MAAPALLON ASIANAJAJAT teksti ja kuvat kukka-maria ahokas
M
Loppuisiko ekokriisi, jos laajamittaista luonnon tuhoamista käsiteltäisiin oikeudessa kuten murhia? Hiljainen ympäristövallankumous on käynnissä maailman juristien pöydillä.
iten ekosysteemien tuhoaminen saadaan kuriin? Lainsäädännöllä, esimerkiksi saattamalla yhtiöiden johtajat henkilökohtaiseen rikosvastuuseen aiheuttamistaan ympäristötuhoista, Stop Ecocide -kampanja vastaa. Kansainvälisen kampanjan mukaan ekosysteemien laajamittainen tuhoaminen eli ecocide, suomeksi luonnonsurma, pitäisi kirjata kansainväliseen rikoslakiin. Silloin esimerkiksi yritysjohtaja joutuu punnitsemaan kaksi kertaa, päättääkö hakata sademetsää. – Mikään kansainvälinen laki ei velvoita huolehtimaan maapallon elinkelpoisuudesta tällä hetkellä, kampanjan aktiivi Raila Knuuttila sanoo. Hän on perustanut kampanjan Suomen osaston yhdessä Mikko Husmanin kanssa. ”Maapallon asianajajaksi” kutsuttu ympäristöjuristi Polly Higgins aloitti kampanjan, jota johtaa nykyisin Jojo Mehta yhdessä juristitiimin kanssa. Aloite on keksitty vuosikymmeniä sitten. Merenpinnan nousemisesta pahiten kärsivät Vanuatun ja Malediivien saarivaltiot alkoivat kampanjoida sen puolesta voimakkaasti. Kesäkuussa lakiasiantuntijat julkistivat esityksen, johon poliitikkojen pitää ottaa kantaa. Aloite vaatii, että ecocide kirjattaisiin kansainväliseen rikoslakiin. Tällä hetkellä Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa käsitellään sotarikoksia, kansanmurhia ja rikoksia ihmisyyttä
– Lain on tarkoitus ennaltaehkäistä, Raila Knuuttila sanoo. Laki säätäisi rangaistuksia, mutta se toimisi ennen kaikkea pelotteena ja ajaisi kollektiivista muutosta siihen, miten luonto nähdään. Knuuttilan mukaan ihmiset, joille hän puhuu kampanjan tavoitteista, ovat vaistomaisesti samaa mieltä sen järkevyydestä. – Tällä hetkellä yrityksissä kukaan ei ole henkilökohtaisesti rikosvastuussa tekemistään päätöksistä, jotka tuhoavat luontoa järjestelmällisesti. Nykyisin voimassa oleva laki asettaa osakkeenomistajan edun etusijalle – yritysten on maksimoitava voitto, Knuuttila sanoo. Asia on kuitenkin muuttumassa. Kaupallisessa maailmassa on alettu kiinnittää huomiota luontoarvoihin yhä enemmän. Jos laki tulee voimaan, yhtiöiden ja valtioiden johtajille tulisi henkilökohtainen, rikosoikeudellinen vastuu te-
14
nuorten luonto
vastaan. Jos uusi lakialoite menee läpi, jatkossa siellä voitaisiin käsitellä myös ”luonnonmurhia”, esimerkiksi sademetsien hakkaamista tai päätöksiä, jotka pahentavat aavikoitumista. ”Laajamittaiset ympäristötuhot”, jotka ecocide-laki määrittelee, tarkoittavat kokonaisten ekosysteemien vaarantumista. Pienen metsälammen saastuttaminen ei siis kuuluisi lain piiriin. Nykyisin moni maa on säätänyt omia lakeja ympäristötuhosta, mutta tämä olisi ensimmäinen kerta, kun asiaa voitaisiin käsitellä kansainvälisessä oikeudessa.
Rikos ja rangaistus
kemistään päätöksistä, jotka vaikuttavat luontoon. On todennäköistä, että silloin he pohtisivat ympäristötuhon aiheuttamista kahdesti. Johtajat voisivat vedota lakiin perustellessaan päätöksiä osakkeenomistajille. Uuden lain myötä maiden hallitukset eivät voisi enää myöntää lupia haitallisille yrityshankkeille, pankit eivät antaisi niille lainaa, sijoittajat eivät tukisi niitä, eivätkä vakuutusyhtiöt antaisi niille vakuutuksia. Vaikutukset näkyisivät yhteiskunnassa heti. – Myös isojen yhtiöiden johtajat ovat toivoneet lain selkeyttämistä. Tarkoituksena ei ole vastustaa liiketoimintaa ylipäätään, vaan ohjata sitä vastuullisemmaksi. Myös siirtymäaika on tärkeä osa yhteiskunnan muutosta, Knuuttila sanoo.
Oikeudet Äiti Maalle Etelä-Amerikka on yksi tunnetuimmista alueista, joissa maisema muuttuu nopeasti luonnon tuhoamisen vuoksi. Siellä hallitukset ovat olleet tehottomia luonnonsuojelutoimissa korruption ja taloudellisten intressien takia. Maailmanlaajuisesti merkityksellinen Amazonin sademetsäalue sijaitsee suurimmaksi osin Brasilian, Perun ja Kolumbian maaperällä. Paikalliset ympäristöjärjestöt sanovat, että Amazonian maisema on muuttunut jo peruuttamattomasti laajojen metsähakkuiden myötä, koska sademetsä uusiutuu erittäin hitaasti. Brasiliassa metsää raivataan muun muassa karjata-