyttä ja kuuntelemista tarvitaan myös hengellisessä mielessä. Muistisana HEDELMÄ auttaa muistamaan nämä seitsemän elävän elämän edellytystä: hengitys, eritys, dieetti, eteneminen, liike, moninkertaistuminen ja ärsykeherkkyys.

AKUNNASSA

kin jokaisella oma tärkeä roolimme ja paikkamme Kristuksen ruumiissa, Toffe huomauttaa.


KIVEEN KIR JOITETUT

SSA

S S A N N U K

NNA R AKU

ÄLÄ KÄY SEURAKUUASSA

ÄYNNASS SE A UR

NN

AS

SAÄ

UNNASS

LÄ K ÄY S

A

E U R AK

AKU

KU

SEUR AK

Ä RK

RA

SEU

A

K ÄY

SEU

A

aisuuks

issa on t

ylsää ja

EUR AKUNNASS

U

ÄLÄ K ÄY SEURA

SEUR A

siell

ä käy su O N M IE vähän nii LIK U V IT rkutelta UK n vaa sakk hän tyylik kuin jokin partio. SETON harrastusva ia. Mitä linta, Keksit va käämpää sinä siell rm .O set saavat päät kupin ä tekisit nykyään h ikeastaan kaiken asti jotain väm ? it ä ä n la sa Pysy siis a S is rr n A e o A a t m st L h II a a a NASI K tonta teetä jansa näy kotona. O R K E IN ttämään h rrastukja a T lä ik A hd A aa olisi vo ölmöiltä. inut muk N H IU K AN U N IVE LK et kotiin M IE T I V A A. Eik a käyttää ÄHÄN , ö sitä paremmin M ILL A IS Paavali it Uskovien hyödyksi se todista TA PORU KK A A seu y h te ? y ttä o a ra ei ollut m ihmisten onta ihm Korintin seurakun kunnassa käy. kanssa, jo n paljon helpompi is nasta: ” T kutusvalt iden finn ten miele tuntea se sella jatku eis ais istä lla st v aikaasi tä ta, ei monta jalosu ä viisasta, ei mon sä vien yhte alla syötöllä. Jos jo leukaa ei tarvitse isten ta llaisten ih y k st tt katv u a a ä is in i, ta n sy o .” sta yst Jo misten ka Jane Kan nssa, siitä s haluat viettää adasta, R mieleesi satunnais ä tarvitset uskoo vaan. Ihminen e Yhteys pe g st on lauma lkistyy aja er Keniasta tai Gio i esimerkiksi eläin, mu N E N S IS TA K IN tukseen ”J vanni Itali K S I. Usk R tt IS a T O SSA IN Y LI- IH M asta. IT T YJÄ o Jeesukse – ONNE O N VA R IN E N O meeseen H E IDÄ N e N n K M ASTI S I M IN U YK S jos NA AMO ta M U IN E I TA JA N SA”. Vahva on rvitset kanssausko huvittaa, mutta m INÄIR V IT S E N Kaunista ihin ihvaisia? Va Ä H DÄ väkevin y ja p u hdasta. ksin. hva pärjä Seurakun ä yksin. n Keskivert voittelem assa käyminen saa o is tt kädenläm isessa seurakunna värytmiisi en arvoinen asia. Jo aisi olla ihan kaun n tilaisuu pöistä pu is ja ta2 s et kuite 4 tu n n d in h et kiinnit e taa ehkä ä huomio etta, laulat muuta ssa kuulet pari miettiä, m arvosta tärkeämp nkaan keksi päim ta iä leen), ann is pois raite iltaan vai sä vaiheessa eläm asioita, kannatat ajatust sanoihin eikä vieru an laulun (sinä ä esi vaellell o K n sk IE k a R o v T se e OTAU T risi ollut alun si on suistunut a rukouk IE N VÄ alkaen PE sen aikan säveLT T E LY Ä. LK K Ä Ä a, hörpK U N TA

Ku va Sto ck

U

nnan til

A

SA

Seuraku

UN

SS

AS

Ä L Ä SEURAK K ÄY UNNAS SA

KU R AK NN A

NN

ÄL

ÄL Ä

AK

KU

ASS

EU R

RA

UNN

L

EU

ÄLÄ K ÄY SEURA R AK

Ä K ÄY S

S ÄY

SEU

SEU

ÄK

K ÄY

KUNNASSA

KU ÄL

ÄL Ä

SA

K

ÄLÄ K ÄY SEUR ÄLÄ K ÄY SEURA

NAS

ÄLÄ K ÄY

KUN

A

EU

UR A

ÄLÄ K ÄY

K ÄY

ÄL Ä

ÄLÄ K ÄY SEURA

Ä KÄ Y SE

SSA

UNNASS

ÄLÄ K ÄY S EU

NA

SEUR AK

R AKUNNA SSA

UN

S ÄY

ÄLÄ K ÄY

ÄK

R AK

Y SEU Ä K Ä ÄL

ÄL

SEU

AK

ÄLÄKKÄYÄSYEUSREA URA

K ÄY

ÄL Ä

ÄL Ä

KIVEEN KIR JOITETUT

Jo h an n es K o sken n ie mi xp er t / M ic h ae l O st er ri ed er Nuotta 3/2007

7


K ATUG ALLUPPI Teksti ja kuvat Touko Hjelt

Nousiko Jeesus todella kuolleista? Mitä mieltä riihimäkeläiset nuoret ovat pääsiäisen suurimmasta kohu-uutisesta: Nousiko Jeesus todella kuolleista? Lähdin ratkomaan arvoitusta Riihimäen keskustaan eräänä kauniina ja aurinkoisena talvipäivänä. Kuusi nuorta ottaa kantaa tähän tiukkaan ja maailmaa mullistavaan väitteeseen…

– Mitä tohon sanois? Joo, kyllä Jeesus on noussu kuolleista, koska siitä on niin paljon kirjallisia lähteitä ja muuta todistusaineistoa. Niina Pokkinen, 21

– En kommentoi. En halua ottaa kantaa uskonnolliseen keskusteluun. Juhan Kauppo, 19

– En usko että nousi, sillä en kuulu kirkkoon. Santeri Salminen, 14

– Ei se pidä paikkaansa, sillä en usko Jeesukseenkaan. Tuomas Koskivirta, 13

Ku pä – Vitsit, tosi paha kysymys. En osaa sanoa: ehkä, ehkä ei. Eevi Kumpulainen ,17

– Itse uskon evoluutioon, niin tuntuu tosi ristiriitaiselta uskoa samalla, että Jeesus olis tehny jotain semmosta. Maija Kauppi, 17


JEESUKSEN HAUDALLA

KIVEEN KIR JOITETUT

Naisia

Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa… kolmella naisella oli ongelma. Kulje mukana, niin pääset seuraamaan pääsiäistapahtumia naisnäkökulmasta. Mitä oikein tapahtui ja mikä muutti heidän elämänsä?

K

aksi päivää aikaisemmin opetuslasten rakastama ja kunnioittama mestari oli tuomittu kuolemaan, tapettu ristillä ja haudattu. Myös naiset olivat nähneet sen, seuranneet mestarinsa haudalle asti, itkeneet ja valittaneet. He eivät olleet surreet vain opettajansa kuolemaa. He olivat järkyttyneet myös siitä, että Jeesus ei ollutkaan osoittautunut siksi Messiaaksi, Israelin pelastajaksi, jota he olivat odottaneet ja jonka he olivat uskoneet hänen olevan. Nyt naiset olivat matkalla haudalle tekemään viimeistä rakkaudenpalvelustaan herralleen. Vaikka ruumiin voitelu ei kuulunut heidän juutalaisiin tapoihinsa, he halusivat tehdä sen – heidän mieliinsä ei noussut epäilyskään siitä, etteikö Jeesuksen ruumis pysyisi haudassa. Mutta kuinka he pääsisivät sisälle hautakammioon? Kuka jaksaisi vierittää jättimäisen kiven ulos urastaan haudan suulta? Mikä yllätys naisille olikaan, kun he haudalle saapuessaan näkivät kiven syrjään vieritettynä. Iloinen hämmästys vaihtui tosin nopeasti pelästykseen, kun he huomasivat kaksi hohtavan valkeisiin vaatteisiin pukeutunutta miestä. Missä Jeesuksen ruumis oli? Mitä ihmettä Jeesuksen haudalla oli tapahtunut? – Älkää pelätkö, oli valkeapukuisten enkeleiden tervehdys henkeään haukkoville naisille. – Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Hän ei ole täällä, hän on noussut kuolleista! Enkelit muistuttivat naisia siitä, miten Jeesus itse oli selittänyt kärsivänsä ja kuolevansa mutta nousevansa kolmantena päivänä kuolleista.

Kun Jumala yllättää Haudalle kiiruhtaneiden naisten lailla meilläkin on taipumus katsoa elämää vain omasta sammakkoperspektiivistämme. Jäämme pitkäperjantaihin, etsimme eläviä kuolleiden joukosta. Unohdamme Jumalan lupaukset. Jumala sen sijaan luo koko ajan uutta. Hänen suunnitelmansa menevät eteenpäin silloinkin, kun me luulemme tulleemme umpikujaan tai menettäneemme kaiken. Hän on uskollinen lupauksilleen. Pääsiäisenä hän yllätti kaikki voittamalla kuoleman, Saatanan ja synnin vallan tavalla, joka näytti hänen häviöltään. Kukaan Jeesuksen seuraajista ei olettanut Jeesuksen nousevan kuolleista. Haudalta palaavat ilosanomantuojat kohtasivat surevan opetuslapsijoukon, joka ei uskonut heidän todistustaan ennen kuin itse näki tyhjän haudan ja ylösnousseen Jeesuksen. Jeesuksen kuolemaa vaatineet ylipapit ja fariseukset sen sijaan muistivat Jeesuksen puhuneen kuolleista nousemisestaan, mutta he tahtoivat varmistaa, ettei sellainen huhu pääsisi liikkeelle. Siksi he pyysivät maaherraltaan Pilatukselta aseistetun sotilasvartion hautaa vartioimaan.

Kun hauta ei pidätä Kuolema, paketoiminen käärinliinoihin, jättimäinen kivi haudansuulla tai aseistettu vartiostokaan ei voinut pidätellä Jumalan Poikaa haudassa. Jeesuksen ylösnousemus varmisti hänen kuolleen jokaisen ihmisen syntien puolesta ja tuoneen armahduksen mahdollisuuden. Häneen

kastettuina ja häneen uskovina saamme elää uutta elämää hänen kanssaan. Jos Jumala kerran pystyi herättämään Jeesuksen kuolleista, mikä muukaan olisi hänelle mahdotonta? Kuinka pieniä sen rinnalla ovatkaan meidän pienet ja suuret ongelmamme! Pääsiäisaamun ihme takaa meille sen, että meillä on Jumalan luona puolustaja ja puolestapuhuja, ihminen ja Jumalan Poika Jeesus Kristus. Siksi voimme jättää kaikki huolemme turvallisesti Jumalan huolehdittavaksi.

Kun Jeesus ilmestyy Yrttejään haudalle kantaneet naiset eivät tienneet, miten he onnistuisivat pääsemään käsiksi Jeesuksen ruumiiseen. Siitä huolimatta he lähtivät suorittamaan rakkaudenosoitustaan. Oikea suunta meidänkin elämässämme on kulkea Jumalan rakkauden viitoittamaa tietä. Kun tekomme ja valintamme määräytyvät sen mukaan, miten voisimme rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme niin kuin itseämme, emme eksy, vaikka olisimmekin ymmärtäneet koko tilanteen väärin. Niinhän naisillekin oli käynyt – he menivät voitelemaan kuollutta ruumista mutta kohtasivatkin elävän Pelastajan!

Yksi oli entinen riivattu, yksi roomalaisen virkamiehen vaimo – Jeesukselle he olivat saman arvoisia. Pääsiäisaamu haastaa meitä tutkimaan, minkä kuolleen keskeltä me etsimme Jeesusta. Elämmekö kuolleessa uskonnollisuudessa – muodoissa, kaavoissa, ihmisopeissa? Teemmekö kuoleman tekoja – tekopyhiä tai salapahoja – kuvitellen niin palvelevamme Jumalaa? Pääsiäisaamun toivo meidänkin elämässämme on siinä, että Jeesus ilmestyy juuri siellä, missä me kuljemme kuolleiden keskellä häntä etsien.

Kun Jeesus antaa tehtävän Jeesuksen kohtaamat hämmentyneet naiset saivat Jeesukselta tehtävän mennä viemään uutista hänen ylösnousemuksestaan. Pätevyysvaatimus tuon sanoman kertomiseen ei ollut päätähuimaava: Jumalan suunnitelmien ymmärtämättömyyden, turhan huolehtimisen ja pelon lisäksi naisten ansioluetteloon kuului vain usko Jeesukseen. Yksi oli entinen riivattu, yksi roomalaisen virkamiehen vaimo – Jeesukselle he olivat saman arvoisia. Sama tehtävä on uskottu tänäänkin jokaiselle elävän Jeesuksen kohdanneelle. Niin kuin ylösnousseen kohtaamat naiset mekin saamme aloittaa Jeesuksen naulanlävistämien jalkojen juuresta häntä palvoen ja lähteä – naisten lailla peloissammekin – täynnä iloa kertomaan hänestä niille, jotka eivät vielä tiedä hänen elävän. Omassa voimassamme meidän ei tarvitse tätä viestiä viedä, vaan Ylösnoussut on luvannut olla kanssamme joka hetki maailman loppuun asti! Johanna Tuori Kuva Stockxpert / Mikhail Tolstoy

Nuotta 3/2007

9


HARR A STUSPAL STA

Kuten jääkiekossa, myös uskossa on tosi kyseessä. Peli on käynnissä ja jokainen pelaa voittaakseen. Toinen voittaa, toinen häviää. Tasapelejä ei tule.

Kentältä on välillä vaikea saada kokonaiskuvaa pelistä. Tilanteita ei ehdi miettiä, pitää vain reagoida nopeasti. Siksi tarvitaan valmentajaa, joka karjuu totuuksia pää punaisena penkiltä: ”Nopeemmat hyökkäykseenlähdöt!” ”Sentteri ei voi olla kärkikarvaaja!” ”Eläkää valon lapsina!” Ei ole väliä, onko penkin takana Hannu Jortikka vai Paavali, Juhani Tamminen vai Pietari – valmentajaa kannattaa kuunnella.

Ennen peliä valmentaja ja joukkue käyvät läpi pelikirjan. Se on pelisysteemi, joka määrittää, miten kentällä liikutaan ja miten erilaisissa tilanteissa toimitaan. Jääkiekossa pelikirjat muuttuvat ja kehittyvät. Uskonasioissa Raamattu on edelleen muuttumaton ja ylittämätön pelikirja.

Yhtymäkohdat uskonelämän ja jääkiekon välillä ovat tähän mennessä jääneet aivan liian pienelle huomiolle.

n o ä Tä jääkiekkoo h Lätkässä tilanteet muuttuvat koko ajan. Jos joutuu tappiolle, takaa-ajo pitää aloittaa saman tien. Ei voi ajatella, että rupeaa pelaamaan sitten kun peliä on viisi minuuttia jäljellä. Peli voi olla silloin jo ohi.

Sama toimii myös toisin päin. Ei riitä, että on johtanut kolmannen erän puolivälissä. Loppuun asti pitää pelata. Neljän maalin johto voi näyttää turvalliselta, mutta peli loppuu vasta kun summeri soi. Vasta silloin jaetaan sarjapisteet ja seppeleet. Silloin kentällä on vain voittajia ja vuohia (vrt. Matt. 25: 3–46).

0

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com


Useimmille pelaajille huipputasollakin tulee kuivia kausia. Hyökkääjä, joka on nakuttanut maaleja melkein joka pelissä, saattaa kadottaa maalijyvänsä kokonaan kymmeneksi peliksi. Kaveri alkaa puristaa mailaa ja pelistä tulee väkinäistä. Rukousvastaukset ovat vähissä eikä aamujumalanpalvelus tunnu miltään. Silloin on hyvä keskittyä vain olennaiseen, niihin perusasioihin, jotka on oppinut jo junnuna. On hyvä lukea Raamattua ja ajaa suoraviivaisemmin maalille. On hyvä hakea apua valmentajalta, käydä säännöllisesti messussa. Silloin voi onnistua vaikka kovemman taklauspelin kautta. Kyllä se taas siitä lähtee – taidot tai Jumala eivät ole kadonneet mihinkään.

Hyökkäyspäässä on otettava iskuja vastaan, jos haluaa päästä maalintekosektorille. Keskialueella voi pörrätä kaikessa rauhassa, mutta sieltä ei tehdä maaleja, ellei ole valkovenäläinen. Kun ajaa maalille, tulee mustelmia. Ilman niitä ei voi voittaa. Evankeliumikaan ei mene eteenpäin ilman uhrauksia. Vastustajan romuluiset puolustajat leipoivat maskissa seisovia apostoleja mielin määrin poikittaisella mailalla, ja lähetyssaarnaajilla on usein jääpussit pohkeissa pelin jälkeen.

Välillä on omassa päässä sellainen mylläkkä, että oksat pois. Maalivahti on menettänyt mailansa, epäusko valtaa alaa ja vastustajan maali roikkuu ilmassa. Kiekko liikkuu kuin se kuuluisa ajatus, ja vastapuolen ykköskentän tähdet vilisevät silmissä. Silloin ei auta ruveta neppailemaan vaan pitää vaan lyödä kiekkoa vastustajan päätyyn, vaikka pitkänä, ja hypätä itse vaihtoon. Siellä on hetki aikaa kuivata hikeä silmiltä, käydä ehtoollisella ja pitää ketjukavereiden kanssa nopea palaveri. Ja sitten takaisin laatikkoon.

o hei! Kiekko on joukkuelaji. Vain häviävissä joukkueissa on sooloilijoita. Hyvä kentällinen käyttää sen jokaisen pelaajan vahvuuksia hyödykseen ja puhaltaa yhteen hiileen. Joukkuekaveria ei jätetä vastustajan maalille yksin murjottavaksi vihellyksen jälkeen, eikä vaikeaa vaihetta elävää uskonveljeä unohdeta.

Yksilöt ovat toki olennainen osa joukkuetta ja seurakuntaa. Mutta yksilö palvelee joukkuetta eikä joukkue yksilöä. Jokaisella pitää olla nöyryyttä kysyä, miten voi omilla kyvyillään ja omalla paikallaan auttaa joukkuetta eteenpäin. Pelata hyvin sitä tehtävää, jota varten on joukkueeseen hankittu ja jonka valmentaja antaa. Jonkun pitää olla Kristusruumiin polvitaive. Jonkun pitää käydä istumassa yhteinen joukkuerangaistus.

Johannes Koskenniemi Kuvat Mikael Rydenfelt, SXC / q83, Nat Arnett, Lotus Head ja Snack Admiral


A SIANTUNTI JAN VA STA ANOTOLL A

PAASTO – kestävää kilvoitusta

2

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com


O

Nykyisin monet tilastot kertovat, että pikaruoka ja epäterveelliset elämäntavat ovat tekemässä suomalaisista samanlaisia kuin amerikkalaisista. Olemmeko siis läskistymässä? – Lihominen on johdonmukaista seurausta vallitsevista elämänarvoista, joista keskeisin on häikäilemätön ja kyltymätön ”minulle lisää” -ajattelu. Syömisessä itsekkyys tulee lihaksi, sanoo Kankaanpään kirkkoherra Keijo Rainerma. Seuraavassa hän antaa Nuotan lukijoille vinkkejä siitä, miksi paastota ja miten tehdä se terveellisesti. Mitä paasto on? – Se on luopumiseen harjaantumista. Kristityt opettelevat luopumaan oikeuksistaan ja sinänsä luvallisista asioista suurempien päämäärien hyväksi. Jos antaa käden ulottuvilla olevien etujen mennä, on vahvempi säilyttämään periaatteensa, vaikka joutuisi kärsimään sen takia. Juuri nyt maamme ja kirkkomme tarvitsisi ihmisiä, jotka eivät ole ostettavissa. Muut vaativat toisten uhrautumista, kristityt uhrautuvat itse. Miten tulisi paastota? – Kun pidättäydymme tarkoituksellisesti ruuasta, huomaamme, etteivät uskomme ja itsekurimme olekaan niin lujia kuin olemme luulleet. Olemme riippuvaisia, vaikkei kilojemme puolesta tarvitsisi. – Voi miettiä, sitovatko muutkin asiat minua. Paastota voi esimerkiksi karkista, grilliruuasta, telkkarista, turhan puhumisesta, shoppailusta tai tupakasta. Itse kannatan täyspaastoa alkoholista ja huumeista. Haluammehan kohdata ihmiset ja elämän aitona. Rahankäytössä on myös hyvä paastota: itselle vähemmän ja avun tarpeessa oleville ja Jumalan valtakunnan työhön enemmän. – Hengelliseksi paasto tulee silloin, kun muistamme Raamatun opettavan paastoa ja Herramme paastonneen. Mikä on paastoamisen ydin? – Paasto merkitsee terveellistä vastakulttuuria aikamme asenteille, holtittomalle mukavuuden halulle ja kokosydämiselle mammonan palvelulle. Tavoiteltavaa ei ole saaminen vaan anta-

minen, ei mielihyvä ja menestys, vaan tyhjentyminen ja menetys. Uuden testamentin evankelistat eivät väsy toistamasta Jeesuksen opetusta rikkaan elämän salaisuudesta: se, joka kadottaa, se löytää, ja antaessaan saa. (Esim. Matt. 16: 25.) Minkälainen historia ja merkitys on hengellisellä paastolla? – Paaston juuret ovat jo siinä ensimmäisessä käskyssä, jonka Jumala antoi ihmiselle. ”Hyvän ja pahan tiedon puusta älä syö.” (1. Moos. 2: 17.) – Syömisen rajoittaminen merkitsee Vanhassa testamentissa surun, katumuksen ja Jumalan edessä nöyrtymisen ilmausta. Paastoava ihminen käy herkemmäksi tunnistamaan valheet, puolitotuudet ja syntihoukutukset niiden lukemattomissa muodoissa. Jos Jeesus tarvitsi paastoa kestääkseen kiusaukset, kuinka paljon enemmän me. – Ennen tärkeitä tilanteita apostolit paastosivat ja rukoilivat. Miten paastoon tulisi suhtautua? – Riippumatta siitä, mitä mieltä joku on paastosta, kirkollamme on yhteinen kannanmäärittely kristillistä uskoa ja elämää koskevissa asioissa. Kirkossa muiden ihmisten mielipiteitä tärkeämpää on se, mitä Raamattu sanoo. Raamattu, Jeesuksen ja apostolien esimerkki, omat ja ennen kaikkea lähimmäisen tarpeet kutsuvat meitä rukoukseen ja paastoon. – Katekismus toteaa: ”Paastoaminen ja ruumiillinen valmistus on kyllä hyvä ulkonainen tapa.” Jeesus meni tapansa mukaan synagogaan ja muutenkin Raamattu korostaa hyvien tapojen varjelevaa ja siunaavaa merkitystä. – Tunnustuskirjat toteavat: ”…jokainen on velvollinen pitämään itsensä kurissa ruumista harjoittamalla esimerkiksi paastolla ja työnteolla, ettei annettaisi aihetta syntiin, mutta ei sitä varten, että sellaisilla teoilla ansaitaan armo.” ”Oikeat rukoukset, oikeat uhrit ja oikea paasto perustuvat Jumalan käskyihin ja siksi niitä ei voi rikkomukseen syyllistymättä jättää sikseen.”

Keille kaikille paasto sopii? – Paasto ruuasta koskee seurakunnan terveitä jäseniä. Sairaat ja odottavat äidit ovat siitä vapaat. Heillä on lihan kuoletusta kerrakseen muutenkin. Kasvuikäisten ja sellaisten, joilla syömisen suhteen on ongelmia, tulee olla varovaisia. Paastota voi myös jättämällä mieliteot pois: syödä aamulla kaurapuuroa ja päivällä kouluruokaa. Ruokatapojensa muuttaminen on laihduttamiskeino. Paastosta ei siihen ole. – Paastonaika keväällä ja pieni paasto adventin aikaan ovat sopivia harjoitusaikoja. Jos paastoaa päivän viikossa, perjantai on hyvä, koska se muistuttaa siitä perjantaista, josta englantia puhuvat käyttävät nimeä ”Good Friday” (pitkäperjantai). Miten itse paastoat? – Itse sekoitan karvassuolaa eli magnesiumsulfaattia litraan vettä. Äitelän sekoituksen juon siihen tahtiin kuin pystyn. Lyhyen ajan kuluessa neste tyhjentää vatsan ja puhdistaa putket. Näin on hyvä alkaa, eikä vain lopettamalla syöminen, jolloin saattaa jäädä vatsavaivoja. – Tämän jälkeen juodaan paljon kaikenlaista sokeritonta nestettä, muttei syödä yhtään ruokaa. Kahvista riippuvainen voi sen verran kahvitella, ettei päätä ala särkeä. – Viisi ensimmäistä päivää tekee mieli ruokaa. Ne ovat kamppailua, johon saattaa kuulua myös pieni alavire. Niistä viiden seuraavan päivän aikana nälän tunne heikkenee ja mieliala alkaa nousta. Pienet asiat eivät harmita, mutta itsensä voittaminen innostaa. Kymmenen päivän jälkeen ruokaan palataan varovaisesti. – Itse olen lihan kurituksessa ja herkuttelijana niin heikko, että puolipaastoon ruokaa vähentämällä en pysty, vaan tarvitsen täystinkimisen ruuasta, kokopaaston. – Jos saa kavereita mukaan, sosiaalinen paine antaa lisävoimaa. Tiivis ohjelma ja paljon tekemistä auttaa myös. Syömiseltä säästyvät minuutit voi antaa Raamatun lukemiseen. Leena Koski Kuvat SXC Kollaasi Tea Ikonen

Paastonaika on alkanut. Herra Kristus, käy taisteluun puolestamme. Käykäämme mekin harjaantumaan kestävään kilvoitukseen ja kovia paikkoja varten.

Nuotta 3/2007

3


RUKOILE Ä, JA ÄÄNEST JOS VOIT!

?

EHDOKK

1) Millainen vaikuttamistausta sinulla on?

2) Miksi lähdit ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin? 3) Mitkä ovat vaaliteemasi? 4) Miten neuvoisit nuoria vaikuttamaan?

Eduskuntavaalien kynnyksellä otimme kolme ehdokasta, bass’n Helenin Harri Heleniuksen, opiskelija Heini Röyskön ja muusikko Henri ”Pikku G” Vähäkainun, piinapenkkiin ja kysyimme muutaman kysymyksen tulevista vaaleista ja vaikuttamisesta.

Harri Helenius, 39 (kd) ) Vaikuttamiskanavana on ollut pääosin musiikki. Musiikki mielletään yleensä enemmänkin viihteen tekemiseksi, mutta gospelpuolella se on kyllä enemmän työtä ja vaikuttamista. Tällä saralla on yritetty saada ihmiset ajattelemaan elämäänsä ja uskonasioita musiikin lisäksi myös puheiden kautta. Kauppisaikoina olin mukana opiskelijalehdessä, ja vuonna 2004 pääsin kunnallisvaaleissa Vantaan kaupunginvaltuuston varajäseneksi. 2) Eduskuntavaaliehdokkuus oli luonnollinen jatko kunnallisvaaleille. 3) Ensisijaisena vaaliteemana on oikeudenmukaisuus ja sen toteutuminen. Lapsiperheet, nuoret ja vanhukset tarvitsevat puolestapuhujia, jotta valtion verovarat käytettäisiin oikein ja tasapuolisesti myös näiden ryhmien hyväksi. 4) Vaikuttaa voi monella tavalla, oli se sitten kotona, koulussa tai muualla. Tärkeintä vaikuttamisessa on, että uskaltaa avata suunsa ja olla tarvittaessa myös eri mieltä yleisen mielipiteen kanssa.

4

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com


KKAAT TENTISS TENTISSÄ

Heini Röyskö, 31 (kd) ) Olin lukiossa luokkani luottamusoppilas, samoin kuin raamattukoulussakin. Oma poliittinen urani käynnistyi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa syksyllä 2003. Kunnallisvaaleissa 2004 sain puolestaan riittävästi ääniä saadakseni luottamustoimen Helsingin kaupungin taidemuseon johtokunnasta. Keväällä 2005 kristillisdemokraattien puoluehallitus valitsi minut kehityspoliittisen toimikunnan jäseneksi. 2) Olen nähnyt opiskelija-, kunnallis- ja kehityspolitiikkaa, ja eduskuntavaaleihin osallistuminen on tavallaan jatkoa prosessille. Minua kysyttiin mukaan, ja sanoin ”kyllä kiitos”. 3) Kristityn velvollisuutena on pyrkiä toteuttamaan oikeudenmukaisuutta kaikilla osa-alueilla. Kansanedustajan elämänarvot ovat tärkeitä, koska sen mukaan sitä lopulta toimii, mihin uskoo. Yksittäisinä asioina haluaisin nostaa esiin avioliitot, perheiden tukemisen, vanhustenhoidon ja alkoholiverotuksen. 4) Politiikassa voi vaikuttaa liittymällä poliittiseen nuorisojärjestöön, ottamalla suoraan yhteyttä kansanedustajaan sähköpostitse ja tietysti äänestämällä. Epäsuorasti voi vaikuttaa esimerkiksi perustamalla yhden asian liikkeen, kirjoittamalla blogia tai yleisönosastoille. Unohtaa ei myöskään sovi rukousta, joka on yksi vahvimmista vaikuttimista. Kun kuljet Jumalan suunnitelmassa, voit tehdä yksilönä suuriakin asioita.

Henri Vähäkainu, 19 (kesk) ) Pienestä asti olen halunnut vaikuttaa asioihin niin kotona kuin koulussakin. Jos on ollut joitain ongelmia tai epäkohtia, olen yleensä ollut se henkilö, joka vie asioita eteenpäin. Viime vuodet olen tuonut musiikillani esille asioita, joita pidän tärkeinä. Poliittisen vaikuttamisen sen sijaan löysin vähän ennen viime kunnallisvaaleja 2004, jolloin liityin keskustanuorten toimintaan mukaan. Viime talven presidentinvaaleissa lähdin mukaan Matti Vanhasen tukijoukkoihin. 2) Ennen viime presidentinvaaleja juteltiin Matti Vanhasen kanssa, ja siitä se lähti. 3) Yhteiskunnallisesti suuret asiat päätetään eduskunnassa, ja jos siellä keski-ikä on 52 vuotta, nuorten asiat ovat tuskin pääintressejä. Muutosta tarvitaan koko Suomen opintotukijärjestelmään niin, että se kannustaa opiskelemaan. Nykysysteemillä saat paremmin rahaa, jos jäät kotiin makaamaan. Nuorten työllistyminen, alkoholivero ja autoveron muuttaminen käytön verotukseen ovat muita tärkeitä teemoja. 4) Kulttuuri on yksi hyvä tapa ottaa kantaa. Voit tehdä esimerkiksi kantaaottavan näytelmän tai biisin. Oppilaskunnat ja muut järjestöt ovat myös hyviä kanavia. Seuraa, mitä ympärilläsi tapahtuu, ja ole aktiivinen niin kotona kuin koulussakin. Masamitsu Amemori Kuvat Masamitsu Amemori ja SXC / Griszka Niewiadomski

Nuotta 3/2007

5


Raamattu

ja M

Raamattu

Lue

Kuuntele

Ilman Raamatun tuntemista usko heikkenee! Kaikki elämä tulee rakentaa Raamatun varaan! Kuulostaako tutulta? Seurakunnissa korostetaan Raamattua ja sen merkitystä. Eikä turhaan, sillä Raamattu todella on uskon tärkein perusta. Miten Raamattuun pääsisi paremmin käsiksi? Mitä tehdä, kun Raamatun tapahtumia ei ymmärrä, Jeesuksen ja Paavalin opetuksista puhumattakaan. Monet ihmiset lukevat tai ovat lukeneet jossain elämänsä vaiheessa Raamattua. Osa ihmisistä pitää Raamattua mielenkiintoisena ja taidokkaana kirjallisuutena. Raamattu on kuitenkin paljon enemmän! Raamattu tarjoaa muutakin kuin vain hyviä lukukokemuksia. Seuraavassa on listattu välineitä Raamatun lukemiseen, ymmärtämiseen ja sen sanoman muistamiseen. Kokeile näitä ja kehitä taitojasi!

Mikään ei korvaa omia henkilökohtaisia lukuhetkiä. Raamattu on elämän leipä. Tuota leipää saa kyllä kuuntelemalla opetuksia, keskustelemalla Raamatusta tai vaikka laulamalla Raamatun lauseita sisältäviä biisejä. Mutta kun lukee itse Raamattua, on kuin saisi tuoretta, vastapaistettua leipää. Toki tavallinenkin leipä on maukasta, mutta se ei vedä vertoja vastapaistetulle. Jos et ole ennen lukenut Raamattua, aloita Johanneksen evankeliumista. Siihen on tiivistetty paljon Raamatun ydinasioita. Alleviivaa sellaisia kohtia, jotka ovat mielestäsi keskeisiä ja saavat sinut miettimään. Hyödyllistä on myös kirjoittaa paperille kysymyksiä ja vaikeita kohtia sekä pitää kirjaa omasta oppimisesta. Kokeile välillä Raamatun lukemista ääneen. Kenties outoa, mutta tehokasta! Älä aseta itsellesi liian suuria tavoitteita. On parempi olla voittaja pienissä otteluissa ja kohdata suuremmat haasteet myöhemmin. Raamatun lukemisessa on keskeistä myös rukous. Aloita siis Raamatun lukeminen aina rukouksella. Pyydä, että Jumala voisi avata sinulle Raamatun sanomaa ja puhua sinulle Raamatun kautta.

On olemassa monenlaisia kanavia kuunnella Raamattua. Kristillisten tilaisuuksien opetukset ja radion raamattuluennot ovat vain muutama esimerkki. Raamattuun pohjautuvien opetusten kuuntelemisessa on monia etuja. Opetusten kautta voi ymmärtää jotain sellaista, mitä ei itse osaisi ajatella. Nykyihmisen voi olla vaikea ymmärtää Raamatun aikaista maailmaa. Siksi on hyödyksi kuunnella Raamattua enemmän tutkineiden kristittyjen opetuksia. Kuuntelemisen ongelma on siinä, että ihmiset unohtavat suurimman osan kuulemastaan. Mutta kuulemistakin voi treenata! Asennoidu joskus vain kuuntelemiseen. Keskity vain ja ainoastaan siihen, mitä kuulet. Tekemällä muistiinpanoja ja keskustelemalla aiheesta voit myös edistää kuulemisen muistamista.

6

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com


u

a MINÄ Raamattu on maailman tärkein ja monipuolisin kirja. Minä olen vain ihan tavallinen tyyppi. Miten ihan tavallinen tyyppi voisi syventyä maailman tärkeimpään kirjaan?

Opiskele

Opettele ulkoa

Pohdi ja sovella

Raamatun opiskelussa on kyse raamatunpaikkojen syvemmästä tutkiskelusta. Silloin keskitytään tarkemmin johonkin tiettyyn yksittäiseen paikkaan tai lauseeseen. Opiskelemalla huomaat helposti, kuinka monipuolinen ja mielenkiintoinen kirja Raamattu on. Raamatun opiskelussa kysytään tekstiltä erilaisia kysymyksiä. Millainen kulttuuri on raamatunpaikan taustalla? Miksi tietty kohta on kirjoitettu? Mikä on tekstin sanoma? Miten Jumala toimii kyseisessä kohdassa? Kaikkiin kysymyksiin ei läheskään aina osaa itse vastata. Siksi Raamatun opiskelussa on hyödyllistä ottaa avuksi jokin Raamattua selittävä teos. Selitysteoksissa kerrotaan tarkemmin tilanteesta ja kulttuurista raamatunpaikan taustalla.

Hyvä tapa oppia Raamattua on painaa mieleen Raamatun tapahtumia tai yksittäisiä lauseita. Valitse jokin mieleinen raamatunpaikka ja lue se useita kertoja. Kirjoita se myös paperille ja laita taskuun. Hetken päästä voit tentata itseäsi uudestaan ja virkistää muistiasi. Opettele ensin yksi kohta kunnolla ennen kuin otat uuden. Voit opetella raamatunpaikkoja bussissa, lenkillä tai vaikka ennen nukkumaan menoa. Tällaisesta opiskelusta on paljon hyötyä. Ulkoaopitut jakeet antavat voimaa stressin ja vaikeuksien keskellä ja lohduttavat surussa. Niiden avulla pystyy paremmin elämään Jumalan tahdon mukaista elämää ja vastustamaan kiusauksia. Lisäksi raamatunpaikkojen tunteminen auttaa kertomaan Jeesuksesta ja omasta uskosta muille.

On hyödyllistä pohtia ja mietiskellä raamatunpaikkoja omasta näkökulmasta. Miten voit käyttää ja soveltaa Raamatun totuuksia omassa elämässäsi? Mietiskelemällä voit sijoittaa itsesi Raamatun tilanteeseen tai johonkin henkilöön. Miltä sinusta olisi tuntunut? Miten itse olisit toiminut? Näin raamatunpaikka voi avautua aivan uudella tavalla. Parhaiten Raamattua oppii silloin, kun se kolahtaa omaan elämään. Siitähän Raamatussa ja uskossa on kyse: Jumala on todellinen ja puhuu meille Raamatun kautta. Kaikki Raamatussa on tarkoitettu todelliseen elämään. Me saamme elää Raamattua todeksi omassa arjessa. Joskus vasta toimimalla ja soveltamalla Raamatun sisältöä omaan elämään ymmärrämme todella sen merkityksen.

Tuomas Luoma Kuvat SXC / Brighty G, Thiago Rodrigues da Silva, Ole Jørgen Bratlanel, Nat Arnett ja Mario Alberto Magallanes Trejo Nuotta 3/2007

7


IS OSKOULU

aa, koska on vaike llä kerta is o il v h ka ja. Tä M IN E N ria kasvo uri kädessä. o NGA A u O n B iä N is kö uh AVA UTET T velen na samannä SÄ J UT t täynnä kenen luokse kä ti. YLE E N a v o t a il kokoipp as ti, trendiku tietäväni tarkas ni tartuttiin tiuk enivat teekupin en ask ä n d taa luuli etkellä olkapääh äivi. Silmäni au ni. Otin vielä yh mänP ä h ä Samalla ä mua, mä oon tilannetta pääh taessa kättäni. T ts a is e a r a tt u u p H d n – mah tytö kkaisen täessäni juttua? siksi yrit ksepäin piikkitu yiltiin, kun otin a idin mie keleen ta imituksessa hym i niin. Ä s y y p i to it kö takia , vaikka ä Skeittiötä kotiin y iv tt ii n käytiin. ä. . t le YT ii il s N r Ä a T tö T ip n r ä tä I JÄ uulunut ihan kunnon vä ns, Päivi hymäh a. PÄ IV I E ivyö ei k a t lestä niitt i oo tiukkis, mu uun ja tupakat k i ollu lupaa poltta – Ei äit sin salaa laukk itiin, ku mul e omat akka ariko ulla on e k ngät p pakat kyl takav M . ö tt koulu. kuty – Ne tu isän pik nku aikustumis n soja in it ä ii n oo ÄÄ LA EN st vähän Mut mä UA O L ari ollu ju miehet tehää. ää GreenpeaceN HAL ip r ä tä – MÄ E eijas ne et ja eiks äivi näytt mielipite isä sano, et arm ä merkkikin, P me. tä n u n toisiam nä Vaik m n. Siks mulla on tä e r r ä orja a ymm taa vasta epussaan. in, ja me ellä, vai olikse N s a k ta iä r r k merkkiä tän voitonmerk nkkerin Jääme Mä näy äytti just öljyta is tunu tar – Ne py i muistelee. t oli tun hjuksen, e d u iv ä ta P r , a merellä uoriso-o in ajan h ko ripar ja-Leenan, siis n uttelevan, Päivi SA ko S IA r S a u SE A lan p h Sit M O O, IT ukselta. mä tunsin Juma – NO J it v u k li ttu sai mie nä Koko ju ikka nalta tai otteeseensa ja sii a. i. n ä ll ä m va i juttu ott arin viimeistä ilta ihainen kuin ym itiin. Mut silti uihin, lo v u tt ip n r mä anip in ju kertaa inä näih tenkin m hkä enem – Olin e ttä mua vaan jo mulle jäi joku kip iin an, e n. tuntema is oli laskenut, n ristikaulakoruaa il ä fi skouluä tä v r näpe se hy ttiin iso e ja d e y y le p te is ntä Päivi mu jossa hä , että kirjeen, i a s i sanottiin inen iv ä n P a a N v E ä E n ii am JÄ LK ilonen. S LE IR IN isostapa olin tosi s mä oon. Eka artaus. Se on . , n o e jo e s o k tu an… N ne. Ja tä äivi hdään h – Olin ih sillon sinne ja sin n just miten te pitkäks aikaa, P ii n e lt ja e le n tuu sillo kana. Me harjoit n pikkusten mie e loppuarmaan on nyt ta oska ne jää niitt v n e d u rta ,k tärkeetä eenan ha Marja-L n . ä to tä n e ti muista n about – Mäkin i sanoo. a niillä o k s o k iv , ä n P e himaa elämäni, äivi lähte M AT. P

imeltä Poika n

M E LYÖ

DÄ Ä N

YL ÄFE

oka. sillon ru

8

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

M

Ju h a n a

Ta rva in e

3

ISOSkoulu,

Päivi

OSA Iltaohjelma

n

Iltaohjelma on yleensä railakas miksaus kitarointia, leirifiilistä, sketsi tai pari, nuortenviisuja tai omaa lauluvihkoa, ehkä draamaa ja joku kisa. Pohjalla tietenkin iltahartaus, johon palaan vielä lopuksi. Iltaohjelma on nuorille kahtalainen paikka. Toisille se on paikka, jossa pääsee heittämään aivot narikkaan, toisille taas iltaohjelma on paikka, jossa voi pureskella itsekseen päivän opetuksia ja raamisteluissa esiinnousseita kysymyksiä. Monilla leireillä isoset ovat vapaa-ajan ohjelman moottoreita – niin iltaohjelman kuin muunkin. Isoset laativat rungon ohjelmaan yleensä oppituntien aikana. Avuksi kannattaa hyvissä ajoin ennen leiriä etsiskellä tai kysellä vanhoja runkoja tai ohjelmavihkoja, ettei tarvitse keksiä joka kerta pyörää uudestaan. Toisaalta, parhaat sketsit ja draamat syntyvät isosten omasta kynästä sekä omalla tulkinnalla eivätkä oppikirjoista. Yhdessä asiassa kannattaa olla hyvin varovainen. Siinä, että iltaohjelma ei sisällä sketsejä, jotka liikkuvat seksuaalisuuden alueella – missikisat kannattaa siis jättää muiden pidettäviksi. Vaikka seksuaalisuudesta, seurustelusta, miehen ja naisen välisestä suhteesta täytyy opetuksessa keskustella ja käyttää siihen paljon aikaa, niin sketseissä nämä ovat huonoja vitsin aiheita. Nuori, joka haparoi etsiessään seksuaalista identiteettiään ja suhdetta omaan sekä vastakkaiseen sukupuoleen, ei saa kuin pahat unet päänsä sekaisin huulipunalla sottaiseksi meikatuista pojista, jotka tyttöjen korkkareissa tulevat esittelemään sääriään. Myöskään ketään leiriläistä ei saa asettaa naurunalaiseksi, tai tuntemaan, että häntä pilkataan, ei edes Päiviä, vaikka hän olisi koko porukan kovin mimmi niittivöineen ja nahkarannekkeineen.


3

Sen sijaan vetoporukkaa ja isosia voi pistää tulilinjalle sitäkin enemmän.

Armollinen lopetus Iltahartaudessa epäonnistunutkin iltaohjelma saa armollisen lopetuksen. Kuullessaan joka päivä rikkoneensa Jumalaa vastaan ja saadessaan silti syntinsä anteeksi, tietää isonen olevansa taivastiellä. Klassisin tapa rippikoulun iltahartauteen on soittaa levyltä jokin itseä puhutellut gospelkappale ja puhua sen lyriikoiden pohjalta omia kokemuksiaan. Kenties lainata evankeliumia tai psalmia loppuun ja pitää rukous. Tämä on hyvä tapa pitää hartaus, mutta on myös paljon muita tapoja, joita kannattaa hyödyntää: Yleisimpiin hartaustyyppeihin kuuluu se, että kerrotaan omakohtaisesti omasta uskonkokemuksesta. Tähän yleensä liitetään jokin raamatunjae. Voit myös esimerkiksi lukea jonkin hengellisesti puhuttelevan runon tai soittaa itse jonkin kappaleen vaikka kitaralla ja laulaa mukana. Toisaalta voit vaikka lukea pätkän jotain hengellistä kirjaa ja liittää siihen oman oivalluksesi, tai sitten voit lukea muutaman psalminkohdan, joita hiljaisuudessa hetken mietiskellään. Hartauden tarkoitus on pysähtyä hetkeksi Jumalan kasvojen eteen ja Raamatun äärelle. Mieti tätä tarkoitusta valmistellessasi omaa hartauttasi. Jokaista hartautta tehdessä kannattaa rukoilla Jumalalta, että Jumala käyttäisi sinua niin kuin parhaaksi katsoo. Juhana Tarvainen Kuvat SXC / Patti Adair, Kola Laajt, Marie Wolf ja Steve White

Hartaud rukous entekijän Minä san on koska olen sinua Isäksi, Näet, min sinun lapsesi. ä sanoineni olen hukassa omin e ja ajatuksi n Anna oik eita sanoja eni. niin, että kirka st sinun nim aisin eäsi. Isä käytä m evankeliu inua min työhö n, niin kuin si Aamen. nä tahdot.

Nuotta 3/2007

9


MEG AR A A MIS SARJASSA KÄYMME LÄPI TEEMOJA, JOTKA LIITTYVÄT KRISTITYN IHMISEN ELÄMÄNTAITOIHIN.

OPETUKSIA VOI KÄYTTÄÄ JOKO IHAN OMIN NOKKINENSA OMAN HENGELLISEN ELÄMÄN PIRISTYSRUISKEEKSI TAI POHTIA YHDESSÄ

TOISTEN KANSSA ESIMERKIKSI OHEISMATSKUNA RAAMATTUTYÖS-

KENTELYISSÄ TAI KOULUN RUKOUSPIIRISSÄ. OPETUKSEN SISÄISTÄMISEKSI KANNATTAA SYVENTYÄ

pungin Jos vertaat Efeson kau iseen ilmapiiriä nykysuomala yhtyin jota kö menoon, löytyy tia? mäkoh iin Silloin vannottiin Artem iset ihm aan var kä nimeen. Min yään? nyk nsä mä elä t ava ust per tautua Miten kristityn tulisi suh minaa ma tai n gaa joo reikiin, seen? tuTimoteuksen isän suhtau ja oon usk sa kan poi a misest me hengelliseen työhön em kuitentiedä. Ilmeisesti hän ei en tämä Mit y. titt kris t ollu n kaa n? vaikutti herkkään poikaa veraa alk issa nte tila Millaisissa si? Mik ? tailla itseään muihin siihen, Mitkä syyt vaikuttivat voi vaikas a est uks ote Tim että kuttaja? toinMikä rohkaisi häntä vas ? issä mis käy

OHEISIIN RAAMATUNKOHTIIN JA POHTIA ANNETTUJA KYSYMYKSIÄ.

Timoteus

– ARKUUDEN TAKANA POTENTIAALIA Personal training ei kuulu vain elitistisille kuntoklubeille. Tutustumalla Timoteuksen elämään pääsemme kurkistamaan, miten Jumala voi isosti siunata nuorta antamalla tämän elämään vanhemman uskovan, jonka rinnalla on hyvä käydä läpi kasvukipujaan ja vahvistua uskossa.

T

imoteus on yksi niistä Raamatun nuorista, joista me saamme ottaa mallia. Hän oli herkkä ja lannistumiseenkin taipuvainen miehen alku, mutta hänestä kasvoi pikku hiljaa alkuseurakunnan vaikuttaja. Se ei kuitenkaan tapahtunut ihan vahingossa. Takana oli vuosien mittainen ystävyys ja training-prosessi, jossa Paavali toimi Timoteuksen hengellisenä isänä (2. Tim. 1: 2).

Paavalin näky Timoteuksen äiti oli juutalainen ja isä kreikkalainen. Kulttuurit olivat

20

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

törmänneet kotona, mutta nuori Timoteus oli jo tuolloin kuullut äitinsä ja mummonsa lukevan Vanhan testamentin tarinoita. On mahdollista, että Lystrassa asunut Timoteus tuli uskoon Paavalin ja Barnabaan saarnamatkan kautta, joka on kuvattu kohdassa Apt. 14. Paavali näki Timoteuksessa potentiaalia, johon hän päätti satsata. Paavali myös tajusi, ettei Jeesuksen jättämää maailmanvalloitustehtävää tultaisi täyttämään hänen elinaikanaan. Nuorten kautta työ menisi eteenpäin.

Kaupunki alkaa muuttua Efesos oli Aasian maakunnan pääkaupunki, joka kuhisi kauppiaita ja uskontoja. Suurkaupungin ”the” nähtävyys oli Artemiin temppeli, jonne virtaavat pyhiinvaeltajat takasivat elinkeinon monille. Näin myös hopeasepille, joiden pääartikkeli olivat pikkuiset Artemiin patsaat, matkamuistot, joita saattoi palvoa myös kätevästi kotona. Artemis oli vähäaasialainen hedelmällisyyden jumalatar. Työn Efesoksessa oli aloittanut Paavali. Hän vietti kaupungissa kolme vuotta (52–55) ja evankelioiminen kantoi hedelmää. Apt 19: 11–22 antaa väläyksen, millaisia vaikutuksia Jeesuksesta kuulemisella oli Artemista ja muita ”tinajumalia” palvomaan tottuneiden efesolaisten elämään. Kun he Paavalin julistuksen kautta tajusivat, että on olemassa

elävä Jumala, joku, joka on niin paljon suurempi, pyhempi ja armollisempi kuin he olivat kyenneet ajattelemaan, he päättivät tehdä suursiivouksen elämässään. Horoskoopit, manaaminen ja taikuus saivat kyytiä. Poltettujen kirjojen arvo on huikea. Drakma oli Roomassa päiväpalkka. Jos summa muutetaan duunarin palkan mukaan nykyeuroihin, ollaan vähintään neljän miljoonan euron summassa! Kyllä se kirpaisi silloinkin, mutta uskoon tulleet eivät harmitelleet taloudellisia tappioitaan, kun kalliita kirjoja poltettiin. Eivätkä he harkinneet kauppaavansa niitä muille kirpparilla, kun olivat juuri vapautuneet loitsujen pauloista Jumalan lapsen rauhaan.

Megahässäkkä Lisää oli tulossa. Apt. 19: 23–40 kertoo mellakasta, joka aiheutui hopeaseppien hermostuttua, kun bisnes ei luistanutkaan tuttuun malliin. Myyntilukujen laskuun oli yksi syypää: kiertelevä opettaja, joka julisti uutta opppia elävästä Jumalasta. Olen käynyt Efeson raunioituneessa kaupungissa. Paikalla on säilynyt maanjäristyksistä huolimatta katuja, muutama seinä huikean hienosta kirjastosta ja teatteri, jossa Apostolien tekoihin talletettu hässäkkä tapahtui. Efeson teatteriin mahtui 24 000 ihmistä. Hartwall-areenan konsertteihin sopii maksimissaan 15 000 ihmistä. Että sen kokoluokan paikka. Ja siellä ne hopeasepät kävivät aivan kuumina. Luukas kuvaa tilannetta jakeessa 32: ”Teatterissa vallitsi täysi sekasorto. Toiset huusivat sitä, toiset tätä, eivätkä useimmat edes tienneet, miksi oli kokoonnuttu.” Ihmiset huusivat ”suuri on Efesoksen Artemis” kaksi tuntia!

Lopulta viisas virkamies sai porukan onneksi hajoamaan ja Paavalin ystävät säilyivät vahingoittumattomina. Tuo tilanne osoittaa kuitenkin todella selvästi, millainen vaikutus evankeliumilla oli ollut tuossa kaupungissa.

Kuka muistaa Artemista? Entäs sitten tuo suuri Artemis? Aikanaan maailman seitsemän ihmeen


joukkoon rankattu Artemiin temppeli on tänäänkin yksi paikoista, jonka Efesokseen eksynyt turisti haluaa nähdä. Minä en ottanut paikasta kuitenkaan kuvaa. Koska epäjumalan temppelin kuvaaminen olisi jotenkin väärin? Ei, vaan koska paikalla ei ollut mitään. Siis ei mitään. Vain alue, joka kasvoi pensaita ja kaikenlaisia kasveja. Oli vaikea erottaa edes temppelin perustuksia. Hopeaseppien fanaattiset huudot ovat vaienneet. Kukaan ei enää huuda Artemista apuun. Jeesuksen nimi puolestaan on miljoonien huulilla ympäri maailmaa. Tämä oli siis se tilanne ja kaupunki, johon Timoteus lopulta asettui seurakunnan paimeneksi. Ei ihme, että välillä puntti tutisi. Timoteus oli vilpitön, osasi ilmaista tunteensa, mutta hän oli taipuvainen masentumaan. Siksi Paavali rohkaisee häntä 2. Tim. 1: 6–7. Paavali tiesi, että täydellinen rakkaus karkottaa pelon ja Pyhä Henki voi antaa voiman, rakkauden ja harkinnan, mitkä olivatkin Efesossa tarpeen!

lahjoja, joita meiltä puuttuu, ja siksi sorrumme vähättelemään itseämme. Silloin jäävät huomaamatta ne lahjat, joita Jumala on meille antanut. Eräs viisas uskova sanoi kerran: ”Jumala ei halua sitä mitä sinulla ei ole, vaan sen mitä sinulla on.” Timoteuksella oli suuri riski sortua vähättelemään itseään, olihan Efesoksen seurakunnan kunnioitettuna jäsenenä myös apostoli Johannes. Hän oli toiminut myös seurakunnan johtajana, mutta joutui kristittyjen vainojen aikaan Patmoksen saarelle. Paavali kehottaa Timoteusta elämään uskoaan todeksi arjen keskellä: valintojemme ja puheidemme tulisi osoittaa uskoa, rakkautta ja puhtautta. Miten on: Kelpaako Jeesus minulle vain Vapahtajana ja halinallena, kun elämä potkii? Vai saako hän olla myös Herrani?

Astu esiin Timoteus koki työn muiden uskontojen ja vainojen puristuksessa hankalaksi. Usein meni sormi suuhun. Samaan aikaan tärkeä tukija Paavali oli vangittuna Roomassa. Sieltä hän kirjoitti viimeisimmän meille säilyneen kirjeensä. Sen hän osoitti uskolliselle näyn jakajalleen ja ystävälleen: Timoteukselle. Vaikka Paavali oli kokenut vastoinkäymisiä koko saarnamatkailunsa ajan, hän tajusi, että Roomasta hän ei enää selviäisi hengissä. Niinpä 2. Tim. voidaan pitää Paavalin testamenttina. 2. Tim. 4: 1–5 ovat viimeiset kehotukset Timoteukselle. ”Minä vannotan sinua – –: julista sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, nuhtele, moiti ja kehota, aina kärsivällisesti opettaen. Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä milloinkin mieli tekee.” Tämähän kuulostaa tutulta! Meidänkin aikanamme uskonnollisuus ja henkisyys on pop, mutta Jeesuksen mainitseminen saa usein

vaivautuneen ilmeen vastapuolen kasvoille. Kohdassa 2. Tim. 4: 6–8 Paavali kuvaa tunnelmiaan teloitusta odottaessaan. Hän toivoo myös, että Timoteus pääsisi vielä käymään hänen luonaan. Ehtikö Timoteus Roomaan Paavalin ollessa vielä hengissä? Emme tiedä. Mutta hän palveli uskollisesti Efesoksessa ja maksoi myös uskostaan. (Hepr. 13: 26.) Perimätiedon mukaan myös Timoteus kuoli marttyyrina. Mutta sitä ennen hänestä tuli Efesoksen ensimmäinen piispa. Mari Moilanen Kuvat Mari Moilanen ja Stockxpert

Rohkeasti omalla paikalla 1. Tim. 4: 12 Paavali muistuttaa Timoteusta jälleen: ”Kenenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesi vuoksi. Näytä sinä uskoville hyvää esimerkkiä puheissasi ja elämäntavoissasi, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa.” On upeaa tajuta, ettei meidän tarvitse vertailla itseämme muihin! Vertailussa on nimittäin se huono puoli, että saatamme silloin murehtia joitakin ominaisuuksia tai

• Valvominen on Je es

uksesta ja Jeesuk elämistä. selle • Meitä kristittyjä vaivaa alemmuu den ja epäusko ottaa rohkeasti paikkam tunne, Jumalan valtaku me nnan työssä. • . Tim. : 9. Säilytä Jotkut ovat sen hy usko ja hyvä omatunto. länneet ja haaksi rikkoutuneet uskossa. • Älä venytä omaatu ntoa!

Nuotta 3/2007

2


Pekka Rahkonen

Jenni Sanssi

Petri Pelkonen

Jaak. 1: 22

Matt. 7: 24–25

M I L L Ä I H M I N E N VO I O S TA A S

”Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.” Matt. 7: 24

22

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

Matt. 7: 26–27


A A S I E LU N S A TA K A I S I N ?

Mark. 8: 37


Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen m kääntyi omalle tiel eistä Mutta Herra pan leen. im kaikkien syntivela eidän nh kannettavakseen. änen Jes. 53: 6


M I L L Ä I H M I N E N VO I O S TA A S


M A AILM ALL A TAPAHTUU Anna uutisvinkki

Mikäli sinulla on sisäpiirin tietoa mistä tahansa sähkömielenkiintoisesta aiheesta, kerrothan siitä meille a.com nuott inkki@ uutisv : eeseen postitse osoitt

Nuorisovaikuttajat koolle Futureen Onko Future tänä vuonna? Kyllä on. 17.– 19. 4. järjestetään Hämeen kulttuurimaisemassa, Janakkalan Rantalahdessa, nuorisovaikuttajien yhteyspäivät. Futuressa tavoitellaan todellista kohtaamista. Luvassa tiukkoja alustuksia nuorisovaikuttajien arjesta, rukousta, illanviettoa, saunomista, uintia, musaa, herkullista ruokaa ja syvää lepoa. Nuorisovaikuttaja – pappi, nuorisotyöntekijä tai muu ota riski ja tule! Mukaan mahtuu satakunta ensimmäistä. Futuren järjestävät Savonlinnan kristillinen opisto ja Menet/Mesk. (015) 572 9125, kurssisihteeri@sko.fi Tsekkaa ohjelma netistä: www. mesk.net

Gospelin SM ratkeaa Keuruulla Tänä vuonna gosplein SM-finalistien musiikki tyyli on hard rock -painotteista, mutta mukaan mahtuu myös muuta. Muun muassa Adelphos tuo joukkoon säväyksen 60-luvun peace & love -retromeininkiä huuliharppuineen ja akustisine kitaroineen. Hiphop-tyyliä kisassa edustaa Noviisi. Llama inc. puolestaan vastaa

indie- ja punkosastosta. Yhteensä yksitoista nousevaa gospelyhtyettä kisailevat Keuruun koulukeskuksessa 31. maaliskuuta klo 18 alkaen. Lisätietoja: www.sm-gospel.net

HB keikkailee vielä tämän vuoden HB:llä loppuu biisimateriaali kesken, joten bändi aikoo jäädä tauolle ensi vuoden alusta. Tauko kestää niin kauan, kunnes uutta materiaalia saadaan kasaan. Englanninkielisen Enne-julkaisun myötä HB keikkailee tauon aikana kuitenkin mahdollisesti ulkomailla.

Metallimessut Turkuun, Nokialle ja Tampereelle Helsingissä huikean suosion saavuttaneet metallimessut valtaavat alaa nyt myös kehäkolmosen ulkopuolella. Seuraavaksi 10. 3. tärähtää Turussa Mikaelin kirkossa. Keväällä metallimessua vietetään Nokialla 19. 5. kristillisen Immortal Metal Festin yhteydessä. Kesällä vuorossa on Tampere, missä metallimessua vietetään Aleksanterin kirkossa 7. 6. juuri Sauna Open Air -metallifestivaalin alla. Metallimessu on ev. lut. kirkon pe-

rinteiden mukainen ehtoollisjumalanpalvelus, jossa virret on sovitettu uudelleen metalliversioiksi. Helsingissä Temppeliaukion kirkko on täyttynyt jo kaksi kertaa ääriään myöten jumalanpalvelukseen kokoontuneista hevimusiikin ystävistä. Lisätietoja: www.metallimessu.fi

Indonesia – Koraanin pakko-opetusta Uuden, mahdollisesti ensi vuonna voimaan tulevan, ohjesäännön mukaan Länsi-Sumatralla Indonesiassa vaaditaan sekä koulunsa päättäviä että avioliittoon aikovia suorittamaan Koraani-tutkinto huolimatta heidän uskontokunnastaan. Määräys koskee sekä ala- että yläastelaisia, joiden tulee suorittaa kirjallinen ja suullinen koe muslimien pyhästä kirjasta. Maakunnan koulutuksesta ja kasvatuksesta vastaavan komission puheenjohtaja Guspardi Gaus sanoi asian toimeenpanemisen tulleen ”hallituksen, lainsäätäjien sekä yhteiskuntajärjestelmän” painostuksesta. Mahdollisesta vastustuksesta kyseiseen sääntöön, jota pidetään eimuslimien syrjimisenä, Gaus sanoi: – Koraanin opetuksella on tar-

koitus myötävaikuttaa ihmisten, eritoten nuorten moraaliin, niin ettei heitä viekoiteltaisi käyttämään huumausaineita eikä muihinkaan negatiivisiin toimintoihin. Muutamat tarkkailijat pelkäävät kyseisen säännöksen olevan yritys käännyttää ei-muslimeja islamiin. Lähde Stefanus.fi/Marttyyrien ääni, Englanti

Eritrea – kristitty kuoli vankilassa Kristitty vanki kuoli 15. 2. vankilassa. Magos Solomon Semere oli ollut neljä ja puoli vuotta vangittuna, sillä hän oli osallistunut kielletyn protestanttiseurakunnan jumalanpalvelukseen. Lähteiden mukaan Semere kuoli ”fyysisen kiduttamisen ja jatkuvan keuhkokuumeen vuoksi, johon hänelle kieltäydyttiin antamasta lääkitystä”. – Semereä oli pyydetty allekirjoittamaan paperi, jossa hän kieltäisi uskonsa saadakseen lääkkeitä sairauteensa. Hän kieltäytyi, mutta kolme muuta allekirjoitti ja pääsi vapaaksi, kertoi Semeren kanssa samassa vankisellissä ollut henkilö. Semeren kuolema on kolmas ilmitullut kuolintapaus uskonsa tähden viime lokakuun jälkeen. Lähde Stefanus.fi / Compass Direct

LEFFAT

Uusi ihminen on Härön kolmas mestariteos Uusi ihminen -elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun alun Ruotsiin. 17-vuotias Gertrud sijoitetaan vastoin tahtoaan nuorten naisten työkotiin, syynä tähän on perheen köyhyys ja epäilty vähäälyisyys. Ainoa lippu vapauteen työkodista on sterilointi – lahtaus – niin kuin tytöt sitä nimittävät. Gertrud on tähän aluksi valmis, koska haluaa pois työkodista isänsä ja sisarustensa luo. Tilanne kuitenkin mutkistuu, kun Gertrud huomaa olevansa raskaana. Elokuvan tarina perustuu olosuhteisiin, jotka olivat todellisuutta Ruotsissa ja Suomessa 1950-luvulla. Uusi ihminen on Klaus Härön kolmas pitkä elokuva. Hänen esikoisohjauksensa Näkymätön Elina

A A S I E LU N S A TA K A I S I N ?

Klaus Härön elokuva Uusi ihminen on koskettava kuvaus ihmisen selviytymisestä mahdottomista tilanteista. Toisaalta elokuva on riipaiseva tarina epäoikeidenmukaisuudesta, jota lain varjolla Ruotsin kaltaisessa sivistysvaltiossa harjoitettiin. Elokuva on saanut tuoreeltaan upean vastaanoton ruotsalaismedian parissa. voitti yhteensä yli 30 kotimaista ja kansainvälistä elokuvapalkintoa ja oli Suomen Oscar-ehdokas vuonna 2003. Myös Härön toinen ohjaus Äideistä parhain oli todellinen arvostelu- ja katsojamenestys. Elokuva keräsi lukuisia palkintoja sekä Suomessa että ulkomailla ja sai Suomen elokuvateattereissa yli 200 000 katsojaa. Äideistä parhain valittiin edustamaan Suomea vuoden 2005 Oscar-kilpailuun. Mark. 8: 37 Uusi ihminen saa Suomen ensiiltansa 16. 3. 2007. Elokuvan pääosissa nähdään Julia Högberg sekä

Jussi-palkittu Maria Lundqvist (Äideistä parhain). Voin lämpimästi suositella tätä elokuvaa kaikille. Elokuva on syvällinen, koskettava ja visuaalisesti todella nautittava. Toivon, että elokuva herättäisi laajempaakin yhteiskunnallista keskustelua ihmisarvosta ja ihmisen ainutlaatuisuudesta. Uusi ihminen ansaitsee viisi tähteä ja papukaijamerkin! Uusi ihminen -elokuva sopii erinomaisesti vaikka nuorteniltaan. Tommi Hakkari Kuva Kinoproduction

Nuotta 3/2007

27


MISSION POSSIBLE

SUOMESSA JA MAAILMALLA Millaista on kasvaa lähetystyöntekijäperheen lapsena lähetyskentällä vieraassa kulttuurissa? Miltä tuntuu sopeutua suomalaiseen kulttuuriin maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen, ja mitä lähetyslapsista tulee isoina? Kolme maailmanmatkaajaa kertoo kokemuksistaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Samuel Grönholm, 17: – Synnyin Suomen perukoilla, mutta jo muutaman kuukauden ikäisenä pakenin Suomesta lähetystyöhön Itävaltaan.Vartuin siellä, kuten jokainen muukin itävaltalainen lapsi, paitsi että kotini oli suomalainen ja uskova. Kotona puhuimme suomea, muualla saksaa. Grönholmin perhe asui Itävallassa 20 vuotta. Suomeen palattiin vuonna 2002, jolloin Samuel oli 13 ja aloitti yläasteen. Hän sanoo pitäneensä elämästä Itävallassa. Kavereita ja harrastuksia oli paljon. Silti Samuel on aina ajatellut olevansa suomalainen. – Itävallassa oli muita suomalaisia lähettejä, ja siksi minullakin oli siellä asuessani myös suomalaisia kavereita. Kesät perheemme vietti Suomessa, missä oli aina aurinkoista ja ihanaa. Suomi oli minulle ja sisaruksilleni paratiisi, ja Suomeen lähtöä odotettiin aina innolla. Samuel opiskelee Viitasaaren lukiossa toisella luokalla. Hänelle suomalaiseen kulttuuriin sopeutuminen ei tuottanut vaikeuksia. – Oli aivan mahtavaa muuttaa Suomeen, ja vieläkin olen onnellinen, että olen saanut elää Suomessa viimeiset neljä ja puoli vuotta. Kaikki on mennyt todella hyvin. Koulussa ei ole onneksi ollut mitään ongelmia, ja kavereitakin sain heti. Kiitollisin olen siitä, että Suomessa

28

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

opin tuntemaan paremmin Jumalaa. Täällä nuorena uskovaisena eläminen on minusta helpompaa kuin Itävallassa. Kaikki ihmiset tietävät suunnilleen, mitä tarkoittaa olla uskossa, eikä uskova nuori ole kummajainen muille. Myös Samuelin tulevaisuus on vielä auki. – Tuleva ammattini liittyy joko elokuva-alaan, musiikkialaan tai johonkin perinteiseen hengelliseen työhön. Varmaa on se, että haluan työlläni tuoda kunniaa Jumalalle ja kertoa Jeesuksesta mahdollisimman monille, hän sanoo innoissaan.

Piola Rantakangas, 17: Tammerkosken lukion toista luokkaa käyvä Piola Rantakangas vietti perheensä kanssa vuodet 1999–2002 lähetyskentällä Azerbaidžanissa. – Lähetyslapsen elämästä minulla on enimmäkseen vain hyviä muistoja. Aluksi sopeutuminen uuteen kulttuuriin oli arvattavasti vaikeaa, mutta sekä englannin että azerin kielen opittuani elämä ja kommunikointi muiden kanssa kävi helpommaksi, sanoo Piola. Azerbaidžanissa tyttö kävi pientä kansainvälistä kristillistä koulua yhdessä muiden eri puolilta maailmaa tulleiden lähetyslasten kanssa. Koulun oppilaista Piola sai hyviä ystäviä, joista osaan hän


ta oli kaikesta huolimatta Juholle raskas. – Japanissa ulkomaalaiset eivät koskaan pääse täysin sisälle maan kulttuuriin. Suomalaisena Japanissa olin tottunut elämään ulkomaalaisten ghetoissa, joissa oli omat sääntönsä. Suomessa ei sitten enää ollutkaan mitään sääntöjä omaa porukkaa varten. Siihen oli vaikea tottua. Juho valmistui kirkon nuorisotyönohjaajaksi vuonna -94. Syy nuorisotyöhön hakeutumiseen oli haave lähetystyöstä. Pian Juho kuitenkin huomasi, ettei ”perinteinen juttu” sopinut hänen luonteelleen. – En ole tehnyt tähän mennessä päivääkään koulutustani vastaavaa työtä. Haavetta lähetystyön tekemisestä en ole silti missään nimessä hylännyt, mutta uskon, etten ainakaan tule tekemään sitä ihan tavallisessa muodossa.

pitää tiivistä yhteyttä edelleen. Piola arvelee lähetyslapsena olemisen muokanneen häntä ihmisenä enemmän kuin hän itse osaa ajatellakaan. Paitsi elinikäisiä ystäviä, aika lähetyskentällä antoi myös ymmärrystä eri kulttuureita kohtaan sekä luottamuksen Jumalan huolenpitoon. – Missä ikinä kuljenkin, Jumala pitää kädestäni kiinni ja kulkee vierelläni. Siitä olen saanut varmuuden Azerbaidžanissa viettämäni ajan ansiosta. Myös Piola puhuu kulttuurisokista kuvaillessaan perheen paluuta takaisin Suomeen. Nyt viisi vuotta myöhemmin hän kuitenkin on sopeutunut jälleen suomalaiseen elämään. – Eniten kaipaan ympärilläni olleita ihmisiä: ystäviä, naapureita, tiimiläisiä ja Azerbaidžanin ystävällistä kulttuuria. – Siitä, mitä haluan isona tehdä, minulla ei ole vielä varmuutta. Lähetystyö on aina ollut lähellä sydäntäni, joten en yhtään ihmettele, jos lukion jälkeen löydän itseni

Juho on parhaillaan perustamassa omaa yritystä. Ideana on toimia kulttuurikonsulttina Suomi–Japani -akselilla. Asiakkaita ovat suomalaiset ja japanilaiset yritykset tai yksityiset ihmiset, jotka haluavat oppia ymmärtämään vierasta kulttuuria ja tapaa kommunikoida. – Luon liiketoiminta- ja yhteistyökonsepteja, joilla voidaan edistää esimerkiksi eri yritysten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä, Juho kertoo. – Olen perinyt isältäni pioneerihenkeä ja haluan irtautua totutuista kaavoista. On hienoa tehdä jotakin sellaista, jota kukaan muu ei ole aikaisemmin tehnyt.

Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuvat Annemaria Paukkunen, Piola ja Samuel

kertomasta hyvää sanomaa jostain päin maailmaa. Kaikki on kuitenkin Jumalan käsissä.

Juho Juutilainen, 37: – Äitini ja isäni muuttivat Japaniin kuusikymmentäluvun lopulla. He työskentelivät luterilaisen kirkon palveluksessa pitkään. Minä ja kaikki viisi sisarustani synnyimme Japanissa. Olen asunut Suomessa vain noin kolmanneksen elämästäni. Muutin tänne pysyvästi vuonna -87. Muistan, kun lentokone laskeutui Helsinki-Vantaalle. Olin aluksi sokissa. Ajattelin, etten pääse enää pois, kertoo Juho Juutilainen. Hän on käynyt Japanissa asuessaan suomalaista koulua yhdeksän vuotta. – Koulun ansiosta olen varmaan niinkin suomalainen kuin olen nyt. Suomalaisessa koulussa syötiin suomalaista ruokaa, opeteltiin, missä on Turku, ja muuta sellaista. Tietysti asuimme lyhyitä jaksoja myös Suomessa aina lähetyskausien välissä. Lopullinen muutto pois Japanis-

Nuotta 3/2007

29


GOSPEL CENTER Oletko aina halunnut hypätä bändin keikkabussin matkaan ja maistaa palan rockelämää? The Rain ottaa sinut kyytiin Ylivieskan-Lapuankiertueelleen. Edessä 48 tuntia, 992 kilometriä, yhdessäoloa, huonoja vitsejä, odottamista, roudausta, pissataukoja, vähemmän hyviä vitsejä, bussipelkoa, nälkää, alaarvoisia vitsejä, ikävää… miksi? – Siksi, kun me haluamme soittaa rokkia ja kertoa Jeesuksesta!” vastaa The Rain. 08.00 LÄHTÖ TAMPEREELTA. Tällä kertaa kulkupelimme on hyvätasoinen Lovexin keikkabussi. On plasma-tv, pleikkari ja muut pelit. Harvemmin saamme nauttia näistä herkuista, mutta Jussin sanoin: ”Nyt eletään pojat rockunelmaa.” Ei muuta kuin nokka kohti Ylivieskaa. 09.00 IKAALISTEN KOHDALLA hidastetaan ja otetaan sateen kastelema Sami mukaan. On aamupalan aika vakipaikassa Sammin Essolla. 10.00 ESIIN KAIVETAAN Luotettavan Todistuksen MN-festareilla julkaisema cd. Komeesti möyryää! Tatsi kömpii makuuosastolle. Jussi ja Pasi käy läpi sm-liigaa. Tappara rulez! Samilla on matkassa kirja luomiskertomuksesta. 11.00 KUSKIMME HATE saa ensimmäisen käskyn matkustamosta: PISSIS! Ennen Jalasjärveä bussipysäkillä kaari on komea, kun Sammin aamukahvit saa kyytiä. 12.00 JARI HELTYY, kun ruinaamme aikamme, ja poikkeamme musaliike Top Soundiin Nurmossa. 13.00 JARI PITÄÄ Hatelle seuraa ja puhuu koodikieltä. Jostain Kauhavan ja Ylivieskan välimaastosta löydämme Rolls-hampurilaisravintolan ja ei kun lisää vauhtia alkavalle närästykselle. Bussista kömpii unenpöppöröisiä poppareita. 14.00 JA KUN kerran dvd:kin löytyy, niin Kummelit pyöriin. Jussi ja Pasi muistaa toistaa kuluneet Jakke ja Sepi -vitsit ja kaikilla on kivaa. Pissis. 15.00 SAAVUMME YLIVIESKAAN. Monitorimie-

rukous ennen keikkaa pyritään välttään kahville poiketessa. Jussi tilas kerran croisantin muiden tilatessa mehevät juustonakkilihapiirakat. Siinä sitten kateellinen Jussi jäysti kuivaa croisanttia kun muut mättivät lihistä. Aina pitää tarkistaa, mitä muut ottavat, ennen kuin voi itse valita. KOODIKIELI = puhetta kaikenmoisista äänentoistoon liittyvistä laitteista ja asioista niiden omilla nimillä. Esimerkiksi: ”Lexiconin z742 leikkaa 6 kilohertsin taajuuksia impedanssilla kun ne summaa rolandin limitterillä…” Tästä ei poppari ymmärrä mitään. PISSIS = pissatauko SILLÄLAILLA = sopii oikeastaan joka paikkaan VÄVYPOIKA = Taneli, joka kantaa unelmavävyn leimaa. Yleensä suuttuu kun asiasta mainitaan. BÖNÄRIT =

CROISANTTIVIRHE =

30

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

N I A R E TH ää – keikkaeläm

hemme Timo saapuu paikalle. Roudaamme backlinen ja myyntikamat sisään ja aloitamme pystytyksen. Sami availee ääntään. 16.00 TANELI SAAPUU kaupunkiin. Hommat etenee, ja soundcheck voi alkaa. Myös Realismi, joka soittaa illalla meidän kanssa, saapuu paikalle. Tervetuloa pojat, mukava jakaa ilta teidän kanssa! 17.00 REALISMI JÄÄ tsekkaamaan soundeja. Käymme syömässä. Aikataulussa on tilaa myös pienelle shoppailulle. Ostokset ovat niukanlaiset. Tatsi löytää kynttilöitä ja Taneli pitkät kalsarit. Uskokaa tai älkää: popparikin käyttää pitkiä kalsareita! 18.00 JUTUSTELEMME BACKSTAGELLA järjestäjän kanssa illan tapahtumasta. Tiedossa on paljon ripari-ikäistä yleisöä. Alamme miettiä biisilistaa. Valitsemme tilanteeseen sopivia kappaleita. Sami availee lisää ääntään. 19.00 REALISMI ALOITTAA osuutensa. Sali on viimeistä paikkaa myöten täynnä. Alamme valmistautua omaan keikkaan. Seuraa hiljentyminen ja siunauksen pyytäminen yleisölle,

/

keikalle ja Realismin osuudelle myös. Tutusti Jussi aloittaa ja muut vuorollaan perässä. Lopuksi Herran Siunaus. Kaikki alkaa olla valmista. Sitten on aika. 20.00 THE RAIN, OLKAA HYVÄ! Monitori-Timo painaa minidiskiltä alkunauhan pyörimään ja jännitys katoaa. Tätä hetkeä varten olemme olleet jo 2 tuntia liikenteessä. Soitamme: Hulluutta, Kuvitelmia, Unelmat ja Haavat, Sotilas, Kiitos, Tuuli Kulkee, Talvi, Ylös, Lupaus ja Tulta. Yleisö palkitsee meidät vielä encorella. Keikka on sisältänyt myös puheita muun muassa siitä, miten lähestyä Jumalaa ja uskonasioita siellä riparilla. Vastaus: ennakkoluulottomasti! 21.30 HIKI VIRTAA (ja haisee). Tekisi mieli mennä suihkuun, mutta nuorten kohtaaminen odottaa. Raapustamme nimmareita, ja siinä sivussa viriää myös keskusteluita. Eräs ”ensikertalainen” toteaa, että luuli gospelmusiikin olevan hieman erilaista. Hän päättää ostaa levyn.


huomaamme soittimiemme kadonneen jonnekin. Jari, Hate ja Timo ovat vuodattaneet hikeä vähintään yhtä antaumuksella kuin me, ja bussi alkaa olla lähtövalmis. Matkalla keskustelu käy vilkkaana illan tapahtumista. Kuinka pieniä ja vajavaisia olemmekaan kaikkivaltiaan Jumalan edessä ja kuinka vähän pystymme omalla tekemisellä uskoa synnyttämään. Olivatko puheet ja biisivalinnat ok? Se jää arvoitukseksi. Tekstiviestit piipittävät bussissa, kun hyvänyöntoivotuksia lähetetään puolin ja toisin kotiväen kanssa.

23.00 TÄLLÄ VÄLIN

24.00

MAJOITTUMINEN

leirikeskukseen. Emännille kiitos mahtavasta yöpalasta! Sauna on valmis. Voiko enempää pyytää. Selkään liimautunut keikkapaita pois ja lauteille. 01.00

NYT

NUKKU-

Ei, leirikeskuksesta löytyy dvdsoitin. Kuningasajatus: Kummeli. Tatsille riitti. Samoin tekniikan väelle. Loput viettävät tunnin Kouhian seurassa! VIRHE.

MAAN.

jokin? Dieselin krääsä valtaa bussin. Pysähdymme bussipysäkille. Hate tarkistaa bussin alustaa ja toteaa, että diesel suihkuaa suoraan pakosarjan päälle. Matkaa Lapualle 20 km. Ehkä selviämme sinne. Saavumme Lapuan ABC:n pihaan komea dieselvana perässämme ja soitamme bussin omistajalle. Hän järjestää huoltopaikan bussille Lapualta. Hate laskee, että olemme kuluttaneet 200 litraa dieseliä 350 km matkaan. 13.00 LAPUAN NUORISOTYÖ ottaa meidät avosylin vastaan ja mainitsee hieman dieselin tuoksuvan. Bussi tyhjätään ripeästi paikallisten nuorten avustuksella. Paikalle on saapunut myös The Rainin pitkäaikainen ystävä, Marianne, joka hierojan koulutuksellaan haluaa antaa bändille lahjan: koko orkesteri saa rentouttavan niskahieronnan iltapäivän aikana. 14.00 ILMENEE LISÄÄ ongelmia. Jarin miksauspöytä prummaa, ja Timon kanssa he lähtevät hakemaan uutta miksauspöytää lainaksi Seinäjoelta. Meillä ”oli” leppoisa aikataulu. 15.00 JUSSI ON LÖYTÄNYT liikuntasalin kätköistä koripallon, ja perinteinen koriskisa alkaa. Kolme vapaaheittoa, ja hävinnyt maksaa pullakahvit neverbackinä. Pasi maksaa. Mieleen muistuu Salosen Mikon sanat popparille: jos ei tee mitään, vois mennä tekeen sitä jonnekin muualle. Osallistumme laitteiden pystytykseen. 17.00 SOUNDCHECK voi alkaa. Toistamme edellisillan kaavan. 19.00 TOMMI KALENIUS aloittaa tapahtuman. Vedämme eilisillan kuivuneet keikkapaidat päälle ja esityksen läpikäynti. Lahjattomat treenaa, sillä voihan biisit käydä läpi myös suullisesti… On alkamassa se hetki päivästä, jolloin kaikki rauhoittuu. Joku istuu lattialla, joku on pitkänään penkillä. Rukoillaan. Pyydämme, että biisimme ja puheet 12.00 PALAAKO TÄÄLLÄ

voisivat koskettaa mahdollisimman monia. Tapahtukoon tänä iltana Jumalan, ei meidän tahto. Jännitys tiivistyy. Niin monta kertaa koettu hetki, silti joka kerta yhtä vaikea… 20.00 THE RAIN, OLKAA HYVÄ! HUUDA HULLU HUUDA… Ja Lapua vastaa pyyntöön. Jussi kertoo ennen Tuuli Kulkee -biisiä, että aina on joku joka rakastaa. Se on itsestä kiinni, haluaako elämän elää ilman rakkautta. Sami muistuttaa meitä lähetyskäskystä. ”Tulta kylvetään sieluun haavoitetun.” Kohtelias yleisö taputtaa meidät uudestaan lavalle. 21.30 SALI TYHJENEE nopeasti, sillä tapahtuman päättää messu Lapuan kirkossa. Tapaamme tuttuja ja tuntemattomiakin. Kuulemme tänä iltana pääsääntöisesti hyvistä elämäntilanteista, vaikka salissa varmasti on ollut surua ja tuskaakin. Rukoilemme teidän puolesta, jotka ette murheistanne uskalla ääneen puhua. Ei elämä ole elämää, jos et anna itsellesi mahdollisuutta. Mahdollisuutta nähdä sitä kaikkea hyvää ja kaunista, mitä sinussa on. Anna Jumalalle mahdollisuus avata silmäsi, sillä tämä maailma pystyy vain muuraamaan ne umpeen. 23.00 KAMOJA LASTATAAN vielä bussiin. Tekniikka vapauttaa popparit suihkuun, jotta bussissa olisi edes välttävä matkustusmukavuus. Tosin diesel haisee vielä melkoisesti ja peittäisi ”miehen tuoksun”. 24.00 HYVÄSTELEMME JÄRJESTÄJÄT ja Timon, joka jää Seinäjoelle. Seinäjoella pysähdymme vakisnäkärille Katukeittiöön. Rasvanhimoinen joukkomme onnistuu saamaan aikaan pientä hämmennystä grillillä pitkine hiuksineen ja arpomisineen, mitä kukin syö. Kun Tatsi on saanut tilattua annoksen, jota ei ole listalla, päästään maksamaan ja bussiin syömään. VIRHE. Liian myöhään, liian rasvaista, liian paljon, liian, liian, liian… 01.00 MATKA TAITTUU yön pimeydessä Haten ajaessa. Jari pitää Hatelle seuraa ja puhuu koodikieltä. Makuuosaston uumenista kuuluu tuhinaa. 02.00 JOSSAIN JALASJÄRVEN ja Parkanon välillä pissis… Verkkariasusteisia poppareita piipahtaa pusikossa, ja taas on kylmä. Olotilaa ei helpota pakissa pyörivä grillilautanen… 04.00 PORUKKAA JÄTETÄÄN matkan varrella kotiin Ikaalisiin ja Ylöjärvelle. 05.00 TREENIKÄMPILLÄ! Tyhjennetään bussi. 06.00 KAIKKI KOTONA! Suloiseen uneen omaan sänkyyn, kunnes… 07.00 ISKÄ MÄ OON JO HEREILLÄ, lohkaisee muun muassa Amanda (5) Pasin kotona. Koonnut rumpali Pasi Toimittanut Riikka Hämäläinen Kuvat Antti Peura, Jukka Puurula, Taneli Törölä ja SXC/Michael Bretherton

02.00 UNTA POLLAAN. 09.00 HERÄTYS! Tunnelma aamupalalla on harras. Kaikki selvästi miettivät jotain tosi syvällistä. Kiitos Ylivieska kaikesta. Oli ilo olla vieraananne! Bussi käy jo pihalla. 10.00 VIIMEISETKIN POPPARIT on saatu bussiin, ja matka Lapualle voi alkaa. 11.00 DIESELIN KATKU voimistuu bussissa.

Nuotta 3/2007

3


GOSPEL CENTER

NORMAN ON: koskettimet basso ja taustalaulu AAPO KAIVOSOJA, rummut ELIAS OKSANEN, laulu JARMO HAPPONEN, kitara ja taustalaulu JOHANNES HÄKÄMIES, ANTTI VELIN,

Me halutaan olla täyttämässä kirkon lähetyskäskyä. Ja meille luonnollisin tapa siihen on kasarihevi. Ja niin päästiin matkaan... Normanin tarina alkoi, kuten monen muunkin yhtyeen. Vuoden 2004 syksyllä samoissa evankelisissa opiskelijapiireissä pyörineet teologianopiskelijat Johannes Häkämies, Jarmo Happonen ja Elias Oksanen alkoivat soittelemaan yhdessä. Kuten usein pääsee käymään, jammailuporukasta alkoi hiljalleen hitsautua yhtye. Keväällä 2005 alkoi yhtyeellä olla muutama oma kappale valmiina. Kesän ja syksyn aikana Norman haki aktiivisesti basistia ja rumpalia täydentämään rivejään. Pienoinen hoppu alkoi syntyä, sillä Normanin ensimmäinen keikka oli varattu jo joulukuulle eikä lopullisesta kokoonpanosta ollut vielä tietoa. Saati sitten alustavasta. Alkupään keikoille lainattiin basisti Ilpo Istolainen mainetta niittäneestä gospelyhtye Oratoriosta, jonka riveistä Norman-kitaristi Jarmo Happonenkin on tuttu. Rumpali Aapo Kaivosoja löytyi opiskelijoiden starttipäiviltä ja vihdoin Norman pääsi harjoittelemaan koko komeudessaan, vain kuusi viikkoa ennen ensimmäistä esiintymistään! Keväällä 2006 Normanin basistiksi varmistui musiikkitieteen opiskelija Antti Velin.

Eteenpäin mennään… Parhaillaan Norman odottelee tulevan kevään keikkoja. Normania tullaan näkemään esimerkiksi Helsingin evankelisilla musiikkimessuilla. – Kahden kappaleen lyhytsoitto odottelee

TUNNELM

5 NOPEAA JOHANNEKSELLE SOITAN NORMANISSA, SILLÄ:

Lähetyskäsky on annettu. NORMAN YHDELLÄ SANALLA:

Naapurinsetähevi. JOS NORMANISSA OLISI YKSI SOITIN LISÄÄ, SE OLISI: Toinen

kitara tai viulu. Normanormans. USKON, ETTÄ: Elämä voittaa lopulta. RAAMATTU ON:

vielä. Toivottavasti saamme sen mahdollisimman nopeasti julkaistua, Johannes pohtii. – Meillä oli tavoitteena saada noin kaksi keikkaa kuukaudessa ja nyt niitä on jo kymmenisen kappaletta ennen kesää. Normanille keikat ovat juuri nyt erittäin tärkeitä, sillä ennen levyä yhtye tunnetaan vain esiintymisistään. – Parhaillaan porukalla on kova into ja bändi aktiivisessa vaiheessa. Tässä porukassa on hyvä tehdä hommaa, Johannes kertoo. Kohta edessä oleva Johanneksen ja Jarmon


Pelkät kesähitit eivät Normania paljoa lämmitä. – Jos tällä kaikella on jokin pointti iankaikkisuusnäkökulmasta, silloin ollaan onnistuttu. Jos meidän musiikin kautta joku voi löytää tien pelastukseen, silloin tällä on jotain merkitystä, Johannes pohdiskelee. – Jeesus on tie, totuus ja elämä. Me halutaan olla tuomassa sitä sanomaa.

Norman?

MAHEVIÄ

Jumalan kunniaksi valmistuminen teologisesta tiedekunnasta pakottaa yhtyeen toimimaan päivän vain ja hetken kerrallaan. Bändi uskoo kuitenkin olevansa vahvalla pohjalla. – Jos ensi vuonna tähän aikaan ollaan levyä tekemässä, on pullat hyvin uunissa, Johannes valottaa.

Lähetyskäskyä täyttämässä Norman tahtoo olla tuomassa gospelkentälle lämminhenkistä ja helpostilähestyttävää, omien sanojensa mukaan ”naapurinsetäheviä”.

Suuria melodioita ja vahvoja tunnelmia. – Usein heavy on kolkkoa, kylmää metallia. Normanin kanssa halutaan olla tuomassa helppoa ja lämmintä, tunnelmallista heavygospelia, yhtye kertoo. Normanin tavoitteena on saada keikoillaan yleisöön kontakti. Luoda yhteyttä kuulijan ja yhtyeen välillä ja tuoda evankeliumin ilosanomaa musiikin ja sanoitustensa kautta. – En jaksaisi kiertää keikoilla ainoastaan musiikin takia, mutta sisältö antaa motivaation siihen, Jarmo pohtii.

Normanilaisia yhdistää yhtyeen lisäksi kaikkien muiden paitsi Antin teologianopinnot. Yhtye pitää yllä myös perin kovaa fyysistä kuntoa, joka ilmenee bändin penkkituloksen huimana 105 kg:n keskiarvona. – Voitaisiin pistää pystyyn tällainen gospelbändien leikkimielinen kilpailu. Meidät saa tulla kuka vaan bändi haastamaan penkkipunnerruksessa, Elias ehdottaa. – Normanin nimi juontaa juurensa yhtyeen alkuaikoihin, sinne kaukaiseen vuoteen 2004. Aluksi se oli vain yhtyeen laulajan Elias Oksasen viaton heitto. Norman-nimi kuitenkin toimii hyvin suomeksi ja englanniksi ja mikä parasta, sille on löytynyt vuosien saatossa merkityksiä vaikka muille jakaa. – Normanhan on esimerkiksi virustorjuntaohjelma. Armeijassa on niin sanotut piruntorjuntajoukot, eli jospa Norman voisi olla virusten lisäksi myös piruntorjuntaohjelma? Syvempää merkitystä hakevalle avuksi nousee vanha teologinen termistö. ”Normanormans” tarkoittaa normien normia, jotain joka määrittelee kaiken. Mikäpä tähän sopisi paremmin kuin Raamattu? Normanille musiikin lisäksi myös visuaalinen puoli on tärkeä. – Yhtyeemme logossa on vaakuna, jossa kotka ruokkii poikasiaan omalla verellään. Poikasiaan omalla verellään ruokkiva pelikaani on vanha kristillinen symboli ja tässä lainasimme sen aihetta, Johannes kertoo. – Kotkan poikaset saavat elää, sillä kotka itse antaa vertaan niille. Veren kautta nousevasta pelastuksesta ei liene vaikeaa löytää viittausta pelastushistoriaan.

Terveisiä Hyvää kevättä ja tulkaahan Musamessuille! Muutamaa Normanin kappaletta voi käydä kuuntelemassa yhtyeen kotisivuilla: www.normanormans.net Martti Pyykönen martti.pyykonen@nuotta.com Kuvat Hannu Häkämies

Nuotta 3/2007

33


PÄWEN PARHA AT

Pitkän ystävyytemme aikana Honkkilan Antin kanssa olen jo moneen otteeseen todennut hänen olevan aivan loistava kokki. Usein olen saanut Antin ja hänen vaimonsa Merjan valmistamia erikoisiakin ruokia. Tällä kertaa vietimme rattoisan illan wokkipadan ympärillä. Tulista oli. Ja herkullista! Tässä satoa keskusteluista kulinaristiperheen herkkupadan äärellä.

KOKKIKERHOSSA

Antin kanssa

LEMPIRUOKASI: Thaimaalainen punainen curry tietysti lampaanlihasta. HARRASTUKSIA (joita ei kaikki voisi arvatakaan): Elokuvat on kivoja, samoin kissojen hoito ja tietysti musiikki. PARAS HETKI PÄIVÄSSÄ: Aamukahvin kun saa nenänsä eteen niin siitä se lähtee. Myös vaimon näkeminen saa hyvälle mielelle. LEMMIKKIELÄIMET: Kolme komiaa kissaa. MITÄ PÄÄSIÄINEN SINULLE MERKITSEE: Erityistä aikaa muistaa minulle käsittämättömän suurta rakkauden tekoa. MITÄ TEILLÄ SYÖDÄÄN PÄÄSIÄISENÄ: Lammasta, aina. MISTÄ HAAVEILET TÄLLÄ HETKELLÄ: Monella tavalla elän todeksi haaveitani, toisaalta jos saisi muistinsa takaisin niin se olisi kivaa ;) PELKÄÄTKÖ PIMEÄÄ: En. OSAATKO TEHDÄ KALARUOKAA? MILLAISTA? Kalan kanssa olen aina ollut vähän huono, mutta parasta kalaruokaa, mitä osaan tehdä, on kurkkuahven. KOSKETTAVA RAAMATUNKOHTA: Riippuu päivästä. Monesti palaan Jesajan kirjan sanoihin: ”Älä pelkää, sillä Minä olen sinut nimelta kutsunut, sinä olet minun.” MISSÄ/MIHIN OLET VIIMEKSI MATKUSTANUT: Keikalla käytiin Kauhavalla, vaimon kanssa kesällä Saksassa ja Lontoossa. KENEN KANSSA OLIT VIIMEKSI SAUNASSA: Vaimon ja lasten. KUMMASSA ON OLLUT / ON KIVAMPI SOITTAA, TERAPIASSA VAI

Molemmissa on omat korvaamattomat puolensa, Terapia oli ihan oma juttunsa pitkän historiansa takia, Tera on jotain tuoretta. Ja kyllä on käsittämättömän upeaa soittaa samassa bändissä oman pojan kanssa.

TERASSA?

KOSKA OLET VIIMEKSI ITKENYT:

Vaimon isoäidin arkun äärellä ihan vähän aikaa sitten. RASTI RUUTUUN:

Aamuihminen Puuro X Sauvakävely Mämmi Ruusu X Leffailta X Joulu

Iltaihminen X Jogurtti Kuntosali X Suklaamunat X Narsissi Konsertti Pääsiäinen X Päivi Niemi

34

Nuotta 2/2007 3/2007 | www.nuotta.com


i k s o k n i r u u T Jussi

SEURISKAVERI

VA PA A-A JA LL AN

MINÄ

I ole n

pa koneiden kanssa, ja soi ljon tietoTykkään musiikista – tan rumpuja. elämääni. Hengailen se on tärkeä osa ka ja vietän aikaa tyttöy vereiden kanssa stävän seurassa.

US EIT EN KÄYT TÄ

rumpu.net

MÄ NI WW W- SIV

U

SU OS IKK ISA RJ AK

HA LU

Jussi Tuurinkoski tammikuussa täyttänyt 8 vuotta NIMI IKÄ

SEURAKUNTA

Ylistaron ev. lut. seurakunta KOULU

Ylistaron lukion seniori LEMPIRUOKA hernekeitto TUNTEELLISIN NÄKEMÄNI LEFFA

The Passion of the Christ SUOSIKKIURHEILULAJI

jalkapallo

olen kärsivällinen ja harkitsevainen, mutta myös pirteä ja hauska IHAILEN vanhempiani LUONTEELTANI

ISO NA haluaisin olla prov ja omistaa oman aptee iisori kin. UVAH AH

Aku Ankka, koska sil MO le ja tapahtuu. Tykkään aina sattuu kommelluksista.

AIS IN MATK US TA A Jap erilaisuutensa takia kie aniin. Se on se kiinnostaa anime-s htova. Lisäksi arjakuvien takia.

a Mun kuv

Ajatus japanin kielen opiskelusta ei ole mahdoton ;)

OL EN TA ITAVA soi ttamaan (afrikkalainen rumpu) djembeä

USKO JA SEURAKUNTA LEMPIR AAMAT UNKOH TANI

Psalmi 40: 6. ”Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme. Minä haluan kertoa teoistasi – niitä on enemmän kuin voin luetella.” PARAS KERTO MUS RAAMATUSSA

Viisi leipää ja kaksi kalaa. Se kuulostaa järjellä ajateltuna täysin mahdottomalta ja on kuitenkin ollut mahdollinen. Siksi se on mielenkiintoinen. PARAS NUORT ENILTA LAULU

Martin Luther Kingin laulu RUKOI LEN

Useimmin silloin, kun on jotakin pyydettävää tai esimerkiksi paha olo. Joskus rukoilen jaksamista. Yleensä kuitenkin siunausta ympärillä oleville ihmisille.

VAL INN AN PAIK KA:

Aasia – Afrikka yksin – yhdessä lakritsi – salmiakki silmät – korvat kuva – kirjoitus YLIS TAR ON TOP 5

. Luotettava Todistus. Ylistarolainen, kristillinen metalli raseu di bän ävä kitt mer on bändi, joka Maata kunnalle. Tehnyt muun muassa oa star Yli tta kau en tari Näkyvissä -fes tunnetuksi. 2. Nuorisotyönohjaaja. on Sami (Nortunen) on saanut palj risonuo me am unt rak seu dän mei aan aik illä työssä. Sami laittaa itsensä täys aa. tav itet nio kun essä hän on likoon. Se

PARAS RIPARI MUISTO

Rantasaunahetket poikien kanssa omalla riparillani Aholansaaressa 2004. OLISIN RAAMATUSSA

Laupias samarialainen USKO JEESUK SEEN MERKI TSEE MINUL LE

Tärkeintä asiaa elämässä

OLEN SEURIS PORUK ASSA, KOSKA

ylistäminen on kivaa ja sitä on mukava tehdä porukassa TEHTÄVÄNI ENSI KESÄN Ä YLISTA ROSSA PIDETTÄVILLÄ EVANK ELIUM IJUHLI LLA

on olla mukana musatiimissä ja lisäksi nuorille toimintaa järjestävässä urheilutiimissä.

3. Papit ät papit, Ylistaron seurakunnassa on hyv intoim rten jotka myös osallistuvat nuo taan. 4. ”Komia kirkko” maaYlistaron pääkirkko tunnetaan ko. kirk ia Kom ellä kunnassa nim 5. Seurakuntayhteys 0 asuYlistaro on pieni kunta (noin 600 Tä. kki kai tee tun kki kai a kasta), joss on turmän kunnan seurakuntayhteys vuoksi. n iyde tiiv sen s ika vallinen ja kod . olla ä hyv on Siellä TER VEIS ET NUOTAN LUK

IJOI LLE :

Jeesus on kingi, siitä en tingi!

Leen a Koski Taust akuva Mich ael Bret herton

Nuotta 2/2007

35


LEMPPARI

”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi Joh. 3: 6 kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Jesse Hiltunen, 16: – Arjen rankkojen paikkojen ja raskaan elämän keskellä tämä jae on voimanlähde, joka auttaa jaksamaan. Se antaa muistutuksen siitä, miksi kannattaa elää uskossa: Jumala antoi oman ainoan poikansa kuolla sen vuoksi, ettei halua meidän ihmisten

JÄREÄKSI POHJAKSI • peruskoulu • kymppiluokka KESÄLUKIOT Turussa ja Oxfordissa

joutuvan kadotukseen, vaan elävän ikuisesti. Tämä kohta kertoo tuon kaiken lyhyesti ja selkeästi ja on siksi mitä parhain muistutus siitä, kuinka paljon Jumala meitä todella rakastaa. Maria Sorje

JATKOOPINTOIHIN • kasvatustiedettä • psykologiaa • englantia, ruotsia, saksaa, espanjaa • viittomakieltä ja visuaalista kommunikaatiota

Kirkon nuorisotyönohjaajaksi? Diakin Kauniaisten toimipaikassa on nyt 40 aloituspaikkaa. Suomen Raamattuopiston tiloissa on koulutettu kirkon nuorisotyönohjaajia 50 vuotta. Koulutuspaikkoja on nyt enemmän kuin koskaan. Nyt kannattaa hakea. Tutkinto on sosionomi (AMK). Ks. http://kauniainen.diak.fi/tutkintodiak. Hae yhteishaussa 26. 3.–13. 4. 2007. Ks. www.amkhaku.fi. Tiedustelut: Tiina.Porraslampi@diak.fi.

www.diak.fi 36

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

AMMATTIIN • web designer • viittomakielen ohjaaja • lastenohjaaja • koululaisten ohjaaja • koulunkäyntiavustaja • koulunkäyntiavustajatyön erityistuntija • suntio

Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, 20380 Turku, puh. (02) 4123 500, info.tko@tk-opisto.fi, www.tk-opisto.fi


KOLUMNI on nykyisin netissä jonkinlainen virtuaalinimi ja osittain myös virtuaalikasvot. MySpacessa, IRC-galleriassa tai muilla vastaavilla sivuilla voi luoda itsestään hieman todellisuutta paremman kuvan. Nimittäin irkku-galleriaan ei kukaan varmaan halua laittaa itestään sitä huonointa kuvaa. Netissä voi myös muulla tapaa elää hieman normaalista poikkeavaa elämää. Voi sanoa mielipiteitä ja uskaltaa olla eri mieltäkin, kun ei tarvi esiintyä omalla nimellä ja kasvokkain keskustelukaverien kanssa. Netissä saa ehkä helpommin ystäviäkin, koska ujonkin ihmisen on helpompi heittää kommenttia. Toisaalta ei koskaan tiedä, miltä pohjalta kukin netissä on, ja sen takia on ikäviäkin esimerkkejä siitä, mitä voi tapahtua, jos luottaa liikaa siihen, mitä toiset itsestään netissä sanovat.

HIRVEEN MONELLA

on suuri tarve tulla hyväksytyiksi. Se tarkoittaa sitä, että jokainen haluaa olla jollain tavalla arvokas. Aina IRL eli tosielämässä ihmiset eivät kuitenkaan ole välttämättä kauhean mukavia toisilleen. Monia kiusataan ihan pikkujuttujen takia ja monet kiusatut ovatkin mieluiten olemassa vain virtuaalisesti. Silloin kukaan ei näe niitä pikkujuttuja, joiden takia joku voisi kiusata.

MEILLÄ IHMISILLÄ

JUMALA NÄKEE meidät ihmiset sellaisina kuin me ollaan, riippumatta siitä ollaanko me virtuaali- vai irl-tilassa. Ja vielä enemmän: Jumala näkee meidän sydämen. Sitä ei kukaan muu voi nähdä. Sen takia meidän ei tarvi Jumalan edessä näytellä mitään tai yrittää olla enempää kuin mitä me ollaan. Kaikkein hulluinta on se, että vaikka Jumala näkee meidät ”salatuimpaan saakka”, hän rakastaa meitä ja hyväksyy meidät sellaisina kuin me ollaan. Sen takia parhaita asioita tosielämässä on olla rukouksen virtuaalimaailmassa päivittäin ja eheytyä maailman kolhuista maailman parhaan ystävän kanssa.

Harri Helenius Nuotan kolumnisteina tänä vuonna ovat Harri Helenius, Sami Liukkonen, Päivi Niemi ja Jussi Salo.

Nuotta 3/2007

37


KIIRASTORSTAI Kiirastorstai on kristillisessä perinteessä pyhän ehtoollisen asettamisen päivä. Kiirastorstaina Jeesus jakoi opetuslapsilleen leivän ja viinin. Sana ”kiira” merkitsee pahaa henkeä, jota on entisaikoina karkoitettu talojen pihoilta. Varhaiskirkossa niille seurakunnan yhteydestä karkoitetuille, jotka olivat suorittaneet vaaditut katumusharjoitukset, julistettiin synninpäästö kiirastorstaina.

MÄMMI Mämmiä on Suomessa syöty pitkäperjantain ruokana. Mämmi oli ruoka, jota perinteisesti uskallettiin syödä päivän suruja paastoluonteesta huolimatta.

PAJUNKISSAT Suomessa on ollut tapana tuoda pajunoksia kotiin palmusunnuntaina. Pajunoksilla kuvataan palmunlehviä, joita ihmiset levittivät tielle, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasin selässä. Pajua käytetään, koska pääsiäisen aikaan luonnossa ei vielä ole muita vironneita oksia. Pajunoksa on Kristuksen voiton vertauskuva ja ikuisen elämän symboli.

PITKÄPERJANTAI Pitkäperjantaina vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivää. Pitkäperjantain surua ilmentää yksinkertainen jumalanpalvelus. Kirkonkelloja ja urkuja ei soiteta lainkaan. Myös alttari on riisuttu. Kynttilät eivät pala, ja liturginen väri on musta. Värillä kuvataan ensimmäisen pitkäperjantain pimeyttä.

38

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

Pääsiä

Pääsiäisjäniksen eli pääsiäispupun on Suomeen 900-luvulla tulleessa satuperinteessä ajateltu tuovan ja kätkevän pääsiäismunia tai munivan niitä. Vanhan uskomuksen mukaan jänis nukkuu silmät auki, minkä vuoksi se on Vapahtajan vertauskuva. Kristus ei kuollessaan nukkunut ikuiseen uneen.

PÄÄSIÄISJÄNIS

Jo varhaiskristityt tunsivat munan ikuisen elämän symbolina. Munaan kätkeytyy vielä salattu uusi elämä. Kuori kuvastaa Kristuksen sinetöityä hautaa tai toisaalta Vanhaa testamenttia, jonka sisällä Uusi testamentti on kätkettynä. Myös munista syntyvät kananpojat symboloivat uutta elämää.

PÄÄSIÄISMUNAT JA -KANAT


PÄÄSIÄISKOKKO JA TRULLIT ELI NOIDAT

Kansanuskossa vallinneen käsityksen mukaan pahat henget saivat vapaasti tehdä tuhojaan ja ilkeyttä ihmisille pääsiäislauantaina, jolloin Kristus oli poissa. Tähän liittyy myös usko pääsiäisnoitiin, joilta pyrittiin suojautumaan pääsiäiskokkojen sytyttämisen avulla. Tuli symboloi myös alkua ja loppua.

siäisen PIENI

sanakirja Miksi rairuohoa istutetaan, ja kenen keksintöä ovat pääsiäisnoidat? Nuotan pieni pääsiäissanakirja auttaa selvittämään pääsiäisen mysteereitä.

Rairuohon eli raiheinän siemeniä on yleisemmin alettu pääsiäisenä kylvää sotien jälkeen. Tämä pääsiäisperinne ei siis Suomessa ole kovin vanha. Tuoreen ruohon voidaan ajatella symboloivan uutta elämää ja samalla myös ennakoivan kesää.

RAIRUOHO

VIRPOMINEN Nimitys juontaa juurensa muinaisvenäjään ja pajua merkitsevään sanaan ”verba”. Suomessa lapsilla on tapana kiertää virpomassa sukulaisiaan ja naapureitaan, joskus pääsiäisnoidiksikin pukeutuneina. Tässä on pienoinen ristiriita, sillä virpomisen alkuperäinen tarkoitus on ollut toivottaa ihmisille siunausta ja kaikkea hyvää, kun taas noidat on mielletty ilkeiksi.

Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat. Kirjapaja, Helsinki, 2000. www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen LÄHTEET:

Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuvat SXC / Brad Harrison, Dacha Ogrizovic, Emin Ozkan, Zumberto ja Pedro Ignácio Loyola Frota Piirros Tea Ikonen

Nuotta 3/2007

39


ote

s i” utoavast nmuvak astottava

a Ann elija pisk an o logi eoro Met

”Ilm

on

:

io Parv

K Ilmaston huomattava lämpeneminen viimeisten kuluneiden vuosikymmenten aikana on mitä suurimmassa määrin ihmisten toimien tulosta, kertoo kansainvälisen ilmastopaneelin keväällä julkaisema raportti. Jos päästöt jatkavat nousuaan, ilmasto saattaa lämmetä jopa yli kuusi astetta. Meteorologian opiskelija Anna Parvio pohtii ympäristöongelmia ja kristittyjen vastuuta kalliista luomakunnasta.

40

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

eväällä julkaistun YK:n ilmastopaneelin arviointiraportin myötä ilmaston lämpenemiskehityksestä on uutisoitu runsaasti myös Suomessa. Lämpötilan nousu huolestuttaa kylmässä Pohjolassa myös siitä syystä, että ilmastonmuutos alkaa näkyä muuallakin kuin tiedemiesten lausunnoissa. Suomen alkutalvi on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen lämmin. – Alkaa olla varmaa, että maapallon ilmasto lämpenee nimenomaan ihmisten vaikutuksesta. Muutokset maapallon keskilämpötilassa tulevat näkyviin hitaasti, ja ehkä sen vuoksi muiden kuin asiantuntijoiden on vaikea huolestua ongelmasta. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että päättäjätkin alkavat vihdoin ottaa ilmaston lämpenemisen huomioon, mikä on todella hyvä, sanoo Anna Parvio. Kuudennen vuoden meteorologian opiskelija kiirehtisi ensimmäisenä lopettamaan fossiilisten polttoaineiden käytön.


Viime vuosisadan loppu oli kiistämättömästi lämpimämpi kuin sitä aikaisemmat vuodet, joilta mittauksia on olemassa, ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeimmillaan 650 000 vuoteen. Hiilidioksidipäästöjen kasvu ja siitä seurannut ilmaston lämpeneminen juontaa juurensa 1700- ja 1800-lukujen vaihteen teolliseen vallankumoukseen. Ensimmäisten höyrykoneiden käyttöönotto merkitsi isoa kehitysaskelta ihmiskunnan historiassa. Ympäristöongelmiin ei Annan mukaan ole olemassa mitään helppoa ratkaisua. Jotta maapallon hyvinvointiin pystyttäisiin vaikuttamaan, pitäisi keksiä uusia energiamuotoja tai vaihtoehtoisesti laskea elintasoa. – Kehityksen alaspäin vetäminen ei kuitenkaan ole realistinen ajatus. Nykyisille energiamuodoille hyviä vaihtoehtoja olisivat tuuli-, vesija aurinkovoima. Ne yksin eivät kuitenkaan riitä täyttämään suurta energiantarvetta. Suomessa esimerkiksi aurinkovoiman käyttö ei isommassa mittakaavassa onnistu, koska talviaikaan aurinkoa ei täällä juuri näy, hän sanoo. – Mitä enemmän asioista tietää, sitä kurjempi olo tulee. Tosiasia on, että ongelmia on paljon, ja kun yksi saadaan ratkaistua, tulee toinen tilalle. Yhtenä esimerkkinä ovat pienhiukkaspäästöt. Ne ovat haitallisia ihmisen terveydelle, mutta niiden poistaminen edistäisi ilmaston lämpenemistä.

A

Keinot vähissä

– Jokaisen olisi hyvä miettiä omaa energiankulutustaan ja elämäntapaansa ja koettaa luopua kaikesta turhasta. Itse yritän vaikuttaa läheisiini puhumalla heille näistä asioista. Päättäjien puolesta voi myös rukoilla ja toivoa, että maapallon tila otettaisiin vakavasti. Rukous on aina hyvä keino. Ympäristoasioihin liittyy myös globaalin vastuun näkökulma, sillä ilmaston lämpenemisen vaikutukset tulevat rajuimmin näkyviin kehitysmaissa. Ilmaston lämpeneminen synnyttää kuivuutta ja tulvia. Tällä hetkellä esimerkiksi Bangladesh on pulassa merenpinnan nousun vuoksi. – Monet ilmaston lämpenemisestä koituvat seuraukset eivät välttämättä koske Suomea, mutta ongelma on siitä huolimatta olemassa, ja asialle pitää tehdä jotakin, Anna toteaa.

– knna – v ierr n ne uv – s ältä ätä ot – p amm turha ym yör uta a o pä äile tu ste ris , kä rha lua tös t vel va tä e ta lot hu i su ja s ole osi ähk jul öä hti kis vie mi ia a vät see uto lai t n: ilu tee ns t ijaa n

– Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitäisi vähentää ja roimasti. Paljon enemmän kuin mikään Kioton sopimus edellyttää. Tällä hetkellä niiden käyttö on kuitenkin vain lisääntymässä. Ja vaikka kasvihuonekaasupäästöt saataisiin kitketyksi nyt heti, ilmaston lämpeneminen jatkuisi siitä huolimatta vielä kymmeniä vuosia.

Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuvat Sirpa Kinnunen

Maapallosta täytyy pitää huolta Suhteessa pieneen väkilukuun Suomi kuluttaa paljon ja aiheuttaa päästöjä runsaasti. Energiankulutukseemme vaikuttaa toisaalta kylmä ilmasto, toisaalta korkea elintaso. – Kulunutta lauhaa alkutalvea voidaan pitää jonkinlaisena ennakkotapauksena tai esimerkkinä siitä, millaisia talvia Suomeen on jatkossa odotettavissa, Anna sanoo. Hän muistuttaa, että vaikka ilmastonmuutos on väistämätön fakta eikä enää pelkkä tulevaisuuden uhkakuva, ei tilanteen parantamiseksi kannata olla toimimatta. – Jumala on luonut maailman viljeltäväksi ja varjeltavaksi. Mielestäni ympäristöstä huolehtiminen on sen vuoksi kristityille velvollisuus ja tärkeä asia. Vaikka kristittyinä tiedämme, että maailma on katoavainen, meillä on silti vastuu tämän luomakunnan hyvinvoinnista. Meidän täytyy osata pitää maapallosta hyvää huolta. Anna myöntää, että yksilöllä on rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa vakavaan ja koko maailmanlaajuiseen ongelmaan. Silti pieniä asioita kannattaa tehdä.

����������� ������������������ � ������������������

Nuotta 3/2007

4


RUKOUSALT TARI

Viikko 11

• Anna Isä rakkautesi ohjata elämäämme

ja varjele, ettemme antautuisi pahan valtaan.

• Auta meitä, etteivät valheet ja epäusko täyttäisi meitä.

• Rukoilemme eduskuntavaalien puolesta. • Rukoilemme viisautta maamme uusille kansanedustajille.

Viikko 12

• Opeta meitä löytämään Raamatusta ravintoa sisimpämme nälkään ja janoon.

• Auta meitä rakentamaan elämämme Kristuksen varaan.

• Anna meille uskoa ottaa lahjasi vastaan ja jakaa runsaudestasi myös muille.

• Kiitos valosta ja keväästä. • Kiitos, että ruokit meitä Raamatun sanassa

On mahdotonta, että joku rukoilisi sen koitumatta hänelle siunaukseksi. Alexis Carrel

ja ehtoollispöydässä.

Viikko 13

• Kiitos siitä, että Jeesus Kristus syntyi

ihmiseksi ja vapautti meidät synnin ja kuoleman vallasta. • Valmista meidät tekemään tahtosi ja auta suostumaan tahtoosi iloisina, surullisina, terveinä ja sairaina. • Auta meitä kuulemaan, mitä sanottavaa sinulla meille on. • Anna meille tehtäviä, joilla voimme palvella sinua. • Kiitos, että olet aina uskollinen.

Viikko 14

• Avaa kaikki lukkomme, jotta voisimme paremmin ottaa sinut vastaan. • Anna meille rohkeutta ja lujuutta, että pysymme sinussa myös, kun tulee vastoinkäymisiä ja on vaikeaa. • Anna meidän kokea rakkautesi ristin sanomassa ja ylistää sitä elämällämme. • Anna meille anteeksi, kun väistämme vastuumme ja petämme luottamuksesi. • Hiljennä meidät tutkimaan rakkautesi ääretöntä lahjaa. 42

Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

A

–E –K –K ke –U – Pa – Hi


HARTAUS

Armo riittää YKSI MINULLE RAKKAISTA raamatunkohdista on Matt. 4: –. Siinä Jeesus on kasteensa jälkeen paholaisen kiusattavana autiomaassa. Lue se. Käsitystäni tapahtuneesta ovat kuvittaneet myös useat Jeesus-elokuvat. Uskon, että Jeesus oli todellisten kiusausten keskellä. Saatanan viittaukset Vanhan testamentin teksteihin ja hänen asettamansa kiusaukset eivät varmaan olleet helppoja paloja Jeesukselle.

myös me elämme monien kiusausten keskellä. Moni niistä on meidän itsemme aiheuttamia, langenneen syntisen tekemiä valintoja.

TÄNÄ PAASTON AIKANA

voittaessaan kiusaukset tiesi, että sinä ja minä lankeamme syntiin, joka ainoa päivä. Siksi hän tuli maailmaan, että me keskeneräiset ja langenneet ihmiset voisimme löytää elämäämme anteeksiannon ja kestävän perustan, joka ei petä. Jeesus ei meitä jätä, vaikka me lankeaisimme. Hän on uskollinen. Hänen rakkautensa meitä kohtaan ei lopu, niin kauan kuin armon aikaa eletään.

USKON, ETTÄ JEESUS

Sami Nortunen Nuorisotyönohjaaja, Ylistaron seurakunta Kuva Angela Granger

A JANKOHT AISTA: – Eduskuntav aalit 8. 3. – Kevätpäivä ntasaus 2. 3. – Kesäaika a lkaa 25. 3. Siir rä kelloa, äläkä m yöhästy messu sta! – Uskon päiv ä 30. 3. – Palmusunn untai . 4. – Hiljainen v iikko (viikko 4) Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Kuvat SXC Kollaasi Tea Ikonen

Nuotta 3/2007

43


KIRJE

HYVÄ KIRKKOKANSA kotiseurakunnassa

ja kaikkialla, nuori seurakunta Salosta Savukoskelle ja Porista Pellolle, arvoisa lukijakunta. Kysyn ihan suoraan: oletkos tekopyhä?

kuiva kausi (paremmin: erämaavaihe).” ”Älä valitse mua isoseksi, mä olen liian huono kristitty.” Toisaalta myös uhrin rooli maistuu. ”Historian opettaja vihaa mua, koska mä olen uskovainen.” ”Aina meitä oikeauskoisia sorretaan kirkossa.”

MINÄ AINAKIN OLEN. Minun tekopyhyy-

teni on nöyrän hiljaista hämäläis-satakuntalaista sorttia. Siihen kuuluu poikkeavia rukousasentoja – ei käsiä aina ristiin, vaan välillä puuskaan tai vain sivulle – ristinmerkkejä ja tarpeeksi äänekkäitä huokauksia. Yhteisissä rukoushetkissä koetan ympätä omiin rukouksiini viisailta kuulemiani ja ulkoa oppimiani kauniita sanoja ja hienoja ajatuksia, joita en alkuunkaan ymmärrä. Kun on toisten vuoro, ajatukseni laukkaavat TPS:n seuraavassa kotipelissä. ON MYÖS MUUNLAISTA tekopyhyyttä.

City-tekopyhyyteen kuuluu amerikkalaishenkinen keskustelutyyli (”Miten menee?” ”Tosi hyvin. Oon viime aikoina lukenut Ilmestyskirjaa.”), omilla vastuutehtävillä brassailu ja toisten uskonelämän arvostelu (”Mitä? Onko sulla mp3soittimessa jotain maallista musiikkia?”). VAIKEROIVA TEKOPYHYYS on oma lajin-

44

sa sekin. Sille on ominaista omissa synneissä piehtaroiminen ja niiden esitteleminen, itsesääli sekä erilaisten vääryyksien kärsiminen. ”Mulla on uskonelämässä Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

ERILAISISTA TEKOPYHYYKSISTÄ on

helppo kasata naurettavia variksenpelättimiä. Mielellämmehän me nauramme fariseusten tekopyhyydelle ja erilaisille nykypäivän sapattisääntöjen kiertämisyrityksille. Mutta tekopyhyys ei suostu jäämään nauriita vahtimaan. Sitä ei voi vangita pilakuviin ja hauskoihin juttuihin. Se hiipii luihin ja ytimiin. MIETIPÄ ITSEÄSI. Mietitkö koskaan,

kuinka hartaana muut sinua pitävät, tai huomaavatko muut, kuinka syvään kumarrat mennessäsi ehtoollispöytään? Ihailetko hiljaa mielessäsi, kuinka hienon todistuspuheen taas piditkään? Painatko tahallasi pääsi kaikkein lähimmäksi lattiaa rukouksessa? Lopetatko yhteisen rukouksen sekuntia muita myöhemmin hentoon, tuskin kuuluvaan aameneen? TOIVOTKO MUIDEN huomaavan, kuinka syvällisesti ymmärrät kristinoppia, kuinka paljon olet Raamattua lukenut? Onko sinun toivelaulusi aina vähän tuntemattomampi ja hienompi kuin muiden? Kun lähdet nuorteniltaan, kaivatko ristin

esiin paitasi kätköistä ja The Rainin paidan vaatekaapin pölyiseltä ylähyllyltä? Miten tahansa palveletkin seurakunnassa, teetkö sen Herralle vai ihmisille? TEKOPYHYYS KUULUU ihmisluontee-

seen. Meillä kaikilla on omat helmatemppumme. Jos pääsemmekin niistä eroon, toiset hiipivät tilalle. Tekopyhyyttähän voi olla oman tekopyhyytensä korostuskin. Tämän viruksen kanssa pitää vain opetella elämään. Virressä 96 lauletaan: ”On synti saanut saastuttaa niin tyystin kaiken täällä.” ON HYVÄ MUISTAA, että mikä on toisel-

le tekopyhyyttä, on toiselle luontevaa. Tekopyhyydestä ei kannatakaan syyttää muita, vaan kannattaa tuijottaa omaa napaa. Sanoihan Jeesuskin: "Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi?" JUMALA NÄKEE tekopyhyytemme läpi – Jumala, joka ei vaadi meiltä hartaita huokauksia eikä suuria ristejä. Hän tarjoaa oikeaa pyhyyttä, syntien anteeksiantoa rakkaan Vapahtajamme verisissä haavoissa, niissa haavoissa, jotka ovat avanneet meille tekopyhille taivaan.

Johannes PS. Olipa kaunis lopetus!


nut a u t s i d u U tt o u N n e ! n 48-sivui isen hinnalla

-sivu 4 2 n a h van

E E LL A M AK K LL A LO – 1 5) A V E L I–TO 8 ALL A O 92 17 (T OM 3 1 5 T IL A A 2 ) T O TA .C (0 9 E LL A : LU@ N U E IM V L L E A PU H AU S P .CO M L A : T IL U OT TA P O S T IL W W.N W : S Ä H KÖ Ä T N E T IS

TILAAN NUOTAN KESTONA 43 e / vuosi VUOSITILAUS 48 e / vuosi EKAT 6 KK 29 e

Hinnat voimassa toistaiseksi (3/07)

Maksaja

Saaja

Nimi Osoite

Nuotta / Kustannus Oy Arkki TUNNUS 5001710

Puhelin Sähköposti

00003 VASTAUSLÄHETYS


TAPAHTUM ATORI Musamessut 21.– 25. 3. 2007

Kannen kuva Stockxpert / Vasiliy Koval

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 28. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Maria Sorje, Sirpa Kinnunen, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Martti Pyykönen Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Kai Niemelä, Päivi Niemi, Lasse Räty, Raimo Raukko Ulkoasu Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen, Tea Ikonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET P. (09) 2513 9217 ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, tilauspalvelu@nuotta.com NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 43 euroa, vuosikerta 48 euroa, ½ vsk. 29 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/media.html ILMOITUSHINNAT Katso mediakortista, hinnat alkaen 100 e TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINO Uusimaa Oy

Kevättalven iso gospelkoitos ja -katselmus Evankeliset Musiikkimessut lähestyvät. Keskiviikosta sunnuntaihin jatkuva tapahtuma on täynnä gospelia, Jumalan sanan opetusta, yhteyttä, draamaa, iltajumiksia sekä paljon muuta. Luvassa on amerikangospelia Gary Martinilta, levynjulkaisukeikka Tommi Kalenius bandiltä sekä levylistoilla viihtynyt HB, Afrikasta palannut Juha Tapio, terapeuttista rockia soittava Tera, Ruudolf ja monia muita. Sanaa jakavat Panu Mäkelä, Kalle Vaismaa, Juha Heinonen, Miika Auvinen, Anne Hopeavuori, Päivi Niemi ja monet muut. Draamapuolen iso nimi on NutTura. Lisätietoa: Sleyn nuorisotoimisto (03) 223 7056 / nuoriso@sley.fi Ohjelma löytyy netistä www.sley. fi/nuoriso

vaihtoehto päivälukiolle

OPISTOLUKIO turvallinen kristillinen opiskeluympäristö ylioppilaaksi 2 - 4 vuodessa täyden palvelun talossa opiskelet, aterioit ja asut maksutta

Lue lisää lukiosta ja ensi KESÄN KURSSITARJONNASTA

www.keokarkku.fi

ACTION-kesä 2007 Joko on kesälomasuunnitelmat tehty? Lähde mukaan Kansanlähetyksen aktioon kokeilemaan lyhytaikaista lähetystyötä! Action on hieno mahdollisuus viettää kolme viikkoa kesäkuussa kansainvälisessä ilmapiirissä uusien ystävien ja evankeliumin parissa. Kesän aktiokohteina mm. Ruotsi, Italia ja Venäjä sekä kotimaassa järjestettävä festari-action. Action alkaa 6.– 10. 6. 2007 Ryttylässä kaikille tiimeille yhteisellä Action On -koulutuksella. Aktiokohteissa ollaan käytännön työssä 11.– 28. 6. 2007. Aktioista palataan Ryttylään, jossa on Action Goes On -paluutapahtuma 29. 6. Lisätiedot ja hakemuslomakkeet löydät netistä osoitteesta www.nm.fi

Ouiet Action 5.– 8. 4. 2007 Pääsiäistapahtuma nuorille Kansanlähetysopistolla Ryttylässä. Tapahtuman ohjelmassa pääsiäisen tunnelmia, rukousta ja ylistystä, raamattuopetuksia, konsertteja ja paljon muuta. Niin pääkanavista kuin makupalapajoista löytyy monia mielenkiintoisia aiheita elämästä ja Raamatusta. Iltatilaisuudet rakentuvat lyhyistä puheenvuoroista, konserteista, stand up -komiikasta ja lyhyistä videoista talkshow -isäntien vetämänä. Menossa mukana Matti Aspvik, Kimmo Korpela, Lars Pajuniemi, Jussi Miettinen, Marko Mitronen, Johanna Tuori, On C, Tera, Pekka Simojoki ja monia muita… Tule sinäkin! Tarkempi ohjelma: www. nm.fi, lisätiedot ja ilmoittautumiset 30. 3. 2007 mennessä nuorisotiimi@sekl.fi, (019) 779 2250 tai nettisivuilla.

Karkun evankelinen opisto Mainiementie 50, 38100 KARKKU Puh. (03) 513 4151


www.sley.fi/nuoriso nuoriso@sley.fi (03) 223 7056 SLEYN NUORISOTYÖ

EVANKELISET MUSIIKKIMESSUT HELSINKI 21.-25.3.2007

GARY MARTIN (USA), HB, TERA, PANU MÄKELÄ, TERI MANTERE, JUHA HEINONEN, JUHA TAPIO, LASSE RÄTY, NUTTURA, BASS’N HELEN, SARASTE, UPS, RUUDOLF, TOMMI KALENIUS BAND, JUGESGROUP, PEKKA LAUKKARINEN, KALLE VAISMAA, ANNE HOPEAVUORI, L-60°,, REALISMI, NORMAN, PÄIVI NIEMI, JOHANNES HÄKÄMIES, MIIKA AUVINEN, ANTTI ITÄKYLÄ, THE ROAD, ON C, MINNA JA JUSSI PYYSALO, ELÄVÄT KIVET, HELSINGIN KERTSI, KRS-NUORET, HOUSEBAND, LINNAMUSIKAALI


ANTISTA TULEE Antti Väisäselle tuleva isosen tehtävä on iso juttu, johon hän haluaa valmistautua hyvin.

RIIHIMÄEN SEURAKUNNAN nuor-

tentilassa, Narniassa, on nuortenilta parhaillaan käynnissä. Yksi isoskoulutettavista, Antti Väisänen, 15, pyydetään tentattavaksi. – Mennäänkö vaikka tänne keittiön puolelle, kun täällä on rauhallisempaakin, kehottaa nuorisotyöntekijä ja alkaa keittää vieraille kahvia. Keittiössä on tosiaankin rauhallista. Istuudumme Antin kanssa kodikkaan pöydän ääreen juomaan kuumaa kahvia keskiviikkoillan hämärtyessä ja pakkasen paukkuessa ulkona. Tunnin junamatkan ja pienen kävelyreissun jälkeen on mukava istahtaa alas ja kiertää jäiset sormensa lämpimän mukin ympärille. Antti on seurakuntansa aktiivinuoria, jolta löytyy muuten aika mielenkiintoinen intohimo – huvipuistot!

– Sain ala-asteen toisella tai kolmannella luokalla huvipuistotietokonepelin, ja siitä se harrastus lähti. Olen käynyt kaikissa Suomen huvipuistoissa ja ulkomaillakin Saksan Rustissa, Barcelonassa ja Pariisissa. Barcelonan huvipuistoa parhaana kokemuksenaan pitävällä Antilla on luokkakaveri, jonka kanssa jakaa harrastus, ja löytyypä pelistä kuulemma nettiversiokin, joka on kovassa käytössä.

Vaellusriparilta vauhtia Antti kävi riparinsa viime kesänä Heinävedellä. Riihimäen seurakunnan järjestämä järvivaellus-leiri jäi mieleen kaikin puolin mukavana kokemuksena. – Ensin vietimme viikon leirikeskuksessa ja lopuksi oli neljän päivän melontaosuus. Halusin järvivaellus-leirille, koska olin edel-

lisenä kesänä kokeillut melontaa ja halusin oppia lisää. Melonnan lisäksi leiriltä jäi käteen paljon uusia asioita, kuten uusia kokemuksia, ystäviä ja ennen kaikkea opetusta Jumalasta. – Opin paljon uusia asioita rukouksesta, mutta myös siitä, että Jeesus on tie taivaaseen. Se oli tärkein pointti ja se vahvistui leirillä entisestään. Leirillä kerrottiin, että riparin jälkeen oli mahdollisuutta päästä isoseksi seuraavana kesänä, ja tähän koukkuun Antti on tarttunut. – Haluan myös ensi kesänä järvivaellus-leirille ja tehdä omalla panoksellani tulevasta leiristä vieläkin paremman kuin mitä meidän leiri oli.

Valmistautumista kesään Antti kävi koko ala-asteaikansa poikakerhoa ja on jatkanut tämän jälkeen kerhon apuohjaajana. – Vedän itse yhtä kerhoa, ja muutaman kerran vuodessa on poikaleirejä, joissa olen myös ollut mukana. Suurin osa kavereistani on ollut mukana poikakerhotoiminnassa toiselta luokalta lähtien ja olemme edelleen mukana toiminnassa. Suunnilleen samalla porukalla pojat käyvät myös parhaillaan isoskoulutusta, joka on antanut lisäeväitä tulevaan isosen haasteeseen. – Seurakunnan eväspysäkkiilloissa ja isoskoulutuksessa olemme lukeneet Raamattua ja kyllähän se laittaa aina miettimään omaa elämäänsä. Lyhyestäkin raamatunpätkästä voi saada niin paljon irti, jos sitä joku vähän selittää ja aukaisee. Kyllä Raamattu puhuu joka kerta vahvasti, Antti tietää. Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Nuotta 3/2007  

Nuotan numerossa 3/2007 puhuttavat pääsiäisen tapahtumat, seurakuntayhteys, uskossa kasvaminen sekä moni muu tärkeä asia.