Page 1

1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:29

Sivu 1

Nuoren seurakunnan sanoma tammikuu 1 / 2004

uotta

Miksi evankeliumi ei ole uutinen? s.4-5 Nuotan isoskoulu alkaa s.15 Mist채 lipasker채채j채t on tehty? Terapia laulaa hoosiannaa s.20

s.8


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:29

Sivu 2

2

uotta

persoona

sivu Martin on haltioissaan

Eräs gospelmusiikin kirkkaimmista tähdistä, Delirious?, on sitten kuultu ja nähty myös Suomessa. Pitkän kalastelun jälkeen sainkin melkoisen Pietarin kalansaaliin, kun pääsin haastattelemaan bändin keulahahmoa, solisti Martin Smithiä.

Mitä usko merkitsee sinulle? - Se merkitsee uskoa johonkin, mitä ei voi nähdä tai koskea. Konkreettisesti se merkitsee sitä, että saa herätä aamuisin tietäen, että tällekin päivälle ja elämälle yleensä on jokin tarkoitus.

Mikä on elämän tarkoitus? - Täyttää se paikka, minkä Jumala on tarkoittanut ja kertoa eteenpäin sanomaa siitä, että Jumala on todellinen tänäänkin.

Delirious? -yhtyeen laulut ovat pääosin ylistyslauluja. Miksi? - Se ei ole mikään tietoinen valinta, vaan se tuntuu vain kaikkein luonnollisimmalta. Teemme musiikkia halusta elää ja palvoa Jumalaa.

Laulujanne lauletaan eri seurakunnissa ympäri maailmaa. Miltä se tuntuu?

Media ja kristitty

- Mahtavalta. Tuntuu hienolta kirjoittaa lauluja yksityisistä tunteista ja huomata, että seuraavana vuonna niitä lauletaan toisella puolella maapalloa. Siihen tunteeseen ei totu koskaan.

Oletko koskaan ajatellut tehdä soololevyä? - Ei ole ollut suunnitelmissa. Delirious? pysyy vielä muutaman vuoden mukana musiikkibisneksessä ja se riittää minulle.

Jos saisit kysyä Jumalalta yhden kysymyksen, mitä kysyisit? - Kysyisin, milloin Jeesus tulee takaisin. MASAMITSU AMEMORI KUVA JANI LAUKKANEN

Poimintoja nuortenlehdistä Kuukauden Leijona

Tammikuun Nuotan teema on media ja sen sisältämät sisällöt. Miten media muokkaa elämäämme, miten kristittynä saamme viestimme esille ja kuinka käytännössä kristillistä mediaa tehdään ovat tämänkertaisia kysymyksiämme.

LEHTI: DYNAMITE 5 / 2003 ARTIKKELI: NÖYRÄ JOULUN SANKARI

Voit lukea Mediatutkijan mietteitä (s.45), sekä tutustua sivujen 12-13 sisältämään mediaspesiaaliin. Mediateeman lisäksi Nuotta on tietenkin edelleen tuhti paketti asiaa nuoren seurakunnan tarpeisiin: raamattuopetusta, isoskoulu, The Seurakunta ja gospelia. Uusin uutuus on sivun 18 “Sähköpääkeskus” johon toivomme sinun tuotoksiasi.

LEHTI: SUOSIKKI 12 / 2003 ARTIKKELI: JOULUTUOMARIN TILINPÄÄTÖS JONE NIKULA, TOP 7 SYVÄLTÄ

TOIMITUS KUVA JANI LAUKKANEN

Sen tapahtuman, joka oli historian vedenjakaja ja ajanlaskun käännekohta, silminnäkijöinä saattoi hyvinkin olla enemmän eläimiä kuin ihmisiä. Muuli olisi vaikka voinut astua hänen päälleen. “Niin hiljaa lahjan suurimman sai seimi Beetlehemin...”.

Kuukauden Sammakko 2003,

Kristityt rockbändit Varsinkin amerikkalaiset yhtyeet tykkäävät kiittää Jumalaa joka välissä. Se on vastenmielistä. Kristitty rock on kuin gourmet-nakkisämpylä: paradoksi, joka ei toimi idean käytännön tasolla. Rockin ainoa kantava tarkoitus on rock itse. Jos jokin muu menee rockin ohi, lakkaa rock olemasta rock.


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:36

Sivu 3

3

uotta Nuoren seurakunnan sanoma

tammikuu 2004 • Mediatutkija 4-5 • Opetus: Mihin voi luottaa 6 • Sportticorner: Johannes Urheiluvitsit 7 • Nuotta tutki lipaskeräystä 8 • Ammattina turvallinen äiti 9 • Maailman sivu:

Ihmisoikeudet ovat sinun oikeutesi 10-11 • Kristitty mediapelissä Nuotta-tutkimus 12-13 • Isoskoulu alkaa 15 • Jumala lupaa pitää sinusta huolen 16 • Johannes on elävä kala 24

• Christoforum 6 • Punkaharjun srk 14 • Gospelkolumnisti 19 • Prayer zone 17

• Sähköpääkeskus 18 • GospelCenter: Terapia 20 • Tapahtumatori 22

mikä colahti? • Gospelkonsertti • Lumi ja pakkanen • Ystävä johon voi luottaa

mikä culahti? • Jouluvalot tammikuussa • Rasismi • H&M mainokset

uotta NUOTTA ILMESTYY 11 KERTAA VUODESSA. 25 VUOSIKERTA ISSN–0357–7139 TOIMITUS: Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot mielellään sähköpostilla Toimituskunta: Masamitsu Amemori, Sinikka Heiskanen, Karoliina Kiviniemi, Maria Korpi, Antti Mustakallio, Virpi Rannila, Lotta Rämö Juhana Tarvainen,

Toimitusneuvosto: Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Risto Viitikko, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO: Tommi Hakkari KANNEN KUVA: Jani Laukkanen TOIMITUKSEN OSOITE: PL 184, 00181 Helsinki, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Ti-to klo 9-16 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 tai tilauspalvelu@nuotta.com tai Kansanlähetys,12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920.

Piiloviesti neuvoo

tehokkaammin kuin tuhat sanaa Elämme tietoyhteiskunnassa. Pienen ihmisen ympäristö tulvii tietoa siinä määrin, että olemme vaarassa hukkua tarpeelliseen ja vähemmän tarpeelliseen viisauteen. Suora opetus on vähenemään päin, mutta tilalle on tullut vaarallisempi ja tehokkaampi kouluttamisen muoto piiloviestintä. Siinä tieto hiipii silmistämme ja korvistamme sisään aivolohkoihimme. Hitaasti se täyttää päämme syvältä, niin että asenteemme ja arvomme muuttuvat. Ennen vanhaan luotettiin opetuksessa auktoriteettien voimaan. Sanottiin suoraan ja korkealta selvästi käskien, miten asiat ovat. Pieni ihminen otti opetuksen vastaan hammasta purren ja tippa silmässä. Paljon opittiin, mutta monet asiat eivät läpäisseet omaa ajattelua. Myöhemmin saattoi itselle vieraat ja epämukavat asiat suodattaa pois. Nykyään on muotia, ettei kukaan uskalla neuvoa tai opettaa suoraan puhuen. Perjantaiillan keskusteluohjelmassa kohtaavat nuori räppäri ja koko kansan arvostama Juice Leskinen, yli viisikymppinen runoilija, lauluntekijä ja suuri ajattelija. Toimittaja pyytää vanhaa ja viisasta runoilijaa neuvomaan nuorta tulokasta, mutta mitä hän sanoo: "Mikä mä oon neuvomaan, käytä kondomia ja jos sairastut sukupuolitautiin niin vältä sen levittämistä". Taiteilijalla oli surkeat eväät, hän vältti vastuunsa, koska neuvominen on niin epämuodikasta. Tämän päivän mallissa jokainen on tuomittu etsimään omia onnen avaimiaan yksin ja hiljaa. Kotona vanhemmilla on paukut vähissä ja koululaitos on ylivoimaisen urakan edessä, kun kaikki voimavarat kuluvat kurin ja järjestyksen ylläpitämiseen. Ihmisen tuska ja ahdistus lisääntyy, mutta vastauksia ei löydy. Kukaan ei neuvo, kukaan ei kehota, ettei vaan luulla että nyt noustaan yläpuolelle opettamaan, miten ihmisenä eletään - eihän siihen ole varaa. Kirkolla on varaa, jos se uskaltaa ottaa sen roolin, mikä sille kuuluu. Meille on annettu Jumalan Sana, kymmenen käskyä, laki sekä evankeliumi valaisemaan ihmisen tietä kohti taivasta. Totuus oikeasta ja väärästä tuppaa unohtumaan, kun ei uskalleta kertoa totuuksia. Emme uskalla sanoa, mikä on oikein ja mikä väärin. Paljon mieluummin puhutaan rakastamisesta, hyväksymisestä ja suvait-

TILAUSHINNAT kestotilaus 38 euroa, vuosikerta 41 euroa, 1/2 vsk. 24 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. ILMOITUSHINTA: 1,35 euroa/pmm + alv, 1/4 -sivua isompien hinnat erikseen. KUSTANTAJA: SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, 2004

Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com

sevaisuudesta, ettei meitä luulla tiukkapipoiksi. Olemalla hiljaa unohdamme itsekin Raamatusta nousevat arvomme ja sulaudumme siihen informaatiotulvaan, joka pikku hiljaa turruttaa meidät. Luemme lehtiä ja katsomme televisiota, jotka ovat täynnä vapaata seksiä, alamme uskoa pikku hiljaa, ettei siinä mitään väärää olekaan. Useassa televisio sarjassa kohtaamme homoparin, joka elää yhtä luonnollisesti kun naapurin heterot. Sarjoja aikamme katsottuamme kohauttelemme olkapäitä vanhoille turhan tiukoille periaatteille. Noidat ja muut henget valtaavat elokuvat ja televisiosarjat ja loppujen lopuksi ne tuntuvatkin aina enemmän normaaleilta elämäämme kuuluvilta asioilta. Tämän kaiken mediantulvan keskellä on kristityn syytä pitää pää kylmänä ja muistaa, että yksi auktoriteetti on ja pysyy. Jumala nimittäin sanoo sanassaan, että taivas ja maa katoavat mutta Hänen sanansa eivät katoa. Armorikasta vuotta 2004 kaikille totuuden etsijöille ja löytäjille. Pidät käsissäsi uudistuvaa Nuottaa. Haluamme kehittää lehteämme edelleen lukijaystävällisempään suuntaan. Laita viestiä ja palautetta osoitteeseen palaute@nuotta.com Kehitetään Nuottaa yhdessä.


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:36

Sivu 4

4

nuotta4 cyan magenta yellow black

uotta

Mediatutkija tietää,

miksi evankeliumi ei ole uutinen Uskonnon ja median yhteensovittaminen ei ole aivan mutkatonta. Evankeliumi ei kelpaa uutiseksi. Hallitsevan median ulkopuolelle ei kuitenkaan tarvitse jäädä. Mediatutkija Johanna Sumiala-Seppänen toivoo kristittyjen osallistuvan mediakeskusteluun. - Mediasta on tullut iso juttu. Julkisuuden maailmasta on muodostunut paikka, jossa asiat tapahtuvat. Sosiologi Zygmunt Baumania lainaten, nykyään ”olla näkyvillä” on yhtä kuin ”olla olemassa”, mediatutkija Johanna Sumiala-Seppänen sanoo.

Median vallasta puhutaan paljon – eikä suotta. Media vaikuttaa voimakkaasti nykyihmisten arkeen ja ajankäyttöön. Se muokkaa arvoja ja asenteita, ja luo trendejä ja esikuvia. Käsityksemme ympäröivästä maailmasta muodostuu pitkälti median välityksellä. Media on kaapannut itselleen melkoisen roolin elämässämme. Mediatutkija myöntää, että medialla on valtaa, mutta tilanteeseen täytyy sopeutua. - Ei tätä peliä voi viheltää poikki. Oleellista on se, miten median sisällä toimitaan ja kenen ääni pääsee kuuluville. Tässä on toimittajan vastuu: keitä haastatellaan ja ketkä ovat juttujen lähteinä.

Median seuraajan on hyvä pitää mielessä, että mediasisällöt perustuvat aina valintoihin. Useita tiedotusvälineitä seuraamalla asioihin saa laajemman näkökulman. Myös terve kriittisyys on tarpeen: kaikki, mitä lehdessä lukee, ei välttämättä aina ole totta.

Tie tutkijaksi Johanna kertoo olevansa akateeminen pätkätyöläinen, joka tietää työrupeamansa korkeintaan pariksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä hän pakertaa tilaustutkimuksena Kotimaa-lehden historiaa. Projektin on määrä valmistua lehden 100vuotisjuhliin mennessä vuonna 2005.

Johanna Sumiala-Seppänen toivoo mediaan lisää kriittistä journalismia, joka tutkii sitä, mitä on ilmiöiden takana. Asioihin paneutuminen vaatii tietenkin aikaa, ja juuri ajasta on kaikilla kauhea puute, hän harmittelee.

Viestinnän tutkijaksi Johanna päätyi mutkan kautta. Lukioiässä hän haaveili toimittajan ammatista ja lähti opiskelemaan humanistisia ja yhteiskunnallisia tieteitä, jotta oppisi tuntemaan maailmaa, josta kirjoittaa. Opiskelun ohessa hän kirjoitteli juttuja ja työskenteli kesätoimittajana paikallislehdissä. - Varsinkin paikallislehdistä sain hirveän hyvää työkokemusta kirjoittamisesta ja kuvaamisesta. Silti minussa heräsi halu syventyä median maailmaan paremmin. Tuntui siltä, ettei uutistoimittajan työ ehkä sittenkään ole minua varten. Johanna kirjoitti gradunsa Oulun yliopistossa aate- ja oppihistoriasta.


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:36

Sivu 5

5

uotta Fact file Nimi: Johanna Sumiala-Seppänen Ikä: 32 Perhe: aviomies Lauri Seppänen, tyttäret Elisa, 6, ja Ester, 1 Asuinpaikka: Helsinki, Kulosaari Ammatti: mediatutkija Koulutus: FM aate- ja oppihistoriasta Oulun yliopistosta, FT journalistiikasta Jyväskylän yliopistosta Väitöskirja: Nomadit rippituolissa. Medioidun uskonnon moraalisen järjestyksen dynamiikka (post)modernin television ja kulttuurin kontekstissa. 2001.

Kiinnostus viestintää kohtaan kuljetti hänet tutkijaksi Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselle, missä hän ahersi viisi vuotta väitöskirjansa kimpussa.

Synnintunnustusta telkkarissa Johannan väitöskirjassa yhdistyy tutkijan kiinnostus toisaalta mediaa ja toisaalta kristillisiä kysymyksiä kohtaan. Hän halusi selvittää, miten uskonto ja media sopivat yhteen, ja mitä uskonnolle tapahtuu, kun se tuodaan televisioon. Tutkimusaineistona hän käytti 90-luvun loppupuolen Rippituoli-ohjelmaa, jonka ideana oli tuoda vieraat televisioon tunnustamaan syntinsä. Ohjelma kiinnosti katsojia, sillä mediamaailmalle tyypilliseen tapaan siinä päästiin tirkistelemään toisten ihmisten elämään. - Kristillisen ohjelman täytyy olla kiinnostava tai jopa sensaatiohakuinen, jotta se pääsee kaupalliseen mediaan. Uskonnon on pakko sopeutua median ehtoihin. Samalla media kuitenkin muokkaa käsitystä uskonnosta. Esimerkiksi Rippituoli muokkasi katsojien käsitystä siitä, mitä on synti, Johanna sanoo. - Televisio myös henkilöi. Uskontokin henkilöityy niihin ihmisiin, jotka siitä puhuvat mediassa. Monta kertaa ääneen pääsevät uskovaisista vain ”kauniit ja rohkeat”. Mediatutkijan näppituntuma on, että kristinusko on tehnyt paluun ja on entistä enemmän esillä. Samalla on kuitenkin hämärtynyt, mikä todella kuuluu kristinuskoon ja mikä ei. - Rajojen vetäminen koetaan vaikeaksi. Eräs nuori kertoi, että nykyään on matala kynnys tulla uskovaiseksi, mutta sen jälkeen onkin epäselvää, mitä uskossa eläminen oikeastaan tarkoittaa.

Evankeliumi ei ole uutinen mediassa Johannan mielestä on pakko hyväksyä se tosiasia, että media toimii eri tavalla kuin uskonto. Kristinuskon suurin uutinen on se, että Jeesus sovitti koko maailman synnit kuolemalla ristillä. Mediassa tämä 2000 vuotta sitten tapahtunut asia ei ole uutinen. Sen sijaan se on, että missi tulee uskoon. Johanna muistuttaa, että on eri asia puhua yleisesti kristillisyydestä mediassa

ja toisaalta kristillisestä mediasta. Monien kristillisten lehtien tehtävä on nimenomaan toimia hengellisenä lukemistona, mutta esimerkiksi uutisjutun kirjoittaminen kristilliseenkin lehteen on eri asia. Valtamedia rakastaa erityisesti sensaatioita ja konflikteja. Johanna painottaa, että ristiriidat ovat kirkossa tosiasioita ja olisi melko erikoista, jollei niitä käsiteltäisi lainkaan. Toisaalta kristinusko on paljon muutakin. - Media kuvaa kristillisyyttä melko suppeasti. Kristinuskossa on paljon sellaisia ääniä, jotka eivät koskaan kuulu mediassa. Hengellisiä asioita on hankala käsitellä median työvälineillä. Johanna on kuitenkin sitä mieltä, että myös konfliktien yhteydessä asioita voidaan pohdiskella syvällisesti. Ammattitaitoinen toimittaja voi kirjoittaa asiallisesti vaikkapa siitä, mistä kirkollisessa

ristiriidassa on kysymys teologisessa mielessä.

Media maallistaa pyhän Mediasisällöistä on tullut kaupallisia tuotteita, joista yleisö valitsee mieleisensä hetkellisten mieltymysten mukaan. Myös uskonnosta tulee mediassa helposti tuote. Kristinusko ei kuitenkaan ole hetkellistä kulutustavaraa. Siksi Johannan mielestä on syytä miettiä, onko mediajulkisuus asialle hyödyksi vai haitaksi. Johanna mainitsee esimerkiksi ennen joulua julkaistut lööpit, joissa Tony Halme ilmoitti tulleensa uskoon ja Anne Pohtamo kertoi rukoilleensa hänen puolestaan. - On ehdottomasti hyvä asia, että kristityt rukoilevat toisten ihmisten puolesta, mutta en tiedä palveleeko itse asiaa se, että se tuodaan lööppijulkisuuteen. Minä

koin kyseisen lööpin niin, että siinä pyhä maallistui. Pyhä asia asettui osaksi halpoja lööppejä. Miten kristinuskoa sitten voi tuoda mediassa esiin? - Kristityt voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun oman arvomaailmansa pohjalta. Kristityillä on annettavaa esimerkiksi tähän yleiseen turvattomuuteen, jota ihmiset kokevat. Kristityt toimittajat voivat myös vaikuttaa mediasisältöihin eli siihen, millaisia asioita käsitellään ja miten asioista kirjoitetaan. Kyllä toimittajan arvomaailmalla on väliä. SINIKKA HEISKANEN SINIKKA.HEISKANEN@NUOTTA.COM


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:36

Sivu 6

6

Kiveen kirjoitetut

nuotta6 cyan magenta yellow black

uotta

Voiko Raamattuun enää luottaa?

? OstosTeeVeen tuote vaikuttaa mainoksessa makealta. Schwartzenegger-lookalike pullistelee hilavitkutin kädessään: ”En ymmärrä, miten olen tullut toimeen ilman tätä.” Mutta sama vempain murenee oitis kuluttajaviranomaistädin käsittelyssä. Uskonnollista myyntikanuunaa häärää myös markkinoilla. Hurahda uskoon meidän malliin, niin huoli haihtuu. Auvoisasti hymyilevät koekaniinit vakuuttavat, että tosi on. Mutta jos kokeilemaan lähtee, huomaa ettei se toiminutkaan. Sama pettymys voi kohdata myös ihan oikeassa seurakuntanuorten porukassa. Alkuun on tosi hienoa ja Jeesus tuntuu läheiseltä. Elämä on saanut suunnan ja tolkun. Uusia ystäviä, jotka välittävät aidosti. Sitten repsahtaa: hieno hengellinen fii-

lis haihtuu ja ystävä pettää. Nuorisopastori nähdään oluella. Mihin enää voi luottaa?

Jumala ottaa yhteyttä No Raamattuun! Miksi näin? Ajatellaanpa: On olemassa Jumala, joka on luonut tämän maailmankaikkeuden. Hän säätää joka geeniä ja koko galaksia pelittämään juuri tarkoittamallaan tavalla. Hän on kehittänyt tunteet, vuoroveden ja kesäkuisen metsän vihreän eri sävyt. Hän tuntee teini-ikäisen ja mitokondrion sielunelämän. Tämä kaikki on suht helppo tajuta. Sitten tämä Jumala haluaa ottaa yhteyttä ihmiseen. Kyllä hän kykenee itse valitsemaan keinot, kyllä hän itse hallitsee sitä tiedonvälitystä. Olisi outoa, jos sama Jumala, joka ohjaa kaikkea muuta tässä maailmassa, ei osaisi ottaa meihin yhteyttä juuri haluamallaan tavalla. Ja Jumala valitsi keinokseen Raamatun. Eli: Jos Jumala ylipäätään on olemassa, niin hänen “kirjeensä” meille, Raamattu, on juuri sellainen kuin miksi hän sen tahtoi. Raamattuun ei ole kirjoitettu mitään vahingossa tai vastoin hänen tarkoitustaan.

Kestotestattu Raamattu Mutta kestääkö Pyhä Kirja kuluttajaneuvojan tai Tekniikanmaailman testissä? Raamattu on joutunut paljon kovempiinkin testeihin, korkeakoulussa ja elämän koulussa. Se on ollut kestotestissä jo pari-kolmetuhatta vuotta. Lastentauteja on turha enää etsiä. Tieteellisesti Raamattua tutkitaan yliopistolla. Eksegeetit selvittävät sen syn-

tyä ja sanomaa normaalin nykyaikaisen tieteen menetelmin. Jokainen kirkon virkaan valmistuva pääsee ainakin kurkistamaan tämän tieteenalan maailmaan. Lyhyesti voisi todeta: Raamattuun eri aikoina liitetyt uskomukset, raamattunäkemykset ja erilaiset selittelyt kaatuvat tieteen testipenkissä kuin hinaaja satamassa. Ne eivät kestä kriittistä tarkastelua. Kreationismin, feminismin, fundamentalismin, postmodernismin ja muitten aatteitten raamatunlukutavat ovat ongelmia täynnä. Itse Raamattu ja sen sanoma kestää. Tiede ei ole lyönyt säröjä kristinuskon perusdokumenttiin.

Tämänkin testin Jumalan sana on läpäissyt. Kun omat hengelliset tunteet hiipuvat ja oma usko sortuu, kun elämän taivas on pelkkää marraskuuta ja ihmissuhteissa tulee turpaan. Kun Jumalakin näyttää kääntäneen selkänsä. Eräskin joutui silloin huutamaan: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Mutta hänkin sai nähdä, että yksi kestää: Jumalan lupaus siitä, että hän pitää meistä huolen. Miksi luottaa Raamattuun? Siksi että pelissä on koko elämä, eikä mitään muuta turvaa lopulta ole. Jumalan sana nostaa, kantaa ja pelastaa, kun kaikki muu pettää. Silloin on hyvä jäädä hänen lupauksiensa varaan.

Laatutakuu Golgatalta Kovemmassa testissä Raamattu on ollut alusta asti yksityisten ihmisten elämässä. Ajattele vaikka Roomalaiskirjettä: sen lukijat joutuivat muutaman vuoden päästä kohtaamaan keisari Neron vainot. Moni tuskaili: tätäkö Jumala meille lupasi? Pitävätkö hänen puheensa sittenkään paikkaansa? Sama kysymys nousee polttavaksi jo Psalmissa 73 tai Jobin kirjassa.

LAURI THURÉN EKSEGETIIKAN PROFESSORI

Jos Jumala ylipäätään on olemassa, niin hänen “kirjeensä” meille, Raamattu, on juuri sellainen kuin miksi hän sen tahtoi. Raamattuun ei ole kirjoitettu mitään vahingossa tai vastoin hänen tarkoitustaan.


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 7

7

uotta

Maratoonari maitohapoilla - Jumala on ollut minulle hyvä. Jopa niinkin hyvä, että olen oppinut luottamaan Häneen niin suurissa kuin pienissäkin asioissa, toteaa Johannes Koskenniemi, 19, hymyssä suin.

Takaisin koulunpenkille Armeijan loppumisen lisäksi Johannes odottaa tulevaisuudeltaan Turkuun muuttoa. Se hänellä on edessään ensi syksynä, kun muinaiskreikan ja latinan opinnot kutsuvat. Lukuhalut ovat kummasti palautuneet reilun puolen vuoden metsässä lymyilyn jälkeen. - Odotan jo innolla, että pääsen takaisin koulunpenkille, Johannes kertoo ja jatkaa suunnitelmistaan: - Haaveena on lähteä opiskelemaan ulkomaille jossain vaiheessa, mutta tulevaisuus näyttää, miten käy. Oli tulevaisuus millainen tahansa, uskosta Jumalaan hän ei aio luopua. - Usko on ehdottomasti elämän tärkein asia. Sitä ei voi ajatella irrallisena osana, vaan se on niin laaja-alainen ja kaikkeen vaikuttava asia. En voisi ajatella elämää ilman kolmiyhteistä Jumalaa, Johannes uskoo.

Johannes on parhaillaan varusmiespalvelustaan suorittava nuorimies Karkusta, tuolta satojen rippileirien ja kesätapahtumien pääkallonpaikalta. Monilta rippileireiltä ja nuortentapahtumista tutulle nuorukaiselle sana urheilu merkitsee paljon. - Veljien ja serkun kanssa on tullut pelailtua jääkiekkoa aivan pienestä asti. Asumme Karkun keskustassa, josta on ollut lyhyt matka kaukalolle lätkimään kiekkoa, Johannes kertoo. Talvisen jääkiekon pelailun lisäksi Johanneksen lajirepertuaariin ovat kuuluneet hiukan kesäisemmät lajit, kuten jalkapallo ja ultimate, joita on pelailtu etenkin rippileireillä. Pikkupojasta lähtien urheilemiseen hullaantunut karkkulainen päätti kokeilla viime kesänä uutta lajia, maratonjuoksua. Helsinki City Marathonissa juostu ensimmäinen maraton taittui hienosti aikaan 4,5 tuntia. - Tavoitteena oli juosta alle neljän tunnin, mutta 10 kilometrin kohdalla tullut vatsakramppi sotki suunnitelmia. Haluan vielä jonain päivänä juosta alle viimekesäisen tavoitteen. Ateenan alkuperäinen maraton olisi myös joskus kiva juosta, Koskenniemi haaveilee. Liikunnassa parasta on Johanneksen mielestä liikkumisesta tuleva hyvä fiilis ja yhdessäolo. - Liikunta on todella iloinen ja hieno asia. Liikkuessa arkipäivän murheet ja huolet unohtuvat ja menettävät merkitystään. Myös yhdessä oleminen ja tekeminen on tärkeää. Etenkin rippileireillä erilaiset pelit ja liikuntahetket kohottavat leirihenkeä ja tuovat vaihtelua oppitunteihin, Johannes kertoo.

Urheiluaiheisia vitsejä Sportticorner on tullut tiensä päätökseen ja on hyvästien aika. Tähän loppuun muutama urheiluaiheinen vitsi loppukevennykseksi ja muistutukseksi, että urheilullekin voi nauraa, vaikka haudanvakava ja melkein pyhä asia se muuten onkin. Miksi huippu-urheilijat ovat niin pitkiä? - Kai olisit itsekin, jos venyisit huippusuorituksiin. Mikä on sini-valko-keltainen ja pyörii vinhasti? - Tappelu Suomi-Ruotsi maaottelussa.

MASAMITSU AMEMORI MASAMITSU.AMEMORI@NUOTTA.COM

- Tavoitteena oli juosta alle neljän tunnin, mutta 10 kilometrin kohdalla tullut vatsakramppi sotki suunnitelmia. Haluan vielä jonain päivänä juosta alle viimekesäisen tavoitteen. Ateenan alkuperäinen maraton olisi myös joskus kiva juosta. Eräs henkilö kuiskasi takaa: - Hei, psst. Lue vähän alempaa. Luet olympiarenkaita.

Mikä on suunnistajan lempilaulu? - Ei polku tää vie mihinkään... Millainen urheilija juoksee rastiin? - Uskovainen suunnistaja.

ristiin

Bodaus muuttaa ihmistä merkillisellä tavalla. - Kuinka niin? - Minun tätini alkoi harrastaa bodausta neljä vuotta sitten, ja nyt hän on minun setäni. Miksi Rauno menee urheilukentälle kirveen kanssa? - Siellä on seipään karsinnat. Olympiakisojen avajaispuhe oli alkamassa. Kaupunginjohtaja aloitti: - Ooo.. Oooo...

Voimamies istui kahvilassa kehuskelemassa voimillaan. Lopulta kyllästynyt kahvilanomistaja sanoi: - Lyödäänpä sata euroa vetoa, että minä pystyn työntämään kottikärryissä jotain, mitä sinä et voi työntää takaisin tänne. Voimailija katsoi hintelää kahvilanomistajaa halveksien ja sanoi: - Selvä on. Haettiin kottikärryt ja kilpailu alkoi. Kahvilanomistaja totesi voimamiehelle tyynesti: - No niin, hyppää kärryihin! MASAMITSU AMEMORI MASAMITSU.AMEMORI@NUOTTA.COM

?!


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 8

8

Nuotta tutkii, mistä lipaskerääjät on tehty

nuotta8 cyan magenta yellow black

uotta Helsingin keskustan kadunkulmissa seisoskelevat erilaisten järjestöjen työntekijät rahankeruulippaineen ja kansioineen ovat monelle tuttu näky. Mutta mitä mahtaa liikkua noiden usein tuulta ja viimaa uhmaavien marttyyrien päissä? Mistä on peräisin moinen viitseliäisyys? Nuotan syyniin joutui kolmen eri järjestön työläisiä.

Kaikenkarvaiset hyväntekijämme

ANNEMARIA TOIVOLA

Hyvinvointi-Suomen toiset kasvot. Moni jonottaa ruoka-apua Veikko Hurstilta.

elastusarmeija, kerääjä Maarit:

P

Kuinka kauan olet ollut Pelastusarmeijan toiminnassa mukana? - Pelastusarmeijassa olen ollut kolme vuotta ja rahaa olen kerännyt pari vuotta.

G

Mikä innostaa sinua tähän työhön?

Yrität saada järjestöllenne lisää tukijäseniä. Mikä on tavallisin syy ohittaa sinut?

- Jeesus. En tee tätä sen takia, että sitä odotetaan minulta, vaan siksi, että uskon Jeesukseen. Jumala on perustanut Pelastusarmeijan, ja tämä on meidän tapamme auttaa. Olen ensisijaisesti Jumalan valtakunnan työssä ja haluan korostaa Pelastusarmeijan olevan ennen kaikkea hengellinen järjestö.

Mikä on yleisin syy olla antamatta rahaa? - Usein voi olla, että keräysten tulojen ei välttämättä uskota menevän perille. Ihmisillä on sen sijaan Pelastusarmeijan työtä kohtaan vahva luottamus, ja lahjoituksia annetaan kyllä.

Mitä uskot työstä itse saavasi? - Uskon, että Jumala siunaa työni. Työ on samalla evankelioimista. Lehdet ja purkki ovat vain tekosyitä päästä juttelemaan ihmisille.

reenpeace, kerääjä Tomi:

- Kiire on yleisin syy kulkea ohi. Tai sitten tukijäsenyys ei kiinnosta. Usein vedotaan myös huonoon rahatilanteeseen, mutta toisaalta lähdetään mukaan heikosta rahatilanteesta huolimatta.

Mistä saat motivaatiosi työhön? Entä jos motivaatio ei riitä? - Toisinaan työ on ihan mukavaa vaihtelua, ja asia on hyvä. Työskentelemme lyhyen pätkän kerrallaan, noin 4 - 5 tuntia päivässä, joten aikaa riittää mainiosti muuhunkin. Toistaiseksi motivaatio ei ole loppunut. Näihin hommiin luultavasti hakeutuu ihmisiä, joiden motivaatio ei helposti lopahda.

Millä eväillä pärjää tällaisessa työssä? - Iloinen mieli ja ulospäinsuuntautuneisuus auttavat. Positiivista tietenkin on, jos on asiasta kiinnostunut itse.

S

Täällä on ikävä ilma. Entä jos motivaatio loppuu räntäsateessa?

Mihin tarkoitukseen rahaa keräätte?

- Säähän täytyy varautua. Oikeat varusteet vain mukaan, niin räntäsadekaan ei haittaa!

- Keräyksen tuotto on tarkoitettu erityisesti nuorille. Rahat menevät AIDSia ennaltaehkäisevän materiaalin hankintaan.

Mikä saa teidät keräämään rahaa kyseiseen tarkoitukseen?

uomen Aids-tukikeskus, kerääjät Erika ja Henrika:

Aivan jokaista kadunkulkijaa keräyksenne ei kosketa. Mikä on yleisin keino tai syy olla kolauttamatta kolikoita lippaaseenne? - Yleensä mitään erityistä syytä ei sanota. Osa ohikulkijoista sanoo ”ei kiitos”, toiset vain kävelevät tylysti ohitse. Se on lannistavaa.

Henrika: - Halu auttaa ihmisiä. Erika: - Asia on minulle tärkeä, sillä AIDS koskettaa omaa lähipiiriäni.


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 9

9

uotta

Ammattina turvallinen äiti Lähimmäisenrakkautta voi toteuttaa monella tavalla. Ritva Nummisen tapa on harvinaisimmasta päästä. Hän on neljän alle kymmenvuotiaan lapsen sijaisäiti Kaarinan SOS-lapsikylässä. Ritvan motiivit raskaaseen ja uuvuttavaan, mutta palkitsevaan työhön ovat selvät. Hän haluaa jakaa muille rakkautta, jota on itse Taivaan Isältä saanut.

Illalla poika kysyi, oliko Ritva nyt vuorostaan hänen hoitajansa. ”Silloin vasta ymmärsin, miten kauan luottamuksen ja kiintymyksen rakentuminen kestää.”

Särkynyttä luottamusta rakentamassa Sijaisäidin sitoutuminen työhön on ensiarvoisen tärkeää. Soveltuvuus testataan erilaisten kyselyiden, psykologisten testien ja haastattelujen avulla. Prosessin edetessä on aikaa pohtia, haluaako todella työhön. Hetken oikusta ei saa olla kyse. Näin halutaan osaltaan varmistua, etteivät lapset joutuisi kokemaan sijaisäidin hylkäämäksi tulemista. Ritva myöntää pohtineensa pitkään omia valmiuksiaan ja halujaan työhön. ”Ajattelin, ettei minulle jää aikaa olla omien lasteni ja lastenlasteni kanssa.” Ajan myötä epäilykset ovat haihtuneet. ”Jumala on valmistanut minua ihmeellisellä tavalla. Enää en huolehdi liikoja”, Ritva toteaa kiitollisena.

Lapset tulevat SOS-lapsikyliin hyvin erilaisista perheistä. ”Lapset eivät ole voineet elämässään luottaa juuri mihinkään. Heidän elämässään ei ole useinkaan ollut minkäänlaista säännönmukaisuutta”, Ritva kertoo. ”Lasten on vaikea näyttää tunteitaan, koska he pelkäävät aikuisten suhtautumista niihin.”

Arki tuo turvaa Säännöllinen rytmi on tärkeä sijoitetuille. Erilaisten arjen rutiinien myötä heille luodaan turvallinen olo. Monet lapset eivät heti ymmärrä, että heidän asioistaan todella huolehditaan. ”Lasten tulee voida luottaa siihen, että lämmintä ruokaa on joka päivä tarjolla. He saavat nukkua yönsä rauhassa ja heidän terveydestään huolehditaan.” Lapsen ja sijaisäidin välisen luottamuksen rakentaminen on aikaa vievä prosessi. ”Monet lapsista ovat joutuneet vaihtamaan hoitajaa niin useasti, etteivät kiinny helposti”, Ritva sanoo ja kertoo pojasta, jonka hoitajana oli ollut yhtenä iltana tämän sijaisäidin ollessa poissa.

Erityisesti yhteisen elon alkuun Ritva toivoo itselleen paljon kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. ”Alussa lapset saattavat kiukutella paljon. He testaavat, hylkäänkö minäkin heidät”, Ritva kertoo. Vähitellen molemminpuolinen luottamus toivottavasti syntyy. Luottamus on niin hauras asia, että pienistäkin edistysaskeleista sen rakentamisessa saa iloita. Monet eivät edes uskaltaisi ajatella olevansa neljän kovia kokeneen lapsen sijaisäitinä. Ritvalle asia tuntuu olevan itsestäänselvyys. ”Minua ohjaa työssä Jumalan rakkaus. Toivon, että voin tarjota lapsille säännöllisyyttä, rajoja ja ison turvallisen sylin.” EMMI HEIMONEN

Jumalalta rakkautta saamme, on Isän syli sitä tulvillaan. Jos sen läheistemme kanssa jaamme, silloin lämpö tulvii maailmaan. Joka toiselle antaa, hän itse saa, se on Luojamme ihmettä valtavaa. MERJA SALONEN Lapsi tarvitsee vierelleen turvallisen aikuisen, joka antaa lapselle lapsuuden

Nuotan kansikilpailu ratkesi! Maata Näkyvissä -festareilla järjestetty Nuotan kansikilpailu on ratkennut. Voittajaksi selviytyi lähes ylivoimaisella äänten enemmistöllä syyskuun kannen skånelainen lehmä. Syyskuun kannen kuvasi Jani Uljas.

Nuotta kannet top 5. 1. 2. 3. 4. 5.

Syyskuun lehti (231 ääntä) Maaliskuun lehti (143 ääntä) Lokakuun lehti (100 ääntä) Toukokuun lehti (67 ääntä) Marraskuun lehti (60 ääntä)

Arvontaan osallistui peräti 844 ääntä ja kaikkien osallistujien kesken arvottiin Nuotta-palkintoja. Lähetä palautetta Nuotan kansista osoitteeseen: palaute@nuotta.com

1. Syyskuun Nuotta

2. Maaliskuun Nuotta

3. Lokakuun Nuotta


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 10

10

mission

nuotta10 cyan magenta yellow black

uotta

possible

Posti tuo paketin kotoa. Salmiakkia, meetvurstia ja ruisleipää – sinettinä vanhempien rukoukset. Nuori mies kaappaa käärön kainaloonsa ja rientää nopein askelin huoneeseensa. Vaihdettuaan nigerialaiskämppiksensä räppiä suoltavaan stereoon 70-luvun metallia, kompastuttuaan vielä matkalla intialais-brittiläisen kämppäkaverinsa rukousmattokääröön, voi hän vihdoin ristiä kätensä, ja nauttia omassa pienessä nurkkauksessaan metukkavoileivän. Elämää suurempaa! Kangasniemeläinen Ville Kämppi vietti lukion kaksi viimeistä vuotta Bristolinlahden rannalla United World College of the Atlanticissa. Koulussa opiskeli Villen lisäksi 300 oppilasta, jotka edustivat lukuisia eri uskontoja ja elämänkatsomuksia sekä yli 80 kansallisuutta. Hektisen elämänrytmin Villelle takasivat varsin mieleinen meripelastuspalvelu sekä myös kiipeily, sukellus ja vanhusten viihdyttäminen laulamalla – unohtamatta tietenkään kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB) mukanaan tuomaa akateemista painetta. Pelkän ruisleivän ja kotoa lähetettyjen pakettien avulla tästä kaikesta ei toki tarvinnut selvitä. Maailmalla auttoi eväänä ollut usko, rukoukset sekä uskovien yhteys.

Usko vahvistui maailmalla ”Alussa jännitti, ei osannut puhua kunnolla kieltä eikä olla hauska, ei kyennyt erottumaan. Oli vaan tavallinen tallukka muiden joukossa”, Ville kertoo. Nopeasti oma paikka yhteisössä kuitenkin löytyi. Kristittynä olo monikulttuurisessa ympäristössä ei Villen mukaan ollut vaikeaa, sillä hän paljasti korttinsa heti alussa ja oli oma itsensä. ”Koululla muiden uskoa kunnioitettiin ja evankeliumia pystyi jakamaan vastaamalla kiinnostuneiden kanssaopiskelijoiden kysymyksiin.” Monien eri vaikutteiden alla usko olisi voinut heikentyä, mutta Villen mukaan hänen uskonsa vain vahvistui kahden vuoden aikana. Omasta uskostakin oppi uutta, kun mielipiteidensä ja sanojensa ta-

Miehemme maailmalla Salmiakkia, meetvurstia ja uskon elämän hoitoa kana oli seistävä kaukana vanhempien ja kotiseurakunnan turvasta. Ville piti myös lukuisia syvällisiä keskusteluita muslimikämppäkaveri Imranin ja muiden eri uskontokuntien edustajien kanssa varsin rakentavina. Yksi parhaista opeista oli, että läheskään kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä ja silti voi tulla erittäin hyvin toimeen eri ihmisten kanssa.

Rukousta Atlantin rannalla Keskiviikkoiltaisin koulun kristityt kokoontuivat Christian Fellowship –iltaan vahvistamaan uskovien yhteyttä. Ville muistaa saaneensa vahvistusta erityisesti norjalaisen illan vetäjän painottamasta lauseesta: ”Muistakaa, kuinka mahtavia ihmisiä ja yksilöitä te kaikki olette!” Syvälliset keskustelut, hartaat rukoushetket ja etenkin afrikkalaisten elävän uskon näkeminen antoi voimia arkeen. Henkireikänä toimi myös pienen kaveriporukan kokoaminen rukoilemaan Atlantin rannalle.

Yksi parhaista opeista oli, että läheskään kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä ja silti voi tulla erittäin hyvin toimeen eri ihmisten kanssa.

Tyynyn naamaan jättämä torni-logo paljastaa aamuisin, että Atlantic Collegen maailmanrauhaa henkivä ja lähimmäisenrakkautta huokuva ilmapiiri on nyt vaihtunut armeijan hyytävään kuriin. Tammikuun lopussa Ville suuntaa kokelaana Savon prikaatiin, jossa anomus Walesin lomaa varten kiiluu jo silmissä. Kavereita on ikävä ja lähtiessä luvattu jälleennäkeminen velvoittaa. Kesällä ovat edessä oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeet. Sitä ennen aamukamman on tosin harvennuttava radikaalisti. TEKSTI MATTI HOVILA KUVAT VILLE KÄMPIN ARKISTOT

Miten mukaan? - Suomen UWC-toimikunta jakaa lukion ekaluokkalaisille kymmenkunta täyttä stipendiä United World Colleges -lukioihin. - Kouluja on Walesin lisäksi mm. Intiassa, Italiassa, Norjassa, Kanadassa, USA:ssa ja Hongkongissa. - Hakuaika 27.1.—27.2.2004 - Lisätiedot: www.uwc.fi tai lukion opinto-ohjaajalta

Kuka? Kuka: Ville Kämppi Ikä: 20-vee Raamattu: Jaak. 1:27 Vaatteet: Valtion Pukutehtaalta Paukut: Taivaasta Paras college-muisto: Meripelastuspalvelun koulutukset ja kebabin äärellä poikaporukalla tehdyt koulun tyttöjen arvostelut Lempiruoka: Tortillat, tulinen latinoruoka Naisihanne: 1 kpl huumorintajuista älykköä esteettisin silmäripsin ja pitkin hiuksin


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 11

11

uotta nuotta11 cyan magenta yellow black

Tulta kantamassa ihmisoikeuksien puolesta ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan… kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen… jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan… jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon… jokaisella on oikeus saada opetusta... opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta... ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti... heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä…”

Epäoikeudenmukainen maailma Säpsähdin hereille ja tajusin missä olin: koulumme ATK-luokassa. Väsymys oli vienyt voiton lukiessani YK:n ihmisoikeuksien julistusta netistä. Hetkellisessä horrostilassani maailma oli tuntunut oikeudenmukaiselta. Kahvikupillisen jälkeen muistin taas raa’an totuuden: ihmisoikeudet ovat monilta osin jääneet toteutumatta. Me emme toimi toisiamme kohtaan veljeyden hengessä. Kidutus on nykypäivänä vitsaus kaikkialla maailmassa. Monet ihmiset elävät köyhyydessä vailla kotia, toimeentuloa ja turvallisuutta. Useissa maissa opetus on kaukainen haave, varsinkin maksuton sellainen.

Mitä minä voin tehdä? Olin vaipuneena synkkiin ajatuksiin, kun puhelin soi. ”Oletko pahassa paikassa?”, kysyi ystäväni. ”Olen”, vastasin hiljaa. ”Olen julmassa, epäoikeudenmukaisessa paikassa.” Voiko ihmisoikeuksien polkemiselle tehdä mitään? Yksin pieni ihminen tuntee itsensä helposti voimattomaksi kaiken vääryyden keskellä. Masentuminen ja epätoivoon vaipuminen vain lisää tuskaa, tärkeämpää on muistaa tarttua toista käteen, liittyä yhteen. Jakaa omastaan. Lähteä marssimaan kynttilämielenosoitukseen. Tukea ihmisoikeusjärjestöjä. Allekirjoittaa vetoomuksia sorrettujen puolesta. Ennen kaikkea: rukoilla. Pyytää, että valo voittaisi, koittaisi aamu, oikeudenmukaisempi huominen. Pieninkin, heikoinkin käsi kantaa joskus tulisoihtua. www.amnesty.fi VIRPI RANNILA VIRPI.RANNILA@NUOTTA.COM

! Häme – Thames – Hongkong *)Taikuri Thamesin yllä, lasikopissaan, lopetti 44 vuorokauden syömättömyden ja puraisi kieleensä. “Pysyviltä vaurioilta tuskin vältytään”, kommentoivat asiantuntijat kaikkialla. “Magic!”, ihasteltiin NBC:llä, taustalla kymmenentuhatta pikkutyttöä hurrasi. Julkkikseksi leivotaan hetkessä ja helposti. Kaulitsemattomat julkkikset kärähtävät – ratista tai Alibin kannesta suutelemassa poskelle väärää naista. Eikä oikeasti edes tapahtunut mitään, mutta ei se ketään kiinnosta. Se oli viimeinen kerta, kun hän yrittää tuoda kansainvälisiä tapoja Suomeen. Kristillisyys ei ole julkisuuden karttamista. “Valona maailmassa” ei tarkoita ainoastaan raamattupiirissä loistamista eikä häikäisevää olemusta kotikirkossa. Politiikka, poptähteys ja pogoilu ovat yhtälailla tunnustavan kristityn paikkoja vaikuttaa ja näyttää kyntensä ja arvonsa. Paavali kutsuu toisessa Korinttolaiskirjeessä uskovia Jeesuksen kirjeeksi. Myöhemmin hän pukee kristityn olemuksen vielä kauniimpaan muotoon kutsuessaan meitä Kristuksen tuoksuksi. Tarkoitus molemmissa on sama. Olemme viestinviejiä omilla tonteillamme. Kaikkien ei kuulu rynniä samaan nurkkaan. Evankeliumi leviää niin maskimiehen, molarin kuin puhelinkopin kokoisen pakinkin ohitse.

Videokamera viemärissä *)Hongkongin krokotiili pääsi julkimoksi vasta peloteltuaan päiväkotilapsia. Syötein, häkein ja nukutuskivääreillä jahdattiin julkkista pitkin viemäreitä. Kameraryhmä ehti ensimmäisenä. Toisin kuin kroko viemärissä, tämän hetken villitykseen, TosiTV:hen, osallistujat haluavat naamansa näkyviin. Survivers, Millionare Joe, Sinkut kahleissa, Isoveli ja

pitkän listan loppupäässä myös Submarine. Esittelyssä luvataan näyttää enemmän kuin kaikki. Laivaristeilyä ja ilmaista viinaa vastaan laivavieraat myyvät oman intimiteettinsä ja yrittävät pitää kasassa suhteensa pettämistä vilisevässä ympäristössä. Surullisinta on, että jos katsojaluvut pysyvät, tuotanto jatkuu melko pitkään. *)“Jos tarve tulee, kyllä minä uskoni ääneen tunnustan”, sanoi hämäläinen mies ja vaikeni häpeissään iäksi. Julkituleminen tuottaa myös paineita. Paineet saattavat tulla siitä, että kristittyä julkkista pidetään sopimattoman rikkaana tai kauniina. Puhutaan missisyndroomasta, tiedätte mitä tarkoitan. Kun ei pää enää kestä eikä puoli ruumistakaan, löytyy onneksi ristiltä apu. Julkkiksia metsästetään kuin syksyisin hirveä, porukalla ja vimmalla. Idolin arki ei ole hääviä, jos ei ole anti-palvonnan kohteenkaan. Eikä ääripäitä erota kuin ohut viiva, miinusmerkki palkkakuitissa. Mies kävi säännöllisesti samassa ravintolassa ja huomasi, ettei portsari enää antanut hänelle narikkalappua, mutta silti hän lähtiessään sai aina oikean takin. Mies tunsi itsensä julkimoksi ja hymyili.

Sub Marine ohjelman idea on se, että viedään nuoria laivalla sekoilemaan ja kuvataan kaikki mitä tapahtuu kaunistelematta. Nämä “julkkikset” ovat ihan ketä tahansa nuoria, jotka vain suostuvat näyttämään “kaiken”. Sub Marine -ohjelma ei tällä hetkellä pyöri SubTV:llä. Aikaa kului, kunnes kerran piikkiin syödyn ravintolaillan jälkeen hän löysi taskustaan lapun, jossa luki: Kalju, likainen mies, pahanhajuinen hengitys. Piikki jäi maksamatta. JUHANA TARVAINEN KUVAT SUBTV


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 12

12

Nuotan media-spesiaali

nuotta12 cyan magenta yellow black

uotta

Median vallasta puhutaan paljon – eikä suotta. Media vaikuttaa voimakkaasti nykyihmisten arkeen ja ajankäyttöön. Se muokkaa arvoja ja asenteita ja luo trendejä ja esikuvia. Käsityksemme ympäröivästä maailmasta muodostuu pitkälti median välityksellä. Media on kaapannut itselleen melkoisen roolin elämässämme. Kuva Jani Laukkanen

Opinnäytetyö Nuotasta

uotta Mikä on se kristillinen lehti, tua. Lyhyesti sanottuna Nuotan tehtävä joka väittää olevansa ”nuo- on kulkea yhteistä matkaa nuoren rinnalren seurakunnan sanoma”. la. Tätä työtä tehdään seurakuntien nuoNo Nuotta tietenkin. Nyt väi- riso-ohjaajien kanssa yhteistyössä. tettä on tutkittu nuoriso-ohjaajien keskuudessa ja täs- Mäkin haluun! tä jutusta voit lukea paloja tutkimuksen tuloksista. Teologian, markkinoinnin, graafisen suunNuotta kristillisenä nuortenlehtenä on poikkeuksellinen ilmiö. Nuorilta nuorille suunnattu lehti on kantanut jo 24 vuotta. Vuosi 2004 tuleekin olemaan Nuotan juhlavuosi, sillä tulee täyteen kokonainen neljännesvuosisata! Useat nuoriso-ohjaajat ovat lukeneet itsekin Nuottaa ollessaan rippikouluiässä. Kristillisellä nuortenlehdellä voi olla monia erilaisia tehtäviä. Päätoimittaja Juha Heinosen mukaan Nuotan tehtävä on olla tukemassa nuoria osallistumaan seurakunnan toimintaan, toimia tukijana ja ensiapuna nuorten kipeiden kysymysten käsittelyssä sekä opettaa Raamat-

nittelun, www-tekniikan, kirjallisuuden, journalistiikan, ihan minkä tahansa alan opiskelijat niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussakin huomio! Jos sinun opintosi ovat siinä vaiheessa, että alat miettiä opinnäytetyötäsi ja sinua kiinnostaisi tutkia Nuottaa, ota yhteyttä osoitteeseen toimitus@nuotta.com TOMMI HAKKARI TOMMI.HAKKARI@NUOTTA.COM Lähde: The professional use on Nuotta magazine among youth workers, Satu Vatva, Espoo 2003

Taustat:

Mielenkiintoista

- Aihe on Nuotan ammatillinen käyttö ev. lut. nuoriso-ohjaajien keskuudessa - Tutkija Satu Vatva - Opinnäytetyö tehtiin Laurea-ammattikorkeakouluun ”Degree program in business management” - Tutkimuskysymykset ja uusin Nuotta postitettiin 505 ev. lut. seurakuntaan, 98 osallistui tutkimukseen

- Nuottaa voi lukea jopa 73 %:ssa seurakuntien nuortentiloja - Nuottaa käyttää työssään hyväksi jopa 55 % nuoriso-ohjaajista - 69 % nuoriso-ohjaajista kokee, että Nuotta täyttää heidän odotuksensa hyvin tai erittäin hyvin (23,5 % kohtalaisesti, 7 % huonosti) - Nuoriso-ohjaaja lukee Nuottaa keskimäärin 30 min. kuukaudessa - Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet tunsivat Nuotan - Luetuin artikkeli on Christoforumsarjakuva - Seurakunta tilaa Nuotan useimmin isoskoulutukseen osallistujille

Mitä sitten? Antakaahan palautetta lehdestä osoitteeseen palaute@nuotta.com Tehdään Nuottaa yhdessä! Anna palautteesi kuulua, olit sitten lukija tai nuoriso-ohjaaja.

Poimittua palautteesta

Nuotta lyhyt oppimäärä - Nuotta on pohjoismaiden suurin kristillinen nuortenlehti - Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa, kesänumero on tuplanumero - Nuottaa toimittavat nuoret toimittajat - Nuotta on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1979 Nuottaa kustantavat Sley-Kirjat ja Uusi tie.

Plussat + Tunnettu, luotettava ja luettu + Raamattuopetukset ja hartaudet + Tapahtumat + Kristityn nuoren malleja + Gospelmusiikki Miinukset - Jutut enemmän jalat maassa - Liika herätyskristillisyys - Pitäisi olla paksumpi - Paremmat kuvat


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 13

13

uotta

Iiriksen syntyhistoria Idea Iiriksestä syntyi jo nelisen vuotta sitten, kun neljä radio Satahämeen alueella toimivaa nuoriso-ohjaajaa huomasi samanhenkisyyttä toisissaan. Idea ei kuitenkaan päässyt kasvamaan vielä silloin kovin pitkälle, koska paikallisradiosta ei saatu ohjelmalle kannattavaa lähetysaikaa. Vuosi sitten radio Satahämeestä sitten ilmoitettiin, että nyt ohjelma olisi tervetullut. Lähetysaikakin oli sopiva, joten haaste otettiin vastaan. Iiriksen tavoitteena on tehdä ohjelmaa nuorilta nuorille. Sisällöstä puolet on gospelia, puolet asiaa uskosta ja Jeesuksesta. Vielä tässä vaiheessa ohjelma hakee paikkaansa ja muotoansa, mutta pikk hiljaa kaikki alkaa toimia sujuvammin. Ensimmäistä ohjelmaa tehtiin kolmisenkymmentä tuntia, nykyisin yhtä ohjelmaa tehdään enää noin kolmasosa siitä.

MARIA KORPI MARIA.KORPI@NUOTTA.COM

Tietolaari - Iiris on seurakuntien nuorten ja nuoriso-ohjaajien tekemä radio-ohjelma Satakunnasta - Ensimmäinen lähetys oli palmusunnuntaina 2003 - Uusi ohjelma aina sunnuntaina, uusinta keskiviikkona - Tällä hetkellä puhutaan sadoista kuuntelijoista. Se on kuitenkin vasta muutama prosentti koko kohderyhmästä. - Mukana neljä seurakuntaa: Kankaanpää, Ikaalinen, Parkano ja Hämeenkyrö. Yksittäisiä lähetyksiä on tehnyt myös muutama muu seurakunta. - Kotisivut: www.tunti.com/iiris

Iiristä tekemässä Kankaanpään pappilan eli papiksen yläkerrassa kolme nuorta poikaa ja nuorisoohjaaja Juha Erkkilä ovat kokoontuneet tekemään Iiriksen seuraavaa ohjelmaa. Aluksi suunnitellaan tulevan ohjelman runko, jonka jälkeen pohditaan puolituntisen ohjelman musiikit. Tämän jälkeen pojat ryhtyvät suunnittelemaan juontoja Juhan nauhoittaessa soitettavat nauhat kovalevylle. Runsaan tunnin kuluttua pojat alkavat olla suurin piirtein valmiita. Ensimmäiseksi mikin viereen istuu jokaviikkoisen Nuotta-katsauksen tämänkertainen tekijä. Juhan merkistä hän tietää aloittaa. Pari kertaa otetaan uusiksi ja juttu on purkissa.

Kansanedustaja Päivi Räsänen mukana mediapelissä mielessä jokin itselle tärkeä asia, täytyy asia laittaa sivuun, kunnes se on ajankohtainen esimerkiksi julkisessa keskustelussa.

Miten kristillisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen nivoutuvat mielestäsi yhteen?

Millaista on olla kristitty julkisuuden henkilö? Mitä hyviä ja huonoja puolia asiaan sisältyy?

kristittyjen julkisuuden henkilöiden yhteydessä korostetaan heitä moralisoijina. Julkisuuden henkilö joutuu myös usein arvostelun ja kritiikin kohteeksi.

- Julkisuus avaa mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Kristitylle se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että voi todistaa monille ihmisille uskostaan. Toisaalta julkisuus on välillä todella rankkaa. Julkinen kuva ei koskaan ole täysin todenmukainen, ja kristittynä ei ole ainoastaan oma maine pelissä. On varottava, ettei anna väärää kuvaa kristillisyydestä ja kristityistä. Joskus

Miten saat viestisi kaiken muun keskeltä kuuluville mediassa? - Usein onkin vaikeaa saada juuri niitä asioita läpi, joita haluaa saada kuuluville. Sanoisin että ajoitus on tärkeä. On oltava oikeaan aikaan liikkeellä, eli silloin, kun asia on ajankohtainen. Vaikka olisi

- Kristittyinä emme voi eristäytyä yhteiskunnasta, vaan meillä on vastuu lähimmäisistämme, ja osa tätä vastuuta on yhteiskunnan rakentaminen kohti parempaa. Jumala ei ole vetäytynyt maailmasta hengellisiin sfääreihin, eikä meidänkään pitäisi tehdä niin. Kaikilla kristityillä on tehtävä olla Jumalan käytössä tässä maailmassa. Toiset vain ovat näkyvämmällä paikalla.

Onko julkisuus muuttanut sinua jotenkin vuosien varrella? Muuttuuko kansanedustaja Räsänen jotenkin lähtiessään työpaikalta perheensä luokse?

- Kotona ja työpaikalla olen sama ihminen, roolit vain vaihtuvat: kotona olen äiti ja vaimo, ja elämä pyörii enemmän arkisten asioiden ympärillä. Roolit kuitenkin tukevat toisiaan, mielestäni viiden lapsen äitinä oleminen on hyvää valmennusta politiikkaan.

Mitkä asiat elämässä merkitsevät sinulle eniten? - Pitkällä tähtäimellä kaikista eniten merkitsee, että synnit on annettu anteeksi ja saan elää yhteydessä Jumalaan Hänen armostaan. Ja se ei ole riippuvaista minusta, vaan täysin Jeesuksen sovitustyöstä. Perheeni on heti seuraava järjestyksessä. On todella tärkeää, että perheasiat ovat kunnossa. Jos kotona menisi huonosti, ei jaksaisi olla töissäkään. Näiden jälkeen tulevat sitten työ ja sen haasteet. HANNA LAINE

nuotta13 cyan magenta yellow black

Iiriksellä on asiaa

Seuraavaksi on ohjelman juontajien vuoro. Tekstit tarkastetaan vielä läpi ja joitain parannuksia tehdään ennen kuin Juhan käsi taas heilahtaa. Välillä menevät sanat sekaisin ja senat sakaisin, mutta taas jatketaan. Kahden ja puolen tunnin kuluttua siitä, kun hommat aloitettiin, saadaan kaikki nauhoitettua. Tänä aikana on syöty ja naurettu, tehty töitä ja heitetty huulta, joten mukavaa oli varmasti kaikilla. Kokonaan valmis jakso ei vielä ole, sillä Juha sanoo, että hänellä on vielä neljän tunnin työt edessä, sillä hänen vastuullaan on vielä ohjelman miksaus ja viimeistely. Tiistaina ohjelma viedään postiin ja seuraavana sunnuntai-iltana voidaan taas kuunnella, mitä Iiriksellä on sanottavaa.


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 14

14

The Seurakunta

uotta

Nuotta

Punkaharjun srk

Kuukausittain Nuotassa esittäytyy yksi seurakuntanuorten porukka. Sivun toteuttavat nuoret itse.

AWARDS

Nuotta-lehti esittelee nuorisotyön tekijöitä, jotka elämällään tai toiminnallaan ovat edistäneet suomalaista nuorisotyötä. He ansaitsevat Nuotta Awards palkinnon!

Ikihonka – Esko Repo

Seurakunta, tuo toinen koti. Paikka, yhteisö, johon on aina mukava tulla ja jossa on ilo viettää aikaa. Ympärillä kaverit, ystävät, työntekijät sekä tietysti meidän kaikkien oma Isä, Taivaan Isä. Punkaharjun seurakunnan nuorisotyö ei suinkaan ole juuri lähivuosina alkanut ilmiö, vaan tänä vuonna seurakuntamme nuorisotyö täyttää kunnioitettavat 80 vuotta. Ikämiehen ikään pääsemistä aiommekin juhlia. Juhlaan on toivottavasti tulossa paljon eri-ikäistä väkeä – niin entisiä työntekijöitä kuin nuoriakin. Seurakunnan nuorisotyön pitkäaikainen äitihahmo on jo edesmennyt neiti Hilja Makkonen. Hän toimi aktiivisesti 1920-luvulta aina 80-luvulle nuoriso- ja seurakuntatyössä ilman palkkaa ja koulutusta ja piti mm. pyhäkoulua yli 60 vuotta.

Nuori srk liikkeellä Seurakuntamme nuorille suunnattu tarjonta on kattavaa, kun ottaa huomioon kunnan asukasmäärän, n. 4 200 ihmistä. Varhaisnuorille ja nuorille on erilaisia kerhoja, leirejä, nuorteniltoja ja matkoja. Kerhotoimintaa on viikottain ympäri kuntaa. Kerhoja on niin liikunnallisia kuin askartelupainotteisiakin. Maanantaisin on

seurakunnan vuoro valvoa ”nuokkarilla” nuortentilassa, jossa on mahdollisuus mm. pelata, lukea lehtiä, kuunnella musiikkia ja siinä samassa vaihtaa kuulumisia ja syödä. Nuorteniltoja on muutamia kuukaudessa. Erilaisia retkiä tehdään ympäri vuoden useita. Esimerkkeinä syksyn 2003 retkistä voi mainita Maata näkyvissä -festarit Turussa, PULA-tapahtuman Kiteellä ja Oronmyllyn nuorten syyspäivät. Leirit sijoittuvat lähinnä kesäkaudelle, mutta esim. isosille tarkoitettuja leirejä on pidetty myöhään syksylläkin. Lokakuussa Punkaharjulla järjestettiin Elämän siiville -tapahtuma, joka oli oman seurakunnan voimannäytös. Tapahtuma oli tarkoitettu kaiken ikäisille ja ohjelmatarjonta oli sen mukaista. Oli mm. lähetys-info, myyjäiset, raamattutunti, taidenäyttely, ongintaa lapsille sekä musiikkia ja ulkoilua. Lisäksi oli perhemessu ja Siivet kantavat -päätösjuhla. Kovasti töitä tehdään, että saataisiin lisää nuoria seurakunnan tapahtumiin ja mukaan toimimaan. Meillä on nuortentiimi, jossa kehitetään ja suunnitellaan lisää erilaista toimintaa. Tiimillä on nettisivut, joilla ilmoitetaan tulevista asioista, kuten leireistä, matkoista ja tapahtumista: http://www.punkaharjunsrk.com/ nuoriso/ Sivuilla on profiilit osasta tiimin jäsenistä ja myös kuvia leireistä ja matkoilta.

Yhteistyössä on voimaa Teemme myös yhteistyötä naapuriseurakuntien kanssa. Meillä on Kerimäen seurakunnan kanssa yhteinen Kerimäki–Punkaharju -tiimi, jossa suunnitellaan yhteisiä leirejä ja tapahtumia. Vierailemme myös toistemme nuortenilloissa ja leireillä. Tarkoituksena on, että saisimme vaihtelua kummankin seurakunnan tarjontaan ja nuoret löytäisivät uusia ystäviä. Lisäksi saadaan enemmän ihmisiä matkoille, leireille ja tapahtumiin. Tiimissä jutellaan myös uskonasioista ja mietitään uusia tapoja tavoittaa niitä, jotka eivät vielä ole löytäneet Jeesusta. Autamme mahdollisuuksien mukaan myös erilaisten tapahtumien järjestelyissä ja avustamme esim. nuortenilloissa. Äskettäin valmistuneet Kerimäki–Punkaharju -tiimin nettisivut löytyvät osoitteesta www.keputti.250x.com ja tällä hetkellä meillä on työn alla yhteinen ylistysilta keväälle 2004. Rukoillaan, että jokainen meistä löytäisi paikkansa seurakunnassa ja jokainen voisi ilolla toimia ja vaikuttaa, ympärillään kaikki kaverit, ystävät, työntekijät ja kaikkivaltias Isä, Taivaan Isä. PUNKAHARJUN SEURAKUNNAN NUORTENTIIMI

Esko Repo on toiminut nuorisotyössä viidellä vuosikymmenellä. Kunnianosoituksena tästä Nuotta ihmettelee ääneen pitkän uran salaisuutta. Vuodesta 1969 nuorisotyönohjaajana toiminut Esko Repo on viihtynyt pääasiassa Punkaharjulla koko työrupeamansa, jota on jäljellä vielä muutama vuosi, jos Taivaan Isä voimia ja terveyttä antaa, kuten Esko itse pukee asian sanoiksi. Yli 80 rippileirillä mukana olo vanhentaa väkisinkin, mutta vanheneminen ei ole nuorisotyöntekijälle rasite. Esko kertoo pysyvänsä mukana yhtä hyvin kuin ennenkin. “Nykyisin saan paremmin olla oma itseni. Tämän päivän nuoret ovat lupsakoita, eivätkä vaadi nuorisotyöntekijältä muodinmukaisuutta”, Esko miettii. Nuorisotyön sivussa Esko on toiminut lehtimiehenä, politiikassa sekä Kirkon nuorisotyöntekijät ry:ssä. Lisätyöt eivät ole kuitenkaan Eskon sanojen mukaan rasittaneet häntä, vaan toimineet erilaisuutensa takia virkistyksenä varsinaiseen ansiotyöhön. Nuottaa lukeville nuorisotyöntekijöille Esko lähettää terveisiä: “Ole aina oma itsesi. Älä kuvittele olevasi vähempää tai enempää.” Nuorille viesti on myös selvä: “Sinä olet Jumalan kätten luomana sangen hyvä.” JUHANA TARVAINEN


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 15

15

04 20

Nu o

ulu tamm ko ik s o u is

u

ta n

Nuotan isoskoulu alkaa:

uotta

Venäläistä rulettia Suurin + ja Joanna Gueissaz, Kansanlähetyksen leirillä 2003 (1. kuva) + näkee miten Jumala toimii leirillä, kaikessa - jos oma paikka hukassa Satu Järvenpää, Suodenniemen seurakunnan leirillä 2003 (2. kuva) + saa todistaa uskoaan - lyhyet yöunet

Tehdään yksi asia heti selväksi, ettei myöhemmin tule puhetta. Kaikki eivät pääse haluamalleen leirille, ja se voit olla sinä. Vatsa tuntuu kääntyvän ympäri, kun Mustaksipekaksi, lyhyeksi tikuksi, jämäksi tai tyhjäksi arvaksi kutsutut ovat selvillä. Joku kuittaa tilanteen olankohautuksella, toinen tarvitsee tukea, keskustelua ja perustelut hiippakunnanvirastosta. Kaiken loppu ei kuitenkaan ole käsillä, vaan omaa piiriä pitää vain laajentaa. Tämä aukeni minulle vasta viime kesänä, kun kuulin seurakunnan riparin lähtevän käyntiin kahdella isosella ja kahdellakymmenellä leiriläisellä. Todellisia sankareita tarvitaan näille kentille. Siellä jokainen tyhjä arpa on jackpot.

paikkansa. Luotan, että kaikki paikat ovat yhtä tärkeitä, vaikka eivät näkyisikään samalla tavalla”, Joanna pohtii.

Päätä ja häntää Isosen päätehtävä on palvella, muttei kuten S-marketin lihatiskillä, vaan antamalla panoksensa leirin eteen. “Näyttää esimerkkiä kristitystä nuoresta ja olla tukena, oikeastaan olla ystävä”, Joanna tiivistää. Satu hakee samoja linjoja: ”Riparin tehtävä on sama kuin isosen tehtäväkin. Kertoa omalta osaltaan Jumalan rakkaudesta. Ei kannata kuitenkaan pelästyä, Jumala antaa jokaiselle välineet joilla viedä sanomaa eteenpäin. Isoseksi on jokainen kelvollinen.”

Kautta Jupiterin! Muistat varmaan oman riparisi tähtihetket kuin eilisen. Muisteluja seuraa kuitenkin tietty haikeus. Jotakin unohtumatonta voit silti kokea. Ja jos oikein ajattelee, niin suuremmat kiksit saa isosporukka, joka hiljaa hivuttautuu vesisankojen kanssa ja odottaa jännittyneenä sopivaa hetkeä pudottaa taivas alhaalla riparikuvaan valmistautuvan leiriryhmän niskaan. Rakkaus saa aikaan suuria. Jumalan valtava rakkaus on isoseksi lähdönkin takana ja potkii tarvittaessa vauhtia. Taivaan Isä kasvattajana toivoo, että voisit jakaa kaikkea saamaasi myös eteenpäin. Hän tahtoisi myös, että sinä saat kasvaa ihmisenä, hänen luomana yksilönä ja isosena.

Sitkeä perässä roikkuja “Isosella on tärkeä rooli leirillä, mutta se ei lopu kun leiri loppuu. Tämänkin asian opin koulutuksesta”, Joanna kertoo. ”Sitoutuminen on nimenomaan sitä, että yhteys säilyy leiristä eteenpäinkin. Kesä menee helposti, mutta todelliset ponnistukset tulevat, kun syksyn koeviikot alkavat, silloin punnitaan superisosen kyvyt. Pystyykö venyttämään jalkansa ovenväliin, kutsumaan pikkusen nuokkarille ja lukemaan neuropsykaa”, Satu jatkaa. “Tärkeää on muistaa pitää rukouksissaan leiriläiset niin ennen kuin jälkeenkin leirin. Rukous on kantava juttu”, Joanna haluaa lisätä.

Raakaa rahastusta? Satu Järvenpää piti aluksi isoskoulutusta turhana. “Käytyäni sekä seurakunnan että järjestön isoskoulutuksen huomasin, että Raamatun ja uskon tuntemisen lisäksi koulutuksessa oppi erilaisia isoselle hyödyllisiä taitoja: kommunikointia, ihmisen kohtaamista, seikkailua ja soveltamista”, Satu elää sanoissaan ja lisää: ”Osittain myös tulevaisuuden näkyni juontaa isoskoulutuksesta. Minulle isoskoulutus oli oman paikan etsimistä ja löytämistä.” Joanna Gueissaz poimii marjat kotiin: ”Vielä laajemmin sanottuna Jumalalla on suunnitelma meille kaikille. Isosena saa olla toimimassa muidenkin elämässä. On hienoa toimia jo ennen leiriä, sen aikana ja jälkeen Jumalan työssä.”

Isoskoulutuksen käynyt Joanna koki myös koulutuksen tarpeelliseksi: “Siellä sai paljon hyvää opetusta, joka oli todella hyödyllistä itselle.”

Oppi ojassa Joannalla on mielipide, miksi isoskoulutus, kävi sen missä tahansa, kannattaa käydä:”Isoskoulu selvittää monia uskonasioita. On helpompi pitää vaikkapa raamiksia, kun tietää asioista hieman jo etukäteen.” “Koulutuksessa käytiin läpi myös leirin perusasioita, kuten iltahartauden pitoa, leikkien vetämistä ja muuta puuhastelua. Kaiken kukkuraksi tutustuin muihin tuleviin isosiin”, Joanna lisää.

Pakettinarut auki On hyvä tiedostaa omaa osaamistaan. Lahjat on saatava käyttöön. Laulaja ja Leikittäjä ovat omimmillaan korvaamattomia. “Rukoilin, että löytäisin oman paikkani leiriltä. Isosporukka on kuin oma seurakuntansa. Jokaisella on oma

Isoskoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Esillä isosen työkalut. Ja pohdinnassa: saako riparin pallopeleissä käyttää pippurisumutetta? JUHANA TARVAINEN KUVAT: KL JA JUHANA TARVAINEN

“Rukoilin, että löytäisin oman paikkani leiriltä. Isosporukka on kuin oma seurakuntansa. Jokaisella on oma paikkansa. Luotan, että kaikki paikat ovat yhtä tärkeitä, vaikka eivät näkyisikään samalla tavalla”


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 16

16

nuotta16 cyan magenta yellow black

uotta

Jumalan uudenvuodenlupaukset Me ihmiset olemme käsittämättömän epäluotettavia. Harva kykenee pitämään edes itselleen lupaamansa asiat, puhumattakaan muille luvatuista. Vuodenvaihteessa meillä on tapana tehdä 365 päivän pituisia lupauksia, ja pidämme suurena urotyönä niistäkin selviämistä. Sillä välin, kun kamppailemme karkkilakkomme tai tiskivuoromme kanssa, on Jumalalla onneksi varallemme paljon pysyvää.

Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Jeesuksessa Kristuksessa [Room. 8:1] Evankeliumi on koko Raamatun ydin ja Jumalan lupauksista tärkein. Noin kaksi vuosituhatta sitten Jumalan Poika kuoli myös tänä vuonna maailmassa tallustavien tähden. Kasteen ja uskon kautta pääsemme kerran taivaaseen – ja se koskee kaikkia ihmisiä. Teemme päivittäin vastaan Jumalan tahtoa, mutta armo pätee joka kerta. Isä ottaa tuhlaajapojat ja -tytöt kotiin.

!

Kolumni Luota vaan

Juha Tapion vanhemmassa tuotannossa on laulu, jossa sanotaan ”luota vaan, Hän äänesi kuulee”. Sitä kuunnellessani, vuosi pari sitten, aloin miettiä, mihin minä luotan. Lopulta ymmärsin, etten luottanut edes Jumalaan. Tästä aiheutuikin pitempiaikainen kriisi elämääni. Aioin muuttua, sillä en halunnut enää elää maailmassa, jossa en luota keneenkään. Tuumasta toimeen. Mitenkään näkyviä tekemiseni eivät olleet. Hiljaa, askel askeleelta, kävin Jumalan kanssa läpi

Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret [5. Moos. 33:27] Käsite ikuinen on vieras tässä hektisessä maailmassa. Raamattu kuitenkin vakuuttaa, että Jumala on juuri sitä - aina ollut ja aina oleva, ihmismielelle ylijärjellinen. Suuruudestaan huolimatta ja juuri siksi Jumala lupaa kantaa jokaista pientä ihmistä ja tuntee jokaisen läpikotaisin. Mitä ikinä tänä vuonna tapahtuukin, emme voisi olla paremmissa käsissä.

Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukselle hän samalla varmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää [1. Kor. 10:13]

tonta mennä sanomaan, miksi Jumala sen kaiken meille sallii. Jumala lupaa kuitenkin, ettei vaikeuksia tule liikaa kestettäväksemme. Asioilla on taipumus selvitä, vaikka se saattaakin tehdä kipeää.

Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti [Matt. 28:20] Jeesus kehottaa lähetyskäskyssään viemään evankeliumin kaikille. Jokainen kristitty on velvoitettu siihen, mutta Jeesus ei jätä meitä yksin. Olimmepa sitten koulun uskonnontunnilla Suomessa tai lähetystyössä Sambiassa, saamme muistaa Jeesuksen olevan vierellä myös vuoden 2004 jokaisena hetkenä. Vaikka ympäriltä ei saisikaan tukea omille mielipiteille tai vakaumukselle, ylhäältä saa varmasti.

Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa. [1. Tess. 5:24] Jumala vakuuttaa itse luotettavuutensa. Jumalan lupaukset eivät sisällä lisäehtoja, pieniä printtejä tai katoavaa mustetta. Ihmisen on mahdoton tehdä niitä tyhjäksi. Jumala rakastaa ihmisiä mielettömästi, eikä Se rakkaus katoa. Raamattu on lupauksia täynnä – jos johonkin kannattaa tänäkin vuonna panostaa, niin niihin tutustumiseen. LOTTA RÄMÖ LOTTA.RAMO@NUOTTA.COM

Harvemmin on kellään helppoa läpi vuoden. Elämäämme mahtuu varmasti tänäkin vuonna ikäviä, keljuja, surullisia ja epäreilulta tuntuvia hetkiä. On mahdo-

elämääni. Jokaisen muistamani kolhun kohdalla pysähdyimme, mietimme sitä. Kaava oli suurin piirtein sama: Minä osoitan syyttävästi ”katso, tuo pilasi elämäni”, jolloin Jumala pyytää antamaan anteeksi. Haluaisin kertoa kuinka viisas olin, kuinka heti annoin kaiken anteeksi. Mutta... Minä, suuri itseni eheyttäjä, suorastaan huusin ei! Muistelin kuinka surulliseksi ja pettyneeksi mikäkin tapaus minut oli tehnyt. Kuinka ne olivat opettaneet minulle, ettei keneenkään kannata luottaa. Pärjään paremmin omillani, päätin. Minä Itse. Lähdin omille teilleni, kauas Jumalasta, joka mielestäni yritti naruttaa minut riippuvaiseksi Hänestä.

Routa porsaan kotiin ajaa. Niin kävi tällekin nassulle. Saatuani tarpeeksi lisäkolhuista olin taas polvillani Kaikkivaltiaan edessä. Auta minua, en kestä tällaista elämää, itkin. Taas aloitimme alusta. Nyt olin jo viisaampi. Annoin monelle vanhalle vihamiehelleni anteeksi. Uskalsin jopa hieman luottaa ihmisiin. Elämä tuntui eheämmältä. Happy end? Ei suinkaan. Lopulta kyllästyin olemaan kiltti. Väsyin antamaan anteeksi. En mennyt enää eteenpäin, vaan aloin hiljaa taantua. Tiesin syyn olevan itsessäni, mutta ajattelin tietäneeni, ettei tästä voisi mitään tulla. Loittonin taas Jumalasta. Elämä kaukana Luojastamme ei ole elämisen arvoista. Sen minäkin, vähän

aikaa omilla teillä kuljettuani, muistin. Onneksi Herran luo saa aina palata, ja hänen kärsivällisyytensä on rajaton. Sitä minäkin rikkinäisenä juuri tarvitsin: Paljon rakkautta ja kärsivällisyyttä. Katsoessani elämääni taaksepäin pystyn näkemään Jumalan suunnitelmia. Minä saan ja voin eheytyä Hänessä, joka kaiken voi. Siunausta alkavaan vuoteenne! KAROLIINA KIVINIEMI KAROLIINA.KIVINIEMI@NUOTTA.COM


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 17

17

uotta

“Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

PR AY ER

E N ZO

Laita lyhyesti rukousaiheesi, kiitosrukouksesi ja rukousvastauksesi Nuotan Prayer Zone sivuille: www.nuotta.com/ prayerzone tai lähetä rukouksesi suoraan sähköpostitse prayerzone@nuotta.com Sivuilta voit liittyä myös Prayer Zone rukousrinkiin.

Tammikuun rukous: Rakas Jeesus, kiitos uskosta, joka saa meidät toimimaan kaikkien tämän maan nuorten hyväksi. Kiitos rakkaudesta, jolla rakastat meitä ja jolla rohkaiset meitä näkemään vaivaa kavereidemme eteen. Kiitos toivosta, joka vakuuttaa, että tulevaisuus on käsissäsi. Amen.

Toimiva usko Sanotaan, että ”usko saa teidät toimimaan ja rakkaus näkemään vaivaa” (1.Tess.1:3). Tuuli Ounasvaaran lukiosta Rovaniemeltä kertoo, kuinka usko Jeesukseen ja rakkaus koulukavereita kohtaan on saanut heidän rukouspiiriläisensä olemaan aktiivisia: ”’Sun koulusi on sun vastuullasi!’, kuulin erään puhujan haastavan viime kesänä. Tiesin, että se on totta. Kouluni oppilaat ovat tavallaan minun vastuullani, minun tehtäväni on kertoa heille Jeesuksesta! Mutta miten? Viime aikoina olemme monesti koulun rukousvälitunnilla, ”ruksivälkällä”, rukoilleet Jumalaa näyttämään meille erityisesti ne tavat, joilla me voisimme olla viemässä evankeliumia muille oppilaille meille sopivalla tavalla. Syntyi idea evankelioivasta hip hop -tanssista, joka pian sai tuulta siipiensä alle. Kymmenen hengen uskovien porukka Rovaniemen eri lukioista harjoitteli ahkerasti ja esitti tanssin kahden eri koulun joulujuhlassa. Kaverini koulun ruksivälkkäläiset päättivät laittaa hihat heilumaan ja tehdä jokaiselle koulun oppilaalle henkilökohtaisen joulukortin uusiopaperista. Ei mikään pikkuhomma, kun kyseessä sattui olemaan Suomen kolmanneksi suurin lukio! Korttien eteen uhrattiin paljon aikaa, hikeä, kyyneleitä ja sauvasekoittimia paperimössön tekoon. Mutta en usko, että tytöt näkivät turhaan vaivaa! Johanneksen evankeliumissa (Joh. 15:16) Jeesus lupaa: Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun te niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Rukousvälkkiä on useissa kouluissa kaikkialla Suomessa, mutta jos sinun koulussasi ei vielä ole, kannattaa perustaa sellainen! Vaikka olisit siellä ainoa uskova, ole rohkea. Jumalalla on paljon suuremmat suunnitelmat koulujemme varalle kuin uskallamme uneksiakaan!” Rukoile rohkeasti koulullasi ja keksi omat, luovat tapasi viedä ilosanomaa Jeesuksesta koulukavereillesi! Kirjoita rukouspiirisi toiminnasta myös muiden iloksi meille tänne Prayer Zoneen, prayerzone@nuotta.com. MAARIT ALM

Utsjoki• Enontekiö• Pello•Raahe• Kokkola•Vimpeli• Alajärvi•Kaustinen•Vaasa•Soini• Nurmo•Seinäjoki•Alavus• Nakkila•Kiukainen•Kankaanpää• Tampere•Uusikaupunki•Hämeelinna•Laitila•Turku• Nummela• Helsinki•Vantaa• Järvenpää•Lahti• Mäntsälä•Vääksy• Heinola•Mänttä• Jyväskylä• Outokumpu• Mikkeli• Loviisa• Kauniainen •Saarijärvi • Lappeenranta • Kuopio • Kangasala • Riihimäki •Kuhmoinen • Hamina • Rovaniemi• Teuva • Laihia • Lapinjärvi

• • •

•• • •••• • • • • •• •• ••• • • • ••• • • • • •••••• • • • • •• • •

Jos sinulla on rukouspiiri tai haluat aloittaa sellaisen koulussasi, niin toimi seuraavasti: pistä Nuotan nettisivuille ajankohtainen rukouspyyntö, jossa on mainittu paikkakuntasi ja koulusi nimi sekä yhteyshenkilön sähköpostiosoite. Näin voimme olla teihin yhteydessä. Kartalta voimme sitten seurata, missä päin Suomea rukouspiirejä toimii.

Koulun rukouspiirin terveiset Teuvalla on jo vuosia toiminut lukion ja yläasteen yhteinen rukouspiiri, daim. Kokoonnumme kaksi kertaa viikossa. Toinen kokoontuminen on tunnin mittainen ja toinen on välitunnin pituinen. Välitunnin mittaisessa daimissa keskitymme vain rukoilemiseen, mutta tunnin pituisessa daimissa luemme lisäksi Raamattua ja keskustelemme. Tänä vuonna olemme alkaneet pitää vastuuvuoroja. Meillä on lista, jossa on määritelty joka kerralle vastuuhenkilö.

Tämä katsoo, ettei daim mene hössötykseksi ja muuksi turhaksi höpinäksi. Haaveenamme on, että joskus joutuisimme siirtymään lukion auditorioon, koska emme mahtuisi enää mihinkään luokkaan. Siihen on kyllä vielä matkaa, mutta onneksi Jumalalle mikään ei ole mahdotonta! SANNA TEUVAN YHTEISKOULU JA LUKIO

Rukoilemme… - Rukoilkaa Forssan yhteislyseon uuden rukouspiirin puolesta. - Olen henkisesti ihan rikki ja väsynyt. Pyydän Herran apua kipeään ihmissuhteeseen sekä Hänen eheyttävää voimaansa kaikkiin asioihin sisälläni. - Pyydän, että rukoilisitte poikaystäväni puolesta, joka on juuri tullut uskoon. Hänellä on henkisesti hyvin vaikeaa, masennusta ja muuta. - Kihlatullani on ahdistuskohtauksia, jotka rajoittavat elämäämme. Rukoilkaa, että Herra voisi parantaa hänet ja antaa minulle voimia jaksaa olla hänen tukenaan.

Kirkkovuosi 18.1.2004

19.1.2004

25.1.2004

1.2.2004

8.2.2004

2. sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa 1. lukukappale 2. Kun. 4: 1–7 tai Jes. 12: 1–6 2. lukukappale Room. 12: 6–16 Evankeliumi Joh. 2: 1–11

Pyhän Henrikin muistopäivä Piispa Henrik, uskon opettaja ja marttyyri 1. lukukappale Jes. 52: 7–10 tai Sir. 45: 15–20 2. lukukappale Hepr. 13: 7–8 tai 2. Tim. 2: 8–13 Evankeliumi Joh. 4: 34–38

3. sunnuntai loppiaisesta Jeesus herättää uskon 1. lukukappale 5. Moos. 10: 17–21 tai 1. Kun. 8: 41–43 2. lukukappale Room. 1: 16–17 Evankeliumi Matt. 8: 5–13

4. sunnuntai loppiaisesta Jeesus auttaa hädässä 1. lukukappale Jes. 51: 9–16 2. lukukappale 2. Kor. 1: 8–11 Evankeliumi Matt. 8: 23–27

Kynttilänpäivä Kristus, Jumalan kirkkauden säteily 1. lukukappale Jes. 52: 8–10 2. lukukappale 2. Kor. 3: 18–4: 6 Evankeliumi Luuk. 2: 22–33

KUVA: ANTTI MUSTAKALLIO

Ei lyödä laimin seurakunnan kokoontumisia!


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 18

18

Etsin ystävää

Sähköpääkeskus

Onko olemassa 15-17vuotiasta poikaa, joka välittäisi samanikäisestä, vähän yksinäisestä mutta kivasta tytöstä? Pidän kirjoista, runoista ja pienistä lapsista, toivottavasti hänkin. Jos tunnistit itsesi ja haluat ystävystyä niin kirjoita osoitteeseen:

Nyt kaipaamme kuulla sinun äänesi hyvä Nuotan lukija! Tälle palstalle voit lähettää: 1) mielipidekirjoituksesi (max. 2000 merkkiä), 2) herkimmät runosi, 3) parhaan valokuvasi tai piirrustuksesi, 4) kysymyksesi elämän kiperistä kysymyksistä (Nuotan toimitus etsii sopivan henkilön vastaamaan juuri sinun kysymyksiisi), 5) etsintäkuulutusilmoitukset (olet bongannut jossain tapahtumassa henkilön johon haluat ottaa yhteyttä, tee se Nuotan kautta), 6) Etsin ystävää ilmoitukset (oma sähköposti nimimerkiksi ilmoitukseesi, jotta ihmiset osaavat vastata). Tällä palstalla on siis monien lukijoiden kaipaamia vanhoja hyviä palstoja ja tukku uusia yhteen tuotuna.

Areena on teidän, antaa palaa! Postianne julkaistaan sen mukaan, miten on tilaa. Toimitus ei julkaise asiattomia viestejä. Kaikki tekstit suoraan sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@nuotta.com (otsikko: Sähköpääkeskus) Piirrustukset: Nuotta, PL 184, 00181 HKI. Liitä kaikkiin ilmoituksiisi myös yhteystiedot, puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteesi, vaikka ilmoitus julkaistaisiinkin nimimerkillä.

LIISALEINONEN@YAHOO.COM

Valokuva KUVAAJA: JANI kuvassa on kesäinen tunnelma. “Pieni sammakko kädellä” oli yksi Janin vuoden parhaista otoksista.

Runo

Oli joulukuun kymmenes enkä sinä talvena ollut nähnyt vielä ensimmäistäkään lumihiutaletta leijailevan alas Kallion kaduille.

KIRJOITTAJA: VIRPI

Unettoman uni

Sormet yltäpäältä musteessa kirjoitin vaiti tietämättä, viilsikö rintaani tuska vai valo. Rikkinäinen olin yhä keskeneräinen kai loppuun asti Enkä minä ymmärtänyt muuta kuin kyyneleet jotka valuivat hiljaa lupaa kysymättä.

Öisin maailma muuttuu unettoman silmin maisema erilainen. Aamuyön tunteina minä olen vallannut maailman pidellyt sitä kämmeneni sydämessä. Karkeloinut kaatosateessa juonut ihollani sateen raikasta vettä. Soitellut hopeista huuliharppua utuisen järvenselän ylle Unettomuus – sinä minut tuhoat. Mutta ennen sitä annat minun lentää pelottavan kauas Yli huikean maailmansivun

Puhalsin kynttilänliekit sammuksiin. Pimeyden keskelle nukahdin. Uneen vajotessani ymmärsin. Vihdoin uskalsin sen uskoa: minua kannetaan

Putoaminen joskus syvä Ei ikinä pohjaton.

Gallup

kotiin.

GALLUPIN TEKI E MMI HEIMONEN H ELSINGIN KALLIOSSA

nuotta18 cyan magenta yellow black

uotta

Jenny Myllärinen, 20, opiskelija

Saara Virtanen, 19, opiskelija

Maija Ilén, 20, opiskelija

- Ihmiseen, itseeni, enkä joulupukkiin

- Jätkiin

- Median antamaan kuvaan todellisuudesta

Aapo Suoni, opiskelija

17,

Aki Purontakanen, 25, opiskelija - Visa Electroniin

- Vieraisiin ihmisiin

Mihin et voi luottaa?


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:37

Sivu 19

19

uotta

Kristillinen peli: Ominous Horizons Uuden polven kristillisessä tietokonepelissä pelaaja taistelee pahaa vastaan hengen aseilla. Data Universum OY:n maahantuomassa Ominous Horizons -pelissä seikkaillaan historiallisiin puitteisiin pohjautuvassa fantasiamaailmassa. Ajassa ja paikassa seilaava tarina poikkeaa mm. muinaiseen Egyptiin, keskiaikaiseen skottilinnaan ja maya-temppeliin. Pelaajan tehtävänä on löytää paholaisen kätyreiden piilottamat pyhät kirjoitukset, jotta Guttenberg pääsisi painamaan Raamattuja.

sä tunneleissa luo pelihetkiin jännitystä. Toteutus on graafisesti hienoa läpi pelin, jopa sekulaaripuolen peleihin verrattavaa, mutta sisältö jää melko mitäänsanomattomaksi. Jopa siinä määrin, että hengellisyyskin tuntuu välillä olevan touhusta aika kaukana. Tähän hengellisyyden nimellisyyteen vastaa pelin saatekirja ja valmistajan kotisivut. Missä tekijät muistuttelevat, että kyseessä on vain peli, jonka tarkoitus ei sinänsä ole olla hengellinen. Valmistajan mukaan pelin tarkoitus on rohkaista pelaajaa tarttumaan Raamattuun ja tarjota tälle peliviihdettä ilman verta ja suolenpätkiä. Väkivallattomuudesta peliä onkin monissa siitä kirjoitetuissa arvosteluissa kiitelty.

Bestseller-peliä Ominous Horizons' ista tuskin tulee, mutta ehkä tulevaisuus tuo tullessaan oivaltavampia seuraajia kristillisten tietokonepelien saralta. Ominous Horizons'ia voi tiedustella Suomessa osoitteesta www.datauniversum.fi, tai valmistajalta osoitteesta www.n-lightning.com Osoitteesta ww.christiangaming.com löytyy kristillinen yhdysvaltalainen pelisivusto. MIIKKA PÖRSTI

“Pisteitä peli saa tunnelmastaan.”

Nuotta katsoo ja arvostelee uusimmat nuorisoleffat.

Leffat

Fani Antti Koskenniemi: Liput vaikka läpi yön

Kuninkaan paluu Peter Jacksonin ohjaama Kuninkaan Paluu on kauan odotetun Taru Sormusten Herrasta -elokuvatrilogian kolmas ja viimeinen osa. Kestoa tällä pätkällä on yli kolme tuntia, eikä rahaa ole sen tekemisessä säästelty. Tuloksena on jälleen kerran hienoa jälkeä. Tunnelma elokuvan alussa on synkkä. Trilogian toisessa osassa käydyt taistelut on taisteltu, mutta se ei suinkaan tiedä rauhaa. Musta Ruhtinas Sauron, tarun pääpahis, kasvattaa edelleen tappavia joukkojaan Mordorissa tavoitteenaan Keski-Maan herruus. Ihmiskansoja johtajineen leimaa epätoivo ja keskinäinen eripura. Samaan aikaan hobitit Frodo (Elijah Wood) ja Sam (Sean Astin) lähestyvät miehitetyn Mordorin Tuomiovuorta tuhotakseen Valtasormuksen ja koittavat pysytellä piilossa. Umpikujassa ei kuitenkaan olla: mahdottomalta tuntuvan tilanteen keskellä on vielä "fool's hope", houkan toivo, jo-

hon Gandalf-velho elokuvan alussa vetoaa. Kansat liittoutuvat yhdessä Sauronia vastaan, ja hobitit etenevät hitaasti kohti määränpäätään, mutta takaiskuilta ei toki vältytä. Nimensä elokuva saa vanhan hallitsijan perillisen, Aragornin, vuoksi. Elokuva, kuten kaksi edeltäjäänsäkin, tarjoaa tarinan mittaan jokaiselle jotakin. Sotaa ja väkivaltaa tästäkään osasta ei totisesti puutu. Siksi ei ole ihme, että sen ikärajoista on kiistelty. Huumoria on lisätty tökeröihinkin tilanteisiin örkin irvistelystä lähtien. Romanttisen lisävärinsä leffaan tuo edellisistä osista tuttu haltian ja ihmisen rakkaustarina. Täysin uusia asioita Kuninkaan Paluu ei katsojille enää tarjoa: Jackson pelaa vanhoilla pe-

linappuloilla, mutta yhtä uskottavasti kuin ennenkin. Kuninkaan Paluun keskeiseksi teemaksi nousee uskollisuus: oletko uskollinen kansallesi, muille ihmisille, Sauronille, kuninkaallesi, tehtävällesi, entäpä parhaalle ystävällesi? Elokuva käsittelee kauniisti aitoa ystävyyttä ja sokeuttavaa vallanhimoa. Ennen Frodon varjoon jäänyt Sam nousee elokuvan varsinaiseksi sankariksi. Houkan toivon varassa päästään pitkälle.

Elokuvaliput Kuninkaan Paluun ensi-iltaan eivät ole itsestäänselvyys. Niiden myynnin aloittamisen lähestyessä huomattavan moni suuntasi lippujonoon. Keskelle kaupunkeja oli pystytetty telttoja – sinnikkäimpien huhutaan vuorotelleen Helsingin Kampissa toista viikkoa. Monet teatterit päästivät jonottajat yöksi sisään. - Tunnelma oli leppoisa. Osa ihmisistä oli pukeutunut Keski-Maan tyyliin haltioiksi tai velhoiksi. Yön aikana näytettiin elokuvia ja aamulla aloitettiin lippujen myynti, kertoo Antti, joka jonotti Tampereen Plevnassa. – Elokuvat ovat hyviä, koska ne on tehty mahtavan kirjan pohjalta isolla rahalla ja hyvillä näyttelijöillä. Mutta miksi juuri ensi-iltaan? Tällä ja monella muulla Tolkien-fanilla on selkeä vastaus: mitä aiemmin sen näkee, sitä aiemmin sen ehtii katsomaan toiseen kertaan.

LOTTA RÄMÖ LOTTA RÄMÖ

Morjens! Uusi vuosi on taas alkanut (kaikille oikein hyvää vuotta 2004!) Uudenvuoden pommit ovat paukkuneet ja lupauksia on tehty tai ne on kokonaan unohdettu lapsellisena pelleilynä. Oli niin tai näin, haluaisin heittää ilmaan ajatuksen erilaisesta ajankäytöstä, jota voisi myös lupaukseksi kutsua. Usein huomaan, että voisin käyttää aikani paremmin, enkä usko olevani ainoa. Muutaman minuutin rukoileminen tai raamatunluku tuntuu usein ylivoimaisen raskaalta. Jos aikaansa kuitenkin vertaa vaikka radiosta kuulemansa hittibiisin pituuteen (n. 3 minuuttia ja 41 sekuntia) ei voi kuin ihmetellä, miksei esim. sitä hittiin menevää aikaa voisi viettää Herran kasvojen edessä? Tär-

keille asioille löytyy aina aikaa, mutta miten siihen tärkeimpään ei tunnu löytyvän virtaa? Tästä on syytä olla huolissaan, ja tuoda huoli Taivaan Isän tietoon. Päivittäinen Raamatun lukeminen ja rukoileminen ei saa olla taakka, vaan oikeus olla lähellä Kaikkivaltiasta. Rukoillaan yhdessä että Pyhä Henki saisi tehdä meissä kaikissa työtänsä Jumalan Sanan kautta, tänäkin armon vuonna 2004. Rukoillaan yhdessä myös herätyksen puolesta, että Jumala saisi käyttää meitä juuri sillä paikalla jossa olemme, juuri sellaisina kuin olemme. Me emme pysty ihmeitä tekemään, mutta Jumala pystyy. Ihmisten lupaukset saattavat pettää, mutta Jumalan lupaus pitää: AINA.

"Elä uusi vuosi, ota alku uus. Siihen sinulla on mahdollisuus. Elä ja koe vaikka avautuis sullekin taivaan tie." The Road JUSSI SALO

Nuotan sivuilla saamme vuonna 2004 lukea kahden gospelmuusikon, Jussi Salon ja Harri Heleniuksen mietteitä.

Jussi Salo

nuotta19 cyan magenta yellow black

Pelit

Tehtävään sankari saa avukseen pyhän miekan ja matkan varrella Jumalan enkelit varustavat tätä vielä pyhällä jousella ja Mooseksen sauvalla. Energia on korvattu uskolla, joka vähenee pelaajan saadessa vihollisilta osumia, ja jota voi kasvattaa lukemalla pitkin pelikenttiä lojuvia raamatunjakeita. Ominous Horizons on toteutukseltaan 3d-actionia. Mallia peliin on haettu pelimarkkinoilla suosituista first person shooter -räiskintäpeleistä. Perinteisiin räiskintäpeleihin verrattuna pelin tuoma haaste on kuitenkin melko erilaista. Mieleen tulevat lähinnä vanhat tasohyppelypelit. "Palaat alkuun, jos tipahdat"- tyyppiset tilanteet käyvät nopeasti ärsyttäviksi. Kovin kökköjä ovat ikävä kyllä myös vastaan tepastelevien hirviöiden kanssa käytävät taistelut. Pisteitä peli saa tunnelmastaan. Hyvän musiikin siivittämä seikkailu pimeis-


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:38

Sivu 20

20

uotta

Terapia laulaa hoosiannaa Vaikka takana on jo 15-vuoden taival, lähtee Terapia hyvällä mielin keikoille ympäri Suomea. Vuosien varrella bändistä on hitsautunut tiivis ystäväporukka. Tälle bändille on alusta asti ollut tärkeää, että äijä istuu porukkaan. Tekemällä ja oppimalla ammattitaito on kehittynyt. Bändi haluaa, ja kuulostaa, itseltään: Terapialta. - Harvalla miehellä on näin monta ystävää, kitaristi Jani Muhonen miettii bändin plussia. Toisaalta keikat, reenit ja levytys vievät aikaa pois perheeltä ja normaalilta elämältä. Bändinä Terapia on aika meluisa. Bussissa ei yhdeksän äijän kanssa ole hiljaista, mutta yksilöinä pojat saattavat olla ujonpuoleisia ja hiljaisia. - Se minua vähän harmittaa, kun puhutaan vain soittajista bändinä. Meidän teknikot on osa Terapiaa, ja ilman tekniikan poikia ei mentäisi keikalle, Jani tuumaa.

Teini-ikäinen Terapia Terapian sanoituspuoli näyttää ja kuulostaa Petri Lassilalta, sillä hän tekee kaikki biisit. Yhteensä kipaleita on jo reilusti yli sadan paremmalla puolella. Hankalasti soitettavia kappaleita Terapialla on paljon. Ainakin yksi joka levyllä on sellainen, jota ei saada ikinä keikalla soitettavaan kuntoon. - Muilla ei ole ollut tarvetta tuoda sanoituksia reeneihin, pojat luottavat Petrin ammattitaitoon. Jokaisella bändissä on se omin alansa, josta vastaa, Jani selittää.

Lisäksi Petrin biisit ovat sellaisia, että niitä voi hyvillä mielin soittaa keikoilla. Bändin historiaan mahtuu toki riitelyäkin. Se ei poikia paljon huoleta, sillä he tietävät, että kriisit ovat mahdollisuuksia. Epäkohdat voi aina selvittää ja samalla bändi uudistuu. Tämä kaava sopii myös uskonelämän hoitamiseen ja parisuhteeseen. - Vastuuta ei voi paeta. Eikä pyyhettä voi heittää kehään siksi, ettei kaikki aina tunnu niin hyvältä, Jani miettii. - Minulle on Jumalan evankeliumia tajuta, kuinka elämässä toistuvat samat kaavat. Huomaan, että asiat ovat järjestyksessä. Se muistuttaa siitä, että elämässä vaikuttaa sattumaa suurempi voima - Jumala. Tarkkakorvaisimmat kuuntelijat ovat huomanneet parin viime levyn kuulostavan entistä enemmän Terapialta. - Studio 7’n aikaan aloitimme uuden tavan tehdä levyjä. Monet ovat sanoneet siitä, etteivät levyn kappaleet ole yhtä hyviä kuin keikalla soitetut, joten me lähdimme etsimään sitä keikkasoundia, Jani valottaa tyylin muutosta. -Otettiin mukaan ulkopuolinen tuottaja ja miksaajakin vaihtui. Haimme uutta tyyliä. Työstimme EP:tä yhtä kauan kuin täysipituista levyä. Opittuja juttuja sitten sovellettiin K23, ja tuoreella Hoosianna levyllä. Se oli sellainen tietyn aikakauden vaihdos, Jani toteaa.

tarpeeksi monena viikonloppuna peräkkäin. Mutta ilman huonoja hetkiä eivät hyvätkään tuntuisi miltään. Ja onhan siinä jotain maantieromantiikkaa, kun aamuyöllä kolmen aikaan pysähdytään johonkin levikkeelle. Siinä sitä miettii, että onko tässä mitään järkeä. Keikkaelämän tasapainottajana toimii tavallinen arki ja perhe. Poissaolot ovat raskaita perheelle. Lapsille se merkitsee taas yhtä viikonloppua, kun isä on poissa. - Muusikkoja yleensä surkutellaan, että on rankkaa olla aina keikoilla. Rankempaa se on perheille, jotka odottavat kotona. Heille täytyy nostaa hattua, tunnustaa Jani.

Jumala kulkee mukana Usko matkustaa mukana myös keikkabussissa. Bändi rukoilee yhdessä ennen reenejä, keikkaa tai kokousta. Aina ennen keikkaa pojat siunaavat toisensa. Kotimatkoilla bussissa on vapaata ilmaa, ja ystäviä, joille jutella asioista jotka painavat mielessä. - Jumala merkitsee kokonaisvaltaisuutta, Jani miettii. -Minulle on tärkeää, että Hän on Isä ja Kaikkivaltias. Jos joku juttu ei mene ihan putkeen niin tiedän, että Hän näkee aina kokonaisuuden. Se on hienoa. Enkä koskaan ole yksin, sillä Jumala on aina kaikkialla mukanani.

Keikkaelämää Keikkoja Terapia tekee sopivasti, sen verran, mitä ehtii. - Palautuminen vie aikaa, pitäisi vaihtaa keikka-asetukset taas isäksi ja työntekijäksi, Jani miettii. - Välillä ei edes kunnolla ehdi palautua keikkojen välillä, kun niitä on

KAROLIINA KIVINIEMI KAROLIINA.KIVINIEMI@NUOTTA.COM KUVA: WWW.TERAPIA.FI

Levytysprosessi - Levynteko on kuin lapsen synnytystä. Siihen laittaa niin itsensä likoon, Jani vertaa - Prosessi alkaa, kun joku keksii että on uuden levyn aika. Yhdessä mietitään, milloin levy julkaistaisiin. Millainen pituudeltaan ja sisällöltään levy tulee olemaan. Ja onko meillä levyllistä uutta materiaalia. Varataan kalenterista studioaika. Aikataulu tehdään löysäksi, aina se pettää, ja tulee kiire. Seuraavaksi aletaan reenata uusia biisejä. Pyrimme siihen että biisit on kunnolla harjoiteltu ennen studiolle menoa. Biisien valmistumiseen kuluu erilaisia aikoja. Sinä olet -biisiä harjoiteltiin yksi ilta ennen ensiesitystä. Jotkut eivät tunnu hyviltä vuoden tahkoamisen jälkeenkään. Kappaleiden valinnasta keskustellaan yhdessä. Keskustelunohjaajana toimii tietysti Petri. - Väliin olen aika huolissani, siitä toimiiko joku biisi todella. Mutta studiossa niille saa ihmeitä aikaan hiomalla. Olen oppinut olemaan hätiköimättä näissä asioissa, Jani tuumaa. - Soitamme studiossa parisen viikkoa biisejä nauhalle. Petri miettii levyn grafiikan. Levyltä tippuu yksi tai pari biisiä pois mahdottomina toteuttaa. Äänityksen jälkeen on miksaajan vuoro käsitellä levyä. Miksauksesta se menee masteroidin kautta painoon. Lopulta meillä on uusi levy julkistamiskeikalla. - Levy ei ole valmis tullessaan painosta. Silloin vasta alkaa markkinointi, promokeikat, myyntiväylien etsiminen ja sopiminen. En oikeastaan osaa sanoa milloin levy todella on valmis, Jani toteaa. Ylipäänsä levytys on iso ja raskas prosessi. Levyyn muotoutuu sinä aikana viharakkaussuhde. Yhtenä päivänä tekisi mieli nakata kitara seinään ja olla soittamatta, toisena kaikki sujuu älyttömän hyvin.


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:38

Sivu 21

GospelCenter Terapia

Harri: Reenipiiskuri. Reenaa eniten, ja pitää huolta että muutkin reenaavat. Hiljainen ja pyyteetön. Ei pidä meteliä itsestään. Jos bussi pitää pestä, niin Harri sitä siellä pesee. Harri on hyvä tyyppi, Harri on rock. Jani ei osaa sanoa itsestään mitään.

Tekniikan pojat: Meelis (miksaaja): Maailmanluokan ammattilainen. Kiertää ulkomailla tekemässä isoja festareita jne. Uskomattoman peräänantamaton, perfektionisti ja Ammattilainen. Mikko (monitorimies): Aloitti 10 vuotta sitten, eikä osannut silloin mitään. Nykyisin luottokuskimme, roudari, hoitaa valot ja miksauksen tarvittaessa, vaihtaa katkenneet kielet ja tekee kaikki. Tykkää olla syrjässä ja hoitaa hommansa. Julmannäköinen, lämpöinen tyyppi. Valot (Jussi, Jussi ja Olli) Olli: Aloitti bändissä web sivuja tekemällä. Hän halusi tehdä ne, ja teki. Jäi meille sitten valomieheksikin. Törmän Jussi: Bändin sielunhoitaja. Jussille voi aina mennä puhumaan, ja hän on aina hyväntuulinen. Tuuraa tarvittaessa Harria. Vaitniemen Jussi: On niin taiteilija kuin olla voi. Tosi visuaalinen tyyppi. Jussi päätti miltä me näytettiin MN-lavalla. Jussi on sellainen suoraselkäinen suomalainen höveli.

“Terapiaa tämä bändi on ollut meille alusta asti.”

Pohjoisten tuulien tuiverruksessa kymmenen vuotta liidellyt Mustarastas juhlistaa uraansa uudella Linnuntietä-levyllä. Mustarastas on tunnettu erikoisesta soitinvalikoimasta ja seitsemän hengen erityislaatuisesta kokoonpanosta. Yhtye kunnioittaa musiikillaan kansanmusiikin juuria ja pelimannihenkeä. Sovitukset ovat kuitenkin pirteästi ”tätäpäivää” eivätkä niinkään kaavoihin kangistuneita. Irlantilaisen ja ruotsalaisen perinteen kuulee selvästi sekoittuneen suomalaiseen meininkiin. Suurin muutos yhtyeessä on uusi laulusolisti Susanna Moisio. Soitosta vastaavat Reetta Kaila (tinapillit), Kerttu Ahola (haitari), Laura Airola (viulu, nyckelharpa), Aki Hauru (mandoliini, irlantilainen bouzouki, kitara), Timo Rohkimainen (basso, kitara) ja tietenkin Kari Haapala (kitara), joka vastaa pääosin sanoituksista ja sävellyksistä. Kaikki kynnelle kykenevät osallistuvat taustalauluun. Laura ja Aki ovat sovittaneet kappaleet. Irkkumeiningistä tulee väistämättä mieleen yhtye nimeltä The Corrs, joka poikkeaa tästä vain, koska siinä on rumpali. Linnuntiellä ei rytmisoittimia kuulla ja se värittää meininkiä melkoisesti. Rytmistä vastuuta joutuvat ottamaan kaikki soittajat ja se on vaikeaa. Mustarastas selviytyy tästä kuitenkin ongelmitta, vaikka osa kappaleista on vaikeissa tahtilajeissa. Tämä on juuri sitä pelimannimeininkiä. Basson osalta olisi voinut miettiä kontrabassoa sähköbasson sijaan, mutta sehän on helpommin sanottu kuin tehty. Omiksi suosikkibiiseiksi nousivat raidat 10, Kuolemaan tuomittu kansa ja 11, Elämän lanka. Ne ovat ns. hittiainesta ja niiden popimpaan meininkiin sähköbasso toimii kuin nenä päähän. Mahtavia sointukäännöksiä basistilla! Miksi juuri nuo kappaleet vain ovat niin lopussa?

Turvakytkin: Hetki (2003) www.turvakytkin.com Ensivaikutelmalta lupaavan näköinen paketti: hyvännäköiset kannet, kymmenen biisiä ja kokonaiskesto alle 40 minuuttia. Juuri näin soisi kaikkien levyjen olevan, vaikka CD:lle mahtuisikin 74 minuuttia säveltaidetta. Uskokaa tai älkää, mutta levyä tulee helpommin kuunneltua uudelleen, jos nuotit ja ajatukset on puristettu vähän tiukempaan pakettiin. Levyn tuottaja–sovittaja Ville Riippa on varmasti tiedostanut asian.

Dust Eater Dogs: Hardbiter`s inn (2003) www.dusteaterdogs.com Tässä tulee vuoden rautaisannos metallinmakuista raamatunsanaa, jos joku tuntee olevansa sitä vailla …ja käsi ylös, jos joku ei ole. Dust Eater Dogs (DED) edustaa raskaamman musiikin genreä ja on nimestään ja laulukielestään huolimatta supisuomalainen poppoo. Elämä potkii joskus päähän ja toiset ahdistuvat siinä tilanteessa tällaisesta musiikista lisää, kun taas toiset ammentavat tästä rankasta mesoamisesta voimia taisteluun. Ja henkien taistelultahan laulusolistin karjuminen välillä kuulostaakin, mutta lähempi tutustuminen sanoihin paljastaa kuinka tosissaan tässä ollaankaan. Yleensä tämän tyylisuunnan suomalaiset edustajat eivät vakuuta, mutta tässä kohtaa täytyy todeta, että levy on tehty taidolla. Levyn 14 kappaletta on puristettu 41 minuuttiin eli kappaleiden vaihtelevuus ja lyhyys takaa sen, ettei et ehdi kyllästyä, vaikka saundit ovat rankemmasta päästä. Tai verrannollisesti henkilö, joka kyllästyy yleensä heppoisiin saundeihin, jaksaa kuunnella tätä luultavasti kaksi viikkoa putkeen. Levyllä on kuultavissa myös banjoa, mandoliinia ja huuliharppua, mikä on kieltämättä erikoista, mutta toimivaa vaihtelua särökitaravallien välissä. Soitto on rytmisesti tarkkaa ja sehän on kaiken aa ja oo, kun haetaan uskottavuutta metallimusiikissa. Laulu on karuudessaan myös tyylinmukainen mutta sanoista ei välillä saa hyvin selvää. Onneksi ne on kuitenkin painettu kansiin. Jos olet metallimusiikin ja rankan evankeliumin ystävä, niin suosittelen tätä levyä joululahjatoiveeksi lämmöllä. Suorastaan teräksen sulatusuunin hehkulla ja polttoraudan palavalla katkulla.

August tulee Pohjanmaan Kälviältä ja tuo tullessaan esikoislevynsä Syvät vedet, vaikka poppoo on tiettävästi toiminut jo vuodesta 1998. Ryhmässä on perus rokkisatsi: rummut, pari kitaraa, basso ja solisti, jolla on akustinen kitara sylissä. Tekstit ovat suomeksi ja niiden takana seisoo orkesterin johtohahmo Esa Klapuri, joka vastaa myös sävellyksistä. Musiikki on maalailevaa kitarapoppia ja sovitukset on tehty yhdessä tuumin. Allekirjoittaneella on tapana verrata levyjä aina johonkin tunnettuun maamerkkiin, että suuri yleisö tietäisi minkä tyyppisestä meiningistä on kysymys. Tässä kohtaa tuo maamerkki on J. Karjalainen. Bluessävytteinen kitarameininki Juhana Niemelän ja Tuomo Vuolleen käsissä tuo sen välittömästi mieleen. Solisti ei laulullaan välttämättä viittaa siihen suuntaan, mutta suomeksi se Karjalainenkin karjuu. Esa ei tosin juuri karju, vaikka välillä niin soisikin. Yleisilme jää tämän vuoksi vaisuksi. Sanoituksissa on lähes samantyyppistä pilke silmäkulmassa -osastoa kuin Karjalaisella konsanaan. Bassossa Sami Klapuri päästää välillä peukalon valloilleen ja se toimii hyvänä mausteena muuten vähän lattealle perusmeiningille. Itsekin pohjalaisena leveimmän hymyn suupieliin toi kappale Vihreä Zetor, jossa pohditaan maamiehen ja koko maailman riippuvuutta Jumalasta, joka antaa meille leivän niin hengellisesti kuin ruumiillisestikin. Valtakunta-kappaleessa selviää, että mitä ne syvät vedet oikein ovat ja se on levyn vakavimpana biisinä puhuttelevin. Ei pojat muuta kuin elonkorjuuseen käy! (toim. huom. august=elokuu)

Kriitikko Timo Jouppi Olen 30-vuotias luokanopettaja ja perheenisä Pohjanmaalta. Basson varressa heilun tällä hetkellä Exitissä. Irtopinnoja kertyy huhtikuussa TimeTarhan ja Heurekan keikoista. Palautetta kriitikolle voi antaa osoitteessa timo.jouppi@nuotta.com Bändit huomio! Lähetä levysi Nuottaan arvosteltavaksi osoitteeseen: Nuotta / levyarvostelu, PL 184, 00181 Helsinki

y

Mikko: Jämpti, tarkoittaa mitä sanoo, selkärankainen. Pitää huolen, että ideat pysyvät järkevällä tasolla. Pohtii paljon, enemmän kuin mitä näyttää muille. Rukoilijatyyppi ja toisaalta varsinainen tyttöjennaurattaja. Uskomaton huumorintaju. Mikko on ainoa, jolla on bussissa oma merkitty paikkansa.

Mustarastas: Linnuntietä (2003)

August: Syvät vedet (2003) www.sunpoint.net/~augustit

g

Antti: Hengellinen ajattelija. Antti vastaa posteihin ja tapaa eniten ihmisiä keikoilla. Pitää bändin hengellisen puolen pystyssä.

Levyt

uotta

y

Petri: Biisintekijä, bändin sisällöllinen ajattelija. Jämpti ja hillitty, tutustuttua huumorintajuinen ja poikamainen.

Turvakytkin on matkassa seitsemän hengen voimin. Tommi Kalenius vastaa sävellyksistä, sanoista, laulusta, akustisesta kitarasta ja huuliharpusta. Bändissä on pari muutakin solistia: Päivi Kalenius ja Anne Utriainen. Muut soittajat ovat Jucciz Berg (kitarat), Antti-Jussi Lakanen (koskettimet), Jouni Porkka (basso) ja Miika Takanen (rummut). Homma toimii melko mainiosti ensitahdeista lähtien. Soitto sujuu ja Tommi laulaa kuin Tapio konsanaan. Joissain kohdin komppiryhmän ote saisi olla tiukempi. Raidat 2, 5, 9 ja 10 ovat näitä kohtia. Syntikkasaundit ovat tietenkin viimeisen päälle, sillä tuottaja tietää kyllä niistä. Päivi ja Anne laulavat kumpikin yhden kappaleen ja niiden kohdalla tuli eniten epävarma olo. Niissä häiritsi laulun liiallinen rytminen tarkkuus. Voisi vähän revitellä ja irrotella. Jotenkin Tommin laulu vaikutti niin varmalta, että kokonaisuus vähän kärsii näiden kahden biisin kohdalla. Kaiken kaikkiaan levy on kuitenkin puristettu hienosti kasaan ja täyttää ensivaikutelman odotukset. Biisivalikoima on aika vaihteleva, mutta se on onnistuttu saamaan hyvään kuosiin.

21


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:38

Sivu 22

22

nuotta22 cyan magenta yellow black

uotta

T a p a h t u m a t o r i UUSI ALKU LEMPÄÄLÄSSÄ 16- 17.1. Alkuvuoden superhypertapahtuma Uusi Alku pidetään Hakkarin liikuntahallissa Lempäälässä 16 – 17.1. Loppiaisesta pari viikkoa myöhäisempään siirtynyt tapahtuma on pitänyt kiinni perinteestään. Hyvä gospelmusiikki sekä vankka raamattuopetus nuorten puheenvuoroilla ryyditettynä kuuluvat tähänkin Uuteen Alkuun. Tänä vuona Hakkarissa kuullaan ja nähdään musisoimassa Juha Tapio band, Terapia, Bass´n Helen, Random Eyes ja monet muut. Puhujina kuullaan mm. Marko Sagulinia, Juha Heinosta, Matti Vehviläistä, Ville Auvista ja Markku Petliniä. Lisätietoja netistä www.uusialku.com.

MEGAILTA TEUVALLA 24.1. Teuvan Norin kylässä lomaopintolassa järjestetään Megailta lauantaina 24.1. Kello 19 alkavassa tilaisuudessa musisoivat Punainen Aurinko sekä Ariel band. Sanasta vastaa Musti Lähteenmaa.

MEGAILTA HARJAVALLASSA Harjavallassa vietetään Megailtaa perjantaina 30.1. Tapahtumassa esiintyvät Terapia ja HB. Puhepuolesta vastaa Juha Heinonen. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja sen järjestää Harjavallan seurakunta yhdessä Sleyn nuorisotyön kanssa.

ISOSKOULUTUS 30.1.-1.2.2004 LUTHERIN PERIKUNTA JUHLII 10-VUOTISTA TAIVALTAAN 23 – 25.1. Turussa järjestetään city-viikonloppuleiri juhlavissa tunnelmissa. Sleyn nuorisotyön Turun porukka, Lutherin perikunta täyttää 10 vuotta. Juhlan kunniaksi ohjelmassa on viikonlopun verran raamattuopetusta, yhteyttä, gospelmusiikkia, megazonea ja paljon muuta. Kaikki, aamupalaa ja megazonea lukuunottamatta, on ilmaista. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki vanhat, nykyiset sekä uudet perikuntalaiset. Juhlissa mukana mm. Signifer, On C, Insanes Dei, Ville Auvinen sekä Juha Heinonen. Lisätietoja Turusta Ville Auviselta.

Tervetuloa Isoskoulutusviikonloppuun! Tarjoamme Suomen ev.lut. Kansanlähetyksen ripareille ja tueksi seurakunnan ripareille viikonvaihteen mittaisen toiminnallisen eväspaketin. Jos tahdot parantaa isosen valmiuksiasi ja valmistautua tehtävääsi huolella, viikonvaihde voi olla juuri sinulle! Tervetuloa! Lisätietoa: SEKL/nuorisotiimi puh. (019) 779 2250 email. jussi.valkonen@sekl.fi

Molempina iltoina mukana myös Juha Heinonen sekä Lasse Räty. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

HELMILEIRI ESANTUVALLA 13 – 15.2 Esantuvalla vietetään helmikuun pakkasilla Helmileiriä. Esantuvan viikonloppuleirillä ollaan Sanan ja ystävyyden äärellä. Mukana Musti Lähteenmaa, Juha Heinonen sekä Marko Linjala. Leiri maksaa 20 euroa, ja ilmoittautua voi Mustille: musti@sley.fi

MUSIIKKIMESSUJEN AJANKOHTA ON MUUTTUNUT Oletko bongannut Evankelisten Musiikkimessujen postikortin? Se kertoo, ettei tapahtuman ajankohta ole enää maaliskuun alku, vaan Musamessuille kokoonnutaan 25. – 28-3. Kysele postikortteja Sleyn nuorisotoimistosta, ja tiedät enemmän. Zekkaa Sleyn nuorisotyön nettiraamattuklubi Sisärengas, ja huomioi samalla Sisärengas-leiri Karkussa 12- 14.3. Leirillä mukana ainakin Ville Auvinen, Anne Hopeavuori, Juha Heinonen sekä Minna ja Jussi Pyysalo.

MITÄ JOS -TAPAHTUMA TAMPEREELLA 6-7. 2. Tampereen Luther-talolla kokoonnutaan perjantai- ja lauantai-iltoina hyvän musiikin ja sanan merkeissä. Perjantaina menossa mukana mini-Bass´n Helen ja Signifer, sekä lauantaina HB ja Joose Keskitalo.

Lähetä palautetta lehdestä osoitteeseen palaute@nuotta.com

Lyhytaikaista lähetystyötä nuorille! ACTION on upea mahdollisuus viettää kesää kansainvälisessä ilmapiirissä uusien ystävien ja evankeliumin parissa. Action on osallistumista rajat ylittävään toimintaan, koska maantieteelliset, kulttuuriset ja ideologiset rajat ylittävä evan- keliumi on Actionin sydän. Acti- onissa sinulla on myös tilaisuus vahvistaa identiteettiäsi Jumalan lähettämänä ja osana maailman- laajuista Jumalan perhettä. Avoimessa vuorovaikutuksessa muiden nuorten kanssa sinulla on mahdollisuus paitsi syventää suhdettasi Jeesukseen myös löytää ja ottaa käyttöön omat lahjasi - olivatpa ne sit- ten taiteen, kommunikoinnin tai käytännön työn alueelta.

KESÄN KOHTEET BALTIA 7.-20.6.2004 Tiimi seikkailee sekä Viron että Latvian maalla. Olet mukana viemässä evankeliumia eteenpäin ja tutustut samalla Baltian maiden kaupunkeihin yllätyksellisessä ohjelmassa. (350 e)

ETU-AASIA 7.-23.6.2004 Koet idän ja lännen rajalla kristinuskon ja islamin kohtaamisen. Kiehtovat kulttuurit ja monet kielet tekevät tästä Actionista haastavan kokonaisuuden. (700 e)

Pääset kokeilemaan taiteellisia kykyjäsi draaman, musiikin ja pantomiimin avulla. (750 e)

RUOTSI 14.-28.6.2004 Tutustut uudella mielenkiintoisella tavalla länsinaapurimme kieleen ja kulttuuriin osallistuen moniin erilaisiin aktiviteetteihin Norrköpingin ja Finspångin suomalaisten parissa. (280 e)

Venajan Actionit Näihin Actioneihin osallistuessa on hyvä osata venäjää, mutta se ei ole välttämätöntä.

SODDER 7.-28.6.2004 Venäjän Karjala on ehdoton Actionkohde sinulle, jolla on halu auttaa. Kierrät tiimin kanssa mm. Actiontilaisuuksissa, jaat avustuspaketteja ja avustat lastenleireillä. Tiedossa aktiivista toimintaa ennakkoluulottomille, työtä ja ihmisiä pelkäämättömille aktiolaisille. (250 e)

MORDVA 7.-30.6.2004 Löydä musiikkia rakastava Suomen sukulaiskansa ja sen sydämellisyys. Volgan mutkassa, yli vuorokauden mittaisen junamatkan päässä sijaitsevassa Mordvassa, olet mukana lastenleirillä ja paikallisten seurakuntanuorten toiminnassa. Matkaeväinä lähimmäisenrakkaus, sanan rieska ja musiikin ilo. (450 e)

KUINKA MUKAAN? Nuotta 10 -vuotta sitten Kun koet Actionin olevan juuri sinun tapasi osallistua evankeliumin eteenpäin viemiseen, etene seuraavasti: rukoile asian puolesta, tilaa hakupaperit ja kerää lähettäjiä rukoilemaan ja tukemaan Actionmatkaasi taloudellisesti. Seurakunta, sukulaiset, ystävät, DOKryhmä, raamis tai paikallinen Kansanlähetyspiiri saattavat mielellään olla lähettämässä sinua lyhytaikaiseen lähetystyöhön - saatat yllättyä positiivisesti! Actioniin hyväksymisen yhteydessä maksat ilmoittautumismaksun 50 e, jota ei palauteta, vaikka lähtösijostain syystä peruuntuisi. Action-maksu sisältää Actionin lisäksi ACTION ON -leirin sekä osallistumisen Nuorten Kesä -festareille, jonka yhteydessä ACTION GOES ON -paluuleiri pidetään. Ikäraja Actioneihin on 18-25 v.

TIEDUSTELUT JA HAKUPAPERIT: www.sekl.fi/tiimi/action.html nuorisotiimi@sekl.fi, (019) 779 2250, fax (019) 757 055, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys/ nuorisotiimi, Action, Opistotie 1, 12310 Ryttylä. Ilmoittautumiset viim. 20.3.2004! Muutokset mahdollisia.

Nuotalle vuosi 2004 on juhlavuosi. Lehteä on julkaistu yhtämittaan jo 25 vuotta. Tällä palstalla poimitaan parhaita juttuja kymmenen vuodentakaa.

Tammikuu 1993 Pääuutinen: Petran John Schlitt todistaa, että Jeesus korjasi raunioituneen elämäni. “Saatana vietteli minua pikku hiljaa. Halusin tulla suureksi rock-tähdeksi. Yhtyeen konkurssin jälkeen minut valtasi tyhjyyden tunne.” Haaksirikon jälkeen Jumala johdatti Johnin elämään uskovia ystäviä ja hänen elämänsä suunta sai muuttua. Jeesus pelasti Johnin. Uusi palsta: Vihdin nuori seurakunta aloittaa yhä edelleen jatkuvan kuukauden seurakuntien kierroksen. Vielä on monta nuorta seurakuntaa esittelemättä! Etsin ystävää palsta oli voimissaan: 15 ilmoitusta ja 7 etsintäkuulutusta.

ITALIA 7.-28.6.2004 Saapasmaan Action on paljon muutakin kuin upeita maisemia ja hyvää pastaa.

www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com w


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:42

Sivu 23

23

uotta nuotta23 cyan magenta yellow black

Tsekkaa ja vinkkaa kaverillesikin. Nuotta on nuoren seurakunnan sanoma. Tilaa se lahjaksi! www.nuotta.com tai tai puhelimella (ti-to 9-16) 09-2513 9217

TILAUSKORTTI

Tilaan Nuotan: kestotilauksena 38 euroa vuosikertatilauksena 41 euroa 6 kk määräaikaisena 24 euroa

Nuotta maksaa postimaksun

Lehden saaja Lähiosoite Postiosoite S- posti ja puh. Lehden maksaja

NUOTTA Sley-Kirjat vastauslähetys sopimus 5001710 00003 HELSINKI

Lähiosoite Postiosoite

m www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com


1/2004 Nuottab

22.12.2003

19:42

Sivu 24

24

uotta

Johannes on rento kaveri. Rauhallisen oloinen uimarilupaus ei turhia stressaa tai murehdi elämästään. Viime kesänä käyty ripari oli Johannekselle hyvä kokemus: - Oli tosi siistiä. Uskon perusasiat tuli hyvin esiin. Tosi hyvä porukka auttoi leirin onnistumisessa. Nyt syksyllä Johannes on käynyt säännöllisesti nuortenilloissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. - Usko on mulle semmonen kantava juttu. Sillon kun tässä maailmassa kaikki menee päin seiniä, eikä mistään tuu mitään, niin sitten voi ajatella että on olemassa taivas, jossa ei tarvitse murehtia mistään. Johannes tykkää myös Raamatun lukemisesta: - Sen huomaa, että aina kun lukee, niin sillä on positiivinen vaikutus. Mutta jos on lukematta pitkän aikaa, niin sillä on negatiivinen vaikutus ja saatan olla kiukkuinen, hän hymyilee.

Tulevaisuus? Uintiharrastus on lähellä Johanneksen sydäntä ja vie suuren osan hänen vapaa-ajastaan. Harjoituksia on kuusi kertaa viikossa: - Uinti on tosi hauskaa. Oon aina tykännyt olla vedessä ja jo pienenä sukeltelin aina Johannes ei kuitenkaan vielä tiedä mikä hänestä tulee isona: - Lukioon meinaan mennä, saa sitten kolme vuotta lisäaikaa miettiä, hän toteaa.

Yhdessä eteenpäin - Raamattua kannattaa lukea ihan ajatuksella. Se on tosi hieno kirja, Johannes lähettää terveisensä niille, joita uskonasiat kiinnostavat ja jatkaa: - Kannattaa käydä seurakunnan tilaisuuksissa ja muissa jutuissa, sillä ei kukaan yksin jaksa uskossa. Lopuksi löytyy syy Johanneksen rentoon olemukseenkin: - Yleensä yritän ottaa asiat rennosti, ilman stressaamista. Se on helppoa, kun tietää, että on olemassa Jumala, joka pitää musta huolta. TEKSTI JA KUVA ANTTI MUSTAKALLIO

Nimi: Johannes Ylinen Ikä: 15 vuotta Harrastukset: Uinti, muuta ei oikein mahdu Perhe: Isä, äiti ja kolme isoa siskoa Miten rentoudun: Nukun, yleensä on hirveä univaje Lempiraamatunpaikka: Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan (San.3:5)

- Opettajat ei aina tykkää kun otan rennosti.

helmikuun Nuotassa • Aiheina raha ja valta • Miten käytät rahaa -testi • Huumoria evankeliumin työssä?

nuotta24 cyan magenta yellow black

Johannes ui vastavirtaan

Nuotta 1/2004  

Julkisuus, media ja hyväntekeväisyys ovat kristillisen suurennuslasin alla Nuotassa 1/2004. Millainen haaste julkisuus on sitä potevalle kri...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you