Issuu on Google+

2/2004 Nuotta

30.1.2004

12:49

Sivu 1

Nuoren seurakunnan sanoma helmikuu 2 / 2004

uotta

Marialle elämä on näyttelemistä s.4-5 Koulukiusatun karmea arki s.7 Pyhää naurua ja syvää huumoria s.9 Rapin Laajakaistaliittymä s.20


2/2004 Nuotta

30.1.2004

12:49

Sivu 2

2

uotta

persoona

sivu Rinteiden rämäpää Lapuan yläasteella opiskelevaa Jaakko Ketojaa, 15, ei vauhti hirvitä. Tämä rennonoloinen sälli nimittäin kyntää talviset vapaahetkensä laudalla alas puuterilumisia rinteitä. Mitä tarkoitat, kun kerrot olevasi uskossa?

Aiheuttaako usko hallaa lautailulle, tai toisin päin?

Sitä, että uskon Jumalaan. Ja myös se kertoo esim. elämäntavoista. Minua ei kukaan löydä kaupungilta juopottelemasta. Eikä kyllä mistään muualtakaan.

Mitä harrastat? Lumilautailua ja sellonsoittoa (kymmenes vuosi menossa) pääasiassa. Lisäksi kavereiden kanssa on pientä bändiä kehitteillä, ja siinä soitan kitaraa.

Miten vietät viikonloppusi? Näin talvisin lautailemalla lähinnä. Sitten bändiharrastukseenkin menee osa viikonlopusta. Lisäksi kavereiden kanssa tulee oltua.

Milloin ja miksi aloitit lautailemisen? Aloitin -95 tai -96 keväällä. Se näytti paljon hauskemmalta kuin suksittelu ja sitähän se olikin muutaman kerran kokeiltuani.

Rahaa, mammonaa, huumoria ja vallankäyttöä Helmikuun Nuotassa pohdimme, mitä omaisuus ja raha meille antaa. Oletko miettinyt paljonko kohtuullinen elämä vie euroja viikossa? Tähän vastaamme sivulla 12. Mietimme myös vallankäyttöä. Se saa rankat kasvot arkisissa kuvioissamme, kuten koulunpihalla ja välitunnilla (s. 7). Sivulla 6 Tuukka Salmenkorva opettaa, mitä on se syvempi valta, mikä Jeesuksella on. Tässä lehdessä tutustumme Helsingin kaupunginteatterista tutuksi tulleen nuoren näyttelijä Maria Ylipään sielunelämään. Pohdimme kristillistä huumoria, sekä esittelemme kristillisen rapin nuoret tulkitsijat: Laajakaistaliittymän pojat. Isoskoulutus jatkaa tutulla paikallaan. TOIMITUS KUVA JANI LAUKKANEN

Olet menestynyt useissa kilpailuissa, millaisia tuloksia olet haalinut ja mistä? Parhaana sijoituksena pidän viime kauden Trofeo Topolino -kisaa, jossa voitin, tai sitten parin vuoden takaista European Openin kolmatta sijaa. Molemmat kisat olivat Italiassa. Suomessa on tullut Suomicupin ykkössijoja ja Koululiikuntaliiton kisojen voittoja, mutta ne eivät ole yhtä suuressa arvossa kuin ulkomaankisat.

Olet ehtinyt jo kilpailemaan ulkomaillakin, miltä se tuntuu, ja mitä siitä jää itselle? Olen käynyt kahdessa eri maassa ulkomailla kilpailemassa: Italiassa ja USA:ssa. Mutta reissaaminen tuntuu todella mukavalta, ei haittaisi, vaikka pääsisi vähän enemmänkin sitä tekemään lautailun puitteissa. Paras anti siitä on, että voi verrata tasoaan kansainvälisesti. Näkee paremmin, missä mennään. Lisäksi on mukava tutustua uusiin tyyppeihin kisoissa.

Eivät todellakaan aiheuta hallaa toisilleen. Muut lautailijat suhtautuvat todella hyvin, jopa hieman kunnioittavastikin. Moni on tullut kyselemään, että mikäs se Gospel Boarders oikein on, ja aika monella on sellainen käsitys, että se on vaan lautailuseura, joka saa kirkolta tukea. Siinä vaiheessa alkaa jo hieman hymyilyttää. Eräs uskovainen lautailija on maailman nimekkäimmän lautamerkin parhaimmassa tiimissä. Se kertoo jo jotain, että uskovaisuus ei ole mikään este. KAROLIINA KIVINIEMI KAROLIINA.KIVINIEMI@NUOTTA.COM KUVAT: JAAKKO KETOJAN ARKISTO

Poimintoja nuortenlehdistä Kuukauden Leijona LEHTI: EVÄSPAPERI 5 / 2003 ARTIKKELI: MARI: EN OLLUTKAAN ITSE ELÄMÄNI PÄÄHENKILÖ - Käännekohta oli, kun ymmärsin, että en itse ole oman uskonelämäni päähenkilö, vaan se on Jeesus, kertoo Mari. 23-vuotias teologian opiskelija on etsinyt vimmatusti Jumalaa ja kokenut myös tulleensa löydetyksi. Mari kokee, että vaikeuksissa ja iloissa hänen elämäänsä johdattaa Pyhä Henki.

Kuukauden Sammakko LEHTI: HELSINGIN SANOMAT ARTIKKELI: KIRKON TYÖNTEKIJÖISTÄ OSA EPÄILEE HELVETTIÄ Neljännes kirkon hengellistä työtä tekevästä on valmis luopumaan joistakin perinteisistä uskomuksista ja epäilee erityisesti helvettiin ja viimeiseen tuomioon liittyviä asioita. Tiedot ovat peräisin Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kati Niemelän valmisteilla olevasta tutkimuksesta.


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:38

Sivu 3

3

uotta Nuoren seurakunnan sanoma

helmikuu 2004 • Näyttelijä Maria Ylipää 4-5 • Opetus: Jeesuksella on kaikki valta 6 • Koulukiusatun karmea arki 7 • Toni uskoo iloiseen Jumalaan 8 • Seurakunta ja lupa nauraa 9

• Maailman sivu: Ristiretket ja kulttuurin tuho? 10 • Evankeliointi elämäntapana 11 • Rahankäyttöpäiväkirja 12 Bill Gates 13 • Isoskoulu osa 2 15 • Rahankäyttötesti Girl Power 16

• Christoforum 6 • Heinolan srk 14 • Gospelkolumnisti 19 • Prayer zone 17

• Sähköpääkeskus 18 • GospelCenter: Tohi, Kurre ja Ode 20 • Tapahtumatori 22

mikä colahti? • Evankelioiminen • Hiihtoloma • Kuuma sitruunatee

mikä culahti? • Nelosen “Mikä olit edellisessä elämässä” • Kireät ihmiset • Huulet

uotta NUOTTA ILMESTYY 11 KERTAA VUODESSA 25 VUOSIKERTA ISSN–0357–7139 TOIMITUS: Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot mielellään sähköpostilla Toimituskunta: Masamitsu Amemori, Sinikka Heiskanen, Emmi Heimonen, Karoliina Kiviniemi, Maria Korpi, Antti Mustakallio, Virpi Rannila, Lotta Rämö Juhana Tarvainen. Toimitusneuvosto: Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Risto Viitikko, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO: Tommi Hakkari KANNEN KUVA: Tellervo Uljas TOIMITUKSEN OSOITE: PL 184, 00181 Helsinki, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Ti-to klo 9-16 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 tai tilauspalvelu@nuotta.com tai Kansanlähetys,12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920. TILAUSHINNAT kestotilaus 38 euroa, vuosikerta 41 euroa, 1/2 vsk. 24 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. ILMOITUSHINTA: 1,35 euroa/pmm + alv, 1/4 -sivua isompien hinnat erikseen. KUSTANTAJA: SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, 2004

Evankeliumia

ja yhteyttä E4:lla Tässä lehdessä käsittelemme meille kaikille tärkeitä asioita: rahaa, omaisuutta ja vallankäyttöä. Ilman rahaa on hankala elää. Nuorella ja opiskelijalla rahan vähyys kaventaa monta kertaa elämän mahdollisuuksia. Toisaalta onnellisuuteen tarvitaan yllättävän vähän rahaa ja omaisuutta. Vallankäytön ikävintä puolta koulumaailmassa edustaa koulukiusaaminen. Se on asia, johon on viime aikoina onneksi puututtu. Kuitenkin moni kiusattu vaikenee. Meillä lähimmäisinä on iso vastuu huomata, milloin joku kavereista tai perheenjäsenistä kärsii. Eli tarkkoja silmiä ja suuria korvia tarvitaan. *** Rahaa ja mammonaa paljon suurempia asioita oli esillä Espoon Dipolissa, kun siellä pidettiin tammikuun lopulla E4 -evankelioimiskonferenssi. Tämä yli yhdeksänsataa evankelioimisesta kiinnostunutta ihmistä yhteen kerännyt konferenssi oli varsin merkityksellinen kokoontuminen. Espoossa pohdittiin, keskusteltiin ja suunniteltiin uusia kuvioita Suomen evankelioimiseksi. Merkittävää kokoontumisessa oli tapahtuman aihe, evankelioiminen. Jokaisella kristityllä pitäisi olla sydämessään polttava kysymys, kuinka saan tavoitettua evankeliumilla uusia ihmisiä Jeesukselle. Historiallista oli myös se, että edellisestä vastaavasta kokoontumisesta on aikaa yli kolmekymmentä vuotta. Nuorisotyön näkökulman toi omassa alustuksessaan jyväskyläläinen vapaakirkon nuorisopastori Jose Turunen. Hän totesi, että huominen näyttää huolestuttavalta. Useimmissa herätyskristillisissä järjestöissä ja seurakunnissa yritetään pitää kiinni saavutetuista asemista, työ on luonteeltaan säilyttävää. Kun juuri missään ei mennä eteenpäin, niin huomisen maailmassa evankelioiminen taantuu. E4 keräsi kansaa yhteen yli kirkkokenttärajojen. Yhteiskristillisessä kokoontumisessa iloittiin yhteisestä tehtävästä ja yhteydestä. Useissa keskusteluissa todettiin, että nyt ollaan saavutettu jotain suurta, kun pystyttiin kokoontumaan meitä erottavat asiat unohtaen. Kristikuntamme tulevaisuutta miettien yhteyden kokeminen oli varmasti iso ja merkittävä asia. Todettiin että jos kerran taivaassa ollaan kaikki yhtä, niin kai sen pitäisi onnistua näinä aikoina täällä kylmässä Suomessakin. Oma kokemukseni nuorisotyön kentältä on kuitenkin sen suuntainen, ettei asia ole ihan yksinkertainen. Tiedän omasta kokemuksesta, että evankeliumin työmaa on suuri, ja pellossa riittää kiviä. Olen oppinut myös jo aikoja sitten, että työmaata riittää kaikille. Jokaisella Jeesukseen uskovalla on oma paikkansa Taivaan Isän pelloilla, kun evankeliumia kylvetään. Tästä syystä on hyvä kokoontua yhteen pähkäilemään, miten evankeliumin työssä toimisimme mahdollisimman tehokkaasti. Me emme ole kuitenkaan vielä taivaassa. Maan päällä tallustaessamme elämäämme rajoittavat tietyt lainalaisuudet, joista emme onneksi taivaassa enää kärsi. Nämä ongelmat

Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com

lähtevät liikkeelle syntisyydestämme, olemme vajavaisia, itsekkäitä, rajoittuneita... Sanalla sanoen syntisiä, siksi täydellinen yhteistyö on monimutkaista. Usein yhteiskristillisissä kokoontumista päätetään yhteyden nimissä, ettei vaikeista ja erottavista asioista puhuta. Tämä hyvältä kuulostava ajatus ei oikein toimi käytännössä, kun aletaan puhua uskomme perusasioista ja joudumme vaikenemaan meille keskeisistä asioista. Jos sovimme, että puhutaan vain Jeesuksesta, mutta ei sanota mitään kasteesta tai ehtoollisesta eikä mainita Pyhän Hengen työstä, niin uskomme syntymisen kannalta oleellista jää pois. Samalla tilaisuuden sanoman pihvi kapenee pahasti. Joku saattaa kysyä, että ovatko kyseiset asiat niin tärkeitä, eikö yhteys ole suurempi asia? Yhteyden rinnalla täytyy muistaa, että uskon syventymisen kannalta uskonelämän hoitamisessa on tärkeä paino myös sakramenteillä, rukouksella ja etenkin Raamatun Sanalla. Mielestäni on tärkeää, että uskomme perusasiat opetetaan meille kohtuullisen yhdenmukaisesti. Siksi tarvitsemme selkeitä eväitä siitä, miten usko syntyy, miten Pyhä Henki toimii, ja miten hoidamme uskoamme. Näissä asioissa opetuksessa on suuria eroja niillä kirkkokunnilla, joilta puuttuu myös ehtoollisyhteys. Olen varma, että jos pysyn uskossa kuolemaani saakka, olen menossa helluntalaisten siskojen ja veljieni kanssa samaan taivaaseen. Taivaassa ei enää tarvitse miettiä, että kenen seurakuntaan ihmiset tulevat yhteisten kokoontumisten jälkeen. Emme joudu silloin miettimään erilaisten opetusten seurauksia. Silloin kaikki täydellisinä ihmisinä iloitsemme yhdessä, kun näemme Kristuksen kasvoista kasvoihin. Nyt on tärkeää tehdä työtä, ja evankelioida kaikki omalla paikallamme toistamme kunnioittaen. Mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä tehden, niin että Taivaassa meitä olisi mahdollisimman suuri joukko. Nauttimassa kaikesta, kun olemme oikeasti yhtä. Jatketaan keskustelua vaikka sähköpostilla.


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:38

Sivu 4

4

nuotta4 cyan magenta yellow black

uotta

Näyttelijä Maria Ylipää:

Usko antaa päämäärän Saavun lumen peitossa Helsingin Kaupunginteatterin odotusaulaan. Ympärillä kuhisee tuttuja näyttelijäkasvoja, joista pian erottuu pirteään aniliininpunaiseen villapaitaan pukeutunut näyttelijä Maria Ylipää, 22. Teat-

terikorkeakoulun loppusuoralla oleva Maria on pestattu jo moneen nimirooliin. Edessä on mahdollisuuksia täynnä oleva tulevaisuus, joka ei pelota, kun kulkee Jumalan johdatuksessa.

Tampereelta kotoisin oleva Maria vaikuttaa iloiselta ja välittömältä luonnonlapselta. Nykyisin Helsingissä asuvalla Marialla esiintyminen tuntuu olevan verissä, sillä sekä isä että äiti ovat muusikoita ja opettajia. Olen tottunut esiintymään 4-vuotiaasta saakka kaikissa mahdollisissa paikoissa. Tanssin, lauloin ja soitin sukujuh-

lissa ja koulussa. Teini-ikä menikin aika pitkälti erilaisten harrastusten parissa. Silloin välillä harmitti, kun ei voinut vain mennä kavereiden kanssa, mutta nyt olen hyvin kiitollinen kaikesta siitä, mitä olen tehnyt. Olen tiennyt aina, että minusta tulee esiintyvä taiteilija. Se, että päädyin juuri näyttelijäksi, varmistui vasta ylioppilasjuhlakeväänä, kun sain


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:38

Sivu 5

5

uotta vahvistuksen siitä, että pääsin opiskelemaan Teatterikorkeakouluun, Maria muistelee.

Elämäntapa Ensimmäinen kosketuspinta Helsingin Kaupunginteatteriin tuli Cherbourgin sateenvarjoista. Maria pääsi näytelmään mukaan koulun harjoittelun kautta. - Kävin koelauluissa ja sain roolin. Siitä sitten seurasi päärooli Tuhkimossa ja nyt meneillään oleva projekti Saigonissa. On kyllä aivan mahtavaa, että on päässyt näyttelemään, vaikka se viekin tällä hetkellä lähes kaiken aikani. Kyllä näyttelijän työ on ennen kaikkea elämäntapa-ammatti. Ei siitä pääse vapaa-ajalla koskaan kokonaan eroon. Alitajunta työstää jatkuvasti meneillään olevia rooleja ja projekteja. Se on tämän ammatin rasite, Maria pohtii. Mariasta näyttelemisessä on parasta tarinoiden kertominen ja välittäminen kuulijoille. - Rakastan hyviä tarinoita! Tarinalla täytyy kuitenkin olla myös jotain todellista sanottavaa. Mielestäni parhaat komediatkin ovat loppujen lopuksi melko traagisia. Onnistunut esitys koskettaa. Lisäksi näyttelijän työssä oppii itsestään todella paljon. Monien roolien kautta on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua erilaisiin elämänkohtaloihin ja ihmisiin, mikä on erittäin mielenkiintoista ja haastavaa. Toisaalta siihen sisältyy myös oma rankkuutensa, koska näyttelijän työ on jatkuvaa alusta alkamista aina uuden roolin kanssa. Koskaan ei voi olla valmis, aina on kehittämisen varaa. Eipä käy ainakaan elämä tylsäksi, Maria nauraa.

Ulkonäköpaineet Näyttelijän työ on antoisaa, mutta myös vaativaa. Työn rankkuus piilee jatkuvassa työskentelyssä itsensä kanssa ja vertailuasetelmassa suhteessa muihin näyttelijöihin. - Tässä työssä joutuu jatkuvasti työstämään omaa elämäänsä ja minuuttaan paneutuessaan uusiin rooleihin ja tavatessaan jatkuvasti uusia ihmisiä. Näyttelijäporukat koostuvat hyvin erilaisista ihmisistä ja projekteissa joudutaan käsittelemään intiimejä ja hyvin syvälle meneviä asioita. Näyttelijöiden kesken vallitsee lämmin ja suvaitsevainen ilmapiiri, mutta pinnan alla kytee kuitenkin voimakasta kilpailua ja keskinäistä vertailua, Maria miettii. Näyttelijän työ on jatkuvaa esilläoloa. Suurennuslasin takaa tarkkaillaan myös näyttelijän ulkoista olemusta. - Onhan tässä ammatissa valtavat ulkonäköpaineet, varsinkin nuorena naisena. Pitäisi olla laiha, kaunis ja hyvässä kunnossa. Olen tottunut siihen jo nuoruudessani tanssiharrastukseni parissa, mutta en oikein pysty hyväksymään sitä. Tuntuu väärältä, että joku rooli voi jäädä saamatta vain sen tähden, että on fyysisesti muka epäsopiva. Yritän sanoa itselleni, että kelpaan tällaisena. Onneksi näyttelijät eivät ole sentään niin kovan tarkkailun alla kuin esimerkiksi mallit, Maria huokaa.

Maria Ylipää Ikä: 22 Harrastukset: Teatteri Tavara: Enkelisoittorasia Tuoksu: Paistetut korvapuustit Vaate: Villapaita Maa: Espanja Tv-ohjelma: Rimakauhua ja rakkautta Satuhahmo: Ronja Ryövärintytär Pahe: Hyvä ruoka

Alastomuus Tämän päivän näyttelijältä vaaditaan paljon. Monia elokuvia myydään pelkällä seksillä ja teatterissakin alastomuuden merkitystä voidaan korostaa liikaa. - Alastomuuden kohdalla mietin aina ensimmäiseksi, mikä tehtävä sillä on esityksen kannalta. Jos alastomuutta on ympätty mukaan vain itsensä alastomuuden tähden, suhtaudun siihen varauksella, mutta jos sen avulla taas saavutetaan jotain olennaista kerronnan kannalta, se on mielestäni perusteltua. En lähde repimään itseäni tieten tahtoen. Näyttelijällä saa olla rajat, ei tarvitse suostua kaikkeen mahdolliseen. Haluan kunnioittaa itseäni, eikä omanarvontuntoni riipu siitä, lähdenkö mukaan kaikkeen mihin pyydetään. Olen tarkka siitä mitä teen. Jos joku asia tuntuu pahalta, minun ei tarvitse suostua siihen. Näyttelijällä pitää olla itsekunnioitusta, Maria painottaa. Esitän Marialle kuulemani väitteen, jonka mukaan jokainen näyttelijä on narsisti. - Onhan se totta. Sitä on jokaisessa. Täytyy olla jonkin verran narsisti, jos esiintyy joka päivä 500 henkilölle ja vielä nauttii siitä. Tärkeää on kuitenkin tiedostaa vaara, että narsismi menee yli, jolloin se ei toimi enää käyttövoimana, vaan kääntyykin itseään vastaan, Maria sanoo vakavana.

Usko ja näytteleminen Voisi luulla, että kristittynä oleminen näyttelijämaailmassa olisi vaikeaa, mutta Marialla on aivan päinvastaisia kokemuksia. - Usko ei ole missään nimessä ollut rasite, vaan ennemminkin helpotus! Ehkä jos häpeilisin ja yrittäisin salailla uskoani, minuun suhtauduttaisiin oudoksuen, mutta kun olen kertonut rehellisesti olevani uskossa, on vastaanotto ollut suvaitsevainen ja hyväksyvä. Näyttelijäpiirit ovat täynnä erilaisia ihmisiä, jotka edustavat lukuisia eri katsantokantoja. Ihmiset ovat täällä jollainlailla henkisempiä ja avarakatseisempia johtuen varmaan juuri ammatin luonteesta. Mielestäni musiikki ja taiteet yleensäkin vievät aina lähelle Jumalaa. Taiteen ymmärtämiseen ei riitä vain järki, vaan sen kokemiseen tarvitaan kokonaisvaltaisesti myös henkeä, sielua ja ruumista, Maria miettii. Maria on kasvanut kristityssä perheessä. Isän kanttorin ja pastorin ammatin vaikutus näkyy Marian elämässä vieläkin. - Kirkko on ollut pienestä pitäen minulle tärkeä paikka. Olin usein mukana katselemassa ja kuuntelemassa, kun isä soitti hautajaisissa ja häissä. Täällä Hel-

singissä olen löytänyt hengellisen kotini Tuomiokirkon Tuomasmessuista. Kun elämänrytmini on hektistä, kirkko on minulle paikka, jossa saan rauhoittua ja hiljentyä. Ilman uskoa tuntisin olevani tuuliajolla, vailla mitään päämäärää. Usko antaa minulle ennen kaikkea turvaa ja on helpottavaa tietää, ettei tarvitse olla yksin tässä maailmassa tekemässä suuria valintoja ja päätöksiä, vaan ne ovat Suuremman kädessä, Maria pohtii.

Julkisuus Näyttelijän työ on hyvin yksilöllinen, mutta samalla julkinen ammatti. - Julkisuuden kanssa täytyy vain opetella elämään. Kaikki, mitä kirjoitetaan, on periaatteessa plussaa, sillä ilman tiedonvälitystä ei teatteriakaan tulisi kukaan katsomaan. Hyvän asian puolesta esiinnyn julkisuudessa mielelläni. Sellainen oli esimerkiksi Plan-ilta lapselle -konsertti, jossa lauloimme Mikko Leppilammen kanssa. Oman yksityiselämäni reposteluun lehtien sivuilla en kuitenkaan lähde.

Siinä pidän tarkan rajan. Jokainen näyttelijä määrittelee itse rajansa, mihin haluaa lähteä mukaan. Se on aina oma valinta, Maria tietää. Maria haaveilee työskentelystä mahdollisimman monipuolisissa rooleissa. Myös näytteleminen elokuvissa kiinnostaa. Hän on omaksunut isältään elämänasenteen, jonka mukaan pitää aina unelmoida, mutta pitää silti jalat vankasti maassa. - Näyttelemisen lisäksi suurimpia haaveitani olisi matkustaa kuumailmapallolla maailman ympäri! Haluaisin oppia myös ratsastamaan. Loppujen lopuksi ei ole niin tärkeää, toteutuvatko haaveet koskaan, mutta ilman niitä elämä voisi olla aika tylsää, Maria miettii ja hymyilee veikeästi. Lumisade on tihentynyt. Maria kiirehtii pian alkaviin harjoituksiin. Pirteä tapaus, jään miettimään. Hänet täytyy kyllä nähdä lavallakin! TELLERVO ULJAS


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:38

Sivu 6

6

Kiveen kirjoitetut

nuotta6 cyan magenta yellow black

uotta

”Minulle on annettu kaikki valta

taivaassa ja maan päällä”

! Ainakin rippikoulun ulkoläksyt suorittaneelle nämä Jeesuksen lähetyskäskyn alkusanat ovat tuttuja. Usein juuri tämä sen ensimmäinen lause vilahtaa ohi niin, ettei sitä juuri pysähdy miettimään. On helppo ymmärtää, että Jeesuksella on kaikki valta taivaassa. Mutta tarkemmin ajateltuna, vaikkapa esimerkiksi televisiota katsellessa, on jo vaikeampaa käsittää, että Hänellä olisi kaikki valta myös täällä maan päällä. Kaikkialla näyttää olevan jotenkin toisin kuin Jeesus opetti. Mistä tässä vallassa siis on kysymys? Miksi se ei näy katukuvassa? Yhtälailla voimme kysyä, miksi Jumala sallii pahojen asioiden tapahtuvan maailmassa.

Valtaa on monenlaista. Vallankäyttäjiäkin löytyy moneen junaan. On poliittista, taloudellista, henkistä, hengellistä ja symbolista valtaa. Historiankirjat ovat tulvillaan vallanhimoisia hulluja, joiden käsissä valta on saanut aikaan hirvittävää jälkeä.

Oikeus voittaa Kristityn on turvallista ajatella, että oikeudenmukaisuus tulee vielä tapahtumaan. Hän, jolla on kaikki valta, tulee tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Paha tulee saamaan palkkansa. Monet uskovat jotenkin niin, että pahat ihmiset saavat rangaistuksen ja hyvät ihmiset pääsevät taivaaseen. Silti, kun oikein rehellisesti ajattelee itseään, huomaa että juuri omasta itsestä löytyy loputtomasti kateutta, ahneutta, itsekkyyttä, vahingoniloa ja vaikka mitä – eli juuri sitä pahuutta. Olemme usein aikamoisia mestareita peittelemään todellisia ajatuksiamme ja tunteitamme. On myös paljon asioita, joita olisimme voineet tehdä tai vain sanoa jonkun ihmisen hyväksi, mutta tekemättähän se kuitenkin jäi. Meissä on jotakin, joka ei tunnu lähtevän kulumallakaan. Sitä kutsutaan perisynniksi. Myös minun omien pahojen ajatusteni, sanojeni ja tekojeni on tultava Jumalan tuomittaviksi. Hän ei koskaan katso asioita ”läpi sormien”, vaan pitää aina Sanansa. Minunkin syntieni palkka on kuolema. Siksi Jumala lähetti Jeesuksen. Jeesus otti minun ja sinun syntisi rangaistuksen kannettavakseen Golgatan keskimmäisellä ristillä.

Ylistämme Jumalaa siitä, että Jeesuksella on kaikki valta. Hänellä on valta antaa synnit anteeksi. Kuollessaan ristillä ja noustessaan ylös kuolleista Jeesus voitti synnin, kuoleman ja perkeleen vallan. Niillä ei siis ole enää mitään valtaa ihmiseen, joka turvaa Jeesukseen. Aivan ihmeellistä! Yhtäkään, joka uskoo Jeesukseen, ei tuomita, vaan hänellä on ikuinen elämä.

Jumalan valtakunta tulee Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Kuinka ihana onkaan se tosiasia, että Hän kutsuu meitä ystävikseen. Jeesus on myös luvannut, ettei heitä pois ketään, joka Hänen luoksensa tulee. Olemme matkalla Hänen valtakuntaansa. Siellä on uskomme todellinen päämäärä.

Matt 28:18

Tulevaa Jumalan valtakuntaa odotellessa voimme antaa vallan monenlaisille asioille elämässämme. Omaa elämää miettiessä monella turhallakin asialla on ehkä liikaa tilaa ajankäytössä. Jumala tahtoo, että antaisimme Hänen vallata elämämme. Tähän sydämemme vallankaappaukseen itseltämme Jeesukselle Hän antoi myös oivat välineet. Raamattu, ehtoollinen ja arjen seurakuntaelämä ovat niitä peruselementtejä, joilla vallankin saamme vallattoman elämämme täyttää. TUUKKA SALMENKORVA

Myös minun omien pahojen ajatusteni, sanojeni ja tekojeni on tultava Jumalan tuomittaviksi. Hän ei koskaan katso asioita ”läpi sormien”, vaan pitää aina Sanansa. Minunkin syntieni palkka on kuolema. Siksi Jumala lähetti Jeesuksen. Jeesus otti minun ja sinun syntisi rangaistuksen kannettavakseen Golgatan keskimmäisellä ristillä.


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 7

7

”Minua lyötiin ja potkittiin seiska- ja kasiluokalla joka päivä”

uotta

Koulukiusatun karmea arki Jaakon peruskoulusta on kohta kymmenen vuotta. Jokaiseen päivään liittynyt pelko, häpeä ja voimattomuuden tunne seuraa kuitenkin mukana elämän askareissa. Jaakko oli koulukiusattu koko yläasteen ajan. Seiskalla ja kasilla ei mennyt päivääkään ilman fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Jaakko on uskovan perheen ainoa lapsi. Pienenä elämä kulki turvallista polkua musiikin ja urheiluharrastusten parissa. Jaakko oli paljon vanhempiensa mukana hengellisissä tilaisuuksissa. Ala-asteen aikana tuli muutto uudelle paikkakunnalle ja uusiin kuvioihin. Jaakko oli kuullut juttuja yläasteen kovasta maailmasta, miten uusia oppilaita simputetaan oikein kunnolla. Opettajat vakuuttivat ala-asteella, että ne ovat vain juttuja, mutta Jaakko oppi ensimmäisenä päivänään seiskaluokalla, että kaverit olivat oikeassa ja opettajat valitettavasti väärässä. Yläaste sijaitsi vajaan viiden kilometrin päässä kotoa. Entiset koulukaverit levittivät onnistuneesti juttuja uskovaisesta Jaakosta ja lisäsivät vettä myllyyn. Pahaksi onnekseen hän oli muita pitempi ja erottui siksi porukasta. Siitä alkoi Jaakon painajainen. Yläaste oli iso yli 500 oppilaan koulu, jota ympäröi piha kaikilta neljältä puolelta. Koulun kovisjengi kiersi koulurakennusta ja haki uhrinsa käsittelyynsä, johon kuului iskuja, potkuja ja julkista häpäisyä ivailun ja muun nöyryytyksen muodossa. Porukan kiertäessä koulua yritti Jaakko yksin tai muutaman kaverinsa kanssa vältellä kiusaajia välitunnin aikana, mutta valitettavasti päivittäin satuttiin samaan paikkaan samaan aikaan ja silloin oli odotettavissa aina sama kohtalo. Useana päivänä myös koulumatkarutiiniin kuului tiesulku, josta ei päässyt läpi ilman iskuja ja potkuja. Usein se huomattiin ajoissa ja lähdettiin kiertotietä myöten pitkin metsiä, mutta usein ei auttanut kuin laittaa silmät kiinni ja toivoa parasta.

Pelko jokapäiväinen kumppani Jaakko kertoo, että jokaisen päivän ohjelman oleellisena osana oli odottaminen, pelko ja turvattomuus. Ne olivat asioita, joihin ei tottunut millään. Tapahtumat ja kuvitelmat oman pään sisällä velloivat välillä paljon voimakkaammin kuin itse todellisuus. “Näin jälkikäteen sen tajuaa, että varmasti kiusaajilla oli omat ongelmansa, mutta ei sitä siinä vaiheessa osannut asettua kiusaajan asemaan. Sen sijaan omaa kohtaloa tuli paljonkin kelattua. Jumalaltakin tuli kysyttyä aika usein, että miksi Hän antaa tämän kaiken tapahtua. Toisaalta oli jonkinlainen marttyyrifiilinki sillä tiesin, että uskoni takiahan minua etupäässä kiusataan”, Jaakko toteaa. Usko oli kuitenkin se voima, joka piti

sattui henkinen väkivalta. Pahinta, mitä kuvitella saattoi, oli julkinen nöyryytys. Nolatuksi tuleminen porukan edessä on pahinta, mitä nuorelle voi tapahtua,” Jaakko miettii tänään. “Hävetti olla heikko. Kun kaikki toistui päivittäin, itsekin alkoi uskoamaan, ettei minulla ole mitään arvoa, olen tämmöinen surkimus, josta ei ole mihinkään. Jaakon elämä muuttui yläasteen jälkeen, kun perhe muutti isän työn perässä toiselle puolelle Suomea. Se merkitsi Jaakolle lähes paratiisin porttien avautumista; uudella paikkakunnalla odotti aktiivinen seurakuntanuorten porukka, josta Jaakko löysi nopeasti oman paikkansa ja aloitti lukion. Jaakko koki muutossa suurta Jumalan johdatusta. Kiusaaminen jätti kuitenkin elinikäisen jäljen: ”En vieläkään oikein aina luota itseeni ja porukassa tulee joskus ulkopuolinen olo. Aina ei osaa oikein ottaa positiivista palautetta vastaan,” toteaa mies, joka työskentelee musiikkipiireissä. “Itsetuntoni murskattiin silloin sen verran pahasti, että olo on myöhemminkin ollut vähän rikkinäinen. Kiusaamisen jättämät jäljet ovat osa minua. Vaikka olen kohta 25, en ole koskaan seurustellut.” Kysyn, mitä Jaakko sanoisi, jos tapaisi tänään kiusaajansa. Hiljaisuuden jälkeen kuuluu huokaus: “En ole nähnyt heistä ketään yläasteen jälkeen, eipä minulla olisi paljoa asiaa heille,” tuumaa Jaakko ja sanoo, ettei kuitenkaan ole katkera kiusaajiaan kohtaan. ”Olen yrittänyt vain unohtaa. Jos kerran Jeesus antaa mulle kaiken anteeksi niin mun velvollisuus on myöskin antaa anteeksi.” Jaakon kasassa. Tänään hän miettii, että täytyi Jumalan todellakin häntä vahvistaa, sillä jos ajattelee seiskaluokkalaisen elämää, niin olisihan kaiken järjen mukaan ollut odotettavaa luopua uskosta, liittyä muihin porukoihin ja hakea hyväksyntää niissä piireissä, joissa kiusaajat kulkivat Jaakko sanoo ettei se käynyt jotenkin edes mielessä: ”Elämässäni oli paljon enemmän sisältöä kuin muilla, koska olin uskossa.”

Opettajat eivät joko huomanneet, jaksaneet tai välittäneet koulukiusaamisesta. Kotona Jaakolla oli turvallista olla. Poisrevitty itsetunto ja pelko erikoisasemaan joutumisesta aiheutti kuitenkin sen, ettei Jaakko kertonut kotona mitään kiusaamisesta, vaan ulkoisille vammoille löytyi parempia selityksiä. Vain parille kaverille, joista toinen asui kaukana, poika kertoi asioiden todellisesta tilasta.

Kiusaamisen jäljet Isä meidän siunasi matkaan Jaakon jokainen päivä alkoi Isä meidän -rukouksella. ”Kun sain silmäni auki niin heti tuli tietysti mieleen, että tänään on uusi päivä kiusattuna, siinä sitten tavallaan siunasi itsensä uuteen päivään. Ei sitä silloin tajunnut, mutta näin jälkikäteen ajattelen, että rukouksella oli paljon vaikutusta. Tuli paljon turvallisempi olo”. Toinen tärkeä voima oli Raamatun lukemisella. Kaukana asunut kaveri haastoi Jaakon mukaan raamattukampanjaan, jossa luettiin Raamattu läpi vuodessa: “Luin arkisin säännöllisesti kolme lukua päivässä ja sunnuntaisin viisi. Tämä aika sijoittui pitkälti juuri seiskaluokalle ja oli suureksi avuksi.” Jaakko teroittaakin useampaan kertaan haastattelun aikana uskonelämän säännöllistä hoitoa. Kun elämässä on vaikeaa, niin apu tule ylhäältä, kun hoidamme uskoamme. Jaakko ei kuitenkaan kertonut vaikeuksistaan kenellekään. Isossa koulussa oli paljon ongelmia. Jaakko tunsi koulusta useita huumeiden käyttäjiä.

Miten sitten kaikki alkoi muuttua paremmaksi, muuttiko Jumala kiusaajien sydämen, tajusiko joku vai saiko Jaakko kostettua kiusaajilleen? Valitettavasti mitään näin dramaattista ei tapahtunut. Jaakon siirtyessä yhdeksännelle luokalle pahimmat kiusaajat olivat lähteneet koulusta. Jatkuva kiusaaminen muuttui satunnaiseksi huuteluksi ja ivailuksi. ”Oli helpompi hengittää, mutta sisältä olin aika rikki,“ Jaakko toteaa. Miten kiusaaminen vaikutti Jaakon jokapäiväiseen elämään ja millaisia seurauksia se jätti hänen elämäänsä. Päällisin puolin selviydyin ihmeen hyvin, koulunumerot hipoivat kiitettäviä ja ulkoinen olemukseni ei muuttunut. Tänäänkään ei minusta ehkä voi arvata, mitä olen käynyt läpi. Käyttäytymiseeni ja viikonlopunviettooni kaikella oli se vaikutus, ettei kodista halunnut silloin lähteä oikein minnekään, eikä yksin uskaltanutkaan lähteä kaupungille iltaisin yläasteen aikana. Vaikka elämääni kuului jokapäiväinen pelko kiusaamisesta, niin kuitenkin eniten

Paras keino on puhua Mietimme Jaakon kanssa, että hänen tarinansa on turhan tuttu tämän päivän koulumaailmassa. Mitä neuvoja antaisit koulukiusaamisen kourissa oleville? “Olen kyllä aika neuvoton,” mies puuskahtaa mutta jatkaa hiljaisuuden jälkeen: “Toisin kun minä, kannattaa kyllä kertoa ongelmasta oikeasti jollekin koulussa tai kotona sekä kaveripiirissä ja jumalasuhteen hoitaminen on tärkeää. Ystävät antavat voimaa ja helpottavat oloa. Älä jää yksin, muista rukous ja Raamatun sana, kun epätoivo yllättää,” sanoo mies ja hymyilee. Epätoivonkin hetkinä on toivo. ”Kannattaa muistaa se, että Jeesus ei anna meille enempää kuormaa kuin mitä pystymme kantamaan. Ei antanut minulle eikä anna sinullekaan. Yksinäisimmälläkään hetkellä en ollut yksin.” Jaakon kirjaimellisesti kova koulu on kasvattanut häntä paljon. ”Sen verran on tullut nähtyä, ettei ihan heti arkipäivän tilanteet jännitä.” Jaakko sanoo, että kaikella on tarkoituksensa ja Jumalan sormet ovat aina pelissä, tälläkin asialla on varmasti tarkoitus, joka joskus ehkä selviää, näin miettii nuori mies, joka selvisi kiusaamishelvetistä hengissä. Paraneminen jatkuu, kun Jumalan armo saa parantaa. JUHA HEINONEN KUVA JANI LAUKKANEN (KUVAN HENKILÖ EI LIITY JAAKON TARINAAN)


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 8

8

nuotta8 cyan magenta yellow black

uotta

Lauran suurin rikkaus on Jumalan johdatus

Laura Virtasen elämä muuttui rippikoululeirillä. Uskoon tullessa seiskaluokan syksyllä mukaan tulleet epäterveelliset elämäntavat muuttuivat. “Nauroin, riehuin ja melskasin entiseen malliin, mutta en enää bileissä kaljan voimalla, vaan seurakunnassa ihan omana itsenäni,” Laura muistelee näitä aikoja. “Minulla on ollut riparista asti suuri halu tuntea enemmän Jumalaa. Kun lähdin Hänen matkaansa, tahdoin tehdä sen täysillä. Alkumetreillä oli aikoja, jolloin olin maailman kanssa tietyllä tapaa risteyksessä, mutta uskon tie vei aina voiton. Se on varmasti sitä johdatusta.”

Seuraavana keväänä Laura vietti tulevaisuuttaan ajatellen mullistavan viikon. Hän oli ysiluokan TeT-jakson erään kristillisen järjestön nuorisotoimistossa. “Sen viikon aikana minulle valkeni, että nuorisotyönohjaaja on minun ammattini. Päällisin puolin ei siinä niin suuria tapahtunut, työ vain näytti ja tuntui sikamakeelta. Mutta jälkeenpäin tajuan, että se oli aito Jumalan kutsu. Sitä kutsua olen punninnut useita kertoja vuosien saatossa, ja aina se on tuntunut yhtä todelliselta. Jumala on johdattanut, Hän on pitänyt minusta huolta. Kaukainen ajatus nuorisotyönohjaajan ammatista tuli kanan askeleen lähemmäksi, kun lukio alkoi. Mietin miljoona kertaa, etten jaksa tätä touhua, mutta vuodet kuitenkin kuluivat, ja lukio tuli käytyä. Sitten hain Diakonia-ammattikorkeakouluun Kauniaisten yksikköön, vaikka ammatti kirkon nuorisotyöntekijänä tuntui

edelleen kaukaiselta haaveelta. Yllättäen löysin seuraavana syksynä itseni opiskelemasta alaa. Raamattuopistolla mietin usein, että olenko tosiaankin vaan itse hengaamassa täällä vai toteutanko Jumalan kutsua. Aina päädyin siihen, että tämä on tarkoitus. Vuosi sitten Laura valmistui sosionomiksi. Pitkä tie ja yli seitsemän vuoden unelma toteutui. “Valmistujaisissa oli melko epätodellinen olo, nyt olen tässä, tänne Jumala on vienyt. Jumala on ollut elämänratkaisuissa ja valinnoissa vahvasti mukana. En ole kuitenkaan koskaan saanut näkyviä merkkejä, ja monesti epävarmuus on vallannut mielen. Mutta jälkikäteen huomaan, että näin kaiken piti mennä. Opiskeluaikana pääsin yhdeksi talveksi kuin ihmeen kaupalla Ugandaan, ja se aika muutti paljon minua ihmisenä. Opiskelujen jälkeen kyselin suuntaa ja löysin itseni Belgiasta kristilliseen

taiteeseen panostavan järjestön pääpaikalta. Siellä vietetty puolivuotinen antoi paljon eväitä, kaikella tavoin.” Laura kertoo, että kaikki mitä on tapahtunut, ei ole aina ollut ollenkaan helppoa, eikä käänteitä ole omassa päässä paljoa suunniteltu. Kaikki on kuitenkin vahvistanut uskoa ja luottamusta Jumalan johdatukseen. “Jumala on antanut elämääni paljon rikkautta. Raha ei tahdo pysyä käsissä, vaan se menee aina johonkin tärkeään, kuten matkusteluun. Ajattelen niin, että se kaikki mikä meitä ympäröi, on oikein käytettynä Jumalan lahjaa,” miettii innokas elokuvafriikki ja fantasiaelokuvien ystävä. “Leffat, kaverit, hyvä musiikki, Dvd:t, tanssi, taiteet, hyvä ruoka ja tietysti ystävät, äitini ja kummilapseni ovat niitä hyviä asioita, joista kiitän Taivaan Isää. Kuitenkin tärkeintä elämässäni on Jeesus ja Hänen rakkautensa, siksi saan elää luottaen Jumalaan. Elämä ei pakota: jos ei jaksa lukea Raamattua ei tarvitse. Jos ei nyt juuri jaksa rukoilla ei tarvitse. Saan elää uskoani todeksi luottaen Jumalan lupauksiin levosta käsin. Jumala antaa armostaan minulle voiman lukea Raamattua. Huomaan, että tahdon rukoilla ja tavata uskovia ystäviäni. Elämä on lahja, ja ennen kaikkea Iankaikkinen elämä on lahjaa. Tulevaisuus on Jumalan käsissä, ja tiedän että haluan elää hänen yhteydessään. Sillä suurinta rikkautta on olla Jumalaa lähellä,” miettii tämä tällä hetkellä työtön nuorisotyön ohjaaja, ilman huolta huomisesta. Jumala kyllä vie minne tarkoittaa. JUHA HEINONEN KUVA LAURA VIRTASEN ARKISTO

Toni uskoo iloiseen Jumalaan - Jokainen meistä haluaa olla haluttu - Mä haluan nostaa esille, että miten Moni muistaa uskonnontunneilta kertomukset Fran- ja rakastettu, se on rakennettu meihin si- me voidaan hyvällä omallatunnolla nautsiscus Assisilaisesta ja sälle. Mutta parisuhde, jossa ei puhuta tia meille annetuista siunauksista, jos me muista munkeista, jotka jät- koskaan toisille, kuolee. Mä haluan, että ei laiteta niitä eteenpäin. tivät kaiken omaisuutensa ihmiset pääsisi elävään ja henkilökohtaija lähtivät seuraamaan Jee- seen suhteeseen sen iloisen ja rakkau- Evankeliumi vie susta. Toni Tolsa on elävä to- desta palavan Jumalan kanssa, joka Tonin elämään mahtuu paljon kipeitä diste siitä, miten tällaista tykkää meistä. asioita. Vanhemmat olivat alkoholisteja, köyhää elämää voi nykyja Toni kertoo harkinneensa itsemurhaa Yksinkertaista elämää päivänä elää. Tavatessani Tonin hän alkaa kertoa, miten meillä suomalaisilla on surullinen kuva Jumalasta. Jumala koetaan vihaisena tai etäisenä, ja maalauksissa Jeesuksellakin on yleensä surullinen ilme. Toni kaivaa esiin salkkumikronsa ja ottaa sieltä esiin iloisesta Jumalasta kertovia raamatunpaikkoja. Kohdat kadonneesta lampaasta, iloitsevasta paimenesta, morsiamestaan iloitsevasta sulhasesta ja meistä iloiten laulavasta Jumalasta kaikuvat ilmoille. Toni kokee kutsumuksekseen ihmisten herättelyn Jumalan todellisuuteen, henkilökohtaisen jumalasuhteen ja rukouksen löytämiseen.

Toni toteuttaa kutsumustaan eläen tällä hetkellä rakentamassaan pienessä 2 metriä leveässä ja 6 metriä pitkässä mökissä metsän keskellä. - Mulla ei oo kotia täällä maan päällä kuin aivan läheisimpien kristittyjen kanssa. Mä odotan Taivaan kotia, joka tulee. - Mä olisin voinut olla rikas, mutta maailman rikkaudet eivät merkitse mulle mitään Jumalan rakkauden tuntemisen rinnalla. - Mulla ei ole mitään siunauksia vastaan, mutta oman onnellisuuden hakeminen turruttaa mielemme maailman kärsimyksille. Jos me etsitään maallista mainetta ja rahaa, niin silloin turrutetaan hengellinen ihminen meissä, Toni jatkaa.

ensimmäisen kerran seitsemänvuotiaana. Seiskaluokalla hän karkasi kaksoisveljensä kanssa kotoa. Nukkumispaikat löytyivät kavereiden luota, rappukäytävistä, työmailta ja autoista. Ruoka varastettiin kaupasta. Kadulla eläminen loppui 15-vuotiaana, kun isovanhemmat saivat sijaishuoltajuuden. Kaksoisveli kuoli auto-onnettomuudessa kaksi päivää ennen 17-vuotissynttäreitään. Elämän raadollisuus on tullut Tonille selväksi: - On vain kaksi tietä, taivas ja helvetti. Joku ihminen voi kärsiä elämänsä alusta loppuun asti esimerkiksi sodissa Afrikassa tai kadulla Pietarissa, mutta sitä ei voi verrata siihen, miten helvetissä on asiat parhaimmillaan. Siksi meidän täytyy rukoilla ja evankeliumin täytyy mennä

eteenpäin. Sanat ei riitä, tarvitaan tekoja. Evankeliumi on tärkeämpi kuin mun elämäni, Toni kiteyttää. Lopuksi Toni lähettää iloiset terveiset Nuotan lukijoille: - Rakastakaa lähimmäisiänne. Sitä varten me ollaan täällä. Rakastakaa, sanoo Toni, laittaa kädet halausasentoon ja nauraa. ANTTI MUSTAKALLIO

nimi: Toni Tolsa ikä: 31 vuotta työ: Ollut lähetystyössä Englannissa ja Etelä-Amerikassa Operaatio Mobilisaation kautta, työskennellyt myös Dallasissa pastorina ja ollut työntekijänä International House of Prayer -rukoushuoneessa Kansas Cityssä elämän tarkoitus: Tuntea Jumala, ja tehdä hänet tunnetuksi Toni ei halunnut kuvaansa lehteen. Iloinen Jeesus kuvaa hänen jumalakuvaansa.


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 9

Nuotta tutkii pyhää naurua

Seurakunta ja lupa nauraa Onko uskovaisen sallittua nauraa? Voiko uskovaisen elämä olla iloista ja mukavaa? Voiko sana “huumori” kuulua uskovaisen sanavarastoon? Tässä kolme henkilöä kertoo, miten huumori voi kummasti piristää elämää. MARIA KORPI KARIKATYYRIT SUVI VIITANEN

Minäkö humoristi? Luokanopettaja Mikko Vaismaan mielestä huumori voi toimia hienosti evankeliumin apuvälineenä. Hän toteaa naurun yleensä vapauttavan tunnelmaa, poistavan ennakkoasenteita ja näin pehmittävän kuulijaa vastaanottamaan evankeliumia. ”Me ihmiset olemme kuin hillopurkissa. Kansi on piukasti kiinni, emmekä saa sitä itse auki. Jeesus kuitenkin avaa kannen, eikä meille ihmisille jää muuta tehtävää, kuin kiivetä avatusta purkista pois.” Esimerkiksi tällaista tarinaa Mikko on käyttänyt kertoessaan evankeliumista ei-niintavallisesti. Hän sanoo, että kertomalla, kuvailemalla tai esittämällä elävöittäen erilaisia esimerkkejä ihmisen arjesta voi evankeliumin saada paljon lähemmäksi ihmistä. ”Jeesuskin käytti paljon vertauksia, joskus hauskoja, joskus vähemmän hauskoja. Tällä tavalla monet asiat voivat jäädä paljon paremmin ihmisten mieleen”, hän lisää. Mikon mielestä on hyvä, että huumoria käytetään evankeliumin apuvälineenä, sillä jotkut ihmiset kokevat huumorilla höystetyn julistamisen olevan inhimillisempää ja lähempänä arkea kuin täysin ”vakava” julistus. Huumori ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin pilkka tai pilanteko. Mikko toteaakin, että vakavilla tai toista vähättelevillä asioilla pilailu on asian vähättelyä ja välinpitämättömyyttä. Sellaisesta on usein omat seuraamuksensa. Mikko on sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä on huumorintajua. Eri ihmisillä se vain voi olla erilaista. ”Huumori ja nauru kuuluvat ihmisen elämään. Kaikki ei ole kunnossa, jos ihminen kadottaa kykynsä nauraa”, Mikko toteaa.

Huumori on Jumalan antama lahja! Evankelista Eliina Heinosen puheesta hörsyilee ilo ja huumori. Eliina käyttää huumoria aina puhuessaan, varsinkin kun kuulijoina on ihmisiä, jotka eivät vielä ole Jeesusta löytäneet. ”Kuulin kerran eräältä koululaiselta kommentin, että uskova on se, jolla on hilsettä hartioilla ja sukat makkaralla”, Eliina naurahtaa. Hän haluaa romuttaa ihmisten kuvitelmia siitä, että usko on tylsää ja kuivaa. Tässä huumori on oivana apuna, se saa kuulijan heräämään horroksesta kuulemaan. Eliina haluaa tuoda esille sitä, miten Raamatussa ilo on jatkuvasti esillä. Aivan kuin itkukin, myös nauru on Jumalan antama lahja ihmiselle. Eliinalla on oiva esimerkki siitä, kun Jeesus Raamatussa puhuu yltäkylläisyydestä: ”Jumala on antanut meille kermaa kukkurakupillisen. Me suomalaiset vaan pyydämme usein: Kiitos puolikuppia rasvatonta maitoa. Ei uskoa ole kuitenkaan tarkoitettu surulliseksi ja kurjaksi. Jumala haluaa, että ilo näkyy hänen omistaan. Mehän olemme löytäneet Ilosanoman!” Yhdestä asiasta Eliina ei suostu tinkimään, vaikka hän puhuisikin vakavista asioista huumorilla höystettynä. Raamatun sanasta hän ei luovu, eikä suostu muuttamaan sitä ihmismielen oikkujen mukaiseksi. Eliina on saanut Jumalalta lahjaksi paljon sanoja ja loistavan huumorintajun. Näiden avulla hän voi osaltaan viedä evankeliumia eteenpäin.

Rakkautta peliin Nuorisopastori Timo Pöyhönen on sitä mieltä, että huumori ja uskon ydin, armo, ovat hyvin lähellä toisiaan. ”Samoin kuin estoton nauru vapauttaa turhasta tärkeilystä, myös Jumalan hyväksynnän kokeminen vapauttaa tekopyhästä ja tosikkomaisesta uskonnollisuudesta”, Timo sanoo. Tämän vuoksi hän sanoo evankeliumin ja huumorin sopivan hyvin yhteen. ”On myös sanottu, että nauraessaan ihminen on avoin vastaanottamaan uutta”, Timo pohtii. Hän toteaa naurun ikään kuin riisuvan suojamuurit ja näin ehkä avaavan sydämen evankeliumille. Timon mielestä huumorin tulisikin olla erottamaton osa evankeliumin julistusta. ”Kuka nyt aina jaksaisi istua kuolettavan tylsissä ´herätys´kokouksissa”, hän ihmettelee. Ainoana rajoitteena huumorin käytössä on rakkaus. Timo muistuttaa, että pilkkaaminen, rienaaminen tai pahantahtoisen naurun alaiseksi joutuminen ei auta avautumaan. Timo sanoo tällaistakin ”huumoria” joskus kristillisissä piireissä huomanneensa, kun jotkut ovat pilkallisesti naureskelleet toisin ajatteleville kristityille. Rakkauden lisäksi minkään muun ei tulisi Timon mielestä huumoria kahlita. ”Joskus vanhoilliset tai ahdistuneet ihmiset pyrkivät rajoittamaan huumoria. Näin siitä tulee niin tosikkomaista tai kesyä, ettei se enää naurata ketään”, Timo pohtii. Hän lisää, että huumorin tulisi saada kukkia vapaasti, mutta rakkauden hengessä. Timo on aivan varma, että Jeesus ja opetuslapset nauroivat paljon. Siitä ei Raamatussa paljoakaan mainita, mutta Timon on mahdoton kuvitella 13 äijän kaveriporukkaa ilman naurun remakkaa. ”Voin vain kateellisena aavistella, millaista sisäpiirihuumoria opetuslasten kesken viljeltiin”, Timo haikailee ja miettii lastenlaulun sanoja: ”Oi jospa oisin saanut olla muukaanaa….”

9

uotta


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 10

10

mission

nuotta10 cyan magenta yellow black

uotta

possible

Kristinuskoa on levitetty ja levitetään. Veriset ristiretket ovat monelle koulukirjoista tuttua kamaa, ja aiheesta saattaa saada monenlaista päänsärkyä. Miten kantaa kristityn nimeä selkä suorana, kun historia todistaa ”uskovaisten” tekemistä vääryyksistä? Mitä ajatella, kun lähetystyö nähdään uhkana alkuperäiskulttuureille? Kaksi asiantuntijaa vastasi ongelmallisiin kysymyksiin kyseisistä aihepiireistä. Seuraavassa numerossa pohdimme miksi “kristityiksi” itseään kutsuvat ihmiset ovat syyllistyneet juutalaisten vainoon ja noitavainoihin. ANNEMARIA TOIVOLA KUVA: ANNI RAUHALA

Lähetystyö ja länsimaalaisuuden maailmanvalloitus: Asiantuntijana Tarja Ikäheimonen, Kansanlähetyksen lähetti Papua Uudessa-Guineassa

?

Olet lähetystyössä Papualla. Maassa tiedetään olevan ainakin 830 kieltä ja heimoa. Miten länsimainen lähetystyöntekijä kohtaa vieraan kulttuurin tuputtamatta omaansa? - Lähetystyössä pidetään Sanaa esillä. Kukaan ei voi käännyttää ketään, ja uskon saa aikaan ainoastaan ja vain Jumalan Pyhä Henki.

Tehdäänkö lähetystyötä kulttuurisen monimuotoisuuden kustannuksella? - Minua tuppaa nyppimään tuo ainainen väite siitä, että lähetystyö tuhoaa alkuperäiskulttuureita. Länsimaiset ihmiset kun haluaisivat ”muiden” elävän kulttuurimuseossa, jossa he sitten itse voisivat käydä ihailemassa alkuperäiskansoja, ja kukaan ei edes välitä kysyä näiltä ihmisiltä itseltään heidän omia toiveitaan. Ensimmäisten länsimaalaisten tulosta Papualle on kulunut reippaasti yli sata vuotta, ja elämä on monin tavoin erilaista kuin aikaisemmin. Pääkaupungissa ihmisillä on kännykät kourassa ja autot käytössä. Kulttuuri on muuttunut, koska niin käy kaikkialla maailmassa. Suomessakaan ei enää kuljeta suksilla kouluun ja hevosilla markkinoille... Materiaalisten asioiden lisäksi kulttuuriin kuuluvat myös uskomukset ja elämänkatsomus. Kristinuskon lisäksi suurin osa ihmisistä uskoo Papuan animistisen alkuperäisuskonnon mukaisesti yhä ainakin jollain tavalla erilaisiin ihmisille vahingollisiin henkivaltoihin. Nämä uskomukset ilmenevät pelkoina. Raamatussa sanotaan, ettei rakkaudessa ole pelkoa. Ihminen pelkää, koska hän tietää tehneensä jotain pahaa ja ansainneensa rangaistuksen. Kristinuskon sanoma on siinä, että Jumala lähetti poikansa maailmaan syntien sovittajaksi. Syytön otti rangaistuksen kärsiäkseen, ja syyllinen julistetaan syyttömäksi.

Uskonnon kääntöpuolet: Kristinuskon levittämisen moraalisista hankauskohdista Ristiretket menneisyyden leimaajina: Asiantuntijana Leif Nummela

?

Ristiretkillä vuodatettiin verta ja varastettiin eli toimittiin selkeästi Raamattua vastaan, miksi? - Kristinusko selittää ihmisen olevan arvokas, ainutlaatuinen ja Jumalan luoma, mutta myös langennut, syntinen, sotaan ja tuhoon taipuvainen. Raamattu maalaa kuvan ihmisestä, joka kykenee pahaan. Sen tarjoama ihmiskuva on jopa inhorealistinen, eikä jätä mahdollisuutta romanttiseen käsitykseen ihmisluonnosta. Raamattunsa hyvin tunteva ei siis hämmästy verenvuodatusta.

Mitä tekemistä ristiretkillä oikeastaan on kristillisen uskon kanssa, ja kuinka tällaista on voinut tapahtua kristinuskon nimissä? - Toiminta ristiretkillä ei ollut oikeutettua kristillisen moraalin mukaisesti. Se oli yksinkertaisesti väärin, vaikka ristit koholla silloin marssittiin, eli asiat liittyvät toisiinsa. Ristiretkiin sisältyy poliittista motivaatiota. Tuona aikana ei myöskään tunnettu moniarvoista yhteiskuntaa, jossa eri uskonnot elävät rinnan. Toisaalta emme mekään vielä tiedä, mihin johtaa meneillään oleva joukkomuutto länsimaihin, joissa on viime aikoina keskusteltu uskonnonvakaumusta koskevista asioista esimerkiksi kouluruokailuun ja huivin käyttöön liittyen. Ajankohtaista on siis miettiä, miten elää yhdessä tulevaisuudessa. En hämmästyisi, jos vaikeita kysymyksiä olisi vielä edessä eikä vain takana. Siinä mielessä emme ole nykypäivänä eri asemassa.


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 11

11

uotta

Espoon Dipolissa järjestetty E4 -konferenssi keräsi yhteen yli 900 evankelioimisesta kiinnostunutta kristittyä. Tästä suuresta joukosta poimin haastateltavaksi kaksi evankelioimisen gurua sekä yhden uraansa vasta aloittelevan evankelistan. Näin he kertoivat, miksi evankeliumi saa heidät liikkeelle... KAROLIINA KIVINIEMI KAROLIINA.KIVINIEMI@NUOTTA.COM KUVAT: KAROLIINA KIVINIEMI, KRS JA WWW.EVANKELIOI.NET Tutustu www.evankelioi.net aineistoon ja lue lisää 22.1.-25.1. pidetystä evankelioimiskongressista.

Hanna Laitinen Millainen kutsumus sinulla on? - Kutsumus, joka tekee elämästäni seikkailua: Evankelistan kutsumus. Palvelen Herraa siellä missä liikun, ja evankeliumi kulkee mukanani. Uskon, että Jumala avaa tilanteita, jossa voin jakaa ilosanomaa Jeesuksesta.

Miten sait kutsumuksesi ja miten toteutat sitä? - Jumala on näyttänyt minulle esimerkiksi opiskelupaikan ja seurakunnassa palvelemisen kautta, pieninä palasina, että hän tahtoo käyttää minua evankelistana. Hän on myös saanut minut ymmärtämään, että kutsumukseni suunnittelemisen sijaan on paljon tärkeämpää olla uskollinen tässä ja nyt. Tällä paikalla, johon Hän on minut johdattanut.

Miten aiot jatkaa tästä eteenpäin? - Rukoilen, että olen herkkä kuulemaan, mitä Jumala minulle puhuu. En halua olla lamppu, joka on laitettu vakan alle tai palaa säästöliekillä.

Kalevi Lehtinen Miten löysit paikkasi evankelistana? Ilkka Puhakka - Tulin 16-vuotiaana uskoon. Jo seuraavalla viikolla raamattupiirissä minua puhutteli Matteuksen evankeliumin kohta, jossa Jeesus kutsuu Pietarin ja Andreaksen. Jeesus sanoi heille ”Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia.” (Matt.4:19). Vuotta myöhemmin löysin 2. Kor.5. luvusta kohdan, jossa sanotaan: Yksi on kuollut kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät eläisi itselleen vaan hänelle, joka on kuollut ja noussut kuolleista heidän tähtensä (jakeet 1415). Tiesin, että tämä on minun elämäntehtäväni, olla lähettiläänä esittelemässä Jeesus ihmisille, ja ihmiset hänelle. Silloin rukoilin, että voisin olla auttamassa ihmisiä hänen yhteyteensä.

Miksi evankeliointi on tärkeää? - Maailmassa on paljon hyviä ja tärkeitä asioita. Ja niistä evankeliumi on tärkein. Me taistelemme todellisten ihmisten todellisesta kohtalosta. Heidän pelastamisensa on tärkeää.

Miten evästät tulevia evankelistoja? - Nuorille sanoisin, ettei Jeesus etsi kannattajia, vaan seuraajia. Ei minimikristittyjä, joille riittää se että pääsee rimaa hipoen taivaaseen. Kun antaa elämänsä täysillä Jeesukselle, silloin hän tekee elämästämme seikkailua! - Sanoisin, että on parempi yksi 100%:sti Jeesukselle omistautunut evankelista, kuin että olisi 10 kappaletta 10%:sti omistautunutta. Jeesuksella on meille parempaa tarjottavana.

Milloin ja miten sait evankelistan kutsumuksen? - Tavallaan se tuli mukana, kun 17-vuotiaana tulin uskoon. Siinä oli se perussysäys. Koin sen valtavana asiana, että tiesin tämän löydön näyttelevän suurinta roolia loppuelämässäni. Tiesin, että sitouduin kutsumukseeni loppuelämäkseni, joten olen tehnyt tietoisia valintoja tämän suunnan mukaan.

Mikä saa sinut jatkamaan evankelistana? - Minulla on hyvin syvä kutsumus, tietoisuus ja rakkaus tätä työtä kohtaan. Tämä suo minulle paljon iloa ja riemua.

Mikä on suurin nykyajan haaste evankelistoille? - (pitkän harkinnan jälkeen) Uskottavuus. Se että evankeliumi tuntuu myös meistä itsestämme uskottavalta. Että se koskettaa ja herkistää halun tutustua Jeesukseen. Uskottavuus on sen ydin, ettemme häpeä evankeliumia.

nuotta11 cyan magenta yellow black

Evankelioiminen elämäntapana


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 12

12

Nuotta tutkii rahankäyttöä

nuotta12 cyan magenta yellow black

uotta

Mihin menee opiskelijan eurot? Mihin ne rahat oikeasti kuluu? Nuotta otti asiasta selvää ja pestasi erään opiskelijan pitämään kirjanpitoa koko viikon kulutuksestaan. Idea on varmaan käyttökelpoinen myös sinulle, joka vieläkin epäilet, että lompakkosi syö rahasi. Tarina on myös opettava kokemus koululaisille, jotka vielä elävät vanhempien rahoilla.

Maanantai

Torstai

Perjantai

Herätyskello pirisee vaativasti. Kello on 6.00. Kylmä ilma ei houkuta yhtään, mutta on pakko vääntäytyä bussipysäkille. Kahden tunnin matka kohti opiskelukaupunkia alkaa. Unenpöpperössä en välitä 10 euron bussimaksusta: pääasia, että pääsen lämpimään autoon jatkamaan horrostilaa. 17 kilon (todistetusti punnittu) matkatavarat käsissä kaikki periaatteeni murskautuvat. Kävely bussiasemalta kämpälle saa jäädä. Kolmen minuutin matka metrolla verottaa omaisuudestani euron ja seitsemänkymmentä senttiä. Suussa maistuu viemäriltä, ja hengitys haisee kilometrien päähän. Hammasharjasta ei ole tietoakaan. Itseni ja kavereideni vuoksi viidenkymmenen sentin sijoittaminen purkkaan tuntuu äärimmäisen tärkeältä.

Ruokakaappi ammottaa tyhjyyttä. Ilta- ja aamupalaksi kaupasta mukaan tarttuu salaattia (1,15 e), greippi (0,96 e), aprikoositölkki (1,39 e) ja maitopurkki (0,83 e). Aprikoosit ovat suuri pettymys. Niiden koostumus muistuttaa lähinnä kiven ja ylikypsän kananmunankeltuaisen risteytystä.

Eilen ostetut salaatinlehdet alkoivat jo nahistua. Urhoollisesti söin niitä kuitenkin leipäni päällä. Jo aamulla aloin henkisesti valmistautua illan rahantuhlaukseen. Tuleva edestakainen ratikkamatka ja liikuntamaksu saivat jalkani tutisemaan. Ilta kääntyi kuitenkin voitoksi. Ratikkamatka vaihtui virkistäväksi kävelylenkiksi, ja liikuntamaksu (2,70 e) ei tuntunut kovinkaan suurelta. Silti vain pari tuntia myöhemmin jouduin käyttämään

Torstain kulut: 4,35 e

Eilisen päivän metroajelu kaivertaa vielä mieltäni. Saan hillittyä ostohaluni.

Yhteenveto:

Keskiviikko

Keskiviikon kulut: 11 e

Lauantai Äidin kukkarosta maksettu ruoka maistuu erityisen hyvin. Lähialueella ei ole kauppoja, joten kukkaro on aika hyvin turvassa. Saamme kuitenkin pikkuveljeni kanssa aikaan taistelun rahan käytöstä. Pienen väännön jälkeen ostamme yhdessä tuumin kebabit ja karkkia, mikä tuntuu täydelliseltä ja järkevältä idealta. Jälkikäteen ajateltuna: sama kuin olisi syönyt rahat tulisilla mausteilla höystettynä.

Sunnuntai

Tiistai

Vuoden kestänyt odotus päättyy vihdoinkin. Taru Sormusten Herrasta -elokuvan näkeminen lohkaisee 11 euron loven kukkaroon, mutta tämä rahanmenetys tuntuu enemmänkin voitolta kuin tappiolta.

Perjantain kulut: 12,70 e

Lauantain kulut: 7,30 e

Maanantain kulut: 12,20 e

Ei kuluja tiistaille.

julkisia kulkuneuvoja lähtiessäni kotiin. Bussimatka maksoi taas kerran 10 euroa.

Viikosta käteeni jäi kasa kuitteja ja muutama taskunpohjaan unohtunut sentti. 60 euroa ja 55 senttiä ylitti viikon rahankäyttöarvioni. Summa on kauhistuttavan suuri, ja sen olisi helposti saanut pienemmäksikin. En kuitenkaan voi missään määrin rahalla mitata, kuinka arvokasta on kummilapseni riemu tai miten paljon itse nautin kunnon hikoilemisesta. Kuitenkin on tärkeää tarkkailla, miten rahaa käyttää. Usein on niin, että välttämättömimmiltä tuntuvat asiat ovat niitä turhimpia ja rahallisen nipistyksen kohteena olevat tärkeimpiä.

Kirkossa kolehtipussi tupsahtaa yllättäen eteeni. Nopeasti tyhjennän kolikkotaskun pikkukilisevät Kenian-lähetyksen hyväksi. Kokonaissumma tuskin ylitti kahta euroa. Kirkon jälkeen suuntana on taas kerran elokuvateatteri. Nemoa etsimässä ei ole hauskin mahdollinen lastenelokuva. Saan kuitenkin vastinetta koko rahalle, kun kuulen kummitytön ja serkkupojan ihailevat huokaukset. Tunnen suurta ylpeyttä saadessani viedä lapset ensimmäistä kertaa elokuviin. Niinpä rahallinen menetys ei tunnu isolta. Sunnuntain kulut: 15 e ja epämääräisiä hiluja EMMI HEIMONEN KUVAT EMMI ULVINEN, EMMI HEIMONEN


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 13

13

uotta

Nero vai huijari? Miten on mahdollista, että yksi tietokonenörtti onnistuu kasaamaan niin valtavan omaisuuden? Onko Bill Gates huijari? Pahat äänet kuiskivat, että itse asiassa hän varasti Microsoftin alkuperäisen ohjelmistoidean eräältä toiselta tietokonefriikiltä. Kateellisten panettelua – tai sitten ei. Joka tapauksessa Microsoft on menestystarina vailla vertaa. Entä onko Bill Gates älykäs? Epäilemättä hän on. Ehkä hän on jopa matemaattinen nero. Väitän, ettei ihan kuka tahansa olisi kyennyt moisiin saavutuksiin, vaikka olosuhteet olisivatkin olleet suotuisat. Gates on myös erittäin kunnianhimoinen ja hänellä on vankkumaton usko teknologian jatkuvaan kehitykseen. Mutta onko Bill Gates onnellinen? Miehellä on millä mällätä, huipputeknologiaa soveltava loistokämppä, vaimo ja kolme lasta sekä työ, jota hän tuntuu rakastavan yli kaiken. Voisivatko ihmisen asiat paremmin olla?

Missä on suurin omaisuus?

Olisiko hienoa olla maail- Hintelästä nörtistä... ...maailman rikkaimmaksi man rikkain ihminen? Rahaa olisi niin paljon, ettei tar- Kirjassaan Valtatie tulevaisuuteen Nokkelana miehenä Gates on myös kekpeilleen taipuisi, eikä käy- (WSOY, 1995) kaikkien tietokonenörttien sinyt rahalle käyttöä. Kirjassaan hän kutännössä koskaan tarvitsisi isä Bill Gates kertoo kirjoittaneensa en- vailee vielä kirjan kirjoitushetkellä rakenmiettiä, että onkohan tähän simmäisen tietokoneohjelmansa 13-vuo- teilla olevaa taloaan, joka on käytännöstai tuohon varaa. Opinto- tiaana. Kyseessä oli hyvin simppeli risti- sä valtava palatsi leffateattereineen, tuella ja satunnaisilla tuloil- nollapeli, mutta siitä kaikki alkoi. 19-vuo- edustustiloineen ja uima-altaineen. Tala elävälle opiskelijalle moi- tiaana samainen poika kehitteli ensim- lossa on tarkoitus testata kaikkein uusinnen olotila tuntuu täysin mäisen tietokoneohjelmistonsa yhdessä ta teknologiaa: ”Heti kun tulet sisään, sinulle annetaan elektroninen rintaneula… vieraalta, mutta – pakko ystävänsä Paul Allenin kanssa. Elettiin vuotta 1975. Bill jätti Harvar- Elektroninen neulasi kertoo talon järjesmyöntää – melko houkuttedin kesken, ja Paul sanoutui irti ohjel- telmälle, kuka ja missä olet, ja tämän tielevalta. Seattlelainen William H. Gates oli teiniikäisenä vielä suurin piirtein samassa tilanteessa kuin useimmat meistä. Tavalliseen jenkkiperheeseen syntynyt hintelä rillipää oli aivan tavallinen koulupoika ja äärettömän kiinnostunut tietokoneista, jotka vielä 1960-luvun lopun Amerikassa olivat sitä luokkaa, että nykyään niitä tuskin tietokoneiksi tunnistaisi.

Kolumni

!

Kun rakkautena on raha

Rahalla saa paljon hyödyllistä. Ruoka, vaatteet, vesi ja sähkö ovat elämämme kannalta välttämättömiä. Rahan tärkeyden tajuaa, kun ruokakaappi ammottaa tyhjyyttä, kengän pohjassa on golfpallon kokoinen reikä tai kun eri yritykset hiostavat karhukirjeillään. Rahan avulla toteutetaan myös sosiaalisen ympäristön asettamia vaatimuksia. Kuka tahansa voi näyttää kauniilta sijoittamalla selluliitinpoistoai-

moijan hommistaan. Pojat perustivat yrityksen, joka sai aikanaan nimen Microsoft. Kahden opiskelijapojan yhteisestä intohimosta syntyi yritys, joka vuosien mittaan paisui maailman mahtavimmaksi ohjelmistotaloksi. Samalla hintelästä nörtistä tuli maailman rikkain mies. Nykyisin kaverin omaisuuden määrä on suoraan sanoen tolkuton.

don pohjalta talo yrittää vastata tarpeisiisi ja jopa ennakoida ne… Käytävää pitkin kävellessäsi et välttämättä pane merkille, että edelläsi näkyvät valot kirkastuvat vähitellen ja taakse jääneet taas hiipuvat. Saat seuraksesi myös musiikkia… Seuranasi voi kulkea myös uutislähetys tai elokuva…” Ja niin edelleen. Kiva kämppä sinänsä. En tosin tiedä, mitä ihmettä kukaan tekee kaikilla niillä hienouksilla – ainakaan omassa kodissaan.

neisiin ja hoikistaviin rasvoihin. Merkkivaatteilla taas voidaan ostaa kaveripiirin hyväksyntä. Suurta mielihyvää voivat tuottaa myös kalliit laitteet tai kulkuneuvot. Sitä saa, mistä maksaa. Hyvinvointivaltiossa asuvalle ihmiselle raha on usein itse rakennettu pikatie onneen. Tarpeettomien ostosten takana piilee usein ajatus itsensä ja erityisesti toisten silmissä paremmaksi tulemisesta. Raha synnyttää valtaa, valta poikii kuviteltua hyväksymistä ja arvostusta. Näin yritetään ostaa jotakin sellaista, mitä ei ole myynnissä. Näennäisesti onnellisuuden tavoite ehkä saavutetaan.

Ostetussa onnessa on kuitenkin oma mädännäisyytensä. Koska onni on ostettu, siitä on tullut kauppatavaraa. Siinä on parasta ennen -päiväys. Se pilaantuu, eikä ehkä maistukaan niin hyvältä kuin pakkauksen ulkokuori lupaa. Ihmisellä on jatkuva, luonnollinen tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Kun rakkautena on raha ja sen tuoma onni, rakkaus on katoavaa, pilaantuvaa ja ruostuvaa: täydellisesti kerran tuhoutuvaa. Aina uudestaan ja uudestaan pitää keksiä uusi keino täyttää tyhjäksi jäänyt reikä.

Kuitenkin yksi on varmaa. Myös maailman rikkain mies, William H. Gates, on ihminen ja kuolevainen siinä missä me tavalliset pulliaisetkin. Myös Bill Gatesille koittaa se päivä, jolloin miljardien omaisuus, hienoinkaan tietokoneohjelma tai läheiset ihmiset eivät voi auttaa. Myös hänen on jonain päivänä luovuttava kaikesta maallisesta. Toivottavasti herra Gates on lukenut sen Sanan paikan, joka muistuttaa: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.” (Matt. 6:19-21) SINIKKA HEISKANEN SINIKKA.HEISKANEN@NUOTTA.COM KUVA: WSOY:N ARKISTO

Rakkautta ei kuitenkaan löydy alennusmyynneistä, kenkäkaupoista tai lihatiskiltä. Sitä ei voi ostaa. Se on ilmaista. EMMI HEIMONEN

nuotta13 cyan magenta yellow black

Tietokonenörtistä miljardööri-Billiksi


30.1.2004

13:39

Sivu 14

14

The Seurakunta

uotta

Heinolan maa-srk

Kuukausittain Nuotassa esittäytyy yksi seurakuntanuorten porukka. Sivun toteuttavat nuoret itse.

Nuotta-lehti esittelee nuorisotyön tekijöitä, jotka elämällään tai toiminnallaan ovat edistäneet suomalaista nuorisotyötä. He ansaitsevat Nuotta Awards AWARDS palkinnon! Nuotta

2/2004 Nuotta

Zunkkis elää mukana nuorten arjessa

Heinolan nuori seurakunta iloitsee! Seurikselle keräännytään nälkäisinä ja poistutaan ravittuina. Viihtymisen ydin löytyy siitä, että kaikkien janoavien sankari, Jeesus, viettää iltaa kanssamme. Nuorten mielestä rukous, ylistys ja palvelu armolahjoilla – siis lepo ja rakentuminen – kiteyttävät sen, mikä tekee jokaisesta nuortenillasta odottamisen arvoisen. Ovella minut valloitetaan hymyllä, joka kuuluu nuorisotyöntekijä Antti Pesoselle. Syy miehen hangonkeksi-virneeseen selittyy, kun kuulen miten Antti päätyi tehtäväänsä. Ensimmäinen vierailu seuriksella oli kuin piipahdus tulevassa kodissa. Vierähti vuosi ja Antti aloitti tuuraustyöt toimien sekä täysipäiväisesti että täysisydämisesti nuorisotyönohjaajan tehtävissä, vaikka koulutus alalle on tällä haavaa katkolla. Uppo-outoon porukkaan on monesti vaikea liittyä mukaan. Asiaa helpottaa, jos vastaanotto on lämmin. Eräs nuorimmista kävijöistä kertoo arastelleensa aluksi nuorteniltaan tulemista, mutta kerättyään rohkeutensa hän pistäytyi haistelemaan ilmaa paikan päälle. Tyttö yllättyi iloisesti saadessaan hyväksyvän vastaanoton. Tarina on ilmeisen yhtäpitävä muidenkin kohdalla, sillä vierellä istuvat nyökyttelevät ahkerasti päätään. Ja mitä ihmettä, uskovilla hauskaa? “Aiemmin luulin, että seurakunnassa olisi tylsää”, eräs poika kertoo, tähdentäen laukoneensa silloiset kommenttinsa ennakkoluulojen perusteella. Jeesukseen tutustumisesta seurasikin iloa eikä ankeutta. Vapaus voitti 6-0. Ilta etenee ja nuori väki loikoilee patjoilla kynttilänvalossa. Nyt ymmärrän, mitä nuoret tarkoittivat painottaessaan

rukoushetkien merkitystä. Vaikka seurakunnan nuortentoiminta tarjoaa monenlaista kiehtovaa säpinää ja äksöniä, tarvitaan myös näitä yksinkertaisia hiljentymishetkiä. Jumala on läsnä ja käsittelee mitä hellimmin vaikeitakin aiheita. Huolet ja murheet saa heittää Isän kannettavaksi.

Ilotkin jaetaan ja kiitosmieli täyttää huoneen. Rukoushetkien aihepiirit ovat varsin moninaiset ja tyyli vaihtelee, mutta yksi asia on varma – jokainen janoinen saa juodakseen! HEINOLAN NUORI SEURAKUNTA

Mia ja Samppa suurennuslasin alla Samppa oli pitkään toivonut kokevansa, mitä on synnintunto. Rukoillen ja paastoten poika päätti toteuttaa kolmipäiväisen metsäreissun pakkasesta huolimatta. Mutta kuinkas kävikään – kaikki tuntui takkuavan. Reissun valoisaksi puoleksi kääntyi lopulta juuri se, mitä Samppa aluksi harmitteli. Omat suunnitelmat pettivät, mutta Jumala valaisi parempia näköaloja. Synnintunto löytyi, mutta sen myötä kirkastui armokin. Uudenvuodentapahtumassa Samppa sai kokea, kuinka eräässä rukoustilanteessa Jumala kasvatti hänen eripituiset kätensä ja jalkansa samanmittaisiksi. “Sohvapsykologia ei riittänyt ymmärtämään, piti heittää järki pois”, Samppa toteaa lisäten: “Oli rukousvastaus sekin, että sain oppia tuntemaan Pyhää Henkeä.” Mian alkusyksy oli kolea. Hänen oli vaikea suhtautua itseensä hyväksyvästi, saati sitten uskoa Jumalan katselevan tytärtään suopealla silmällä. Rimaa hipoen Mia koki olevansa tarpeeksi kelvollinen edes rukoilemaan. Vihdoin kieroutuneet käsitykset murtuivat eräällä seurakunnan nuorten viikonloppureissulla. Mia sai ymmärtää armon olevan juuri sitä, että sen keskellä mitään vikoja ei lasketa eikä puutteista pidetä kirjaa. Rakkaaksi raamatunkohdaksi muodostui tuon oivalluksen myötä Laulujen laulu. “Se kertoo siitä, miten palavasti Jeesus rakastaa mua, just niinkuin parisuhteessa puolisot rakastavat toisiaan!” Mia tarkentaa. Rakastuneelta tyttö näyttääkin, eikä halua salata suhdettaan Jeesukseen.

”Parasta tässä työssä on saada olla Jumalan työkaverina tärkeällä paikalla. Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt koko ajan elämänrytmin ja vaatimusten kasvaessa. Enää ei saa vain olla. Nykyään pitää olla jotakin.” Laukaan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Juha Hakala, tottelee myös nimeä Zunkkis, on monien kanssaveljiensä ja -sisariensa tavoin tärkeällä paikalla Jumalan valtakunnan työssä. Tästä kiitoksena haluamme muistaa miestä Nuotan omalla Awards -palkinnolla. - Kipinä lähteä nuorisotyönohjaajaksi lähti ihan kotiseurakunta Alahärmän nuorisotyönohjaajia vuosikausia pikkupojasta seuraten. Jotain suunnattoman hienoa oli siinä tavassa ja innostuksessa, jolla he töitään tekivät. Oma tieni nuorisotyönohjaajaksi kulki metallipajan ja kauppiksen kautta, kertoo nyt kahdeksan vuotta nuorten parissa työskennellyt Zunkkis. - Paljon on hyvää ja kivaa mahtunut työhön ja vastapainona jonkin verran ikävääkin. Hienoa on ehdottomasti se, että saa olla tekemässä työtä erilaisten ihmisten parissa. Saa elää mukana nuorten arjessa. Tärkeänä työssään Zunkkis kokee antautumisen Jumalan käytettäväksi. ”Pitää olla kotona ruoka-aikaan ja silloin toimia nälkää vastaan. Nöyrtyä siihen, että Jumala haluaa käyttää juuri sinun elämääsi työssään Hänen tavallaan.” Haastetta ja työsarkaa riittää varmasti niin Zunkkikselle kuin muillekin nuorten parissa työskenteleville. Näin lopuksi Zunkkis heittääkin vielä haasteen muille nuorisotyönohjaajille ja miksei itsekullekin: ”Elä sydämellä ja kulje rukoillen. Kasvata isot, mutta toimivat kuuntelu-ulokkeet. Ja vielä jos innostusta riittää käykäähän voittamassa palkinto osoitteessa http://htahola.netikka.fi:2080/zunk /kisa.html ” TEKSTI: MASAMITSU AMEMORI KUVA: PÄIVI RUOTSALAINEN


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 15

helm ik uu

Nu o

ulu ko s o is

04 20

ta n

Nuotan isoskoulu osa 2

15

uotta

Isosen työkalulaatikko Markku Vuotila, 18 vuotta Kavereiden mukaan: Erilainen (Jos vain voisi, ajaisi autollakin vasenta kaistaa.) Mielestään: Kunkku Turun God´s Gasissa Sana: “Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” (Psalmit) Kuva: “Onks mulla majoneesia suupielessä?”

Isosen Leatherman Isoselta odotetaan leirille tullessa paljon. Omat odotukset lienevät kaikkein suurimmat. Omasta supersankarin viitasta joutuu moni luopumaan ja palaamaan isosen perustyövälineisiin. Isosen Leathermanina, kirveenä ja taskulamppuna toimii Raamattu, jota voi hehkuttaa ja kehua kuin veitsisarjaa Ostos-TV:ssä. Markku Vuotila listaa isosen välttämättömimmät välineet leirille. Aluksi lista kasvaa. “Kaikkeen on varauduttava”, Markku puhisee ja kirjoittaa listaa vimmatusti. Hänen päästessään säilykkeisiin ja pesäpallomailaan joudun puuttumaan asiaan. Markku pistetään kiperämmän tilanteen eteen: mitä voit jättää pois? Lista typistyy hiljalleen ja lopulta reppu näyttää kokonaan tyhjältä. “Nyt ollaan kyllä niin minimissä, että menee Pyhän kirjan tärvelemiseksi, jos tästä lähtee enää sivuakaan poistamaan. Jään tähän, olen varma.” Lähes kaiken voi jotenkin korvata ja kiertää, jos Raamattu on mukana. “Kyllä siihen on hyvä turvata vaikka koko leiri.”

Annika Yli-Urpo, 16 vuotta Kavereiden mukaan: Värikäs (viittä hiusväriä päällekäin) Mielestään: Persoonallisuuksien prinsessa Sana: “Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen.” Ilmestyskirja Kuva: “Ihan sairasta. Emmä osaa hymyillä.”

Lohtua, suuntaa ja kieltoja

“Raamatusta löytää valtavasti, itseään varten ja parasta oppia isosteluja varten.”

Isonenkin käy kylmänä hitaasti, eikä silloin Raamattuun ole helppo tarttua. “Mulla tulee usein sellaisia rykäisyjä. Raamattua tulee luettua oikein kunnolla. Toisaalta matka tappaa vauhdin, ja huomaan loppupeleissä olevani laiska lukija”, Markku valittelee. Annika nyökkäilee ja myötäilee saman suuntaisia. Silti molemmilla olisi hinku lukea enemmänkin. Markku heittää. “Raamatusta löytää valtavasti, itseään varten ja parasta oppia isosteluja varten.” Annika tiivistää, mitä Raamattu hänelle antaa: ”Tuo lohtua, näyttää suuntaa, kieltää ja ohjaa.” Minulla on kymmenkunta merkkiä Raamattuni välissä. Niihin jokaiseen on kirjoitettu joku raamatunkohta, joka mietityttää tai on tärkeä minulle. Päivinä, jolloin muuten tuntuu vaikealta avata Raamattu, lappu tuntuu helpommalta ratkaisulta. Seuraavassa isoskoulussa käydään itse asiaan: Voiko isonen karata leiriltä, saako veneen tapin irrottaa ja mikä on raamattupaperin lämpöarvo? JUHANA TARVAINEN JUHANA.TARVAINEN@NUOTTA.COM

Raamattu riparilla Annika seuraa mietteliäänä Markun puuhia ja pakettiautollisen muuttumista pieneksi nyytiksi repun pohjalle. “Ripari ilman Raamattua kuulostaa aika oudolta. Raamatun sana ja sanoman syveneminen on juuri se syy, jonka takia siellä leirillä ollaan”, Annika miettii Markun jäljissä. “Raamattu on esillä koko leiripäivän ajan. Opppitunnit, raamikset ja kaikki yhteiset asiat”, Annika kertoo. ”Eikä saa unohtaa aamu- ja iltahartauksia”, Markku lisää.

Annikan mielestä jokaisen isosen tärkeimpiä tehtäviä pikkusten ohella on hoitaa myös omaa uskoaan ja kasvaa uskossa. Markku löytää samalla lisää perusteita Raamatun pitämiseen parhaana isosen tyokaluna. “Olen huomannut Raamatun auttavan arkiseltakin tuntuvissa asioissa rippileirillä. Pitkien päivien jälkeen löytää Raamatusta virkistystä ja leiriläisten vaikeat kysymykset aukeavat usein Raamatun kautta”, Markku intoilee.

Valitut palat Annikan mielestä parasta isosena olemisessa on, kun huomaa leiriläisten luottavan enemmän ja enemmän isoseen. “On vaikea sanoa, miten paljon osaa leiriläiselle olla avuksi, mutta on hieno tunne, kun saa mahdollisuuden kuunnella ja yrittää lohduttaa.” Markku pitää isosen parhaina hetkinä hiljaisia hetkiä. “Hiljaisuutta kaipaan leireillä kaikkein eniten, en niinkään nukkumista, vaan rauhallisia hetkiä yhdessä.”


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 16

16

nuotta16 cyan magenta yellow black

uotta

Miten valtaa käytetään kouluissa?

Girl Power Iltapäivälehdistä lukemamme ihmissuhde- ja vallankäyttökoukerot eivät ole vain aikuisten juttu. Lähimmäistemme lajitteleminen, hyväksikäyttö ja luottamuksen pettäminen soluttautuu mieliimme jo varhain. Yksi mainio esimerkki tästä on ehkä kieroutunein porukka ikinä: lauma peruskoululaisia tyttöjä. Se kaikki alkaa jo ensimmäisenä koulupäivänä. Minkä opettajan luokalla olet, kenen vieressä istut, kenen kanssa juttelet, teetkö läksyt, harjaatko hiukset, minkälaisia koulutarvikkeita sinulla on… Kaikki nämä viestivät jotain itsestäsi ja saavat ympärillä olevat tekemään johtopäätöksiä. Pahimmat mokasi muistetaan vähintäänkin koko peruskoulun ajan. Tytöillä on hassu tapa etsiä itselleen pari. Samalla kun poikaporukka välituntisin telmii yhdessä jalkapallokentällä, saattavat luokan tytöt olla hajaantuneina pieniin ryhmiin ympäri pihaa. Taistelu parhaista kavereista, bestiksistä, saattaa tyttöjen välillä olla hyvinkin raakaa. "Voisitsä tulla meille koulun jälkeen?" ei välttämättä ole yhtä viaton kysymys kuin miltä se kuulostaa. Pikkutytöistäkin löytyy laskelmoijia. Yksin ei saa missään

Testi Saituri vai tuhlari? Nuotan erehtymätön rahankäyttötesti paljastaa suhtautumisesi mammonaan. Valitse vastausvaihtoehdoista sopivin.

tapauksessa jäädä. Kaakaolla koulun jälkeen tai käsityöntunnin kutomis- ja keskustelukerhossa sitten jaetaankin monenlaista informaatiota koulutovereista. Ajan kuluessa erottuu tyttöporukasta johtohahmoja. Heitä ihaillaan, kadehditaan, halveksitaan – ja ennen kaikkea heidän kanssaan tahdotaan hyviin väleihin. Näillä kuningataryksilöillä on varaa vaihtaa bestistä ja puhua pahaa toisista. Useimmiten he ovat myös luokan poikien suosiossa. Kahden kuningattaren välille voi helposti syttyä näkymätön sota. Se johtaa luokan tyttöjen kahtiajakoon, josta taas seuraa lahjontaa, lavertelua ja petoksia. Kun tämä on vasta heidän elämänsä alkutaivalta, mitä voimme odottaa tulevaisuudelta? Pahoja ajatuksia on jokaisen vaikea välttää, ja jostain syystä ne tulee helposti myös tuotua ilmi. Tämä ei toki koske ainoastaan tyttöjä. Yhtä raadollisesti me kaikki rakastamme lähimmäistämme. Onneksi Taivaan Isän edessä ovat kaikki tytötkin samalla viivalla. LOTTA RÄMÖ KUVA MASAMITSU AMEMORI

5. Aamupalaksesi syöt a) kaurapuuroa b) liekitettyä häränkieltä punaviinissä c) kynsiäsi

6. Puhelinlaskusi lähestyvät a) vanhempiesi sietokykyä b) uutta ennätystäsi c) origoa

7. Mitä teet vapaa-aikanasi?

1. Miten säilytät käteistäsi?

a) harrastat kuviokelluntaa b) rahaa c) Nuotan rahankäyttötestiä

a) takapihalle kaivamassasi kuopassa b) siistissä järjestyksessä lompakossasi c) et säilytä

8. Mikä seuraavista voisi olla mottosi?

2. Teetkö heräteostoksia? a) silloin tällöin b) joskus c) toisinaan

3. Mikä seuraavista sijoituskohteista on mieluisin? a) sukellusvene b) 22 euron jättiraketti c) sähkökäyttöinen tikkarinpyöritin

4. Mistä sukkasi on ostettu? a) kirpputorilta b) Dressmanilta c) olet saanut ne perintönä

a) ”Jag betalar” b) ”Pappa betalar” c) ”Vem betalar?” Pistelasku tapahtuu seuraavasti: Jokaisesta a-vastauksesta saat 1, jokaisesta b-vastauksesta 3 ja jokaisesta cvastauksesta 2 pistettä. Lisää 1 piste jokaisesta valehtelemastasi vastauksesta. Sen jälkeen kerro saamasi pistemäärä serkkujesi lukumäärällä. Mihin pistesaldoon sitten päädyitkään, parhaat neuvot raha-asioihin eivät löydy Nuotasta. Avaa Raamattusi ja lue Matt. 6:19-21. TESTIN LAATI LOTTA RÄMÖ KUVA EMMI ULVINEN


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 17

17

uotta

“Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

PR AY ER

E N ZO

Laita lyhyesti rukousaiheesi, kiitosrukouksesi ja rukousvastauksesi Nuotan Prayer Zone sivuille: www.nuotta.com/ prayerzone tai lähetä rukouksesi suoraan sähköpostitse prayerzone@nuotta.com Sivuilta voit liittyä myös Prayer Zone rukousrinkiin.

Piristystä rukoushetkiin • Tässä seuraa pari vinkkiä rukouselämän piristämiseksi. Voit hyödyntää niitä niin omissa rukoustuokioissasi kuin yhteisissä tapaamisissa kavereiden kanssa. 1. Jeesus on erilainen kuin me ihmiset. Hän on sydämeltään lempeä ja nöyrä. Raamattu sanoo (Matteus 11:29), että kun katselemme Jeesusta ja sitä, millainen hän on, löydämme levon. Yksi parhaita keinoja hoitaa on-paljon-hommia-ja-olen-ihanpoikki -uupumusta on siis Jeesuksen katselu. Tulemme Jeesuksen luo ja katselemme hänen ihanuuttaan. Miten Jeesusta sitten katsotaan? Esimerkiksi niin, että kerätään Raamatusta niitä paikkoja, joissa kerrotaan, millainen Jeesus on. Sitten nämä paikat muutetaan rukoukseksi: ”Kiitos Jeesus, että olet lempeä ja olet nöyrä. Kiitos, että löydän luotasi syvän levon ja rauhan. Tarvitsen lepoa ja tarvitsen Sinua…” Tee oma rukouksesi ja anna Jeesuksen rakastaa sinua! 2. Näin lopputalven aikaan on hyvä muistuttaa mieleen Jumalan lupauksia, jotka eivät suinkaan ole hautautuneet lumen ja jään alle. Etsi Raamatustasi kohtia, joissa Jumala lupaa jotain sellaista, mikä on sinulle juuri nyt ajankohtaista. Lue kohdat ääneen rukouksena ja usko Jumalan lupauksiin. Erityisen innostavaa on tehdä tämä yhdessä ystävien kanssa. Muista, että Jumalan sana on elävä ja väkevä (Heprealaiskirje 4:12), ja että vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan (Jaakob 5:16)!

• •• • •••• • • • • •• •• ••• • • • ••• • • • • •••••• • • • • •• • •

Prayer Zone rukouspiirit • Utsjoki • Enontekiö • Pello • Raahe • Kokkola • Vimpeli • Alajärvi • Kaustinen • Vaasa • Soini • Nurmo • Seinäjoki • Alavus • Nakkila • Kiukainen • Kankaanpää • Tampere • Uusikaupunki • Hämeelinna • Laitila • Turku • Nummela • Helsinki • Vantaa • Järvenpää • Lahti • Mäntsälä • Vääksy • Heinola • Mänttä • Jyväskylä • Outokumpu • Mikkeli • Loviisa • Kauniainen • Saarijärvi • Lappeenranta • Kuopio • Kangasala • Riihimäki • Kuhmoinen • Hamina • Rovaniemi • Teuva • Laihia • Lapinjärvi

MAARIT ALM KUVA HEIDI TOHMOLA

Rukoilemme… Jeesus on uskomme perustaja ja täydelliseksi tekijä, sanotaan Heprealaiskirjeessä (12:2). Pidetään se mielessä, kun rukoillaan uskoa: - Rukoilisitteko mun puolesta, että saisin voimaa pysyä uskossa silloinkin, kun ahdistaa. Ja että luopuisin liiallisesta ankaruudesta itseäni kohtaan. - Siunausta vanhemmilleni, että he voisivat tulla uskoon ja löytäisivät lisää iloa elämäänsä.

- Pyydetään siunausta, jaksamista ja uskoontuloa pojalle, jolla on vaikeaa. - Lisää uskoa, olen heikko. - Olen juuri antanut Jeesukselle avaimet sydämeeni. Mutta olen niin yksin, että voisitteko rukoilla, että löytäisin uskovaisia ihmisiä, joiden puoleen kääntyä ja jotka tukisivat minua.

Kiitos Jeesus siitä, millainen olet. Opeta meitä tuntemaan sinua enemmän. Kiitos Isä sanastasi. Opeta meitä nojautumaan lupauksiisi. Amen.

KUVA: ANTTI MUSTAKALLIO

Jos sinulla on rukouspiiri tai haluat aloittaa sellaisen koulussasi, niin toimi seuraavasti: pistä Nuotan nettisivuille (tai osoitteeseen prayerzone@nuotta.com) ajankohtainen rukouspyyntö, jossa on mainittu paikkakuntasi ja koulusi nimi sekä yhteyshenkilön sähköpostiosoite. Näin voimme olla teihin yhteydessä. Kartalta voimme sitten seurata, missä päin Suomea rukouspiirejä toimii.


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 18

18

Sähköpääkeskus Nyt kaipaamme kuulla sinun äänesi hyvä Nuotan lukija! Tälle palstalle voit lähettää: 1) mielipidekirjoituksesi (max. 2000 merkkiä), 2) herkimmät runosi, 3) parhaan valokuvasi tai piirrustuksesi, 4) kysymyksesi elämän kiperistä kysymyksistä (Nuotan toimitus etsii sopivan henkilön vastaamaan juuri sinun kysymyksiisi), 5) etsintäkuulutusilmoitukset (olet bongannut jossain tapahtumassa henkilön johon haluat ottaa yhteyttä, tee se Nuotan kautta), 6) Etsin ystävää -ilmoitukset (oma sähköposti nimimerkiksi ilmoitukseesi, jotta ihmiset osaavat vastata). Tällä palstalla on siis monien lukijoiden kaipaamia vanhoja hyviä palstoja ja tukku uusia yhteen tuotuna.

Areena on teidän, antaa palaa! Parhaat tuotokset palkitaan!

Gallup

Postianne julkaistaan sen mukaan, miten on tilaa. Toimitus ei julkaise asiattomia viestejä. Kaikki tekstit suoraan sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@nuotta.com (otsikko: Sähköpääkeskus) Piirrustukset: Nuotta, PL 184, 00181 HKI. Liitä kaikkiin ilmoituksiisi myös yhteystiedot, puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteesi, vaikka ilmoitus julkaistaisiinkin nimimerkillä.

GALLUP. 23.1.2004 KOOTTU E4-KONGRENSISSA KAROLIINA KIVINIEMI

nuotta18 cyan magenta yellow black

uotta Runot

Etsintäkuulutus

KYSYMYS Minne jalkani lasken mihin pääni painan kuka kertoisi minulle missä saan rauhan levottomaan sydämeeni lepattavaan sieluuni ja miksi en vieläkään tiedä sinun nimeäsi.

Uudessa Alussa ainakin lauantaina, tummat hiukset, vaalea raidallinen paita, farkut, muutama kaveri seurana... toivottavasti sie komia poika tunnistit itsesi. Miulla oli silmälasit, Uusi Alku-paita, punainen hame, pörröhiukset (ne on rastat, usko tai älä), ruskea pitkä villakangastakki... Näin sut liikuntahallilla ja ruokalassa. Meidän katseet kohtas muutamaan kertaan ja jäin miettiin oliko se sattumaa vai ei. Mailaathan HLIN@LUUKKU.COM

-RILE

Mistä tiedän, että olen uskossa kun mikään ei tunnu miltään?

Kysymys

NEUVOTON KERRAN Hetki jäi mieleeni. Aaltojen kohinassa, seisoit luonani. -RILE

Tuulinen nummi suhiseva metsä haukan yksinäinen huuto kaikuu kallioilla. Mitä sitten, kun tuuli loppuu? Tyyntyy nummi rauhoittuu metsä päättyy haukan lento. Vieläkö kuulet kuiskauksen?

Uskossamme on ihan ensimmäiseksi parasta se, että kaikki mitä meissä tapahtuu, on Jumalan tekoa. Jeesus ansaitsi meille pelastuksen kärsimällä ristillä meidän, ja siis koko maailman puolesta. Jeesus teki meistä ristillä Jumalalle kelvollisia, ja siksi saamme uskoa Jeesukseen. Uskon saamme Jumalalta lahjana. Koska pelastumme 100 prosenttisesti Jumalan työn perusteella, omalle osallemme jää 0 prosenttia. Meidän ei tarvitse katsoa itseemme, vaan saamme katsoa joka tilanteessa Jeesukseen. Meistä ei tarvitse aina tuntua miltään, kun saamme olla varmoja, että Jumalalla on tunteita meitä kohtaan. Raamattu sanoo, että Jumala rakastaa meitä täydellisellä rakkaudella. Vaikka tunteet ja tuntemukset olisivat kuinka pakkasella ja haluat seurata Jeesusta, saat olla ihan varma, että olet uskossa ja menossa taivaaseen. T: JUHA

-RILE

Kuva Jani vieraili kesällä Thaimaassa. Nuori tyttö jäi lähtemättömästi matkailijan mieleen. Kesäiset muistot ja valokuvat auttavat jaksamaan talven pimeinä iltoina.

Ilkka, 21, Ryttylä

Samuli, 20, Joensuu

- Hauskat jutut.

Tytti, 19, Finspång - Ystävät ja Jumalan huolenpito. Aurinko, ruoka ja karkki.

- Kaikki hauska.

Sirpa, 24, Tampere Annukka, 22, Jyväskylä

- Ystävät, kiva tekeminen.

- Kaikki. Ihmiset. Pienet asiat. Sisäinen ilo.

Mikä saa sinut nauramaan?


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 19

19

uotta

*** Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Matt 6:19-20 *** Kun Juudas, Jeesuksen kavaltaja, näki että Jeesus oli tuomittu kuolemaan, hän katui tekoaan. Hän vei saamansa kolmekymmentä hopearahaa takaisin ylipapeille ja vanhimmille ja sanoi: "Tein väärin, kun kavalsin viattoman veren." Mutta he vastasivat: "Mitä se meitä liikuttaa? Omapa on asiasi." Silloin Juudas paiskasi rahat temppeliin, meni pois ja hirttäytyi. Matt 27:3-5 *** Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: "Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi." Mark 12:41-44

*** "Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa. Jos te ette luotettavasti hoida väärää rikkautta, kuka uskoo teille todellista? Ja jos te ette luotettavasti hoida toisen omaisuutta, kuka teille kerran antaa sen, mikä on teidän omaanne? Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa." Luuk 16:10-13 *** Tämän kuullessaan Jeesus sanoi: "Yksi sinulta vielä on tekemättä. Myy kaikki, mitä sinulla on, ja jaa rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua." Kun mies kuuli tämän, hän tuli murheelliseksi, sillä hän oli hyvin rikas. Nähdessään sen Jeesus sanoi: "Kuinka vaikea onkaan niiden, jotka paljon omistavat, päästä Jumalan valtakuntaan! Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." "Kuka sitten voi pelastua?" kysyivät kuulijat. Jeesus vastasi: "Mikä on ihmiselle mahdotonta, se on mahdollista Jumalalle." Luuk 18:22-27 *** Mitä hyötyy tyhmyri rahoistaan? Viisautta hän ei ymmärrä ostaa. Sananlaskut 17:16

*** Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin, eikä se, joka rakastaa rikkautta, saa voittoa tarpeekseen. Tämäkin on turhuutta. Kun omaisuus karttuu, karttuvat sen syöjätkin. Mitä iloa siitä on omistajalleen, paitsi että saa nähdä sen kuluvan? Uurastavan uni on makea, söipä hän vähän tai paljon, mutta rikkaalta kylläisyys vie unen. Saarnaaja 5: 9-11 *** Näin sanoo Herra: - Koska Israel on tehnyt rikoksen rikoksen jälkeen, en päätöstäni peruuta. He myyvät rehellisen rahasta ja köyhän kenkäparista. Aamos 2:6

?

Vallasta *** ”Sano siis meille, mitä mieltä olet: onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei?" Mutta Jeesus huomasi heidän kieroutensa ja sanoi: "Te teeskentelijät! Miksi te yritätte saada minut ansaan? Näyttäkää sitä rahaa, jolla maksatte veronne." He ottivat esiin denaarin. Jeesus kysyi heiltä: "Kenen kuva ja nimi siinä on?" "Keisarin", he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: "Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu." Matt 22: 17-21 *** Jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen. Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin, häneltä ovat vallankäyttäjät saaneet valtuutensa. Joka vastustaa esivaltaa, nousee siis Jumalan säädöstä vastaan, ja ne, jotka näin tekevät, saavat rangaistuksensa. Ei sen, joka tekee oikein, tarvitse pelätä viranomaisia, vaan sen, joka tekee väärin. Jos siis tahdot elää pelkäämättä esivaltaa, tee oikein! Silloin saat siltä kiitosta. Room 13: 1-3

Totuus ei pala tulessakaan On mukavaa, kun saa kokeesta hyvän numeron tai kun joku kaveri sanoo, että pelasit tänään hyvin sählyä. Mukavaa on myös, kun joku kehuu sinun mielipiteitäsi, tai että huomaat miten monet kaverisi ovat kanssasi samaa mieltä jostain asiasta. Palautteen saaminen on kivaa, ainakin siihen asti kun muut ajattelevat samalla lailla kuin sinä. Usein kuitenkin pienikin negatiivinen palaute tai epäily saa meidät epävarmaksi omasta mielipiteestämme. Jeesus puhui ja opetti paljon ihmisille. Pieni ryhmä kuunteli häntä, mutta monet ihmiset antoivat myös hyvin tyrmäävää palautetta Jeesukselle. Monet

sanoivat hänen pilkkaavan Jumalaa ja puhuvan pehmoisia. Jeesus kuitenkin tiesi kuka oli ja että Hänen puheensa olivat 100%:sti totta. Jos joku epäilee sanomisiasi tai on eri mieltä kanssasi uskon asioista, se on luonnollista. Älä kuitenkaan anna muiden mielipiteiden muokata ajatuksiasi, jos tiedät olevasi oikeassa. Myötävirtaan uiminen ja muiden mielipiteiden mukaan toimiminen on helppoa. Oman Raamattuun pohjautuvan mielipiteen pitäminen, sen sijaan vaatii rohkeutta. Ole rohkea ja aito - totuus ei pala tulessakaan!

Nuotan sivuilla saamme vuonna 2004 lukea kahden gospelmuusikon, Jussi Salon ja Harri Heleniuksen mietteitä.

Harri Helenius

nuotta19 cyan magenta yellow black

Mitä Raamattu sanoo rahasta?


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:39

Sivu 20

20

uotta

Meidän juttu on siis rap.

- Yhteisenä näkemyksenä ja tavoitteena on toimia musiikin kautta Jumalalle ylistykseksi ja kunniaksi. Viedä evankeliumia eteenpäin ja toteuttaa Jumalan tahtoa. Se on tän meidän jutun pointti, toteavat nuoret räppärit Tohi, Kurre ja Ode. - Jotkut saattavat kattoa, että ollaan iällisesti nuoria, ja muutenkin uskonasioissa kokemattomia, pojat miettivät. - Meille tärkeintä on Jumalan tahdon toteutuminen meidän elämässä, ja siksi halutaan luovuttaa elämämme Hänen käyttöönsä. Antautua oikein kunnolla.

Laajakaistalla yhteys Jumalaan Tohi ja Kurre ovat väsäilleet duona jo pari vuotta omia tekstejään. Alussa pojat heittivät freestylenä räppiä, mutta vähitellen alkoivat kirjoitella biisejään. - Me ollaan aika aloittelijoita, jos näin ajallisesti katotaan, häiskät miettivät. - Mutta omaksuttiin tärkeät jutut ja oma tyyli kohtuullisen nopeasti, he lisäävät. Ode on ollut suurin piirtein saman verran räppikuvioissa mukana.

Satunnaiset yhdessä heitetyt jutut kehittyivät pysyväksi yhteistyöksi viime vuoden lopulla. Rovaniemellä järjestetyn Highwaynuortenkonferenssin jälkeen Tohi puhui ajatuksiaan selväksi pojille, joilla myös oli näkyä ja kokemusta asiasta. - Niinpä lyötiin päämme yhteen ja alettiin suunnitella tämän jutun toteuttamista vähän voimakkaammin, pojat kertovat. - Toteuttamista niin, että juttu tehdään Jumalalle ylistykseksi. Toisaalta me tavallaan tehdään tätä myös yleisölle, koska halutaan kertoo niille Jumalan rakkaudesta. Että meidän biisit olisi työkaluja Jumalan käytössä. Jia! Mutta Jumala on ykkönen! Nimekseen trio otti Laajakaistaliittymän. - Lähinnä sen takia et meistä voi puhua jollain yhteisellä nimellä, eikä oltais vain Tohi, Kurre ja Ode. Laajakaistaliittymä symboloi hyvin meidän yhteyttä Jumalaan: Se on kiinteä yhteys, joka pelaa joka tilanteessa. Yhteys kuvastaa rukousta, joka on tärkee juttu. Toisaalta yhteys on myös Jumalan valtava rakkaus meitä kohtaan. Ja kaiken lisäksi liittymä on ilmainen! Ilmoittaa vaan Jeesukselle, ja hän on valmis asentamaan sen, pojat perustelevat erikoista nimivalintaansa.

Leppoisaa fiilistelyä? - Me heitetään vielä aika perusräppiä suomeksi, kertovat pojat.

- Uusiin tuotoksiin ollaan lisätty vähän enemmän reggae-tyylisiä vaikutteita. - Alussa taustat saatiin kavereilta käyttöön, mutta biisilistan pidentyessä omatkin tuotokset ovat päässeet soittoon. Suunta onkin se, että nykyään taustat tehtäisiin itse. Tohi kertookin istuneensa iltoja tietokoneella ja keskittyneensä taustojen tekemiseen. Myös Ode myöntää tehneensä muutamia taustoja. - Sanotukset perustuvat suurelta osalta omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin, räppärit valottavat. Myös Raamatusta otetaan aiheita. Kaikella he kuitenkin pyrkivät tuomaan esiin Jumalaa. Tietysti myös välillä on leppoisaa fiilistelyä. - Mutta paljon just hengellisestä näkökulmasta kirjoitellaan maallisista asioista ja otetaan kantaa. Raamatun juttuja esiin ja sillee... u know, pojat selittävät. - Kaikki, mitä räppäillään, on meidän omaa tuotantoo. Yhteistyötä on tehty muidenkin artistien kanssa. - No keikkoja meillä ei vielä oo ollu paljon, pojat laskevat. - Johtuen lähinnä siitä et ollaan vasta alotettu tätä juttua. Mutta tarjouksia on alkanut tulla, ja esimerkiksi Musamessuille ollaan tulossa esiintymään. Keikalle he kertovat valmistautuvansa katsomalla, mitä biisejä vetävät. Niitä he treenailevat, jotta ”osattaisiin ne edes jotenkuten sitten tosipaikan tullen”, kuten he itse asian määrittelevät. - Me rukoillaan paljon. Ennen keikkaa rukoillaan, ja sen jälkeen. Ja sen aikana. Rukous on tärkeä osa meidän bändiä. KAROLIINA KIVINIEMI KAROLIINA.KIVINIEMI@NUOTTA.COM KUVAT LAAJAKAISTALIITTYMÄ

[Tohi:] nimi: jere ikä: 18 harrastukset: musiikki ja tietokoneiden kanssa värkkäily. hyppiminen ja pomppiminen nimen alkuperä: Tohi-nimi tulee siitä kun kerran aivastin koulussa.. Erittäin eriskummallinen aivastus.. Joten ei mikään järin mahtava syntyperä mun nimelle ;) Jumala merkkaa mulle elämää. Uskossa elän sitä elämää. Aikaisemmin ajattelin, että eipä tästä usko -jutusta paljo muille puhuta. Sittemmin, kun on saanu kokea Jumalan täydellisen rakkauden, on elämästä tullut erilaista. On tullu hätä ja halu kertoa tyypeille mikä tässä elämässä oikeasti on tärkeää. Mulle tärkeempää on Jumalan tahto, kuin että se mitä mä ite tai muut haluaa. Jeesus merkitsee pelastusta. Ilman häntä meillä ei olis mitään mahdollisuutta lähestyä Jumalaa. Jeesus mursi pahan ja kuoleman vallan meidän elämän ympäriltä. Meillä on pääsy takaisin Isän sydämelle ja hänen rakkauteensa. Oon saanu uudistua ja oppia tuntemaan Jumalan rakkautta entistä paremmin täs viime vuoden aikana. Nyt voin kyllä häpeilemättä sanoa, että oon vahvasti uskossa.


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:40

Sivu 21

Meneviä ja tulevia

uotta Minulle, ja varmasti muillekin, nämä aiheet olivat juuri niitä mieltäni askarruttavia. Teki hyvää kuunnella esimerkiksi Matti Aspvikin kutsumusopetusta. Oman paikan löytyminen maailmassa huolestuttaa monia nuoria. Aiheellinen oli myös muistutus siitä, että todelliseen uskovan elämään kuuluu kiinteä seurakuntayhteys. Kaltaisiani eri paikoissa pistäytyjiä on varmaan monta. Musiikillisesta puolesta olivat huolehtimassa mm. Mikko Goes to Heaven, Outi ja Lee Müller, Canister ja bass´n Helen. Minulle aiemmin tuntematon Dad´s Hello vei kyllä pisteet kotiin hyvällä musiikillaan. Halusin kokea Haasteessa uskovien yhteyden, saada raamattuopetusta, kuulla musiikkia. Ja löytää Jumalan läheisemmän läsnäolon elämääni. Kun sunnuntaina lähdin kotiin, oli reppuni niitä pullollaan.

[Ode:] nimi: okko ikä: 16 harrastukset: jalkapallo ja breikkaus. kaverit ja snoukkaus. musiikki: olen mikkiin sylkemisen lisäksi soittanut selloa, lyömäsoittimia, kitaraa ja pianoa. nimen alkuperä: Kaverin kaveri kutsunu ekaluokasta asti Odeksi. Jumala on mulle rakastava. Hän auttaa mua elämän vaikeissa tilanteissa, ja Hän on mukana kun nautin elämästä. Uskossa olo on jollain tavalla Jumalan tuntemisen opettelua. Uskon Jeesukseen Kristukseen pelastajanani, ja mun syntien kantajana. Mä olen ainakin julistava, mutta hillitysti. Uskonasiat saattaa olla muutenkin arkoja ihmisille, eikä niiden kans pidä mennä riehumaan mihinkään. Ihmisiä pitää osata lähestyä, ettei ne säikähdä. Räppi onki tosi hyvä lähestymistapa. Ite oon ollu uskossa pienestä asti, vaikka välillä on tullu harhailtua aika pimeessä. Onneksi Jeesus-nimi on säilyny mun sydämessä vaikeista ajoista huolimatta. Ehkä ne oli jotain itsensä etsimistä ja kokeilua.

21

Haasteena Uusi Vuosi Minä ja muut noin 500 nuorta suuntasimme uudeksivuodeksi Haaste 2004 linkkitapahtumaan. Pienessä Ryttylän kylässä vuosi vanheni ja vaihtui hyvien opetusten, tasokkaiden bändien sekä ystävien seurassa. Tärkeimpänä seuralaisenani, ja opettajanani, toimi kuitenkin kolmiyhteinen Jumala.

Monipuolinen ohjelma takasi viihtyvyyden myös vanhemmalle nuorelle. Hyviä puheita kuuntelin kynä sauhuten saadakseni kaikki kullanarvoiset ajatukset ylös. Vuodenvaihteen teemoiksi oli kerätty kutsumus, elämä seurakunnassa, Jeesus ja elämä opetuslapsena. Uudenvuodenyönä keskityttiin aiheeseen haasteena huominen ja sunnuntaina elämään Jumalan maailmassa.

KAROLIINA KIVINIEMI KAROLIINA.KIVINIEMI@NUOTTA.COM

[Kurre:] kuinka hänet ryöstettiin Siperiassa. Hän puhui mainiosti anteeksiantamisesta. Siitä ettei antamalla anteeksi menetä itse mitään. Anteeksiantamattomuus taas voi turmella sekä oman että rikkojan elämän. Eero vetosikin meihin kuulijoihin, ettei anneta katkeruuden pilata elämäämme. Siinä on purtavaa, lakia elämään. Heinosen Juha puheli meille ristin tarjoamasta pelastuksesta. Evankeliumista. Vastaus aiempaan kysymykseeni on yksinkertainen. Olin tekemässä juttua. Töissä. Riittikö tämä vastaus Jumalalle? Ei, Hän ei kuunnellut selityksiäni. Hän otti minut vastaan sellaisena kuin olin. Hän puhui minulle asioista, joita en syntisenä halua kuunnella. Hän antoi minulle kaiken anteeksi. Hän riiputti Poikansa ristiä minun edessäni. Hän armahti minut. Hänen sanaansa minun oli tultava kuuntelemaan. Sitähän se on, huolimatta tapahtumasta, kavereista. Huolimatta Terapiasta, Egoeimistä, Dad´s Hellosta, Juha Tapiosta tai bass´n Helenistä. Ja vaikka kuinka olisi Ville Auvinen, Petra Lämsä tai Markku Petlin puhumassa. Ilman Häntä me olisimme vain kumisevia vaskeja ja heliseviä symbaaleja. Hän tekee siitä kaikesta sitä jotain. Hänen takiaan minä olin siellä, Hänellä oli minulle (ja kaikille muille) asiaa. En voi kätkeytyä iän, työtehtävän, ystävyyssuhteiden ja muun sekamelskan taakse pakoon iankaikkista Jumalaa. Kiitos järjestäjille. Olitte kutsuneet suurimman puhujan paikalle. Ja Hän puhui hyvin.

nimi: joni ikä: 15 harrastukset: kaverit vie vapaa-ajan. Ja piirtäminen. nimen alkuperä: Kurre-nimi tulee lähinnä lempinimestä jostain parin vuoden takaa… Jumala merkitsee rakastavaa Isää, joka haluaa pitää musta huolta. Usko merkitsee elävää suhdetta mun ja Jumalan välillä. Mä olen hillitysti julistava, ja julistavammaksi olen tullut vähitellen ajan kuluessa. Uskonelämää hoidan käymällä seurakunnan kokouksissa ja nuortenilloissa. Jeesus merkitsee minulle pelastajaa. uskossa olen ollu -99 vuodesta lähtien, vaikka varmasti ei välillä ole siltä näyttänyt, enkä ole sen mukaisesti käyttäytynyt. Monen mutkan kautta kuitenkin on tultu tähän, että haluan vastedes pitää suhteeni Jumalaan toimivana - elävänä.

Uusi alku Niin vain päädyin minäkin Lempäälään Hakkarin hallille. Liftaamalla. Hauskinta

koko tapahtumassa oli, että mietin syvästi, mitä ihmettä minä siellä tein. Lauantaina puhumassa ollut Kylväjän lähetti, Eero Kuikanmäki, kertoi siitä,

KAROLIINA KIVINIEMI KAROLIINA.KIVINIEMI@NUOTTA.COM


2/2004 Nuotta

30.1.2004

13:40

Sivu 22

22

nuotta22 cyan magenta yellow black

uotta

T a p a h t u m a t o r i SISÄRENGASLEIRI Sleyn nuorisotyön ja Luterilaisen tunnin Sisärengasleiri pidetään Karkun Evankelisella opistolla 12-14.3. Sisärengas-leiri pitää sisällään paljon Raamattuopetusta, kohtaamista, keskusteluryhmiä sekä työpajoja. Raamattuopetuksissa käydään läpi Sisärengas-pastori Ville Auvisen johdolla Filippiläiskirjettä. Muista opetuksista vastaa mm, Juha Heinonen, Anne Hopeavuori, Minna ja Jussi Pyysalo, Eliisa Erävalo, Matti Halen sekä talkootiimiläiset. Sisärengas-leirille ovat tervetulleita kaikki uudet ja vanhat sisärengaslaiset. Voit myös liittyä leirillä sisärenkaaseen, jos et vielä siihen kuulu. Sisärengas-viikonloppu maksaa 30 euroa. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostilla 5.3. mennessä osoitteeseen leiri@sisarengas.com. Tarkempia lisätietoja netistä osoitteesta www.sisarengas.com

Sisärengasleiri Karkussa 12.-14.3. (21.01.2004) Mikä ihmeen sisärengasleiri?! Sisärengasleiri on sisärenkaan jäsenille tarkoitettu leiri, joka järjestetään Karkun Evankelisella Opistolla 12.14.3.2004. Mukana leirillä Juha Heinonen, Ville Auvinen, Anne Hopeavuori, Minna ja Jussi Pyysalo, Eliisa Erävalo, Matti Halén ja talkootiimiläiset. Olet enemmän kuin tervetullut mukaan!

Ohjelma:

EVANKELISET MUSIIKKIMESSUT HELSINGISSÄ Suomen vanhin gospeltapahtuma, Evankeliset musiikkimessut järjestetään Helsingissä 25 – 28.3. Tapahtuman ajankohta on siirtynyt tänä vuonna kolme viikkoa myöhemmäksi. Musamessujen yleisilmettä on muutenkin pyritty hieman uudistamaan. Vanhaan malliin gospel soi torstaista lauantaihin eri kohdeyleisöille. Torstain opiskelijakonsertissa Vanhalla soittaa mm. Skybird, Mog sekä Juha Tapio trio. Perjantain ja lauantain konserteissa Helsingin Urheilutalolla ja Pyhän Sydämen kappelilla nähdään ja kuullaan suomigospelin kärkinimiä The Rainista Juha Tapio bandiin, Terapiasta Paddigtoniin sekä Mustarastaaseen. Mukana on myös rap-tulokas Laajakaistaliittymä. Tilaa Sleyn nuorisotoimistosta ( 03-2237056) postikortteja, jotka sisältävät tapahtuman ohjelman. Lisätietoja myös netistä www.sley.fi/nuoriso

14.30 Kivat vai kipeät kiusaukset? Juha Heinonen 15.15 Pähkäilyryhmät 16.00 Workshopit 18.00 Päivällinen 18.45 Raamis III, Fil.3, Matkalla maaliin Ville Auvinen 19.30 Pähkäilyryhmät 20.00 Gaalailta Workshopit estradilla Iltapala Varmasti Taivaaseen? Juha Heinonen Minna ja Jussi Pyysalo 23.00 Yön sydämessä Rukousta, ylistystä ja sielunhoitoa Saunat

Perjantai 12.3. 17.00 Majoittuminen 17.30 Päivällinen 18.15 Tervetuloa! Raamis I, Fil.1, Terkkuja vankilasta! Ville Auvinen 19.15 Pähkäilyryhmät 20.00 Workshopit 1. Tanssipaja Eliisa Erävalo 2. Musapaja Minna ja Jussi Pyysalo 3. Draamapaja Matti Halén 4. Sporttipaja Juha Heinonen 21.00 Iltapala 21.30 Iltaohjelma Tutuiksi ja sinuiksi Sitkeästi sitoutumaan, Juha Heinonen 23.00 Iltahartaus

Lauantai 13.3. 08.00 Aamupala 08.30 Aamun alkajaiset 08.45 Workshopit 10.15 Raamis II, Fil.2. Mestarin jalanjäljissä Ville Auvinen 11.00 Pähkäilyryhmät 11.30 Lounas 12.15 Extreme-ulkoilua Saunat lämpimänä 14.00 Iltapäiväkahvit

Sunnuntai 14.3. 08.30 Aamupala 09.00 Aamu-ulkoilua 10.00 Leirijumalanpalvelus Juha Vähäsarja, Ville Auvinen 11.30 Lounas 12.15 Raamis IV, Fil. 4. Iloitkaa aina! Ville Auvinen 13.30 Kotiinpäin

Workshopit Sinulla on mahdollisuus valita neljästä eri workshopeista yksi, johon osallistut koko viikonlopun ajan. Workshopit eivät edellytä sinulta aikaisempaa osaamista tai kokemusta. Riittää, että olet kiinnostunut ja innostunut aiheesta. Workshoppien vetäjinä toimii kokeneita konkareita tanssin, draaman, musiikin ja urheilun saroilta. Taidepajoissa valmistellaan myös pienimuotoinen esitys, joka esitetään lauantain gaalaillassa.

Leirihinnasto Koko viikonlopun paketti sisältää ruoat, majoituksen, ohjelman ja raamismateriaalin. Viikonloppupaketin hinta on 30 e. Launtaipäivän paketti sisältää ruoat, majoituksen, ohjelman ja raamismateriaalin lauantaille. Paketin hinta on 20 e. Kahden päivän paketti (pe-la tai la-su) sisältää vastaavat jutut

SIIKKARISEURAT POHJANMALLA Keski-Pohjanmaan paikkeilla asuvien kannattaa zekata perjantai 12.3. Silloin järjestetään Toholammin Härkänevalla Iida Ali-Haapalalla siikkariseurat. Seuroissa siikkarin kanssa myös Musti Lähteenmaa. Lisätietoja ja ajo-ohjeita Mustilta: musti@sley.fi Mustilta voi kysellä myös bussikyytiä Helsinkiin Evankelisille musiikkimessuille.

Lähetä palautetta lehdestä osoitteeseen palaute@nuotta.com Nuotta 10-vuotta sitten

kyseisille päiville. Paketin hinta on 25 e. Kannattaa myös ottaa hiukan ylimääräisiä euroja matkaan, sillä sisärengasputiikki on avoinna leirin ajan. Putiikista löytyy huikeita tarjouksia mm. MN-festarituotteista.

Nuotalle vuosi 2004 on juhlavuosi. Lehteä on julkaistu yhtämittaan jo 25 vuotta. Tällä palstalla poimitaan parhaita juttuja kymmenen vuoden takaa.

Ilmoittautuminen

Helmikuu 1993

Ilmoittautuminen leirille tapahtuu sähköpostitse 5.3. mennessä. Lähetä maili osoitteeseen leiri@sisarengas.com. Kerro viestissä nimesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja erityisruokavaliosi. Kerro myös, jos haluat jonkun muun leirille tulevan kanssa samaan huoneeseen. Lisäksi tarvitsemme sinulta alustavan tiedon siitä, mihin workshoppiin aiot osallistua ja millä junalla tai bussilla olet tulossa. Leirin lähestyessä lähetämme sinulle leirikirjeen sähköpostitse. Lisätietoja voit kysellä numerosta 050-5467621/Anne Hopeavuori.

Jukka Leppilammella on hullu varmuus: - Usko Jeesukseen ei vaadi mitään eikä sitä tarvitse ansaita omilla pohdinnoilla. Jeesus on tehnyt kaiken valmiiksi, eikä siitä tarvitse maksaa mitään, Jukka sanoo. On tärkeää elää omaa elämäänsä täysillä ja suostua kohtaamaan sen todellisuus. Vain silloin on mahdollista kokea kaikessa elämän hyvyydessä ja pahuudessa, kauneudessa ja rumuudessa se, että on Joku, joka ottaa vastaan. Ei ole mahdollista, että Jeesusta seuratessa menettäisi jotakin. Jumalasuhde edellyttää koko elämää... se onkin hyvin sanottu, oivaltaa Jukka ja hymyilee.

Kulkuyhteydet Karkkuun pääsee kätevästi paitsi omalla autolla, myös junalla tai bussilla. Karkun asema on Tampereen ja Porin välisen radan varrella. Asemalta tai Karkun keskustasta noudamme sinut Opistolle. Tarkista oma matkareittisi: www.vr.fi tai www.matkahuolto.fi

The Road Kirkkovaltuuston hylätessä The Roadille varatun 7000 markan määrärahan päättivät nuoret aloittaa rahan hankkimisen itse. Nuoret kokivat The Roadin tulemisen tärkeäksi niin evankeliumin levittämisen kuin oman uskonelämän hoitamisenkin kannalta. Kampanja aloitettiin talkooleirillä, jossa seurakuntanuorten lehdenteko alkoi lupaavasti ja laskiaisriehaan kertyi leivonnaisia.

Muuta oleellista Leirin aikana sinulla on mahdollisuus hiljentyä ja latautua arjen aherrusta varten. Käytössäsi on hiljainen huone sekä sielunhoitomahdollisuus. Sinua palvelee myös talkootiimi, joka koostuu kymmenestä nuoresta sisärengaslaisesta.

Eero Junkkaala opetti armolahjoista: Usein armolahjat toimivat vaikkemme niitä tiedostaisikaan tai osaisi niitä nimetä. On aikoja, jolloin Jumala haluaa antaa erityisiä lahjoja seurakunnan rakennukseksi. Se, että meillä nyt on lahjoja käytössämme ei tarkoita sitä, että olisimme hengellisempiä tai Jumalalle otollisempia kuin aikaisemmin. Meidän arvomme Jumalan edessä perustuu täysin Kristuksen meille hankkimaan arvoon. Jumalan rakkaus synnyttää seurakunnan eläväksi.

www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com w


2/2004 Nuotta

30.1.2004

14:16

Sivu 23

uotta

Tsekkaa ja vinkkaa kaverillesikin. Nuotta on nuoren seurakunnan sanoma. Tilaa se lahjaksi! www.nuotta.com tai tai puhelimella (ti-to 9-16) 09-2513 9217

TILAUSKORTTI

Tilaan Nuotan: kestotilauksena 38 euroa vuosikertatilauksena 41 euroa 6 kk määräaikaisena 24 euroa

Tässäkö sinun mainoksesi? Ota yhteyttä tilauspalvelu@nuotta.com

Nuotta maksaa postimaksun

Lehden saaja Lähiosoite Postiosoite S- posti ja puh. Lehden maksaja

NUOTTA Sley-Kirjat vastauslähetys sopimus 5001710 00003 HELSINKI

Lähiosoite Postiosoite

m www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com


2/2004 Nuotta

30.1.2004

14:16

Sivu 24

24

uotta

- Rippikoulu syvensi uskoani; opin uusia asioita ja sain uusia kavereita, jotka ovat rohkaisseet uskossa hyvin monta kertaa, kertoo ylistarolainen Hanna Kuusisto. Hanna on 17-vuotias lukiolainen, jolle usko, perhe ja kaverit ovat elämän tärkeimmät asiat. Nuoren naisen päivät vierähtävät koulun ja harrastusten parissa. - Toimin siskoni kanssa vetäjänä tyttö-poika-kerhossa, joka on oman seurakuntamme kerho ala-aste-ikäisille. Siellä leikimme ja pidämme hartauksia. Käyn myös taidekoulussa, jossa olen opiskellut vuoden verran grafiikkaa ja tammikuusta lähtien maalausta. Koulu vie tällä hetkellä lukiolaiselta eniten aikaa, ja vapaa-aika on aina välillä tiukassa. - Haluaisin viettää enemmän aikaa kavereiden kanssa, mutta vapaa-aikaa on usein liian vähän, Hanna toteaa.

Vesisotaa ja iltahartauksia Hanna kävi rippikoulunsa alkukesästä 2002. Molemmat isosiskot olivat myös käyneet samaisen rippikoulun, joten valinta oli helppo. - Isosiskot olivat kyllä kehuneet ja mainostaneet kovasti rippileiriä, mutta silti oli suuri yllätys, kuinka hyvin siellä viihtyi, Hanna sanoo. Erityisesti ohjelmat ja hyvät isoset jäivät Hannan mieleen tuolta reilun viikon mittaiselta ajalta, jolloin parikymmentä nuorta etsi yhdessä vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. - Oppitunnit olivat mielenkiintoisia ja ajankohtaisia. Isosten pitämät iltahartaudet olivat myös ikimuistoisia, nuori ylistarolainen muistelee. Vapaa-aikaakin rippileirillä jäi, ja meno alkoi etenkin leirin loppua kohden käydä melko levottomaksi. Illat pitenivät pitenemistään ja nukkumaan ei millään malttanut mennä. Vesisotaakin oltiin tyttöjen ja poikien kesken sillä seurauksella, että käytävät lainehtivat vedestä.

Kaverit kantaneet Hanna sai rippileiriltä monia pidempiaikaisia ystäviä, jotka ovat olleet kantamassa vaikeiden aikojen yli. Lapsesta asti uskoon kasvaneella nuorella naisella ei uskonelämä ole ollut ainoastaan nousujohteista, mutta Jumala on kantanut ja pitänyt huolta vaikeiden aikojen yli. Nuortenilloissa käynti ja kristilliset tapahtumat ovat olleet erityisen tärkeitä uskossa kasvamisessa. - Viikonloppuisin nuortenillat ovat tärkeitä. Samoin erilaiset tapahtumat ovat minulle henkireikiä; ystävien tapaaminen, opetukset ja bändit ovat kaikki tärkeitä, Hanna uskoo. Tulevaisuudensuunnitelmistaan Hanna ei osaa vielä kertoa mitään tarkempaa, mutta joitain suunnitelmia on jo mielessä. - Olen suunnitellut pitäväni välivuoden lukion jälkeen ja lähteväni ulkomaille, mutta saa nähdä. Opiskelut jatkuvat sen jälkeen ehkä Helsingissä. Taidealat kiinnostavat, Hanna kertoo. Lukiota on nuorella naisella vielä kaksi vuotta jäljellä, joten aikaa on vielä suunnitella tulevaisuutta ja kasvaa Jumalan tuntemisessa. MASAMITSU AMEMORI MASAMITSU.AMEMORI@NUOTTA.COM

- Isosten pitämät iltahartaudet olivat ikimuistoisia.

maaliskuun Nuotassa • Rakkaus, seksi ja seurustelu- spesiaali • Skybirds • Mitä minusta tulee isona? Yhteishaut päällä!

nuotta24 cyan magenta yellow black

Hannalle uskovat ystävät ovat tärkeitä


Nuotta 2/2004