Issuu on Google+

Nuoren seurakunnan sanoma helmikuu 2/2005

uotta

Futistähti Mikael Forssell: Jaliksen ja uskon välillä ei ole ristiriitaa Anna uskon näkyä 9 Nuotan ystävätesti 10 Oma paikka hakusessa 16 Kisko pitää meteliä hyvästä asiasta 19 Nuotta 2/2005


Sivupersoona

Johanna tähtää pitkälle Helsingin Kansanlähetyksen nuorisosihteeri, Johanna Tuori, 26, vastaa opiskelijoiden ja nuorten aikuisten parissa tehtävästä hengellisestä työstä. Vapaa-aika kuluu muun muassa irlantilaisen tanssin, squashin ja ystävien parissa.

Milloin ja miten olet tullut uskoon? – Siten, että Jeesus valloitti sydämeni ja antoi anteeksi syntini. Tarkkaa aikaa en oikein tiedä, sillä kasvoin uskoon uskovassa kodissa, enkä muista aikaa elämässäni ilman Jeesusta.

Mitä usko sinulle merkitsee? – Pelastusta helvetistä ja synnistä. Ankkuria, joka kiinnittää minut ainoalle kestävälle elämän perustalle, Jeesus-kalliolle.

Mikä on elämässä tärkeää? – Tuntea Jeesus, luottaa Jumalaan, rakastaa lähimmäistä teoissa. Niin kovin vähän on lopulta tärkeää.

Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? – Jumalan lapsena eläminen, oman kutsumuksen toteuttaminen ja se, että kelpaan Jumalalle tällaisena. Perhe, ystävät ja kummityttö ovat tärkeitä ja rakkaita. Lisäksi musiikki ja luonto ovat lähellä sydäntä.

Mikä saa sinut hyvälle tuulelle? – Hauskat ihmiset ja ystävien ja perheen kanssa oleminen. Hymy, muiden auttaminen, oikein tekeminen, kauniit tai rohkaisevat sanat.

Jos saisit kysyä Jumalalta yhden kysymyksen, mitä kysyisit? – Jotain sellaista, millä olisi oikeasti vaikutusta elämääni. Kysyisin Jumalan ratkaisua erääseen elämän keskeiseen valintaan näin epätarkasti sanottuna.

Missä uskot olevasi kymmenen vuoden päästä, ja mitä teet siellä? – Uskon olevani tällä planeetalla Jumalan hommissa tai taivaassa iloitsemassa. Yllätyksellisyys on elämän suola.

Teksti ja kuva Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Ole ilosanoman ääni! a Miten minä voisin antaa oman panokseni Rakkauden sanoman eteenpäin viemisessä? Tätä kysymystä lähestytään helmikuun Nuotassa monesta eri näkövinkkelistä. Monenlaiselta paikalta on mahdollista elää rakkautta todeksi. Paikka voi olla Valioliigan jalkapallojoukkue Chelsea (s.4-5), koulun rukouspiiri (s.10), Aktio-ryhmä (s.12) tai vaikka ihan vaan oma arkinen lähipiiri (s.14 ja 16). Ilman kunnon varustusta ei kentälle tarvitse lähteä. Rukousten kannattelemana ja Raamattu kainalossa matkaa työssään myös evankelista Reino Valkama (s.13). Erilaisia vinkkejä uskovan varustukseen saa kurkistamalla sivun yhdeksän työkalupakkiin. Kristityt ovat historian aikana joutuneet pitämään kynsin ja hampain kiinni uskostaan. Uskoa on tarvinnut puolustaa ja perustella, mutta tarvitseeko usko kuitenkaan todisteita (s.7)? Suomalaisena on vaikea kuvitella, että joutuisi todella vainotuksi uskonsa takia. Esimerkiksi Kiinassa ja Pohjois-Koreassa kristittyjen vainot ovat kuitenkin karua todellisuutta (s.8). Ystävänpäivän kunniaksi voitte kaverin kanssa testata, millaisia ystäviä olette (s.11). Anna ystävänpäivälahjaksi vaikkapa jättihalaus ja hymy!

Toimitus Kuva Johanna Hakkari

2

Nuotta 2/2005


Nuoren seurakunnan sanoma 2 4 6 6 7 8 9 10 10 11 12 12 13 14

Sivupersoona Tähtihaastattelussa Mikael Forssell Raamattuopetus Christoforum Miten apologeetti puolustaa uskoa? Kristittyjen vainot ovat todellisuutta myös nykyaikana Työkaluja kristityn elämään Koulun rukouspiiri jyrää Turussa Evankeliumi ystävänpäivälahjaksi Testaa millainen ystävä olet! Ulla Anttila evankelioi elämällään Aktio-matka Baltiaan Evankelista Reino Valkama Viisucorner

14 15 15 16 17 17 18 19 19 20 21 22 22 24

Uskovan elämä on kamppailua Kuukauden seurakuntalainen Nuotta Awards Mikä on oma paikkani seurakunnassa? Sähköpääkeskus Ranskan-kirjeenvaihtaja Gospel Center: Kisko Levyarvostelut Gospelkolumnisti Nuotan isoskoulu Maailmalla tapahtuu Gallup Tapahtumatori Julia, kristitty vaihtari Saksasta

Mikä colahti?

 Lumilautakypärä  Lumi ja pakkanen  Ystävän rohkaisu

Mikä culahti?

 Räikkösen sikailut  Tekstarimainonta  Avustusjärjestöjen epärehellisyys

uotta Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 26. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Sinikka Heiskanen, Emmi Heimonen, Riikka Hämäläinen, Johannes Koskenniemi Maria Korpi, Virpi Rannila, Lotta Rämö Toimitusneuvosto Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO Tommi Hakkari KANNEN KUVA Johanna Hakkari TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ti–to klo 9–16 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 (ti-to 9-16) tilauspalvelu@nuotta.com tai Kansanlähetys, 12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920.

Oma seurakunta

mansikka

JOKAISELLA nuortenporukalla, bändillä, raamiksella, kirkolla, järjestöllä tai millä tahansa poppoolla on omat pyhät tapansa ja liturgiansa. Eroavaisuudet ovat ilmeisiä. Kankaanpään seurakuntanuorten slangi ja inside-jutut saattavat tuntua posiolaisista oudoilta. Evankeliset nuoret laulavat Siikkaria, rukoilevaiset vanhaa virsikirjaa, heränneet Löyttyä ja Kansanlähetyksen aktiivit ylistyslauluja. Kullakin paikkakunnalla on suosikkinsa gospelbändien joukossa, ja eri porukoilla omat hengelliset bestsellerit ja vaikuttajansa. Rukoustavatkin vaihtelevat. Toiset kammoksuvat vapaata yhdessä rukoilemista yli kaiken ja käyttävät mielummin rukouskirjaa tai turvallista Isä meitää. Jotkut taas pitävät valmiita rukouksia kankeina ja harrastavat ”kuuntelevaa rukousta”. Toiset supattavat rukoillessaan kielillä tai intoutuvat ”symbolirukoilemisesta”. Jotkut rukoilevat seisaaltaan, toiset makuulla, kolmannet ovat ”sauvakävelijärukoilijoita”. Tyylejä on monia. Ylistämistyylitkin vaihtelevat. Toisille ylistäminen on virren laulamista seisaaltaan jumalanpalveluksessa. Jollekin muulle sana ylistys liittyy käsien kohottamiseen tai tanssimiseen modernien ylistyslaulujen komppauksessa. Jollekin ylistys on pelkästään hyvin henkilökohtainen asia – oman hiljaisen kiitollisuuden ilmaisemista syntien anteeksisaamisesta.

KULTTUURIEN JA ERILAISTEN

tapojen sekamelskassa pää voi mennä sekaisin. Jokainen meistä kaipaa luonnostaan ympärilleen tutun ja turvallisen paikan, jonka multaan työntää juurensa. Usein oma seurakuntaporukka on sellainen. Porukka pursuaa suuria persoonia. Legendaariset retket kesäkodille, kreisit tempaukset, herkät hetket kyynelien ja naurun hekotusten säestäminä. Porukan tavat ja usko jättävät sydämeen lähtemättömät jäljet. On luonnollista, että oma maa on mansikka, muu maa mustikka.

MUTTA MIKSI VAIN harva innokas seurakuntanuori löytää myöhemmin tiensä kristilliseen opiskelijatoimintaan? Syitä on monia. Kulttuuri on yksi niistä. Samoin kuin maahanmuuttaja luonnostaan etsiytyy omiensa pariin, hakee seurakuntanuorista ulos kasvanut tai uudelle paikkakunnalle saapunut tutunoloista koloa, johon hiipiä. Usein sitä ei kuitenkaan ole helppo löytää. Kukaan ei kerro niin hyviä vitsejä kuin oman seurakunnan nuorisopappi, eikä iltanuotion leimu lämmitä niin kuin joskus silloin. Mikään ei ole samanlaista. Uskonelämän suuria kysymyksiä ei ole se, miten uskoamme ilmaisemme, eikä edes se, minkä herätysliikkeen nimissä rummutamme. Tärkeintä on, kiinnymmekö me Kristukseen oman kulttuurimme sijaan. Ja myös se, osaammeko erottaa nämä kaksi toisistaan? Suuria kysymyksiä on vain tämä yksi, ei muita. Kun kiinnymme Kristukseen, ei uskomme juuria reväistäkään irti elämän muutoksissa. Emmekä ole niin omahyväisen tuomitsevia erilaisuutta kohtaan. Kristus on kanssamme ja löydämme hänet vaikka kiven alta.

TILAUSHINNAT kestotilaus 39 euroa, vuosikerta 42 euroa, ½ vsk. 25 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti.shtml ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen. KUSTANTAJA SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Riihimäen kirjapaino

Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 2/2005

3


Maalintekijä Jumalan armosta ”May the Forss be with you”, huutavat lakanat Lontoossa. Jalkapallotähti Mikael Forssell valmistautuu peliin rukoilemalla voimia Jumalalta.

– En missään nimessä voi hyväksyä rasismia missään muodossa. Olen saanut pienestä pitäen kasvaa kansainvälisessä ympäristössä, joten minulle eri kansakuntien pelaajien kanssa toimiminen on luonnollista ja itsestään selvää, hän sanoo.

Ura ja usko eivät ole ristiriidassa Urheilu- ja viihdealan tähtien elämästä maalataan usein loistokas kuva. Salamoiden välkkeestä huolimatta suurinkin tähti on kuitenkin Jumalan edessä ihan tavallinen ihminen. – Hoidan suhdettani Jumalaan ihan tavallisesti: rukoilemalla, ajattelemalla, lukemalla ja juttelemalla, Forssell sanoo ja lisää: – Jalkapallouran ja uskon välillä ei ole mitään ristiriitaa. Päinvastoin, rukoileminen kuuluu Forssellin pelirutiineihin: – Ennen peliä istun hiljaa itsekseni, usein kädet ristissä, keskityn peliin ja pyydän voimia koitokseen. Kristillisen small talkin suosikkiaiheisiin lukeutuu mielenkiintoinen kysymys, voiko urheilija rukoilla itselleen voittoa Jumalalta, ja ratkeaako voitto siihen. Asia mutkistuu joukkuelajeissa, kun mahdollisia rukoilijoita on enemmän, ja moni kannattajakin molemmilla puolilla ristii kätensä joukkueensa puolesta. Olisiko siis oikein otsikoida Nuotan urheilusivuilla, että Suomi hävisi Brasilialle maalein 2-0 ja rukouksin 5-2? Forssell on ratkaissut kysymyksen omalla kohdallaan selkeästi: – Itse rukoilen varmastikin enemmän voimia kuin voittoa. Totta kai tiedostan, että joku toisellakin puolella saattaa rukoilla. Turha kapinoida turhista, hän kuittaa.

M

ikael Forssell on yksi suomalaisen jalkapallometsän suurimmista puista. 23-vuotiaan helsinkiläislähtöisen Forssellin ura on ollut jo tähän mennessä menestystarina, ja jatkoa lienee luvassa. Hänen nykyinen joukkueensa, Englannin Valioliigan suurseura Chelsea, odottaa miehestä kehittyvän muutamassa vuodessa todellisen supertähden. Menestyminen maailman kivikovilla jalkapallokentillä edellyttää harvinaista yhdistelmää harjoittelua ja lahjakkuutta. – Varmasti Jumala on antanut minulle lahjoja. Ajattelen, että olen sitten harjoittelemalla yrittänyt hioa näitä lahjoja entistä paremmiksi taidoiksi. Olen harjoitellut pienestä pitäen aamusta iltaan, joten mikään ei olisi mahdollista ilman tätä työtä, Forssell sanoo.

Jalat maassa tähtikultista huolimatta Jalkapallohullussa Englannissa fanit elävät ja kuolevat joukkueensa mukana. Pelaajat ovat kaiken keskipiste, ja jalkapallon ympärillä vinhasti pyörivä mediasirkus kuvaa heidät miltei jumalallisessa valossa. Toisaalta taas epäonnistuvien sankareiden kohtalona on olla yleisiä kaatopaikkoja. Forssell on ollut fanien suosikki niin HJK:ssa, Saksasssa kuin Englannissakin. Chelsean kotipeleissä on näkynyt muun muassa ”May the Forss be with you” -lakanoita, ja kotimaassakin maajoukkuepeleissä on vilkkunut ”Forssell on kärki” -kyltti. Fanien suosio ja jalkapallomaailman tähtikultti eivät kuitenkaan nosta Forssellin nappiksia ruohonjuuritasolta: – Jalat maassa -asenteen pitäminen ei ole kovin vaikeaa. Tässä ammatissa jos jossain hyviä päiviä seuraavat huonot. Jos antaa leijumiselle tilaa hetkenkään ajan, se näkyy heti pelissä ja tuloksissa, Forssell sanoo ja lisää: – Onneksi on paljon ystäviä ja kavereita, jotka kyllä huomauttelisivat, jos tämä alkaisi nousta päähän. Tähtikultti on osa tätä ammattia, siihen pitää vain sopeutua ja hyväksyä se. Itse sitä ei kuitenkaan tarvitse lähteä turhan päiten lietsomaan.

Loukkaantumiset riesana Forssellia kehuttiin jo nuorena huippulahjakkuudeksi, ja ankaran harjoittelun tuloksena hän on pystynyt lunastamaan häneen kohdistuneet odotukset. Fanien

4

Nuotta 2/2005

Taivaalliset areenat

Mikluna tunteman Forssellin nousua kaikkein korkeimmalle huipulle ovat kuitenkin vaikeuttaneet monet loukkaantumiset. Myös kuluva kausi on jäänyt muutamaa peliä lukuun ottamatta häneltä väliin, kun ennenkin vaivana ollut polvi vaati parantuakseen leikkauspöytää. Toipumiseen kuluu aikaa melkein puoli vuotta. – Loukkaantumisetkin on pakko hyväksyä osaksi ammattia. Totta kai tämä uusi vamma on kirpaissut mieltä moneen kertaan. Mutta aika hyvin olen onnistunut pitämään itseni kasassa. On pakko uskoa eteenpäin ja tuleviin hyviin aikoihin ja jaksaa tehdä raskasta kuntoutustyötä. – Oma käsitykseni on, että Jumala on kuitenkin aina oikeudenmukainen.

Rasismi ja urheilu Jalkapalloiluun ja urheiluun liittyy monia lieveilmiöitä, joista kaikki eivät ole positiivisia. Loppuvuodesta esille nousi ikävällä tavalla katsojien rasismi. Espanjassa kymmentuhatpäinen yleisö matki apinaa aina kun Englannin mustat pelaajat koskivat palloon, ja vastaavaa jouduttiin näkemään muuallakin. Rasismi on ollut puheenaiheena muissakin urheilulajeissa. Loppuvuonna puhutti myös tapaus, jossa Venäjällä jääkiekkopelissä katsoja reagoi mustaan jääkiekkoilijaan heittämällä banaaninkuoria jäälle. Forssell ei ole katsomorasismin yllättävästä noususta innoissaan.

Tutkimattomia ovat Herran tiet, eikä Jumala ole rukousautomaatti, sanotaan. Sen on huomannut moni suomalainen jalkapallofani, jonka hiljainen rukous tai ainakin toive on ollut, että Suomi kerrankin pääsisi karsinnoista läpi MM- tai EMturnaukseen. Forssellilla on rohkaisevia sanoja pitkään odottaneille faneille: – Koettakaa jaksaa odottaa vielä jokunen vuosi. Uskon vakaasti että minun omana peliaikanani vielä pääsemme joihinkin arvokisoihin. Taivaasta on esitetty monia mielikuvia ja ajatuksia. Helmiportit ja kultakadut ovat niissä vakiokamaa, mutta taivaallisista jalkapallostadioneista kuulee puhuttavan hiukan harvemmin. Pelataankohan taivaassa ollenkaan jalkapalloa? – Sen kun tietäisi. Elän toivossa, että tiedän senkin asian joku päivä.

Johannes Koskenniemi Kuvat Jussi Eskola


ll

Mikael Forsse

8 syntynyt: 5. 3. 9 liigan ultaa 997, Valio -k saavutukset: SM 04

aja 3/20 kuukauden pela sa 32 essa 9, Chelseas om pelinumero: Su Cr ystal la al in la t lu elsea, ol seurat: HJK , Ch ba ad chissa ja ssia Mönchengl Palacessa, Boru Birminghamissa , joissa 2 maalia joukkuepelit: 3 A-maa

Hoidan suhdettani Jumalaan ihan tavallisesti: rukoilemalla, ajattelemalla, lukemalla ja juttelemalla.

Nuotta 2/2005

5


Kiveen kirjoitetut

Riittääkö uskosi varmasti? Mitä uskolla tarkoitetaan? Ja kun jotkut puhuvat vielä tosiuskovaisesta? Mistä voi tietää olevansa oikeassa uskossa, joka pelastaa kadotuksesta taivaaseen? Pitäisikö puhua enemmän uskon kohteesta kuin uskon määrästä? Käärmeitä ja katsojia Mitä siis on pelastava usko? Jeesukselta kysyttiin samaa. Hän vastasi kertomalla stoorin Vanhasta testamentista (Joh. 3 ja 4. Moos. 21: 4– 9). Erämaassa kotimaataan kohti vaeltava Israel kapinoi taas kerran Jumalaa vastaan. Rangaistukseksi se sai keskelleen myrkkykäärmeitä, jotka purivat. Osuman saaneet kuolivat tuskallisen kuoleman eikä mikään voinut auttaa. Siinä vaiheessa kansa kääntyi Jumalan puoleen. Jumalan käskystä Mooses teki pronssisen käärmeen ja nosti sen korkealle. Kuitenkin käärmeen uhri, joka tuli katsomaan pronssikäärmettä, parani eikä kuollut.

Uskon tiellä kuljetaan 24 tuntia vuorokaudessa

6

Nuotta 2/2005

Jeesus soveltaa kertomuksen meihin ja itseensä. Me olemme saaneet ikään kuin kuolettavan käärmeen piston: olemme langenneet syntiin, päivämme ovat luetut ja taivaspaikkaa ei ole luvassa. Meidän suonissamme virtaa jo käärmeen myrkky, jota emme saa itse pois. Jumalan apu on vastaavanlainen kuin kerran Mooseksen aikana: Myös Jeesus nostettiin korkealle, kun hänet naulittiin Golgatan kukkulalle. Hänen päälleen Jumala sälytti koko maailman syntivelan. Jokainen joka tulee ristin juurelle ja katsoo Jeesukseen, löytää pelastuksen, on vapaa synnistään ja saa iankaikkisen elämän. Kristuksen luo me tulemme jo kasteessa. Kun meidät kastetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, synnymme ”vedestä ja Hengestä”. Jumalan Henki synnyttää uskon sydämessämme. Tähän yhteyteen liittyy tuttu raamatunkohta, jonka moni osaa ulkoa: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään,

joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16). Pelastavan uskon ydin on siinä, että sen kohde on oikea. Me löydämme taivaan vain niin, että Jumala lahjoittaa meille aivan kaiken, mitä taivasreissulle tarvitaan.

Ajattelua vai matkantekoa? Meidän maassamme usko ymmärretään usein pelkäksi järkeilyksi. Siksi funtsimme usein epätietoisina, ymmärrämmekö asian oikein ja olemmeko varmasti Jumalan omia. Toki Raamattu kuvaa uskon myös ajatteluksi ja tästä varmaan upein esimerkki on Psalmi 139, todellinen pohtijan psalmi. Silti uskosta yleisemmin käytetyt vertauskuvat ovat erilaisia: Usko on tiellä kulkemista, lankeamista, eksymistä, nousemista, tielle palaamista ja lopulta kotiin pääsemistä. Tässä kolme näkökulmaa. Ensinnäkin Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani” (Joh. 14:6). On vain yksi tie taivaaseen Jumalan luo ja se on Jeesus Kristus. Kaikki muut tiet vievät kadotukseen, olivatpa ne vieraita uskontoja tai välinpitämättömyyttä uskonasioista. Toiseksi usko ei ole kuva-arvoituksen kaltainen peli, jonka kerran hoksattuaan

Jokainen päivä on täynnä valintoja: teenkö niin kuin Raamattu opettaa vai menenkö omille poluilleni, ehkä enemmistön mukana? osaa ratkaista vielä vuosien jälkeenkin. Niin kuin matkustaja kulkee eteenpäin, niin kristitty ihminenkin elää uskoaan todeksi 24h. Jokainen päivä on täynnä valintoja: teenkö niin kuin Raamattu opettaa vai menenkö omille poluilleni, ehkä enemmistön mukana? Uskon tiellä kuljetaan päivittäin, aamurukouksessa ja Raamatun äärellä, mutta myös iltapalalla, ystävien seurassa ja yön hetkinä. Kolmanneksi usko erottaa ja yhdistää. Se saattaa karttamaan niitä paikkoja, joissa kristillinen usko ja siitä tehtävät johtopäätökset ovat vieraita. Se yhdistää niihin ihmisiin, jotka polvistuvat samaan ehtoollispöytään ja joilla on sama määränpää. Se ohjaa tukemaan muita taivasmatkalaisia ja pyytämään myös tukea heiltä. Sama matka, paljolti samat vaivat, samat surut ja samat ilot. Ja perillä yhteinen ilo!

Erkki Koskenniemi


e ASIANTUNTIJAN

V A S TA A N O T O L L A

Uskon todisteiden lyhyt oppimäärä

Usko on uskoa, eikä sitä voi eikä tarvitse selittää sen kummemmin tieteellisesti kuin puhtaalla järjelläkään. Kuitenkin me kristityt törmäämme aina silloin tällöin epäilyihin Raamatun totuudesta. Omassa mielessä saattaa pyöriä ihmetteleviä ajatuksia, tai ei-uskovat kaverit saattavat kysellä pitäviä perusteluja Raamatun tapahtumille. Pastori Eero Junkkaala vastailee joihinkin kiperiin kysymyksiin.

Mitä sana apologia tarkoittaa? Apologia tarkoittaa uskon puolustamista. Jumala ei tarvitse puolustajia mutta uskoa kannattaa puolustaa.

Voiko Raamattuun luottaa? Voiko ihmiskunnan historiaa todella lukea Raamatusta? Löytyykö siitä todisteita? Arkeologisten kaivausten perusteella on selvää, että Raamatun kertomukset perustuvat historiallisiin tosiasioihin. Raamatussa kerrotaan muinaisen maailman suurvalloista, kuten Egyptistä, Babyloniasta, Assyriasta, Aleksanteri Suuren valtakunnasta sekä tietenkin Roomasta, joka ristiinnaulitsi Jeesuksen. Näkökulma on koko ajan pelastushistoriallinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että asioita tarkastellaan sen mukaan, miten maailmanvallat ovat suhtautuneet Israeliin, Jumalan valittuun kansaan. Raamattuun voi siis luottaa ja todisteita on enemmän kuin tähän lehteen mahtuu. Käykää vaikka itse katsomassa Hasorin kaivauksilla Galileassa.

Onko Jeesus ollut todella olemassa? Raamatun monipuolinen aineisto riittäisi ilman muuta todistamaan Jeesuksen olemassaolon puolesta, mutta myös muuta materiaalia löytyy. Historioitsija Josefus mainitsee Jeesuksen kaksi kertaa. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty ylipappi Kaifaan luut ja Pontius Pilatuksen nimi, joten myös kärsimyshistorian pahimmat konnat on löydetty.

Onko Jeesuksen ylösnousemukselle todisteita, vai onko mahdollista, että koko juttu onkin ollut suurta huijausta? Ihmeen luonteeseen kuuluu, että sitä ei voi todistaa tieteellisin keinoin. Mutta miettikää itse: hauta oli tyhjä eikä kukaan löytänyt ruumista mistään. Sen jälkeen pelokkaat opetuslapset ryhtyivät yhtäkkiä täysin pelottomasti julistamaan ylösnoussutta Jeesusta. Huijaus ei synnytä moista ilmiötä eikä maailman suurin uskonto synny petoksen varassa. Jos on olemassa Jumala, joka on luonut maailman, niin yksi ylösnousemus on sen rinnalla aika pikkujuttu.

Mitä sanoa kavereille, jotka epäilevät Raamatun totuutta? Kyllä Raamattua saa ihan vapaasti epäillä, mutta miljoonat ovat siihen uskoneet ja rakentaneet koko elämänsä sen varaan ja se on kestänyt. Voisin esittää pitkän listan hyviä todisteita Raamatun totuudellisuuden puolesta, mutta lopulta kysymys ei ratkea älyllisin pohdinnoin. Niinpä sanoisin: kokeile itse. Ota Raamatun sana vakavasti ja katso, toimiiko se sinun elämässäsi.

Maria Korpi maria.korpi@nuotta.com Kuva Jani Uljas Eeron kuva Raija Lundström

Eero Junkkaala

Nuotta 2/2005

7


Mission Possible

Kristittyjen vainot nyt Marttyyrikertomukset ovat tunnetuimpia esimerkkejä kristittyjen kohtaamista vainoista. Vainojen keskellä elää nykyäänkin yli 00 miljoonaa kristittyä. Jumalan sanasta kiinnipitäviä ihmisiä uhkaa monissa maissa kidutus, vankileiri ja kuolema. – Kristittyjä syrjitään ja heistä annetaan tiedotusvälineissä valheellisia tietoja. Pahimmillaan he joutuvat vankilaan ja kärsivät kidutuksesta, Maailman Evankelikaalisen Liiton (WEA = World Evangelical Alliance) Uskonnonvapauskomission johtaja Johan Candelin kertoo kristityn elämästä maapallon toisella puolella. – Erityisen vaikeaa on asua kristittynä muslimi- tai kommunismimaissa, Candelin jatkaa ja mainitsee esimerkkimaina Pohjois-Korean, Kiinan ja Saudi-Arabian. ”Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.” Matt. 10:22

Taistelu saatanaa vastaan Kristittyjen vainoista puhutaan jo Raamatussa. Jumala ei ole luvannut omilleen nojatuolimatkaa taivaaseen. Candelinin mukaan loukkaukset kristittyjä kohtaan puetaan usein poliittiseen muotoon. Pääsyy vainoihin on kuitenkin uskonnollinen. – Vainot aiheuttaa henki, joka vihaa Jeesuksesta kertovaa sanaa, Candelin muistuttaa. Sama henki on vaikuttanut ajanlaskun alusta asti. Nykypäivän kärsimykset ovat

1900-luvun aikana uskonsa takia on kuollut enemmän ihmisiä kuin aikaisempina vuosisatoina yhteensä. jatkoa 300-luvulla alkaneille vainoille. Niiden esiintymismuodot ovat vain muuttuneet. – Nykyään kuollaan poliisilaitoksilla ja vankiloissa, ei niinkään spektaakkelimaisesti isoilla areenoilla, Candelin kuvaa vainojen ilmentymisen eroja. ”Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät kykene tappamaan sielua. Pelätkää sen sijaan häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.” Matt. 10:28

Herätys! Vainoista huolimatta näissä maissa on jatkuvasti herätystä. Uskossa olevien määrä lisääntyy päivittäin.

8

Nuotta 2/2005

Kuva nuoresta Li-tytöstä Laosista. Hänen pastori-isänsä tapettiin pellolla, kun hän oli työssä. Syy tappamiseen: hän oli kristitty.

Maailman Evankelikaalisen Liiton Uskonnonvapauskomission johtaja Johan Candelin.

Alkuseurakunnan vainojen aikana kristittyjen salainen tunnusmerkki oli kala.

riaa: Vainojen histo Neron inottiin Keisari va ä yj tt ti is kr K E RR A N estelmällisemENSIMMÄISEN ltakunnassa ennen 00-lukua. Järjnuksen ollessa ia va

clet aikaan Rooman 300-luvulla Dio ikki ivat kuitenkin ko räyksen, että ka al ää ot m i in to va an n min hä 3 iin tt 30 lte ista vä ina. Vuonna ittyjen tappam st ri Rooman keisar K . ille nä sa te ta yh rkon ävä maan ttiin lisäävän ki lä kirkot on revitt pe n ie em ol ttyyriku aluksi, sillä mar itenkaan luopuristityt eivät ku syyttä. K . t. va ni he pa inot takia henkensä Vuonna 304 va ettivät tämän en m oi et en on le M ol a. iin sanast en todett iid N . 3 neet Jumalan na n on to iin virallisesti vu rkkoa on mahdo Vainot lopetett nnettiin, että ki yö m la al m sa ta keutettuja, mut t sitä enä. ilt a, vaan lujittiva ng ko he rk ki n saada aa am itä, kuinka styneet tuho emen” kertoo si si Vainot eivät py on ri ve n je nta ”kristitty tisestään. Sano rä vain kasvaa. n uskovien mää ki na ka ai en oj vain

– Ihmiset tietävät, mitä joutuvat kestämään, jos kääntyvät kristinuskoon. He ovat kuitenkin valmiita kantamaan sen ristin. Esimerkiksi Kiinassa uskoon arvioidaan tulevan valtion vastustelusta huolimatta 35 000 ihmistä päivässä. Evankeliumista kertominen on useissa maissa erittäin vaikeaa. – Uskovat ihmiset pyytävät koteihinsa naapureitaan ja ystäviään. Nämä taas kutsuvat mukaan uusia ihmisiä, Candelin kertoo sanan kuulemisen etenemisestä. Näin syntyvien kotiseurakuntien täytyy pysyä pieninä, sillä mitä suuremmaksi ne kasvavat, sen suurempi on kiinnijäämisen vaara. – Vaikka kiinnijäämisen riski on olemassa, kristityt eivät peittele vakaumustaan. He toivovat olevansa todistuksena muille ihmisille, jotta nämäkin voivat löytää Jumalan. Sama marttyyrihenki on siis säilynyt läpi vuosisatojen. – He ovat lähetysmatkalla vainojen keskellä, Candelin kuvailee Jumalan armosta syntyvää ajatusmallia ja kertoo miehestä, joka lähetettiin keskitysleirille uskonsa tähden. – Hän ajatteli, että sillä vankileirillä tarvittiin Jumalan sanan esille tuojaa ja koki itse saaneensa tuon tehtävän. ”Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko.” Room. 12:14

Esirukous kantaa Candelinin arvion mukaan vainot vain lisääntyvät tulevaisuudessa. Väitettä tukee tieto siitä, että 1900-luvun aikana uskonsa takia on kuollut enemmän ihmisiä kuin aikaisempina vuosisatoina yhteensä. – Tästä maailmasta ei tule koskaan paratiisia. Olojen käydessä yhä ahtaammiksi Candelin uskoo myös herätyksen tuulien puhaltavan yhä voimakkaammin. Candelinin mukaan ajatus vainojen lisääntymisestä ei masenna niiden keskellä eläviä. Vainotut eivät niinkään toivo osansa helpottuvan. – Ennen kaikkea he pyytävät esirukousta. Heille on tärkeää, että maailmanlaajuinen kirkko rukoilee heidän puolestaan. ”Me voimmekin ylpeinä kertoa Jumalan seurakunnissa teistä ja teidän kestävyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissa ja ahdingoissa, joiden keskellä elätte.” 2 Tess. 1:4

a Lisätietoja vainotuista: www.marttyyrikirkonystavat.fi Samasta nettiosoitteesta voi tilata maailmalta tulevia viikoittaisia rukousaiheita.

Emmi Heimonen emmi.heimonen@nuotta.com Kuvat Emmi Heimonen ja www.marttyyrikirkonystavat.fi


Anna uskon näkyä Jeesus sanoi opetuslapsistaan, että ”jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat” (Luuk. 9:40). Multimedian ja logojen hallitsemana aikanakaan kivet eivät huuda, koska hyvä sanoma pelastuksesta ja vapaudesta kulkee eteenpäin monella tavalla. Nuotta esittelee muutamia moderneista keinoista.

Kymmenisen vuotta sitten liikenteessä näkyi kalojen lisäksi myös toisenlaisia kristillisiä symboleita. Monilla paikkakunnilla taajamamerkkien torneista oli tehty erkkarilla kirkontorneja. Sehän ei vaadi kuin yhden poikkiviivan. Kirkontorneja ei ole viime aikoina näkynyt, mutta kukapa tietää mitä vuosi 2005 tuo tullessaan.

Moderni työkalupakki auttaa levittämään evankeliumia

Gospelia netissä

Nähdään lipputangolla 15. 9. 2004 monissa USA:n kouluissa ja yliopistoissa vietettiin viidettätoista See You at the Pole -päivää. Ajatuksena oli taas koota jokaisen koulun uskovat oppilaat lipputangon ympärille rukoilemaan opiskelijaherätyksen, nuorten elintapojen ja isänmaan puolesta. SyatP-tapahtuma syntyi Texasissa opiskelijoiden parissa ja kokosi jo ensimmäisenä vuonna 65 000 rukoilijaa lipputangoille neljässä eri osavaltiossa. Linkki: www.syatp.com

WWJD Maailmalle rannekkeissa, t-paidoissa ja ties missä muussa räjähtävällä vauhdilla levinnyt lyhenne WWJD, ”What Would Jesus Do”, on peräisin Charles Monroe Sheldonin kirjasta Hänen askeleissaan, joka ilmestyi vuonna 1896. Lyhenteen tunnettavuutta ovat hyödyntäneet myös muut tahot: USA:ssa mainostettiin taannoin lyhenteen WWJD tarkoittavan myös ”What

Would Jesus Drive”. Ideana oli markkinoida ympäristöystävällisiä autoja. Samoin USA:ssa käytetään lyhennettä HWJD, ”How Would Jesus Drive”, joka kehottaa säästäväiseen ja ystävälliseen autoilemiseen. Jotkut kristityt maailmalla ovat arvostelleet WWJD:tä lakihenkisyydestä ja todenneet, ettei ihminen voi tietää, mitä Jeesus kulloinkin tekisi. Tilalle he nostaisivat kirjaimet WDJD − ”What Did Jesus Do”. Oli miten oli, joka tapauksessa WWJD on yksi tunnetuimmista kristillisistä symboleista, ainakin länsimaissa. Linkki: www.whatwouldjesusdo.com

Nopeat Internet-yhteydet ovat tuoneet mukanaan nettiradiot. Myös kristillisiä nettiradioita on olemassa, ja ne ovat omalla tavallaan ja paikallaan tekemässä lähetystyötä. Hyviä kristillisiä nettiradioita ovat mm. www.christianrock.net, www.christianhardrock.net ja www.christian-hiphop.net.

Tornista kirkontorni Kala auton takana Symbolien esilläpitäminen on helppo tapa levittää ilosanomaa. Esimerkiksi maanteillä autojen takana näkyy usein pieni kala. Kala kristillisenä symbolina juontaa juurensa alkuseurakuntaan. Kreikankielinen sana ”ictus” eli kala muodostuu

sanojen Jeesus Kristus Jumalan poika Vapahtaja alkukirjaimista. Kuskin kannattaa kuitenkin muistaa ajellessaan, että auton takana on kala, ettei tule kaahailullaan antaneeksi muille autoilijoille syytä manata uskovaisia.

Tienvarsimainokset ja evankeliumi Ulkomailla, esimerkiksi Isossa-Britanniassa, monen kaupungin katukuvaan kuuluvat kirkkojen raamatunlausemainokset. Siellä täällä iso plakaatti julistaa pienoisevankeliumia, toisaalla taas rakkauden kaksoiskäskyä. Suomessa vastaavaa saattaa nähdä Tampereen Pyynikillä, jossa usein nokkela slogan tienvarressa kutsuu ihmisiä jumalanpalvelukseen, esimerkiksi ”Apu, Hymy ja Seura – joka sunnuntaina kello 10” tai ”Valohoitoa – kirkossa pyhänä klo 10”.

Johannes Koskenniemi johannes.koskenniemi@nuotta.com Kuvat Riikka Hämäläinen, www.syatp.com Nuotta 2/2005

9


Kolumni

Ystäväevankeliointia

Herätys nuoriso!

Pieni ryhmä Turun Normaalikoulun lukion oppilaita puhelee innokkaasti koulun käytävällä. Heitä yhdistävät vuoden ajan toiminnassa ollut rukouspiiri, usko Jeesukseen ja halu kertoa evankeliumin ilosanomaa eteenpäin. Usko saa kuulua ja näkyä – myös koulussa.

L

aura Järvenpää, Jan Vollbehr, Essi Lahti, Aura Nurmi, Miika Vihersaari ja Anssi Viljanen kuuluvat kaikki Normaalikoulun rukouspiiriin. Piiri sai alkunsa, kun Anssi ja Jan huomasivat koulussa toisillaan samanlaiset rannenauhat. Anssi: Huomasimme toisillamme WWJDrannekkeet ja sitä kautta tutustuimme. Jan: Sitten tajusimme, että koulusta löytyy varmasti muitakin uskovia ja päätimme perustaa rukouspiirin.

Koko päivä kristittynä Kristitty on uskova muulloinkin kuin rukouspiirin ajan. Ryhmän nuoret eivät tunnu häpeilevän sitä. Anssi: Saa olla rauhassa vähän hämäräperäinen. Miika: Ja jos on huono päivä, toisen uskovan seura helpottaa. Essi: Pelkästään toisen uskovan näkemisestäkin tulee hyvä mieli. Muut yhtyvät ajatukseen. Kristittyjen yhteys toimii siis koulun käytävilläkin. Toisten uskovien tuki on tärkeää arkipäivän keskellä. Jan: Kristittynä oleminen koulussa on toisaalta myös haastavaa. Muut tarkkailevat tekemisiä jatkuvasti. Toisaalta haastavuus on myös innostava tekijä. Saa olla omalla paikallaan todistus Jumalasta joka päivä. Laura: Välillä kyllä tuntuu siltä, ettei ole oikeutta näyttää uskoaan, kun koulukaverit tietää, mitä kaikkea on tullut ennen puuhailtua. Armahdetun syntisen ei kannata koulussakaan piilottaa kynttilää vakan alle. Miika: Kristittyjen tulisi olla koulussa se valo, jonka kautta Jumala loistaa. Esikuva siitä, millaista mallia nuoret haluaisivat koulussa näyttää, löytyy Raamatusta. Jan: Haluaisin olla sellainen ihminen joka osaa rakastaa. Anssi: Palvelijasydän.

0

Nuotta 2/2005

Totuus vapauttaa

Laura: Vaikka ihmiset olivat kyllä hiukan epäluuloisia, että saako tästä oikeasti ottaa. Rukouspiiriläiset kannustavat muita nuoria aloittamaan koulussaan vastaavaa toimintaa ja pitämään esillä Jumalan sanaa. Jan: Olkaa rohkeita, vaikka homma ei heti lähtisi toimimaan. Anssi: Vaikka meillä nyt menee hyvin niin ensimmäinen puoli vuotta oli aika rämpimistä. Essi: Ja muistakaa rukoilla piirinne puolesta. Norssin rukouspiiriläiset miettivät uusia keinoja kertoa Jumalan sanasta koulukavereilleen. Näistä ideoista ja niiden toteuttamisesta kuulette jatkossa.

Koulukavereiden suhtautuminen uskonsa esille tuoviin nuoriin on vaihtelevaa. Aura: Yleisesti ottaen kaikki ovat ottaneet tiedon suvaitsevasti vastaan. Yleisenä ajatuksena tuntuu olevan, että kun on kerran kertonut uskostaan, olo käy helpommaksi. Jan halusi uuteen kouluun tullessaan tehdä alusta asti selväksi, mihin uskoo. Jan: Sen jälkeen voi vapaammin olla oma Emmi Heimonen emmi.heimonen@nuotta.com itsensä. Usko tulee esille monissa tilanteissa suoraan ja kiertoteitse. Laura: Jotkut tunneilla esille tulRukouspiirit leet mielipiteeni kertovat varympäri Suomea masti siitä, että olen uskossa. Kuulijakunnasta löytyy aina Jos sinulla on rukouspiiri a myös negatiivisesti uskoon suhkoulussasi ja se ei ole kartall ite Oso . tautuvia. aan ott – ilmoita siitä Nu om ta.c Laura: Joskus opettajat ja oppiuot on: prayerzone@n laat heittävät yhdessä läppää kristinuskosta. Utsjoki Miika: Välillä taas uskon esille • Enontekiö tuominenkin voi mennä vikaan. • Pello Kerran pelotin netissä yhden kes• Raahe • kustelukaverin pois puhuessani Kokkola • Vimpeli • Alajärvi uskosta ehkä liian aggressiivisella • Kaustinen • Vaasa • Soini • tyylillä. Nurmo • Seinäjoki • Alavus

Rukousta ja siunattuja pullia Tasapainoilua vaatii myös yhteisessä rukouspiirissä käyminen. Mukana on ihmisiä monista suuntauksista. Essi: Alussa oli sellainen tunne, ettemme yhtään tunne toisiamme. Oli outoa, kun kaikilla oli vähän oma tyylinsä rukoilla. Yhteinen tekeminen kuitenkin lähensi taustoiltaan erilaisia nuoria. Laura: Meillä oli sellainen pullaprojekti. Leivoimme 500 pullaa. Jokaisessa pullassa oli raamatunkohta ja kutsu rukouspiiriin. Projekti herätti paljon keskustelua ja otettiin yleisesti ottaen hyvin vastaan.

• Nakkila •Kiukainen• Kankaanpää • Tampere •Uusikaupunki • Hämeelinna • Laitila • Turku • Nummela• Helsinki • Vantaa • Järvenpää • Lahti • Mäntsälä • Vääksy • Heinola • Mänttä • Jyväskylä • Outokumpu • rvi Mikkeli • Loviisa • Kauniainen • Saarijä • sala Kanga • • Lappeenranta • Kuopio emi • Teuva

Riihimäki • Kuhmoinen • Hamina • Rovani • Laihia • Lapinjärvi

TAAS ON SE AIKA vuodesta, kun postiluukusta tupsahtaa eteisen lattialle normaalien mainoskirjeiden ja laskujen seassa myös jokunen postikortti. Tällä kertaa korteissa ei keikistele rivi punalakkisia tonttu-ukkoja eikä kevään keltaisia pääsiäistipuja. Helmikuun postikortit ovat heleän vaaleanpunaisia ja niissä on paljon sydämiä. Ystävänpäivän perusajatus on kaunis, mutta siihen liittyvä kaupallisuus ja pinnallinen hehkutus tuntuvat joskus suorastaan korneilta: todellista ystävyyttä kun ei voi kääräistä pinkinpunaiseen silkkipaperiin ja postittaa ystävälle sievänä pakettina kerran vuodessa. ”Ystävyys on yhteinen sielu kahdessa ruumiissa” määritteli aikoinaan Aristoteles eikä tainnut hehkutella turhaan: aito ystävyys on sellaista henkistä yhteyttä kahden ihmisen välillä, jota on usein vaikea selittää. Ystävyys on jakamista, välittämistä, kuuntelua ja ymmärtämistä – sekä antamista että saamista. Todellinen ystävyys ei ole itsestäänselvyys eikä synny hetkessä. Siksi kerran saadusta ystävästä kannattaa pitää kiinni. ”Ystäväsi on ihminen, joka tietää sinusta kaiken ja silti pitää sinusta” on joku viisas joskus todennut. Paljon sen paremmin ei ystävyyttä voi määritellä. Todelliselta ystävältä ei tarvitse salata mitään, ja hänen seurassaan voi heittää naamarit nurkkaan. Hyvään ystävyyteen kuuluu, että kaikesta voidaan puhua, vaikka kaikesta ei tarvitsekaan olla samaa mieltä. Näin siis periaatteessa – käytännössä avoimuus ei aina ole helppoa. USEIMMILLA KRISTITYILLÄ on ei-uskovia ystäviä. Lähes yhtä moni on törmännyt tuttuun ongelmaan: evankeliumia on kaikkein vaikeinta kertoa niille, jotka ovat kaikkein lähimpänä. Moni toivoo ja rukoilee ystävänsä pelastumista, mutta aiheesta puhuminen tuntuu mahdottomalta. Niin ristiriitaista kuin se onkin, lähetyskäskyn noudattaminen on hankalinta omassa lähipiirissä. Ystävän evankelioimisesta on kuitenkin turha ottaa paineita, sillä jokainen kristitty on joka tapauksessa elävä todistus Jumalan rakkaudesta. Jos Jumala saa elää ja vaikuttaa sydämessä, se ei voi olla näkymättä ulospäin. Omalla elämällään jokainen voi olla kertomassa evankeliumia, eikä sanoja välttämättä tarvita. Riittää, että on reilusti se mikä on eikä häpeä sitä mihin uskoo. Joskus saattaa yllättävästikin tulla vastaan myös sopiva tilaisuus avata suunsa. Kristityn tehtävä on ennen kaikkea rakastaa lähellään eläviä ihmisiä sillä rakkaudella, jota on Jumalalta saanut. Sen enempää ei keneltäkään vaadita. Rakastaminen tarkoittaa sitä, että haluaa rakastamalleen ihmiselle kaikkea parasta. Kaikkein suurinta, mitä ystävän hyväksi voi tehdä, on rukoilla hänen puolestaan. Yhdenkään ihmisen pelastuminen kun ei loppujen lopuksi ole kiinni meistä ihmisistä. Sinikka Heiskanen


e N U O TA N

Y S TÄ V ÄT E S T I

Testaa millainen ystävä olet? loukkaantuisi, vaikka et ole ollut enää pitkään aikaan heidän kanssaan samalla aaltopituudella? Ristiriitatilanteessa sinä a) arvot juuri kahden vaiheilla, kun törmäät kavereihisi koulun käytävällä ja he kyselevät viikonloppusuunnitelmiasi. Koska toinen vaihtoehto olisi valehtelu, päätät kertoa synttäribileistäsi ja pyydät heidät samalla mukaan. b) kutsut kaverisi ilman muuta juhliisi, sillä hekin ovat kutsuneet sinut joka vuosi synttäreilleen. c) pyydät kaikkia kutsuttuja pitämään turpansa kiinni bileistä, jos he sattuvat törmäämään näihin kahteen kaveriin. Et tahdo kyseistä kaksikkoa pilaamaan juhliasi.

Nuotan ystävyystesti paljastaa, millainen ystävä olet: kaikkien kaveri, uskollinen vierelläkulkija vai omaan napaan tuijottaja. Testaa niin tiedät!

5. Suunnittelette kaveriporukalla hiihtolomaviikolle laskettelureissua Lappiin. Yksi ystävistäsi joutuu kuitenkin perumaan lähtönsä aivan viimemetreillä rahapulan vuoksi. Sinä a) olet pahoillasi ystäväsi puolesta, sillä tiedät miten paljon hän pitää lautailusta ja olisi ehdottomasti halunnut päästä mukaan. Yrität keksiä erilaisia konsteja haalia matkakassa pikaisesti kasaan, mutta euroiksi et pysty muuttumaan. b) lohdutat ystävääsi, ettei hätä ole tämännäköinen, ja lupaat lainata hänelle matkarahat. Jätät kertomatta, että olit suunnitellut ostavasi rahoilla itsellesi uuden laskettelupuvun, sillä entisen saumat paukkuvat viimeisillään. Sinulle on kuitenkin tärkeintä, että ystäväsi pääsee mukaan reissulle. c) yrität näyttää siltä kuin olisit kovin pahoillasi, mutta samalla mietit mielessäsi, että oma moka – mitäs ei pidä huolta rahaasioistaan. Mielestäsi ystäväsi on aina ollut turhan holtiton rahankäyttäjä. Sinä et ainakaan lainaa moiselle törsääjälle senttiäkään.

b) paljastat ystävällesi olleesi itsekin kiinnostunut kyseisestä henkilöstä, mutta vakuutat samaan syssyyn, ettei sinua yhtään haittaa, vaikka ystävääsi onnistaisi yhteisen ihastuksenne kanssa sinua paremmin. Syvällä sisimmässäsi tiedät kakkoseksi jäämisen kuitenkin kirpaisevan. 1. Ystäväsi kertoo sinulle luottamukselc) kerrot ystävällesi ilkeän tekaistun tarinan lisesti perheensä ongelmista ja pyytää ihastuksestanne, jotta ystäväsi unohtaisi sinua olemaan kertomatta asiasta kekoko tyypin ja sinä saisit hieroa rauhassa 6. Ei-uskova ystäväsi yllättää sinut tonellekään. Sinä tuttavuutta kyseisen henkilön kanssa. teamalla, että häntä kiinnostaisi tietää a) päätät kiellosta huolimatta kertoa asiasvähän enemmän kristinuskosta ja Raata parille lähimmälle ystävällesi, sillä toivot 3. Ohikulkumatkalla oleva ystäväsi matusta. Sinä heidän rukoilevan ystäväsi perheen puosoittaa sinulle ja kyselee majapaikkaa a) ilahdut ystäväsi tunnustuksesta ja pyylesta. seuraavaksi yöksi, mutta sinulla on jo dät häntä mukaan perjantain nuortenilb) säilytät salaisuuden, sillä haluat olla luottoinen yövieras. Sinä taan. Kerrot myös tutustuneesi vastikään tamuksen arvoinen, vaikka mielesi tekisikin a) pahoittelet huonoa patjatilannetta, sillä uuteen gospelbändiin, jonka levyä lainaat puhua asiasta jonkun vanhemman ihmisen yksiössäsi on vain yksi vieraspatja. Pyydät mielelläsi. kanssa. ystävääsi kyselemään tällä kertaa toista yöb) pyydät ystävääsi iltateelle ja tartut reipc) unohdat koko jutun saman tien ja muispymispaikkaa, mutta lupaat majoittaa häpaasti härkää sarvista: kerrot mihin itse ustat asian vasta silloin, kun tapaat ystäväsi net sohvallesi, ellei muuta kortteeria löydy. kot ja ehdotat ystävällesi, että lukisitte yhseuraavan kerran ja tämä tilittää taas perb) toivotat ystäväsi empimättä tervetul- dessä Raamattua. heensä tilanteesta. leeksi, vaikka joudutkin itse nukkumaan c) toivot, että ystäväsi jättäisi aiheen sikretkipatjalla. seen, sillä et halua alkaa selventää, mistä 2. Ystäväsi paljastaa sinulle tuoreimc) ärsyynnyt siitä, että ystäväsi kyselee makristinuskossa mielestäsi on kysymys. Ystäman ihastuksensa, joka on harmiksesi japaikkaa näin viimetipassa. Olisihan hän väsi tietää sinun olevan mukana seurakunsama henkilö, jota olet itsekin tsekvoinut ilmoittaa tulostaan edes pari päivää nan toiminnassa, mutta et halua leimautua kaillut viime aikoina. Sinä aikaisemmin. Toteat ykskantaan, ettei majahihhuliksi. a) kerrot ystävällesi ihastuneesi samaan talossa ole tilaa. tyyppiin. Yhdessä mietitte, mitä moisessa Ystävätestin vastaukset löydät sivulta 22. tilanteessa pitäisi tehdä – kilpasille kun ei 4. Päätät juhlistaa synttäreitäsi järjestee mieli ryhtyä. Päätätte katsoa rauhassa tämällä kavereillesi pienet pirskeet. Sinikka Heiskanen mitä tapahtuu. Voihan olla, ettei yhteinen Vieraslistaa pohtiessa pari pitkäaikaissinikka.heiskanen@nuotta.com ihastuksenne ole kiinnostunut teistä kumta koulukaveriasi tuottavat ongelmia: Kuva Johanna Hakkari mastakaan. pitäisikö heidät kutsua, etteivät he

Nuotta 2/2005 


e 24 H

HERRAN T YÖSSÄ

Mauno muuttui Baltiassa Oman paikkansa Jumalan valtakunnan työssä voi löytää vaikkapa lyhytaikaisen lähetystyömatkan eli aktion kautta. Nastolalainen Mauno Lehto tarttui tilaisuuteen viime kesänä.

J

umalan suunnitelmat meidän varallemme ovat joskus aivan toisenlaisia kuin omamme. Katsellessaan seurakuntatalon seinällä riippuvia aktiomainoksia Mauno Lehto, 20, ei vielä olisi uskonut päätyvänsä tulevana kesänä Baltia-aktioon Latviaan ja Viroon. – Kun Jumala jotain kehottaa tekemään, se on aina se paras vaihtoehto. Vaikka Mauno ei ollut aiemmin kokenut aktioita ja ulkomaille lähtemistä omaksi jutukseen, jo tuona samana iltana hänen mieleensä iski ajatus, että Jumala haluaisi hänen lähtevän Ruotsiin. Kamppailtuaan mahdottoman tuntuisen päähänpiston kanssa muutaman minuutin ajan Mauno päätti täyttää hakupaperit. Myöhemmin hän sai kuulla, että Ruotsin-aktio oli jouduttu peruuttamaan, mutta hän voisi valita jonkin toisen kohteen. – Jumala on hassu kaveri. Jos Hän olisi kehottanut minua lähtemään alun perin Baltiaan, niin tuskin olisin lähtenyt. Mutta kun Jumala oli pehmittänyt minua ensin ajatuksella Ruotsin-aktioon lähdöstä, niin

halusin kuitenkin lähteä jonnekin muualle. Niinpä Hän sai minut sinne, minne halusi.

Selkeää evankeliumia Baltian maihin Eri maihin lähteville tiimeille järjestettiin yhteinen koulutus, jossa harjoiteltiin draamoja, sketchboardia eli evankeliointia maalaustaulun avulla sekä muita hyödyllisiä tietoja ja taitoja. – Opin siellä muun muassa, kuinka voi selkeästi ja nopeasti kertoa evankeliumin ihmiselle, joka ei ole sitä koskaan kuullut. Baltian aktiotiimissä oli Maunon lisäksi kaksi tyttöä, Linnea ja Petra. Pieni mutta tehokas iskujoukko suuntasi ensin kolmeksi päiväksi Viroon, jossa nuoret auttoivat lähetyskeskuksen muuttopuuhissa Tallinnassa sekä leirikeskuksella rakennustöissä. Matka jatkui Latvian puolelle Riikaan, jossa alkoi reissun varsinainen evankelioiva osuus. Tiimi sai täydennyksekseen latvialaisen tulkin sekä aktion vetäjäksi evankelista Poul Nielsenin. Latviassa aktiolaiset viettivät kaksi viikkoa vieraillen nuortenilloissa sekä lastenkodeissa, vanhainkodeissa ja muissa laitoksissa. He pitivät myös kadulla kokouksia draamoineen ja lauluineen.

Kommunismin varjo elää vieläkin Latvialaiset ihmiset osoittautuivat todella vieraanvaraisiksi, avuliaiksi ja ystävällisiksi.

Majoituksessakaan ei ollut valittamista; sen sijaan paikallisten omat olot eivät aina olleet yhtä miellyttävät. – Latviassa huomasi hyvin, kuinka maa on jäljessä kehityksestä, Mauno muistelee. – Esimerkiksi monet hoitokodit olivat todella ankeita. Monissa paikoissa kehitys oli jäänyt Neuvostoliiton ajan tasolle. Noista ajoista muistuttaa Baltian maissa myös edelleen yleinen ateismi, johon ihmiset on kasvatettu. Virossa vain viidesosa kansasta kuuluu kristillisiin kirkkoihin. – Huomasin, kuinka Eesti ja Latvia todella tarvitsevat sitä, että Jumala antaisi herätyksen pyyhkäistä Baltian halki. Mauno kertoo aktion olleen kasvamisen aikaa. Asioiden jättäminen Jumalan käsiin kasvatti luottamusta Häneen, ja nuoret kokivat, miten rukous auttoi moneen ongelmatilanteeseen. – Jumala näytti taas kerran, miten pieni ja onneton olen ilman Häntä. Sain myös huomata, kuinka alkutaipaleella olen sillä tiellä, jota Jumala on minua viemässä. Aktion jälkeen Maunon tie on vienyt ainakin nuorisotiimilinjalle. Tulevaisuuden suunnitelmissa ovat teologian opinnot yliopistossa ja ehkä papin ammatti, jos Jumala suo. www.nuortenmaailma.fi/lahetys.php

Teksti ja kuva Sari Nuutinen

Henkilö

Ulla kutsuu elämäevankeliointiin Nuorisotyönohjaaja Ulla Anttilalle evankeliumin eteenpäin vieminen on kohtaamista ja oman värin näyttämistä.

A

lajärven seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ulla Anttila vie evankeliumia eteenpäin kokopäiväisesti. Ullalle evankeliumin eteenpäin vieminen on elämäntapa, kuten hänen työnsäkin. – Näytitpä naamaasi missä tahansa, olet seurakunnan työntekijä. Yritän omalla elämälläni julistaa Jeesuksesta ja edustaa seurakuntaa. Ulla ei koe itselleen helpoksi kulkea kaduilla ja julistaa Jeesuksen rakkaudesta. Hänelle ominaista on kohdata nuoria yksittäisissä tilanteissa niin seurakunnan toiminnassa kuin kauppareissuillakin. – Pienet asiat ovat ihmisille tärkeitä, kuten kuunteleminen ja välittäminen. Osoittamalla, että välittää ja on kiinnostunut toisesta, voi myös itse olla antamassa ja kertomassa elämästä ja Jumalasta. Hyvän sanoman levittämisessä Ullalle on tärkeää kaiken muun ohella tuoda Raamattua ja sen kertomuksia esille. Esimerkiksi aamuhartauksissa hän kertoo usein Raamatun kertomuksia. – Minulle on tärkeää, että jokainen nuori voisi tuntea itsensä hyväksytyksi ja saisi onnistumisen elämyksiä seurakunnan toiminnassa.

2

Nuotta 2/2005

Omasta uskosta huolehtiminen tärkeää Vaikeinta Ullan mukaan on puhua uskosta juuri silloin, kun itsellä on epäilyjä. – Uskonelämä ei ole helppoa ja tasaista, ja juuri siksi oman uskon hoitaminen on tärkeää. On Ullan työpäivä hyvin vaikea viedä evankeliumia tiistaina eteenpäin, mikäli oma usko ei voi 4. tammikuuta hyvin. Jokaiselle Jeesukseen usko7.30 Herätys ja valle uskottua lähetystehtävää aamutoimet epätavallisen Ulla rohkaisee toteuttamaan silaikaisin. Kerhonohjaajien lä paikalla ja niillä kyvyillä, joita ideapakettien valmistelua. on Jumalalta saanut. – Oman värinsä näyttäminen 0.30 Oppitunti ala-asteella ja rakkaus muita kohtaan ovat kotiseurakunnasta. tärkeitä asioita. Tunnusta elämälläsi ja sanoillasi rohkeasti 4.00 Kotiin tekemään uskovasi Jeesukseen ja pyydä tilastoja viime vuoden ystäviäsi ja kavereitasi mukaan varhaisnuorisotyön seurakunnan toimintaan, Ulla tapahtumista ja niiden tsemppaa.

kävijämääristä.

. 6.00 Kotitöitä ja lenkkeilyä 8.00 Kerhovierailu. Kerhonvetäjille lisää materiaalia ja kuulumisten kyselyä.

Teksti ja kuva Masamitsu Amemori masamitsu. amemori@nuotta.com


e 24 H

HERRAN T YÖSSÄ

a ll e s k u m e k o k n ä m lä e Evankelista

Se onkin kuulemma työn antoisimpia puolia. Kerran erään rauhattoman erityisluokan opettajat varottivat Reinoa, että oppilaat tuskin jaksavat häntä kuunnella. Reino sanoi tunnin aluksi: – Tiedän, ettette ole tahallanne sellaisia kuin olette! Te kaipaatte rakkautta ja lämpöä! Nuoret olivat kuunnelleet Reinoa hiljaa koko tunnin. Yksi luokan pojista oli kotona kertonut vanhemmilleen, että koulussa yksi mies kertoi, miksi hän on levoton ja villi. Vanhemmat kysyivät vastausta, mutta poika käski heitä kysymään tätä Reinolta. Lopulta koko perhe tuli uskoon. Tarinoita pohjalla olleista, uskoon tulleista nuorista Reinolla on tuhatpäin. Hän kertoo muun muassa huumenuoresta ja veneen alla asuneesta nuoresta, jotka saivat kohdata Jeesuksen.

Evankelistakaan ei ole supermies

Reinon päivä

Evankelistan työ on rankkaa, eikä siinä kysellä työaikoja. Reinolla on työkeikkoja vuosittain sadasta sataan viiteenkymmeneen. Matkustelua siis riittää. Joskus myös kokeneen evankelistan itsetunto vajoaa alas, ja ihmisten edessä puhuminen tuntuu vaikealta. – Tulee sellainen alemmuuden tunne, kun katselen itseäni elämäni lävitse. Joskus varsinkin nuorten eteen noustessa on vaikeaa. Vaimo onneksi rohkaisee tällaisissa tilanteissa.

3.00 Reino herää ensimmäisen kerran. Hän viettää aikaa Herran edessä ja Sanan alla. ”Rukoilen ja luen Raamattua ravitakseni itseäni.” 4.00 Takaisin nukkumaan. 8.00 Reino herää aamutoimiin. Raamatun ja muiden kirjojen lukemista. Aikaa menee myös tietokoneen äärellä. Hän kirjoittaa milloin mitäkin kirjaprojektia sekä valmistelee puheita. 2.00 Kävelylenkki. 4.00 Reino ja hänen vaimonsa lähtevät Porista ajamaan kohti Eräjärveä. 7.20 Pysähdys Orivedellä. Reino kysyy tietä ja käy ostamassa karkkipussin. 7.40 Ajoissa (kuten yleensä) perillä Eräjärven seurakuntatalolla. Monet ihmiset tulevat juttelemaan Reinolle ja kertovat, kuinka ovat tavanneet hänet joskus monta vuotta sitten. 9.00 Jumalanpalvelus. Reino pitää puheen. 2.0 Valkamat saavat majapaikan paikallisen perheen kotoa. Viikko jatkuu Talvipäivillä ja kouluvierailuilla.

Nuotan toimittaja tapasi kokeneen evankelistan, Reino Valkaman Eräjärven Talvipäivillä. Leppoisa herrasmies on ollut Herran kentällä työssä jo lähes viisikymmentä vuotta.

R

eino Valkama tuli uskoon vuonna 1957 ja noin vuoden päästä siitä hän oli ensimmäisen kerran evankelistan hommissa. Sillä tiellä hän on vieläkin. – Elämäni suunta muuttui uskoontulon vaikutuksesta huikeasti. Jumala teki minussa täydellisen työn! Reinon ensimmäiset sanat uskoon tultua olivat ”Mun ei tartte enää juoda. Jeesus on mun pelastanu!” – Siitä se alkoi. Pian minulle tuli voimakas halu kertoa uskostani kaikille, Reino kertoo. Reino kertoi elämänmuutoksestaan kaikkialla: seurakunnassa, kaduilla ja tanssipaikoilla.

Tuhansia kilometrejä, tuhansia nuoria Ensimmäisinä vuosina Reinon evankeliointityö oli suurimmaksi osaksi henkilökohtaista työtä. Hän meni esimerkiksi baariin, otti kupin kahvia ja

Kuvassa Reino on Haaste tapahtumassa kohtaamassa nuoria. Kuvassa mukana myös evankelista Päivi Niemi.

istui pöytään juttelemaan ihmisten kanssa. Hän kertoi heille, että pelastus on tarjolla. Reino oli ensimmäisen kerran koulussa puhumassa Jeesuksesta vuonna 1962. Pääasiallisen työnsä hän onkin tehnyt nuorten parissa. Hän tekee vieläkin paljon kouluvierailuja. – Koulutyötä tarvitaan! Huumeet, alkoholi ja vanhempien avioero kylvävät lap-

Tämän kovan maailman repimänä nuorten sisin on nyt auki siin turvattomuutta. Tämän kovan maailman repimänä nuorten sisin on nyt auki.

Reino kohtaa nuoret lämmöllä Reino tietää, mitä nuoret tarvitsevat: hyväksyntää, rakkautta ja läheisyyttä. Hän lähestyy nuoria isähahmona ja pohjalla rankkakin elämänkokemus. Useimmiten hänet otetaan hyvin vastaan.

Rukous ja Henki kantavat Reino kertoo, että kun julistaa evankeliumia, on tärkeää että omat asiat ovat kunnossa. Rukouksesta on hyvä aloittaa. – Kun itsellä on sisäinen rauha ja varmuus, on helpompi puhua uskosta myös muille. Usko saa näkyä ulospäin, Reino selventää. – Myös sanat tilanteisiin annetaan, kun on antautuneena Pyhälle Hengelle. Eräjärven Talvipäivät alkavat sunnuntai-illan jumalanpalveluksella, jossa Reino on puhumassa. Reino astelee puhujan pönttöön ja toivottaa kuulijoille Herran Rauhaa. ”Rauhaa!” vastaavat kuulijat. Reino kertoo muun muassa pojasta, joka soitti hänelle myöhään illalla ja kysyi, miten voi päästä taivaaseen. Nuotan lukijoita Reino kehottaa muistamaan, että meidän on ylipäätänsä mahdollista päästä taivaaseen, koska vanhempamme ovat meidät maailmaan saattaneet. – Jos olette tuskastuneita vanhempiinne, niin muistakaa, että taivas on paikka, jossa kiitätte huonompiakin äitejä ja isiä. Rukoilkaa nuoret vanhempienne, veljienne ja sisartenne puolesta, että Jumala siunaisi heitä!

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Kuva Hanna Saarela Nuotta 2/2005

3


e N U O T TA

T U T K I I M I S TÄ V I I S U T O N T E H T Y

Klassikko Viisukornerissa Simojoki–Kaskinen-superkaksikon yksi tunnetuimpia ikivihreitä lienee alun perin Liekit-musikaalia varten tehty laulu ”Tänään häneen uskon”. Kukapa ei olisi veivannut viisua rippikoulun leirinuotiolla, nuortenilloissa ja messuissa. Jos jokin henksubiisi on klassikko, niin se on ilman muuta juuri tämä. ”Isi, laula taas se muruski!” pyysi pikkusiskoni parivuotiaana harva se ilta nukkumaan mennessä, ja isihän lauloi. ”Muruski” oli pikkuneidin itse keksimä nimi laululle ”Tänään häneen uskon”. Kertosäkeen ”aamurusko” oli lapsen kielessä omaperäisesti muuttanut muotoaan. Tytön ja isän yhteinen iltalauluperinne valottaa laulun suosiota ainakin piirun verran: Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen yhteistyönä syntynyt hengellisen musiikin ikivihreä uppoaa kaikenikäisiin sukupuoleen katsomatta. Jo parinkymmenen vuoden ikään ehtineen viisun herkän haikea tunnelma, vetävä kertosäe ja armoa tulviva sanoitus eivät jätä kylmäksi.

Laulu uskon lahjasta ”Tänään häneen uskon” -sanoituksen ’minä’ on juuri tullut uskoon lähetystyöntekijän pitkän työrupeaman hedelmänä. Hän ei vielä tiedä paljoakaan uskonasioista mutta liekki palaa jo. Tekstin sanoittaja Anna-Mari Kaskinen muistelee laulun syntymiseen liittyviä vaiheita. – Simojoen Pekalla oli melodia jo olemassa ennen kuin varsinainen teksti syntyi. Kirjoitin melodiaan useita sanoituksia ennen kuin ”Tänään häneen uskon” löytyi. Melodia oli Pekan lempilapsi ja hän varjeli sitä loppuun asti. – Vaikka teksti liittyy musikaaliin, voi jokainen ihminen löytää siitä itsensä. Kun armo kirkastuu, voi laulaa ”Tänään häneen uskon”, Anna-Mari kertoo laulun merkityksestä. ”Tänään häneen uskon” on yksinkertainen tarina siitä, miten Jumala antaa ihmiselle uskon lahjana. Ihmisen omat ponnistelut ja rimpuilut eivät häntä pelasta, eikä usko synny omin voimin. Rangaistusta ei tarvitse pelätä, sillä Jumalan oma poika on jo kärsinyt sen ristillä. Ihmisen tehtäväksi jää vain ottaa armo vastaan, sillä ”sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon”.

Sinikka Heiskanen

sinikka.heiskanen@nuotta.com

Tänään häneen uskon Tunnen suurta Jumalaa vain vähän. Hän on juuri minut löytänyt. Hän hiljaa astui elämääni tähän. Kaiken uusin silmin näen nyt, näen nyt. :,: Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon. Tänään häneen uskon, näen aamuruskon. Päivä sarastaa, sarastaa. :,: Uskoa ei synny omin voimin. Ilmaiseksi anova sen saa. Sitä ansaita ei töin ja toimin. Jumala sen meille lahjoittaa, lahjoittaa. :,: Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon. Tänään häneen uskon, näen aamuruskon. Päivä sarastaa, sarastaa. :,:

Suomigospelin tehokaksikko, säveltäjä Pekka Simojoki ja sanoittaja Anna-Mari Kaskinen on tehnyt yhteistyötä 25 vuotta. Kuva: Suomen Lähetysseura / Seppo Sirkka.

Olin täynnä suurta ahdistusta. Vapahtajaa hiljaa rukoilin. Hän sanoi: älä pelkää rangaistusta. Ristillä jo sinut armahdin, armahdin. :,: Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon. Tänään häneen uskon, näen aamuruskon. Päivä sarastaa, sarastaa. :,: Sävellys Pekka Simojoki Sanoitus Anna-Mari Kaskinen (Liekit-musikaali 984)

Kolumni

Pienellä paikalla, isolla asialla MATTEUKSEN EVANKELIUMIN vii-

meisillä lehdillä Jumalan Poika antaa jokaiselle meistä käskyn. ”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni. Kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa”, kuuluu tehtävä. Jokainen meistä saa toteuttaa sitä omalla paikallaan. Yksi saa lähetyskutsun Afrikkaan, toisen työalue on oma kaveripiiri. Tämä tehtävä ei kuitenkaan aina tunnu turhan helpolta. Jumala ei ole kouluruokailun suosituimpia puheenaiheita eikä Raamattu riitä mielipiteiden perusteeksi. Ihmisen perustarpeita on tulla hyväksytyksi, eikä kristitty nuori ole mikään poikkeus. Uskovaiseksi leimautuminen ei vain tunnu sillä saralla auttavan, päinvastoin. Oman suun avaaminen pelottaa, ja liian usein sen tyytyy pitämään kiinni.

Jumala ei käske meidän julistaa loogista rationaalisen päättelyn tulosta vaan hulluutta. 4

Nuotta 2/2005

Raamattukin toteaa monessa kohtaa, ettei uskovaisuus ole in. Jumala ei käske meidän julistaa loogista rationaalisen päättelyn tulosta vaan hulluutta. Puhe meidän pahuudestamme ja Jeesuksen ristinkuolemasta ei tässä maailmassa ole järkeenkäypää. Jeesuksen omat ovat alusta asti kokeneet syrjintää, halveksuntaa ja vainoa. ”Hei ootsä joku jeesustelija?”, kysyy joku ivallisella äänensävyllä koulussa. Lähetyskäsky ei kuitenkaan velvoita meitä käännyttämään ihmisiä ja kestämään vainoa omin nokkinemme. Itse asiassa kukaan ei mitään itse pysty tekemäänkään. ”Ja katso: minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti”, päättää Jeesus lähetyskäskyn. Jumala antaa meille rohkeutta evankeliumin levitykseen, ja Pyhä Henki synnyttää ihmisissä uskon. Kun meitä pelottaa, saamme rukoilla apua ylhäältä. Vaikka kaikki muut kääntäisivät katseensa pois, Jeesus ei meitä jätä. Hänen kanssaan me saamme tätä kivistä polkua tallustaa ja päästä kerran hänen luoksensa kotiin. Niin, oonko mä sitten joku jeesustelija? Joo, oon mä. Onneksi. Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com Kuva Riikka Hämäläinen


n.

n.

n.

Kuukauden seurakuntalainen

Laura Winter:

Oulunkylässä piisaa yhteishenkeä Nuotan seurakuntapalstalla on tällä kertaa äänessä 5-vuotias Laura Winter, joka kertoo, millaista on olla seurakuntanuori Helsingin Oulunkylässä.

L

aura päätyi mukaan Oulunkylän seurakunnan kuvioihin viimekesäisen rippikoulun jälkeen. Tytöstä on sittemmin tullut puuhakas seurakuntalainen. – Sanoin äidille tässä eräänä iltana, että äiti hei, mä meen taas seurakuntaan. Mä kun oon nykyään tällanen seurakuntanuori, Laura kertoo iloisena. Hän osallistui isoskoulutukseen ja seurakunnan partioon ja oli joulun aikoihin mukana näyttelemässä jouluvaelluksella jouluevankeliumia tarha- ja eläkeläisryhmille. Lauran saattoi bongata myös laulamasta joulukirkon kuorossa. – Seurakunnan kautta olen saanut paljon uusia kavereita paria vanhaa tuttua lukuun ottamatta. Olen tutustunut ihan uusiin tyyppeihin. Seurakunnassa on mahdollisuus nähdä ystäviä, joita ei koulussa tapaa. Meidän seurakunnassa on nuorille paljon toimintaa, hän sanoo. Seurakunnan työntekijät saavat tunnustusta uudelta tulokkaalta.

Nuotta Awards

– Nuorisopapit ja -työntekijät on rentoa porukkaa. He ovat itsekin aika nuoria ja ymmärtävät meitä hyvin. Työntekijöiden kanssa on hyvä meininki, eikä tarvi ajatella, että nuo pitää meitä ihan lapsina. Laura lisää, että hyvä henki vallitsee Oulunkylässä myös seurakuntanuorten kesken. Uudet ihmiset on otettu hyvin mukaan porukkaan. Seurakunnassa järjestetään joka syksy ja kevät isosleiri, jossa puolestaan eri-ikäiset isoset tulevat toisilleen tutuiksi. – Toivottavasti paljon uusia nuoria tulisi mukaan seurakunnan toimintaan. Nuortenillat on hyvä paikka jakaa itsestä ja purkaa tunteita. Sitä paitsi tämän kautta saa oikeaa sisältöä elämään. Vaikka minulla on paljon muitakin harrastuksia, on seurakunnassa mukana olo ihan toinen juttu.

Annemaria Toivola

Nuortenillat on hyvä paikka jakaa itsestä ja purkaa tunteita. Sitä paitsi tämän kautta saa oikeaa sisältöä elämään.

Laura on

· 15imveee kesän riparilainen ava · Vi rtiota, aerobicia ja pianonsoittoa harraopstpa ilusta Pa sh ja ta · uleskelusta, kavereista, koulus · La äävä nuori neiti tykk

Jari tekee työtään levosta käsin

H

elmikuun Nuotta Awards -arvonimi kuuluu miehelle, joka on elämänsä aikana saanut nähdä ja kokea, kuinka Jumala toimii. Hän, Jari ”Iso J” Koskinen, työskentelee nuorisotyönohjaajana Joutjärven eli Jovin seurakunnassa nyt kuudettatoista vuottaan. Hän on onnellinen ja viihtyy työssään. Aina asiat eivät ole kuitenkaan olleet niin. Jari kasvoi perheessä, jota hallitsi vanhempien alkoholiongelma. Kotona ei tuettu eikä ohjattu harrastuksiin. – Olin pelokas, arka ja yksinäinen, epäonnistuja, josta kukaan ei välittänut, Jari kuvailee. – Yläasteella minua kiusattiin tosi rankasti, ja itsetuhoajatukset pyörivät mielessäni. Olin kuin vankilassa, tuhansien kahleiden sitomana – ikään kuin en olisi ollut olemassakaan. Jovin seurakunnan riparilla Jarin elämään tuli käänne. Jumalan, työntekijöiden ja isosten rakkaus vaikutti häneen syvästi. Hän sai kohdata armollisen ja rakastavan Jumalan, joka puhdisti hänet syyllisyydestä ja vapautti hänet vankeudesta elämään. – Olinkin upea ja mahtava Jari, minusta

tykättiin ja minun oli hyvä olla seurakunnassa. Jari tuli mukaan seurakuntanuoriin ja sai kasvaa porukassa, jossa hänellä oli ystäviä, veljiä ja siskoja, ja jossa hän sai rukoilla ja oppia Jumalan Sanaa. Samalla kasvoi myös kutsu Jumalan valtakunnan työhön. Jari valmistui nuorisotyönohjaajaksi vuonna 1989. Hänelle järjestyi heti paikka kotiseurakuntansa nuorisotyöstä. Jovilla toimii aktiivinen nuori seurakunta. – Viikoittaisen toiminnan helmenä on nuortenilta, jossa opetetaan Raamattua, pidetään raamattupiirejä ja vietetään yhteinen hartaushetki, Jari kertoo. Jarin tehtävä on koordinoida ja jär-

jestää kaikkea nuorisotyön toimintaa, opettaa, rukoilla, toimia sielunhoitajana, säestää kitaralla lauluja, toimia tarvittaessa esilaulajana sekä tehdä ”muita sellaisia sekatyömiehen hommia”. – Mahtavinta työssäni on nähdä, kuinka elävä, rakastava ja armollinen Jumala toimii näkyvällä tavalla nuorten elämässä, hän sanoo. – Jumala synnyttää uskoa ja ylläpitää sitä. Nuorisotyönohjaajan rupeama ei ole ollut tyystin ruusuista. Jari koki noin viisi vuotta sitten vakavan burnoutin ja masennuksen. – Omistauduin liikaa työlle, tekemiselle ja perheen ulkopuoliselle elämälle.

Perheessäkin olin jonkinlainen suoriutuja ja selviytyjä. Siksi väsähdin, uuvuin ja lopulta paloin loppuun eli sairastuin, Jari muistelee. – Nyt monenlaisten hoitojen kautta on elämässäni syntynyt jotain uutta ja mahtavaa. Tässäkin näen Jumalan kättenjälkiä. Jumala on ollut kaiken aikaa kanssani, syvimmänkin ahdistuksen, masennuksen ja sairauden keskellä. Olen alkanut paremmin ymmärtää itseäni, elämää ja Jumalaa. – Olen iloinen siitä, että minut on valittu Nuotta Awards -palkinnon saajaksi. Haluan jakaa sen yhdessä Jumalan, vaimoni Maaritin ja lasteni kanssa. Jumalan kutsumana ja varustamana ja perheeni antaman tuen avulla olen saanut tehdä maailman mahtavinta ja hienointa nuorisotyötä Jovilla. Kiitos niille, joille se kuuluu. Jari tahtoo jättää Nuotan lukijoille jakeen Raamatun lehdiltä: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” Matt. 11:28.

Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com Kuva Jari Koskisen arkisto Nuotta 2/2005

5


Missä on mun paikka? Kaikki laulaa paremmin kuin minä! Minä en osaa soittaa – ainakaan tarpeeksi hyvin. En osaa pitää hienoja puheita, jotka koskettaisivat ihmisiä. Oikeastaan kaikki muut ovat jollakin tavalla parempia kuin minä. Piirtää kyllä osaan, mutta en vaan tiedä missä sitä taitoa voisin käyttää… Kuulostaako tutulta?

O

man paikan löytäminen seurakunnassa voi olla hankalaa. Tämä johtunee siitä, että emme aina osaa antaa arvoa niille lahjoille, joita olemme Jumalalta saaneet. Tai sitten omaa erityistä kykyään ei edes huomaa mitenkään erityiseksi. Oletko tullut miettineeksi, miltä tuntuisi, jos antaisit hyvälle ystävällesi lahjan, ja tämä heittäisi sen käyttämättömänä nurkkaan? Jumala on antanut meille erilaisia lahjoja. Usein ajatellaan, että näitä ovat

6

Nuotta 2/2005

vain kielillä puhuminen, profetoiminen ja muut karismaattiset lahjat. Lahjaa ovat kuitenkin myös piristävä hymy, turvallinen ja rohkaiseva olemus, tai vaikka se, että joka perjantai vapaaehtoisesti keittää nuortenillassa kahvit koko porukalle. Kaikki nämä ja monet muut ovat lahjaa Jumalalta, ja jokainen pienenkin tuntuinen lahja on arvokas. Suoritustensa tai kykyjensä vuoksi ei itseä tarvitse tuntea muita huonommaksi, sen kummemmin kuin paremmaksikaan.

Yhtä ruumista Raamatussa kuvataan, kuinka kaikki kristityt yhdessä ovat Kristuksen ruumis. Ruumiin jokaisella osalla on oma paikkansa ja tehtävänsä. Yhtäkään osaa ei voi sanoa tarpeettomaksi, sillä yhdenkin osan puuttuessa ruumis ei voi enää toimia normaalilla tavalla. Millainen olisi ruumis ilman polvea tai korvaa? Toisaalta taas kaikki eivät voi olla samaa osaa. “Jumala on asettanut kristityn seurakuntaruumiiseen tahtomalleen paikalle. Tällä paikalla hän voi parhaiten palvella Jumalaa. Näiden tehtävien hoitamista varten Pyhä Henki antaa jokaiselle oman

armolahjan. Tärkeä kysymys on oman palvelupaikan löytäminen.“ (Seppo Hämäläinen: Armolahjat arjessa) Seurakunnalle on valtava rikkaus, jos sen jäsenet löytävät omat armolahjansa ja tehtävänsä ja ottavat ne rohkeasti käyttöön. Eikö niin, että ruumis on sitä virkeämpi, mitä paremmin se toimii? Esimerkiksi nuortenporukassa voi lyödä päät yhteen ja miettiä, miten kaikkien lahjat saataisiin parhaiten käyttöön. Lopputuloksen hienoutta ja tärkeyttä ei voi edes etukäteen arvata.

Jokaiselle on paikka Oman paikan etsinnässä ensimmäinen askel on rukous. Jumalaa voi pyytää kirkastamaan omia kykyjä ja lahjoja. Voi myös rukoilla, että omien lahjojen esilletuominen olisi helpompaa. Toiseksi kannattaa miettiä sekä yksin että yhdessä, missä asioissa on hyvä. Omien kykyjen vähättely kannattaa jättää unholaan. Omat kaveritkin saattavat kipuilla oman paikan löytymisen kanssa. Siksi kannattaakin rohkaista kaveria esimerkiksi kertomalla, missä tämä on hyvä. Ystävällinen hymy ja kehu ovat aina positiivista

palautetta toisen itsetunnolle ja näin ehkä rohkaisevat eteenpäin. Kun omat kyvyt alkavat kirkastua, niitä kannattaa ottaa rohkeasti käyttöön. Oman paikan löytäminen voi olla epäonnistumista, erehdystä, onnistumista ja löytämistä. Jokaiselle on kuitenkin olemassa Jumalan tarkoittama paikka maailmassa ja seurakunnassa. Sille paikalle Jumala meitä johtaa.

Maria Korpi maria.korpi@nuotta.com Kuva Johanna Hakkari a Jutussa lähteinä: Seppo Hämäläinen: Armolahjat arjessa (Uusi tie 2002) ja 1. Kor. 12. Kannattaa lukea!

Myös piristavä hymy tai turvallinen ja rohkaiseva olemus ovat Jumalan antamia lahjoja.


e SINUN

ÄÄNESI

 Tälle palstalle voit lähettää:

1) mielipidekirjoituksesi (max. 2000 merkkiä) 2) herkimmät runosi 3) parhaan valokuvasi tai piirustuksesi, 4) kysymyksesi elämän kiperistä asioista (Nuotan toimitus etsii sopivan henkilön vastaamaan juuri sinun kysymyksiisi)

Tarina

Postianne julkaistaan sen mukaan, miten on tilaa. Toimitus ei julkaise asiattomia viestejä. Kaikki tekstit suoraan sähköpostilla osoitteeseen:

toimitus@nuotta.com

(otsikko: Sähköpääkeskus) Piirrustukset: Nuotta, PL 184, 00181 HKI. Liitä kaikkiin ilmoituksiisi myös yhteystiedot, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi, vaikka ilmoitus julkaistaisiinkin nimimerkillä.

Jalanjäljet hiekassa

E

räs mies näki yöllä unen. Unessa hän käveli rannalla Jeesuksen kanssa. Taivaalle ilmestyi yhtäkkiä tapahtumia hänen elämästään. Hän huomasi, että hänen elämänsä jokaisessa vaiheessa näkyivät kahdet jalanjäljet hiekassa: hänen omansa ja Jeesuksen. Kun hänen elämänsä viimeinenkin tapahtuma oli kulkenut hänen silmiensä editse, hän katsoi takaisin jalanjälkiin jotka olivat hiekassa. Silloin hän huomasi, että ajoittain hänen elämänsä polun varrella näkyivät vain yhdet jalanjäljet. Ja tämä oli juuri silloin, kun hänellä oli ollut vaikeita ja yksinäisiä aikoja elämässään. Tämä huolestutti häntä kovasti ja hän kysyi asiaa

Herralta: ”Herra, sinä sanoit silloin, kun tein päätöksen seurata sinua, että sinä et tule koskaan jättämään minua, vaan kuljet aina vierelläni. Mutta nyt olen huomannut, että elämäni vaikeimpina aikoina hiekassa näkyivätkin vain yhdet jalanjäljet. En voi ymmärtää, miksi jätit minut aina silloin, kun tarvitsin sinua eniten.” Herra vastasi: ”Rakas lapseni, minä rakastan sinua, enkä voisi koskaan jättää sinua. Kun näit hiekassa vain yhdet jalanjäljet elämäsi koettelemusten ja kärsimysten hetkellä – silloin minä kannoin sinua.”

Tutun tarinan lähetti Nuottaan Mirkka

Ranskan-kirjeenvaihtaja

Viisi kuukautta takana, saman verran edessä NYT ALAN LASKEA viikkoja kesään päin. Joko na on melkein laki. Aluksi minun oli vaikea muistaa tässä nyt on puoli vuotta mennyt? Taaksepäin katsellessa vaihtarisyksy on ollut rankempi kokemus kuin odotin. Toki minulle oli selvää jo lähtiessä, ettei elämä täällä olisi ruusuilla tanssimista ja että ulkomaille muuttaessa tulee vastaan sellaisia vaikeuksia, joita kotimaassa ei tiedosta olevan olemassakaan. Usein on tuntunut, että ongelmat käyvät omia voimia suuremmiksi. Juuri silloin olen saanut luottaa, että minulla on kaikkein suurin puolustaja rinnallani. Tietysti eteeni asetetuilla vaikeuksilla on tarkoituksensa. Olen oppinut paljon ihmisistä, maailmasta ja itsestäni. Tämä vuosi ei ole pelkkä kielikylpy vaan elämänkoulua! Nyt kun on ottanut etäisyyttä Suomeen, maailmankuva avartuu ja huomaa, ettei se Suomi siellä pohjoisessa tosiaan ole mikään maailman napa. Monet kysyvät minulta, missä se ”la Finlande” tarkalleen ottaen sijaitsee. Täältä kaukaa näkee myös uudella tavalla kotimaan hyvät ja huonot puolet. Monia asioita tehdään Ranskassa eri tavalla, ehkä paremminkin… mutta ei täällä kyllä liioin tunneta ”tervettä suomalaista maalaisjärkeä”, jota meillä käskettiin ala-asteella käyttää vähän joka tilanteessa.

KULTTUURIEROISTA JOHTUEN ihmissuhteissa on oltava ”varpaillaan”. Vanhempia kunnioitetaan täällä ihan eri tavalla kuin Suomessa ja opettajien sa-

teititellä opettajia, ja joka kerran kun lipsautin sanan ”sinä” opettajalle, koko luokka sävähti. Isäntäperheessä vietetty loma antoi vihdoin mahdollisuuden tutustua perheeseen ja sopeutua, löytää paikkansa. Päästiinpä pulkkamäkeenkin kerran, kun vuoristokylääni satoi lunta. Lepo teki hyvää ja kaiken lisäksi sain vieraan sieltä kaukaa pohjolan mailta; isosiskoni tuli minua katsomaan. Teki todella hyvää saada puhua suomea ja olla ihan oma suomalainen itsensä, saada ”laskea kantapäätkin maahan” tutun siskon seurassa. Siskoltani sain uutta puhtia ja myös ripauksen aitoa suomalaista sisua, sitä kuuluisaa.

UUDENVUODEN JÄLKEEN vaihdoin luokkaa lukion ensimmäiseltä toiselle. Olin koko syksyn luokalla, jossa oppilaat olivat kaksi vuotta nuorempia. Anoin vaihtoa, kun joulukuussa en vieläkään tuntenut kuuluvani joukkoon. Uudella kirjallisuuspainotteisella luokallani viihdyn paremmin. Sain melkein omanikäistäni seuraa. Tosin koulutyö on paljon vaativampaa… 500-luvun runoutta jne.... Olen jo puolessa välissä vaihtarivuottani ja tuntuu kuin olisin saapunut viime viikolla. Aika kiitää kuin ranskalaisten ylpeys, TGV-juna. ”Carpe diem!” sanoi joku aikanaan ja luulenpa, että hän oli oikeassa. Raamattukin kehottaa meitä elämään nykyhetkeä, ja jättämään Jumalalle mennyt ja tuleva!

Tytti Rintanen, Ourdis-Village, France Nuotta 2/2005

7


Gospel Center

Kisko

iä is m ih e ll e h lä a a k u a k in k josta

Kisko on paitsi luonnonkaunis lounaissuomalainen kunta, niin myös nimi powerpop-vaikutteista gospelia soittavalle rockbändille. Maamme gospelkartalla Kisko on suhteellisen tuore ilmiö, ja bändi tuokin musiikillaan uutta raikkautta maamme kristilliseen rockrintamaan: konemusiikkitaustat kun eivät ole sitä kaikkein perinteisintä suomigospelia. – Kisko on sekametelisoppa! bändin laulaja ja biisintekijä Aku Lundström heittää. Soppa tai ei – meteliä pidetään hyvästä syystä.

Aku suurennuslasin alla Hän on

Aku Lundström, 30 v. Kiskon ja laulaja, säveltäjä, sanoittaja ja sovitta Musiikkiura alkoi

kun Aku aloitti pianonsoiton ekaluokkalaisena, tehnyt omaa musiikkia 4vuotiaasta. Ensimmäinen oma cd ”Acue: Lightside” vuonna 999 Työskentelee

äänen ja musiikin parissa: oma firma AL-Sound vuodesta 998 Harrastaa

psykologisten ja terapeuttisten kirjojen lueskelua, rullaluistelua... elämää! Kuuntelee

K

isko syntyi vastapainona Aku Lundströmin konemusiikki- ja hevikokeiluille: – Halusin tehdä yksinkertaista gospelmättömusaa, jossa pääsisin rämpyttämään kitaraa! Vaikka alun perin suunnittelin Kiskosta paljon raskaampaa ja koneettomampaa, niin näin kävi. Kisko kuulostaa Kiskolta. Kyseinen kutsumanimi kokoonpanolle syntyi Akun kerran ajellessa pääkaupungista Turkuun: matkalla bongattu Kiskon kunnan tienviitta antoi idean hauskan moniulotteisesta bändinimikkeestä. Samanlaista pilkettä ja rentoutta on myös muutoin porukan asenteessa: vaikka työ on tärkeää, ei sitä tehdä naama irveellä. Akun lisäksi Kisko on tällä hetkellä yhtä kuin kitaristi Juri Seppä sekä basisti Taneli Helminen. Ammattimuusikko Harri Huovinen luopui Kiskon rumpujakkaran haltijan paikasta loppuvuodesta: tinnitus sekä perheen valmistautuminen lähetystyöhön olivat taustasyitä poisjäännille. – Harrin lähtö bändistä on ollut iso ja vaikeakin asia, Aku pohtii. Kuitenkin bändi luottaa Jumalan siunaukseen kaikil-

8

Nuotta 2/2005

la teillä, ja aika näyttää, kuka Kiskon rumpukapulat nappaa käsiinsä. Kiskon esikoislevy Jostakin kaukaa ilmestyi viime syyskuussa. Aku kertoo, ettei levy suinkaan ollut helppo projekti, vaan innostavuutensa ohella myös kivulias ja pitkä tie. Äänituotantoa työkseen tekevälle Akulle ei työkiireiltä kovinkaan jäänyt aikaa hoitaa ”omaa lastaan” – siksi levy on myös eräänlainen ajan kuvaus hänen omasta elämästään. – Levy oli kesken monta vuotta. Tein sitä omassa studiossani ilta- ja yötöinä, Aku muistelee. Kisko bändinä muotoutuikin vasta, kun levy oli jo lähes valmis. Aku totesi tuolloin, että olisi parempi julkaista tuotos sellaisenaan, kuin äänittää kaikkia soittimia uudestaan! Hyvää kannatti jälleen odottaa – niin Kisko itse kuin kuulijatkin ovat olleet tyytyväisiä levyyn. Lämpimän palautteen määrä on yllättänyt bändin aika lailla. – On tuntunut tosi hyvältä ottaa vastaan sitä kiitosta ja rakkautta, mitä ihmiset ovat osoittaneet, Aku iloitsee. – Olen vilpittömän kiitollinen kaikille teille, jotka olette meitä tukeneet ja siunanneet!

Aku Lundström itse ei koskaan aikonut bändin laulajaksi tai keulakuvaksi, vaan on kokenut aina olevansa taustavaikuttaja ja studio-ihminen – jo työnsäkin puolesta. Niin kuitenkin kävi ikään kuin varkain, kun eri puolilta alkoi kuulua rohkaisuja mikin taakse loikkaamisesta. Aku ei vieläkään ajattele, että hän olisi jokin suuri laulaja tai haluaisi olla esillä, mutta tosiasiat on toki kohdattava: – Jostain kumman syystä tää paikka tuli mulle, Aku miettii. – Oon tän kysymyksen edessä aika sanaton. Kiskon selkeä näky on viedä eteenpäin sanomaa hyvästä Jumalasta. – Olemme Jeesuksen seuraajia, eli uskomme ja puhumme niistä asioista, jotka löytyvät Raamatusta. Musiikki on mulle yks kanava viedä ilosanomaa eteenpäin, ja musiikin tuloa ei kai voi estää, Aku virnistää. Kisko haluaa kertoa kuulijoilleen, että jokainen on arvokas ja kaiken rakkauden veroinen. – Jumala tykkää susta: antaa synnit anteeks ja kutsuu taivastielle – ota Jumalan rakkaus vastaan, Kisko julistaa ilosanomaa jokaisella keikalla.

Keikkamatkojen lisäksi käytännön bändityö on Kiskolle treenejä ja levyn postituksia sekä lukuisia sähköposteja ja puheluita. Bändi tietää, että musiikin kautta voi olla ammentamassa uskoa, toivoa ja rakkautta ihmisten sydämiin. Mutta niin kuin elämässäkin, myös bändityössä hengellinen taistelu on todellisuutta. Silloin haasteena on nostaa pää pystyyn ja lähteä eteenpäin Jeesuksen armon suojassa. – Viime aikoina oon tehnyt aika paljon inventaariota Kiskon viime vuodesta – kuin myös koko elämästäni, Aku pohtii ja vakuuttaa: – Jumalaan voi luottaa! Kiskon tulevaisuudenkuvissa välkkyy toisen levyn teko. Aku onkin jo aloittanut uusien biisien valmistelun – ehkäpä lähitulevaisuudessa on luvassa Kiskoa kakkoslevyllä. Sitä odotellessa voi Kiskoa kuulla keikoilla niin pienillä kuin suurillakin lavoilla. Ja tietenkin bändiä saa muistaa rukouksin: evankeliumityö on meille kaikille yhteinen!

Teksti Suvi Jääskeläinen Kuva Jukka Peura, kristitty.net

muun muassa nettiradioita ja sukkahousuheviä Rohkaistuu

”Siinä on rakkaus, ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” . Joh 4:0 Muuttaisi maailmassa

”Haluaisin deletoida syntiinlankeemuksen ihminen kun olen!” Harmittelee

ettei julistavaa gospelia a soiteta kaikilla radiokanavill Toivoo

että Kiskon toinen levy valmistuu. ”Henkilökohtaisesti toivon, että saisin elää Jumalan rakkauden ympäröimänä, ja välittää sitä myös muille.” Lähettää terveisiä sinulle:

”Elä Jumalan rakkauden kohteena!” Koe Kisko! 04)

levyllä: Jostakin kaukaa (20 netissä: www.kisko.net lavalla: Evankeliset

Musiikkimessut 2.4, Helsinki Kirkkopäivät 28.5, Oulu


Levyt

Egoeimi: Ääretön (2004) www.egoeimi.cjb.net www.turungg.net/ego Egoeimi on ollut kasassa jo vuodesta 1998. Bändin jäseniä ovat Jyrki Liukkonen (laulu, ak. kitara), Juho Marjanen (kitara), Lauri Paasonen (basso), Timo Tuovinen (rummut) ja Jarkko Venola (kitara). Kvintetti soittaa suomeksi laulettua rock/popmateriaalia. Orkesteri julkaisi marraskuun Maata Näkyvissä -festareilla kolmannen levynsä nimeltä Ääretön. Uutta levyä on väsätty viime vuoden huhtikuusta lähtien Seawolf-studiolla, joka muuten sijaitsee Helsingissä Suomenlinnassa. Egoeimi on Heleniusten veljesten Meduusa Productionin suojatti, joten on luonnollista, että levyn tuottajana toimii kaikille tuttu Olli ”monessamukana” Helenius. Olli on ollut vaikuttamassa siis sovituksiin ja miksaukseen. Meininki on kohtuullisen suoraviivaista. Referensseinä voisivat toimia vaikkapa R.E.M, Crash, Kent ja Cardigans hieman pelkistettyinä. Tekstien puolesta pohditaan paljolti suomalaisen nuoren kristityn arkea ja ongelmia. Soitto on konstailematonta ja soundien puolesta levy on melko karu. Ainakin rumpusoundeissa on pysytty kaukana efektiräkistä. On ehkä kaivattu mahdollisimman luonnollista soundia. Virveliin olisin välillä kaivannut enemmän hallia, mutta eihän se taida olla nykyisin muodissa. Laulusoundiin on taas käytetty aikaa ja efektiräkkiä rumpujenkin puolesta. Kun laulu on puolet koko hommasta, voi todeta, että priorisointi on ollut oikeanlainen. Tämä voi nimittäin olla se seikka, joka saa levyn pysymään cd-soit-

timessa tavallista pidempään. Välillä tulee kuitenkin levoton olo, kun lauluefektit vaihtuvat minuutin sisään useamman kerran. Kaiken kaikkiaan levy oli ihan positiivinen yllätys. Reipasta kitararokkia kompakteilla sovituksilla varustettuna. Omaksi lemppariksi nousi raita 5 eli Muutos, jossa on välillä urku auki, tarpeeksi laiska tempo ja tamburiini osuu aina oikeaan paikkaan.

Luotettava todistus: Demo (2004) www.luotettava.net Ylistarosta kajahtaa jälleen. Luotettava todistus eli tuttavallisemmin LT on jälleen väsännyt demon. Tämäkin ryhmä on ollut kasassa jo vuodesta 1998 ja nettisivuilta aukeaa karu totuus: Jokaista elettyä vuotta kohti LT on tehnyt yhden demon. Tämä on siis ryhmän kuudes sellainen. Onko niin, että suomalaiset kristilliset metallibändit tekevätkin vain demoja varsinaisten levyjen sijasta? Tiedä häntä. Raskaamman osaston orkesterista tässä on kuitenkin kysymys ja laulukieli on suomi. Ryhmässä vaikuttaa Sami Nortunen (laulu, kitara), Ville Karhu (rummut), Tero Kurkimäki (basso), Mikko Korkiavuori (kitara) ja Arvi Katila (kitara). Niin kuin metalliliiton pojat määrää, tässä musassa kitaravallit rikkoo äänivallin ja rumpalilta menee vähintään tusina kapuloita per keikka. Tämä ei silti tarkoita, ettei tätä musaa voisi tehdä ammattitaitoisesti. LT soittaa mallikkaasti. Rytmit tippuvat vakuuttavasti ja kitaravalli todellakin jyrää. Soolokitaristillakin tuntuu olevan oksankohdat ulkomuistissa. Solisti ärjyy väkevän sanomansa tyylinmukai-

sesti. Demon soundi on hieman ”treble” – voittoinen ja ohut eli kaipasin semmoista bassopuolen potkua. Eniten korvaani miellytti kappale Jumalani, koska se oli tempoltaan hitaampi.

Isännän nyrkki: Demo (2004) Isännän nyrkki on imatralainen raskaamman rockin orkesteri, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2002. Kvartetin jäseniä ovat Mikko Sateila (laulu, kitara), Ville Keinänen (kitara), Jussi Länsivuori (basso) ja Antto Hinkkanen. Ryhmän keski-ikä on 18½ eli virtaa pojilla vielä piisaa ja tulevaisuus on edessä. Heti kärkeen täytyy todeta, että jos demot suomalaisella gospelrintamalla alkavat olla tätä luokkaa, ihan pelottaa ajatella, miten hyviä ne tulevat levyt sitten ovatkaan. Sen verran tiukkaa soitantaa on nuorilla miehillä tällä demolla. Sovitukset ovat uskomattoman monipuolisia ja solistilla on todella selkeä ilmaisukyky. Hän ei karju, vaikka se voisi sopia tähän tyylisuuntaan. Hän laulaa, mutta uskottavasti. Sanoitukset ovat ilmeisesti Mikon käsialaa ja ne puhuttelevat. Taustaköörit ovat massiiviset ja puhtaat. Loppuun jätänkin sen ainoan kysymysmerkin. Kuinka taustaköörit toteutetaan keikalla?

Levyarvostelija Timo Jouppi timo.jouppi@nuotta.com

Top 0 AIR-radion toivotuimmat gospelbiisit www.air1.com . Switchfoot: ”This Is Your Life” 2. Kutless: ”It’s Like Me” 3. Jeremy Camp: ”Take You Back” 4. Skillet: ”A Little More” 5. Seven Places: ”Even When” 6. Mat Kearney: ”Undeniable” 7. Switchfoot: ”Dare You To Move” 8. Tree 63: ”Blessed Be Your Name” 9. Toby Mac: ”Gone” 0. Scott Stapp: ”Relearn Love”

Bändit huomio! Lähettäkää levynne arvosteltavaksi Nuottaan. Osoite on: Nuotta/levyarvostelu, pl 184, 00181 Helsinki

Kolumni

Euroopan-kiertue! EIKÖS OLISI KAUHEAN kätevää jos Jumala tekisi suurten maailmantähtien tavoin esimerkiksi Euroopankiertueen? Suomessa Hartwall- ja Elysée-areenat kuuluisivat peräkkäisinä päivinä kiertueohjelmaan, ehkä myös Tampereen jäähalli. Ja suuri lehdistötilaisuus tietenkin. Jos oikein paljon ennakkolipunmyynti vetäisi niin miksei samalla vaivalla otettaisi Olympiastadion muutamaksi päiväksi Jumalan käyttöön? Sinne saisivat ihmiset mennä kysymään vaikeita itse Kaikkivaltiaalta. Ja jos ei jaksaisi lähteä reissuun, niin toimittajat pitäisivät ajan tasalla suorassa tv-lähetyksessä meiningistä. Näinhän Jumalan pitäisi tehdä? Sittenhän kaik-

ki tietäisivät,mitä se on mistäkin mieltä ja miksi se teki niin ja niin. Ja miksi se ei tehnyt niin ja niin. Järjellä on helppo hypätä Jumalan yläpuolelle tekemällä Hänestä tavallinen. Kuitenkin Jumalan olemus on kaikkea ymmärrystä suurempi. Hän on joka paikassa koko ajan. Emme voi ymmärtää Hänen suunnitelmiaan. Jumala kertoo itsestään Raamatussa. Ei tarvitse järjestää kiertuetta. Jeesus on sen jo tehnyt maailmassa ja kertonut 2000 vuotta sitten sen saman asian kuin tämä kolumni tässä: Jumala rakastaa sinua. Hän tuntee sut paremmin kuin sinä itse.

Vuonna 2005 Nuotan kolumnisteina toimivat Harri Helenius, Päivi Niemi ja Jussi Salo.

Jussi Salo Nuotta 2/2005

9


Ole cool – ole isonen!



Nuotan isoskoulu osa 2 Isonen on leiriläisten Batman ja Catwoman. Kaikki tahtovat olla kuin isonen! Juuri siksi isosen tehtävä sisältää suuren vastuun olla esimerkillinen oma itsensä.

I

sosen tehtävä on olla esimerkki seurakuntanuoresta. Pikkusten mielestä seurakunta ei välttämättä vaikuta kovin nuorekkaalta. Sinä osoitat elävänä esimerkkinä, että seurakunnasta löytyy myös se raikkaampi ja vauhdikkaampi puolensa. Seurakunta on in!

Kysele ja etsi On parasta karkottaa harhaluulo, että isoset tai edes vetäjät tietäisivät kaikesta kaiken. Isonenkin saa olla hukassa ja epävarma. Aina on lupa kysyä ja kolkuttaa. Ennen leiriä kannattaa pysähtyä rauhassa miettimään isosuutta: Mitä minä odotin riparilla isosiltani? Millaisia hyvät isoseni olivat?

20

Nuotta 2/2005

Olet hurjan paljon paremmassa leirillelähtövalmiudessa, jos olet etukäteen miettinyt, mitkä asiat sinua askarruttavat. Kaikkiin kysymyksiin ei ehkä löydy vastausta, mutta pelkkä ongelmista keskustelukin vetäjien ja muiden isosten kanssa on rakentavaa.

ISONEN – connecting people Isonen on riparilaisen roolimalli ja samastumisen kohde. Nuoren saattaisi olla vaikea kuvitella itsensä aktiiviseksi seurakunnan jäseneksi, jos riparillakin ensimmäisenä olisi vastassa vain sukkia kutova rippipappi ja monimutkaisesti asioita selittävä kesäteologi. Leirin vetäjiä tarvitaan nimensä mukaan vetämään leiri, kaitsemaan ja olemaan aikuisia. Riparille tarvitaan myös isoset. He ovat täyttämässä ja kaventamassa vetäjien ja leiriläisten välissä ammottavaa kuilua. Pikkusten voi olla huomattavasti helpompi lähestyä isosta kuin vetäjää. Juuri siksi isoset saattavat saada paremman kuvan leiriläisten fiiliksistä. Isoset saattavat

huomata leiriporukasta juttuja, joista vetäjillä ei ole hajuakaan. Ei riitä, että isosten vuorovaikutus pelaa vain pikkusten suuntaan, vaan huomiot ja viestit on tärkeä välittää myös vetäjille.

Palvelua palveluammatissa Rippileiriä rakennetaan riparilaisia varten. Pikkuset ovat ikään kuin asiakkaitasi, joita olet tullut leirille palvelemaan. Meininki ei ole kuitenkaan ”Pikkunen on aina oikeassa”. Olet kuin asianajaja, joka tietää lain pykälät paremmin kuin asiakkaansa, ja siksi asiakkaan on hyvä kuunnella häntä. Jos juristi ajaa läheisen ystävänsä asiaa, saattaa eteen tulla vaikeita tilanteita. Saattaa tulla kiusaus kierrellä lain pykäliä, jotta ystävä selviytyisi paremmin pälkähästä. Jos pikkunen on isosen paras kaveri tai vaikka seurustelukumppani, asiakkuussuhde kärsii helposti – varsinkin kun isosella on kerrallaan monta asiakasta. Kaikkia pikkusia pitää kohdella tasapuolisesti.

Riparia rakennetaan leiriläisiä varten. He ovat ikään kuin vetäjien ja isosten asiakkaita.

Be the Miracle! Pikkusten mielestä olet luultavasti huipputyyppi, mitä ikinä teetkin. Useimmille riparilaisille ensimmäisenä mieleen tuleva hyvä muisto riparilta on loistava isosporukka. Olet siis tärkeässä asemassa. Olet pikkusten esikuva niin leirillä kuin leiriä ennen ja sen jälkeenkin. Sinun ei tarvitse kuitenkaan muuttua enkelimäiseksi, osata tehdä ihmeitä eikä Raamattuakaan tarvitse opetella ulkoa leiriä varten. Riittää, kun isonen on rehellisesti oma ihmeellinen itsensä.

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Kuvat Jani Uljas ja Johanna Hakkari


!

Maailmalla tapahtuu

Uutiset ja mää Nuotan uudella uutispalstalla käsitellään kristillisen nuorisokulttuurin kuumimmat aiheet, paljastetaan uusimmat juorut ja julkaistaan lukijoidemme parhaimpia tempaisuja. Turvakytkimeltä uusi levy

sä kesällä 2002 paisui yllättäen kokonaisen levyn teoksi. Levyllä vieraili kymmenkunta lähiseudun musiikin harrastajaa muun muassa haitareidensa ja kitaroidensa kanssa. Aurinko-nimeä kantanut levy myi samaisena kesänä yli sata kappaletta ja koko tuotto, yli neljäsataa euroa, lahjoitettiin kristillisen järjestön kautta tehtävälle Pietarin katulapsityölle. Nykyään pojat vaikuttavat Infraviktor-yhtyeessä, jonka tiimoilta on tiedossa jotain mielenkiintoista ensi keväänä.

Terhi Hämäläisen ja MGtH:n tiet erosivat

Gospelyhtye Turvakytkin on ahertanut viime marraskuusta lähtien tiukasti uuden levyn kimpussa. Helmikuussa ilmestyvän levyn tuottaa muun muassa bass’n Helenin ja Juha Tapion levyjä tuottanut Ville Riippa. Studiopäiväkirjaa ja muita kuulumisia voi käydä lukemassa osoitteessa www.turvakytkin.com.

Kuolemassa tehtiin rahaa Pietarin katulapsille Alajärveläis nuorten levy-projekti tuotti yli neljäsataa euroa Pietarin katulasten hyväksi. Lukiolaisten Juha Kujalan ja Markus Lakaniemen yhden biisin äänitysprojekti Alajärven Kuolemassa sijaitsevassa mökis-

Tämä mies on syypää siihen, ettei tanssija Terhi Hämäläistä nähdä enää Mikko Goes to Heaven -yhtyeen riveissä. Tiettävästi Hämäläinen on pakannut rinkkansa ja muuttanut tammikuun alussa Englantiin tämän brittimiehen houkuttelemana. Ystävät tietävät kertoa, että mies tottelee nimeä Jim ja että häistäkin on jo puhuttu. Hämäläinen on kuulunut MGtH:n kokoonpanoon bändin historian alusta lähtien. Viimeisen tanssikeikkansa Hämäläinen heitti 1.12.2004. Ero bändistä tapahtui sopuisissa mutta haikeissa tunnelmissa.

t e k u h P , a Thaima Harri Helenius Thaimaan Phuketin tuhoalueella Bass’n Helen -yhtyeen keulahahmo Harri Helenius lomaili Thaimaan Phuketissa yhdessä vaimonsa Sadun kanssa 26. joulukuuta ja 1. tammikuuta välisen ajan. Pariskunta säilyi valtavaa tuhoa aiheuttaneesta luonnonkatastrofista täysin ehjänä. – Palaaminen Suomeen oli aika ristiriitainen kokemus. Tunnelma lentokoneessa ja lentokentällä ei ollut mikään helppo ja tuntui, että vasta täällä asiat iskivät koko laajuudessaan päälle, Harri toteaa ja jatkaa: – Toisaalta olimme todella iloisia, että olimme säilyneet ehjinä ja että jonkinlainen johdatus oli kuljettanut meidät sellaiseen paikkaan, jossa meillä ei ollut hätää. Harri joutui näkemään hätää ja voimattomuutta, jota ihmiset tuhoalueella kokivat. – Liikuttavaa oli se yhteishenki, jolla ihmiset auttoivat ja kuuntelivat toisiaan kansallisuuteen katsomatta. Käsittämätön oli myös se voima, jolla vesimassa oli heitellyt tavaroita, autoja ja taloja. Harrin matkakertomusta Thaimaasta voi käydä lukemassa bass’n helenin kotisivuilta osoitteesta www.bassnhelen.com.

Henkilö

Terapia loppuu Suomalaisen gospelmusiikin 90-luvulla mullistanut Terapia soittaa viimeisen konserttinsa 27. elokuuta 2005 Tampereen Ristirockissa. Gospelmusiikin ystäviä yli viisitoista vuotta ihastuttanut ja vihastuttanut suomalaisen raskaan gospelrockin pioneeri soittaa kuluvan kevään ja kesän aikana vielä kymmenkunta keikkaa ennen kuin laittaa pillit pussiin. Lisää aiheesta osoitteessa www.terapia.fi.

Teksti Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

kki 

Anna uutisvin

tietoa on sisäpiirin Mikäli sinulla mielenkiintoises tahansa lei mistä m ä kerrothan siit ta aiheesta, eeseen: tt oi os sähköpostitse le otta.com uutisvinkki@nu

Andi on löytänyt ilon Jumalassa

H

uumorin ja evankeliumin yhdistäminen voi kuulostaa aikamoiselta haasteelta, mutta tarpeen vaatiessa sekin onnistuu. – Vaikka evankeliumi on vakava asia, voi sitä silti julistaa iloiten. Ilon ei tarvitse sulkea pois muita tunteita, kertoo saksalainen evankelista Andi Weiss. Pääasiallisesti 27-vuotias Andi Weiss toimii saarnaajana ja nuorisotyöntekijänä, hän esimerkiksi järjestää tapahtumia ja julistaa niissä. – Tekemisen puolesta minulle ei ehdi tulla tylsää, Jumalalle kiitos siitä, työlleen omistautunut Andi hymyilee. Myös musiikki on lähellä tämän Münchenissä vaimonsa kanssa asuvan nuoren miehen sydäntä. – Minulle musiikki on tapa kertoa siitä, mihin uskon. Musiikin avulla voin purkaa kaikenlaisia tunteita ja ylistämisestä saan

voimaa päiviini. Mielestäni myös virret sopivat ylistykseen siinä missä muutkin ylistyslaulut. Minulla on tapana kuunnella eräs virsi päivittäin vanhalta vinyyliltäni, hän kertoo. Andi on saanut kasvaa kristityssä perheessä, mutta hän ei aluksi ymmärtänyt, mitä Jeesus voisi oikeasti merkitä hänen elämässään. – Kuulin kyllä paljon Jeesuksesta, mutten oikein ymmärtänyt mitä minulle sanottiin. On tärkeää, että evankeliumi puetaan selkeään muotoon, hän toteaa. – Aloin lukea Raamattua itsekseni kuuden- seitsemäntoista ikäisenä. Aloitin Jeremian kirjasta, jonka sisältö on todella mahtava! Tajusin Jumalan rakastavan minua ja että hänellä on suunnitelma myös minun elämälleni! Se on myös viesti, jonka haluan kertoa muille: meillä on mahdollisuus aloittaa alusta – joka päivä! Kun

elämä on iankaikkisen Jumalan käsissä, ei voi muuta kuin olla kiitollinen!

Iloa evankeliumista Andin mielestä vaikeiden asioiden kohtaaminen voi olla helpompaa naurun ja huumorin kautta. Tämä ei tarkoita sitä, ettei ikäviä asioita saisi käsitellä puhuen tai ajatellen. Mutta kun näkee pimeyden ja tuntee pelkoa, voi myös nähdä toisen puolen, pääsiäisenä ylösnousseen Jumalan Pojan. – Ilo auttaa löytämään hyviä asioita elämästä. Jeesuksen armo on asia, josta tulisi iloiten kertoa eteenpäin. Jos kristityt näyttävät siltä, ettei Jumalan rakkaus ole iloinen asia, miten muutkaan voivat käsittää sitä? Andi kiteyttää.

Teksti: Heidi Luusua Kuva: Andi Weissin arkisto

Andi Weiss saapuu Ryttylässä Pääsiäisenä järjestettävään Quiet Action -tapahtumaan. Lisätietoja: http://www.nm.fi > tapahtumat. Nuotta 2/2005

2


Gallup

Milloin kerroit viimeksi Jeesuksesta?

Tapahtumatori

Heti Helmileirille! Kauhajärven Esantuvalla vietetään helmileiriä 18-20.2. Pikkulintujen liverryksen mukaan paikat alkavat olla täynnä, mutta vielä kannattaa soitella Lähteenmaan Mustille, ja kysellä mahtuuko mukaan p. 0400 506837. Helmileiri on hyvä jatkopaikka mm. Pohjanmaalla vanhojen päivää viettäville. Helmileirillä on mukana mm. Musti Lähteenmaa & Juha Heinonen.

Quiet Action

Katariina Laato, 16, Turku Kaksi päivää ennen kuin koulu loppui kerroin uskonnontunnilla kaverille, joka kyseli, mihin uskon ja miksi.

Quiet Action kutsuu sinut tänäkin vuonna viettämään pääsiäisesi Sanan valaisemana! Tapahtuma järjestetään Ryttylän lähetyskeskuksessa 24.-27.3., ja tarjolla on perinteisesti myös loistavia esiintyjiä, hyvää musiikkia, yhteyttä ihmisiin ja Iankaikkiseen Jumalaan sekä hervotonta hauskanpitoa! Tule riemuitsemaan armosta ja Herramme äärimmäisestä rakkauden työstä, ja kutsu myös kaverisi mukaan! Olet tervetullut! Tarkempi ohjelma ilmestyy nettiin: http://www.nm.fi >tapahtumat. Lisätietoa ja ilmoittautumiset sähköpostilla nuorisotiimi@sekl.fi tai puhelimitse (019) 779 2250. Tapahtuman järjestää SEKL:n Nuorten Maailma.

Osanottomme Tsunamin uhrien suruun Aasian katastrofissa menehtyi myös Nuotasta (8/2003) tuttu lappajärveläinen urheilijanuori Kaisa Öörni perheineen. Yksi Kaisan sisko jäi henkiin, mutta loukkaantui vakavasti. Rukoilkaamme erityisesti Kaisan läheisten ja Karoliina-siskon puolesta. Kaisan omaan uskonratkaisuun johdatteli hyvän

urheilijakaverin traaginen kuolema. Haastattelussa Kaisa ehdotti, että kristilliset urheilutapahtumat voisivat olla hyvä keino tavoittaa urheilevia nuoria. – Jeesus-maraton voisi olla hieno juttu! Kaisa rohkaisi. Nuotta haastaa seurakuntia järjestämään Jeesus-maratonin Kaisan muistoksi.

Future tulee taas

Onni Laiho, Ruona, 17: Arkipäivän tilanteissa tulee joskus uskonasiat esille.

13.-15.3.2005 nuorisotyön vaikuttajat kokoontuvat Lohjalle Vivamoon. Future on tarkoitettu kaikille nuorisotyön konkareille ja työalasta kiinnostuneille läpi Suomen Siionin. Kolmipäiväinen tapahtuma koostuu luennoista, seminaareista, rukouksesta, kotiryhmistä, konserteista ja yhdessäolosta. Nuorisotyöntekijöiden kohtaamispäivien pääluennoitsija on anglikaani nuorisotyönvaikuttaja Mike Reisch Englannista. Mukana myös Kalevi ja Leena Lehtinen, Päivi Räsänen, Jussi Miettinen, Hannu ja Maija Nyman, Wellu Suoperä, Anssi Tiittanen, Jukka Leppilampi , Mooses Laukkanen, Juha Heinonen, Ulla Saunaluoma, Thorleif Johansson, Elina Pääkkönen, Jukka Niemelä, Riku Rinne, Teemu Sormunen, Jose Turunen, Tero Huvi ja monia muita! Kurssimaksu on 25 euroa, majoitushinnat täyshoidoilla 58-92 euroa majoituksen tasosta riippuen. Teemana Futuressa on ”Ajankohtainen nuorisotyöntekijä, kohtituleva nuorisotyöntekijä.” Tervetuloa! Futuren järjestää Meskin nuorisojaos Menet.

Evankeliset musiikkimessut lähestyvät Anni Karttunen, 17, Tampere Joulukortissa, laitoin siihen raamatunlauseen.

Henri Pekkanen, 15, Oulu Pidin Ohtakarissa Myrskyleirillä puheenvuoron.

Lotta Rämö ja Johannes Koskenniemi

22

Nuotta 2/2005

Varma kevään merkki on Evankeliset Musiikkimessut 31.3. – 3.4 Helsingissä. Torstaina alkavassa tapahtumassa on luvassa korkeatasoista musiikkia sekä laadukasta sanomaa. Torstai-illan opiskelijakonsertissa Vanhalla Ylioppilastalolla esiintyvät mm. Turvakytkin sekä Joose Keskitalo. Perjantaina Agricolan kirkon kryptassa nähdään ja kuullaan esim. The Rainia sekä Daikinia. Paikalla on myös The Road, jonka johdolla vietetään Riemumessua. Raamattuopettajina ovat Kalle Vaismaa ja Heikki Haataja. Lauantain kolmessa konsertissa ovat mukana Juha Tapio band, bass´n´Helen, Jukka Leppilampi sekä paljon muuta. Myös .kraka on konsertissa julkaisemassa uutta levyään. Puhumassa ovat esimerkiksi Päivi Niemi sekä Juha Vähäsarja. Katso netistä tarkka ohjelma, tai soita ja pyydä esite Sleyn nuorisotoimistosta p. 03 2237056 ja www.sley.fi/ nuoriso.

Mitä jos? Road on liikeellä ja Mitä jos kysellään maaliskuun aikana esimerkiksi Humppilassa (7.3), Sumiaisissa (17.3.) sekä Ylistarolla (18.3). Viimeksimainitulla paikkakunnalla 18.3. kokoonnutaan rovastikunnallisissa merkeissä The Roadin ja Luottetavan Todistuksen tahdeissa. Mukana myös Juha Heinonen. Lisätietoja netostä www.sley.fi/nuoriso

Ystävätestin tulokset sivulta 10: Eniten a-vastauksia: Sinua parempaa ystävää kukaan tuskin voi toivoa. Olet empaattinen symppis, jonka suuressa sydämessä on aina tilaa ystäville, eikä kalenterisi ole koskaan niin täynnä, etteikö sieltä löytyisi hetki aikaa. Sinusta on helppo pitää, koska pidät itsekin useimmista ihmisistä, ja siksi sinulla onkin kokonainen liuta ystäviä. Olet aina hyvää seuraa, ja saat toisetkin innostumaan mukaan tempauksiisi.

Eniten b-vastauksia: Ystävyys on sinulle kaikki kaikessa. Olet hyvä kuuntelija, ja sinuun voi aina luottaa, eikä uskollisuudellasi tunnu olevan rajaa. Sinun ystävyytesi syttyy hitaasti, mutta kerran synnyttyään se on kestävää laatua. Ystäviksesi pääsevät vain harvat ja valitut, mutta he ovatkin sitten sinulle sitäkin rakkaampia. Välillä olet niin innokas osallistumaan ystäviesi iloihin ja suruihin, että unohdat ajatella itseäsi. Muista, että sinullakin on oikeus välillä olla se, joka tarvitsee ystävien tukea.

Eniten c-vastauksia: Sinulla on vielä paljon opittavaa ystävyydestä. Olet tykätty kaveri ja hauska seuramies tai -nainen, mutta todellisia ystäviä sinulla ei liiemmin ole. Sinuun on vaikea luottaa, koska suhtaudut lähimmäistesi murheisiin kevyenoloisesti etkä aina muista säilyttää salaisuutta. Oma hyvinvointisi on sinulle kaikkein tärkeintä – vaikka sitten ystävyyden kustannuksella. Jonain päivänä sinäkin saatat kuitenkin tarvita kipeästi todellisia ystäviä.


Sisarengasleiri 4.-6.3.2005 Huiman suosion saavuttanut Sisärengasleiri järjestetään toista kertaa Karkun Evankelisella Opistolla 4.6.3.2005. Mukana leirillä ovat Ville Auvinen, Juha Heinonen, Anne Hopeavuori, Erkki Koskenniemi, Mari-Kaisa Huhtinen, Elina Törmä, Kati Korosuo, Tuomas Kivisaari, Tuomas Koskenniemi, Tiina ja Pekka Tuppurainen sekä talkootiimiläiset. Leirille odotamme juuri Sinua! Tervetuloa! Ilmoittautuminen leirille tapahtuu puhelimitse Karkun Evankeliselle Opistolle 25.2. mennessä numeroon 03-5134151 tai sähköpostitse osoitteeseen toimisto@keokarkku.fi. Mikäli lähetät ilmoittautumisesi sähköpostilla, kerro viestissä nimesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja erityisruokavaliosi. Kerro myös, jos haluat jonkun muun leirille tulevan kanssa samaan huoneeseen. Lisäksi tarvitsemme sinulta tiedon siitä, millä junalla tai bussilla olet tulossa. Tarkista oma matkareittisi: www.vr.fi tai www.matkahuolto.fi. Leirin lähestyessä lähetämme sinulle leirikirjeen sähköpostitse. Lisätietoja voi kysellä numerosta 050-5467621/Anne Hopeavuori. Tarkan ohjelman löydät netistä: www.sisarengas.com.

TILAUSKORTTI

www.nuotta.com

Tilaan Nuotan:

kestotilauksena 39 euroa vuosikertatilauksena 42euroa 6 kk määräaikaisena 25 euroa

Nuotta maksaa postimaksun

Lehden saaja Lähiosoite Postiosoite S– posti ja puh. Lehden maksaja Lähiosoite Postiosoite

NUOTTA

Sley-Kirjat vastauslähetys sopimus 5001710 00003 HELSINKI

Allekirjoitus

Nuotta 2/2005

23


Julia – kristitty täällä ja muualla Saksalainen Julia päätyi vaihtariksi Suomeen ja löysi seurakuntayhteyden.

V

iime elokuussa Suomeen saapui kirjava joukko Rotary Youth Exchangen vaihto-oppilaita eri puolilta maailmaa. Yksi heistä on 17-vuotias Julia Hübner. Tämä Pohjois-Saksan Wolfenbüttelistä kotoisin oleva nuori nainen harrastaa kotonaan käsipalloa ja elokuvia. Lisäksi musiikki on hänen sydäntään lähellä: soitinrepertuaariin kuuluvat piano ja urut. – Tahdoin vaihto-oppilaaksi, koska se on loistava mahdollisuus oppia kieltä. Englannin kielen taitoni on parantunut merkittävästi, ja olen oppinut suomen lisäksi vähän ruotsiakin, Julia hehkuttaa. – Vuosi toisessa maassa opettaa myös itsenäisyyttä. Julian koti on tämän vuoden ajan pieni pohjalainen Laihia. Tällä hetkellä Julia asuu toisessa perheessään, jossa hän viihtyy mainiosti. Paikallisessa lukiossa hän on saanut paljon ystäviä ja oppinutkin jotakin. Laihialla on hänen mukaansa mukavia ihmisiä ja kaunis ympäristö. – Siellä on paljon kivoja punaisia taloja, joissa on valkoiset ikkunanpielet – ihan niin kuin Astrid Lindgrenin kirjoissa, Julia hymyilee.

Hiljaisten ja rehellisten maassa Suomi ei ollut ykkösenä Julian toivelistalla, kun hän valitsi vaihto-oppilaspaikkaa. – Tahdoin alun perin Australiaan tai Uuteen-Seelantiin. Se ei kuitenkaan onnistunut, ja minulle ehdotettiin Suomea tai jotakin Etelä-Amerikan maata. Valitsin Suomen. Ennen sitä Julia ei ollut tiennyt Suomesta kovinkaan paljoa. – Olin kuullut, että täällä on upeat maisemat, mikä pitää paikkansa, Julia kertoo. – Lisäksi tiesin suomen olevan vaikea kieli. Olen kuitenkin alkanut pitää siitä. Minusta se kuulostaa kauniilta. Suomalaisista Julia oli myös saanut tietynlaisen kuvan: olemme kuulemma hiljaista, mutta rehellistä kansaa. Julian mielestä se on toisaalta oikein hyvä asia. – Suomalaiset ovat aitoja, heidän ei tarvitse koko ajan hymyillä niin kuin amerikkalaisten, hän sanoo pilke silmäkulmassaan. Julia on omaksunut jo suomalaisia tapoja: eritoten hän on innoissaan saunasta. – Uudenvuodenpäivänä olin myös savusaunassa, mikä oli kivaa, hän kertoo. – Kun pääsen takaisin Saksaan, aion opettaa kaikki kaverini saunomaan. Kaikki suomalaiset perinteet eivät kuitenkaan Julialle sovi. Pahimpina kokemuksina hänen mieleensä ovat jääneet kaksi ruokalajia: rusinoita ja kotijuustoa sisältävä kaljavelli ja veriletut. – Veriletut maistuivat kamalalta, ja tajusin vasta syötyäni, mitä ne olivat, hän muistelee. – Ajattelin kuitenkin, että olenpahan vielä elossa ja voinpahan nyt sanoa maistaneeni niitä.

Kaksi erilaista kotiseurakuntaa Julia päätyi mukaan Laihian seurakuntaan heti ensimmäisten viikkojen aikana. Ison osan Julian vapaa-ajasta viekin nyt messubändi, jossa hän on mukana laulamassa. Yhtyeen kappaleet ovat suomen- ja englanninkielisiä. – Oli tosi hyvä, että pääsin bändiin mukaan, Julia kertoo. – Saan olla sellaisten ihmisten kanssa, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin minä. Lisäksi olen oppinut lausumaan paremmin suomea. Seurakunnan tapahtumat ovat tulleet Julialle tutuiksi. Erityisesti hän kehuu retkeä Maata Näkyvissä -festareille Turkuun. Hyvän musiikin lisäksi ihmismäärä ja perjantai-illan messu tekivät tyttöön lähtemättömän vaikutuksen. – Oli upeaa nähdä, kuinka tuhannet nuoret olivat tulleet ehtoolliselle, hän kuvailee. Julian oma seurakunta Saksassa on monella tapaa erilainen. Nuorten toimintaa on vähän, ja rippileiri käydään oppitunteina. Oman paikkansa Julia on löytänyt kerhonohjaajana ala-asteikäisille. Kerhossa puuhataan monenlaista ja puhutaan Jeesuksesta. Julia on kasvanut kristityssä perheessä ja käynyt kirkossa pienestä pitäen. Henkilökohtaiseksi usko muuttui kuitenkin vasta 10-vuotiaana seurakunnan matkalla. – Suhde Jumalaan on minulle nyt hyvin tärkeä, ja se auttaa minua elämässäni, Julia kertoo. – Monille ikäisilleni hauskanpito on elämän tärkein asia, mutta ei minulle. Uskon, että on olemassa Jumala, ja että Jumalan Poika kuoli ristillä minun syntieni tähden.

Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com

ssa

nukset Suome

t ja mii Julian plussa

 sauna  pulla  maaseutu  kouluruokailu paljon lunta” ä: ”ei kylmä eikä  alkutalven sä  veriletut on kallista” unnalle.  ”kaikki täällä Laihian seurak ä si ei rv te ää tt Julia tahtoo lähe

Luvassa maaliskuussa:

 Cata Mansikka-Aho  Onko kärsimyksessä mitään järkeä?  KK-Kuolemankauppias ja uusi elämä  Mikä ihmeen kristillinen TV? Lehti ilmestyy .3.

Nuotta 2/2005

24


Nuotta 2/2005