Issuu on Google+

11/06


SIVUPER SOONA AIKA JANA ALEXIN EL ÄMÄSTÄ 1980 1984 1986 Alex syntyy. Ensimmäinen Perhe esiintyminen. Englantiin.

1990 Alex aloittaa huilutunnit.

1992 Takaisin Suomeen. Alex perustaa 1. bändin.

2005 Valvomo perustetaan.

2006 Ensimmäinen albumi.

Sivupersoona-palstalla poseeraa tällä kertaa muusikko Alex Keskitalo, joka tunnetaan paremmin Valvomo-bändin Setänä.

Mitä kuuluu Valvomon Sedän syksyyn? – Nyt on elokuusta lähtien päässyt soittohommiin oikein kunnolla. Tätä on tietty pedattu kymmenen vuotta. Vähäsen on kärsinyt päivätyö ohjelmoijana, ja kouluhommat totta kai tippuu ekana pois. Valmistun sitten joskus, jos valmistun. Elokuussa tosiaan oli 20 keikkaa, joten taisi se elämäkin jäädä vähän elämättä. Piti Nuorten Kesäänkin ehtiä pyörimään, mutta jouduin nakittamaan jokavuotisen tulkkauslaitteiden asentamisen muille. Purkamaan sentään kerkesin, mutta bileet oli aika ohi jo siinä vaiheessa. Luonnehdi itseäsi henkilönä. – Mitäs tässä itsestään oikein osaisi sanoa… Taitaa olla niin, että maailma päättää tällaset

asiat, ja itse voin vain arvailla. Tällanen Setähän minä olen. Tai no, jos on pakko jotain keksiä, niin sanotaan, että realisti. Kumpi on komeampi, Valvomon Setä vai Alex Keskitalo? – Haa, tää on kompakysymys, meinaan nää on sama jätkä! Ei edes roolinimistä ole kyse. Mutta joo, jos viime aikoina on Setä ollut vähän suositumpi kuin Alex, se ei ainakaan ole Alexilta pois. Olet lähetystyöntekijäperheen esikoinen. Miten kotoa saatu kasvatus näkyy elämässäsi ja valinnoissasi? – Meillä kotona oli aina sellanen säästäväinen suhde kuluttamiseen, ja se on ainakin periytynyt.

MARRASKUU 2006 4 4

8

KIVEEN KIRJOITETUT

MAATA NÄKYVISSÄ -FESTARIT VAATIVAT VAPAAEHTOISTYÖTÄ

Jumala tässä ja nyt? Miten kohdata Jumala? Vaikea kysymys ja helppo vastaus.

Lue neljän vapaaehtoisen tarina. Mikä saa heidät laittamaan aikaansa ilman palkkaa?

ENERGINEN TEATTERIRYHMÄ NUTTURA

14

16

Miten evankeliumi taipuu teatteriksi? 10

12

10 Lue miten voit kertoa uskostasi harrasteesi parissa. Lisäksi Samin koskettava tarina loukkaanutumisesta eteenpäin.

PÄÄHAASTATTELU: MN-PÄÄESIINTYJÄ NEWSBOYS

Mistä bändi ammentaa inspiraationsa? Entä mitkä asiat ovat kundeille tärkeitä? 7

8

Nuoren seurakunnan sanoma

KATSO, MITÄ KATSOT 17

GODSPEED TUO JUMALAN VAUHTIA HARRASTUKSIIN

18

20

22 23

HELMIÄ-TAIDEPALSTA KOSKA SAIT VIIMEKSI OIKEAN KIRJEEN?

Tämä kirje on meidän sukupolvelle eli just sulle tarkoitettu. 24

MISSION POSSIBLE

Lue ja vaikutu lasten oikeuksista! Nyt on aika toimia eikä laittaa päätä puskaan.

Nuotta kertoo miksi rukoilu ei kannata. MEGARAAMIS

SEURISKAVERI NASTOLASTA

Ystäväkirjat on back! Söpöjen sydämien sisältä löytyy kuitenkin asiaa.

ÄLÄ RUKOILE

Uudella palstalla pureudutaan pintaa

18 24

syvemmältä Raamatun maailmaan. Lue ja nappaa mukaan omaan raamikseesi!

MINÄ JA NUOTTA

Lue neljä näkökulmaa uudistuvasta Nuotta -lehdestä.

Mitä arvoja katsomissasi leffoissa on? On välillä hyvä pysähtyä ja pohtia mitä katsoo.

12

26 27

GOSPEL CENTER: HOLY BLOOD UUSIMMAT LEVYT


En kuitenkaan ole pihein meistä lapsista, mutta silti tuntuu kummaliselta ja oudolta ostaa jokin tavara uutena ja kaupasta. Suhde Jumalaan on myös hyvin samanlainen kuin vanhemmilla. Näin siis nykyisin. Välillä tuli vähän eksyttyäkin kyllä, mutta sepä ei ollut niin hyvä idea kuin aluksi näytti. Setä ei suosittele. Nimeä mielestäsi paras hengellinen biisi. Peustele valintasi. – Tekisi mieli vastata, että Joosen (Keskitalo) Muukalaisen kotielämä, mutta liekö sallittua? Jaa miksi juuri se? Käyhän kuuntelemassa, niin ei tarvi selittää. Otetaan tähän vielä kuitenkin toinen biisi, ettei tule paha mieli. Eli Setä valitsee Kahden maan kansalaisen. Taitaa olla (Jaakko) Löytyn. Sitä on hoilattu ihan lapsesta lähtien, ja se on sillä tavalla syöpynyt mieleen, että kun savuisessa Lontoossa asuessamme piti vain pysyä koko ajan sisätiloissa, niin Suomi oli meidän perheelle vähän sellainen taivas maan päällä, jonka kansalaisia oltiin ja jonne oltiin lopuksi menossa. Millaista on olla julkkis Suomessa? – Pöh. Eipä kukaan tunnista sen paremmin kadulla kuin ennenkään. Tai ehkä välillä. Yleensä pitää olla tullut juuri päättyneeltä keikalta suoraan yleisöön, jotta pääsee starailemaan. Eli suomeksi kirjoittamaan paperilapuille, että Setä. Siinähän se oikeastaan. Erikseen on sitten nää hommat, joissa pääsee aukomaan päätänsä mediassa vaikkapa ympäristöasioista. Rahan puolesta on vähän niin, että paljon paremmin tienasin päivätöissä kuin muusikkona. Palkitsevuutta ei kuitenkaan sentään lasketa rahana. Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuva Jani Tolin

PÄ ÄKIR JOITUS

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää – kalpeiksi meikatut kasvot, mustat vaatteet, kirkkaanpunainen huulipuna ja suuret korut – meni kaverinsa kutsumana nuorteniltaan. Yllättäen illan puhuja kohdisti kesken settiänsä muutaman sanan suoraan hänelle. Katsoen tyttöä silmiin hän totesi vakavana: ”Näen sisälläsi olevan masennuksen, epätoivon ja halun tehdä itsemurhan – Jumala voi vapauttaa sinut kaikesta tästä!” Puheen jälkeen ärsyyntynyt goottityttö käveli suoraan miehen eteen ja vaati selitystä. Puhuja sanoi, ettei tässä suuria selityksiä tarvita. Riittää kun näkee ulkonäkösi! Tarvittiin 20 sekuntia ja mies kykeni tekemään tarkan analyysin goottitytön henkisestä ja hengellisestä tilasta. Saarnamies ei olisi voinut olla enemmän väärässä! Goottityttö oli aidosti kristitty. Hän tunsi Raamatun hyvin. Hän veti raamattupiiriä ja suunnitteli menevänsä raamattukouluun voidakseen tehdä työtä seurakunnassa työntekijänä. Gootti-look oli hänen omien sanojensa mukaan taiteellista itseilmaisua – ei muuta. Kaikki ei ole siis sitä miltä se näyttää!

GOOTTITYTTÖ

ME KATSOMME liian usein kieroon. Tulkitsem-

me väärin sitä mitä näemme toisissamme. Teemme sivuasioista pääasioita, keskitymme pinnallisuuksiin ja samalla vesitämme sen kaikkein tärkeimmän. Viimeiset tutkimukset kertovat, että suomalaiset nuoret eivät ole sittenkään kovin sitoutuneita kristinuskon sisältöön. Tuloksia on helppo voivotella: ”Nuoret ovat kurittomia ja ajat pahoja.”

26 27

28

33 36

JEESUS EI TULLUT maailmaan uuden uskonnon myyntimieheksi dollarihymy kasvoillaan. Hän ei houkutellut nuoria opetuslapsia seuraansa lupaamalla näille kliffaa elämää tai nastaa tekemistä. Jeesus oli radikaali. Hän ei tarjonnut yhtä vaihtoehtoa monien joukosta. Hän kertoi yhdestä ainoasta pelastustiestä, yhdestä ainoasta totuudesta ja yhdestä oikeasta elämästä. Vaihtoehtoja ei annettu. Hän puhui itsensä kieltämisestä ja käski palvella toisia. Hän kielsi kiinnittämästä huomiota ulkonaisiin asioihin ja tekemästä omaisuuden kartuttamisesta elämän päämäärää. Samalla Jeesus rakasti radikaalilla tavalla. Hän ei arvioinut ihmisiä heidän ulkonäkönsä tai käyttäytymisensä perusteella. Hän etsiytyi niiden seuraan, joita muut karttoivat kuin ruttoa. Jeesuksen radikaalit sanat, elämäntyyli ja asenteet ilmaisivat lujaa rakkautta. Se sai ihmiset sitoutumaan Jeesukseen. Kristinuskon totuuksia pistetään kovalla vauhdilla palasiksi niin yhteiskunnassa kuin kirkossakin. Niitä, jotka pitävät kiinni kristinuskon ainutlaatuisuudesta ja keskeisistä opetuksista, pidetään vinksahtaneina tai hankalina ruodusta poikkeajina. Kuminen usko ja paperinukkejeesus eivät kuitenkaan koskaan ole saaneet aikaan sitoutumista. Eivät nytkään. Kristinuskon vetovoima on sen äärimmäisyyksissä – ehdottomassa totuudessa ja Jeesuksen ristissä kaiken elämän sekä rakkauden perustana.

GOSPEL CENTER: G-POWERED VUODEN 2006 MYYDYIMMÄT LEVYT LEMPPARIPALSTA JA KIRJAT

Pidät käsissäsi uudistunutta klassikkoa. Toivotan sinulle, tuore tai vanha lukija, hyviä hetkiä Nuotan seurassa. Uudistus jatkuu.

Uudella palstalla kerrotaan lemppariraamatunkohdasta. Huomaa myös CHRISTOFORUM uudella paikalla. UUTISET JA MÄÄ sukeltaa Suomen ja maailman tapahtumiin

Päätoimittaja

KOLUMNISTINA HARRI HELENIUS

Tsekkaa uusi sarjis MUUKALAINEN ! 28 29 31

Väitän kuitenkin, että syy ei ole nuorissa. Pikemminkin on kyse siitä, että kristinuskosta on tehty liian kesyä, muovista ja ihmiskeskeistä. Hyvä uutinen Jumalan rakkaudesta on tuotteistettu ja sitä yritetään tarjota ”kuluttajille” erilaisissa paketeissa. Näitä tuotteita nuoret kuluttavat ripareilla, nuorisotapahtumissa, kirkon kovalla penkillä tai isoskoulutuksissa. Kristinuskoa tarjotaan yhtenä vaihtoehtona, joka antaa elämälle sisältöä. Jeesuksen seuraamisen syvyys jää usein löytymättä.

VAUHTIA JA VAARALLISIA TILANTEITA

Milla Rämö kertoo, millaista on uskovan nuoren elämä Vantaalla.

P.S.

Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com

TARKISTA MYÖS: WWW.NUOTTA.COM Nuotta 11/2006

3


Nuotta otti yhteyttä Maata Näkyvissä -festarien pääesiintyjän, Newsboysin, kitaristiin Paul Colmaniin keskustellakseen uskosta ja sanomasta, näystä ja kutsumuksesta, rockista ja discosta ja Newsboysin tulevasta festarikeikasta.

P

aul Colman liittyi Newsboysin vahvuuteen tänä vuonna edellisen kitaristin siirryttyä syrjään. Ennen Newsboysia hän vaikutti lauluntekijä-laulajana keikkaillen yksin ja Paul Colman Trion kanssa. – Newsboys ei oikeastaan ole minulle työ, se on jotain, mitä tunnen, että minua kutsutaan tekemään. Sy-

4

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com

dämessä tuntuu kutina tehdä tätä, ja se pitää homman tuoreena, Colman sanoo. Myös Newsboysin motto ”to every tribe, every tongue, every nation” (“joka heimolle, kielelle ja kansalle”) nousee usein esiin. Nopeasti käy sel-

matkustaa pitkin maailmaa ja jakaa ilosanomaa, kertoa hyviä uutisia. Siksi me olemme Newsboys. – Matkustaminen auttaa jaksamaan tässä hommassa. Matkustaminen on kihelmöivää, se, kun saa kiertueilla nähdä, että Jeesus vaikut-

Miten Jeesusta voisi hävetä? Se on melkein käsittämätöntä. Hän on meidän pelastajamme, meidän Herramme, ja hän on vienyt meidät kuolemasta elämään. väksi, että tuo motto ei ole pelkkää sanahelinää, vaan liittyy siihen, mitä Newsboys uskoo Jumalan antaneen heille tehtäväksi. – Newsboys on saanut Jumalalta lahjoja viedäkseen viestiä hänestä musiikin, sanojen ja todistuspuheiden kautta. Meidän tehtävämme on

taa ihmisten elämään, Paul kertoo. Paul Colman uskoo Jumalan opastavan heitä tässä työssä myös ohjaamalla heidän musiikkiaan. – Musiikissamme näkyy se, mitä Jumala on kulloinkin antanut Peterin (Furler, laulujentekijä ja laulaja) sydämelle tai ylipäätään se, mitä

Jumala tekee hänen elämässään. Newsboys on vienyt australialaislähtöisen Colmanin kiertämään Amerikkaa, Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Uganda on viimeisin maa, jossa miehet saivat vierailla ensi kertaa. – Meillä on intohimo kiertää maailmaa ja päästä yhteyteen ihmisten kanssa sen musiikin kautta, jonka Jumala on meille antanut. Se on Jumalan lahja tälle bändille – ja luulen muuten oikeasti, että se on ennemminkin lahja kuin kyky – että me voimme ylittää aitoja ja rajoja, että voimme soittaa laulun He Reigns muslimeille, juutalaisille, maalliselle yleisölle ja kirkolle. Että me voimme soittaa sen yhdessä maallisten muusikkojen kanssa ja soittaa sen Euroopassa, Aasiassa ja Ugandassa.


Sanoma Paul Colman on päässyt mukaan toteuttamaan Newsboysin yhteistä näkyä. Hän onkin ehtinyt vuodessa oppia hyvin sen hyvän sanoman, uutisen, jota Newsboys väsymättä levittää. – Keskeinen sanoma on: sinä et ole vahinko, sinut on luotu. Jumalalla on suunnitelma tätä universumia varten, ja se suunnitelma on, että hän rakentaa kirkkoa, Paul sanoo. – Me kutsumme ihmisiä joka ilta etsimään Jumalaa hänen poikansa Jeesuksen ja tämän ristinuhrin kautta, tulemaan Jeesuksen ristin luo. Kun me teemme niin ja etsimme hänen tahtoaan yhdessä toisten uskovien kanssa lukemalla hänen sanojaan, etsimällä häntä, meistä tulee hänen kirkkonsa, osa hänen suunnitelmaansa, hänen kätensä ja jalkansa. Yhdessä me pyrimme viemään sanoman joka heimolle, kansalle ja kielelle, Paul innostuu ja jatkaa: – Kuten Peter muistuttaa yleisöä joka ilta, Jumala ei tarvitse gospelmusiikkia, lavoja, pyrotekniikkaa tai festareita. Hän tarvitsee meitä, ja hän tarvitsee meidän kuuliaisuutemme. Newsboysin lyriikat ovat läpi vuosien olleet hyvin suoraa puhetta. Heidän sanoituksensa ovat välillä raikkaasti ja railakkaasti vastoin valtavirta-ajatuksia ja ajan henkeä. – Tiedän, että nykyään on valloilla kaikenlaisia ajatuksia, Paul huoahtaa väsyneen kuuloisena ja jatkaa: – Yksi juttu on suhteellinen käsi-

tys oikeasta ja väärästä. Tiedäthän, kaikki mistä itse hyötyy, on hyvää itselle. Mutta me emme ajattele niin. Newsboysin sanoma on, että on olemassa Jumala ja että hän on pomo. Hän on laki. Hän määrää asioiden laidan, emme me, Colman linjaa jämäkästi. – Meidän sanoituksemme perustuvat ihan yksinkertaisesti Raamattuun. Me olemme bändi, joka uskoo, että Raamattu on Jumalan sana ja että sen on pakko merkitä jotain. Se on siinä, eikä siihen ei ole mitään lisättävää. Raamatun mukaan on

Raamatun mukaan on vain yksi Jumala, ja me emme luoneet häntä, me emme hallitse häntä, vaan me olemme hänen luomiaan. vain yksi Jumala, ja me emme luoneet häntä, me emme hallitse häntä, vaan me olemme hänen luomiaan, Paul sanoo.

Shine Newsboysin yksi isoimmista hiteistä on vuoden 1994 levyllä Going Public ollut Shine. Kun Jenkkilän gospellehdistön lippulaiva CCM Magazine rankkasi tämänvuotisessa katsauksessaan 100 kaikkien aikojen parasta gospelkappaletta, Shine oli sen listalla numero 2. – Joo, se on hienoa, Paul sanoo listasijoituksesta.

Häpeä Vuonna 1992 ilmestyneen levyn Not Ashamed (En häpeä) nimikkoraita oli Newsboysin ensimmäinen iso hitti. Sen kertosäkeessä he julistavat, että heitä ei hävetä puhua Jeesuksesta. Ajatus häpeästä on Paulille vieras. – Meitä ei hävetä puhua uskostamme, koska usko ei ole mikään temppu eikä mitään, mitä yrittäisimme myydä tai mainostaa. Se on jotain, joka on totta ja joka vaikuttaa elämässämme, Paul sanoo, ja jatkaa: – Miten Jeesusta voisi hävetä? Se on melkein käsittämätöntä. Hän on meidän pelastajamme, meidän Herramme, ja hän on vienyt meidät kuolemasta elämään. Se on jotain, mistä on melkein mahdotonta pitää suunsa kiinni.

Nopea esittely on viimeisten 2 ollut yksi suosiajan en vuod tuimmista ja eniten myydyistä gospelbändeistä maailmalla. Sen ura alkoi 985 Australiassa, mutta nykyään Newsboys pitää Nashvillen musiikkikaupunkia kotinaan.

NEWSBOYS

Furler siirtyi rummuista laulajaksi. Edelleen hän saattaa keikoilla käväistä rummuissakin.

ovat tällä hetkellä Phil Joel (basso ja laulu, mukana vuodesta 995), Jeff Frankenstein (koskettimet, vuodesta 994), Duncan Phillips (rummut ja perkussiot, vuodesta 993) ja haastateltavamme Paul on ALKU PERÄ ISISTÄ JÄSE NISTÄ Colman (kitara, taustalaulu, joka er, jäljellä enää Peter Furl vuodesta 2006). Colmanilla oli kirjoittaa Newsboysin lyriikat. takana menestyksekäs sooloura jan Vuonna 997 edellisen laula n Newsboysiin liittymistä. John Jamesin lähdettyä bändistä enne BÄN DIN MUITA JÄSE NIÄ

 levyä din Bän ä. levy elma koko e ja kolm soundi on levyillä ollut uskollisesti popvivahteinen rock lukuun ottamatta vuoden 999 diskopainotteisempaa Love Liberty Discoa. Pieniä poikkeamia tyylistä ovat olleet myös kaksi viimeisintä levyä Adoration (2003) ja Devotion (2004), joilla on ollut lähinnä ylistyslauluiksi luokiteltavia biisejä. Newsboys julkaisi uusimman levynsä Go lokakuun viimeisenä päivänä.

NEWSBOYS ON JULK AISS UT

Nuotta 11/2006

5


– Mitä siihen voi sanoa… Miksei se ollut ykkönen? hän nauraa ja vakavoituu: – Shinessa on tarttuva groove ja tarttuva melodia ja se tuntuu loistavalta. Mutta se on julistus: anna elämäsi loistaa, anna sen heijastaa Jumalan rakkautta läpi maanpiirin. Se ei ole vain suuri biisi, se on myös suuri ajatus. Ja todella hauska. Aina kun näin suuren ajatuksen saa noin suureen melodiaan, syntyy jotain, jonka ihmiset muistavat. Bändinä me olemme ylpeitä Shinesta ja me rakastamme sen soittamista joka ikinen ilta.

Love Liberty Disco Jos Shine edustaa Newsboysin tuotantoa tyypillisimmillään, vuoden 1999 albumi Love Liberty Disco edustaa suurinta poikkeamaa heidän perussoundistaan. Monelle oli helpotus, kun Newsboys sen jälkeen palasi rockimpaan soundiin. Newsboys seisoo silti edelleen kiistellyn kiekkonsa takana. – Luulen, että ero Newsboysin rockin ja discon välillä on varmaankin kitaroissa, koska rummut ovat aina olleet todella disco/hiphop- ja groovevivahteiset. Kokoonpano, jouset, koskettimet ja laulu ovat olleet samanlaiset, joten ero Love Liberty Discon ja vaikkapa Thriven (2002) tai uuden albumimme Gon välillä johtuu varmaankin valituista kitarasoundeista, koska biisit ovat oikeastaan samanlaisia. – Soitamme Love Liberty Discon kappaleita edelleen silloin tällöin – itse asiassa soitimme Love Liberty Discon juuri Ugandassa. Ne biisit ovat mielestäni aika vahvoja. Niillä on paljon sanottavaa kristityn vapaudesta ja Jumalan lähestymisestä, Paul puolustaa oudoksi tuomittua levyä.

Go Newsboys julkaisi uuden albumin Go lokakuun viimeisenä päivänä. Colman on innoissaan levystä: – Sanoisin, että Go on paras Newsboysin albumi tähän mennessä. Kai minun tavallaan täytyykin sanoa niin, mutta uskon siihen ihan todella. Siinä on kaikkea. Se on hauska, jännittävä, pirteä,

innostava ja aika keskitetty albumi. Keskitetyllä Paul tarkoittaa sitä, että Go pyörii aika läheisesti lähetyskäskyteeman ympärillä. – Se ei ollut alun perin tarkoituksena, mutta niin siinä vain kävi. Se on selvästikin jotain, mitä Jumala on laskenut Peterin sydämelle. Se näkyy esimerkiksi lauluissa Secret Kingdom ja Wherever We Go. – Golla on myös lauluja, joita ihmiset varmasti kutsuvat ylistyslauluiksi, tavallaan pystysuoraa puhetta Jumalalle, kuten I am Free ja In Wonder. Mutta siellä on myös biisejä, jotka ovat hiukan monimutkaisempia. Ne saattavat päätyä elokuvien soundtrackeille, koska ne eivät ole somasti pakattua gospelia vaan lauluja, jotka irrottautuvat siitä, ja silti ne kertovat Jumalan totuudesta.

Suomeen Newsboysin festarikeikka on alle kuukauden uuden levyn julkistamisen jälkeen. Paul Colman lupaa, että he soittavat Turussa myös vanhoja klassikoitaan.

– On aika monta biisiä, jotka me soitamme aina, koska ihmiset haluavat aina kuulla ne. Joten me soitamme valikoiman bändin klassikoita, mutta niiden lisäksi tulee varmasti joitakin uusia lauluja. – Tiedän varmaksi, että soitamme Wherever We Go -biisin, mutta muuten on vaikea valita mitä poimia soitettavaksi uudelta albumilta, koska Golla ei ole yhtään biisiä, joka ei olisi hieno livenä, Colman miettii ja kääntyy puhuttelemaan suoraan yleisöä etukäteen: – Odota muutamia yllätyksiä, Suomi, ja odota joitakin meille tyypillisiä juttuja. Joka showhan on erilainen, emmekä me

On hienoa tulla uuteen paikkaan soittamaan uusille ihmisille, joita emme suureksi osaksi ole ennen tavanneet. Se ei ole vain taas yksi show, vaan mahtava tilaisuus kokea teikäläisten kanssa yhteyttä Kristuksen Hengessä. aio tehdä mitään niistä tavallisina. – Me olemme innoissamme tulossa Suomeen. Tiedän, että ajattelet, että kaikki sanovat niin, mutta me tosissamme olemme. On hienoa tulla uuteen paikkaan soittamaan uusille ihmisille, joita emme suureksi osaksi ole ennen tavanneet. Se ei ole vain taas yksi show, vaan mahtava tilaisuus kokea teikäläisten kanssa yhteyttä Kristuksen Hengessä, Colman hehkuttaa. Johannes Koskenniemi Kuvat Newsboys.com

6

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com


KIVEEN KIR JOITETUT

KIVEEN KIR JOITETUT

KIVEEN KIR JOITETUT

Jumala tässä ja nyt? Joskus teemme yksinkertaisista asioista vaikeita. Ajattelemme, että Jumalan kohtaaminen vaatii jotain erityisiä harjoituksia tai gurun neuvoja. Tosiasiassa Jumalan kohtaaminen on helppoa. Ainoa este on haluttomuus kohdata hänet. Tai väärä käsitys siitä, mitä Jumalan kohtaamisen pitäisi olla. Kohtaaminen on helppoa Meillä saattaa olla pelkoja siitä, että emme onnistu kohtaamaan Jumalaa. Joillakin Raamatun henkilöillä oli pelko, ettei kohtaamista voi välttää! Psalmissa 139 kuvataan sitä, että Jumalaa ei voi paeta mihinkään. Ei ole paikkaa, jonne Jumala ei pääsisi, sillä hän on kaikkialla. Jumalan kohdataksesi sinun ei siis tarvitse matkustaa mihinkään. Hän on koko ajan lähelläsi. Samassa psalmissa sanotaan myös, että ”kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä Herra et tuntisi”. Hän kuulee kaiken, mitä sanot. Hän myös tietää kaiken, mitä ajattelet! Päässäsi ei liiku mitään, mitä pystyisit pimittämään häneltä. Niinpä yhteyden ottaminen Jumalaan ei ole vaikeaa. Riittää kun ajatuksissasi sanot hänelle jotain, ja hän kuulee sen. Voit milloin ja missä vain kääntyä hänen puoleensa ja hän on aina kuuloetäisyydellä, kohdattavissa. Rukouksen kanava on aina auki.

Oletko halukas kohtaamaan? Joillakin Raamatun henkilöillä oli tarve paeta Jumalaa. Myös nykyaikana moni pysyttelee etäällä Jumalasta ja elää aivan kuin häntä ei olisi olemassakaan. Miksi? Siksi, että jos Jumala tietää minusta kaiken, hän tietää myös sen, että olen syntinen. En voi millään puolustella pahoja tekojani, vaan joudun niistä tilille. Jeesus sanoo, että juuri tämä on syynä siihen, miksi ihmiset eivät halua yhteyttä Jumalaan: ”Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi” (Joh 3: 20). Ihmiset pelkäävät Jumalan paljastavaa valoa ja sitä, että heidän pahuutensa tulee ilmi. Näin synti erottaa ihmisen ja Jumalan toisistaan.

Raamatun sanoma on, että Jumala haluaa olla meihin yhteydessä vaikka olemmekin syntisiä. Siksi hän lähetti Jeesuksen maailmaan, sovittamaan syntimme. Jeesuksen ristinkuolema hyvitti pahat tekomme, ja me voimme saada ne anteeksi. Vaatii kuitenkin rohkeutta kohdata oma syntisyys eli astua Jumalan valon paljastettavaksi. Muistan, että kun lapsena olin tehnyt jotain väärää, ei todellakaan tehnyt mieli mennä kertomaan sitä isälle. Pelkäsin, että siitä tulee rangaistus. Mutta sitten kun kerroin, tuli helpottunut olo. Useimmiten isä antoi sen vielä anteeksi,

eivätkä pahimmat pelkoni toteutuneet. Samoin Taivaan Isän eteen meneminen voi pelottaa. Raamattu kuitenkin kertoo, että hänkin antaa meille synnit anteeksi, kun sitä häneltä pyydämme. Jumalan voi siis kohdata kääntymällä hänen puoleensa siinä missä on, omana itsenään. Raamattu lupaa, että joka kääntyy hänen puoleensa saa synnit anteeksi ja löytää todellisen yhteyden Isään Jeesuksen kautta. Tämä voi tapahtua rukouksessa vaikka nyt heti. Voit rukoilla Jumalaa

Raamatun sanoma on, että Jumala haluaa olla meihin yhteydessä vaikka olemmekin syntisiä. antamaan syntisi anteeksi Jeesuksen ristin perusteella. Samalla voit rukoilla, että Jeesus tulisi elämääsi ja muuttaisi sydämeesi asumaan. Ja lupauksensa mukaan hän tulee. Jeesus sanoo, että hän koputtaa meidän sydämemme ovella ja haluaa tulla elämäämme. Samassa kohdassa Jeesus lupaa, että jos joku kuulee tämän ”koputuksen”

ja avaa oven, niin hän todella tulee sellaiseen sydämeen (Ilm. 3: 20).

Väärät käsitykset Mitä tämä Jumalan kohtaaminen tarkoittaa käytännössä? Minulla oli ennen vääriä käsityksiä siitä. Niiden takia kesti melkein vuoden ennen kuin tajusin kohdanneeni hänet. Syy oli se, että kuvittelin Jumalan kohtaamisen olevan aina jotenkin ihmeellinen kokemus. Niinpä sitten kerran oikein polvistuin vuoteen äärelle ja lausuin hurskaimmat sanat, jotka vain osasin asian ilmaistakseni. Ja arvaat varmaan, mitä tapahtui. Ei yhtään mitään! Seuraavat kaksi viikkoa rukoilin samoin sanoin joka ikinen ilta ja tulos oli aina sama. Lopulta pettyneenä kyllästyin ”manaamiseen” ja jätin asian sikseen. Ehkä Jumala vain ei ole kiinnostunut minusta, ajattelin. Noin puolen vuoden kuluttua rukouksistani tapahtui jotain merkittävää. Oli ihan tavallinen aamu, kun nousin kouluun ja raahauduin bussiin. Yhtäkkiä kesken bussimatkan mieleeni lennähti ajatus, joka räjäytti tajunnan. Ajatus oli: ”Ei hitto, mähän oon uskovainen!” Tajusin, mitä minulle oli tapahtunut. Listasin mielessäni asioita: käyn seurakunnassa, rukoilen joka päivä, luen jopa välillä Raamattua, ja uskon kutakuinkin kaikkiin keskeisiin Raamatun totuuksiin. Oivalsin, että kuvailen juuri itselleni sitä, millainen uskovainen ihminen on. Ihminen, jolla on yhteys Jumalaan. En vain ollut ymmärtänyt sitä, koska kuvittelin sen olevan jotain ihan muuta. Nyt vuosia myöhemmin uskon yhä, että Jumala kuuli nuo rukoukseni vuoteen äärellä. Hän vastasi niihin ja muutti elämäni. Silloin en kokenut mitään ja silti Jeesus tuli elämääni. Noiden aikojen jälkeen olen kokenut myös Jumalan yliluonnollista läsnäoloa. Hän on tuntunut läheiseltä ja todelta. Mutta hän on kanssani ja kuulee kaikki rukoukseni myös silloin kun en koe mitään ihmeellistä. Tiedän sen siitä, että hän on itse luvannut olla kanssani kaikki päivät maailman loppuun asti. Timo Pöyhönen Tampereen seurakunnan pastori Kuvat SXC Kuvankäsittely Saara Räty

Nuotta 11/2006

7


Kun näyttelemisestä ja draamasta kiinnostuneet kristityt nuoret naiset törmäilivät toisiinsa, syntyi ketjureaktion seurauksena teatteriryhmä NutTura. Pian kaksi vuotta täyttävä kokoonpano kiertää esiintymässä ympäri maan tehden teatteria tutuksi seurakunnissa. Nuotta tapasi NutTuran Päivin, Tarjan, Annan ja Kirsin.

NutTura levittää evankeliumia teatterin keinoin

8

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com

N

utTuran porukassa vaikuttaa taustoiltaan monenlaisia ihmisiä: näyttelijättäristä löytyy kulttuurintuottaja, keramiikkakäsittelijä, useampi sosionomi ja yksi nukketeatterintekijä. Toistaiseksi sekalaisen seurakunnan taiteellinen yhteistyö on sujunut hienosti. Keikkoja on riittänyt, ja tytöt ovat saaneet esityksistään rohkaisevaa palautetta.

Yhdessä oman näköistä – Jokainen meistä on pitkään halunnut tehdä teatteria, mutta ennen NutTuran perustamista emme olleet löytäneet itsemme näköistä paikkaa toteuttaa haaveita, kertoo Päivi. – Onneksi sitten erilaisissa tilanteissa tapasi ihmisiä, joita kiinnostivat samat asiat. Aluksi vähän testailtiin, että sovittaiskos yhteen, ja siitä homma pyörähti käyntiin. NutTura on sellainen ketjureaktio, Anna jatkaa.


NutTura = Anna Lamberg, Päivi Kallio, Sanna Matikka, Anni Pitkänen, Kirsi Neuvonen ja Tarja Tolvanen.

Usko on osa meitä

Tulevat keikat: Maata Näkyvissä -festarit: Teatterilava + K-8-kanava, Turku 9.–10. 2. Helmi-tapahtuma, Kannus 9.–10. 3. Maata Näkyvissä -leiri, Karkku 18. 11.

www.nuttura.net

NutTurassa kaikki tekevät kaikkea. Teatteriryhmän jäsenet toimivat tasapuolisesti paitsi esitystensä näyttelijöinä, myös käsikirjoittajina, lavastajina ja puvustajina. Ohjauskin sujuu yhteistyönä. Tyttöjen mielestä ohjaus on kuin bändisovitusten tekemistä. Tarkoituksena on saada kässärin tekstit näyttämölle sopiviksi. – Toisinaan olemme pyytäneet ohjaukseen apua eri teatterialan ammattilaisilta, mutta toisaalta ollaan kyllä oikein tyytyväisiä siihen, että NutTura on meidän ohjaaja, Anna sanoo.

NutTuran toiminta-ajatuksena on tehdä teatteria mahdollisimman yleisölähtöisesti. Yleisöllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa esitysten ideointiin, sillä teatteriryhmän esitykset ovat tähän mennessä olleet tilaustöitä. Kenenkään toisen hyppynarua tytöt eivät omien sanojensa mukaan silti teatteria tehdessään hyppää. Heille NutTura on oma ja tarkoin harkittu projekti, jossa myös jäsenten arvomaailma tulee näkyviin. – Emme halua jättää itsestämme epämääräistä vaikutelmaa. Tekemämme esitykset ovat lyhyitä, ja perussanottava pitää sanoa lyhyesti ja selkeästi. Usko on osa meitä ja tulee kyllä ilmi. Uskon näkyminen esityksissämme on tietoinen valinta, ja pidämme usein yllä hengellistä kontaktia yleisöön esitysten jälkeenkin esimerkiksi hartauksiin osallistumalla, Tarja kertoo. NutTuralaisten mielestä ei ole olemassa jakoa kristillisen ja muun taiteen välillä. Kristittyjä taiteilijoita sen sijaan tunnetusti on. Teatterialalla esikuvia saisi vain olla enemmänkin. Tytöt vertaavat teatterin tekemistä autotallibänditreeneihin eivätkä itse tiedä, miksi teatterin tekeminen ei voisi olla samalla tavoin spontaania. – Teatteria vierastetaan suotta, ja ihmiset ajattelevat turhaan, etteivät ymmärrä siitä mitään. Koska kulttuuri on ihmisiä varten, kynnystä sen tekemiseen tai siitä nauttimiseen ei pitäisi olla, Päivi sanoo. Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuvat Sirpa Kinnunen


A SIANTUNTI JAN VA STA ANOTOLL A

KATSO, MITÄ TSOT Ä KA KATSOT Satakuntalainen pastori Timo Nisula vastaa kysymyksiin elokuvista.

Millainen on rakentava elokuva? – Rakentava elokuva tarkoittaa sitä, että seuraavanakin päivänä muistaa, mitä siinä sanottiin. Se käynnistää ajatusprosessin. Toinen asia onkin, tarvitseeko elokuvan olla rakentava. Jos elokuva kertoo hyvän tarinan, se virkistää mieltä samalla tavalla kuin hyvä ruoka. Itse katson elokuvia viihtyäkseni. Henkistä ravintoa kannattaa kuitenkin etsiä myös muualta.

Millaisen kuvan amerikkalaiset teinileffat antavat ihmisestä? – Yleisesti voi sanoa, että niiden ihmiskuva on aika tyhmistävä. Elokuvilla on usein yksioikoinen tapa kertoa, että ”tätä kannattaa tavoitella ja tällaiset ovat niin kuin lame”. Teinielokuvilla on usein pakkomielle irtosuhteiden tavoitteluun ja kaipuu romanttiseen rakkauteen, joka ylittää kaiken muun. On ilmeistä, ettei elämä ole sellaista kuin tällaisissa elokuvissa. Mielikuvien voimaa ei kuitenkaan voi aliarvioida – eihän elokuvia tehtäisi, ellei niitä mentäisi katsomaan.


Voiko elokuvan katsominen olla vaarallista? – Elokuvat ovat samanlaisia kuin ihminen: sekoitus luotuisuutta ja langenneisuutta. Ihminen on samalla ainutlaatuinen Jumalan luomus ja langennut syntinen. Ei siis mielestäni pidä sanoa, että toiset elokuvat olisivat hyviä ja toiset huonoja, koska kaikki ovat ihmisen käsialaa ja kaikesta löytyy jotakin hyvää. Leffoihin ei tarvitse suhtautua varovasti tai torjuvasti, mutta kaikkea kannattaa kuitenkin koetella ja pitää se mikä on hyvää (1. Tess. 5: 21).

Onko väärin katsoa elokuvaa, jonka perusidea on Raamatun vastainen? – Vaikea vastata. Luterilaisen perinteen pohjalta voi sanoa, että on varmaankin väärin jos sellaisesta nauttii. Toisaalta Paavali puhuu Raamatussa suunnilleen näin: ”Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei rakenna.” Ei siis välttämättä kannata kysyä, saako jotakin katsoa, vaan sen sijaan miettiä, tarvitseeko sitä katsoa. Laaduttomia elokuvia kun on kolmetoista tusinassa.

Kuinka elokuvia voi katsoa kriittisesti? – Jokainen elokuva on ihmisen tekele ja sitä voidaan arvioida järjellä. Kun elokuva pääsee levitykseen, on ohjaajalla ollut joku viesti, esimerkiksi sellainen kuin ”löydät onnen jos seuraat sydämesi ääntä”. Kannattaa kysyä itseltään kysymyksiä: mitä elokuvassa haluttiin sanoa, millaisia asioita pidettiin hyvänä, mille naurettiin? Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com Kuvat Andre Lubbe, Cathy Kaplan, Milica Sekulic, Sebas Pothe, Ivan Freaner, Omar Franco, Andy Atafiniak ja Mateusz Atroszko

Nuotta 11/2006




AC TION !

Ajatus uskon ja extreme-lajien yhdistämisestä voi tuntua keinotekoiselta. Miten ihmeessä usko kulkee mukana motocross-radalla tai skeittirampilla?

– Jumalan vauhtia harrastuksiin

M

itä erilaisemmat extreme-lajit kasvattavat suosiotaan nuorten porukoissa. Viime vuonna perustettu Godspeedverkosto kokoaa uskovat vauhtilajien harrastajat yhteen ja toisaalta rohkaisee työhön omilla harrastuspaikoilla. – Vuosien mittaan on Gospel Boarders -työn yhteydessä tullut esiin, että myös muiden extreme-lajien kuin lautailijoiden kristitylle verkostolle olisi tarvetta, Godspeedin perustajajäsen Sami Kemppainen taustoittaa. Gospel Boardersien lisäksi Suomessa on vaikuttanut HC-4G eli Hardcore for G-sus, kristittyjen maastopyöräilijöiden kerho.

Vauhti vastaan rauha Extreme-urheilusta tulee usein ensimmäisenä mieleen lajin vaarallisuus. – Media on pyrkinyt nostamaan esille extreme-lajien vaarapuolia, Sami Kemppainen huomauttaa. – Harrastuksissa, kuten kaikessa, on hyvä pitää maalaisjärki mukana ja edetä omien taitojen puitteissa. Mun ei ainakaan tarvii ottaa turhia riskejä, mutta uskoa sen sijaan haluun elää täysillä!

Vastoin median antamaa kuvaa äärimmäisen vaaran tavoittelun ei tarvitse olla extreme-urheilun tarkoitus. Monille vauhtiharrastaminen on elämäntapa. – Lajien piirissä pyörii ihmisiä, jotka yrittävät täyttää elämäänsä aina vaarallisemmilla ja vaarallisemmilla suorituksilla, eikä mikään riitä, Kemppainen kertoo. – Jos näiden rikkinäisten ja toisaalta etsivien ihmisten joukkoon menee extreme-harrastajia, joilla onkin rauha sydämessä, viesti voi olla tosi vaikuttava.

Rukoillen harrastuksiin Avain koko hommassa – uskon ja harrastuksen yhdistämisessä – riippuu elämänasenteesta. – Kyse on siitä, että antaa koko elämänsä Jumalan käyttöön, Kemppainen selvittää. – Harrastuksiin voi lähteä rukoillen ”jos tahdot käyttää mua, olen valmis”. Harrastuspaikoilla tulee usein yllättäviäkin kohtaamisia ja keskusteluja, joissa Jumala on mukana. Aina olo ei kuitenkaan ole kovin valmis. Silloin voi pyytää rohkaisua muilta samassa tilanteessa olevilta. Heitä löytää esimerkiksi Godspeedin kautta. Myös vaikka paidan kantaaottava logo tai viesti voi toimia hyvänä keskustelun avauksena kohtaamisessa. – Sydämen asenne on tärkein, Kemppainen kiteyttää.

ponnisteluihin austa matkasi un si i El d! ee ukaan). Godsp sananlaskun m (englantilaisen

2

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com


RINNE RINNETURMA OLI VIEDÄ SAMIN JÄRJEN Godspeed-yhtiön alkutaival oli takkuinen ja vastoinkäymiset tuntuivat tyrehdyttävän koko projektin kasaan ennen kuin se ehti kunnolla käynnistyäkään. Tammikuussa 2005 Sami Kemppainen oli Ranskassa tutustumassa kansainvälisen kristittyjen harrastusyrityksen, Eternal Ridersin, toimintaan. Matkalla käytiin tietenkin myös laskettelemassa. – Joku laski kovaa suoraan minua päin rinteessä ja loukkaannuin rysäyksessä pahasti. Polvi ja nilkka vääntyivät, olkapää murtui ja hampaat tuli poskesta läpi, Sami luettelee. Samin tutustumismatka keskeytyi, kun hänet piti kiidättää Suomeen sairaalahoitoon. – Loukkaantuminen oli tosi paha takaisku, sillä työkykyni meni moneksi kuukaudeksi. Suunnitelmia kehiteltiin silti eteenpäin, hän kertoo. Ensimmäinen rinnetapahtumakin saatiin järjestettyä Godspeedin pelinavaukseksi, mutta vastoinkäymiset jatkuivat. Samille tuli yllättäen aivotoimintahäiriö, jonka ilmeisesti rinteessä saatu täräys oli käynnistänyt.

– Sain muistihäiriöitä ja käyttäytymiseni alkoi muuttua oudoksi, Sami kuvailee oireita. Hän joutui jälleen sairaalaan ja sairaslomalle yli vuodeksi. Samaan solmuun kasautuivat myös taloudelliset vaikeudet. – Tuntui, että kaikki vietiin pois. Hyvä puoli oli se, että oli helppo heittäytyä luottamaan Jumalan huolenpitoon, kun ei elänyt enää millään tasolla maallisten asioiden varassa. – Rukoilin kovasti. Tänä keväänä sain sitten ison rukousvastauksen, kun entuudestaan täysin tuntematon lautailua ja kiipeilyä harrastava kaveri, Jukka Tallinen, otti minuun Itävallasta yhteyttä ja tiedusteli, olisiko jotain, missä voisi auttaa. Asiat lähtivät rullaamaan tiiviin rukouksen ja sähköpostiyhteyden voimin. Kesällä valmistuivat Godspeedin nettisivut ja syksyn aikana GS on ollut mukana erilaisissa tapahtumissa ja luonut monenlaisia kontakteja. – Kaikki asiat eivät ole vieläkään ratkenneet. Isompia ja pienempiä ihmeitä tässä on tullut nähtyä niin paljon, että niistä on tullut oikeastaan osa normaalia elämää. Itsellä on vaan älytön rauha siitä, että Jumala pystyy kyllä järjestään ihan mitä vaan! Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Kuvat Hagit M., Aksel Tacksann, James O., Curtis Fletcher, Alexey Korolev ja Sami Kemppainen

Nuotta 11/2006

3


M A ATA NÄK Y VISSÄ Maata Näkyvissä -festarit on kasvanut vuosien aikana valtavaksi tapahtumaksi. Kävijöitä festareilla on vuosittain noin 11 000. Talkoolaisia tapahtuma tarvitsee toimiakseen yli tuhat. Nuotta tutustui heistä neljään. Riikka Karhula, ruuanjako ja narikka Lohtajalta kotoisin oleva Riikka on ollut festareilla kolme kertaa. Viime vuonna hän oli ensimmäistä kertaa töissä talkoolaisena. – Olin jatkoriparilla, kun siellä kysyttiin, olisiko kiinnostuneita tulemaan festareille töihin. Sitä kautta päädyin sitten ruuanjakoon. Myöhemmin syksyllä toisella leirillä kyseltiin työntekijöitä narikkaan, ja menin sitten siihenkin, Riikka kertoo päätymisestään festaritalkoolaiseksi. Ruuanjaossa Riikan töihin kuului makkaraja juustosiivujen jakaminen ruokalinjastolla nälkäiselle festariväelle. – Yhdellä iltapalalla kävi niin, että piti siinä kiireessä saada uusi juustopaketti auki. Hakkasin sitä kertakäyttöhaarukalla, ja eräs lähellä ollut tyyppi alkoi kannustaa tosissaan, että ”hyvä! lyö sitä! tapa se!”, kertoo Riikka. Tilanne tuntui kovin koomiselta. Toinen asia, mikä Riikkaa on jäänyt hymyilyttämään, on se, että päätöksen tekeminen näyttää nälkäisenä olevan kovin vaikeaa. Usein käy niin, että kun jonossa olijalta kysyy haluaako tämä juustoa vai makkaraa, yhden vai kaksi viipaletta, niin vastauksena kuuluu ”joo”, ”ihan sama” tai ”päätä sä”. Narikassa Riikan töihin kuului ottaa vastaan ihmisten takkeja ja kasseja, vaihtaa ne narikkalipukkeeseen, ja taas illalla toisinpäin. – Kerran eräs tuttu tyyppi, joka oli edellisessä vuorossa narikassa hommissa, tuli narikkalapun kanssa hakemaan takkiaan. Kaverini otti lapun ja lähti etsimään sitä, mutta ei löytänyt kyseisestä

HAUSKAA naulasta mitään. Hän oli aivan paniikissa, että mitäs nyt tehdään. Sitten takkia hakeva tyyppi alkoi nauraa ja kertoi, että hän oli huvikseen napannut mukaansa yhden lapun ja ajatellut tehdä käytännön pilan, Riikka kertoo tapauksesta, jolle on monia kertoja jälkeenpäin naurettu. Talkoohommissa oleminen on Riikan mielestä ihan oikeasti tosi hauskaa. – Siinä saa olla itse tekemässä festareita ja nähdä paljon tyyppejä, se on hienoa, sanoo Riikka, jonka voi tänäkin vuonna bongata Messukeskuksen narikasta.

Petri Pihlajanmaa, järjestyksenvalvonta Nummelasta kotoisin oleva Petri oli vuonna 2004 ensimmäistä kertaa festareilla. Tuolloin hän oli armeijassa, ja tuttu kaveri, joka oli siellä varusmiespappina, pyysi lähtemään mukaan festareille hommiin. Joka vuosi festareilla on myös varusmiehiä esimerkiksi järjestyksenvalvontahommissa. – Se tuntui silloin oikein hyvältä tavalta viettää viikonloppua. Ja sille tielle Petri jäi. Siitä lähtien Petrin on voinut nähdä keltaisissa järjestyksenvalvojaliiveissään festareiden ihmismassan keskellä. – Työhön kuuluu monenlaista. Teemme turvatarkastuksia, katsotaan että ihmisillä on siellä turvallista olla. Varmistamme ettei väki hillu vaarallisesti käytävillä tai portailla ja että poistumistiet ovat vapaat. Me pidämme huolen siitä, että siellä ei riekuta ja pilata muiden hauskuutta, ker-

4

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com

too Petri järjestyksenvalvojan työstään. – Homman nimi on siis lyhykäisyydessään se, että me pidämme huolen siitä, että kaikilla on kivaa, hän lyhentää. Mitään erityisiä kommelluksia Petri ei matkan varrelta muista. – Mä vaan tykkään siitä hommasta. Työ on omalla tavallaan palkitsevaa, kun tietää että tekee ja auttaa, jotta muilla olisi hauskaa, Petri pohtii. Ja mitä ilmeisimmin Petri tosiaan pitää hommasta, sillä tänä vuonna hän valmistautui hommaan oikein kunnolla käymällä järjestyksenvalvojakurssin.


Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com Kuvakollaasi Tea Ikonen

T YÖNTEKOA

Olli Jääsaari, mainostiimi Turkulaisen Olli Jääsaaren festarityöt alkavat jo ennen itse tapahtumaa. Ensin Olli kerää mainostiimiin väkeä, ja lähempänä festareita aloitetaan tositoimet. – Mainostiimissä meidän tehtävä on levitellä mainosjulisteita ympäri kaupunkia ja kiinnittää banderolleja paikoilleen ylikulkusilloille. Meitä on siinä julisteiden liisteröinnissä mukana suunnilleen kuusi tyyppiä ja banderollien kiinnittämisessä reilu kymmenen tyyppiä, Olli kertoo. – Esimerkiksi banderollit kiinnitetään paikoilleen pari viikkoa ennen festareita ja annetaan olla paikoillaan kunnes sitten festareiden päätyttyä käydään sunnuntai-illalla keräämässä ne pois, hän jatkaa. Koska mainostiimin työt tehdään ennen ja jälkeen festaritapahtuman, ei Olli ole halunnut jäädä toimettomaksi itse tapahtumankaan aikana. – Viime vuonna olin mainoshommien lisäksi myös tykkimiehenä, hän kertoo. Tykkimiehet eivät siis ammu festarivieraita tykeillä, vaan pitävät ruokaa lämpimänä suurissa ruokatykeissä. – Homma on tosi hauskaa, vaikkakin aika raskasta. Siinä kokee tekevänsä jotain hyödyllistä, kun monta tuhatta ihmistä saa ruokaa, Olli sanoo. Mikä sitten on ollut parasta festarihommissa? – Esimerkiksi se, kun joku ohikävelevä huikkaa mennessään kiitoksen, se tuntuu ihan sairaan hienolta. Toinen juttu, mikä tulee mieleen, on se, kun olimme tykkimiehinä tehneet pitkät päivät, ja pomo antoi lopuksi suklaapatukat, Olli kertoo. Tänäkin vuonna voit zoomata Ollin festareilla sekä mainoksia levittämästä että ruokatykin vierestä.

Laura Laato, lipunmyynti Turkulainen Laura oli festareilla ensimmäistä kertaa jo vuonna 2001 ihan vain tutustumassa tapahtumaan. Pari vuotta sitten hän työskenteli festareiden lipunmyynnissä ja viime vuonna hän aloitti yhtenä festareiden lipunmyynnin vastuuhenkilönä. – Mua pyydettiin hommaan, ja se kuulosti mielenkiintoiselta. Lipunmyynnin lisäksi olen ollut myös infotiimissä, Laura kertoo työhistoriaansa festareiden talkoolaisena. Lipunmyynnin vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu monenlaista. – Työtehtävänäni on neljän muun vastuuhenkilön kanssa rekrytoida ja kouluttaa lipunmyyjät

ja infotiimiläiset. Me myös vastaamme, että festarivieraat saavat haluamansa liput, lippupaketit ja rannekkeet. Sen lisäksi, että toimimme festareilla, työhön kuuluu myös etukäteishommia, esimerkiksi puhelinpäivystykset varauksia varten, Laura kertoo työstään. – Tämä on minun tapani tehdä Jumalan valtakunnan työtä, hän sanoo. Tämän vuoden festareita Laura odottaa innokkaana ja luottavaisin mielin. Festareilla on yleensä aina iloinen meininki. – Festareilla törmää yhtenään vähän kaikenlaisiin pieniin ja hauskoihin kommelluksiin, jotka omalta osaltaan luovat festaritunnelmaa ja tuovat iloista mieltä, Laura sanoo. – Sellaisia tilannetapauksia, jotka aina sillä hetkellä naurattavat, hän täsmentää.

Nuotta 11/2006

5


ä ä pi n Sä JA

MINÄ JA Nuotta, nuoren seurakunnan sanoma, tarjoaa kuukausittain painavaa asiaa, parhaita uutisia, kuumimpia haastatteluja ja päivänpolttavia puheenaiheita. Mutta pysyykö Nuotta ajan hermolla? Onko lehdessä potkua? Tästä voit lukea neljä kovaa mielipidettä aiheesta ”nuorisotyö ja Nuotta”.

TOSIJUTTUJA Johanna Aaltonen, HB:n solisti Johanna Aaltonen on sitä mieltä, että uskonasiat ja seurakunta eivät ole vain vanhoja ihmisiä varten. – Myös me nuoret tarvitsemme Jeesusta ja oman paikkamme seurakunnan toiminnassa kasvaaksemme uskossa ja hänen tuntemisessaan, sanoo Johanna. – Nuortentoiminta on myös tosi hauskaa. Eikä ole ollenkaan hullumpaa, että on kivaa ja saa kavereita, voi vaihtaa ajatuksia toisten kanssa ja saada vahvistusta uskolle, Johanna vielä listaa nuoren seurakunnan parhaita puolia. – Nuotta on pirteä ja asiallinen nuorten kristittyjen lehti, kuvailee Johanna. – Olen yleensä tykännyt sekä sen sisällöstä että ulkonäöstä. Eli mainio paketti kokonaisuudessaan, hän jatkaa. No kannattaako Nuottaa sitten tilata? – Kannattaa ihmeessä, vastaa Johanna. – Mikäli yhtään kiinnostaa lukea asiaa ja opetusta uskosta ja yleensä kristittynä nuorena elämisestä, niin kannattaa. Lisäksi on myös bändihaastatteluja ja muuta erimukavaa, hymyilee Johanna.

Myös me nuoret tarvitsemme Jeesusta ja oman paikkamme seurakunnan toiminnassa kasvaaksemme uskossa ja hänen tuntemisessaan. Johanna Aaltonen

Nuotasta saa tietää paljon tärkeistä asioista ja sitä lukiessa oppii uusia asioita. Anna Majatie

Juha Tapio, laulaja Nuotta tekee omalta osaltaan nuorisotyötä. Juha Tapio pitää nuorisotyötä lapsityön ohella töistä tärkeimpänä, sillä hän toteaa sen olevan tulevaisuuteen panostamista. – Nuotta-lehti on jo melko kauan ollut yllättävänkin vahvassa roolissa ylläpitämässä ja vahvistamassa kristillistä nuorisokulttuuria ja -identiteettiä, Juha Tapio pohtii. – Mielessäni pyörii jostakin syystä ”kirjallisessa muodossa oleva nuortenilta”, Juha Tapio luonnehtii Nuottaa. No mikä olisi sitten syy, miksi Nuotta kannattaisi tilata itsellekin? – Vahva ja monipuolinen paketti, siinä se, toteaa Juha Tapio.

Nuotta on ”kirjallisessa muodossa oleva nuortenilta”. Juha Tapio

6

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com


eistä i

Juha Heinonen, SLEY:n nuorisotyönjohtaja – Elämme täällä taivasta varten. Taivaaseen pääsee, kun uskoo Jeesukseen. Tämä viesti pitäisi kaikkien ihmisten kuulla ja ottaa uskossa vastaan. Ja mikäli tämän kuulee jo nuorena, on se aina hyvä asia. Usko ei poista elämästä ongelmia, mutta se antaa paremmat eväät selvitä niistä. Evankeliumi on tässä maailmassa ainut tärkeä asia, ja on todella tärkeää kertoa siitä myös lapsille ja nuorille, miettii Juha Nuotta luo positiivista Heinonen nuorisotyön tehtävää. ja elämänläheistä Nuottaa Juha kuvailee peiliksi, joka vastakulttuuria, joka lähtee peilaa kristillistä nuorisokulttuuria. evankeliumin ilosta. – Se peilaa hyvin evankeliumin iloa, Juha Heinonen riemua ja lepoa nuorten kielellä ja nuorten maailmassa. Samalla se on hyvä äänitorvi vastavirtaan uiville kristityille ihmisille. Kristittynä eläminen on aina vähän vastavirtaan uimista ja vastakulttuuria. Mielestäni Nuotta luo positiivista ja elämänläheistä vastakulttuuria, joka lähtee evankeliumin ilosta, Juha kertoo ajatuksiaan Nuotasta.

– Ei ole helppoa elää kristittynä, eikä ole helppoa selvitä taivaan tiellä pystyssä liukastumatta. Jotta matka olisi pikkaisen helpompaa, me tarvitsemme hyvää evästä ja hyvää ravintoa, ja sitä Nuotta nuorille tarjoaa, sanoo Juha Heinonen.

Anna Majatie, 15-vuotias nuori Turusta – Koska nuorissa on tulevaisuus, toteaa Anna Majatie topakasti, kun häneltä kysyy, miksi nuorisotyö on tärkeää. – Jos kaikki nuoret olisivat uskossa, niin tulevaisuus voisi näyttää valoisammalta kuin nyt, hän pohtii. Anna ei ollut kuullutkaan Nuotta-lehdestä ennen viime kesän rippileiriä. – Olisi huippua, jos Nuotta olisi oikein todella tunnettu lehti. Nuotassa kerrotaan uskosta. Ehkä joku Nuottaa lukiessa saattaisi kiinnostua uskonasioista, miettii Anna. Itse hän on nyt ollut Nuotan lukijana puolisen vuotta. – Kaikin puolin jees lehti, hän toteaa. – Nuotasta saa tietää paljon tärkeistä asioista ja sitä lukiessa oppii uusia asioita. Kannattaa tilata! hehkuttaa Anna.

Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com Kuvat Johanna Hakkari, juhatapio.net ja Anna Majatien arkisto

ÄLÄ RUK Rukoileminen on turhaa ja nöyryyttävää ajanhukkaa, koska Jumala ei kuule eikä ymmärrä. Tässä Nuotan vinkit mykkäkouluun.

Kukaan ei kuuntele rukouksia. Ei tosin ole aivan varmaa, millä tavalla kaiken näkevä ja kuuleva Jumala voi olla kuulematta vain silloin, kun hänelle nimenomaan puhutaan.

On ihan turhaa kertoa Jumalalle huoliaan. Mitäpä maailmankaikkeuden luoja ja iankaikkinen isä ymmärtäisi nuoren ihmisen vaikeuksista? Jumala oli Jeesuksessa tietysti kerran nuori itsekin, mutta hei, siitä on jo 2000 vuotta.

Rukous on kristityn hengittämistä, sanotaan, ja kukapa meistä ei joskus olisi kokeillut, kuinka kauan voi pidättää henkeään. On vain luontevaa rajojensa etsimistä tehdä sama hengelliselläkin tasolla. Jokapäiväisen leivän, kodin, vaatteiden, ystävien, varjeluksen, terveyden ja syntien anteeksiantamisen pyytäminen ja niistä kiittäminen ovat nekin kyllä kai ihan sinänsä tärkeitä juttuja, mutta asiat on pakko laittaa tärkeysjärjestykseen. Eihän tässä kiireisessä nykymaailmassa moiseen ole tuhlata minuuttiakaan päivässä. Viimeinen tuomio on tulossa kovaa vauhtia. Syytetyn jatkuva henkilökohtainen keskusteleminen tuomarin kanssa ennen oikeuden

ILE istuntoa sotii länsimaisen oikeusjärjestelmän periaatteita vastaan. Että pidetäänpä ne kädet siellä omilla puolillaan.

Rukoukseen kuuluu aina tietty nöyristely ja alistuminen Jumalan tahtoon. Nyt on aika lopettaa kaikki sellainen ja siirtyä uudenlaiseen, tasavertaiseen jumalasuhteeseen. Se voi olla tietysti hieman hankalaa, kun toinen suhteen osapuolista on iankaikkinen, pyhä ja kaikkivaltias ja toinen piskuinen, syntinen surkimus, mutta yrittänyttä ei laiteta. Frodo ei koskaan rukoillut, ja onnistui silti tuhoamaan sormuksen. Siis rukoilemisesta ei ole mitään hyötyä. Johannes Koskenniemi

Nuotta 11/2006

7


Ihkauudessa sarjassa käymme läpi teemoja, jotka liittyvät kristityn ihmisen elämäntaitoihin. Opetuksia voi käyttää joko ihan omin nokkinensa oman hengellisen elämän piristysruiskeeksi tai pohtia yhdessä toisten kanssa esimerkiksi oheismatskuna raamattutyöskentelyissä tai koulun rukouspiirissä. Opetuksen sisäistämiseksi kannattaa syventyä oheisiin raamatunkohtiin ja pohtia annettuja kysymyksiä. Ensimmäisessä opetuksessa tiiraamme elämän tarkoitusta. Ristin juurelta uskaltaa ponnistaa

3 KOVAA KUVAILE itseäsi ihmisenä. Missä olet hyvä? Onko sinulle helppoa vai vaikeaa myöntää olevasi lahjakas? – Halutessasi voit pyytää hyvää ystävää vastaamaan puolestasi. MISTÄ unelmoit? Jos sinun ei tarvitsisi miettiä toimeentuloa, mitä haluaisit tehdä? Miten voisit unelmasi avulla palvella Jumalaa ja lähimmäisiäsi?

seuraava lause. Elämäni tarkoitus on…

TÄYDENNÄ

M

iksi palloilen tällä telluksella? Mikä on elämäni tarkoitus? Tällaisia klassisia ja universaaleja kysymyksiä ihmiset ovat – iästään, ihonväristään, etnisestä taustastaan, sosiaalisesta asemastaan tai koulutuksestaan riippumatta – heittäneet ilmaan kautta historian. Filosofit kuten Platon, Aristoteles tai Sokrates ovat tarjonneet omat vastauksensa. Kuitenkin heidän pohdintansa ovat usein synnyttäneet vain lisäkysymyksiä. Elämän tarkoituksen metsästäminen ei ole simppeliä. Ammatinvalinta voi tuntua arpapeliltä, ja kun kuvaan lisätään puhe Jumalan suunnitelmasta pienen ihmisen varalle, korttipakka on viimeistään ihan sekaisin.

Rikkinäiseltä ei voi paljon odottaa

M

Vaimoni ja läheisemmät ystäväni tietävät, että en ole mikään tekniikan ihmelapsi. Siinä missä joku toinen nähdessään uuden teknisen härvelin tietää heti, mikä se on ja miten se toimii, itse seison lamautuneen avuttomana peukaloita pyöritellen. Tälle on tietysti omat syynsä. Olen jo kokoamisvaiheessa onnistunut särkemään niin monta liian kallista konetta, että nykyään haluan syystäkin tietää, miten vempaimet toimivat ennen kuin alan niitä käyttää, etten saa aikaan täystuhoa. Koska ihminen on miljardeja kertoja tavallisia koneita monimutkaisempi, ei ole ihme, jos elämämme tarkoitus on haussa. Sitä vaikeuttaa ratkaisevasti syntisyytemme. Kuka ylipäätänsä pystyy käyttämään viallista konetta? Jos esimerkiksi läppäri, jolla tätä juttua kirjoitan, menee epäkuntoon, vien sen huoltoon. Mikäli vika on pahanlainen, usein vasta maahantuoja kykenee saamaan koneen toimintakuntoon. Sama periaate pätee ihmisen elämään. Kukaan ei kykene ratkaisemaan omaa rosoisuuttaan ja ongelmiaan itse. Tarvitaan valmistajan apua.

8

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com

Elämän tarkoitus avautuu ristintyön kautta. Jeesus kuoli ristillä maailman syntien tähden ja palautti ihmisen takaisin yhteyteen Luojansa kanssa. Jokaisen ihmisen elämän suurin aarre onkin syntien anteeksisaaminen ja Jumalan lapseksi pääseminen. Kun uskomme Jeesukseen, Jumala saa sen osan elämässämme, joka oikeutetusti kuuluu hänelle. Samalla elämää ja sen tarkoitusta vääristävät voimat selätetään ja Jumalan Henki alkaa ohjata ihmistä kohti elämän alkuperäistä tarkoitusta. Samoin kuin jokainen ihminen on erilainen luonteeltaan ja lahjakkuuksiltaan ja jokaisella on erilaisia mielenkiinnonkohteita ja unelmia, myös jokaisen ihmisen elämän tarkoitus on erilainen (Ps. 139: 13–16). Kun tutustumme itseemme – persoonallisuuteemme, lahjakkuuteemme, unelmiimme ja heikkouksiimme – saamme käsityksen siitä, mitä merkitsee olla juuri minä (Jer. 1: 5). Elämän tarkoitus rakentuu aina identiteettimme ympärille. Jumala ei ole luonut meistä vain huvikseen sellaisia kuin olemme. Auttaa jos mietit kolmea oheista seikkaa.

ONNEKSI OLKOON – OLET LAHJAKAS!

Lähimmäisemme voivat olla joskus pirullisen päteviä lamauttamaan itsetuntomme. Harva asia painaa päätämme yhtä paljon alaspäin kuin kriittiset ”susta ei ole mihinkään” -kommentit tai -asenteet. Jos elämässämme on myönteisen palautteen ja kannustamisen vaje, voi puhe lahjakkuudesta kuulostaa kuin vieraalta kieleltä. Usein liitämme lahjakkuuden lavaleijoniin ja muihin julkimoihin, jotka tunnetaan oman alueensa superosaajina. Entä jos minä en ole pikkusibelius tai luokan priimus, vaan ainoastaan itseeni ja omiin taitoihini karvaasti pettynyt ihmispahanen? Jumalalla ei ole rankinglistaa. Jokainen on hänelle yhtä rakas, yhtä arvokas ja yhtä hyödyllinen. Jumalan sanan mukaan jokainen on myös lahjakas omalla tavallaan, vaikka sitä ei hehkutettaisi lehtien etusivuilla. Tärkeintä ei ole lahjojen suuruus tai pienuus, vaan niiden uskollinen käyttäminen (Matt. 25: 14– 30)! Luonnonlahjat ovat sellaista lahjakkuutta, joka on nähtävissä meistä jo syntymästämme saakka; ne ovat kiinteä osa sitä, millaisia olemme. Luonnonlahjoista tulee armolahjoja sen kautta, että annamme ne Jumalan käyttöön. Luonnonlahjojen lisäksi Jumala antaa kristityille erityisiä armolahjoja – luontaiset kykymme ylittävää lahjakkuutta palvella Jumalaa ja hänen seurakuntaansa.

e n e n i o k o k n u

MIKÄ SE


S UURIA JA PIENIÄ UNELMIA

Erilaisuutemme tulee esille myös siinä, mistä asioista olemme luonnollisesti kiinnostuneita. Mieti vaikka itseäsi. Millaisia kirjoja tai lehtiä sinä luet? Entä mistä unelmoit? Mikä on unelmiesi ammatti ja miksi? Mitä tekemällä voisit kuvitella olevasi kaikkein tyytyväisin? Vanhassa testamentissa kerrotaan Joosefista, jolle Jumala antoi jo murrosikäisenä suuria unelmia hänen johtajantehtäväänsä koskien (1. Moos. 37: 5–11). Vaikka unelmien toteutuminen kesti vuosia, ne muhivat jo nuorena Joosefin sisällä. Unelmamme kertovat meistä. Tietenkään kaikki unelmamme eivät ole sellaisenaan Jumalan puhetta. Siksi niitä täytyy tarkastella Jumalan sanan pohjalta. Onko unelma yhdenmukainen Raamatun sanan kanssa? Onko sillä iankaikkinen merkitys? Voinko palvella Ju-

l e n

MEG AR A A MIS malaa ja lähimmäisiäni unelmieni toteutumisen kautta? Liian usein ajatellaan, että Jumalan palveleminen liittyy seurakunnallisiin hommiin papeista kanttoreihin ja nuorisotyöntekijöihin. ”Tavallisissa” duuneissa toimivat kristityt ovat näin kakkosluokan kansalaisia, jotka voivat ainoastaan palvella Jumalaa seurakunnassa vapaa-aikanaan. Jumalan sana opettaa kuitenkin toisin! Esimerkiksi Daniel ystävineen toimi Babylonian jumalattomassa hovissa. Siellä he säilyttivät uskonsa ja palvelivat Jumalaa. Olipa unelma-ammattisi minkälainen tahansa, se voi olla paikka, jossa saat olla täysillä Jumalan asialla! Anna koko elämäsi elävänä uhrina Jumalan palvelukseen (Room. 12: 1). Olet ainutlaatuinen paketti. Sinussa on jotain, mitä tämä sukupolvi tarvitsee. Älä yritä olla toisenlainen kuin se, millaiseksi sinut on luotu!

ä äm

Spotti • Kaikkien ihmisten elämällä on tarkoitus. • Olemme kaikkein onnellisimpia, kun •

toteutamme elämämme tarkoitusta.

Ihminen on luotu Jumalan yhteyteen. Tarkoitus avautuu, kun ymmärrämme, millaisiksi meidät on luotu. Jumalan Henki kulkee rinnallasi ja johdattaa. Usein Jumalan johdatus tulee ihmisten kautta.

JUMALA TOIMII SEURIKSELLA

N… I K N O N E T T I S S U KÄ SEN TARKOIT

Oman elämän tarkoitusta ei tarvitse pähkäillä pelkästään omassa päässä. Vanha hengellinen viisaus on se, että seurakunta vahvistaa ihmisen sisäisen kutsumuksen. Ei ole pahitteeksi aika ajoin kertoa oman elämän suurista ja pienistä kysymyksistä vanhemmille kristityille ja pyytää vaikka rukousta. Kysyvä ei tieltä eksy ja neuvonantajien paljous tuo siunauksen. Pyhä Henki on rinnalla kulkija. Henki on puolellasi ja enemmän kuin halukas johdattamaan sinua. Apostolien teoissa kerrotaan, miten Paavali ja Barnabas ymmärsivät hengellisen kutsumuksensa juuri sen kautta, kun Pyhä Henki puhui seurakuntalaisille heidän tehtävästään (Apt 13: 1–3). Elävä Jumala toimii seurakuntansa keskellä. Kun pohdit elämäsi tarkoitusta, tee sitä seurakuntayhteydessä. Älä myöskään ota aiheesta turhia paineita. Palvele Jumalaa niillä lahjoilla ja sillä veikeällä persoonallisuudella, joka sinulle on annettu. Samalla ole avoin ja rukoile. Jumala toimii usein salassa ja hiljaa. Korvat siis auki oikealle taajuudelle – taivaasta tuulee!

RUKOUS Isä, kiitos että olet luonut minut ihmeelliseksi. Silti minun ei ole aina helppoa hyväksyä itseäni. Aika ajoin tunnen keräilykappaleen sijasta olevani vain liukuhihnatuote. Kiitos, että näet toisin! Olet osoittanut suurinta mahdollista arvostusta minuuttani kohtaan poikasi ristinkuoleman kautta. Auta minua näkemään itseni oikein ja samalla huomaamaan elämäni ainutlaatuisuuden. Vain sinussa elämäni löytää tarkoituksensa. Kiitos, että olet kanssani. Tahdon kohottaa pääni. Amen. Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Kuva Yarik Mission

Nuotta 11/2006

9


Pi

SEURISKAVERI

n e n o m h u K i lv

TÄRKEINTÄ MINU

LLE:

Tulee vaan missivasta uk mutta varmaan kaikk sia mieleen, i sellaiset asiat, joita pitää itsestääns elvyyksinä.

MINUN ON VAIKE

A PUHU

Ystävien kanssa on he A: lppoa puhua mistä vaan! VAIKUTTAVIN EL OKUVA:

Vuosi nuoruudestani . HAUSKIN NETTISI VU

salakuunneltua.fi PÄÄDYIN SEUR AK

UNTANU

va Mun ku

SEUR AKUNNASS

A:

KARINUO

Keskiviikkona raam RTEN VIIKKO: is, olo- ja ylistysilta, lau perjantaina antaina nuortenilta. Plus isoskoulutusta, nuortenleirejä ja kerhonohjausta. USKO ON MINULL

E:

Vielä isompi osa elämä semmin aatellut. Nyt ä kuin oon aikatiedän, että elämällä on joku tarkoitus ja saan pelastuksen.

Kuhmonen

IKÄ: 6 SEURAKUNTA: Nastola LUONTEENI:

Tuttujen kanssa olen aika sosiaalinen, mutta isossa porukassa varovaisempi. Yritän olla ystävällinen kaikille tasapuolisesti. Jos oon jotain mieltä, mun päätä ei helposti käännetä.

OLEN VAKUUTTUNUT JUMAL AN RAKKAUDESTA, KOSKA:

Mä vaan uskon ja tiedän, että se on totta. Oon tajunnut tän vuoden aikana ihan kunnolla, että tässä on järkee. Ennen riparia en puoleen vuoteen uskonut Jumalaan ollenkaan, mutta riparilla sain tavallaan lapsuuden uskon takaisin. IHAILEN:

VAPAA-AIKA KULUU:

Ystävällisyyttä, iloisuutta, avoimuutta ja sosiaalisuutta.

MINUSTA TULEE ISONA:

Että pääsisin Hollantiin tutustumaan paikallisen konemusiikkikulttuuriin.

Ystävien kanssa jutellen ja kirjoja lueskellen. Ensin lastenohjaaja ja sitten toivottavasti lastenpsykologi.

UNELMOIN:

NASTOL AN TOP 5 NASTAT JUTU

T:

. Nuortenillat 2. Sissikeikka* 3. Raamikset 4. Ystävät 5. Lastenleireillä isosena olo

n *Sissikeikka eli lipunryöstön kaltaine a jonk ja yön läpi joukkuepeli, joka kestää puolivälissä pidetään yhteinen hartaus.

20

UNTA ON

Saan kuulla uskonasio uskonelämää. Täällä ista ja pitää yllä nä joita en muualla näkis en kavereita, tulla nuorteniltaan joki. On jo tullut tavaksi a lauantai. NASTOL AN SEUK

:

Riparin jälkeen. Aloin OREKSI: tiloilla, kun halusin nä käydä nuorisoriparilla saatuja kave hdä kaikkia uusia reita ja tietää lisää uskonasioista.

NIMI: Pilvi

MEIDÄN SEUR AK

Tuttu ja turvallinen. : Toimintaa ja ihmisiä on monipuolisesti.

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com

NASTOLA:

Aika hiljainen ja hirveän pieni paikka, mutta on niitä pienempiäkin. OLEN HYVÄ:

Piirtämään EN OSAA:

Ommella PARAS LUKEMANI RAAMATUN TARINA:

Vertaukset, esimerkiksi kylväjävertaus. UUTINEN, JOKA PYSÄYT TI VIIMEKSI:

En jaksa kauhistua paljosta. Lehtien ja television uutisiin olen jo turtunut. Lähipiirin tapahtumat koskettavat enemmän.

KUUKAUDEN LÖYTÖ:

Kun tekee hommia ystävän avuksi, ja tuntuu raskaskin urakka antoisalta min lisem steel peru yä teht n usei e tule työt emme toist me aisim siivo kuin kotona. – Jos tiä! rsiis supe illa kaik kodit, olisi Riikk a Hämä läine n


AINA KUN OLET EKSYMÄSSÄ TIELTÄ, MILLOIN OIKEAAN, MILLOIN VASEMPAAN, SINÄ OMIN KORVIN KUULET TAKAASI OHJEEN: - TÄSSÄ ON TIE, KULKEKAA SITÄ. JESAJA 30:21 16.-18.11.07 Maata Näkyvissä -festarit 28.6.-1.7.07 Evankeliumijuhlat Ylistaro 21.-25.3.07 Evankeliset Musiikkimessut 6.1.07 Uusi Alku 9.6.07 Karkkugospel 14.-16.9.07 Tosi Pohjalla 12.5.07 Can´t U C the Crucifix 28.-30.9.07 Ruskaretki Raamattuun 6.10.07 Ristilukki 19.-21.1.07 Mitä jos

Leirit ympäri maan Maata Näkyvissä -leiri Riparit Isoskoulutus Kertsit ja sakit Seitti Sisärengas ja paljon muuta

Muut tapahtumat

M AT K A S S A M U K A N A - S L E Y N N U O R I S O T Y Ö

WWW.SLEY.FI/NUORISO (03) 223 7056

PIDÄT KÄDESSÄSI UUDISTUNUTTA NUOTTA-LEHTEÄ. No, miltäs se Suomen vanhin kristillinen nuortenlehtiklassikko tuntuu? Onko uudistus onnistunut? Miellyttävätkö uudet julisteet silmää? Entä miten on sisällön laita? Mitä asioita sinä haluaisit lukea nuoren seurakunnan sanoman sivuilta? Sinun mielipiteesi on tärkeä! Anna palautetta sähköpostilla osoitteeseen: palaute@nuotta.com Tutustu myös uusittuihin www-sivuihin: sieltä voit tilata lehden itsellesi, kysyä pulmakulmassa uskoasi askarruttavista asioista tai vaikka etsiä ystävää Nuotan kautta.

www.nuotta.com

Nuotta 11/2006

2


Teksti Riikka Hämäläinen Kuva Sirpa Kinnunen

ME EI OLTU NÄHTY RIPARIN JÄLKEEN AINAKAAN KAHTEEN KUUKAUTEEN.

KUN MÄ NÄIN SATUN JA JONNAN ASEMALLA, TUNTU KUIN OISIN PÄÄSSY TAAS TAKAS RIPARILLE. ME MUISTELTIIN MILLASTA MEILLÄ OLI OLLU JA PUHUTTIIN, MITÄ LEIRIN JÄLKEEN OLI TAPAHTUNU. ME JUOTIIN PIRTELÖT JA NAURETTIIN VAAN IHAN SIKANA KAIKILLE SISÄPIIRIVITSEILLE. OLI NIIN IHANA PÄIVÄ! ME SOVITTIIN, ETTÄ ME SÄILYTÄÄN YSTÄVINÄ AINA JA ETTÄ MEISTÄ TULEE TOISTEMME LASTEN KUMMEJA SITTEN JOSKUS. MÄ OTIN KÄNNYKÄLLÄ MEISTÄ KIMPPAKUVAN JA LAITOIN SEN TAUSTAKUVAKS. NÄHDÄÄN TAAS PIAN!

22

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com


Alle 25-vuotiaista vain joka viides ei voisi kuvitella eroavansa kirkosta.

Seitsemän kymmenestä lapsesta oppii iltarukouksen kotonaan, mutta vain 46 prosenttia saa uskonnollisen kasvatuksen. Yhdeksän kymmenestä nuoresta käy rippikoulun ja suuri joukko nuoria jää sen jälkeenkin mukaan toimintaan. Vain yksi kymmenestä nuoresta on kokenut rippikoulun vaikutuksen kielteisenä.

Kirkosta eroajia oli vuonna 2004 noin 27 000 eli yhden Keravan kaupungin verran.

Lähde Kati Niemelän tutkimus Vieraantunut vai pettynyt? Kirkosta eroamisen syyt Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. 2006.

Jumala on kuollut ”Minne Jumala on joutunut? Me olemme tappaneet hänet — te ja minä! Jumala on kuollut!” Friedrich Nietzsche

Jumala

on kuollut. Hän on kuollut pois kouluista, politiikasta ja tieteestä. Hänet on häädetty pois tästä todellisuudesta. Jumala on vain mielen heijastus toiveista olla rakastettu ja hyväksytty ja syvästä elämän tarkoituksen kaipuusta. Ennen kaikkea häntä ei enää tarvita! Hänen merkityksensä on kutistunut olemattomiin!

Jouduin

noin yhdentoista vuoden ikäisenä ensimmäiseen uskonkriisiin. Minulla on uskova koti ja olen lapsesta saakka ollut uskossa. Kohtasin suuren joukon kysymyksiä, jotka kyseenalaistivat uskoni ja haastoivat maailmankuvani. Monta vuotta kamppailin erilaisten kysymysten kanssa. Onko Jumala todella olemassa? Miksi Jumala olisi olemassa? Entä jos Raamatussa valehdellaan? Entä jos kaikki onkin vain julmaa pilaa? Ja toisaalta taas mietin, miksi olen olemassa, miksi jotain ylipäätänsä on olemassa sen sijaan ettei olisi? Koko mieleni janosi totuutta.

Aloin

kysellä muilta heidän mielipiteitänsä ja perustelujansa. Kysyin eräältä papilta, mitä mieltä hän oli Raamatun luomiskertomuksen ja tieteen ristiriidasta sekä mistä hän tietää, että Jumala on olemassa. Oletin varmaksi, että ainakin pappi uskoo Jumalaan. Hän vastasi minulle, että tiede ja usko eivät ole samaa juurta. Usko ei ota kantaa siihen, onko evoluutio totta vai ei, eikä siihen, onko Jeesus todella kuollut ja noussut kuolleista vai ei. Tiede väittää toista ja usko toista. Ne ovat uskonasioita – eivät tiedon.

En

kyennyt tuolloin käsittämään papin vastausta. Siinä ei ollut mitään järkeä. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että hänen teologiansa oli postmodernia teologiaa, jossa totuus on subjektiivista ja Raamattu ja kristinusko tulee tulkita uudestaan vallalla olevan maailmankatsomuksen läpi.

Törmäsin

myös ateistiseen ajatteluun, jonka lähtökohtana oli universumi ilman jumalaa. Luin vapaa-ajattelijoiden artikkeleita ja argumentteja jumalaa ja uskoa vastaan. Tuntui pelottavalta, kuinka kovaa ja järjestelmällisesti kristinuskoa vastaan hyökättiin.

Väistämättä

törmäsin myös ajattelijoihin, jotka taitavasti puolustivat kristinuskoa kaikkia näitä argumentteja vastaan. He eivät tyytyneet vain puolustamaan omaa kantaansa vaan haastoivat ankarasti ateismin ja radikaaliteologian. Huomasin, että kristinusko kykenee vastaamaan sille esitettyyn kritiikkiin ja haastamaan kaikki muut maailmankatsomukset ja ideologiat. Huomasin, että minulla on rutkasti syitä uskoa Jumalaan ja että kristinusko antaa parhaan ikkunan katsella ja käsittää maailmankaikkeutta, ihmistä, pahuutta sekä olemassaolon tarkoitusta. Jumala ei olekaan kuollut! Hän elää ja voi hyvin!

Jos

Jumala on olemassa, hänellä täytyy olla merkitystä. Hän ei voi olla irrallinen tai merkityksetön kappale, joka ei kosketa mitenkään minua. Minun on otettava kantaa häneen. En voi vain ajatella, että hän on tuolla jossain mutta entä sitten!? Hän on elävä persoona ja suvereeni hallitsija, jonka käsissä viimekädessä on kaikki. Koska ihminen on syntinen ja Jumala hyvä, kaikkivaltias ja oikeudenmukainen, on Jumalan lopulta tuomittava jokainen ihminen kuolemaan ja eroon hänestä. Ainoa keino välttää kuolemantuomio on turvata Jumalan sijaiskärsijään Jeesukseen, joka kärsi kuoleman ja eron Jumalasta minun puolestani. Silloin vaikka kuolisin, perin ikuisen elämän, ilon, onnen sekä rauhan Jumalan luona hänen lapsenaan. Jumalalla on merkitystä! Touko Hjelt

Nuotta 11/2006

23


MISSION POSSIBLE

LAPSISOTILAAT ja la Kautta aikojen vielä varsin nuoret ihmiset, jopa lapset, ovat osallistuneet pakotettuina tai ”vapaaehtoisesti” aseellisiin kahnauksiin.

L

apsi on terve kun se leikkii, sanoo vanha kansa. Sadattuhannet lapset ympäri maailmaa eivät juuri saa toteuttaa tätä heille ominaista työtä, vaan joutuvat aivan liian aikaisin kohtaamaan kovan todellisuuden köyhyyden, kodittomuuden, kotiväkivallan tai sodan kourissa.

Miinanraivaajia ja huomaamattomia vakoojia YK:n arvion mukaan vuonna 2006 yli 250 000 lasta ympäri maailmaa osallistuu aseellisiin selkkauksiin armeijoiden ja sissiliikkeiden palveluksessa. Heistä suurin osa on 14–18-vuotiaita, tosin Afrikassa, jossa ongelma on räikein, nuorimmat saattavat olla vain 9-vuotiaita. Afrikan lisäksi lapsisotilaita on niin Latinalaisessa Amerikassa, eripuolilla Aasiaa, Lähi-idässä kuin Venäjälläkin. Lapset voivat sotimisen lisäksi joutua toimimaan muissakin täysin epäinhimillisissä tehtävissä: seksiorjina, pakkotyöläisinä, tiedustelijoina ja vartijoina.

Monesta pahasta pienin paha? Osa lapsista siepataan sotimaan: varsinkin kun on kyse pitkäkestoisesta sodankäynnistä, miehistä tulee ennen pitkää pula – tällöin kelpaavat myös lapset. Suuri osa nuorista sotilaista on kuitenkin ”vapaaehtoisia”. Todellisten vaihto-

ehtojen vähyys tekee vapaaehtoisuudesta kyseenalaisen käsitteen. Sodan runtelemilla seuduilla puute ruuasta, yhteiskunnallisesta turvasta tai minkäänlaisista koulutusmahdollisuuksista voi saada monet liittymään aseellisiin joukkoihin. Kosto ja viha toimivat myös motivaationa: kun on joutunut näkemään perheensä ja rakkaidensa kuolevan kenties hyvinkin väkivaltaisesti, aseeseen tarttuminen saattaa tuntua ainoalta tavalta antaa takaisin samalla mitalla. Monille tytöille sissi- tai muihin vastaaviin joukkoihin liittyminen on vaihtoehto kodin väkivallalle tai pakkoavioliitolle. Edessä on kuitenkin mitä luultavimmin seksiorjuus, jatkuvat raiskaukset, perheyhteisön hylkiminen ja pahimmassa tapauksessa hiv.

Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta Lapsenmielisyys ja lasten kaltaisuus ovat tietyssä mielessä uskonihanteitamme: sanoihan Jeesus, että heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. On väärin, että liian pienenä joutuu menettämään viattomuutensa, kokemaan väkivaltaa ja tarttumaan aseeseen. Rukoillaan kaikki ja annetaan mahdollisuuksien mukaan yltäkylläisyydestämme, jotta näin ei olisi aina. Lisätietoa ja paljon mahdollisuuksia löytyy oheisesta nettiosoitelistasta. Vilhelmiina Koho Kuvat Johanna Hakkari Kuvankäsittely Saara Räty Lähteet www.child-soldiers.org, www.pelastakaalapset.fi

Entinen lapsisotilas Rose KONGOLAINEN ROSE, 4, värvät-

tiin -vuotiaana taistelijaksi mai-mai-joukkoihin. Öisin joukkueen johtaja raiskasi hänet ja vakuutti, että se suojelisi Rosea taisteluissa. Rose tuli raskaaksi ja synnytti metsässä poikalapsen, joka lääkkeiden puutteessa kuoli alle vuoden ikäisenä. Rose onnistui pakenemaan paikallisen lasten oikeuksia ajavan järjestön suojiin.

24

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com

Hän selvisi elävänä taisteluista ja palasi perheensä luo. Tuhansia tyttöjä ja naisia joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, lapsisotilaiksi ja sotilaiden ”vaimoiksi” Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa yli 20 aseellista ryhmittymää sotii maan ja sen luonnonvarojen hallinnasta. www.amnesty.fi Vilhelmiina Koho

Maailman lapset hädässä

osallistuu • Yli 250 000 lastelliasiin selkkauk-

vuosittain ase siin tavalla tai toisella. lasta kuoli • Yli 2 miljoonaa a 990-luvun aikana aseellisiss min kol Yli . konflikteissa ui kertainen määrä loukkaant i. utu ma vakavasti tai vam joonaa lasta • Arviolta 20 mil a on joutunut jättämään kotins usike iso ihm konfliktien ja rikkomusten vuoksi. joonaa lasta Ar • violta 246 mil töitä. Vaaään em joutuu tek sa heistä teis suh olo sa isis rall mil työskentelee 7 joonaa, joista 8,4 miljoonaa työskentelee suorastaan hirveissä oloissa, esimerkiksi seksiteollisuudessa ja aseellisissa konflikteissa.

Lähd e www.uni cef.o rg


a lasten hyväksikäyttö Miten voin toimia? osallistuneita lapsia pyritään auttamaan kolmivaiheisella suunnitelmalla (Disarmament, Demobilization and Reintegration, DDR), jossa lapset ensin erotetaan mahdollisista aseista ja sitten yhteisöstä, jonka parissa he ovat tarttuneet aseisiin tai muuten osallistuneet sotatoimiin. Kolmas vaihe koostuu entisten lapsisotilaiden sopeuttamisesta normaaliin elinympäristöön.

ASEELLISIIN KONFLIKTEIHIN

www.child-soldiers.org: The

Coalition to Stop the Use of Child Soldiers työskentelee lapsisotilaiden käyttöä vastaan. Se tekee tutkimusta ja jakaa tietoa ongelmasta. Sen kautta lapsisotilastyötä voi auttaa rahallisesti – vaikkapa ostamalla jalkapallon!

www.pelastakaalapset.fi: Ruotsin

Pelastakaa Lapset ry on tehnyt 90-luvun lopulla todella tärkeää työtä eteläisessä Sudanissa kotiuttaen ja sopeuttaen entisiä lapsisotilaita takaisin kotiinsa. Järjestön kautta voi Suomessakin päästä auttamaan lapsia joka puolella maailmaa. Jäseneksi liittymällä voit vaikuttaa omassa lähiympäristössäsi juuri sinulle sopivalla tavalla ja sinua erityisesti kiinnostavissa projekteissa. Käytä mielikuvitustasi, yhdistä kaveriporukan tiedot ja taidot ja kerää rahaa vaikka hienolla konsertilla, myyjäisillä, huutokaupalla – vain taivas rajana!

www.unicef.fi: Tuttu järjestö

puurtaa maailman lapsien auttamiseksi. Liity, lahjoita, vaikuta.

www.amnesty.fi: Lapsilla on sa-

mat ihmisoikeudet kuin kaikilla muillakin. Pidetään niistä kiinni! Vaikuta esimerkiksi vetoamalla. Nuotta 11/2006

25


GOSPEL CENTER

veriarmoa

Metallimiehet Ukrainasta julistavat

Holy Bloodille matka Suomeen oli unelma. Se toteutuu kovalla rytinällä ja ryskeellä tässä marraskuussa Maata Näkyvissä -festarien alternatiivipommisuojassa.

S

anaparista Ukraina ja metalli tulee mieleen lähinnä vaaralliset kaivostyömaat. Jos haluat säilyttää tämän kultaisen mielleyhtymän ensisijaisena, lopeta lukeminen tähän. Maata Näkyvissä -festareiden kykyjenetsijät tekivät tämän vuoden alternatiivipommisuojaan merkillisen löydön ja kutsuivat Suomen Turkuun Mustanmeren rannalta ukrainalaisen Holy Bloodin. Nuotta päätti tutustua slaavivieraisiin edeltä käsin ja haastatteli ukrainalaisia metallimiehiä sähköpostitse.

Gospelkulttuuria Ukrainassa Ukraina on ortodoksinen maa, mutta Holy Bloodin jäsenet kuuluvat protestanttisiin kirkkoihin. Heidän mukaansa gospelkulttuuri on Ukrainassa kehittyneempää kuin missään muussa entisessä neuvostotasavallassa. – Täällä on silloin tällöin isoja konsertteja ja festivaaleja. Metallipuoli taas ei ole kovin kehittynyttä, koska bändejä on vähän. Metalli ei ole kovin suosittua gospelpiireissä, eikä sitä siksi tarvita. Siitä syystä me yritämme aina tavoittaa maallisia kuulijoita.

Vakaus ja yhteiskuntarauha kaukana Monen muun entisen neuvostotasavallan tavoin taival itsenäisenä valtiona ei ole ollut helppo Ukrainalle. Oppositiojohtajan myrkytys, oranssi vallankumous, kaasukiistat ja hallitusriidat ovat saaneet rauhaa ja vakautta toivovat huokaamaan: ”Ukreiskoskaan.”

Kaikkien poliittisten käänteiden jälkeen kansa on pettynyt ja kyllästynyt auktoriteetteihin. Me luotamme Jumalaan, ja uskomme, että kaikki esivalta tulee häneltä. 26

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com

HOLY BLOOD: The Spring The land is full Of tears of despair And full of disillusionment As the sharp winter The land strives in search Of celestial warmth For God’s springtime To come for frozen souls

– Kaikkien poliittisten käänteiden jälkeen kansa on pettynyt ja kyllästynyt auktoriteetteihin. Me luotamme Jumalaan ja uskomme, että kaikki esivalta tulee häneltä. Jos hän on valinnut tällaisen tien Ukrainalle, no, Jumala tietää paremmin, miehet kertovat ja jatkavat: – Me rukoilemme siunausta johtajillemme, mutta emme todellakaan halua sekaantua politiikkaan.

Black metallista folk metalliin Musiikillisesti Holy Blood on avoin muutokselle. Aiemmin omien sanojensa mukaan heidän musiikkinsa vivahti enemmän brutal hardcoren ja black metallin suuntaan, mutta uudella Waves Are Dancing -levyllä nämä vaikutteet ovat jääneet vähemmälle. Niiden sijaan levyllä on kokeellisempia ja melodisempia elementtejä, muun muassa huilua ja akustisia kitaroita. – Elämä vaihtelee ja muuttuu, ja musiikkimakumme muuttuvat samalla. Ei meillä ole mi-

tään yritystä pysyä jossain määritellyssä tyylissä. Emme pelkää kokeilla uusia juttuja, ja se näkyy musiikissamme. Uudet kappaleemme ovat koko ajan kauempana black metallista. Nykyään tyyliämme voisi parhaiten kuvailla folk metalliksi, Holy Blood toteaa. Uuden levyn myötä myös kansainvälinen metallilehdistö on kasvavissa määrin huomannut Holy Bloodin. Bändin nettisivuilla on linkkejä levyistä julkaistuihin arvosteluihin.

Sormet syyhyävät Suomeen Pyyntö tulla soittamaan Suomeen oli Holy Bloodille loistava uutinen. – Moni meistä unelmoi ennen mahdollisuudesta käydä Suomessa, koska se on monen maailmankuulun metalliyhtyeen kotimaa. Monet omista suosikeistamme ovat peräisin sieltä, he kertovat. – Olemme siksi innoissamme tästä mahdollisuudesta! Ukrainassa on paljon metallimusiikin ystäviä, jotka kuuntelevat suomalaisia bändejä. Siksi on hienoa, että suomalaisilla on nyt aikaa kuunnella ukrainalaista metallibändiä keskellä valtavan hienoa määrää erittäin hyviä suomalaisia bändejä, miehet iloitsevat. Miehet lupaavat tekevänsä kaikkensa ollakseen tuottamatta yleisölle pettymystä. – Meillä ei ole juuri kokemusta vierailla mailla konsertoimisesta. Toivottavasti meillä on paljon aikaa soittaa kappaleitamme ja kuuntelijat saavat mahdollisuuden ymmärtää, mitä me olemme ja mitä me edustamme. Toivomme myös, että ehdimme katsella kaupunkia ja keskustella suomalaisten metallinystävien kanssa. www.holyblood.metal-forever.com Johannes Koskenniemi Kuva www.holyblood.metal-forever.com


LE V Y T Daniel Ripoll Y Estrato 7 (2006) www.estrato7.com

Kolumbiasta tuleva muusikko/pastori Daniel Ripollin perustama Estrato 7 tuo tuulahduksen Etelä-Amerikasta tänne pohjoiseen Suomeen saakka cd:n muodossa. Ihan näin alkuun mainittakoon, että Daniel Ripoll Y Estrato 7 näyttää sen verran vaikealta bändin nimeltä, että käytän porukan nimenä ihan tuttavallisesti Estrato seiskaa hämmennyksen minimoimiseksi. Pienoisen kielimuurin vuoksi en osaa porukasta ihan mahdottomia kertoa. Yhtyeen levy sisältää espanjan kielellä laulettua musaa eri tyylilajeilla leikitellen popin, rockin, funkin ja lattarin maastoissa. Levyn teksteistä osaan sanoa tasan sen verran, että siellä mainitaan sana ”mies”. Cd-vihkosesta löytyy pieni suomenkielinen osio, jossa kerrotaan levyn kappaleiden nimet suomeksi, sekä bändin nimen olevan ikään kuin sanaleikki. Osion mukaan levyn yhdeksäs raita on suomennettuna nimeltään Nappa minut. Rok! Lisäksi kerrotaan lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin tukevan syrjäytyneiden nuorten musiikkiharrastusta Kolumbiassa. Levyn alkumetreiltä asti välittyy jonkinlainen hyväntuulisuus kuulokkeisiin. Johtuneeko sitten

KOLUMNI kielestä vai alkuperään liittyvästä rennosta elämäntyylistä. Perinteisten bändisoittimien lisäksi siellä täällä äänimaisemaa koristavat monenmoiset eteläamerikkalaiset soittimet perkussioiden, puhaltimien ja jousisoitinten liittyessä joukkoon. Monet nopeampitempoisista kappaleista kuulostavat mukaansatempaavilta ja voisi kuvitella niiden toimivan myös livenä varsin kivasti. Itse asiassa kyseinen pumppu kiersi kuluneena kesänä täällä Suomessakin. Yhtenäisyyttä suomalaiseen gospelmusiikkiin löytyy siinä, ettei tämänkään levyn tuotannon taso ole kovin kaksinen, mikä on harmi. Silti Estrato 7 tarjoaa mielekästä vaihtelua kielellisesti ja musiikillisesti, vaikkei kieltä ymmärtäisikään. Sami S. Asp

VIP: Unen valta (2006 Maanalainen levykauppa) www.vipmetal.net

Kiusatun armahdus LUOKASSA KÄYTIIN kovaa keskustelua siitä, miksi isot pojat kiusaa Joonaa. Joona itse oli poissa ja lähes kaikki olivat sitä mieltä, että ei ole mitään syytä kiusata, mutta silti kukaan ei uskaltanut olla Joonan puolella. Joona oli hieman hiljainen ja ujo ja sen vuoksi varmasti häntä oli helppo ruveta kiusaamaan. Muutama päivä myöhemmin koulun välitunnilla joku oli laittanut koulun fysiikan luokan nurkkaan paukkupommeja, joita oli jäänyt uudenvuoden juhlista. Niillä oli ilmeisesti tarkoitus pelotella jotain. Fysiikan luokan nurkassa oli myös kaappi, jossa oli erilaisia kemiallisia aineita, joita käytettiin tunneilla. Ne syttyivät paukkupommeista ja saivat koko kaapin syttymään tuleen. Samalla niistä vapautui kaasuja, jotka saivat yhden isoista pojista pyörtymään savun sekaan. Muut ehtivät juosta luokasta ulos. Joona sattui olemaan lähellä ja hän veti ison pojan jaloista ulos luokasta.

ansainnut sitä, että Joona veti hänet pois savusta ja ehkä jopa kuolemasta. Joona kuitenkin teki niin kuin hän olisi tahtonut itselleen tehtävän, jos olisi ollut samassa tilanteessa. Meidän kaikkien tulisi kohdella lähimmäisiämme, kuten me haluamme, että he kohtelisivat meitä. Lisäksi meidät voi pelastaa vain se, että joku armahtaa meidät meidän huonoista teoistamme huolimatta. Tässä tarinassa armahtaja oli Joona, mutta laajemmin armo on meille jokaiselle tarjolla ja siihen meidän huonojen ihmisten on syytä turvata. Koko elämän ajan.

KIUSAAJA EI OLISI

Harri Helenius Vuonna 2006 Nuotan kolumnisteina ovat Harri Helenius, Päivi Niemi ja Jussi Salo

Hevissä on voimaa! Ja jos musiikkiin yhdistetään taisteluhenkinen kristillinen sanoma, suomeksi laulettuna, niin ainakin itse ammennan siitä erittäin paljon matkaevästä elämän eri poluille. VIP iskee näillä elementeillä, kymmenen biisin voimalla, uutuuslevyllään Unen valta. Jos et ole aiemmin törmännyt VIPin musiikkiin niin kannattaa käy-

dä vierailemassa bändin kotisivuilla. Siellä on maistiaisena ilmainen nettisingle eli yksi biisi tältä uudelta levyltä. Voisi näin leikkisästi sanoa, että VIPin uutukaisella on gospelheviscenen nopeimmat tuplabassarirummutukset ja myös sukkelimmat

Satu Eronen

tilutuskitarasoolot. Ei ole tarkoitus julistaa nyt mitään kikkailukilpailua, mutta kirjoitan tämän siksi, että saisi jonkinlaisen kuvan bändin tasosta ja meiningistä. On hienoa, että Suomen gospelmetalliorkestereiden keskuudessa vallitsee hyvä yhteyden ja veljeyden Henki. Siitä on osoituksena VIPin levyn kansista löytyvä pitkä kiitoslista eri bändeille. VIPin uusi cd tarjoaa siis ”melodista voittajaheviä” koko viikkorahalla. Jos saat näppylöitä syntikoista, koneista ynnä muista purputtimista, voit huokaista helpotuksesta. Tällä levyllä niitä ei juurikaan ole. VIP soittaa rehellisesti ”oikeilla soittimilla”: kaksi kitaristia, joista toinen laulaa, sekä rumpali ja basisti. VIPin Unen valta on monipuolinen metallilevy, joka ei ehkä avaudu ihan kokonaan ensimmäisillä kuuntelukerroilla, mutta mitä enemmän kiekkoa kuuntelee, sitä paremmalta se kuulostaa! Aku Lundström

Nuotta 11/2006

27


GOSPEL CENTER

VAIN YKSI KSI ON

G-Powered kiyhtye, konemusiik n e in lä lä y o Koron jyväsk ski ja Kimm o tk u G-Powered a R a ii en jjäostavat M engen yhtye h n e jonka muod d h a k n uin ehtikiintoise enemmän k a pela. Mielen it o e id ja kymmeä virtaa ja Kimmolle e ll a senillä riitttä ii M e m a: a. Esitim levaisuudest vät toteutta estään ja tu e ty h y ä st y nen kysym

Mikä on G-Powered? – G-Powered on eurodance-tyylistä konemusiikkia soittava yhtye, joka tekee omanlaista musiikkia hyvällä sykkeellä.

KIMMO: Ennen G-Poweredia olin pari vuotta mukana konemusiikkiyhtyeessä nimeltä AuGene. AuGene loi tavallaan pohjaa G-Poweredille, sillä tämäntyylisen musiikin tekeminen oli jo AuGenen ajoilta tuttua.

Miksi ja miten yhtye on syntynyt? – G-Powered syntyi halusta tehdä hyvää ja rohkaisevaa musiikkia nuorille. Konemusiikkia, jossa on rakentavat tekstit, oli vaikea löytää, ja siksi halusimme tehdä sitä itse. G-Poweredin tyylinen yhtye oli ollut haaveenamme jo jonkin aikaa, ja syksyllä 2005 Miian muutettua Jyväskylään tapasimme ja perustimme yhtyeen.

Miksi eurodancea? Eikö se ole jo aikansa elänyt? – Retrohan on muotia, ja 90-luku tulee kovaa vauhtia takaisin. Sen näkee muun muassa siitä, että listojen kärjessä soi jatkuvasti konemusiikkia. Eurodance ei ole kuollut, vaan tekee paluutaan kovaa vauhtia. G-Poweredin musiikki ei vaikutteistaan huolimatta ole vanhan ajan eurodancea, vaan uusinta uutta, jollaista ei aikaisemmin ole kuultu. Nuorille pitää olla tarjolla tanssittavaa musiikkia hengellisillä sanoituksilla, ja sitä haluamme tarjota.

Mikä tekee G-Poweredista luokkansa ainutlaatuisimman, niin kuin kotisivuillanne luvataan? – Suomessa ei ole tällä hetkellä muita vastaavanlaisia yhtyeitä. Konemusiikki ajatellaan usein pienen piirin musiikiksi, mutta G-Powered tuo sen kaikkien kuultavaksi ennakkokäsityksiä murtaen. Millaista musiikkia olette tehneet ennen G-Poweredia? MIIA: Olin viime vuonna Ryttylässä taidelinjalla, missä sain esiintymiskokemusta. Nuorempana olen esiintynyt joulujuhlissa ja Tampere Unitedin tilaisuuksissa.

28

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com

Miten biisit syntyvät, ja kuka ne tekee? – Taustat lähtevät liikkeelle pienestä melodian pätkästä, jossa on se hittiaines. Pätkää hiotaan ja sen ympärille rakennetaan biisi. Usein biisit syntyvät ajatuksista jotain ihmistä kohtaan. Monissa biiseissä puhutaan myös omista ajatuksista ja mietteistä. Luovuuden esiin pääsemiseen tarvitaan usein suuria tunteita, ja ihastuksen ja pettymyksen hetket ovat usein juuri niitä, jolloin syntyy parhaat ideat ja biisit. Mitä asioita haluatte musiikillanne tuoda esiin? – Musiikilla tahdomme ylistää ja palvella Jumalaa omalla tyylillämme ja levittää ilosanomaa Jeesuksesta. Tahdomme tehdä uskoville nuorille


Vuo myyd den 200 6 yim mät g

1

Kauas täältä bass’n Helen Jäsenvaihdoksien jälkeinen bass’n Helen julkaisi alkukesästä hyvin menestyneen levynsä Kauas täältä, joka sai radiosoittoaikaa muun muassa YleX:ssä. Yhtyeen läpimurtolevy maallisille markkinoille.

Enne HB Bass’n Helenin kanssa viikolla 19 ensi kertaa Suomen albumilistan top 30:een nousseen HB:n Enne on yhtyeen toinen kokopitkä albumi ja hyvää jatkoa yhtyeen edelliselle Uskon puolesta -levylle.

2

Suomigospel 1978-2006 40 Suomigospelin helmeä Suomigospelin helmet Jukka Leppilammesta ja Mikko Kuustosesta aina Juha Tapioon ja .krakaan sisältävä kokoelma on kattava läpileikkaus suomalaiseen gospelmusiikkiin lähes kolmen vuosikymmenen ajalta.

3

Nuotta listasi vuoden 2006 myydyimmät hengelliset levyt, ja tulokseksi saimme seuraavaa:

ospel

levyt

4. Lauluja särkyneille Hiljaisuuden lauluja 4

5. Kaunis ihminen Juha Tapio (ennakkomyynti)

6. Sallikaa lasten tulla

ja seuraa minua

Musiikkia näytelmistä

7. Me tultiin voittamaan Plastic

8. Jumalan kämmenellä Kauneimmat lasten hengelliset laulut

9. Kultainen sydän Petri Kosonen

10. Hengellisiä suosikkisävelmiä 2 Kokoelma

rytmikästä musiikkia, josta he voivat nauttia ja jonka tahdissa rakentua. Paras keikkamuisto? – Viime syyskuun Hope-tapahtuma Hämeenlinnassa. Vedimme onnistuneen bändin yksivuotiskeikan ja keikan jälkeen juhlimme synttäreitämme ranskalaisen suklaakakun, jäätelön ja kokiksen kera. Kakkua oli sen verran reilusti, että osa kuulijoistammekin pääsi osalliseksi herkuista.

Lähteet Maanalainen levykauppa, Fg-Naxos, YleX Myydyimmät levyt ajalta 1. 1.– 3. 10. 2006 Koonnut Masamitsu Amemori

joskus ulkomaillekin soittamaan. Haaveenamme on myös juurruttaa pysyvästi tällainen musiikkityyli suomalaiseen gospelgenreen. Soitatte Maata Näkyvissä -festareilla lauantaiaamuna. Onko keikalle luvassa yllätyksiä? – Festareiden keikalla julkaisemme ensimmäisen albumimme. Keikalla on myös mukana livesoittajia ja pieniä yllätyksiä. Keikka ei tule varmasti jättämään ketään kylmäksi.

Millaisia haaveita teillä on G-Poweredin suhteen? – Haluamme tehdä sellaista musiikkia, joka tuntuu hyvältä. Haluaisimme tehdä enemmän koulukeikkoja, päästä soittamaan hengellisiin diskoihin, tehdä englanninkielisiä biisejä ja päästä ehkä

Masamitsu Amemori Kuvat Masamitsu Amemori ja SXC / Israel Jiménez ja Luis Lopez

Faktaboksi: Miia Rautkoski ja Kimmo Korpela JULKAISUT: Uudestisyntynyt-ep (2006) PAIKKAKUNTA: Jyväskylä G-POWERED:

LINKIT: www.gpowered.com www.mikseri.net/gpowered

Nuotta 11/2006

29


30

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com


Rokkipappi paahtaa nupit kaakossa

Y

ksi nuoruuteni huippuhetkiä oli Tarvo Laakson Sähköpaimen-levy. Hehkutin täysillä television äärellä, kun rokkipappi liukui Tervetuloo punkkiluostariin -biisin lopuksi polviltaan selälleen rokkikeppi sylissään. Aloittelevana gospelmuusikkona sain tutustua häneen keskisuomalaisessa nuoren seurakunnan gospelmaisemassa. Olemme tavanneet vuosien varrella silloin tällöin gospelkonserteissa, musiikkikaupassa tai Tarvon kuskatessa poikiaan riparille tai isoskoulutukseen. Tämän tuntemisen perusteella voisi sanoa, että Rokkipapin muistelmat on hyvin kirjoittajansa näköinen. Tarvon kanssa kohdatessa ei small-talkilla pärjää monta sekuntia. Keskustelu vie hengästyttävällä vauhdilla pintaa syvemmälle elämän kiemuroihin. Rokkipappi-kirjan sivut kertovat samalla tavalla eletystä elämästä, tiukoista tilanteista keikkamatkoilla, ihmissuhteista ja

LEMPPARI

ihmisten kohtaamisista. Lapsuuden kipeät ja välillä kepeät muistikuvat ovat tarkat. Muusikon uran suuret julkisuusvuodet ja pappina olemisen arki ja murheet käydään läpi täysillä monien törmäyskurssien kautta, syvästi kokien. Kirja on avoin ja rehellinen niin kuin Tarvo on. Osansa saavat lähes kaikki, kenen kanssa mies on yhteistyötä tehnyt. Kaikkia, kipeitäkin kohtaamisia, leimaa kuitenkin tietty armollisuus. Tarvo analysoi kaikkien tekemisiä tosi suoraan, mutta eniten itseään. Elämän tuskaan sekoittuu sopiva huumori, jota kuvaa Tarvon toteamus Jeesuksen sanoja mukaillen: ”En jätä teitä orvoiksi vaan jätän teidät Tarvoiksi.” Kirjan viimeisessä kappaleessa kirjoittaja pidättää oikeuden muistaa asioita väärin. Itsekin muutamaan tilanteeseen asianomaisena ajattelen, että se on harmi, mutta kai meillä jokaisella on elämän pienistä tilanteista omat totuutemme. Kaikkinensa Rokkipapin muistelmat on mielenkiintoista luettavaa. Toivottavasti se kuluu jokaisen gospelmuusikon, papin, nuorisotyöntekijän ja muitten Jumalan valtakunnan työntekijöiden sekä riviseurakuntalaisten käsissä. Kirja opettaa, mitä saa, kun uskaltaa olla rehellinen ja avoin sen edessä, mitä elämä ja Jumala antavat. Juha Heinonen Tarvo Laakso: Rokkipappi. Kustannus Oy Arkki, 2006 www.kustannusarkki.fi

OHerra, le rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. sinun Jumalasi on sinun kanssasi kaikilla teilläsi. ( Joos. : 9)

koulun ja kiireiden keskellä usein tuntuu, ettei jaksa, ja monesti tekisi mieli luovuttaa. Erityisesti silloin on ollut hienoa avata Raamattu ja lukea, ettei täällä sentään yksin tarvitse yrittää jaksella. Saa rohkeasti turvata Jumalaan eikä tarvitse pelätä. Tää kohta muistuttaa siitä, että vaikka elämässä tapahtuisi mitä, saa silti luottaa siihen, että Isä pitää huolen ja auttaa jaksamaan läpi pimeän syksynkin.”

”NYT SYKSYLLÄ

Johanna Naskali, 15, Viiala

Nuotta 11/2006

3


32

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com


M A AILM ALL A TAPAHTUU Koonneet Masamitsu Amemori ja Nuotan toimitus

Anna uutisvinkki

Mikäli sinulla on sisäpiirin tietoa mistä tahansa sähkömielenkiintoisesta aiheesta, kerrothan siitä meille a.com nuott inkki@ uutisv : postitse osoitteeseen

Uusi rippikoulukirja kotouttaa Suomeen Kuudella kielellä ilmestyvä Kristittynä Suomessa on rippikoulukirja maahanmuuttajille ja ulkosuomalaisille, ja se on kansainvälisestikin poikkeuksellinen hanke. Suomen luterilainen kirkko haluaa palvella rippikoulukirjallaan pieniäkin vähemmistöjä. Kirja auttaa tutustumaan Suomeen, suomalaiseen uskonnollisuuteen ja kulttuuriin. Rippikoulun käy vuosittain joitakin satoja maahanmuuttaja- ja ulkosuomalaisnuoria. Lähde Kirkko ja Kaupunki

Claas P. Jambor Maata Näkyvissä -festareille Manchesterista Suomeen tulossa ollut LZ7-yhtye joutui perumaan keikkansa Maata Näkyvissä -festareilla. Sunnuntain konserttiin saatiin kuitenkin toivottu artisti, kun viime vuonna suurta suosiota saavuttanut Claas P. Jambor yhtyeineen saapuu festareille. Saksalainen Claas P. Jambor on keikkaillut sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Hänellä on upea neljän oktaavin ääniala ja festarikansalle jo tutuksi tullut valloittava tapa esiintyä. Lapsuutensa Texasissa viettänyt Jambor yhdistää musiikissaan groovea rockiin ja maustaa vauhdikkaan kokonaisuuden funk-elementeillä. www.claas-p-jambor.de

Delirious? julkaisi live-dvd:n Delirious? on julkaissut ensimmäisen täyspitkän Now is The Time -livedvd:n. Viime kesänä Willow Creekissä Chicagossa kuvattu ja äänitetty livejulkaisu sisältää keikan lisäksi muun muassa puolen tunnin dokumentin Delirious?-yhtyeen taustasta ja keikkaan valmistautumista. www.delirious.co.uk

Seurakuntien yökahvilat avautuvat

Kiina – Tuomio kumottiin

Seurakuntien yökahvilat ovat jälleen avanneet ovensa syksyn myötä. Yökahvilat tarjoavat nuorille paikan, jossa viettää aikaa ja tavata kavereita muuallakin kuin kaduilla. Tärkeintä on vapaa, avoin oleskelu, vaikka joissakin kahviloissa on toisinaan myös ohjelmaa. Paikalla on aina aikuinen työntekijä, jonka kanssa voi jutella. Mellunkylän Albaan saa tulla vain selvin päin ja päihteet pitää jättää ulkopuolelle. Kahvila on avoinna perjantai-iltaisin kello 20 –23. Kasarin mukaan keskimääräisenä iltana nuoria on paikalla noin 60, toisinaan määrä nousee yli sadan. Kouvolan seurakunnan yökahvila Matala Kynnys on nuorten kohtauspaikka. Se on avoinna keskiviikkoisin kello 19 –21 sekä perjantaisin kello 21 –24. – Matalassa Kynnyksessä on avoimet ovet. Nuoret saavat tulla ja viettää aikaa yhdessä. Jossain vaiheessa iltaa voi olla hartauspuhe. Bändejä vierailee noin kerran kuussa perjantaisin, kertoo erityisnuorisotyönohjaaja Pasi Jurva.

Maaliskuussa 2006 Li Huimin tuomittiin vuodeksi ”uudelleenkoulutusleirille” osallistumisesta laittomaan kokoukseen. China Aid Associationin (CAA) mukaan Henanin maakunnan oikeus kumosi tuomion elokuun 20. päivänä. Vaikka oikeus piti edelleen pääsiäiskokousta, johon Huimin osallistui, laittomana, tuomio kumottiin ”perusteettomana lain väärän tulkinnan vuoksi”. Tämän arvellaan olevan ensimmäinen kerta, kun kristitty voittaa tällaisen oikeudenkäynnin Kiinassa. Hyvistä uutisista huolimatta Bob Fu, CAA:n puheenjohtaja, sanoo: – On liian aikaista uskoa Kiinan hallituksen muuttaneen uskonvapauspolitiikkaansa.

Lähde Kirkon tiedotuskeskus

Nigeria – Musliminuoret tuhosivat 10 kirkkoa Musliminuorten ryhmä vahingoitti kuutta kristittyä, yhtä vakavasti, ja poltti kymmenen kirkkoa Dutsessa, Jigawan osavaltiossa, Nigeriassa. Hyökkäykset saivat alkunsa yhden muslimimiehen väittäessä kristityn Jummai-nimisen naisen pilkanneen profeetta Muhammedia. Muslimit vaativat naisen kivittämistä. Musliminuoret tuhosivat myös 20 kristityn kodit ja 40 kauppaa, ja noin tuhat kristittyä jäi kodittomaksi. Lähde www.stefanus.fi / Compass Direct

Lähde www.stefanus.fi / Marttyyrien Ääni, Kanada

Taloustieteilijät: Ilmastonmuutoksen kustannukset nousevat miljardeihin ilman toimia Maailman ilmaston lämpeneminen yli kahdella asteella aiheuttaisi miljardien eurojen taloudelliset vahingot sekä mittaamatonta tuhoa ihmisille ja ekosysteemeille, yli sataan tieteelliseen artikkeliin perustuva tutkimus paljastaa. Hiljattain julkaistu Climate Change – The Costs of Inaction -raportti on yhdysvaltalaisen Tuftsin yliopiston Global Development and Environment Instituten tekemä ja sen tilasi Kansainvälisen Maan ystävien Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin ryhmä. Raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen rajoittamisesta aiheutuvat kustannukset ovat kohtuullisia. Lämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna maksaisi 2,5 miljardia euroa vuodessa ja ehkäisisi noin 10 miljardia euron edestä vahinkoja. Maailman keskilämpötila oli

vuonna 2000 kohonnut 0,6 astetta teollistumista edeltäneeseen tasoon verrattuna. Jos päästöjen kasvu jatkuu rajoittamattomana, nousee lämpötila yli neljällä asteella vuoteen 2100 mennessä. – Tämä raportti saa pelottelut ilmastonmuutoksen torjumisen kalleudesta näyttämään mitättömiltä. Tekosyitä toimien lykkäämiseen ei enää ole. Viimeistään seuraavan hallituksen on sitouduttava kääntämään Suomen päästöt nopeaan laskuun, sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Riikka Leskinen. Lisätietoja: www.maanystavat.fi

Gospelmusiikin SM-kilpailut 2007 Keuruulla Viime vuosien tapaan Gospelin SMkisat pidetään keskellä Suomea, Keuruulla. Gospelin SM-kisat ovat olleet kymmenille bändeille ponnahduslauta laajempaan tietoisuuteen ja näin myös ilosanomaa on viety eteenpäin. Vuosien mittaan voittajiin ja kärkibändeihin ovat kuuluneet: Matti Aspvik, Mooseksen parta, Rod of Moses, Onesimus, Habakuk, Egoeimi, M.A.E, True:Blue, Shanks’Smare, Kansanparantajat, X-Life, Skybird, Random Eyes, Deep Insight, Heikki ja Ketut, Lumina Polaris, Petri Kallio&band, Ichtus, Mc Kurmot jne. Kilpailuun valitaan 10 bändiä demojen perusteella, joita voi lähettää 15. 2. 2007 mennessä osoitteella SMgospel 2007 / Markku Sandberg, PL 99, 42701 Keuruu. Kilpailu pidetään lauantaina 31. 3. klo 18.00 alkaen Keuruun koulukeskuksessa. Järjestäjänä SM-gospel ry Lisätietoja: www.sm-gospel.net

Nuotta 11/2006

33


�����

TAPAHTUM ATORI

Jenni Sanssi

Balanssipäivät 11.–12. 11. 2006

Kansi Markus Haataja

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 27. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Maria Sorje, Sirpa Kinnunen, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Martti Pyykönen, Lotta Rämö Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Päivi Niemi, Ilkka Päiväsaari, Lasse Räty, Raimo Raukko Ulkoasu Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen, Tea Ikonen, Salli Laukkanen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET P. (09) 2513 9217 ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, tilauspalvelu@nuotta.com NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 41 euroa, vuosikerta 44 euroa, ½ vsk. 27 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti.shtml ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen. TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

Nuorten aikuisten Balanssipäivät kutsuu jokaista elämässään tasapainoilevaa Jumalan kohdattavaksi ja keskinäiseen yhteyteen Helsinkiin Paavalinkirkkoon. Varaslähdön voi ottaa Kipinän lähteelle -illassa 10. 11. Tapahtuman teemana on Henki. Sielu. Ruumis. Elämän tasapainoa näistä näkökulmista etsivät Arto Hukari ja Marianne Jansson. Mukana myös Mikko Goes to Heaven -duo, Riikka Virtanen, Jussi Valkonen ja Eeva Kettunen ym. Ohjelmassa mm. musiikkia, rukousta, tanssia, keskusteluryhmiä sekä monipuolisia kanavia parisuhteessa tasapainoilusta lähetysaskarteluun. Tapahtuman järjestää Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys, Paavalin seurakunta ja Nuorten Maailma. Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.kolmekohtaamista.com/balanssi

Maata Näkyvissä -festarit tulee taas Maata Näkyvissä -festareiden ympärillä kuhisee taas kuin muurahaispesässä, kun valmistellaan festareita, jotka ovat tänä vuonna 17.–19.11. samassa tutussa paikassa Turussa Turkuhallissa ja Messukeskuksessa. Kannahan kortesi kekoon ja ilmoittaudu ajoissa vuoden suurimpaan ja parhaimpaan tapahtumaan! Lisätietoja ilmoittautumisesta ja kaikesta muusta saat festareiden nettisivuilta osoitteesta www.maatanakyvissa.fi.

Festareiden jälkeen aihetta kiitokseen Festareiden jälkeen järjestetään 3. 12. perinteiseen tapaan Kiitos-juhla Turussa Lutherin kirkolla klo 18. Kiitos halutaan osoittaa ennen kaikkea Taivaan Isälle sekä tietenkin työntekijöille ja jokaiselle festarivieraalle. Jokainen on tervetullut mukaan kiittämään! Mukana ovat festariporukat ja Mikko Goes to Heaven.

Haaste 2007 Haaste 2007 -uudenvuodenleiri järjestetään teemalla ”Elämäsi seikkai-

lu” 29. 12. 2006 – 1. 1. 2007 Kansanlähetysopistolla Ryttylässä. Haaste 2007 tarjoaa hyvän musiikin ja vahvan raamattuopetuksen lisäksi välähdyksiä lähetyksen ihmeellisestä maailmasta. Millainen voisi olla sinun Elämäsi seikkailu? Tule mukaan vaihtamaan vanhaa vuotta uuteen ja osallistumaan elämäsi seikkailuun! Tsekkaa tarkempi ohjelma nettisivuiltamme www. nm.fi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15. 12. mennessä: (019) 779 2250 tai nuorisotiimi@sekl.fi tai www.nm.fi.

Riparit 2007 Kesän 2007 riparit ovat täyttymässä jo kovaa vauhtia. Löydät riparit, niiden ajankohdat ja luonnehdinnat nettisivultamme www.nm.fi. Varaa paikkasi suosituilta leireiltämme mahdollisimman pian. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: (019) 779 2253 tai riparit@sekl.fi.

Isoskoulutus 2007 Haluatko mukaan isoseksi Kansanlähetyksen suosituille teemaripa-

reille? Jos vastasit kysymykseen myöntävästi, voit parantaa mahdollisuuksiasi osallistumalla Isoskoulutukseen Ryttylässä 2.– 4. 2. 2007. Isoskoulutuksen hinta Kansanlähetyksen riparin käyneille on 15 € ja muille 25 €. Lisätiedot/ ilmoittautumiset: (019) 7792 253 tai riparit@sekl.fi.

Kotibileet Karkun evankelisella opistolla 30. 12. 2006 – 1. 1. 2007 Vaihda vuotta hyvässä seurassa Jumalan sanan äärellä! Kotibileissä meininkiä tällä kertaa teemalla Majakaksi Maailmaan. Päivien mittaan mukana on elävää raamattuopetusta, elävää musiikkia, kanavia ja paljon uusia kavereita, Pakkasukko 2000 -kilpailu, huikaiseva aattoillan gaala sekä paljon muuta. Ilmoittaudu maililla: toimisto@keokarkku.fi tai puhelimella: (03) 513 4151, 20. 12. 2006 mennessä. Biletiketti koko ajalta 45 €. Sisaralennus 30 %. Tule ja tuo kaverisikin.

Mikä colahti?

Kylpyankat

Talviaika

Tuoksukynttilät

Mikä culahti? Räntä

Riitely

Väsymys

Petri Pelkonen

JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINO Uusimaa Oy

”Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut” Joh. 10: 14.


ilaaa oheisella lomakkeella • tila to 8–15)

(ti– • puhelimella: (09) 2513 921elu7@n uotta.com alv usp • sähköpostilla: tila • netistä: www.nuotta.com

TILAAN NUOTAN KESTONA 32 e / vuosi (norm. 42 e) VUOSITILAUS 44 e / vuosi EKAT 3 KK 9 e (norm. 15 e)

Tarjous on voimassa 1. 12. 2006 saakka

Maksaja

Saaja

Nimi Osoite

Nuotta / Kustannus Oy Arkki TUNNUS 5001710

Puhelin Sähköposti

00003 VASTAUSLÄHETYS


UH VA

a

Aj TI

rau ha llis ia tila nte ita

Milla Rämö on kohta 16-vuotias lukiolainen Vantaalta. Tänä syksynä hän aloitti opiskelut Vantaalla Sotungin urheilulukiossa. Valinta olikin Millalle ilmeinen, sillä tämä neiti lienee pahimman kerran urheilukärpäsen puraisema. Vaikka menoa riittää ja vauhti on kova, kertoo Milla silti nauttivansa kovasti myös niistä sunnuntaipäivistä, jolloin saa käydä messussa ja vain olla.

Vauhtia…

oli puolet pidempi eli kaksiviikkoinen. Molemmilla oli kuitenkin uskomattoman hienoa. Isosen tehtävä on olla välittämässä kristityn nuoren mallia pikkusille. On upeaa päästä tekemään sitä työtä; siinä pääsi toteuttamaan itseään Jumalan valtakunnan työssä, Milla pohtii.

– Harrastan seuratasolla pesäpalloa ja tanssia. Sählyä pelaan Tikkurilan seurakunnan kerhossa. Kesäisin uin, käyn lenkillä ja pelaan tennistä ja jalkapalloa, kun taas talvisin tulee hiihdettyä ja lasketeltua, Milla listaa. Pianonsoittoa hän harrastaa itsenäisesti. Pesiksessä neitiä viehättää sen älyä vaativa laita. – Se on mukava ja monipuolinen joukkuelaji. Meillä on joukkueessa mukava joukkuehenki, toisia kannustetaan ja eteenpäin mennään. Parhaaksi muistoksi lajin saralta Milla kertoo Kajaanin-leirin vuodelta 2003. Voittoa ei tullut mutta fiilis oli mahtava. Milla kävi riparinsa 2005 Karkussa. Paikka oli hänelle ennestään jo tuttu lastenleirien jäljiltä eikä valintaa vaikeuttanut sekään, että molemmat Millan vanhemmat sisarukset olivat käyneet rippileirinsä Karkussa. Asiat eivät kuitenkaan jääneet tähän. Tänä kesänä Milla oli isosena sekä Tikkurilan seurakunnan riparilla että Karkussa. – Oma ripari oli aivan upea, ehkä tähänastisen elämän parhaita kokemuksia. Isoseksi lähdin innostuneella asenteella, vantaalainen kertoo. – Näitä kahta riparia, joilla olin isosena, on vaikea verrata. Tikkurilan seurakunnan leirillä oli porukkaa puolet enemmän, kun taas Karkun leiri

…ja rauhallisia tilanteita. Riparin jälkeen tie vei nuoren seurakunnan rientoihin. Nuortenilloissa käy omia riparilaisia, ystäviä ja nykyisiä pikkusiakin. Isoskoulutukseen lähteminen oli Millalle itsestäänselvyys. Tärkeätä on löytää seurakuntayhteys ja porukka jossa lukea ja oppia Raamattua, Milla uskoo. Sunnuntaiaamuisin askeleet suuntautuvat messuun. Henkilökohtaisen uskonelämän hoitaminen on myös tosi tärkeetä. Ehtoollisella käynti, Raamatun luku, seurakuntayhteys ja rukous. Ne kantaa pitkälle, Milla kertoo. Raamattua Milla yrittää lukea säännöllisesti. – Se on kuitenkin Jumalan sanaa ja ohjeita elämään. Jeesus on hyvä pitää mukana kaikessa.

Millan syysterveiset – Nauttikaa festareista ja löytäkää oma paikkanne seurakunnassa ja nuortenilloissa! Martti Pyykönen

aR liis

ö äm

si E Kir 0 li la 2. 99 ? M : 2. KA Y T aalla . KU s. YN T N ant ? Pipo I? Bili ! Y V S rra : S D U U I PPI He hvi AR a J n AS L L o K t. O/ / B I AO ? us PI P LI N G K evä – Jees K R AA U ? K C V I / E VÄT : H B E AH K K

AL Y/ PP KS SY IK A P M LE


Nuotta 11 2006