Page 1

Vuosikertomus 2010

Nuorten Keskus 2010 |

1


1. Toiminta vuonna 2010 Sisällysluettelo 1.

TOIMINTA VUONNA 2010 ................................................................... 3

1.1. NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN .............. 4 NUORELTA NUORELLE – NUORISOPÄIVÄT PARHAIMMILLAAN ........... 6 1.2. NUOREN KASVUN TUKEMINEN .......................................................... 14 EKONISTI SINKOAA KIPINÖITÄ ................................................................... 18 1.3. NUOREN OSALLISUUDEN TUKEMINEN ............................................ 22 EI TOISTA ILMAN ENSIMMÄISTÄ. TIENRAIVAAJA HENRI KYLÉN ......... 27 2.

VIESTINTÄ ............................................................................................... 32

3.

LEIRIKESKUS PÖYHÖLÄ ....................................................................... 34

4.

YHTEYDET ............................................................................................... 35

5.

HALLINTO ............................................................................................... 42

6.

TALOUS .................................................................................................... 47

7.

JÄSENET .................................................................................................. 66

Nuorten Keskuksen toimintaa ohjaa vuoteen 2015 ulottuva toimintastrategia Nuori kuuluu – Nuoret kuuluvat. Järjestö kehittää ja palvelee strategian mukaisesti seurakunnissa toteutettavaa rippikoulu-, nuoriso- ja erityisnuorisotyötä sekä nuorten aikuisten parissa tehtävää työtä. Järjestön palvelutehtävään kuuluu myös se nuorisotoiminta, johon nuoret ja nuoret aikuiset osallistuvat ja jota he toteuttavat järjestössä. Nuorten Keskuksen toiminnan painopisteet vuoteen 2015 ovat: 1. Nuorten kristillisen identiteetin vahvistaminen 2. Nuorten ääni kuuluu kirkossa ja yhteiskunnassa 3. Vapaaehtoistyön kehittäminen seurakuntien nuorisotyössä 4. Monikulttuurisen nuorisotyön taitojen kehittäminen 5. Nuorisodiakonian kehittäminen

Painopaikka Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere. Valokuvat: Jaakko Kaartinen-Koutaniemi (s. 1, 13,19, 23, 68), Heikki Alanko (s. 4, 5, 6, 7), Arja Lehikoski (s. 17)

2

| Nuorten Keskus 2010

Vahvimmin järjestön työssä näkyi toimintavuoden aikana nuorten osallisuuden tukeminen. Ensimmäinen kerta – seurakuntavaalit 2010 hanke, NAVI-ryhmän toiminta, Kirkko 2015 – nuorten tulevaisuusseminaari sekä Ekonisti – luontoriippuvainen -hanke toteutuivat sekä sisällöllisesti että määrällisesti erittäin hyvin. Vuosi oli nuorten osallistumisen kannalta historiallinen, kun 16-vuotiaat saivat seurakuntavaaleissa ensimmäistä kertaa äänioikeuden. Järjestön panostus nuorten aktivoimiseksi seurakuntavaalien äänestäjinä ja ehdokkaina tuotti tulosta. Hanke onnistui luomaan laajan yhteistyöverkoston, nostamaan nuoria ja heille tärkeitä asioita esiin sekä kirkollisessa että valtakunnallisessa mediassa, tukemaan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä nuoriystävällisten vaalien toteuttamisessa sekä lisäämään nuorten kiinnostusta kirkolliseen vaikuttamiseen. Toimintavuoden 2010 aikana nuoren kristillistä identiteettiä vahvistettiin järjestön omassa nuorisotoiminnassa vuoden alussa käynnistyneen, koko luterilaisen kirkon yhteisen Pyhä-painopistetyöskentelyn teemojen avulla. Kirkon Nuorisopäivillä Heinolassa Pyhä-painopisteen teemat nostettiin esiin nuorten muotoileman ”Sut on nähty” -sloganin avulla. Nuorisodiakoniaan keskittymisen teki mahdolliseksi työntekijäresurssin lisääntymi-

nen vuoden 2009 lopulla, kun erityisnuorisotyön sihteerin aloitti työskentelyn järjestössä kokopäiväisesti. Resurssin lisääminen tuotti odotettua tulosta ja toiminta kehittyi sekä sisällöllisesti että laadullisesti. Kokonaan uudenlaista seurakuntien etsivän työn muotoa haettiin NettiSaappaan kehittämisen myötä. NettiSaappaan pilotointi toteutuu vuonna 2011 kahdeksassa seurakunnassa. Sekä vapaaehtoistoimintaan että monikulttuurisen nuorisotyön haasteisiin vastataan laajamittaisemmin tulevien vuosien aikana. Järjestön toiminta toteutui lähes suunnitellusti. Suurin yksittäinen toteutumaton osa-alue oli koulun henkilöstölle suunnitellun koulutuskokonaisuuden peruuntuminen, kun hankkeelle ei saatu anottua rahoitusta. Toinen, koulutustoimintaan liittynyt pettymys oli Nuorisotyön perusteet koulutuksien peruuntuminen vähäisen ilmoittautumisten takia. Seurakunnissa meneillään oleva voimakas rakennemuutos ja taloudellinen taantuma ovat selvästi verottaneet järjestön koulutustoiminnan osallistujamääriä. Järjestö on reagoinut tilanteeseen mm. luopumalla joistain koulutuskokonaisuuksista, jotta työntekijäresurssia voitaisiin keskittää nykyistä paremmin markkinointiin. Lähivuodet näyttävät, riittävätkö toimenpiteet vai onko järjestöllä edessään laajamittaisempi koulutustoiminnan uudelleen arviointi.

Nuorten Keskus 2010 |

3


1.1. Nuoren kristillisen identiteetin vahvistaminen Nuorisotoiminta Sut on nähty – Kirkon Nuorisopäivät 2010 Kirkon Nuorisopäivät järjestettiin Heinolassa 23.–25.4. Tapahtuman teemana oli Pyhä, kokonainen ihminen, joka kiteytyi nuorten muotoilemassa päivien tunnuslauseessa Sut on nähty. Tunnus oli monin tavoin onnistunut ja käyttökelpoinen ja siitä saatiin paljon hyvää palautetta niin työntekijöiltä kuin nuorilta sekä tapahtuman markkinointivaiheessa että itse tapahtumassa. Tapahtuman ajankohdan aikaistaminen huhtikuulle oli saadun palautteen perusteella onnistunut ratkaisu. Kirkon Nuorisopäivät tarjosi mahdollisuuden yhteyden kokemiseen, hiljentymiseen ja teeman monipuoliseen pohdintaan niin suurten yleisötilaisuuksien, raamattutuntien, jumalanpalvelusten kuin erilaisten työpajojen puitteissa. Ohjelmassa nostettiin esille 40 vuotta täyttänyt Nuoren Seurakunnan veisukirja, 60-vuotias Yhteisvastuu sekä syksyn seurakuntavaalit, joissa 16-vuotialla

4

| Nuorten Keskus 2010

nuorilla oli ensimmäistä kertaa äänioikeus. Kirkon nuorisopäivien yhteydessä järjestettiin Ilon kautta -tapahtuma seurakuntien musiikki- ja lauluryhmille. Ilon kautta -tapahtuman osallistujista muodostettiin suurkuoro, joka musisoi sekä yhteisessä iltaohjelmassa että päätösmessussa. Valmistelujen ja toteutuksen osalta kahden eri tapahtuman yhteensovittaminen ei ollut kaikilta osin kitkatonta. Tästä huolimatta Ilon kautta -tapahtuma antoi hyvän mahdollisuuden rakentaa siltaa seurakunnan nuorisoja musiikkityön välille näkyvällä tavalla. Työalarajat ylittävää yhteistyötä kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin. Nuorisopäivien yhteydessä järjestettiin myös jo perinteeksi muodostunut nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2015 (seminaarista enemmän s.24). Nuorisopäivien ohjelma sai pääosin hyvää palautetta tapahtuman osallistujilta. Erityisen innostaviksi koettiin Houseband Idän Ihmeet, beatboxaaja RudiRok, veisujen yhteislaulutilaisuudet, lauantai-illan konsertti ja sunnuntain päätösmessu. Tyytymättömiä

osallistujat olivat toritapahtumaan, vaaliohjelman vanhempaa seurakuntaväkeä aliarvioneeseen huumoriin sekä ohjelmien paikoin liian väljään aikatauluun. Tapahtuman järjestelyistä ja vapaaehtoisten toiminnasta eri tehtävissä saatiin runsaasti hyvää palautetta. Nuorisopäivät kokosi upealla tavalla yhteen kaikenikäiset seurakuntalaiset erilaisiin vapaaehtoistehtäviin. Näin nuorille suunnatusta tapahtumasta tuli samalla koko seurakunnan tapahtuma. Yhteistyö kaupungin, seurakunnan ja eri järjestäjien välillä oli sujuvaa ja antoisaa. Heinolan seurakunnan panos tapahtuman toteutuksessa oli merkittävä niin työntekijäresurssien, talouden kuin järjestelyidenkin puolesta. Nuorten panos suunnitteluun ja toteutukseen näkyi erityisesti tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Heinolan aktiiviset ja innostuneet nuoret kiersivät markkinoimassa Kirkon Nuorisopäiviä useissa nuorisotapahtumissa omatekoisen ”Sut on nähty”- näytelmän merkeissä. Tapahtuman ilme, juliste, t-paita ja rintanappiaihio olivat heinolalais-

Kirkon Nuorisopäivien yhteydessä järjestetyn Ilon kautta -kuorotapahtuman osallistujat esiintymässä lauantain toritapahtumassa. ten nuorten ideoimia ja suurelta osin myös toteuttamia: ilmeen suunnitteli teol.yo Jukka Peranto ja sitä työsti eteenpäin graafikko Marko Tervonen. Nuorisopäiviä markkinoitiin ja niistä tiedotettiin sekä suoraan nuorille että seurakuntien nuorisotyöntekijöille. Laadukas ilme helpotti markkinointia ja herätti kiinnostusta. Tiedotuksellisesti parannettavaa on erityisesti sosiaalisen median kanavien haltuunotossa ja Nuorisopäivien omien nettisivujen kehittämisessä vuorovaikutuksellisempaan suuntaan. Laadullisiin ja sisällöllisiin tavoitteisiinsa tapahtuma ylsi reippaasti, joskaan kaikkia tavoitteita ei pystytty pitämään esillä tasapuolisesti. Valitettavasti määrälisistä tavoitteista jäätiin tuntuvasti. Heinola aiempaa pienempänä tapahtumapaikkakuntana vaikutti osaltaan kävijämääriin. Nuorisopäivien haasteena on edelleenkin saada liikkeelle lähialueiden seurakunnat. Vakiokävijät löytävät tapahtumaan toteutuspaikkakunnasta riippumatta. Myöskään Ilon kautta -tapahtuma ei lisännyt toivotulla tavalla tapahtuman kävijämääriä.

Talouspuolella menot onnistuttiin kuitenkin tasapainottamaan tulojen mukaisiksi. Kirkon Nuorisopäivien järjestäjinä toimivat Nuorten Keskuksen lisäksi Heinolan seurakunta, Mikkelin hiippakunta, Kirkon kasvatus ja nuorisotyö sekä Suomen Lähetysseura. Tapahtuman yhteistyökumppaneina olivat Heinolan kaupunki, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Pipliaseura. Ilon kautta-tapahtuman järjestäjinä olivat Kirkon jumalanpalvelus ja musiikkitoiminta, Kirkkomusiikkiliitto, Mikkelin hiippakunta ja Nuorten Keskus.

Nuorten Kirkkopäivät 2011 Kirkkopäivät järjestetään Lahdessa 13.– 15.5.2011. Aiemmista vuosista poiketen Kirkkopäivillä ei järjestetä valtakunnallista nuorten ohjelmaa, vaan nuorten ohjelma suunnataan lähialueiden nuorille. Päätöksen taustalla oli Kirkkopäivien kokemus Jyväskylässä 2009 toteutetuista Nuorten Kirkkopäivistä, joiden osallistujamäärä jäi kauas tavoit-

teesta. Kirkkopalvelut kutsui Kirkkopäivien järjestelyvastuussa olleet lapsi- ja nuorisotyön järjestöt (Nuorten Keskus, PTK – poikien ja tyttöjen keskus, Seurakuntien Lapsityön Keskus) neuvotteluun syksyllä 2009. Yhteinen päätös oli, että em. tahot eivät ole enää Kirkkopäivien virallisina järjestäjätahoina. Nuorten Keskus / NAVI-ryhmä osallistuu Lahdessa toteutettavien Kirkkopäivien Suuren luottamushenkilötapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi Nuorten Keskuksen vuosikokous tullaan järjestämään Kirkkopäivien aikaan Lahdessa. Kirkkopäiväyhteistyön päättyminen saattaa Kirkon Nuorisopäivien järjestämisen uuteen valoon, sillä vuodesta 1996 lähtien toteutettu vuorottelu Nuorten Kirkkopäivien kanssa harvensi valtakunnallisen, yleiskirkollisen nuorisotapahtuman järjestämisvälin joka toiseen vuoteen. Syksyllä 2010 järjestössä käynnistettiin Kirkon Nuorisopäivien tarve- ja tulevaisuuskartoitus, jonka johtopäätökset mm. tapahtuman järjestämistiheyteen arvioidaan vuonna 2011.

Nuorten Keskus 2010 |

5


Nuorelta nuorelle – Nuorisopäivät parhaimmillaan

Sut on nähty -teemaa toteutti myös valokuvaseinä, johon osanottajat saivat kuvauttaa itsensä.

Kurkistus kulissien taakse: Nuoriso­­ pä­i­vät jättää jälkensä seurakuntaan.

K

irkon Nuorisopäivien yksi erityispiirre on ollut se, että tapahtuma kiertää ympäri Suomea. Tapahtuma on tiivis yhteistyöprojekti Nuorten Keskuksen ja kulloisenkin tapahtumapaikkakunnan seurakunnan kanssa. Kirkon Nuorisopäiviä on järjestetty vuodesta 1933 alkaen yhteensä 75 kertaa ja

järjestäviä seurakuntia on tuona aikana ollut niin pieniä, isoja kuin keskikokoisiakin.

Meidän kirkon nuorisopäivät Heinolan seurakunta oli tapahtuman järjestäjänä vuonna 2010 ja heinolalaiset nuoret nousivat upealla tavalla esiin valmisteluprosessin ja itse päivien aikana. Ennakkoon heitä nähtiin Sut on nähty –paidat päällään niin Ristirockissa, Maata Näkyvissä-festareilla kuin Kirkkopäivilläkin. Riemuisaa joukkoa parempaa markkinointikoneistoa ei olekaan: kutsu Heinolaan tuli aidosti juuri seurakunnan nuorilta. He tekivät rintanappeja urakalla ja jakoivat niitä sellaisella ylpeydellä ja ilolla että ei ollut epäselvää keiden tapahtumasta on kyse. ”Meidän Kirkon Nuorisopäivät tulee olemaan huipputapahtuma, tulkaa seuraavaksi sinne!” saivat muiden tapahtumien osanottajat kuulla.

Nuoret mukana alusta alkaen Elina Pääkkönen tyytyväisenä Kirkon nuorisopäivien basaarin vilskeessä.

6

| Nuorten Keskus 2010

kunnolla nähdä kulissien taakse, kantapään kautta ymmärtää miten paljon erilaisia työpanoksia yhden viikonlopputapahtuman järjestäminen vaatii. Projektin aikana todella moni nuoristamme oppi ihan uusia asioita ja moni pääsi loistamaan aivan uusissa rooleissa. Sitoutuminen yhteiseen tekemiseen oli ihan toisenlaista kuin pelkän reissun tekemisessä muiden järjestämään tapahtumaan, Elina jatkaa.

Yhteishenki ei ihan itsestään ja tyhjästä synny. Taustalla on tehty työtä pitkään, paljon ja suurella antaumuksella. Ja kukapa muu se siellä taustalla olisikaan kuin Elina Pääkkö-

nen, hän joka on luotsannut Heinolan seurakunnan nuorisotyötä jo 24 vuotta. – Keskeisintä minulle oli heti alusta asti, että nuoret tuntevat, että nyt ollaan tekemässä yhteistä projektia. Että he saavat kaiken aikaa mahdollisimman paljon tietoa missä mennään, ja että järjestelyporukka pysyy avoimena, mukaan sai tulla missä vaiheessa vaan. Järjestelyitä hoidettiin yhdessä osana normaaleja nuorteniltoja, sekin madalsi kynnystä mukaantulolle. Jokaisen taidot ja lahjat pääsevät tällaisessa projektissa juuri oikeaan käyttöön, tekemistä on niin monensorttista, sanoo Elina. – Kirkon Nuorisopäivien järjestäminen toi paljon hyvää meidän seurakunnan nuorisotyöhön. Se antoi nuorille mahdollisuuden

Paljon hauskaa työtä Elina teki töitä Kirkon Nuorisopäivien parissa syksystä 2008 lähtien. Ensin lyhyitä alkupalavereita, yhteistyön rakentamista NK:n, hiippakunnan, Heinolan seurakunnan ja kaupungin kanssa. Sitten ryhdyttiin tiiviimpään suunnitteluun ja ideointiin nuorten kanssa, valittiin slogan, ideoitiin sen ympärille visuaalista ilmettä ja käynnistettiin markkinointityö. Tämä kaikki tapahtui jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä Nuorten Keskuksen nuorisosihteerin Tarja Liljendahlin kanssa. Varsinaisesti Elina oli virkavapaalla omasta nuorisotyönohjaajan työstään viisi kuukautta, tammikuusta toukokuuhun 2010. Tarjan lisäksi tärkeänä työparina oli nuo-

risopäiväjärjestelyissä harjoitteluaan tehnyt entinen oma seurakuntanuori Pauliina ”Paki” Nyman. – Pakin kanssa oli hyvä ja helppo tehdä yhteistyötä, hän tunsi paikkakunnan ja suuren osan nuorista, oli innostunut saamastaan päivien juontajan tehtävästä ja panosti todella isosti järjestelyiden loppuvaiheessa kaikkiin käytännön hommiin. Ei näistä meidän päivistä niin hyvät olisi tulleet ilman Tarjaa ja Pakia. Meillä oli kaiken suuren työmäärän keskellä aina samalla myös hauskaa, muistelee Elina yhteistä puurtamisvaihetta.

Sosiaalinen media käytössä Päivien järjestämisessä tärkeäksi työvälineeksi nousi facebook, mese sekä blogi, jota Elina kirjoitti koko ajan matkan varrella. Näiden avulla myös muilla paikkakunnilla asuvien heinolalaisnuorten oli helppo pysyä mukana järjestelyporukassa. Ei haitannut jos missasi muutaman suunnittelukokouksen, aina oli kärryillä missä mennään ja pääsi mukaan seuraavaan vaiheeseen. – Jännä huomio oli, että oman alueen seurakuntalehden, Kirkonseudun, isojen kuvien kera tekemä juttu järjestelyistä nosti

koko hommaa uudelle tasolle kaikkien nuorten keskuudessa. Jotenkin se, että muutkin huomasivat että nuoret ovat tekemässä tärkeää juttua, nosti koko porukan fiilistä. Ja juttu oli vielä otsikoitu ihanasti: ”Mukaan mahtuu!” Eli tuotiin esille juuri se porukan avoimuus, jota itse niin tärkeänä pidin homman onnistumisen kannalta, Elina kertoo. Kun Elinaa pyytää miettimään tapahtuman merkitystä näin jälkikäteen, ensimmäisenä mieleen tulee, että Kirkon Nuorisopäivät ovat jättäneet seurakunnan nuoriin mukavaa ylpeyttä omasta tekemisestä. Usein kuulee uusien, vasta toimintaan mukaan tulleiden nuorten kiinnostuneita kysymyksiä: ”Koska me saadaan järjestää jotain samanlaista?” Myös hyviä tarinoita matkan varrella tapahtuneista kommelluksista riittää ja lähtöä seuraaville Kirkon Nuorisopäiville Tampereelle 2012 odotetaan jo. Lopuksi Elina haluaa vielä muistuttaa, että vuoden 2010 Kirkon Nuorisopäivien hyvään tunnelmaan voi eläytyä Heinolan seurakunnan nuorten sivuilla olevan kuvagallerian avulla: www.heinolanseurakunta.fi/ fin/osallistu/nuoret. Jaana Viirimäki

Nuorten Keskus 2010 |

7


Kansainväliset rippikoulut Nuorten Keskuksen rippikoulutyötä ohjaavat rippikoulusuunnitelma 2001, kansankirkkoajattelu sekä kansainvälisyys. Toimintavuonna järjestettiin kolme rippikoulua, jotka olivat järjestyksessään Kv46—Kv48.

Rippikoulujen opetuskielinä olivat suomi ja englanti. Lisäksi leirillä käytettiin muitakin kieliä nuorten oman äidinkielen mukaisesti. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että rippikouluille asetetut tavoitteet toteutuivat erittäin hyvin. Kaikista rippikouluista tuli hyvää palautetta rippikoululaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä rippikouluissa toimineilta isosilta ja opettajilta. Rippikouluihin osallistui 127 rippikoululaista, joista 59 oli ulkosuomalaisia.

Nuoria oli Suomen lisäksi kaikkiaan 19 eri maasta. Yhtä nuorta ei konfirmoitu, koska hän oli katolisen kirkon jäsen. Kesän viimeinen rippikoulu Kv48 oli muita rippikouluja pienempi. Rippikouluun osallistui 17 suomesta tulevaa nuorta ja 12 muualta maailmasta tulevaa nuorta. Yksittäistä syytä rippikoulun osallistujamäärän vähäisyyteen ei löytynyt. Jatkossa kansainvälisten rippikoulujen markkinointiin ulkosuomalaisille nuorille panostetaan nykyistä enemmän yhteistyössä mm. Suomi-seuran kanssa. Rippikoulujen leirijaksojen päiväohjelma ja yleiset rippikouluja koskevat toimintatavat sovittiin keväällä kaikkien opettajien yhteisessä palaverissa. Tämän paikalla olevat opettajat kokivat toimivaksi tavaksi. Rippikoulujen henkilökunnan määrä oli 10 isosta ja 5 opettajaa sekä apuopettaja kahdessa rippikoulussa ja Kv48 6 isosta ja 3 opettajaa sekä apuopettaja. Useisiin opetuskokonaisuuksiin osallistui vähintään kaksi opettajaa. Isosten ja apuopettajien panos leireillä oli merkittävä. Yhteistyö eri työntekijäryhmien välillä toimi erittäin hyvin. Vanhemmilta saatu palaute oli erittäin myönteistä. Rippikoulu Kv46 sai suurta positiivista huomiota mediassa. Leiriltä tehtiin juttua MTV3 uutisiin, Ylen Jyväskylän alueuutisiin sekä Ylen radiouutisiin. Kaikilta kesän leireiltä tehtiin useita juttuja paikallislehtiin. Ensimmäistä kertaa rippikoulujen uutisointi oli näin vilkasta.

Nuorten leirit ja kurssit

kautta. Järjestö on tuottanut vuosien 2008– 2009 aikana Ekonisti – luontoriippuvainen työskentelyn sekä vuoden alussa ilmestyneen Luonto ja Raamattu – kristillisen ympäristökasvatusmateriaalin ja koulutuksen.

esitellä monipuolista jumalanpalveluselämää eri työmuodoissa, löytää uusia toteutustapoja, rakentaa verkostoa, jakaa tietoa, vaikuttaa asenteisiin ja kehittää uutta. Sivustolla kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi jakaa hartaus- ja jumalanpalvelusmateriaalia sekä saada ideoita omaan työhönsä. Sivustolle kerätään materiaalia seurakuntien työntekijöiltä ja sitä tuotetaan kerran vuodessa kirjoittajaseminaarissa. Sivusto on löytänyt oman käyttäjäkuntansa, mutta pysyäkseen toimivana ja uudistuvana materiaalisivustona, tarvitaan jatkossa toimenpiteitä tiiviimpään materiaalin keruuseen ja tuottamiseen. Vuoden lopulla

Nuorten Keskuksen leirit tarjosivat eri puolilta Suomea ja maailmaa tuleville nuorille mahdollisuuden kohdata toisensa ja vahvistua kristillisessä uskossa. Leiritoiminnalle asetetut sisällölliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Osallistujatavoitteeseen päästiin varsin hyvin, vaikka toukokuuksi suunniteltu talkooleiri peruutettiin. Pöyhölä-työryhmä kasattiin syksyllä uudelleen ja siihen saatiin neljän eri ikäryhmän edustajat suunnittelemaan Sydärileiriä. Tämä nuorten osallistava malli auttaa nuoria sitoutumaan leirielämään, antaa heille mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa ohjelmaa ja kantaa vastuuta. Nuorten kurssit tukivat Pöyhölän rippikoululeirejä. Rippikoulun isoskoulutuksessa jatkettiin hyväksi havaittua mallia tehdä kurssiin kuuluvat etätehtävät sähköpostilla sekä www-sivujen avulla. Isoskoulutukseen osallistui nuoria myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämän mahdollisti se, että ulkosuomalaisille nuorille tarjottiin mahdollisuus koko kurssin suorittamiseen etätehtävinä sähköpostin ja www-sivujen kautta. Osa ulkosuomalaisista osallistui myös isoskoulutuksen lähijaksolle. Toukokuulle suunniteltua talkooleiriä ei pidetty, koska Pöyhölän Kivimannila rakennus oli ollut remontissa maalis-toukokuun ja talkoille ei nähty tarvetta.

Palvelutoiminta Pyhä – painopistetyöskentely 2010–2012 Toimintavuoden alussa käynnistyi Suomen luterilaisen kirkon yhteinen painopistetyöskentely teemalla Pyhä. Painopisteellä halutaan rohkaista pyhän etsimiseen ja lähestymiseen, vahvistaa kristillistä uskoa ja elämäntapaa sekä edistää luomakunnan hyvinvointia. Painopiste sisältää kolme teemaa: Jumala, Pyhä aika ja Luomakunta. Nuorten Keskus osallistui painopistetyöskentelyyn pitämällä teemaa esillä Kirkon Nuorisopäivillä, leireillä sekä tuottamalla materiaalia. Toimintakauden aikana liikkeelle lähdettiin Luomakunta teeman

8

| Nuorten Keskus 2010

Jumis.fi-sivusto Yhdessä tekemään jumalanpalvelusta – jumis.fi -sivustoa ylläpitävät yhteisesti Kirkkohallituksen Kasvatus ja Nuorisotyö sekä Jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminta yksiköt, Poikien ja tyttöjen keskus, Suomen Lähetysseura, Suomen Lapsityön Keskus ja Nuorten Keskus. Sivuston tavoitteena on

yhteistyötahojen johtajat päättivät Kirnukokouksessa kehittää sivuston tuottamista, niin että yhteistyötahojen edustajista valitaan sivustolle vuosittain vaihtuva päätoimittaja ja sivustoa ylläpitämään palkataan osa-aikainen toimitussihteeri.

Nuorisotyön perusteet -koulutus Nuorisotyön perusteet koulutus on osa kirkon henkilöstökoulutuksen täydentävää koulutusta. Koulutus on suunnattu erityisesti työuransa alussa oleville seurakunnan työntekijöille ja sen tavoitteena on syventää kasvattajien identiteettiä ja näkemystä nuorisotyön menetelmistä. Nuorten Keskus suunnitteli toimintavuodelle kaksi Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettavaa Nuorisotyön perusteet koulutusta, yhden Järvenpäähän ja yhden Pieksämäelle. Koulutuksen sisältö valmisteltiin, mutta osallistujia ei saatu riittävästi. Näin ollen molemmat koulutukset peruttiin. Yhteistyötä jatketaan Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa ja koulutuksen markkinointia tehostetaan.

Voimauttava valokuva -koulutus Voimauttava valokuva on Miina Savolaisen kehittämä menetelmä nuorten itsetunnon ja itsetuntemuksen vahvistamiseen. Nuorten Keskuksen järjestämä kaksipäiväinen ”Johdatus voimauttavan valokuvauksen menetelmään” koulutus on seurakunnan työntekijöille suunnattu lyhytkurssi, joka järjestettiin toimintavuonna yhden kerran. Tulevaisuudessa koulutus jää pois Nuorten Keskuksen koulutustarjonnasta, koska menetelmään on tarjolla laajempaa koulutusta eri oppilaitoksissa.

Jaakko Löytty Nuoren seurakunnan veisukirjan uuden laitoksen julkaisutilaisuudessa.

Julkaisut Nuorten Keskus julkaisee materiaalia, joka palvelee seurakunnissa toteutettavaa rippikoulu-, nuoriso-, ja erityisnuorisotyötä sekä nuorten aikuisten parissa tehtävää työtä. Materiaalit kustantaa Lasten Keskus Oy, jonka osakas järjestö on. Toimintavuoden aikana julkaistiin kaksi ”hittituotetta”: Nuoren seurakunnan veisukirja 2010 ja rippikoulumateriaali Ihan sama – eilen, tänään ja ikuisesti. Nuoren seurakunnan veisukirjan 9. laitos julkaistiin Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivien iltajuhlana järjestetyssä konsertissa. Kirjan toimitti muusikko Make Perttilä. Kirja jaettiin sekä lapsi- ja nuorisotyön että kanttorien neuvottelupäivien osallistujille. Kirjan ensimmäisen vuoden myynnin perusteella 9. laitos on kaikkien aikojen suosituin laitos pienestä punaisesta laulukirjasta. Toimintavuoden keväällä Nuorten Keskus julkaisi historian kolmannen rippikoulumateriaalin Ihan sama – eilen tänään ja iankaikkisesti. Materiaaliin kuuluvat oppilaan kirja ja opettajan opas. Sen ovat laatineet Johanna Koivisto, Helena Paalanne ja Antti Siukonen. Visuaaliselta asultaan täysin uudenlainen rippikoululaisen kirja saavutti nopeasti seurakuntien rippikoulutyön suosion nousten vuoden aikana markkinajohtajaksi. Kirja on myös ensimmäinen rippikouluteos, joka on nostettu Vuoden kristillinen kirja -palkintoehdokkaaksi. Toimintavuoden aikana jatkui uusien

julkaisujen suunnittelu ja ideointi Lasten Keskus Oy:n ja Nuorten Keskuksen julkaisutyöryhmässä.

Yhteislauluseminaari Varmistaakseen tulevien vuosien Nuoren seurakunnan veisukirjan ja muiden seurakuntien käytössä olevien laulukirjojen mahdollisuuden saada käyttöön hyviä yhteislauluja Nuorten Keskus toteutti yhdessä Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkityön, PTK – poikien ja tyttöjen keskuksen, Suomen Lähetysseuran ja Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kanssa yhteislauluseminaarin. Seminaari toteutettiin 1.–4.11. Päiväkummussa, Orivedellä. Seminaarin teema nousi Pyhä-painopisteestä. Yhteislauluseminaariin kutsuttiin 20 yhteislaulun säveltämisestä ja / tai sanoittamisesta kiinnostunutta muusikkoa ja runoilijaa. Heitä ohjasi ja innosti yhteislaulun tekemiseen runoilijat Tytti Issakainen ja Anna-Mari Kaskinen sekä muusikot Säde Bartling, Juhani Haapasalo ja Pekka Nyman. Seminaarissa vierailivat lisäksi Pyhä-teemaa avannut Pekka Y. Hiltunen Kirkon Lähetystyön yksiköstä sekä yhteislaulun tekemistä valottanut muusikko Jaakko Löytty ja laulujen sanoittamisesta kertonut muusikko Edu Kettunen. Seminaari sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Sen aikana syntyi kymmeniä uusia yhteislauluja Pyhä-painopisteen teemaan. Sekä osallistujat, opettajat että järjestäjät toivoivat seminaarille jatkoa.

Nuorten Keskus 2010 |

9


NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: KIRKON NUORISOPÄIVÄT

NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: NUORTEN LEIRIT JA KURSSIT

TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

TAVOITTEET

Kirkon Nuorisopäivät toteutetaan Heinolassa 23-25.4.2010 teemalla ”Pyhä, kokonainen ihminen”. Tapahtumaa markkinoidaan sekä sähköisesti että painotuotteiden kautta. Ohjelmassa ja järjestelyissä tehdään yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa mahdollisimman laajasti. Tavoitteena on luoda tapahtuma, jossa Pyhän kohtaaminen, hiljentyminen, yhteyden kokeminen ja nuorelle tärkeät elämänkysymykset muodostavat eheän kokonaisuuden. Nuorisopäivien yhteydessä järjestetään seurakuntien laulu- ja musiikkiryhmille suunnattu Ilon kautta –tapahtuma. Mukaan kutsutaan erityisesti seurakuntien nuorisokuoroja. Kirkon Nuorisopäivien järjestäjinä toimivat NKn lisäksi Heinolan seurakunta, Mikkelin hiippakunta, Kirkkohallituksen Kasvatus ja nuorisotyö -yksikkö sekä Suomen Lähetysseura. Tapahtuman yhteistyökumppaneina olivat Heinolan kaupunki, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Pipliaseura. Ilon kautta-tapahtuman järjestäjinä olivat Kirkkohallitus/ Jumalanpalvelus ja musiikkitoiminta, Kirkkomusiikkiliitto, Mikkelin hiippakunta ja NK.

Sisällölliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin erinomaisesti, ohjelma oli monipuolista ja laadukasta.

Järjestetään:

Tapahtumaan osallistuu kokoaikaisesti noin 1000 maksavaa osallistujaa. Lisäksi päätapahtumapaikka, Heinolan jäähalli, saadaan kerran täyteen (noin 3.000 osallistujaa).

Tapahtumaan osallistui 1600 kävijää: koko viikonlopun osallistujia oli 540. Jäähallin suurimmassa yksittäisessä tilaisuudessa osallistujia oli 1400.

Ilon kautta-tapahtuman osallistujatavoite on 400 nuorta.

Ilon kautta tapahtumaan osallistui 130 nuorta 12 nuorten kuorosta/lauluryhmästä.

Viestintä ja markkinointi oli monipuolista ja laadullisesti erittäin onnistunutta, joskaan tapahtuma ei herättänyt suurempaa mediahuomiota.

NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: NUORTEN KIRKKOPÄIVÄT 2011 TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Nuorten Keskus osallistuu Lahdessa järjestettävien Kirkkopäivien nuorten ja nuorten aikuisten ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Kirkkopäivien pääjärjestäjät ovat Kirkkopalvelut ja Lahden seurakunnat. Yhteistyökumppaneina ovat mukana Tampereen hiippakunta, SLK, PTK, Kirkkohallitus ja NK.

Nuorten Keskus ei enää ole tapahtuman järjestäjätaho. Kirkkopäivien nuorten ohjelma suunnitellaan paikallisesti. Nuorten Keskus / NAVI-ryhmä osallistuu nuorten luottamushenkilöiden tapaamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen osana Kirkkopäivien ohjelmaa.

NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: KANSAINVÄLISET RIPPIKOULUT

10

TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Järjestetään kolme kansainvälistä rippikoulua leirikeskus Pöyhölässä Keuruulla: Kv 46, 14.−24.7. Kv 47, 25.7.−4.8. Kv 48, 5.−15.8. Kuhunkin leiriin osallistuu: 50 nuorta 500 leirivuorokautta (puolet nuorista tulee eri puolilta maailmaa ja toinen puoli eri puolilta Suomea), 10 isosta, 110 leirivuorokautta 6 ohjaajaa, 66 leirivuorokautta yhteensä 2028 leirivuorokautta

Pöyhölässä Keuruulla järjestettiin kolme kansainvälistä rippikoulua: Kv46, 50 nuorta, 10 isosta ja 6 vetäjää Kv47 49 nuorta, 10 isosta ja 6 vetäjää Kv48, 29 nuorta, 6 isosta ja 4 vetäjää

| Nuorten Keskus 2010

Nuorten leirivuorokaudet yht. 1280 (rippikoululaisista 69 tuli Suomesta ja 59 eri puolilta maailmaa) Isosten leirivuorokaudet yht. 286 Ohjaajien leirivuorokaudet yht. 176 Yhteensä 1742 leirivuorokautta

Kaamosleiri, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 20 nuorta. (40 lvrk). Isoskoulutus B (syksyllä -09 alkaneen kurssin jatko) 19.–21.3. Leirille osallistuu 40 nuorta (80 lvrk). Nuisku B (syksyllä -09 alkaneen kurssin jatko) 19.−21.3. Leirille osallistuu 9 nuorta (18 lvrk). Ylis (nuorten vkl leiri) 19.−21.3. Leirille osallistuu 15 nuorta (30 lvrk). Talkooleiri 21.−23.5. Leirille osallistuu 25 nuorta (50 lvrk) Leiri on osallistujille ilmainen. Q-tis (nuorten vkl leiri) 3.−5.9. Leirille osallistuu 90 nuorta (180 lvrk). Isoskoulutus A (koulutuksen aloitus) 8.−10.10. Leirille osallistuu 40 nuorta (80 lvrk). Nuisku A (koulutuksen aloitus) 8.−10.10. Leirille osallistuu 16 nuorta (32 lvrk). Ylis (nuorten vkl leiri) 8.−10.10. Leirille osallistuu 8 nuorta (16 lvrk). Sydäri (nuorten vkl leiri) 19.−21.11. Leirille osallistuu 20 nuorta (40 lvrk).

TOTEUTUMINEN

Kaamosleiri osallistujia 41 nuorta ja 7 vetäjää, (yhteensä 82+14= 96 leirivuorokautta) Isoskoulutus B, 35 nuorta, 5 vetäjää (70+10= 80 lvrk) Nuisku B, 18 nuorta, 2 vetäjä (36+4= 40 lvrk) Ylis, 8 nuorta, 1 vetäjää (16+2= 18 lvrk) Talkooleiriä ei pidetty, sillä sille ei ollut tarvetta. Q-tis, 80 nuorta, 9 vetäjää (160+18= 178 lvrk) Isoskoulutus A, 27 nuorta ja 3 vetäjää (54+6= 60 lvrk) Nuisku A, 19 nuorta ja 1 vetäjää (38+2= 40 lvrk) Ylis, 9 nuorta ja 2 vetäjää (18+4 = 22 lvrk) Sydäri, 39 nuorta, 2 vetäjää (78+4= 82 lvrk)

Työntekijät kaikilla em. leireillä ja kursseilla (28 x 2 = 56 lvrk)

Työntekijät em. leireillä ja kursseilla (32 x2=64 lvrk)

Leirit & kurssit yhteensä 622 lvrk

Leirit & kurssit yhteensä 616 lvrk

NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: PYHÄ–PAINOPISTETYÖSKENTELY TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Painopisteen teema Pyhä näkyy toiminnan sisällöissä mm. Ekonisti hankkeessa, Kirkon Nuorisopäivillä 2010 ja Kirkkopäivillä 2011, leiritoiminnassa sekä materiaalituotannossa.

Toteutui suunnitellusti. Ks. lisää kunkin toimintamuodon kohdalta.

Pääsihteeri osallistuu Pyhä-painopisteen neuvottelukunnan työskentelyyn.

Toteutui suunnitellusti.

NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: JUMIS.FI-SIVUSTO TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Sivustoja ylläpidetään ja kehitetään toimintavuoden ajan.

Sivustojen ylläpitämisestä on vastannut työryhmä, johon on kuulunut edustaja NK:n lisäksi Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja musiikkitoiminta yksiköstä, Poikien ja tyttöjen keskuksesta, Suomen Lähetysseurasta ja Seurakuntien Lapsityön Keskuksesta.

Nuorten Keskus 2010 |

11


NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: JOHDATUS VOIMAUTTAVAN VALOKUVAUKSEN MENETELMÄÄN TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Järjestetään 1 koulutus. Kohderyhmänä erityisesti nuorten kanssa työskentelevät. Osallistujia 15 henkeä.

Toteutui yhteistyössä Oulun hiippakunnan kanssa Oulussa 2.3.9 ja 7.-8.10. 7 osallistujaa.

NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: JULKAISUT TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Toimintavuoden aikana julkaistaan / tuotetaan yhteistyössä Lasten Keskus Oy:n kanssa seuraavat materiaalit ja teokset: Nuoren seurakunnan veisukirja 2010 julkaistaan tammikuussa Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä.

Toteutui suunnitellusti.

Luonto ja Raamattu, kirja kristilliseen ympäristökasvatukseen julkaistaan tammikuussa em. neuvottelupäivillä.

Toteutui suunnitellusti.

Rippikoulumateriaali ilmestyy toimintavuoden keväällä.

Ihan sama – eilen, tänään ja ikuisesti rippikoululaisen kirja ja opettajan opas ilmestyi huhtikuussa.

Aiemmin julkaistuja materiaaleja markkinoidaan ennen kaikkea seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyölle.

Julkaisuja markkinoitiin Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä, Kirkon nuorisopäivillä ja hiippakunnallisissa painopisteseminaareissa sekä Villi ihmisille nuorisotyössä -lehdessä ja Lasten Keskuksen ja järjestön omilla nettisivuilla. Uutta rippikoulumateriaalia markkinoitiin lisäksi Lasten Keskus Oy:n järjestämissä markkinointitilaisuuksissa eri puolilla maata. Uutena markkinoinnin väylänä toimi sosiaalinen media. Nuoren seurakunnan veisukirja ja Ihan sama rippikoulumateriaali saivat ovat fanisivunsa toimintavuoden aikana facebookissa.

NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: YHTEISLAULUSEMINAARI TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Päätös seminaarin toteuttamisesta tehtiin kesäkuussa eikä sitä ole kirjattu järjestön toimintasuunnitelmaan 2010.

1.-4.11. järjestö oli mukana toteuttamassa yhteislauluseminaaria. Seminaari oli suunnattu yhteislaulun tekemisestä kiinnostuneille runoilijoille ja säveltäjille. Tavoitteena oli tukea osallistujia, jotta heillä olisi valmiuksia tehdä hyviä yhteislauluja seurakuntien musiikkielämän tarpeisiin. Seminaarissa oli 20 osallistujaa, 5 opettajaa, 3 vierailijaa ja 4 järjestäjien edustajaa. Seminaarin aikana osallistujat tekivät eri kokoonpanoissa pareittain yli 60 Pyhä teemaan liittyvää yhteislaulua. Laulut toimitetaan vuoden 2011 alussa nuotinnettuina ja puhtaaksikirjoitettuna järjestäjien käyttöön. Seminaarin toteuttivat Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja musiikkityö yksikkö, Poikien ja tyttöjen keskus, Seurakuntien Lapsityön Keskus, Suomen Lähetysseura ja Nuorten Keskus. Nuorten Keskuksesta seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen osallistui pääsihteeri. Seminaari oli osallistujille ilmainen. Tukea seminaarin järjestämiseen anottiin sekä ESEK:iltä että Kirkkohallituksen Pyhä painopisteeltä. Viimeksi mainittu myönsi seminaarille tukea 1.000 e.

12

| Nuorten Keskus 2010

Nuorten vaaliryhmä järjesti ennakkoäänestyksen alkaessa vaalitempauksen Kolmen sepän patsaalla. Amanda Kaura (vas.) juonsi tilaisuuden, puhujavuorossa Anu Morikawa.

Nuorten Keskus 2010 |

13


jille. Rahoitusta ei saatu. Toimiva Kouluperuskursseja järjestettiin edellisvuotta vähemmän.

1.2. Nuoren kasvun tukeminen Nuorten vuorovaikutus- ja tiimityötaitojen vahvistaminen Nuisku – nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi Nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi Nuisku tukee nuoria itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Nuorten Keskus vastaa Nuisku-ohjaajien kouluttamisesta ja peruskurssien materiaalinvälityksestä. Peruskursseja järjestettiin toimintavuonna 1100:lle nuorelle. Kurssien määrässä oli hiukan kasvua edellisvuoteen. Ohjaajakoulutuksia järjestettiin kaksi, joista toinen toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Palaute ohjaajakoulutuksista ja peruskursseilta on ollut myönteistä. Nuisku-ohjaajakoulutus on laajuudeltaan 5 opintopistettä ja se hyväksytään valinnaiseksi moduuliksi kirkon kasvatustyön erityiskoulutukseen. Opetushallitukselta anottua apurahaa opettajille suunnattuihin Nuisku-ohjaajakoulutuksiin ei saatu, joten opettajille suunnattua tuettua Nuisku-ohjaajakoulutusta ei pystytty tarjoamaan. Toimintavuonna suunniteltiin tulevan vuoden Nuisku 30-vuotisjuhlaa ja kerättiin palautetta koulutusmateriaalista sen uudistamista ajatellen.

Erityisnuisku – Nuiskua tarinoiden avulla Erityisnuisku on erilaisten oppijoiden parissa toimiville Nuisku-ohjaajille suunnattu kaksipäiväinen lisäkoulutus. Erityisnuiskussa käsitellään Nuiskun teoriaosuus tarinoiden avulla ja opitaan uusia toiminnallisia menetelmiä Nuisku-kurssin toteutukseen. Toimintavuonna järjestettiin ensimmäinen Erityisnuiskukoulutus, jonka palautteen pohjalta koulu-

14

| Nuorten Keskus 2010

tusta ja sen materiaalia kehitettiin eteenpäin. Kehitystyötä tekemään nimitettiin työryhmä yhteistyössä Gordonin Toimivat Ihmissuhteet ry:n kanssa. Erityisnuiskun idea ja materiaali on erityisnuorisotyönohjaaja AnnaMaria Laukkarisen käsialaa.

äXäri – toimivaksi ryhmäksi äXäri on nuorille suunnattu toiminnallinen ryhmätaitojen kurssi. Sitä käytetään erilaisten uusien ryhmien ryhmäyttämiseen esimerkiksi koulun nivelvaiheissa ja seurakunnan toiminnassa. Nuorten Keskus vastaa äXäri-ohjaajien kouluttamisesta ja kurssien materiaalin välityksestä. äXäri-peruskursseja järjestettiin merkittävästi edellisvuotta enemmän. Toimintavuonna järjestettiin yksi suomen- ja yksi ruotsinkielinen äXäri-ohjaajakoulutus. Ruotsinkielisen äXäri-ohjaajakoulutuksen käytännön toteutuksesta vastaa Folkhälsan, jonka kanssa solmittiin uusi yhteistyösopimus. Folkhälsan koulutti toimintavuoden aikana kaksi omaa äXäri-ohjaajakouluttajaa ja käyttää äXäriä menetelmänä kiusaamisenvastaisessa ohjelmassaan.

Ryhmis – yksilöistä ryhmäksi Ryhmis on lyhyt koulutus vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen ohjaamiseen. Ryhmis-menetelmän on kehittänyt Marjo Tammisto. Tammiston kanssa kehitettiin menetelmää eteenpäin ja suunniteltiin ensimmäinen Ryhmis-ohjaajakoulutus, joka toteutuu keväällä 2011.

Toimiva vuorovaikutus Toimiva Vuorovaikutus on 12 tunnin kurssi ihmissuhdetaitoihin. Kurssi sopii erityisesti työyhteisöjen tukemiseen. Kurssia markkinoitiin erilaisissa verkostoissa, mutta niiden järjestäminen väheni edellisvuodesta. Tilauskoulutuksena järjestettiin yksi Toimiva Vuorovaikutus-kurssin ohjaajakoulutus Oulussa.

Toimiva perhe Toimiva Perhe on vanhempien ihmissuhdekurssi avointen ja luottamuksellisten vuorovaikutussuhteiden tukemiseen perheessä. Toimiva Perhe-peruskursseja järjestettiin vähemmän kuin edellisvuonna. Uusia ohjaajia koulutettiin yhdessä ohjaajakoulutuksessa. Toimiva Perhe-kurssilaisen materiaali uudistettiin toimintavuoden aikana. Tarkoitukseen saatuja avustuksia ei saatu, joten uudistaminen toi jonkin verran taloudellista tappiota.

Toimiva perhe venäjäksi Nuorten Keskus on aiempina vuosina kouluttanut venäjänkielisiä vuorovaikutusohjaajia Nuisku-kurssin ohjaajiksi. Nuisku-kursseilta saatu palaute on herättänyt kiinnostusta järjestää venäjänkielisiä vuorovaikutuskursseja myös perheille. Toimiva Perhe-toiminnan käynnistämiseksi venäjänkielellä haettiin tukea eri lähteistä, mutta rahoitusta ei saatu. Toimintavuonna kuitenkin käännettiin Toimiva Perhe-kurssin aineisto venäjän kielelle. Tämä aineisto toimii pohjana venäjänkielisten perheiden vuorovaikutussuhteiden tukemiseen jatkossa.

Toimiva koulu Toimiva Koulu on kouluhenkilöstölle tarkoitettu vuorovaikutustaitojen koulutus, joka parantaa oppimisen ja opettamisen edellytyksiä koulussa. Toimintavuonna haettiin Opetushallitukselta tukea tuettujen ohjaajakoulutusten järjestämiseksi opetta-

Koulutuksen alueellinen toiminta Koulutuksen aluetoiminta on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama toimintamuoto, joka pyrkii Nuorten Keskuksen ohjaajakoulutuksiin osallistuneiden ohjaajien työn tukemiseen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja perheiden vuorovaikutustaitojen tukemiseen. Aluetyön merkeissä järjestettiin aluetapaamisia eri puolilla maata. Tapaamisia koordinoivat aluetyön vapaaehtoiset yhteyshenkilöt. Ohjaajille laadittiin webropol-kysely, jossa kartoitettiin kurssien järjestämiseen liittyviä asioita ja ohjaajien toiveita tuelle ja täydennyskoulutukselle. Kartoituksen tuloksia hyödynnetään aluetyön kehittämisessä.

Aluetyön kautta välitettiin tuettua kurssimateriaalia vähävaraisille osallistujille. Lisäksi yhden aluetyön vapaaehtoisen osallistumista Nuisku-ohjaajakoulutukseen tuettiin aluetyön varoista. Ohjaajille lähetettiin säännöllisesti uutiskirjeitä, joiden kautta ohjaajat saivat tietoa ajankohtaisista täydennyskoulutuksista ja ideoita kurssien järjestämiseen. Suunniteltua venäjänkielisen työn laajaa seminaaria ei toteutettu. Sen sijaan venäjänkielisestä nuorisotyöstä tehtiin puhelinkartoitus. Alueelliset yhteyshenkilöt koottiin yhteen virkistys- ja koulutusseminaariin, joka pidettiin lokakuussa Suomenlinnassa.

Monikulttuurisen nuorisotyön taitojen kehittäminen Pöyhölä monikulttuuriseksi leirikeskukseksi Järjestön toimintastrategiassa 2015 monikulttuurisen nuorisotyön taitojen kehittäminen nostettiin yhdeksi järjestön työn painopisteeksi. Tavoitteeksi asetettiin, että järjestö lisää seurakuntien nuorisotyön toimintavalmiuksia ja kehittää nuorisotyön toimintoja monikulttuuristuvassa kirkossa. Lähtökohdaksi otettiin monikulttuurisuuden näkökulmien huomioiminen läpäisyperiaatteella kaikessa järjestön toiminnassa sekä henkilöstön monikulttuuristen taitojen kehittäminen. Toimintakauden aikana järjestön leiritoiminnassa toteutuvaa monikulttuurisuustyötä oli suunnittelemassa työryhmä yhdessä kurssisihteerin kanssa. Työryhmässä olivat Jyväskylästä Sirpa Syrjä-Turpeinen sekä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta Matti Cantell. Toimintakauden aikana kartoitettiin Jyväskylän ja Tampereen seurakuntien maahanmuuttajatyön ja nuorisotyön parissa olevien nuorten tarpeita osallistua monikulttuurisille leireille Pöyhölässä. Rahoitusta nuorten monikulttuurisille leireille haettiin RAY:ltä. Toimintavuoden aikana jatkui edellisenä vuonna käynnistynyt toiminnallisten työntekijöiden monikulttuurisuuskoulutus.

Monesa-hanke Kolmivuotisen (2007–2009) Monesahankkeen viimeiset koulutusosiot saatettiin päätöksen toimintavuoden aikana. Hankkeen pilottien toiminnan arviointitutkimus julkaistiin helmikuussa. Koko hankkeen loppuraportti valmistui vuoden lopussa. Monesa hanke toteutettiin osana Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa hanketta. Hankkeen kokonaisvastuu oli Kirkkohallituksella ja sen päätoimijatahona oli Suomen Lähetysseuran nuorisotyö. Monesassa aloitettu monikulttuurisuustyö jatkuu Suomen Lähetysseuran kotimaan osaston vuonna 2010 käynnistämässä Kulttuurirajat ylittävän työn kaksivuotisessa projektissa, jonka projektisihteeriksi kutsuttiin Monesa hankkeen koordinaattori Eeva Liesilinna. Projektissa toteutuneet koulutukset ja keskustelut seurakuntien työntekijöiden ja asiantuntijoiden kanssa vahvistivat järjestön käsitystä seurakuntien kokoontuvasta nuorisotoiminnasta. Seurakuntien nuorisotyössä painottuu rippikoulutyö ja isoskoulutus. Näillä toiminnoilla ei ole helppo kutsua maahanmuuttajanuoria mukaan seurakuntaan. Tämän päivän koulutuspainotteisen nuorisotyön rinnalle tulisi löytää lisää kokoontuvan nuorisotyön menetelmiä. Kokoontuva nuorisotyö voisi tavoittaa myös maahanmuuttajanuoria, ja parhaimmillaan tukea kulttuurirajoista riippumattomia ys-

tävyyssuhteita ja kotoutumista. Kuten edellä on todettu, Nuorten Keskuksen toimintastrategia 2015 nimeää järjestön yhdeksi painopistealueeksi monikulttuurisen nuorisotyön taitojen ja toimintavalmiuksien kehittämisen. Seurakunnan nuorisotyön toimintavalmiuksien kehittämisen lisäksi tavoitteena on erityisesti kehittää leiri- ja kurssikeskus Pöyhölästä monikulttuuriseen ja kansainväliseen kohtaamiseen erikoistunut nuorisokeskus. Monesa-hankkeen työ jatkuu näin keskeisenä osana järjestön toimintaa.

Nuorten Keskus 2010 |

15


Nuorisodiakonian edistäminen Palveluoperaatio Saapas Palveluoperaatio Saapas on nuoriin alle 18-vuotiaisiin kohdennettavaa etsivän työn menetelmin toteuttavaa nuorisodiakoniaa. Palveluoperaatio Saapasta toteuttavat käytännössä 18 vuotta täyttäneet tehtäviinsä koulutetut vapaaehtoiset yhdessä työntekijöiden kanssa. Saappaan päivystystyössä on käytössä kaksi eri mallia, festivaalityö ja säännöllinen katupäivystys. Palveluoperaatio Saappaan tehtävä on toimia matalan kynnyksen auttamispalveluna kadulla ja festivaaleilla. Toiminnan lähtökohta on, että nuorelle ei aseteta ehtoja avun saamiseksi, vaan toimintaa kohdennetaan tietoisesti päihteidenkäyttäjien ja muutoin oireilevien nuorten pariin. Päivystystilanteen kontaktit ovat usein lyhytkestoisia, mutta työntekijän läsnäolo mahdollistaa aina myös pidemmän auttamiskontaktin syntymisen nuoren ja aikuisen välille. Kertomusvuonna Saappaan neuvottelukunta on arvioinut Saappaan toimintaa ja toimintarakenteita. Neuvottelukunta on määritellyt omaa tehtäväänsä ja ottanut käyttöön sähköisen alustan, jolla tiivistetään neuvottelukunnan yhteydenpitoa. Saap-

paan kehittämistyö on aloitettu kertomusvuoden aikana ja se jatkuu vuonna 2011. Vapaaehtoisten viikonlopputapaaminen järjestettiin syksyllä Keuruulla Iso-Hiekan leirikeskuksessa. Ohjelmassa nostettiin esille Suomen Mielenterveysseuran laatima vapaaehtoisen psykologisen sopimuksen malli, työskenneltiin psykoterapeutti Tarja Kolarin johdolla aiheesta lapsen suru sekä pastori Aila Mäkisen kanssa aiheesta Saappaan teologia. Vapaaehtoisten päivät toteutettiin yhdessä Nurmijärven ja Vantaankosken seurakuntien sekä Helsingin seurakuntayhtymän Snellun kanssa. Saappaan vastaavien ohjaajien päivät järjestettiin loppusyksystä Keuruulla Pöyhölän leirikeskuksessa. Ohjaajien päivillä keskityttiin työssä jaksamisen kysymyksiin sekä johtajuuteen Palveluoperaatio Saappaassa. Työskentelyaika jäi liian lyhyeksi isoille aiheille ja Saappaan työkokous teki päätöksen pidentää päiviä puolella vuorokaudella tulevaisuudessa. Saappaan neuvottelukunta myönsi ansioituneille Saappaan vapaaehtoisille, työntekijöille ja tukijoille yhteensä 4 ansiomerkkiä, 4 kunniamerkkiä, 17 tunnustus merkkiä ja 7 kultaista ansiomerkkiä naruin.

ART – koulutus Ansiomerkkejä varten on laadittu vuonna 2003 Palveluoperaatio Saappaan ansio- ja kunniamerkkisääntö.

NettiSaapas NettiSaapas on Saappaan uusi toimintamuoto, jota toteutetaan etsivän työn periaattein sosiaalisessa mediassa. NettiSaappaan toimintaidea poikkeaa muista olemassa olevista malleista siten, että NettiSaapas tulee toimimaan dialogisesti ilman rajattua aikaa ja erillistä omaa verkkosijaintia suoraan nuorten kanssa niissä foorumeissa, joissa he jo luonnostaan ovat. NettiSaappaan toimintamallia on kehitetty kertomusvuoden aikana yhdessä Saappaan vastaavien ohjaajien ja Kirkkohallituksen Hengellinen elämä verkossa hankkeen kanssa. Toiminnan pilotointia varten on tehty sopimus kahdeksan seurakunnan kanssa. Kehittämistyötä varten Saappaan vastaavista ohjaajista koottu NettiSaappaan kehittämistyöryhmä kokoontui neljästi yhteen ja lisäksi kehittämistyötä tehtiin sähköisellä alustalla. NettiSaappaan kautta on verkostoiduttu vahvasti nuorten parissa verkkotyötä tekevien organisaatioiden kanssa Allianssin Nuorille suunnatun verkkotyön foorumiin. NettiSaappaan medianäkyvyys on ollut huomattavaa, vaikka varsinainen toiminta käynnistyy vasta keväällä 2011.

Erityisnuorisotyö

Saappaan vastaavat ohjaajat koolla Pöyhölässä marraskuussa.

16

| Nuorten Keskus 2010

ART (Aggression Replacement Training) on väkivaltakäyttäytymisen ennaltaehkäisyyn liittyvä menetelmä, jossa nuoret oppivat ryhmässä toiminnallisesti harjoitellen vähentämään väkivaltaa yhteiskunnassa. Kasvattajille tarkoitettu yhden opintopisteen laajuinen ART-workshop järjestettiin yhteistyössä ART ry:n kanssa kahdesti toimintavuonna. Jatkossa ART ry järjestää vastaavaa koulutusta itsenäisesti.

Nuorten Keskus selvitti kertomusvuoden aikana nuorille tarkoitetun puhelinpalvelun, Textari Helpin tilannetta ja järjestön mahdollisuutta auttaa yhteisen rakenteen syntymiseksi eri toimijoiden avuksi. Kartoituksen tuloksena selvisi, että Textari Helppi jäi toimimaan vain Kotka-Kymin seurakuntayhtymään sekä Lahden seurakuntayhtymään. Näin ollen yhteisen näkyvyyden ja rakenteen luominen ei ollut mielekästä. Nuorten Keskus järjesti yhdessä Kirkkohallituksen sekä Kajaanin ja Sotkamon seurakuntien kanssa Erityisnuorisotyön neuvottelupäivät Sotkamossa teemalla

Alis Alis on Nuorten Keskuksen kehittämä, alisuoriutumisen ehkäisyyn tarkoitettu menetelmä, jota käytetään koulumaailmassa. Menetelmän siirtämisestä Educode Oy:n koulutustarjontaan neuvoteltiin. Neuvottelut ovat vuoden vaihtuessa kesken. Toimintavuoden aikana etsittiin keinoja tarjota Alis-käyttäjäkoulutusta uusille kohderyhmille tulevaisuudessa mm. Opetushallituksen rahoituksen avulla. Toimintavuoden aikana Alis - käyttäjäkoulutusta järjesti Laukaalla Anne-Maria Trygg-Jouttijärvi.

Tilauskoulutukset ja –kurssit

”Vaarojen sylissä”. Sisällöt koostuivat kohdennetun perhetyön ja kriminaalityön teemoista.

Poikki! – menetelmä Useat nuoret kokevat perheessään väkivaltaa. Väkivallan kierrettä voi olla vaikea katkaista ja ammattilaisillekin voi olla vaikea tunnistaa nuorten ryhmästä väkivaltaa kokenut nuori. Poikki! -menetelmän tavoitteena on katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä väkivallan kierre. Menetelmän sisältö on hyvä ja malli on toimiva. Materiaalin teksti on luotu edellisen lastensuojelulain aikana ja materiaali vaatisi uudelleen kirjoittamista siitä näkökulmasta, mikä on uuden lastensuojelulain mukainen työtapa ja työnjako. Mallin mu-

kainen työ kuuluisi nykyisen lain mukaisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimiksi ja siten kuntien tehtäväksi. Tämä ei estä mallin käyttöä paikkakunnilla, mutta mallin uudelleen juurruttaminen ja koulutuskierrosten järjestäminen vaatisi materiaalin nykyaikaistamisen. Tähän panostukseen ei lähdetty vaan katsottiin, että Poikki! -menetelmä toimii hyvin joissain seurakunnissa, joissa sen toimintaa pyritään tukemaan, mutta menetelmää ei lähdetä uudelleen lanseeraamaan seurakuntien käyttöön. Poikki! -menetelmälle haettiin alueellista tukea Oikeusministeriöstä keväällä. Rahoitusta ei saatu, eikä mitään uutta toimintoa Poikki! -menetelmässä käynnistetty kertomusvuonna.

Tilauskoulutuksia tarjottiin aktiivisesti eri tahoille sosiaali- ja koulutussektorilla. Tilauskoulutuksina järjestettiin Toimiva Vuorovaikutus-ohjaajakoulutus. Muutamista muista tilauskoulutuksista käytiin neuvotteluita. Tilauskoulutusten markkinointiin laadittiin uusi esite ja materiaalia järjestön verkkosivuille.

Nuorten Keskus 2010 |

17


Ekonisti sinkoaa kipinöitä Kristillisessä ympäristöajattelussa on suuren muutoksen ainekset, jos se ottaa tulta, sanovat Anssi Almgren ja Joose Lassila.

N

uorten Keskuksen Ekonisti – luontoriippuvainen -hanke jalkautui vuonna 2010 seurakuntiin ja nuorten pariin. Ympäristökasvatushanke virittelee linkkejä kristillisen perustan, rikkaan luontosuhteen ja kohtuullisuuteen nojaavan elämäntavan välille. – Ekonisti-hankkeen tehtävänä on haastaa nuori ajattelemaan, ei niinkään tarjota valmiita vastauksia. Se on pohjimmiltaan nuoren kristillisen identiteetin ja kasvun tukemista, sanoo hankekoordinaattori Anssi Almgren. Ekonisti on kristillistä ympäristökasvatusta. Sen mahdollisuus piilee siinä, että oma elämäntapa nähdään osana suurempaa kokonaisuutta, jossa kestävän elämäntavan ja välittämisen kysymykset juurtuvat kristilliseen identiteettiin. – Kristityillä olisi hyvät lähtökohdat terveeseen luontosuhteeseen ja ympäristön kannalta kestävän elämäntavan valintaan.

18

| Nuorten Keskus 2010

Silti me olemme suunnanneet samaan kulutuskeskeisyyteen kuin muutkin. On monia seurakuntia, joiden toiminnassa ja todellisuudessa ympäristöajattelu ei näy vielä mitenkään, pohtii Ekonisti-hankkeessa vapaaehtoisena toimiva biologian opiskelija Joose Lassila.

Luomakunnan vuoropuheluun Vuoden lopulla Anssi ja Joose järjestelivät Ekonistin vapaaehtoisten kanssa tapahtumaa ekumeeniselle rukousviikolle Agricolan kirkkoon Helsinkiin. Teemana oli ”Voiko kristinusko haastaa kulutuskulttuurin?” Esitettyyn kysymykseen Ekonistin vastaus on radikaalin myönteinen. Kristillinen maailmankatsomus on ytimeltään vastavoima materialismille. Rahan valta on luonut maailmaan heitteillejätön ja välinpitämättömyyden kulttuurin. Kuluttamista korostava kertakäyttökulttuuri on elämäntapana kestämätön sekä ihmisten että luonnon kannalta. Kristillinen käsitys luomakunnasta huutaa huolenpidon ja suojelemisen perään. – Mainokset eivät tarjoa sitä, mitä tarvitset, vaan ihannetta siitä, mitä sinä voisit olla, jos ostat tämän ja tuon tuotteen. Väitetään

Kristillinen maailmankatsomus on ytimeltään vastavoima materialismille, sanovat Anssi Almgren ja Joose Lassila.

että kuluttaja tekee päätökset, mutta voimakas mielikuvamarkkinointi luo kuitenkin tarpeita tyhjästä ja lepopäivä on valjastettu sokean kulutushuuman moottoriksi. Meidän pitäisi löytää uudelleen perikristillinen kohtuuden ihanne. Kristinuskon mukaan ihmisen arvo ei riipu siitä, mitä hän ostaa tai tekee vaan siitä, että hän on, Anssi sanoo. Ympäristökasvatuksen selkeä haaste on siinä, että tieto muuttuu vain harvoin toiminnaksi arkielämän valinnoissa. Ristiriita aiheuttaa ahdistusta, joten asia siirretään syrjään, tietoisesti tai tiedostamatta. –Ekonistin toimintaidea perustuu vuorovaikutukseen ja vuoropuheluun. Kun saat ihmisen mukaan dialogiin, olet onnistunut jo purkamaan suurimmat vastustuksen muurit. Vuoropuhelu mahdollistaa tiedostamisen, joka on edellytys muutokselle. Ahdistusta tulisi käsitellä toivon näkökulmasta. Pyhä Henki vahvistaa meitä tärkeässä työssä, vielä ei ole myöhäistä.

Tieto tunteeksi ja toiminnaksi Nuoria Ekonisti haastaa liikkeelle houkutellen yhteen tietoa, taitoa ja tunnetta. Teologisen ympäristönäkökulman vastaanotto on ripari-ikäisille haastavaa.

– Siinä iässä vastuu omasta itsestäkin on jo aika haastava juttu. Kun puhutaan vastuusta, joka ulottuu koko luomakuntaan, mennään kohtalaisen vaativalle tasolle. Kokemus on ollut, että teologisen syventämisen maaperä löytyy vähän varttuneempien nuorten kanssa, sanoo Anssi.

– Nuorempien kanssa pääpaino on kokemuksessa, yksinkertaisesti vain mennään sinne metsään. Niin ihmisen luontosuhde oikeastaan vain viriääkin: menemällä luontoon. Se on yksinkertaisin ekonistin näkökulma, jota Anssi ja Joose haluavat nuorille tarjota. Astumalla ulos saa silmänsä auki luodun luonnon kauneudelle. – Luontoyhteyteen kasvaminen on kokonaisvaltaista. On aika pitkä prosessi synnyttää se ihmisessä. Miten luodaan kirkkoon ja seurakuntiin sellaista toimintaa, joka kasvattaa tällaisen siteen? Voisiko varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön viedä rohkeasti ulos sisätiloista, Joose Lassila kyselee.

Ekoteologia eläväksi todellisuudeksi – Verrattuna sekulaarien ympäristöjärjestöjen tekemään ympäristökasvatukseen Ekonistin toimintaan liittyy selvästi hengellinen ulottuvuus. Kristillisen identiteetin vahvistaminen on olennaisen tärkeä osa työtä luonnon suojelemiseksi, toteaa Joose Lassila. Kristillinen, luomisen todellisuudesta ponnistava kasvatusnäkemys pyrkii sitomaan tiedon suoraan osaksi identiteettiä. Ekonistin tavoitteena on saatella tilanhoita-

jaetiikka kristillisyyden ja uskon keskiöön, sen sijaan että se jäisi laidalle muiden hyvien, mutta sinänsä ylimääräisten asioiden joukkoon. – Oikeastaan kyse on kristillisen opin keskeisimmistä asioista, luomisesta, lankeemuksesta ja lunastuksesta. Tämä kolmiyhteys luo kristillisen ympäristökasvatuksen ytimen, toteaa Anssi Almgren. – Luomakunta on pyhä, koska se on Jumalan luoma. Luonnon keskellä ja sen kautta ihminen voi kohdata sekä itsensä että Jumalan. Kokemus yhteydestä luontoon synnyttää halun suojella luontoa. Ei Jumalan luomaa luontoa ole annettu meille tuhottavaksi, Anssi jatkaa. Anssin ja Joosen mielestä aistittavissa on aavistuksia muutoksen ilmapiiristä. – Me olemme lähteneet vasta liikkeelle. Kristillisessä ympäristökasvatuksessa piilee valtava potentiaali. Jos se muuttuu eläväksi todellisuudeksi kirkossa, se ravistelee sitä ytimiään myöten. Siihen on vielä matkaa – mutta se tulee tapahtumaan. Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

Nuorten Keskus 2010 |

19


NUOREN KASVUN TUKEMINEN: VUOROVAIKUTUS- JA TIIMITYÖTAITOJEN VAHVISTAMINEN TAVOITTEET Nuisku ja äXäri Järjestetään 1 Nuisku-ohjaajakoulutus, 15 osallistujaa.

TOTEUTUMINEN Järjestettiin 1 Nuisku-ohjaajakoulutus, 12 osallistujaa. Lisäksi Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu järjesti yhden Nuisku-ohjaajakoulutuksen, jossa 9 osallistujaa.

1 Erityisnuisku-ohjaajakoulutus, 15 osallistujaa

1 Erityisnuisku-ohjaajakoulutus, 6 osallistujaa.

4 äXäri-ohjaajakoulutusta opettajille OPH:n tuella.

1 äXäri-ohjaajakoulutus, 8 osallistujaa. Folkhälsan järjesti ruotsinkielisen äXäri-ohjaajakoulutuksen, 13 osallistujaa.

NUOREN KASVUN TUKEMINEN: MONIKULTTUURISEN NUORISOTYÖN TAITOJEN KEHITTÄMINEN TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Kartoitetaan seurakuntien nuorisotyön tarpeet monikulttuurisuuskasvatuksen lisäämiseksi.

Kartoitus todettiin tarpeettomaksi, sillä toimintaa kartoittaa SLS:n Kulttuurirajat ylittävä hanke ja koulutusta tarjoaa Kirkon koulutuskeskus.

Kartoitetaan mahdollisuudet kehittää leirikeskus Pöyhölästä monikulttuurinen, kristillisen nuorisotyön leirikeskus.

Leirikeskus Pöyhölän kehittämistä monikulttuuriseksi, kristilliseksi nuorisotyön leirikeskukseksi suunniteltiin 3 hengen työryhmässä.

Järjestön työntekijöiden perehdyttäminen monikulttuurisen nuorisotyön kysymyksiin jatkuu koko toimintavuoden ajan.

Järjestön työntekijöistä perehdytettiin kurssisihteeri, nuorisosihteeri, seurakuntavaalien kampanjapäällikkö sekä pääsihteeri.

OPH:n rahoitusta ei saatu, joten opettajille suunnattuja koulutuksia ei järjestetty. Koulutetut ohjaajat pitävät eri puolilla maata Nuisku-kursseja, 1500 osallistujaa, äXäri-kursseja, 500 osallistujaa ja venäjänkielisiä Nuisku-kursseja, 30 osallistujaa. Toimiva Perhe Järjestetään 1 Toimiva Perhe-ohjaajakoulutus,15 osallistujaa. Toimiva Perhe-kurssimateriaali uusitaan yhdessä GTI:n kanssa.

Järjestettiin 1 Toimiva Perhe-ohjaajakoulutus, 5 osallistujaa. Toteutui suunnitellusti

Toimiva Perhe-kurssi venäjäksi Materiaali käännetään venäjäksi, koulutetaan 20 venäjänkielistä ohjaajaa, kursseja pidetään 200 venäjänkieliselle eri puolilla Suomea.

Materiaali käännettiin venäjäksi. Venäjänkielisiä ohjaajakoulutuksia ja tuettuja kursseja ei järjestetty, kun hankerahoitusta ei saatu.

Koulutetut ohjaajat pitävät Toimiva Perhe-kursseja eri puolilla Suomea. Osallistujia 300.

Koulutetut ohjaajat pitivät Toimiva Perhe-kursseja eri puolilla Suomea, osallistujia 107.

Toimiva Koulu Koulutetut ohjaajat pitävät eri puolilla Suomea Toimiva koulukursseja kouluhenkilöstölle. Osallistujia 50 henkeä.

Toimiva Koulu-ohjaajat pitivät Toimiva Koulu-kursseja kouluhenkilöstölle, osallistujia 20 henkeä.

Toimiva Vuorovaikutus Koulutetut ohjaajat pitävät eri puolella Suomea Toimiva vuorovaikutus- kursseja työyhteiisöille, verkostoille ja vapaaehtoisille. Osallistujia 200 henkeä. Venäjänkielisiä Toimiva vuorovaikutus-kursseja, osallistujia 30. Koulutuksen aluetoiminnan kehittäminen ja tukeminen Jokaisessa hiippakunnassa on oma alueyhdyshenkilö, joka tukee paikallisia ohjaajia.

Jokaisessa hiippakunnassa järjestetään 1–2 paikallista aluetapaamista. Osallistujia 10 / tapaaminen/hiippakunta, yhteensä 160.

20

Koulutetut ohjaajat pitivät Nuisku-kursseja eri puolilla maata, 1100 osallistujaa, äXäri-kursseja 880 osallistujaa ja venäjänkielisiä Nuisku-kursseja ei järjestetty.

| Nuorten Keskus 2010

NUOREN KASVUN TUKEMINEN: NUORISODIAKONIAN EDISTÄMINEN TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Poikki! Tehdään päätös toiminnan jatkumisesta osana järjestön työtä.

Poikki! –menetelmää ei lähdetä uudelleen kehittämään.

Palveluoperaatio Saapas Järjestetään valtakunnallinen Saappaan vapaaehtoisten tapaaminen.

Saappaan vapaaehtoisten tapaaminen järjestettiin Iso-Hiekan leirikeskuksessa Keuruulla 8-10.10, 68 osallistujaa

Järjestetään valtakunnallinen Saappaan ohjaajien tapaaminen

Tapaaminen toteutettiin Pöyhölässä, Keuruulla 2-3.11, 16 osallistujaa

Tutkitaan NettiSaappaan käynnistämismahdollisuudet

Luotiin malli etsivästä nuorisotyöstä sosiaaliseen mediaan. Toiminnan pilotoinnista sovittiin kahdeksan seurakunnan kanssa, Pilotointi toteutetaan vuonna 2011.

Turvataan palvelutoiminta 12-15 festivaalille

Toimintakauden aikana Saappaan festivaalitukea ohjattiin erityisesti niille festivaaleille, jotka ovat suurimpia ja keräävät eniten nuoria. Saappaan tuettuja operaatioita järjestettiin kuudella festivaalilla. Vapaaehtoisia osallistui festivaalityöhön kaikkiaan näissä tapahtumissa 178. Toimenpiteitä kirjattiin yhteensä 3691.

Toimiva Vuorovaikutus -peruskursseja pidettiin eri puolella Suomea, osallistujia 93 henkeä. Tilauskoulutuksena järjestetiin Toimiva Vuorovaikutus-ohjaajakoulutus Oulun kaupungille. Ei toteutunut.

ART Järjestetään 2 koulutusta yhteistyössä ART ry:n kanssa. Osallistujia 20.

Alueyhdyshenkilöitä toimi seuraavissa hiippakunnissa: Helsinki ja Espoo, Marjo Tammisto, Kuopio, Auli Ahtonen Lapua, Tuula Lahti, Mikkeli, Ritva Salopuro ja Satu Vilkki Oulu, Irja Knuuti ja Anja Saukkomaa

ALIS Mentelmää tehdään tutuksi ja etsitään tapoja tehdä se laajemmin tutuksi. Etsitään yhteistyökumppania koulutuksen järjestämiseen jatkossa.

Koulutuksen aluetapaamisia järjestettiin 6 paikkakunnalla ja tulevia tapaamisia suunniteltiin 2 paikkakunnalle. Alueyhdyshenkilöihin pidettiin säännöllisesti yhteyttä sähköposti-uutiskirjeellä ja puhelimitse. Heille järjestettiin myös virkistys- ja koulutusseminaari Suomenlinnassa 2.10.2010. Aluetyön uutiskirjettä kehitettiin ja extranet -alustaa ylläpidettiin aluetyön tiedonvälitystä varten. Aluetyön tapaamisiin osallistui yhteensä noin 70 ihmistä. Kaikki tapaamiset eivät välttämättä tulleet Nuorten Keskuksen tietoon.

Järjestettiin yhteistyössä ART ry:n kanssa 2 ART-workshopia, joissa yhteensä 17 osallistujaa. Neuvoteltiin menetelmän toisen kehittäjän, Anne-Maria TryggJouttijärven ja Educode Oy:n kanssa menetelmän käytöstä ja mahdollisuuksista hakea sille Opetushallituksen rahoitusta vuonna 2011.

Nuorten Keskus 2010 |

21


kun toivotaan nuorten osallisuuden tulevan näkyvämmäksi seurakuntien toiminnassa.

1.3. Nuoren osallisuuden tukeminen Nuorten vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden lisääminen päätöksenteossa Ensimmäinen kerta – seurakuntavaalit 2010 Nuorten seurakuntavaalikampanja Ensimmäinen kerta toteutettiin nuorten osallisuuden vahvistamiseksi seurakunnissa ja nuoriystävällisten seurakuntavaalien toteuttamiseksi. Suomen evankelis-luterilainen kirkko antoi 16-vuotiaille jäsenilleen äänioikeuden ensimmäisenä maassamme ja marraskuun seurakuntavaaleissa äänioikeus toteutui ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti. Vuosi 2010 oli nimellä Kymppivaalit alkaneen hankkeen toinen ja viimeinen toteutusvuosi. Ensimmäinen kerta on osa vuosina 2008–2011 toteutettavaa Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa -hanketta, jonka kanssa tehtiin yhteistyötä. Ensimmäinen kerta on osallisuuskampanja, joka tähtää demokratiakasvatuksen ja aktiivisen kansalaisuuden ajatusten juurruttamiseen seurakuntien ja kirkon toiminnassa ja hallinnossa. Hankkeen tukena olivat ohjausryhmä, johon kuului jäseniä seurakunnista ja eri yhteistyötahoista, nuorten vaaliryhmä sekä NAVI-ryhmä. Lisäksi kymmenen suurimman kaupungin seurakunnan nuorisotoiminnan vastaavat koottiin yhteen säännöllisesti jakamaan ideoita ja kokemuksia. Kampanjapäällikkö Kaisa Aitlahti vastasi kampanjan toteutuksesta. Hankkeessa työskenteli Diakonia-ammattikorkeakoulun harjoittelija Heidi Tirkkonen syysmarraskuussa. Teologiharjoittelija Jenni Hakkarainen osallistui vaaliviestintään helmi-toukokuussa. Viestintäkonsultti He-

22

| Nuorten Keskus 2010

lena Hulkko teki vaaliviestintätyötä vastaten etenkin mediayhteyksistä osa-aikaisesti toukokuusta joulukuuhun. Kampanja onnistui luomaan laajan yhteistyöverkoston, nostamaan nuoria ja heille tärkeitä asioita esiin sekä kirkollisessa että valtakunnallisessa mediassa, tukemaan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä nuoriystävällisten vaalien toteuttamisessa sekä lisäämään nuorten kiinnostusta kirkolliseen vaikuttamiseen. Kohderyhmiä olivat 16–29-vuotiaat äänestäjät, 18–29-vuotiaat ehdokkaat sekä kannustajat, jotka toimivat työssään tai vapaaehtoisina nuoriystävällisten vaalien puolesta. Kohderyhmien valinta oli onnistunut ja tarpeellinen. Niiden sisäinen segmentointi todettiin olevan tarpeen myös tulevissa seurakuntavaaleissa, jotta niin nuoria kuin kannustajiakin voidaan palvella paremmin. Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioitiin tutkimuksen, tilastojen, sähköisesti kerätyn palautteen ja kampanjan tukiryhmissä käytyjen arviointikeskustelujen kautta. Asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: 1. Nuori tulee tietoiseksi omasta mahdollisuudestaan vaikuttaa seurakunnan toimintaan. DIAK:n opinnäytetyön (Raitisto-Tirkkonen) mukaan Salon ja Uudenkaupungin ylimääräisten seurakuntavaalien yhteydessä 2009 37,8 % nuorista jätti äänestämättä tiedonpuutteen vuoksi. Huhti-toukokuussa Nuorisobarometriä 2010 varten toteutetun kyselyn mukaan vain kolme prosenttia vastanneista, 16–29-vuotiaista luterilaisen

kirkon jäsenistä sanoi varmasti äänestävänsä seurakuntavaaleissa. Vaaleista oli tietoinen joka viides vastaaja (19 % vuonna 2006). Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän seurakuntavaalitutkimuksen 2010 mukaan vain 9 % äänestämättä jättäneistä 16–24-vuotiaista kertoi syyksi, etteivät he tienneet seurakuntavaalien järjestämisestä. Vaaliviestintä tavoitti siis viimeisen puolen vuoden aikana nuoret tehokkaasti ja viestintäkonsultin palkkaaminen kannatti. Silti on tärkeää lisätä vaalien yhtenäisyyttä (vain yksi vaalijärjestelmä ja vaalipäivä) ja kehittää järjestelyitä edelleen (esim. sähköinen äänestäminen, tieto listojen asiamiehistä julkiseksi ajoissa, tiedotus äänioikeudesta ja kotiseurakunnasta). 2. Nuoret vaikuttavat entistä aktiivisemmin seurakunnan toimintaan. Seurakuntavaalien yhteydessä koottiin paikkakuntakohtaisia nuorten ryhmiä, jotka suunnittelivat ja toteuttivat vaalitoimintaa (esim. Jyväskylä ja Espoo). NAVI-ryhmä kannattaa myös hiippakunnallisten nuorten ryhmien kokoamista seuraavia vaaleja varten. Ryhmät voisivat toteuttaa valtakunnallisen kampanjan tukemana nuorten näköistä ja mediaa kiinnostavaa toimintaa, joka innostaa nuoria vaikuttamaan. Kampanjan kautta muun muassa Kirkko 2015 -seminaariin osallistuneet nuoret motivoituivat toimimaan nuorten puolesta seurakunnissaan (ks. Kirkko 2015 -seminaari). Lisäksi nuoret olivat monin paikoin aktiivisia nuorten ehdokkaiden vaalityössä. Työntekijöiden asenteet ja toimintatavat ovat ratkaisevia,

3. Ensimmäistä kertaa äänioikeuden saaneet nuoret äänestävät vilkkaammin kuin muut ikäluokat. Äänioikeusikärajan lasku on Suomessa johtanut äänestysprosentin laskuun aina toteutuessaan. Äänioikeus oli ensimmäistä kertaa 16–21-vuotiailla, mutta koko joukosta ei ole saatavilla tilastotietoja. Ainoastaan alle 18-vuotiaiden äänestäjien määrä tilastoitiin erikseen. Asetettuun tavoitteeseen ei päästy, vaikka joka kolmannessa seurakunnassa alle 18-vuotiaat äänestivät muita aktiivisemmin. Kirkkohallituksen tilastojen mukaan 15,3 % 16–17-vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Tulos nousi vaalien 2006 äänestysprosenttia (14,5 %) korkeammaksi, mutta jää hiukan yleisestä äänestysvilkkaudesta 2010 (17 %). Korkeimmat 16–17-vuotiaiden äänestysprosentit olivat Ranuan (57,7 %), Kinnulan (54,8 %) ja Sievin (45,9 %) seurakunnissa. Ainoastaan Helsingin hiippakunnassa alle 18-vuotiaiden äänestysprosentti (14) nousi yleisen äänestysprosentin (13,4) yläpuolelle. Huolestuttavinta olivat seurakuntakohtaiset, mittavat erot äänestysaktiivisuudessa: nuorisotyön aktivoitumisen aste ja vaalien käytännön järjestelyt vaikuttivat vaalien tulokseen. Olisi erittäin tärkeää saada tarkem-

paa tutkimustietoa siitä, mitkä tekijät olivat korkeiden ja matalien äänestysprosenttien takana ja miten ne suhteutuvat yhteiskunnallisten vaalien alueelliseen äänestysaktiivisuuteen. 4. 18–29 -vuotiaiden osuus ehdokkaista ja valituista luottamushenkilöistä kasvaa. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden tarkka määrä vuodelta 2006 ei ole tiedossa, mutta sen on arvioitu olleen noin 7–8 prosenttia. Nyt 9,5 % ehdokkaista oli alle 30-vuotiaita, joten kasvua on tapahtunut. Luottamushenkilöiksi valittujen 18–29-vuotiaiden määrä nousi 8,6 prosenttiin (7 % vuonna 2006). Luottamushenkilöiden keski-ikä laski kokonaisuudessaan huomattavasti 51,8 vuoteen. 5. Nuori saa riittävästi ajankohtaista tietoa ehdokkaista itselleen tuttujen viestimien kuten vaalikoneen kautta ja ennakkoäänestys toteutuu nuorelle luontevissa kokoontumispaikoissa kuten kouluissa ja ostoskeskuksissa. Nuorten kattava tietoisuus seurakuntavaaleista osoittaa, että tavoitteeseen on päästy. Vaalikone oli ensimmäistä kertaa käytössä valtakunnallisesti ja sitä hyödynsi noin 280 000 eri käyttäjää. Nuorille ei katsottu tarpeelliseksi perustaa omaa vaalikonetta, vaan pyrittiin vaikuttamaan seurakuntiin

Ohikulkijat saivat fanfaarien säestämänä vaalitempauksessa kuulla mitä asioita nuoret pitävät seurakuntavaaleissa tärkeänä.

vaalikonekysymysten luomisessa. Nuorille ehdokkaille perustettiin ehdokaspankki ensimmainenkerta.fi -sivustolle. Yli 230 nuorta ehdokasta (noin 10 % alle 30-vuotiaista ehdokkaista) otti ehdokaspankin käyttöönsä. Myös muun muassa nettisivuille luotu osallisuuspeli, videot, blogi ja Facebook-ryhmät avasivat seurakuntavaikuttamista nuorten keinoin. Kirkkohallituksen ja Opetushallituksen vetoomus ennakkoäänestyspaikkojen viemiseksi nuorten lähelle aktivoi etenkin oppilaitosäänestystä, joka toteutui monin paikoin hyvässä yhteistyössä seurakunnan ja oppilaitoksen välillä ja sai liikkeelle uusia äänestäjiä sekä opiskelijoista että oppilaitosten henkilökunnasta. Jatkossa oppilaitosäänestyksessä tulee huomioida toimivien tilojen, riittävän tiedotuksen ja demokratiakasvatuksen järjestäminen. 6. Seurakunnan työntekijät kokevat merkittävänä nuorten osallisuuden ja osallistumisen seurakunnassa. Nuorten osallisuuden kokeminen mielekkääksi ja merkittäväksi vaihtelee suuresti työntekijöiden joukossa. Kannustaja-koulutuksen, muiden vaalitapahtumien, nettisivujen ja materiaalintuotannon kautta kampanja tavoitti etenkin nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista kannattavia työntekijöitä, mutta myös asiaan kriittisesti pessimistisesti suhtautuvia. On erittäin haasteellista motivoida nuorten osallisuuden tueksi työntekijöitä, jotka eivät itse ole heränneet osallisuuden ajatukselle. Asennetason muutosta voidaan kuitenkin tukea muun muassa nostamalla esiin kannustavia esimerkkejä siitä, miten osallisuutta on lisätty ja millaista hyötyä se on tuonut työntekijälle työssään. Kampanjan onnistumisen avaimia olivat yhteinen teema ja saumaton yhteistyö Kirkkohallituksen seurakuntavaalikampanjan kanssa, nuorten osallisuus kampanjan suunnittelussa ja toteutuksessa, saavutettu medianäkyvyys, laaja yhteistyöverkosto sekä pitkäjänteinen työ osallisuuden avaamiseksi työntekijöille ja edustuksellisuuden parantamiseksi kirkon hallinnossa.

Nuorten Keskus 2010 |

23


NAVI – ryhmä Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:n toiminta keskittyi Ensimmäinen kerta -seurakuntavaalikampanjan tukemiseen sekä valmisteluiden tekemiseen vuonna 2011 alkavaa uutta luottamushenkilöiden nelivuotiskautta varten. NAVI-ryhmään kuuluu alle 30-vuotias edustaja ja varaedustaja jokaisesta hiippakunnasta sekä muutamasta kristillisestä nuoriso- ja opiskelijajärjestöstä. NAVI-ryhmää täydentävät kaksi alle 18-vuotiasta edustajaa, jotka valittiin toista kertaa Kirkko 2015 -seminaarin yhteydessä Heinolassa. NAVIryhmän toimintaan osallistuivat Nuorten Keskuksesta NAVI-sihteeri ja Ensimmäinen kerta -vaalikampanjan kampanjapäällikkö. NAVI-ryhmän virallinen kokous pidettiin vuoden aikana seitsemän kertaa. NAVI oli vahvasti mukana Ensimmäinen kerta -seurakuntavaalikampanjan suunnittelussa ja toteutuksessa. NAVI-ryhmästä oli edustus nuorten vaaliryhmässä, Kirkko 2015 -seminaarin suunnitteluryhmässä sekä vaaleihin liittyneissä nuorten vaalikampanjan ja Kirkkopalvelut ry:n koulutustilaisuuksissa. Lisäksi NAVI piti vaaleja esillä monissa kesätapahtumissa. Vahva osallistuminen vaalikoulutuksiin ja -tapahtumiin valmisti NAVI-ryhmäläisiä hyvin seurakuntavaaleihin liittyneisiin viestintätehtäviin. Ryhmäläiset nostivat nuorten aikuisten näkökulman raikkaasti esiin monissa eri medioissa. Merkittävä osa NAVI-ryhmän jäsenistä oli myös itse ehdolla vaaleissa. Valitettavan moni NAVI-ehdokas ei tullut vaaleissa valituksi, mutta vahva osallistuminen vaalityöhön tuntui heistä silti jälkikäteen katsottuna mielekkäältä, merkittävältä ja perustellulta. Valmistautuminen luottamushenkilöiden kauteen 2011–2014 aloitettiin keväällä. NAVI:lla oli edustus Kirkkopalvelut ry:n kokoaman Suuren luottamushenkilötapahtuman 2011:n suunnitteluryhmässä. Samalla NAVI aloitti helmikuussa 2011 järjestettävän valta­kunnallisen nuorten luottamushenkilöiden koulutusviikonlopun valmistelut. Sähköistä NAVI-verkostoa käytettiin edellisten vuosien tapaan yhteydenpitokanavana NAVI-ryhmän ja seurakuntien

24

| Nuorten Keskus 2010

nuorten luottamushenkilöiden välillä. Verkoston aktivoiminen ei vielä onnistunut, mutta siihen päätettiin panostaa lisää vuonna 2011. NAVI-verkostoon kuului vuoden aikana keskimäärin 255 jäsentä. NAVIuutiset toimitettiin verkostolle kerran kuukaudessa, kesäkuukausia lukuun ottamatta. Kesällä NAVI-uutiset alettiin toimittaa sähköpostin lisäksi myös blogina Kotimaa24palvelussa. Seurakuntavaalien tuloksen ratkettua projektityöntekijä Anna-Liisa Tolonen keräsi valittujen nuorten luottamushenkilöiden yhteystiedot seurakunnista. Tiedot saatiin suurimmasta osasta seurakuntia, yhteensä noin 510 luottamushenkilön osalta. Nuorille luottamushenkilöille lähetettiin onnittelukirje vaalimenestyksen johdosta. Samalla heitä kannustettiin liittymään uuteen NAVI-verkostoon, joka otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta. Myös entisille NAVI-verkostolaisille tarjottiin mahdollisuus liittyä uuden verkoston jäseniksi. NAVI-ryhmästä muodostettiin verkoston aktivoimistyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella erilaisia uusia toimintamalleja, joiden avulla NAVI-verkoston merkitystä ja vaikuttavuutta saadaan lisättyä. NAVI otti käyttöönsä uuden graafisen ilmeen ja logon Kannustaja-koulutusten yhteydessä. Uusi NAVI-esite valmistui samassa aikataulussa. NAVI-ryhmän puheenjohtajana toimi Turun arkkihiippakunnan edustaja Jani Huhtala ja varapuheenjohtajana Helsingin hiippakunnan edustaja Anu Morikawa. NAVI-sihteerin tehtäviä hoiti Juha Silander.

Kirkko 2015 – neljäs nuorten tulevaisuusfoorumi Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2015 järjestettiin Heinolassa Kirkon Nuorisopäivien yhteydessä 24.4. Seminaarin teemoina olivat seurakuntavaalit 2010 ja nuorten äänen kuuluminen seurakunnissa ja kirkossa. Seminaarissa juhlistettiin myös aiempien Kirkko 2015 -seminaarien tuloksia, sillä seminaarilaisten puolustama 16-vuotiaiden äänioikeus on toteutunut kirkossa ensimmäisenä Suomessa. Seminaariin osallistui 87 nuorta 41 seurakunnasta ja kahdesta kristillisestä järjes-

töstä. Kutsu osoitettiin saadun palautteen pohjalta ensimmäistä kertaa myös kristillisille nuorisojärjestöille, mikä oli toimiva avaus. Seurakuntien osallistumisaktiivisuutta ei saatu nostettua, vaikka seminaaria markkinoitiin aktiivisesti mm. Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä feissareiden avulla. Seminaari ei myöskään tavoittanut aiempien vuosien osallistujia, joita kutsuttiin mukaan kunniavieraiksi. Kirkko 2015 -seminaari järjestettiin yhteistyössä Kirkkohallituksen Kasvatus ja nuorisotyö yksikön, NAVI-ryhmän sekä ensimmainenkerta.fi -kampanjan kanssa. Seminaarin toteutuksessa myös Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssilla, Lahden Diakoniaopistolla ja Kuopion konservatorion kanttoriopiskelijoilla oli tärkeä rooli. Yhteyden säilyminen NAVI:in varmistettiin siten, että seminaarilaiset valitsivat keskuudestaan kaksi edustajaa NAVI-ryhmään. Seminaarin koordinoinnista vastasi projektisihteeri Aino-Elina Kilpeläinen, joka teki osa-aikaista työtä tammikuusta toukokuuhun ensin osana opettajaopintoja ja myöhemmin palkattuna työntekijänä. Projektisihteeriä tuki seminaarin suunnitteluryhmä, jossa oli järjestäjien ja nuorten edustus. Osallistujat tutustuivat kirkolliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon ennakkotehtävien ja seminaarityöskentelyjen kautta. Ennakkotehtävistä nostettiin teemoja ja panelisteja seminaaripäivän työskentelyihin. Seminaarilaisia kannustettiin vaikuttamaan seurakuntavaaleissa 2010 ja heidän toiveitaan vietiin eteenpäin työryhmään, joka käsitteli kirkolliskokouksen aloitetta nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossamme. Nuorten mukaan heillä ei ole riittävästi valtaa seurakunnissa eikä heidän kuulemisekseen ole juuri toimivia kuulemisjärjestelmiä. Lisäksi toivottiin valtakunnallisen vaikuttamiskanavan vakinaistamista esimerkiksi perustamalla nuorten oma kirkolliskokous. Nuoret luovuttivat seminaarin kannanoton ”Monipuolisempi ja iloisempi kirkko kaikille!” Mikkelin piispa Seppo Häkkiselle Kirkon Nuorisopäivien iltatapahtumassa. Yli 80 % palautetta antaneista osallistujista koki saaneensa seminaarista merkittävästi eväitä edistääkseen nuorten äänen kuulumista omassa seurakunnassaan tai järjestössään. Kaksi kolmesta vastaajasta ai-

koi itse pyrkiä lisäämään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Suurin osa uskoi, että seminaarilla oli merkitystä, ja voisi suositella seminaariin osallistumista myös kavereilleen. Seminaarin anniksi nimettiin mm. tunne ja tieto vaikuttamismahdollisuuksista kirkossa, hyvä mieli, uudet näkökulmat vaikuttamiseen sekä uusi energia ja varmuus vaikuttaa omassa seurakunnassa. Seminaarilaisten yhteyshenkilöistä, jotka olivat seurakuntien työntekijöitä, 90 % lupasi nostaa nuorten mielipiteet esiin seurakunnassa. Kirkko 2015 -seminaarin tulevaisuus riippuu siitä, miten nuorten kirkolliskokouksen perustamiseen ja osallisuuden vahvistamiseen tähtäävän aloitteen käsittely etenee Kirkkohallituksessa ja kirkolliskokouksessa. Nuorten Keskus on ilmoittanut olevansa kiinnostunut jatkamaan työtä nuorten äänen vahvistamiseksi kirkossa.

Osallisuus – nuorisotyön henkilöstökoulutuksessa Toimintavuoden aikana suunniteltiin ja markkinoitiin uusi Osallisuus-koulutus (5 op) kirkon työntekijöille. Koulutuksen kehitystyö toteutettiin yhteistyössä järjestön koulutussuunnittelijan, nuorisotiimin ja KKN:n kesken. Koulutus on valinnainen moduuli kirkon kasvatuksen erityiskoulutuksessa, mutta siihen on mahdollisuus osallistua myös itsenäisenä koulutuksena. Se soveltuu nuoriso- ja diakoniatyöntekijöille, papeille sekä kaikille osallisuudesta ja vapaaehtoisuudesta kiinnostuneille. Koulutus järjestetään ensimmäisen kerran 2011. Koulutuksen tavoitteena on hahmottaa nuorten lähiverkostojen moninaisuutta ja nuoriso-, diakonia- ja perhetyön rajapintoja sekä kehittää uudenlaista työotetta.

Koulutuksessa prosessoidaan osallisuuden ja vapaaehtoisuuden merkitystä nuorten ja nuorten aikuisten elämässä, kannustetaan monialaiseen ja työalarajoja ylittävään yhteistyöhön sekä tutustutaan kasvatustyön työtapoihin ja malleihin, joiden avulla nuoret ja nuoret aikuiset osallistuvat ja tekevät itse. Koulutuksen kautta Nuorten Keskus tukee nuorten parissa työskenteleviä työntekijöitä ja tarjoaa omaa osaamistaan seurakunnissa tehtävän nuorisotyön avuksi. Osallisuus-koulutuksessa on mukana vahvasti Nuorten Keskuksen keskeiseen osaamiseen liittyviä teemoja, joten on mielekästä että Nuorten Keskus on mukana koulutuksen järjestämisessä.

Nuorten osallistuminen ympäristövastuuseen Ekonisti – luontoriippuvainen -hanke Ekonisti -luontoriippuvainen hanke on kristillistä ympäristökasvatusta, joka edistää seurakunnan työntekijöiden ja nuorten luontosuhteen kehittymistä. Järjestö kannustaa hankkeen avulla nuoria ympäristötoimintaan, palvelee seurakuntia niiden kasvatustyössä, pitää esillä luomakunnan pyhyyden tematiikkaa ja korostaa kestävän kehityksen mukaista vastuullista kristillisyyttä. Ekonistin käsikirjaa ja siihen liittyvää virikemateriaalia pidettiin esillä tapahtumissa, tempauksissa ja nuortenilloissa koko toimintavuoden ajan. Tammikuussa lapsija nuorisotyön neuvottelupäivillä julkaistu Panu Pihkalan kirja Luonto ja Raamattu – kristillisen ympäristökasvatuksen juurilla syvensi Ekonistin käsikirjan aihepiirejä ja antoi kasvatustyön tekijöille uusia soveltamismahdollisuuksia. Ekonisti – luonto osana kasvatusta –koulutus toteutui Partaharjulla 5.–6. toukokuuta. Koulutus oli ensimmäinen ja osanottajien positiivisen palautteen perusteella se onnistui erinomaisesti. Koulutuksen sisältösuunnittelusta vastasivat WWF:n ympä-

ristökasvattaja Essi Aarnio-Linnanvuori ja pastori, ekoteologian tutkija Panu Pihkala, PTK:n kasvatussihteeri, pastori Kati Jansa ja Nuorten Keskuksen Ekonisti -hankkeen koordinaattorina kesäkuun loppuun asti työskennellyt Jaana Viirimäki. Hankkeen toimintasuunnitelman mukaisesti Ekonistin internet-sivut uudistettiin. Uudistus koski sekä sivujen ulkoasua että sisältöä. Päivittämisen jälkeen sivut ovat käyttäjäystävällisemmät selkiytyneiden valikoiden ja monipuolisemman etusivun myötä. Sivujen tavoittavuutta kehitettiin mm. siten, että suora vuorovaikutus sosiaalisten medioiden kanssa on mahdollista. Käyttäjät pitivät uudistusta onnistuneena ja ovat kertoneet hyödyntävänsä sivujen monipuolista sisältöä. Ekonisti-hankkeen taustaryhmä perustettiin Espoon ja Helsingin hiippakunnan nuorista. Vapaaehtoisten kanssa ideoitiin tapahtumia ja aloitettiin Ekonisti -lyhytvideon kuvaaminen. Ekonisti –luontoriippuvainen toimintaa toteutetaan yhteistyössä useiden tahojen kanssa. Kumppaniverkoston yhteisten tapaamisten lisäksi koordinaattori tapasi keskeisiä kumppaneita vuoden aikana myös kahdenkeskisissä suunnittelu- ja kehityspa-

lavereissa. Ekonisti-luontoriippuvainen hanke toimii osana koko kirkon Pyhä-painopiste­työs­ ken­te­lyä ja jatkuu osana tätä työtä vuoteen 2012. Hanketyöskentelystä vastasi toimintavuonna projektikoordinaattori (tammikesäkuun 50% työajalla ja elo-joulukuun 100% työajalla).

Nuorten Keskus 2010 |

25


Ei toista ilman ensimmäistä kertaa – tienraivaaja Henri Kylén

Nuorten osallistuminen kotimaiseen ja kansainväliseen vastuuseen Toiminnan lähtökohtana on seurakuntien nuorisotyön ja nuorten tietoisuuden lisääminen kansainvälisistä asioista ja kansainvälisen toiminnan merkityksestä paikallisseurakunnan toiminnassa. Toiminta edistää kristittyjen nuorten kansainvälisiä kohtaamisia sekä tukee seurakuntia ja järjestöjä nuorten matkojen järjestämisessä. Nuorten Keskus tiedottaa nuorten osallistumismahdollisuuksista kirkkojen ja järjestöjen kansainväliseen

toimintaan ja suunnittelee ja toteuttaa kansainvälisiä tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnan lähtökohtana on paikallisseurakuntien työn tukeminen. Toimintavuoden aikana nuorille on tiedotettu European Fellowshipin (EF) ja muiden kansainvälisten nuorisojärjestöjen tarjoamista toimintamahdollisuuksista. Keinoja tiedotuksen tehostamiseen ja laajentamiseen etsitään jatkuvasti, jotta kansain-

välisiä toimintamahdollisuuksia voidaan tarjota mahdollisimman monelle nuorelle ja ekumenian ja monikulttuurisuuden teemat löytävät tiensä seurakuntien toimintaan. Kansainvälisen toiminnan kotisivuilla päivitetään listaa sellaisista kristillisistä nuorisotapahtumista Euroopassa, joihin voi osallistua joko ryhmänä tai itsenäisesti.

Nuorten osallistuminen kotimaiseen ja kansainväliseen vastuuseen Diakoniakasvatus ja vapaaehtoistoiminnan tukeminen Diakoniakasvatuksen edistäminen Nuorten Keskuksessa toteutetaan verkostoyhteistyössä Aika Tehdä Hyvää -toimijoiden kanssa. Tähän verkostoon kuuluvat Kirkkohallituksen kasvatus ja nuorisotyö sekä diakonia ja yhteiskunnallinen työ yksiköt, Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu, Changemaker-verkosto ja Yhteisvastuu-keräys. Kertomusvuonna Aika Tehdä Hyvää -verkoston toimintaan vaikutti sitä tukevien hankkeiden päättyminen eri organisaatioissa. Verkosto löysi kuitenkin yhteisen toiminta-alueensa diakoniakasvatuksen piiristä ilman suoraan siihen liittyvää hanketyötä. Verkoston toiminta jatkuu laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen tapahtui yhteistoiminnassa Kirkkohallituksen Vapaaehtoishankkeen kanssa. Käytännön yhteistyö päätettiin toteuttaa työntekijöille suunnatulla Osallisuus-koulutuksella, jonka sisältöihin liittyy mm. vapaaehtoistoiminnan ohjaamisen taidot. Tulevaa EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta 2011 pidettiin esillä järjestön toiminnassa ja tiedotuksessa. Yhdessä Kirnu-järjestöjen kanssa suunniteltiin toimenpiteitä teemavuoden viettämiseksi. Yhteistoiminta Kirnu-järjestöjen ja Kirkkohallituksen vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen kanssa on nostanut järkevällä tavalla esille yhteisiä mahdollisuuksia tukea seurakunnissa tapahtuvaa vapaaehtoistoimintaa.

26

| Nuorten Keskus 2010

Nuorten Keskus päätti liittyä mukaan Nuorten Akatemian tukiparihankkeeseen, jossa etsitään tukipareja erityisesti koulunsa päättäville nuorille. Toiminnassa vapaaehtoinen aikuinen sitoutuu toimimaan nuoren tukiparina. Nuorten Keskus on hankkeessa mukana yhteistyökumppanina etsien omien kanaviensa kautta mahdollisia tukipareja. Nuorten Keskuksen lisäksi Nuorten Akatemian yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Setlementtinuorten liitto, Nuorten Keskus ja Suomen Vanhempainliitto. Tukiparihanke käynnistyy vuonna 2011. Hankkeen talous ja koordinointi hoituvat Nuorten Akatemian kautta, jolloin Nuorten Keskuksen voimavarat voidaan sijoittaa käytännön toimintaan. Suunniteltu yhteistyö mahdollistaa sekä uusien tukitoimenpiteiden käyttämisen että uusien vapaaehtoistehtävien tarjoamisen seurakunnan toiminnassa.

Yhteisvastuukeräys Vuoden 2010 60 vuotta täyttävä Yhteisvastuukeräys otti kohteeksi lapsiperheiden köyhyyden. Juhlavuoden ulkomaankohteena ovat hädänalaiset lapsiperheet Haitissa. Kirkon Ulkomaanapu organisoi keräysvaroilla ruokaturvan kehittämistä tässä köyhyyden ja luonnonmullistusten runtelemassa maassa. Kotimaassa keräystuotolla tuetaan mm. lapsiperheiden ruokaturva-hanketta. Nuorten Keskus innosti seurakuntien nuorisotyötä osallistumaan Yhteisvastuukeräyksen 2010 toteuttamiseen tiedottamalla

keräyksestä ja sen kohteista sekä Villi-lehden että omien nettisivujensa kautta. Keräykseen liittyvistä asioista sovittiin Aika Tehdä Hyvää verkoston kokouksissa.

Taksvärkkikeräys Nuorten Keskus toimi yhteistyössä Taksvärkki ry:n kanssa järjestettäessä koululaisten päivä­työ­keräystä 2009–2010. Keräyksen teemana tänä lukuvuonna oli ”Tietoa ja taitoa Bolivian alkuperäiskansojen nuorille”. Hanke toteutettiin yhteistyössä kahden bolivialaisen kansalaisjärjestön Kawsayn ja Compan kanssa. Kawsay kouluttaa maaseudulla asuvia nuoria vahvistamaan kotikyliensä toimeentulotapoja ympäristöystävällisesti ja perinteitä kunnioittaen. Compa toimii El Alton kaupungissa järjestäen maaseudulta muuttaneille nuorille mm. taidetyöpajoja. Kouluille tarkoitettu oppimateriaali on julkaistu osoitteessa www.taksvarkki.fi/bolivia. Keräyksen teemana lukuvuonna 2010–2011 on ”Työpaikka rohkealle”. Kambodzassa lapsityön vähentämistä tuetaan mm. perustamalla ryhmiä, jotka kouluttavat lapsia, vanhempia, työnantajia ja viranomaisia lapsityön vaaroista. Yhteistyössä Taksvärkki ry:n kanssa suunniteltu yhteistyön tiivistäminen kehitysyhteistyön ja kansainvälisyyskasvatuksen tukemiseksi paikallisseurakunnissa ei toteutunut. Nuorten Keskus tiedotti keräyksestä ja sen kohteista sekä Villi-lehden että omien nettisivujensa kautta.

Marraskuun 2010 seurakuntavaalit käytiin teemalla ”Ensimmäinen kerta”. Monelle, joka vaaleissa pääsi läpi, tämä luottamushenkilökausi varmasti onkin ensimmäinen kerta. Nuorten, alle 30-vuotiaiden määrä kasvoi seurakuntien luottamuselimissä verrattuna edelliseen kauteen. Kuluvan luottamushenkilökauden vastuunkantajista 18-29-vuotiaita on 8,7 prosenttia. Edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten nuoria valittiin 7 prosenttia.

Se ensimmäinen kerta Henri Kylen, 23, oli syksyllä ehdolla Haukiputaan kirkkoneuvostoon. Asettuessaan ehdolle hänellä oli jo takanaan ensimmäinen kerta, edellinen neljän vuoden luottamushenkilökausi. Asettuessaan silloin ensimmäistä kertaa ehdolle seurakuntavaaleissa Henri oli 18-vuotias. Henri kertoo kohdanneensa sekä positiivisia että negatiivisia ennakko-odotuksia ikänsä vuoksi. Jotkut kaipasivat nuorien tuovan uutta kulttuuria neuvostoon. Jotkut eivät taas odottaneet nuorilta oikeastaan mitään, ja sen Henri koki negatiivisimpana. Hän halusi erityisesti taistella sitä vastaan, että häntä pidettäisiin vain ”kiintiönuorena”. Henri halusi osoittaa, että ”me nuoretkin osataan”. Henrillä on itsellään nuoresta iästä huolimatta mittavasti kokemusta eri luottamustoimista. Kuitenkin nuori on helposti monen silmissä yhtä kuin kokematon. – Jos vastakkain on 40-vuotias perheenisä ja nuori nulikka, niin kumpaan luotetaan? Tietenkin siihen perheenisään, vaikka se ei tietäisi yhtään mitään, Henri kertaa kokemuksiaan. Kun on nuori, luottamuksen ansaitsemiseen vaaditaan enemmän töitä. Pystyäkseen vaikuttamaan valtuuston jäsenen olisi todella tärkeää saada oma ryhmä taakseen. Nuorille luottamushenkilöille ryhmän tuen saaminen on Henrin mukaan usein vaikeaa.

Onnistumiset Kirkkovaltuustossa Henri on kokenut päässeensä vaikuttamaan hyvin käytännönlähei-

siin asioihin. Ensimmäisenä hänelle tulee mieleen seurakuntansa kotakirkko, jota hän pääsi mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan. Valtuuston kokouksessa hän piti asiasta useita puheenvuoroja. Hän haluasi, että kirkolle tulisi järkevä käyttötarkoitus, eikä siitä tehtäisi vain kivaa monumenttia. Henrin puheilla oli vaikutusta ja hän sai muutettua suunnitelmia. Asiat, joihin valtuustossa on päässyt vaikuttamaan, ovat olleet arkisia, mutta niillä on merkitystä. Kotakirkon lisäksi Henri mainitsee esimerkkeinä vanhan kirkon remontoinnin ja tulevan kuntaliitoksen vaikutukset seurakuntaan. Henkilökohtaisesti tärkein saavutus Henrille on kuitenkin ollut toimia seurakuntansa nuorten tienraivaajana. Hän halusi voittaa vanhempien valtuustolaisten luottamuksen sekä rohkaista uusia nuoria valtuustoon. – Me nuoret voidaan olla hyviä valtuutettuja. Mä en ole mikään kiintiönuori. Mä voin ottaa kantaa ja tehdä muutosta, Henri sanoo päättäväisesti. Kun Henri asettui ensimmäisen kerran ehdolle, nuoria ehdokkaita oli Haukiputaalla kaksi. Molemmat pääsivät läpi, mutta toinen lopetti kautensa kesken. Vuoden 2010 vaaleissa nuoria ehdokkaita oli viisi, ja heistä kolme pääsi läpi. Uusille nuorille oli helpompaa lähteä ehdolle kuin neljä vuotta aiemmin, kun heillä on ollut joku esimerkki. Läpipäässeiden nuorten on myös helpompi saada luottamusta osakseen, kun joku on jo kerran rikkonut nuoreen ikään kohdistetut ennakkoluulot.

Vaikuttaminen kirkossa ja NAVIn tuki Henri toimii myös kunnallisella puolella luottamustehtävissä. Hän on tyytyväinen siihen, että on saanut aloittaa luottamustoiminnan kirkon puolella. Kunnallista puolta hän kuvailee poliittisemmaksi kuin kirkollista. Kirkossa on Henrin mukaan selkeä hengellinen missio ja yksi yhteinen päämäärä. Sen takia se on myös nuorelle luottamushenkilölle helpompi paikka vaikuttaa kuin kunta. – Kirkon puolella riidellään vähemmän, Henri kuvailee.

Kuitenkin kirkko on myös instituutio, jossa seurakuntalaiset pääsevät päättämään budjeteista ja toimintasuunnitelmista. Tämä kaikki kokemus tukee siirtymistä myös muihin hallinnollisiin vaikuttamispaikkoihin, esimerkiksi kuntaan ja järjestötyöhön. Henrin tulevaisuuden kirkko on koko kansan kirkko. Kirkon tulee olla kaikkia ihmisiä varten, jotka kaipaavat rauhoittumispaikkaa ja tietenkin Jumalan läsnäoloa. Kirkon tulee olla tasa-arvon ja inhimillisyyden kirkko. – Kirkon pitää olla ihmisten kirkko, ei vain kalliita seiniä, Henri kiteyttää. Myös NAVIssa Henri on ollut aktiivinen. Hänen NAVI-uransa alkoi neljä vuotta sitten luottamushenkilökoulutuksessa Haukiputaalla. Hän on NAVI-ryhmässä Oulun hiippakunnan varaedustaja ja on järjestänyt hiippakuntansa alueella kannustajakoulutuksia. Henrin mielestä on erittäin tärkeää, että on verkosto, joka kouluttaa, luo yhteisöllisyyttä ja rohkaisee nuoria luottamushenkilöitä. NAVI on siinä mielessä mahtava, että se kerää nuoria yhteen välittämättä kirkko- ja puoluepoliittisista rajoista. – Myös kunnalliseen päätöksentekoon pitäisi saada NAVI, Henri sanoo nuoren miehen eloisalla ja syvällä kokemuksella. Riitta Haapa-Aho

Nuorten Keskus 2010 |

27


NUOREN OSALLISUUDEN TUKEMINEN: VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN JA OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN PÄÄTÖKSENTEOSSA

NUOREN OSALLISUUDEN TUKEMINEN: VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN JA OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN PÄÄTÖKSENTEOSSA

TAVOITTEET

TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

KYMPPIVAALIT – 1. KERTA – NÄÄ ON MEIDÄN VAALIT Koulutus Järjestetään jokaisessa hiippakunnassa vähintään yksi Kannustaja-koulutus, johon osallistuu nuoria, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä 2-4 seurakunnasta. Koulutusten kautta muodostetaan nuoriystävällisten vaalien verkosto, jonka työstä tiedotetaan hankkeen kautta.

Järjestetään vaalistrategiaviikonloppu, johon osallistuu 15 NAVI-ryhmän ja Nuorten vaaliryhmän jäsentä.

Vantaan Kuntokalliossa järjestettyyn viikonloppuun 22.-23.5. osallistui 11 osallistujaa ja kolme ulkopuolista motivoijaa.

Tapahtumat Toteutetaan ohjelmakokonaisuuksia ja kanavia mm. Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä, Allianssi-risteilyllä, Kirkon Nuorisopäivillä, Kirkko 2015 -seminaarissa sekä hiippakuntien kasvatuksen painopisteseminaareissa.

Näkyvyys ja ohjelmatarjonta työntekijätapahtumissa toteutuivat suunnitellusti. Lisäksi tapahtuma oli esillä useissa nuorisotapahtumissa. Yhteensä kampanja oli ohjelmansuorittajana tai muuten aktiivisesti esillä 74 tapahtumassa vuoden aikana.

Osallistutaan Kirkkopalvelujen järjestämien vaalineuvontatilaisuuksien toteutukseen.

NAVI-ryhmän tai kampanjan edustaja puhui nuoriystävällisten vaalien tärkeydestä kaikissa vaalineuvontatilaisuuksissa (10 suomeksi, 1 ruotsiksi).

Toteutetaan vaalitapahtuma ennakkoäänestyksen alkaessa 1.11.

Helsingissä järjestettiin 1.11. nuorten vaalitempaus (noin 100 osallistujaa), 15.11. nuorten vaalivalvojaiset (80) ja 13.12. Onnistuiko Ensimmäinen kerta -keskustelutilaisuus (60).

Äänestämisen helppous Edistetään ennakkoäänestyspaikkojen saamista nuorten arkiseen ympäristöön, kuten kouluihin. Edistetään vaaliviestinnän avoimuutta. Edistetään kirkon vaalikoneen käyttöönottoa ja tutkitaan tarvetta nuorten omalle vaalikoneelle. Yhteistyö Hankkeen yhteistyötahoja ovat NAVI-ryhmä, Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi, SLK, Fleim.fi, Kirkkopalvelut, PTK ry, Monesa-hanke, SUOL ry, HYOL ry, Nuora, DIAK, Nuorisotutkimusverkosto, poliittiset nuorisojärjestöt, herätysliikkeiden nuorisotyö sekä Kirkkohallituksesta Kirkon tiedotuskeskus, Kyrkans central för svenska arbetet, Kasvatus ja nuorisotyö, Hengellinen elämä verkossa -hanke ja Kirkon tutkimuskeskus. Kampanjapäällikkö osallistuu Kirkkohallituksen vaaliviestintätyöryhmän työskentelyyn.

28

Kannustaja-koulutus toteutui kaikissa muissa paitsi Mikkelin hiippakunnassa. Yhteensä 7 suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen koulutus kokosivat kevään aikana 140 osallistujaa. Kouluttajia oli viisi ja NAVI-ryhmäläisiä mukana toteutuksessa kuusi. Osallistujien paikallisen vaalitoiminnan kautta koulutusten vaikuttavuus oli suuri. Kannustaja-verkostolle tiedotettiin kampanjan etenemisestä koko vuoden ajan.

| Nuorten Keskus 2010

Ennakkoäänestys toteutui oppilaitoksissa vilkkaasti. Avoimuus ja ehdokkaiden erilaisuuden korostaminen toteutui viestinnässä. Kirkon vaalikone otettiin käyttöön 292 seurakunnassa, jotka kattavat noin 80 % kirkon jäsenistöstä. Yhteistyö toteutui kattavasti sekä kirkollisten että yhteiskunnallisten tahojen kanssa. Merkittäviksi yhteistyötahoiksi nousivat suunniteltujen lisäksi muun muassa Suomen Partiolaiset, Suomen Lukiolaisten Liitto sekä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto. Yhteistyö kirkon herätysliikkeiden nuorisotyön kanssa oli melko suppeaa Herättäjä-yhdistystä lukuun ottamatta, vaikka kampanjan tarjoamista mahdollisuuksista tiedotettiin aktiivisesti.

Kampanjan tärkein yhteistyökumppani oli Kirkon tiedotuskeskus. Yhteistyön sujuvuus, avoimuus ja kattavuus oli merkittävää. Lisäksi yhteistyö tarkoitti kampanjalle tuntuvia taloudellisia säästöjä esim. materiaalintuotannon kautta. Toteutui suunnitellusti. Kampanjapäällikkö toi kirkon vaalikampanjan tietoon nuorten mielipiteitä ja kokemuksia vaaleista.

Viestintä Luodaan osoitteeseen www.ensimmäinenkerta.fi informatiivinen, osallistava ja vuorovaikutteinen vaalisivusto. Osoite www. kymppivaalit.fi ohjaa samalle sivustolle. Tuotetaan tukimateriaalia nuorille, seurakuntien työntekijöille ja opettajille nuorten osallisuuden käsittelemiseen ja vaalityön avuksi.

TOTEUTUMINEN Ensimmainenkerta.fi -sivusto palveli nuoria äänestäjiä, ehdokkaita ja kannustajia. Sivuston aktiivisimmat käyttökuukaudet olivat lokakuu (10.966 eri käyttäjää) ja marraskuu (7.555). Yhdessä Kt:n kanssa tuotettiin esite kannustajille, ehdokkaille ja äänestäjille. Lisäksi tehtiin esite opiskelijoille. Opettajille tuotettiin opetusmateriaalia nettiin sekä mainos, jossa opetusministeri Virkkunen kannusti puhumaan seurakuntavaaleista kouluissa. Seurakuntien työntekijöille koottiin virikkeitä osallisuusteeman käsittelyyn nuorten kanssa sekä laaja messu- ja toimintapäivän materiaali Valveilla vauvasta vaariin yhteistyössä PTK:n, KJM:n, SLK:n, SLS:n, KCSA:n ja seurakuntien kanssa.

Tuotetaan valokuvakokoelma osana Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa –hanketta.

Ei toteutunut. Merkittävimmät vaalitapahtumat valokuvattiin freelancereiden toimesta.

Perustetaan yhteisöt IRC-Galleriaan ja Facebookiin. Lisäksi IRC-Galleriassa toteutetaan yhteisömainontakampanja ja Facebookissa testiapplikaatioita.

IRC-Gallerian käyttäjämäärien supistuttua keskityttiin Facebookiin, jossa Ensimmäinen kerta -fanisivulla oli lähes 1.700 fania. Fleim.fi -palvelun ja Kt:n kanssa tuotettiin nettipeli osallisuudesta. Pelisivulla kävi 3.332 eri käyttäjää.

Osallistutaan kesätapahtumiin yhdessä Kirkon tiedotuskeskuksen ja NAVI-ryhmän kanssa.

Kesän aikana kampanjaa esiteltiin 12 tapahtumassa (ks. tapahtumat).

Toteutetaan vaikuttamisaiheinen tuotekampanja yhdessä nuorten suunnittelijoiden ja vaateketjun kanssa.

Ei toteutunut taloudellisten resurssien vähyyden vuoksi.

Nostetaan nuorten näkökulmia esiin mediassa ja vaaleista keskusteltaessa.

Toteutui odotettua kattavammin. Nuoret saivat näkyvyyttä mm. valtakunnallisissa tv-uutisissa, nuorten lehdissä ja Helsingin Sanomissa.

NAVI-RYHMÄ NAVI-ryhmäläisten ja NAVI-verkoston aktivointi NAVI:n uusi graafinen ilme & logo valmiiksi NAVI kirkon viralliseksi nuorten aikuisten ääneksi Kannustaja-koulutuksen valmisteluihin ja toteutukseen osallistuminen NAVI:n tunnetuksi tekeminen Kannustaja-koulutuskiertueella Kymppivaalikampanjan sparraajana toimiminen Näkyminen Kirkon Nuorisopäivillä 2010 ja Suuressa luottamushenkilötapahtumassa 2011 KIRKKO 2015 -SEMINAARI Toteutetaan nuorten tulevaisuusseminaari Heinolassa 24.4.2010. Seminaariin osallistuu 100 nuorta 50 seurakunnasta. Tapahtumassa juhlitaan äänestysikärajan laskua 16 ikävuoteen seurakuntavaaleissa. Seminaarissa seurataan nuorten kirkolliskokousta koskevan kirkolliskokousaloitteen etenemistä ja edistetään nuorten vaikuttamiskanavien vakiintumista osaksi kirkon hallintoa ja kannustetaan ja sitoutetaan osallistujat ja heidän kotiseurakuntansa aktiivisiksi toimijoiksi onnistuneiden nuorten vaalien toteutumiseksi OSALLISUUS-KOULUTUS Suunnitellaan ja markkinoidaan Osallisuus-kou­lu­tus­mo­duuli osana Kirkon kasvatuksen erityiskoulutusta.

Toteutui suunnitellusti.

Seminaari toteutettiin suunnitellusti. Osallistujia oli 87 nuorta 41 seurakunnasta tai kristillisestä järjestöstä. 16-vuotisjuhliin osallistuivat seminaarilaisten lisäksi piispa Seppo Häkkinen ja muusikko Aarni Seppälä. Seminaarin osallistujat saivat vaikuttaa nuorten osallisuuden vahvistamista käsittelevän Kirkkohallituksen työryhmän työskentelyyn. Nuoret kokivat saaneensa välineitä ja uskoa vaikuttamiseen seurakunnassa. Osallistuminen seurakuntavaaleihin 2010 nähtiin myös merkittäväksi tavaksi vaikuttaa kirkon tulevaisuuteen. Toteutui suunnitellusti.

Nuorten Keskus 2010 |

29


NUOREN OSALLISUUDEN TUKEMINEN: NUORTEN OSALLISTUMINEN YMPÄRISTÖVASTUUSEEN TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

EKONISTI – LUONTORIIPUVAINEN

30

Hankkeen kumppaneita ovat Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK, Suomen Partiolaiset, WWF, Luonto-liitto, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Suomen ev.lut. kirkon diakonia ja yhteiskuntatyö, Suomen ev.lut. kirkon kasvatus ja nuorisotyö, Suomen ev.lut. kirkon ruotsinkielisen työn keskus, Suomen ekumeenisen neuvoston nuorisojaosto SEN, Suomen Ortodoksisten Nuorten Liitto, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura SYKSE, HNMKY, NNKY-liitto ja Fleim-lehti. Keskeisenä kumppanina verkkosivujen toiminnassa on pelastamaailma.fi sivusto.

Ekonisti-hankkeen yhteistyökumppaneille järjestettiin kaksi tapaamista vuoden 2010 aikana. Hankkeen keskeisessä toimintaympäristössä: pelastamaailma.fi sivustolla ei ollut aktiivisia käyttäjiä, joten foorumin ylläpitämisestä luovuttiin. Verkkotyöskentelyssä panostettiin uusiin nettisivuihin ja aktiivi¬suu¬teen facebookissa.

Julkaistaan Luonto ja Raamattu –kirja Lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä 12.–14.1. Jyväskylässä. Julkistamisen yhteydessä markkinoidaan laajasti Ekonisti –hanketta ja –koulutusta.

Panu Pihkalan kirjoittama Luonto ja Raamattu –kirja julkaistiin Lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä 12.–14.1. Jyväskylässä.

Järjestetään Ekonisti – koulutus Partaharjulla 5.-6.5. yhdessä PTK:n ja Mikkelin hiippakunnan kanssa, 30 osallistujaa

Ekonisti –koulutus toteutui suunnitellusti, osanottajia oli 11.

Kartoitetaan jäsenseurakuntien luonto- ja ympäristöteemaan liittyvien tarpeita ja suunnataan jatkotoimia kartoituksen perusteella.

Ekonisti-hankkeen koordinaattori toteutti Ekonisti-iltoja valtakunnallisesti ja kartoitti kristillisen ympäristökasvatuksen mahdollisuuksia nuorisotyössä.

Perustetaan nuorten tausta/tukiryhmän Ekonisti – hankkeelle

Nuorten taustaryhmä perustettiin Helsingin ja Espoon hiippakunnan nuorista. Ryhmään kuului 2010 lopussa viisi(5) nuorta.

Esitellään ja tiedotetaan Ekonistista Lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä 12.–14.1., Educa-messuilla 29.–30.1., Allianssi-risteilyllä 17.–18.3., Kirkon nuorisopäivillä 23.–25.4. Kirkon ympäristöpäivillä 7. – 8.9., hiippakuntaseminaareissa syys-lokakuussa sekä mahdollisuuksien mukaan kristillisissä nuorisotapahtumissa. Tiedottamista tehdään kirkollisissa ja muissa medioissa.

Hanketta esiteltiin toimintasuunnitelman mukaisesti kaikissa tilaisuuksissa. Lisäksi Ekonistia esiteltiin Nuorten Kesä tapahtumassa 29.–31.7. Ekonisti-hanke sai näkyvyyttä monipuolisesti sekä painetuissa lehdissä että verkkojulkaisuissa. Esimerkiksi Villi- ja DYNAMITE-lehdissä julkaistiin kristillistä ympäristökasvatusta käsittelevät artikkelit.

Kehitetään www.ekonisti-fi – sivusto nuoria paremmin tavoittavaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi.

Hankkeen nettisivut uudistettiin perinpohjaisesti. Uudet sivut suunniteltiin graafikko Sanna Väänäsen ja Sitefactoryn Janne Nuutisen kanssa. Uudet internet-sivut ovat käyttäjäystävällisemmät selkeiden valikoiden ja monipuolisemman etusivun myötä. Sivujen tavoittavuutta kehitettiin mm. siten, että suora vuorovaikutus sosiaalisten medioiden kanssa on mahdollista.

| Nuorten Keskus 2010

NUOREN OSALLISUUDEN TUKEMINEN: NUORTEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN TOIMINTAAN TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Nuoria ja seurakuntien nuorisotyötä informoidaan kristillisistä nuorisotapahtumista Euroopassa.

Nuoria ja työntekijöitä informoitiin järjestön uutiskirjeellä, nettisivuilla sekä Villi-lehden kautta.

Kaksi nuorta osallistuu EF:n pääsiäiskurssin suunnitteluun ja toteutukseen 28.3.–4.4. Virossa. Pääsiäiskurssille osallistuu 40 nuorta ympäri Eurooppaa, Joista suomalaisia nuoria 8.

Yksi nuori Suomesta osallistui pääsiäiskurssin suunnitteluun ja kaksi nuorta oli mukana kurssilla.

Järjestetään retki Viron kirkon nuorisopäiville heinäkuussa. Matkalle osallistuu 10 nuorta ja 1 vetäjä.

Retkeä ei järjestetty, sillä Virossa pidettiin kaikkien työmuotojen yhteistyössä Kirkkopäivät kesäkuussa. Lisäksi Suomesta osallistui 1 vetäjä ja 5 nuorta Strasbourgissa 17.-23.10. järjestettyyn NextStep seminaariin. Seminaarin järjesti EF.

NUOREN OSALLISUUDEN TUKEMINEN: NUORTEN OSALLISTUMINEN KOTIMAISEEN JA KANSAINVÄLISEEN VASTUUSEEN TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Diakoniakasvatus ja vapaaehtoistoiminta Ylläpidetään ja kehitetään nuorten diakonista toimintaa yhteistyöverkostojen kanssa sekä levitetään toimintamalleja mm. aikatehdähyvää.fi – sivuston kautta.

Verkosto kokoontui neljästi. Toiminnan pysyvyyteen ja rakenteeseen kiinnitettiin huomiota ja tehtiin toimenpiteitä verkostoyhteistyön kehittämiseksi.

Aloitetaan hankeyhteistyön valmistelu Kirkkohallituksen Vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen kanssa. Yhteisvastuukeräys 2010 Tiedotetaan Yhteisvastuukeräyksestä ja keräyskohteista seurakuntien nuorisotyölle. Seurakuntien nuorisotyö osallistuu keräyksen toteuttamiseen paikkakunnillaan. Taksvärkki-keräys Taksvärkkikeräyksen toteutumista edistettiin tiedottamalla keräyksestä jäsenistölle. Toimintavuoden aikana toteutetaan keräykset ”Taksvärkki 09–10: Tietoa ja taitoa Bolivian alkuperäiskansojen nuorille” sekä Taksvärkki-kampanja 2010-2011 ”Työpaikka rohkealle”

Osallisuuskoulutus sovittiin osaksi hankeyhteistyötä. Muusta yhteistyöstä sovitaan Kirkkohallituksen Vapaaehtoishankkeen käytännön toimien kehittymisen myötä. Toteutui suunnitellusti.

Toteutui suunnitellusti.

Nuorten Keskus 2010 |

31


VIESTINTÄ TAVOITTEET

2. Viestintä Vuosi oli viestinnän näkökulmasta menestyksekäs ja erittäin aktiivinen. Näkyvän seurakuntavaalikampanjoinnin lisäksi vuoden aikana olivat hyvin esillä Nuoren seurakunnan veisukirjan 2010 julkistaminen, Kirkon Nuorisopäivät ”Sut on nähty” –teemalla sekä kansainväliset rippikoulut. Erityisnuorisotyön puolella NettiSaappaan kehitystyö on noussut esille tärkeänä uutena avauksena. Sesonkiaikoina myös Saappaan katu- ja festivaalipäivystys on saanut medianäkyvyyttä. Nuoren seurakunnan veisukirjan 2010 jakaminen lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivien ja kanttoreiden neuvottelupäivien osallistujille toi runsaasti myönteistä palautetta ja lisäsi julkaisemisen huomioarvoa. Uusi laitos ja sen toimittaja Markku Perttilä nousivat esille kirkollisessa mediassa. Kirkon Nuorisopäivien ”Sut on nähty” –teema näkyi useissa tapahtumissa kiinnostusta herättäneissä markkinointimateriaaleissa mm. t-paidoissa, rintanapeissa, heijastimissa, ladattavissa taskulampuissa ja julisteissa. Tapahtuman näkyvyys ja tunnettuus kirkon työntekijöiden kesken on hyvä, mutta medianäkyvyys itse tapahtuman aikana jäi toivottua pienemmäksi. Tapahtuman esilläolo painottui paikallismediaan, valtakunnallinen ulottuvuus jäi vähälle. Kesällä media kiinnostui annettujen uutisvinkkien perusteella kansainvälisistä rippikouluista. Haastatteluja tehtiin Pöyhölässä sekä Ylen radio-ohjelmiin että Ylen ja MTV3:n tv-uutisiin. Nuoret leiriläiset eri puolilta maailmaa ja heidän haastattelukommenttinsa nousivat positiivisella tavalla uutisten keskeisiksi sisällöiksi. Seurakuntavaalikampanja nosti nuoret vaikuttajat kirkossa aivan uudella tavalla

32

| Nuorten Keskus 2010

näkyviin. Nuorten äänioikeus, äänestysaktiivisuus, nuoret ehdokkaat, vaalitempaus sekä uudet nuoret luottamushenkilöt saivat runsaasti medianäkyvyyttä. Sujuva yhteistyö Kirkon tiedotuskeskuksen kanssa sekä lisäresurssiksi palkattu viestintäkonsultti Helena Hulkko olivat keskeisessä roolissa laajan valtakunnallisen näkyvyyden saavuttamisessa. Seurakunnat saivat vaalikampanjan kautta runsaasti tiedotuksellista tukea ja materiaalia käyttöönsä. Vaalikampanjan aikana järjestön viestintä yhteiskunnan päättäjien, rehtoreiden ja opettajien, poliittisten nuorisojärjestöjen sekä muiden Allianssin jäsenjärjestöjen kanssa oli aktiivista, mikä lisäsi järjestön yleistä tunnettavuutta. Yhdeksi viestinnän painopisteeksi toimintasuunnitelmassa nostettua Ekonistihanketta ei saatu suunnitellulla tavalla tunnetuksi nuorten keskuudessa. Hankkeen nettisivujen uudistaminen ja aktiivisuus facebookissa ovat kuitenkin lisänneet hankkeen tunnettuutta huomattavasti. Uusi koordinaattori toimi aktiivisesti ja lähestyi seurakuntia yhteydenotoin ja loppuvuonna kiinnostus hanketta kohtaan lisääntyi selvästi seurakunnissa. Erittäin voimakas panostus vaalityöhön vei väistämättä tilaa muiden työmuotojen näkyvyydeltä. Vaalimateriaalin runsaus, vahva ulkoasu ja kiinnostavuus sekä aiheen ajankohtaisuus nostivat ensimmäinenkerta. fi-kampanjan suunnitelmien mukaisesti kärkeen järjestön näkyvyydessä. Vuoden aikana järjestölle avattiin uudet nettisivut. Niiden ulkoasu on saanut myönteistä palautetta ja sivut ovat parantaneet järjestön toimintojen löytymistä netissä. Testihaut Googlella NK:n eri toimintamuotojen nimillä (esim. Saapas, Toimiva Koulu,

TOTEUTUMINEN

Nuorten Keskuksen viestintä

Nuisku, Kirkon Nuorisopäivät, kansainväliset rippikoulut) nostavat NK:n sivuston hakutuloksissa sijoille 1-5. Uuden sivuston kuvamateriaalia hankittiin valokuvaaja Pekka Agarthilta. Kajaanin seurakunnan nuoret toimivat erittäin hyvinä yhteistyökumppaneina kuvauksien aikana. Sivujen uudistusprojekti oli aikaa vievä ja teknisiä ongelmia ilmeni useasti sivujen avaamisen jälkeen, mistä syystä sivuston kehitystyötä jäi runsaasti myös vuoden 2011 puolelle. Sivuston uudistamisen yhteydessä henkilökunnalle tarjottiin koulutusta uuden Siteupdate-päivitysjärjestelmän käytössä ja verkkokirjoittamisessa. Myös sosiaalisen median käyttöön perehdyttiin Hengellinen elämä verkossa -hankkeen kouluttajan tuella. Kirnun jäsenten kanssa suunniteltiin loppuvuodesta yhteistyölle uutta visuaalista ilmettä ja uutta powerpoint-esittelymateriaalia. SLK:n ja PTK:n tiedottajien kanssa materiaalia suunniteltiin ja toteutukseen palkattiin marraskuussa nuorten työllistämistuella graafinen suunnittelija Janne Valkeapää. Materiaalin viimeistely siirrettiin toteutettavaksi vuoden 2011 alussa. Villi-lehti ja uutiskirje toimivat säännöllisinä viestintävälineinä seurakuntien nuorisotyössä toimivien kanssa. Järjestölle avattiin maaliskuussa facebook-sivu ja sitä sekä eri toimintojen omia facebook-sivuja käytettiin osana järjestön viestintää.

Laaditaan viestintäsuunnitelma yhdessä eri toiminnoista vastaavien työntekijöiden kanssa (aikataulutus eri teemojen, tapahtumien ja tuotteiden esilletuomisessa ja markkinoinnissa)

Kirkon viestintäpäiville ja seurakuntavaalikampanjalle laadittiin omat viestintäsuunnitelmansa. Yhtenäistä koko järjestön kattavaa viestintäsuunnitelmaa ei laadittu.

Järjestön uudet nettisivut avataan vuoden alussa. Niiden kehitystyötä jatketaan käyttäjäseurannan ja – palautteen avulla.

Järjestön uudet nettisivut avattiin kesäkuussa ja kehitys- ja parannustyötä tehtiin siitä eteenpäin. GoogleAnalytics-seurantatyökalu asennettiin sivustolle.

Tavoitellaan medianäkyvyyttä erityisesti seurakuntavaaleihin, Kirkon nuorisopäiviin ja Nuoren seurakunnan veisukirjan julkistamiseen liittyen.

Toteutui suunnitellusti. Seurakuntavaalien osalta jopa suunniteltua paremmin, ne olivat todella hyvin esillä mediassa. Lisäksi kansainväliset rippikoulut nousivat kesällä uutisaiheeksi.

Yhtenäinen ja suunniteltu näkyminen seuraavissa tapahtumissa: Lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä 12.-14.1. Jyväskylässä uskonnonopettajien talvipäivillä historianopettajien talvipäivillä Educa-messuilla 29.–30.1. Helsingissä Allianssi-risteilyllä 17.–18.3. Kirkon nuorisopäivillä 23.–25.4. Heinolassa Kirkon ympäristöpäivillä 7. – 8.9. Pieksämäellä kaikissa suomenkielisissä hiippakunnissa kasvatuksen painopisteseminaareissa syys-lokakuussa

Toteutui suunnitellusti. Järjestö piti esittelypistettä kaikissa mainituissa tapahtumissa sekä lisäksi Kirkon viestintäpäivillä 2.-3.9. Lisäksi Ekonisti-hanke ja Ensimmäine kerta seurakuntavaalit olivat esillä monissa kristillisissä kesätapahtumissa.

Säännöllinen tiedotustyö seurakuntien nuorisotyössä toimiville uutiskirjeen avulla.

Uutiskirje lähetettiin sähköpostilla kaikkien seurakuntien nuorisotyönohjaajille 7 kertaa vuoden aikana.

Jäsenjärjestöille suunnatun viestinnän kehittäminen ja uusien jäsenten hankinnan tehostaminen.

Järjestön jäsenyydestä kertovaa osiota nettisivustolla parannettiin. Tähän viestinnän osaan kohdistetaan erityishuomiota ja -toimenpiteitä vuoden 2011 aikana.

Järjestön esitteen uusiminen.

Päätettiin jättää toteuttamatta, painokuluihin varattu osuus käytettiin messu- ja tapahtumanäkyvyyttä parantavien paperikassien tilaamiseen.

Kirjeiden, tiedotteiden, painotuotteiden ja kaupallisen ilmoittelun yhdenmukainen ulkoasu.

Sähköinen kirjepohja ja järjestön yleinen logo sekä eri toimintojen logot ja visuaaliset ulkoasut olivat käytössä

VILLI – ihmisille nuorisotyössä lehti Villi-lehteä julkaistaan yhdessä KKN:n ja PTK:n kanssa 6 numeroa. Villi-lehti tavoittaa kaikki seurakuntien varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä toimivat. Lehden levikki on 2.700 kpl.

Toteutui suunnitellusti. Villi – lehden teemoina olivat toimintavuonna: 1. Nuoret, vaalit. Verkko., 2. Perhe, 3. Rippikoulu, 4. Kehon liikutus, 5. Karsinat, 6. Erilainen

Lehden toimitussihteerinä työskentelee Jaakko KaartinenKoutaniemi ja päätoimittajana on toimintavuoden ajan Eero Jokela (PTK). Toimituksen jäsenet ovat Kaisa Aitlahti (NK), Pekka Tukeva (KKN) ja Jonna Peitso (Vuosaaren srk).

Toteutui suunnitellusti.

Julkaisijoiden kokouksessa järjestöä edustaa pääsihteeri.

Julkaisijoiden kokous pidettiin Villin laajennetun toimituksen kokouksen yhteydessä 11.11. Kokous totesi, että lehden päätoimittajaksi siirtyy vuoden 2011 alusta Nuorten Keskuksen pääsihteeri.

NK vastaa lehden rahaliikenteestä ja PTK osoiterekisterin ylläpidosta

Toteutui suunnitellusti.

Nuorten Keskus 2010 |

33


3. Leirikeskus Pöyhölä Keuruulla sijaitseva Leirikeskus Pöyhölä tarjoaa puitteet järjestön leiritoiminnalle. Alkujaan Keuruun kappalaisen pappilana toiminut Pöyhölä palvelee järjestön oman leiritoiminnan lisäksi jäsenseurakuntia, leirikouluja ja muita käyttäjäryhmiä ympäri vuoden. Keuruulla ja lähiympäristössä Pöyhölä on suosittu erilaisten koulutuspäivien pitopaikka. Pöyhölän Kivimannila nimisessä majoitusrakennuksessa sattui mittava vesivahinko tammikuussa. Viemäriputkien jäätymisen vuoksi putkien liitoskohdista pääsi ns. teknistä vettä alapohjan rakenteisiin. Koska Kivimannilan WC- ja suihkutilat oli korjattava, kannatti samassa yhteydessä toteuttaa hallituksen aiemmin hyväksymä rakennusinsinööri Matti Kankon laatima Pöyhölän peruskorjaussuunnitelman toinen vaihe Kivimannilan tilojen osalta. Peruskorjauksen yhteydessä WC- ja pesutilat uudistettiin nykyaikaiseksi ja lisäksi tehtiin suunnitel-

man toisen vaiheen mukainen muutos. Muutoksessa tytöille ja pojille rakennettiin erilliset WC- ja pesutilat. Kivimannilan peruskorjaus aloitettiin 15.3. ja se valmistui onnistuneesti aikataulun mukaisesti ennen kesän leirikauden alkua. Runsasluminen talvi lisäsi myös Pöyhölän pappilan korjauskuluja, koska talon piippua ja kattoa jouduttiin korjaamaan. Oman toiminnan käyttöaste jäi 74 %:iin toimintasuunnitelman tavoitteesta. Käyttövuorokausien määrä oli jonkin verran edellisvuotta pienempi. Syynä oman toiminnan käyttöasteen vähenemiseen oli mm. Kivimannilan koko kevään 2010 kestänyt peruskorjaus ja kesän viimeisen kansainvälisen rippikoululeirin (KV 48) osanottajamäärän jääminen 40 %:a tavoitteesta, muutaman leirin siirtyminen Pöyhölästä Keuruun Isohiekkaan sekä jäsenseurakuntien leirien suunniteltua pienempi osanottajamäärä. Toimintavuoden tavoitteena oli lisätä

Pöyhölän ulkopuolista käyttöä. Tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu ja ulkopuolisen toiminnan käyttöaste jäi 39 %:iin tavoitteesta. Syynä pienempään käyttöasteeseen oli, että ulkopuolisia viikonloppuleirejä ei järjestetty ja että ulkopuoliset koulutuspäivät ja muut tapahtumat olivat lyhyempiä. Pöyhölän majoitustilat on suunniteltu nuorisokäyttöön, mikä vaikeuttaa niiden myyntiä muille käyttäjäryhmille. Kilpailu koulutustilojen tarjonnasta on myös kiristynyt paikkakunnalla. Toimintavuoden aikana Pöyhölän henkilöstössä oli vaihdoksia. Pöyhölän johtaja Seppo Perälä oli koko vuoden vuorotteluvapaalla ja hänen sijaisenaan toimi Pasi Isojärvi. Pöyhölän emäntä Soile Alamäki jäi elokuun alusta vuoden kestävälle vuorotteluvapaalle. Hänen sijaisekseen valittiin Päivi Hauta-aho.

LEIRIKESKUS PÖYHÖLÄ TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Oma ja jäsenyhteisöjen toiminta Pöyhölässä toteutetaan 7 rippikoululeiriä ja 10 viikonloppuleiriä, yhteensä 5200 käyttäjävuorokautta

8 rippikoululeiriä ja 10 viikonloppuleiriä, yhteensä 3855 käyttäjävuorokautta

Muu toiminta 20 ulkopuolista viikonloppuleiriä ja 70 muuta tapahtumaa, yhteensä 2700 käyttäjävuorokautta

34

| Nuorten Keskus 2010

Ei ulkopuolisia viikonloppuleirejä ja 86 muuta tapahtumaa, yhteensä 1070 käyttäjävuorokautta

4. Yhteistyö ja yhteydet Kotimaiset yhteydet Nuorten Keskus toimii laajassa yhteistyöverkostossa nuorisojärjestöjen, koulutoimen, sosiaalitoimen, Suomessa toimivien kristillisten kirkkojen nuorisotyön, luterilaisen kirkon keskusten ja järjestöjen, hiippakuntien, seurakuntien ja herätysliikkeiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää maassamme tehtävää nuorisotyötä sekä vaikuttaa luterilaisen kirkon ja yhteiskunnan tasolla nuoria koskevien asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Toimintavuoden aikana erityisen onnistunut yhteistyöhanke oli Ensimmäinen kerta – seurakuntavaalit 2010. Hanke oli osa Kirkkohallituksen kasvatus ja nuorisotyö yksikön sekä Kyrkans central för svenska arbetet, Nuorten Keskuksen, Seurakuntien Lapsityön Keskuksen, Suomen lähetysseuran nuorisotyön sekä PTK – poikien ja tyttöjen keskuksen yhteistä Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa -hanketta. Hanketta suunniteltiin ja toteutettiin edellä lueteltu-

jen tahojen lisäksi yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön, Nuoran, Nuorisotutkimusseuran, poliittisten nuorisojärjestöjen, Opetushallituksen, kirkon tiedotuskeskuksen, kirkon tutkimuskeskuksen, hiippakuntien ja seurakuntien kanssa. Järjestössä vaalihanketta olivat toteuttamassa kampanjapäällikön lisäksi NAVI-ryhmä ja -verkosto sekä nuoret itse.

mahdollisuuksista osallistua niihin – on yksi kirkon lapsi- ja nuorisotyön kanavista auttaa köyhempien kirkkojen lapsi- ja nuorisotyötä tuodaan esille myös sellaisia kansainväliseen työhön liittyviä asioita, jotka eivät suoranaisesti kosketa jokaista yhteistyössä mukana olevaa tahoa – valmistellaan kirkon mahdollisesti tulevaa kansainväliseen työhön ja vastuuseen liittyvää painopistetyöskentelyä

pissä, joka on puolestaan Eurooppalaisten jäsenten edustaja maailmanlaajuisessa Global Fellowshipissä. Gordon koulutusten kansainvälinen yhteistyökumppani oli Gordon Training International ja äXäri – toimivaksi ryhmäksi koulutuksen yhteistyökumppani Action for Excellence International. Yhteistyö Viron kirkon nuorisotyön kanssa toteutui edellisvuosien laajuisena. Yhteistyötä tehtiin motivaatioseminaarien järjestämiseksi nuorille sekä seurakuntien lapsi- ja nuorisotyöntekijöille Virossa, organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi Viron kirkon lapsi- ja nuorisotyöyhdistyksessä, äitien ja tyttöjen leirin toteuttamiseksi Virossa ja Viron kirkkopäivillä sekä Suomen Kirkon Nuorisopäivillä. Yhteistyötä koordinoi Kirnun Virotyötyhmä. Viron kirkon nuorisotyön keskuksen ja Kirnu –yhteisöiden edustajien muodostaman Viro-työhymän yhteistyöneuvottelut pidettiin toukokuussa Tallinnassa ja marraskuussa Helsingissä.

Kansainväliset yhteydet Kansainvälisten yhteyksien ylläpitämiselle avautui toimintavuoden lopulla uusia mahdollisuuksia, kun Kirnu perusti Kirkon lapsi- ja nuorisotyön kansainvälisten asioiden yhteistyöryhmän. Työryhmä perustettiin vastaamaan pitkään jatkuneeseen tarpeeseen edistää, kehittää ja koordinoida seurakuntien, hiippakuntien, kirkon ja järjestöjen lapsi- ja nuorisotyön kansainvälisiä asioita. Kirkon lapsi- ja nuorisotyön kansainvälisten asioiden yhteistyöryhmä on kirkon lapsi- ja nuorisotyön verkosto, joka/jossa – tarjoaa seurakuntien toimintaan osallistuville lapsille ja nuorille mahdollisuuden kansainväliseen vuorovaikutukseen – etsii kirkon lapsi- ja nuorisotyöhön kansainvälisiä virikkeitä, mahdollistaen myös seurakuntien työntekijöiden ja vapaaehtoisten osallistumisen – tiedotetaan erilaisten kansainvälisen työhön ja vastuuseen liittyvien lapsi- ja nuorisotyön verkostojen toiminnoista ja

Kirkon lapsi- ja nuorisotyön kansainvälisten asioiden yhteistyöryhmän työskentelyyn osallistuu edustaja seuraavista tahoista: seurakuntien lapsi- ja nuorisotyö, hiippakunnat, Kirkon ulkomaanapu, KH / KKN ja KCSA, NK, PTK, SLK ja SLS. Järjestön kansainväliset yhteydet kanavoituivat toimintavuonna pääosin European Fellowshipin kautta. Nuorten Keskus on jäsenenä Eurooppalaisessa kristillisen nuorisotyön yhteistyöjärjestö European Fellowshi-

Nuorten Keskus 2010 |

35


YHTEISTYÖ JA YHTEYDET: KOTIMAISET YHTEYDET YHTEISTYÖN KUVAUS Allers media / Suomi24.fi Betanian lastenkoti

Changemaker

DIAK

Suomi24.fi on NettiSaappaan toimintaympäristö.

YHTEISTYÖ JA YHTEYDET: KOTIMAISET YHTEYDET OSALLISTUMISEN KUVAUS

Betanian lastenkodin hallituksessa järjestöä edustavat Hannu Koskelainen (varalla Pekka Kosonen) ja Arja Lehikoski (varalla Eija Kallinen)

Changemaker-verkosto osallistui Ensimmäinen kerta -kampanjan tapahtumiin. Yhteistyötä tehtiin lisäksi Aika tehdä hyvää -sivuston ja Ekonisti-hankkeen osalta.

Nuorisosihteeri ja Ekonistin hankekoordinaattori vastasivat yhteydenpidosta.

DIAK:ssa tehtiin opinnäytetyö Salon ja Uudenkaupungin seurakuntavaaleista 2009, joissa äänioikeus oli ensimmäistä kertaa 16-vuotiailla.

NK oli mukana DIAK eteläisen Järvenpään yksikössä toteutetuilla opinnäytetoreilla. DIAK:n harjoittelija työskenteli Ensimmäinen kerta -kampanjassa syksyllä.

DIAK Eteläisen Järvenpään yksikössä toteutettiin oppilaitosvierailu, jonka aikana toteutettiin kolmen tunnin työskentely nuorisotyön opiskelijoille aiheesta erityisnuorisotyö FLEIM.fi

Fleim.fi osallistui Ensimmäinen kerta -kampanjan ohjausryhmään ja kampanjan toteutukseen.

Kampanjapäällikkö kirjoitti blogia fleim.fi -palveluun.

Folkhälsan

Yhteistyötä tehtiin ruotsinkielisen äXärin ja vuorovaikutuskoulutusten osalta (koulutettiin 2 ruotsinkielistä äXäri-ohjaajakouluttajaa Folkhälsaniin). Folkhälsanin kanssa solmittiin kaksivuotinen yhteistyösopimus.

Koulutussuunnittelija vastasi yhteydenpidosta

Gordonin toimivat ihmissuhteet yhdistys ry

Yhteistyötä tehdään Gordon-ohjelmien, niiden kouluttajien täydennyskoulutuksen sekä Gordon-ohjaajien aluetapaamisten osalta.

Koulutussuunnittelija osallistui aktiivisesti GTI:n hallitustyöskentelyyn asiantuntijajäsenenä.

Herättäjä-yhdistys

Herättäjä-yhdistyksellä oli edustaja NAVIryhmässä.

Hiippakunnat

Kuopion hiippakunnan kanssa suunniteltiin ja toteutettiin Erityisnuorisotyön neuvottelupäivät. Kaikkien hiippakuntien kanssa tehtiin yhteistyötä Ensimmäinen kerta - seurakuntavaalien osalta.

NAVI ja Ensimmäinen kerta -kampanja vierailivat Herättäjä-yhdistyksen Aholansaaren nuorisokokouksessa.

Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu

Yhteistyötä tehdään Nuisku -ohjaajakoulutuksen järjestämisessä.

YHTEISTYÖN KUVAUS

OSALLISTUMISEN KUVAUS

Järjestöyhteistyön neuvottelukunta

NK:n ja Kirkkohallituksen yhteistyöstä sovitaan vuosittain nk. järkisopimuksella.

Pääsihteeri osallistui järjestöyhteistyön neuvottelukunnan työskentelyyn.

Kirkon kasvatus ja nuorisotyö (KKN)

KKN oli Kirkko 2015 -seminaarin toinen pääjärjestäjä, Kirkon Nuorisopäivien järjestäjä sekä Ensimmäinen kerta –seurakuntavaalikampanjan yhteistyötaho. Yhteistyötä tehtiin lisäksi erityisnuorisotyön neuvottelupäivien sekö Saappaan vastaavien ohjaajien työkokouksen järjestämiseksi, osallisuus koulutuksen suunnittelussa, Nuorten seurakunnan veisukirjan julkaisemiseksi, Seurakuntien partiotyöryhmässä, Virotyöryhmässä ja Ekonisti-hankkeessa.

Kampanjapäällikkö osallistui nuorten osallisuuden vahvistamista kirkossa selvittävän työryhmän työskentelyyn. Koulutussuunnittelija valittiin pysyväksi asiantuntijajäseneksi nuorisotyön koulutuksen asiantuntijaryhmään. Kurssisihteeri oli Seppo-ryhmän ja Virotyöryhmän jäsen. KKN:n työalasihteeri osallistui Saappaan neuvottelukunnan työskentelyyn ja NettiSaapaan kehittämistyöhön.

Jumalanpalveluselämä ja musiikkityö (KJM)

KJM osallistui Ensimmäinen kerta -kampanjan kokoaman jumalanpalvelusmateriaalin Valveilla vauvasta vaariin tuottamiseen. KJM:n kanssa tehtiin yhteistyötä yhteislauluseminaarin toteuttamiseksi ja Ilon kautta tapahtuman järjestämiseksi Kirkon Nuorisopäivien yhteydessä.

Kirkon tiedotuskeskus (KT)

Seurakuntavaalien projektisihteeri osallistui Ensimmäinen kerta -kampanjan ohjausryhmän ja NAVI-ryhmän työskentelyyn.

Kampanjapäällikkö osallistui seurakuntavaalien viestintätyöryhmän työskentelyyn.

Kyrkans central för svenska arbetet (KCSA)

KSCA osallistui Ensimmäinen kerta -kampanjan toteutukseen ja Ekonisti-hankkeen yhteistyötahojen työskentelyyn

Ensimmäinen kerta -kampanja oli esillä KCSA:n järjestämissä tapahtumissa.

Kirkon tutkimuskeskus (KTK)

KTK toteutti seurakuntavaalitutkimuksen ja raportoi sen tuloksista Ensimmäinen kerta -kampanjan kautta.

Ensimmäinen kerta -kampanja osallistui seurakuntavaalitutkimuksen suunnitteluun ja siitä tiedottamiseen.

Kirkkopalvelut

Kirkkopalvelujen edustaja osallistui Ensimmäinen kerta -kampanjan ohjausryhmän työskentelyyn. Ensimmäinen kerta -kampanja ja NAVI olivat mukana Kirkkopalveluiden vaalineuvontatilaisuuksissa. Kannustaja-koulutus sai tukea opintokeskus Agricolalta.

Nuorten Keskus on Kirkkopalveluiden jäsenjärjestö. Pääsihteeri edusti Kirnujärjestöjä Kirkkopalveluiden valtuustossa.

KIRKKOHALLITUS

36

Diakonia ja yhteiskuntatyö (KDY)

KDY:n työntekijä osallistui Ekonisti – luontoriippuvainen hankkeen yhteistyötahojen työskentelyyn.

Hengellinen elämä verkossa -hanke

Hanke tuotti nuorille seurakuntavaalien ehdokkaille sosiaalisen median ohjeet ja ruotsinkielisen vaaliblogin. Yhteistyötä tehtiin myös NettiSaappaan kehittämisessä ja järjestön työntekijöiden kouluttamiseksi toimimaan sosiaalisessa mediassa.

| Nuorten Keskus 2010

Nuorten Keskus 2010 |

37


YHTEISTYÖ JA YHTEYDET: KOTIMAISET YHTEYDET

YHTEISTYÖ JA YHTEYDET: KOTIMAISET YHTEYDET YHTEISTYÖN KUVAUS

OSALLISTUMISEN KUVAUS

KIRNU (Kirkkohallituksen kasvatustyöstä vastaavien yksiköiden ja seurakunnallisten palvelujärjestöjen yhteistyöelin)

Kirnu kokoontui toimintavuoden aikana 8 kertaa keskustelemaan ja tekemään yhteistyöhön ja yhteisiin hankkeisiin liittyviä päätöksiä. Kirnun kokous toimi myös Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa hankkeen johtoryhmänä.

NK:ta Kirnussa edusti pääsihteeri, joka oli vuorollaan myös Kirnun puheenjohtaja toimintavuoden ajan.

KLNN (Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelukokous)

KLNN:n kokous pidettiin 13.-15.4. Hyvinkäällä. Kokouksessa käsiteltiin kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategisia linjauksia, Pyhä painopistetyöskentelyä ja lasten ja nuorten osallisuutta kirkossa. NK:n pääsihteeri teki kokoukselle esityksen, että vuosien 2013 – 2014 painopistetyöskentelyn teemaksi nostettaisiin globaalin kirkon kysymykset. Esitystä kannatettiin yksimielisesti.

Kirkon Ulkomaanapu

Yhteistyötä tehtiin Aika tehdä hyvää -sivuston ostalta.

Omien kokoustensa lisäksi Kirnu kokoontui hiippakuntien kasvatusasiainsihteerien kanssa yhteisiin neuvotteluihin, joita järjestettiin toimintakauden aikana kaksi: Pirkkalassa 30.11. ja Hämeenlinnassa 15.-17.6. Kirnun ja hiippakuntasihteereiden yhteisissä neuvotteluissa käsiteltiin kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategisia kysymyksiä.

Koulutuskeskus Agricola Lahden Diakoniaopisto

Lasten Keskus Oy (LK)

Lahden Diakoniaopisto osallistui Kirkko 2015 -seminaarin toteutukseen rekrytoimalla mukaan ryhmänohjaajia. Järjetön julkaisutoiminta kanavoituu LK:n kautta.

Nuorisobarometriin 2010 sisällytettiin seurakuntavaaleja koskeneita kysymyksiä. Yhteistyötä tehtiin myös seurakuntavaalitutkimuksen tulosten analysoinnissa.

Poliittiset nuoriso­järjestöt

Yhteistyötä tehtiin Ensimmäinen kerta -kampanjan osalta. Kampanjapäällikkö ja pääsihteeri tapasivat järjestöjen edustajia Allianssin ja NK:n koolle kutsumassa neuvottelussa. Kampanjapäällikkö tiedotti heille kampanjan tarjoamista mahdollisuuksista.

Preventiimi

Järjestön erityisnuorisotyö teki ennaltaehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Preventiimin kanssa tiedotusyhteistyötä.

Seurakunnat

NK piti yhteyttä seurakuntiin henkilökohtaisten kontaktien, eri toimintamuotojen ja viestinnän kautta. NK esitteli toimintaansa seurakuntien nuorisotyössä toimiville Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä Jyväskylässä sekä hiippakunnallisissa kasvatuksen seminaareissa elo-syyskuussa.

NK on LK:n osakas. Pääsihteeri toimi LK:n hallituksen varapuheenjohtajana. LK:n ja NK:n materiaalityöryhmään kuuluivat LK:n kustannuspäällikkö skä NK.n pääsihteeri ja nuorisosihteeri.

Luonto-Liiton kanssa tehtiin yhteistyötä Ekonisti hankkeen osalta.

NMKY (Nuorten miesten kristillinen yhdistys)

Yhteistyötä tehtiin Uusien mahdollisuuksien tori - järjestöverkostossa.

OSALLISTUMISEN KUVAUS

NK on mukana verkostossa.

Palveluoperaatio Saappaan toteuttamiseksi yhteistyö on ollut erityisen vilkasta seuraavien seurakuntien kanssa: Kajaani, Sotkamo, Olari, Leppävaara, Espoonlahti, Nurmijärvi, Snellu, Vantaankoski, Kiuruvesi, Kotka-Kymin srk yhtymä, Jyväskylä. Sininauhaliitto

Yhteistyötä on tehty Sininauhaliiton verkostossa.

Suomen ev.lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus (SLK)

Yhteistyö SLK:n kanssa on toteutunut Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa hankkeessa, Kirnussa, yhteislauluseminaarin järjestämisessä sekä Lasten Keskus Oy:n hallitustyöskentelyssä. Lisäksi SLK osallistui Ensimmäinen kerta -kampanjan kokoaman jumalanpalvelusmateriaalin Valveilla vauvasta vaariin tuottamiseen.

Suomen historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto (HYOL)

HYOL tuki Ensimmäinen kerta -kampanjan tiedotusta.

Suomen Leirikouluyhdistys

Pöyhölä tarjoaa tasokkaita leirikoulupalveluja koulujen käyttöön.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL)

SLL osallistui ensimmainenkerta.fi -kampanjan tiedotukseen ja tapahtumiin.

Koulutussuunnittelija piti yhteyttä liittoon vuorovaikutuskoulutuksien osalta.

Luonto-Liitto

| Nuorten Keskus 2010

Nuorisotutkimus­ verkosto

Koulutustoimintaa rahoitettiin koulutuskeskus Agricolan tuella.

Lions liitto

38

Pääsihteeri edusti NK:ta KLNN:n kokouksessa. Hän osallistui myös Kirnujärjestöjen edustajana KLNN:n valmisteluvaliokuntaan.

YHTEISTYÖN KUVAUS

NK on Sininauhaliiton jäsen. NK:n työntekijät ovat osallistuneet Sininauhaliiton järjestämiin tilaisuuksiin.

Nuorten Keskus on Suomen leirikouluyhdistyksen jäsen.

Nuorten Keskus 2010 |

39


YHTEISTYÖ JA YHTEYDET: KOTIMAISET YHTEYDET

Suomen Lähetysseura (SLS)

YHTEISTYÖ JA YHTEYDET: KOTIMAISET YHTEYDET

YHTEISTYÖN KUVAUS

OSALLISTUMISEN KUVAUS

YHTEISTYÖKUMPPANI

YHTEISTYÖN KUVAUS

OSALLISTUMISEN KUVAUS

Yhteistyötä tehtiin Kirnussa, Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa -hankkeen puitteissa sekä Viro -työryhmässä ja Kirkon Nuorisopäivien järjestämisessä. SLS osallistui Ensimmäinen kerta -kampanjan kokoaman jumalanpalvelusmateriaalin Valveilla vauvasta vaariin tuottamiseen.

NK on SLS:n jäsenjärjestö.

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, NUORA

Yhteistyötä tehtiin seurakuntavaalihankkeen osalta. Nuora osallistui seurakuntavaalitutkimuksen rahoitukseen ja suunnitteluun sekä siihen liittyneen keskustelutilaisuuden järjestämiseen. Lisäksi Nuorisobarometrissa 2010 kartoitettiin nuorten tietoja ja asenteita seurakuntavaaleista.

Kirnu-yhteisöjen ja seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön edustajana NUORA:ssa toimi NK:n pääsihteeri.

WWF

Yhteistyötä tehtiin Ekonisti - luontoriippuvainen hankkeen osalta.

WWF:n edustaja on mukana Ekonisti hankkeen yhteistyöryhmässä.

Suomen Merimieskirkko

Yhteistyötä tehtiin kansainvälisen rippikoulun osalta.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva ry)

Nuva ry osallistui ensimmainenkerta.fi -kampanjan tiedotukseen ja tapahtumiin.

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry

Allianssi oli mukana Ensimmäinen kerta -kampanjan ohjausryhmässä ja toiminnassa sekä Kirkko 2015 -seminaarin toteutuksessa.

Kurssisihteeri osallistui SLS:n järjestöjäsenten yhteistyöryhmän työskentelyyn NK:n edustajana.

YHTEISTYÖ JA YHTEYDET: ULKOMAISET YHTEYDET NK on Allianssin jäsenjärjestö. Juha Kinanen toimi Allianssin hallituksessa kristillisten järjestöjen edustajana. Ensimmäinen kerta -kampanjalla oli kanava Allianssi-risteilyllä ja yhteistyötä tehtiin myös muissa vaalitapaamisissa. NettiSaappaan osalta yhteistyötä tehtiin nuorille suunnatussa verkkotyön foorumissa NuSuVeFo:ssa.

YHTEISTYÖKUMPPANI

YHTEISTYÖN KUVAUS

OSALLISTUMISEN KUVAUS

Action for Exellence International

Yhteistyötä tehtiin äXäri - ohjaajakoulu-tuksen ostalta.

European Fellowship

NK:ssa oli kaksi Euro Class-ohjelman harjoittelijaa kesäkuussa.

Nuorten Keskus on EF:n jäsenjärjestö. Kurssisihteeri edusti järjestöä EF:n vuosikokouksessa.

Global Fellowship

Yhteistyötä tehtiin EF:n kautta.

Nuorten Keskus on European Fellowshipin kautta jäsenenä GF:ssä. Juhana Malme osallistui NK:n ja PTK:n yhteisenä edustajana vuosikokoukseen.

NettiSaapas/NK on NuSuVeFo:n jäsen.

NK osallistui Allianssin hallinnoimaan Työtä nuorille hankkeeseen ja sai tukea neljän nuoren työllistämiseen.

40

Gordon Training International

Suomen Partiolaiset

Yhteistyötä tehtiin Seurakuntien partiotyöryhmä – Sepporyhmän jäsenten kanssa, seurakuntavaalihankkeessa ja Ekonisti hankkeessa.

PTK – poikien ja tyttöjen keskus

Yhteistyötä tehtiin Kirnussa, Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa –hankkeessa, Villi lehden toimitustyössä, Ekonisti hankkeessa, yhteislauluseminaarin järjestämisessä ja Raamattu ja luonto - koulutuksen toteutuksessa.

Kurssisihteeri osallistui PTK:n kansainvälisten asioiden työryhmän työskentelyyn NK:n edustajana.

PTK:N Näyn ja kuulun -hankkeen projektisihteeri osallistui Ensimmäinen kerta -kampanjan toteutukseen.

Kampanjapäällikkö (kevät) ja pääsihteeri (syksy) osallistuivat Näyn ja kuulun -hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn.

Suomen uskonnonopettajain liitto (SUOL)

SUOL tuki Ensimmäinen kerta -kampanjan tiedotusta. Kampanja oli mukana SUOL:n tapahtumissa ja järjesti vaali-infotilaisuuden uskonnonopettajille.

Taksvärkki ry

Yhteistyötä on tehty Taksvärkki keräyksen tekemiseksi tunnetuksi seurakuntien nuorisotyössä.

| Nuorten Keskus 2010

Viron kirkon nuorisotyö

NK oli Gordonin vuorovaikutustaitojen ohjaajakoulutusten suomalaisena järjestäjänä mukana ko. verkostossa. Kirnun Virotyötyhmä koordinoi yhteisöjensä yhteyksiä ja yhteistyötä Viron luterilaisen kirkon lapsi- ja nuorisotyön kanssa. Työryhmään kuuluivat Jukka Jylhä, PTK, pj, Elise Kyttä, NK, Pirjo Lehtonen-Inkinen, SLS ja Tiina Haapasalo-Hyvönen, SLK. Kurssisihteeri oli kutsuvieraana Viron kirkkopäivillä 11.–13.6.

Kurssisihteeri osallistui NK:n edustajana Viron kirkon nuorisotyön keskuksen ja Kirnun Viroryhmän yhteisiin neuvotteluihin.

Nuorten Keskus on Taksvärkki ry:n jäsen. Kurssisihteeri on edustanut järjestöä Taksvärkin hallituksessa. Hän oli vuoden 2010 Taksvärkki ry:n puheenjohtaja.

Nuorten Keskus 2010 |

41


Tuomas Nurmela, fil.yo (Helsinki) 24.4. asti Helena Paalanne, pastori (Oulu) Jouko Porkka, koulutusjohtaja (Järvenpää) Antti Siukonen, pastori, päätoimittaja (Helsinki)

5. Hallinto

Työvaliokunta Työvaliokunta kokoontui toimintakauden aikana neljä kertaa. Yksi kokouksista oli sähköpostikokous. Hannu Koskelainen, kirkkoherra, puheenjohtaja Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio, pastori, varapuheenjohtaja Petri Määttä, vs. kasvatustyön johtaja Antti Siukonen, pastori, päätoimittaja

Jäsenistö Nuorten Keskuksen jäsenyhteisöjen määrä väheni yhdellä, kun Mynämäen NKY:n toiminta lakkautui vuoden 2009 lopussa. Nuorten Keskuksessa oli yhteensä 177 jäsenyhteisöä toimintavuoden lopussa. Näistä seurakuntia oli 171 ja yhdistyksiä 6. Henkilöjäsenten määrä kasvoi niin ikään hieman ja oli vuoden lopussa kaikkiaan 27 099

(26 924 vuonna 2009). Toimintavuoden aikana Vesannon seurakunta erosi Nuorten Keskuksen jäsenyydestä ja Virtain seurakunta liittyi Nuorten Keskuksen jäseneksi. Sekä ero että liittyminen astuvat voimaan vuoden 2011 alussa.

Nuorten Keskuksen vuosikokous pidettiin Kirkon Nuorisopäivien yhteydessä 24.4. Heinolassa. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Mikkelin hiippakunnan kasvatusasioiden hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämien asioiden lisäksi sääntöuudistus. Nuorten Keskuksen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2007 vs. kasvatustyön johtaja, pastori Petri Määttä. Hän oli erovuorossa kolmivuotisen kauden tultua täyteen. Petri Määttä valittiin puheenjohtajaksi kaudelle 2010–2013 ilman vaalia, koska muita ehdokkaita ei ollut. Hallituksessa olivat erovuorossa ensimmäisen kauden jälkeen Marjo Hänninen, Aila Mäkinen, Tuomas Nurmela ja Jouko Porkka. Heidät kaikki voitiin valita uudelleen 2. kaudelle (2010–2013). Kokouksessa asetettiin ehdolle Jussi Laine Tampereelta. Äänestyksen jälkeen hallitukseen tulivat valituiksi kaudelle 2010–

42

Toimikunnat Nuorten Keskuksessa työskenteli kaikkiaan viisi hallituksen nimeämää toimikuntaa. Lisäksi Ensimmäinen kerta – nää on meidän vaalit hankkeen ohjausryhmä nimesi hankkeelle nuorten vaaliryhmän.

2013 Marjo Hänninen, Jouko Porkka, Jussi Laine ja Aila Mäkinen. Nuorten Keskuksen sääntöihin jäi edellisessä vuonna 2001 tehdyssä sääntöuudistuksessa epäloogisuus, joka koski seurakuntayhtymiä. Vuosikokous vahvisti vuonna 2009 Nuorten Keskukselle uudet säännöt. Säännöt lähetettiin patentti- ja rekisterihallitukselle hyväksyttäväksi vuosikokouksen jälkeen. Patentti- ja rekisterihallitus palautti säännöt tammikuussa 2010 ja edellytti, että niihin tehdään joitain muutoksia koskien termiä jäsenkumppani / kumppanijäsen. Muutokset koskivat pykäliä 4 ja 6. Lisäksi hallitus esitti, että Nuorten Keskus rekisteröisi järjestön ruotsinkielisen nimen (Evangelisk-lutherska Ungdomscentralen i Finland rf ). Vuosikokous vahvisti hallituksen esityksen mukaisesti Nuorten Keskukselle uudet, patentti- ja rekisterihallituksen muutokset huomioivat säännöt sekä päätti rekisteröidä järjestön ruotsinkielisen nimen. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi säännöt ja merkitsi ne yhdistysrekisteriin 8.6.2010, jolloin säännöt astuivat voimaan.

Aino Alasentie, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura SYKSE Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF Minna Ertimo, Suomen Partiolaiset Malva Green, Luonto-Liitto Kati Jansa /Eero Jokela, PTK - Poikien ja Tyttöjen Keskus Tarja Liljendahl, Nuorten Keskus Tytti Matsinen, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker –verkosto Stefan Myrskog, Kirkon ruotsinkielisen työn keskus Ilkka Sipiläinen, Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyö

Hallitus Hallitus piti toimintakauden aikana neljä kokousta. Elokuussa pidetyn kokouksen yhteydessä hallitus päivitti vuoden 2009 maaliskuussa hyväksymäänsä, vuoteen 2015 ulottuvaa strategiaa. Tähän strategiakokoukseen osallistuivat myös järjestön toiminnalliset työntekijät.

Palveluoperaatio Saappaan neuvottelukunta

| Nuorten Keskus 2010

Pete Ketola, nuorisotyön johtaja (Seinäjoki) Annika Koivula, nuorisotyönohjaaja, mus.yo (Helsinki) Pekka Kosonen, nuorisotyönohjaaja (Pieksämäki) Jussi Laine, pastori (Tampere), 24.4. alkaen Aila Mäkinen, nuoriso- ja koulutyön pappi (Helsinki)

Antti Siukonen, Fleim.fi ja NK:n hallituksen edustaja Pekka Tukeva, Kirkon kasvatus ja nuorisotyö Petra Yliportimo, Luonto-Liitto sekä Eija Kallinen, Nuorten Keskus, pj. Anssi Almgren, Nuorten Keskus, sihteeri 1.7. alkaen Jaana Viirimäki, Nuorten Keskus, sihteeri 1.7. asti

Koulutuksen asiantuntijaryhmä Minna Mannert, koulutussuunnittelija Nuorten Keskus, Helsinki, pj ja siht. Mikko-Pekka Hanski, Chief Evangelist, Co-Founder, Idean Enterprises, Inc, Espoo Eija Kallinen, pääsihteeri, Nuorten Keskus, Helsinki Tiina Kalliokoski, projektipäällikkö, Helsingin opetusvirasto, Espoo Kari Kosonen, tutkija, psyk.lis, Helsingin yliopisto, Helsinki Juha Luodeslampi, lehtori, Uskonnon pedagoginen instituutti, Järvenpää

Petri Määttä, vs. kasvatustyön johtaja, puheenjohtaja (Heinola) Hannu Koskelainen, kirkkoherra 1. varapuheenjohtaja (Kuopio) Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio, pastori, 2. varapuheenjohtaja (Hämeenlinna) Marjo Hänninen, nuorisotyönohjaaja (Lappeenranta)

Eija Kallinen, pääsihteeri Jaana Viirimäki, tiedottaja, kokouksen sihteeri Elise Kyttä, työntekijöiden edustaja, 24.4. alkaen Tarja Liljendahl, työntekijöiden edustaja 24.4. asti

EKONISTI – luontoriippuvainen hankkeen yhteistyötahot

Vuosikokous, hallitus ja työvaliokunta Vuosikokous

Eija Kallinen, pääsihteeri Jaana Viirimäki, tiedottaja, kokouksen sihteeri Elise Kyttä, työntekijöiden edustaja 24.4. alkaen Tarja Liljendahl, työntekijöiden edustaja 24.4. asti

Henna-Mari Kettusaari, Helsingin ja Espoon hiippakunta Taina Koivisto, Oulun hiippakunta Matti Nevalainen, Kuopion hiippakunta Petri Grönholm, Lapuan hiippakunta

Timo Makkonen, Oikeusministeriö, Helsinki Susanna Ruuhilahti, kätilö, Helsinki Sisko Salo-Chydenius, koulutuskoordinaattori, A-klinikkasäätiö, Helsinki Tarja Sandberg, seksologi, Väestöliitto, Helsinki Antti Siukonen, päätoimittaja, fleim.fi ja NK:n hallituksen edustaja, Helsinki Markus Talvio, tutkija, kouluttaja, Helsingin yliopisto, Helsinki Auli Vähäkangas, yliopistolehtori, Helsinki Maaret Wager, dosentti, Oy A. Wager Ab, Espoo

Tuula Uusitalo, Mikkelin hiippakunta Tapio Salomäki, Turun ja Tampereen hiippakunta Sami Ojala, KH Kirkon kasvatus ja nuorisotyö

Nuorten Keskus 2010 |

43


Kymppivaali / Ensimmäinen kerta – ”Nää on meidän vaalit” -hankkeen ohjausryhmä Kari Kanala, Kirkon tiedotuskeskus Simon Lampenius, Kyrkans central for svenska arbetet Stefan Myrskog, Kyrkans central for svenska arbetet Kirsi Karttunen, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Jarmo Kokkonen, Kirkon kasvatus ja nuorisotyö Kaisa Rantala, PTK – poikien ja tyttöjen keskus Satu Kantola, Kirkkopalvelut

Antti Siukonen, Fleim.fi ja NK:n hallituksen edustaja Johanna Koivisto, Olarin seurakunta Sami Ojala, Roihuvuoren seurakunta Eija Kallinen, Nuorten Keskus Jaana Viirimäki, Nuorten Keskus Kaisa Aitlahti, Nuorten Keskus, sihteeri ja pj.

Kymppivaali / Ensimmäinen kerta – ”Nää on meidän vaalit” -hankkeen nuorten vaaliryhmä Christina Elving-Andersén, NAVI-ryhmä Amanda Kaura, Kirkko 2015 -seminaari Matias Marttinen, Rauman seurakunta

Vilja Helminen, Nummelan seurakunta Miikka Keränen, Kirkko 2015 -seminaari Kaisa Aitlahti, sihteeri ja pj.

Juha Silander, Nuorten Keskus, sihteeri Hiippakuntaedustajat: Ira Hietanen, Espoo Topi Haarlaa, Espoo, vara Helianna Herkkola, Tampereen hpk Jani Huhtala, Turku, puheenjohtaja Joonas Rantala, Turku, vara Anni Seppänen, Lapua

Tiina Lukkarinen, Mikkeli Christina Elving, Borgå Solveig Vaherkylä / Erika Forsblom, Borgå, suppl. Riikka Hakulinen, Kuopio Mari Pynnönen, Kuopio, vara Anu Morikawa, Helsinki, varapuheenjohtaja Salla Korhonen, Helsinki, vara Otso Laxenius, Oulu Henri Kylén. Oulu, vara

Järjestö- ja Kirkko 2015 seminaarin valitsemat edustajat Teemu Leino, Herättäjä-yhdistys Johan Savola, TYT Anna-Liisa Tolonen, SLS Iina Jokilaakso, Changemaker Ida Akkila, Kirkko 2015, kesäkuusta alkaen

Maria Kunnari, Kirkko 2015, kesäkuusta alkaen Miikka Keränen, Kirkko 2015, toukokuun loppuun Amanda Kaura, Kirkko 2015, toukokuun loppuun, nuorten vaaliryhmän edustaja kesäkuusta alkaen

| Nuorten Keskus 2010

Keskustoimisto / vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät Eskelinen-Toroi Päivi, taloussihteeri Haapiainen-Makkonen Johanna, äitiys- ja hoitovapaalla 1.1.–31.12. Kallinen Eija, pääsihteeri Karhu Tua, toimistosihteeri Kyttä Elise, kurssisihteeri Lehikoski Arja, erityisnuorisotyön sihteeri

Liljendahl Tarja, nuorisosihteeri Mikander Kristina, talouspäällikkö Talvio Markus, koulutussuunnittelija, opintovapaalla 1.1.–31.7, jolloin työsuhde päättyi Väänänen Annika, toimistonhoitaja

Aitlahti Kaisa, kampanjapäällikkö Almgren Anssi, Ekonisti hankkeen projektikoordinaattori 1.7.–31.12. Hakkarainen Jenni, teologiharjoittelija, 1.2.–31.5. Hulkko Helena, vaaliviestinnän konsultti, osa-aikainen, 1.5.–31.12. Kilpeläinen Aino-Elina, Kirkko 2015 seminaarin osa-aikainen projektityöntekijä, 1.2.–16.5. Luumi Jaakko. atk-tukihenkilö, osa-aikainen Mannert Minna, vs. koulutussuunnittelija 1.1.2010 – Salminen Nina, Nuoriso- ja vapaa-ajan toiminnan harjoittelija, 6.4.–7.5.

Silander Juha, NAVI-sihteeri, osa-aikainen, 31.12. asti Tirkkonen Heidi, Daikonia-ammattikorkeakoulun harjoittelija, 1.9.–30.11. Tolonen Anna-Liisa, Seurakuntavaalit 2010 hankkeen projektityöntekijä, 1.11.–31.12. Valkeapää Janne, Kirnun tiedotushankkeen projektityöntekijä, 17.11.–17.12. Viirimäki Jaana, Ekonisti – hankkeen koordinaattori ja tiedottaja 31.6. asti ja 1.7. alkaen vs. tiedottaja (80% työajalla)

Leiri- ja kurssikeskus Pöyhölä / vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät Alamäki Soile, emäntä, 1.8. alkaen vuorotteluvapaalla Hauta-aho Päivi, vs. emäntä, 2.8. alkaen

Isojärvi Pasi, vs. Pöyhölän johtaja 1.1.–31.12. Perälä Seppo, Pöyhölän johtaja, vuorotteluvapaalla 1.1.–31.12.

Leiri- ja kurssikeskus Pöyhölä / muut työntekijät

Henkilöstö

44

yhden nuoren työnhakijan, Anssi Almgrenin, kohdalla erityisen hyvin, sillä järjestö pystyi tarjoamaan hänelle työtä hankkeen jälkeenkin neljäksitoista kuukaudeksi.

Keskustoimisto / muut työntekijät

NAVI-ryhmä

Henkilöstössä tapahtui edellisvuosien lailla useita muutoksia sekä henkilövaihdosten että työnkuvien osalta. Muutokset liittyivät työntekijöiden henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen eikä niillä ollut yhteistä syytä. Vaikka muutoksilla on ollut vaikutuksia henkilöstön jaksamiseen ja työn pitkäjänteiseen kehittämiseen, on järjestön työntekijäkunta osoittautunut erittäin joustavaksi ja vastuulliseksi. Uudet työntekijät on otettu lämpimästi vastaan ja perehdytykseen on raivattu aikaa muilta töiltä. Järjestön vakituisessa palvelussuhteessa toiminut KM Markus Talvio irtisanoutui koulutussuunnittelijan toimesta 31.7.2010. Hän oli Nuorten Keskuksesta opintovapaalla, joka olisi jatkunut vuoden 2010 loppuun. Markus tuli järjestön palvelukseen 1.8.1996 vastaamaan Nuisku –koulutuksista. Markuksen työn tuloksena järjestön koulutustoiminta laajeni käsittämään useita vuorovaikutus-

1.1.2011–28.2.2012. Nuorten Keskus kiittää Juha Silanderia lämpimästi kuluneista vaikuttamisen vuosista. Nuorten Keskus sai tukea Allianssin hallinnoimasta Työtä nuorille hankkeesta. Tuen avulla järjestö pystyi tarjoamaan työtä kaikkiaan yhdeksitoista kuukaudeksi neljälle nuorelle. Hanke toteutui

ja ryhmätyötaitojen koulutuksia, joita toteutettiin laajalla yhteistyöllä niin seurakuntien henkilöstön kuin muiden nuorten parissa toimivien vapaaehtoisten, nuorisotyön eri toimijoiden ja nuorten vanhempien kanssa. Nuorten Keskus kiittää Markus Talviota lämpimästi hänen työpanoksestaan Nuorten Keskuksessa. Hallitus valitsi Nuorten Keskuksen koulutussuunnittelijaksi TM Sanna Jatun. Hän aloittaa työt järjestön palveluksessa 1.8.2011. Koulutussuunnittelijan sijaisena työskentelee siihen asti TM Minna Mannert. Osa-aikaisena NAVI-sihteerinä järjestössä vuodesta 2004 työskennellyt OM Juha Silander irtisanoutui tehtävästä 31.12. Hallitus yhdisti kaksi osa-aikaista tehtävää (Ekonisti hankkeen koordinaattorin tehtävä ja NAVI-sihteerin tehtävä) ja valitsi näin syntyneeseen hankekoordinaattorin tehtävään TM Anssi Almgrenin ajalle

Hauta-aho Päivi, keittäjä, 1.6.–29.7. sekä osa-aikainen keittäjä – siivooja ajalla 1.2.–31.5. Kuokkala Teijo, kiinteistötyöntekijä, ulkoalueiden hoitaja, 15.3.–31.8. Olkkola Hilkka, keittäjä – siivooja, 14.6.–31.8.

Rintamäki Eetu, apukokki – siivooja, 1.7.–31.8. Räikkönen Jenna, apukokki – siivoojaa, 30.7.–9.8. Saksinen Maarit, keittäjä – siivooja, 1.6.–31.8. sekä 1.9. alkaen vuoden loppuun tilapäisenä keittäjänä tarvittaessa Tähtinen Anneli, keittäjä – siivooja, 1.6.–15.8.

Toimisto Järjestön keskustoimistossa toteutettiin kesäkaudella pintaremontti. Remontin yhteydessä Liisankatu 27 A 5:ssä sijaitsevan toimiston Liisankadun puoleisten huoneiden seinät, katot, ikkunat ja ovet maalattiin ja kunnostettiin. Lisäksi koko toimistossa uusittiin ATK-kaapelointi. Toimiston pohjoisen puoleiset huoneet päätettiin peruskorjata kesällä 2011. Remontin ajaksi työntekijät siirtyivät

etätyöhön tai G-rapussa sijaitseviin keskustoimiston lisätiloihin. Remontti paransi huomattavasti työviihtyvyyttä ja ATK kaapeleiden uusiminen ATK-laitteiden toimivuutta. Järjestö sai toimiston perusparannuksiin tukea Raha-automaattiyhdistykseltä.

Nuorten Keskus 2010 |

45


HALINTO: JÄSENISTÖ TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Nuorten Keskus saa 3- 5 uutta seurakuntajäsentä. Jäsenkumppaneita liittyy Nuorten Keskukseen 2-4.

Järjestön jäseneksi liittyi yksi seurakunta.

6. Talous

TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

6.1. Talouden toimintakertomus

Vuosikokous pidetään Heinolassa 24.4.

Toteutui suunnitellusti.

Hallitus kokoontuu neljä kertaa. 21.9. pidettävässä kokouksessa arvioidaan ja päivitetään toimintastrategiaa 2015 yhdessä järjestön työntekijöiden kanssa.

Toteutui suunnitellusti.

Työvaliokunta kokoontuu 5-6 kertaa valmistelemaan hallituksen kokouksia.

Työvaliokunta kokoontui neljä kertaa.

HALINTO: VUOSIKOKOUS, HALLITUS JA TYÖVALIOKUNTA

HALINTO: TOIMIKUNNAT TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Hallitus nimeää toimikunnat / ohjausryhmät ja ne työskentelevät tavoitteidensa mukaisesti. Jokaisen toimikunnan työskentelyyn osallistuu yksi hallituksen jäsen toimien näin yhdyshenkilönä toimikuntien ja hallituksen välillä.

Toteutui suunnitellusti.

HALINTO: HENKILÖSTÖ TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Järjestön palveluksessa työskentelee kokopäiväisesti 11 vakituisessa työsuhteessa ja 1 projektityöntekijä. Osa-aikaisessa, vakituisessa työsuhteessa työskentelee 3 työntekijää ja osaaikaisessa, määräaikaisessa, kokopäiväisessä työsuhteessa 1 työntekijä. Lisäksi eri työmuodoille palkataan tarpeen mukaan tilapäisessä tai määräaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä.

Järjestön palveluksessa työskenteli kokopäiväisesti eripituisissa työsuhteissa yhteensä 22 työntekijää (vuonna 2009 21 työntekijää), joista 10 (v 2009 10) vakituisessa työsuhteessa ja 12 (v 2009 11) määräaikaisessa työsuhteessa sekä 4 harjoittalijaa. Osa-aikaisessa työsuhteessa työskenteli yhteensä 4 (v 2009 5) työntekijää, joista 1 vakituisessa (v 2009 3) ja 3 (v 2009 2) määräaikaisessa työsuhteessa.

HALINTO: TOIMISTO

46

TAVOITTEET

TOTEUTUMINEN

Liisankatu 27 A 5 sijaitsevassa toimistohuoneistossa tehdään pintaremontti RAY:n tuella. ATK-järjestelmiä kehitetään sekä keskustoimistoa että Pöyhölää paremmin palvelevaksi.

Toteutui suunnitellusti. Remontin ensimmäinen vaihe valmistui heinäkuussa. Toimiston pohjoisen puoleiset huoneet kunnostetaan kesällä 2011.

| Nuorten Keskus 2010

Toimintavuosi toteutui talouden osalta tyydyttävästi. Tulos osoittaa alijäämää 36.934,35 euroa. Tavoitteena oli saavuttaa 3.254,00 euron alijäämä, johon tavoitteeseen ei valitettavasti päästy. Eri toimintamuodot toteutuivat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta talousarvion mukaisesti. Joitain hankkeita jouduttiin peruuttamaan tai supistamaan, kun anotut avustukset eivät toteutuneet suunnitellusti. Kirkon Nuorisopäivät Heinolassa toteutuivat talousarvion mukaisesti, vaikka päivien osanottajamäärä jäi lähes puoleen tavoitteesta. Koulutustoiminnassa ei saatu Opetushallituksen rahoitusta Toimiva koulu- kursseihin eikä yhdessä PTK:n kanssa järjestettävään K-12 koulutukseen. Rahoitusta haettiin myös useasta eri lähteestä Toimiva perhe venäjäksi koulutuksiin, mutta rahoitusta ei saatu. Nuorten Keskuksen kouluttamat ohjaajat järjestivät edellistä vuotta aktiivisimmin vuorovaikutustaitojen peruskursseja. Nuorten Keskuksen järjestämien ohjaajakoulutusten osallistujamäärät olivat tavoiteltua pienemmät, mikä vaikutti siihen, että talousarviotavoitetta ei täysin saavutettu. Nuorten Seurakuntavaalit 2010 toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella ja Kirkkohallituksen avustuksella. Hankkeen talousarvio tavoitetta ei pystytty saavuttamaan näillä avustuksilla. Ekonisti- luontoriippuvainen hanke toteutui talousarvion mukaisesti. Keskustoimiston Liisankatu 27 A 5 peruskorjauksen toinen vaihe toteutettiin onnistuneesti Ray:n rahoituksen tuella ke-

säkuussa 2010. Toimiston etelänpuoleiset toimistohuoneet ja eteistila maalattiin sekä samalla tehtiin koko toimistotilan käsittävä ATK-kaapelointi. Toimintavuonna talven sääolosuhteet vaikuttivat siihen, että Leiri- ja kurssikeskus Pöyhölässä jouduttiin tekemään suunniteltua enemmän peruskorjaustöitä päärakennukseen ja majoitustiloihin. Tammikuussa 2010 Pöyhölän Kivimannila nimisessä majoitusrakennuksessa sattui suurehko vesivahinko. Rakennuksen märkätilojen saneerauksen yhteydessä toteutettiin hallituksen aiemmin hyväksymä Pöyhölän peruskorjaussuunnitelman toinen vaihe Kivimannilan tilojen osalta. Suunnitelman toiseen vaiheeseen tehtiin muutos, jossa tytöille ja pojille rakennettiin nykyaikaiset erilliset WC ja pesutilat. Samanaikaisesti parannettiin majoitusrakennuksen ilmastointia ja sähköistystä. Peruskorjaus tehtiin 15.3 - 31.5.2010 välisenä aikana ja sen toteutuksesta vastasi vs. Pöyhölän johtaja. Kivimannilan märkätilojen peruskorjauskulut olivat yhteensä 47.159 euroa ja ne ylittivät hallituksen hyväksymän kustannusarvion noin 5.000 eurolla. Syynä kustannusten ylitykseen oli mm. purkutöiden aikana havaitut lisävauriot, sähkötaulun vaihto nykyisiä turvallisuusmääräyksiä vastaavaksi ja ilmastoinnin lisääminen yläkerran majoitustiloihin. Peruskorjaustyöt rahoitettiin Nuorten Keskus ry:n ottamalla 40.000 euron suuruisella 10 vuoden pankkilainalla, josta nostettiin 20.000 euroa tilivuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettiin ennen peruskorjaustöiden käynnistämistä vuodelle 2011 45.000 euron suurista erityisavustusta peruskorjausku-

lujen kattamiseksi. OKM:n avustuspäätös saadaan vasta maaliskuussa 2011 eikä sitä ole huomioitu tilinpäätöksen laadinnassa. Erityisavustuksen määrä voi enimmillään olla puolet peruskorjauskuluista eli 22.500 euroa. Pöyhölän oman toiminnan käytön tulos jäi huomattavasti talousarvion tavoitteesta. Syynä oli mm. Kivimannilan koko kevään 2010 kestäneestä peruskorjauksesta johtuva oman käytön pienentynyt käyttöaste, yhden järjestön oman rippikoulun normaalia pienempi osan-ottajamäärä sekä jäsenseurakuntien leirien suunniteltua pienempi osanottajamäärä. Pöyhölän ulkopuolinen käyttö ei pystynyt saavuttamaan tulostavoitettaan. Tuloslaskelman tilikauden varsinaisen toiminnan kulujäämä -543.880,42 euroa (edellisenä vuonna -485.572,34 euroa). Tilivuoden kulujäämä talousarviotavoite oli 515.706,00 euroa, joka ylittyy 28.174,42 eurolla. Kulujäämä on katettu jäsenmaksuilla ja varainhankinnalla, sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotoilla ja yleisavustuksilla (mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta saatu valtionapu sekä Kirkkohallituksen tuki). Muut avustukset on kirjattu suoraan asianomaisille toiminnoille. Yhteenveto näistä ns. suorista avustuksista on liitteenä 6.6. Nuorten Keskus esittää sydämelliset kiitokset kaikille toimintaa tukeneille.

Nuorten Keskus 2010 |

47


6.2. TULOSLASKELMAN YHDISTELMÄ

6.3. TULOSLASKELMA TOIMINNOITTAIN 01.01.-31.12.2010

01.01.-31.12.2009 VARSINAINEN TOIMINTA

VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot

01.01.-31.12.2010

Avustukset

268 444,52

223 424,98

Muut tuotot

402 773,67

355 340,40

KOKOONTUVAN NUORISOTYÖN KEHITTÄMINEN

Tuotot yhteensä

671 218,19

578 765,38

Voimauttava valokuvaus, nuorisotyön perusteet, muu kokoontuva

Henkilöstökulut

-667 254,25

-631 570,01

01.01.-31.12.2009

TUOTOT Kulut

Poistot Muut kulut Kulut yhteensä

-10 734,24

-9 764,95

-537 110,12

-423 002,76

-1 215 098,61

-1 064 337,72

-543 880,42

-485 572,34

Avustukset

1 045,00

2 090,00

Muut tuotot

3 255,00

10 278,52

4 300,00

12 368,52

Henkilöstökulut

-3 980,44

-5 724,07

Muut kulut

-2 918,96

-6 660,51

-6 899,40

-12 384,58

-2 599,40

-16,06

Avustukset

27 822,26

0,00

Muut tuotot

50 679,05

1 664,72

78 501,31

1 664,72

-45 053,70

-19 158,65

TUOTOT YHTEENSÄ KULUT

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA

KULUT YHTEENSÄ Tuotot

Jäsenmaksutuotot

26 993,00

26 924,00

363,00

763,14

Liiketoiminnan tuotot

58 275,46

61 610,56

Tuotot yhteensä

85 631,46

89 297,70

Vapaat kolehdit

KOKOONTUVAN NUORISOTYÖN KEHITTÄMINEN YHT.

KIRKON NUORISOPÄIVÄT TUOTOT

Kulut

Liiketoiminnan kulut Henkilöstökulut Poistot

-37 127,90

-26 998,03

-6 063,55

-5 345,46

Muut kulut

-43 230,33

-35 782,77

Kulut yhteensä

-86 421,78

-68 126,26

TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut

-790,32

VARAINHANKINTA YHTEENSÄ

21 171,44

Muut kulut

-65 464,75

-14 110,17

-110 518,45

-33 268,82

-32 017,14

-31 604,10

5 400,00

0,00

5 400,00

0,00

Henkilöstökulut

-8 962,54

0,00

Muut kulut

-8 709,67

0,00

KULUT YHTEENSÄ -544 670,74

-464 400,90

Tuotot

50 296,59

44 094,90

Kulut

-29 054,85

-28 572,78

21 241,74

15 522,12

KULUJÄÄMÄ

KIRKON NUORISOPÄIVÄT YHT.

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHT.

KIRKKO 2015 TUOTOT Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ

KULUJÄÄMÄ

-523 429,00

-448 878,78 KULUT

YLEISAVUSTUKSET TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ

486 494,65 -36 934,35

435 484,84 -13 393,94

KULUT YHTEENSÄ KIRKKO 2015 YHT.

48

| Nuorten Keskus 2010

-17 672,21

0,00

-12 272,21

0,00

Nuorten Keskus 2010 |

49


NUORTEN LEIRIT JA KURSSIT

NUORISODIAKONIAN EDISTÄMINEN TUOTOT

Poikki, Art, Alis Avustukset Kolehdit Muut tuotot

TUOTOT YHTEENSÄ

3 268,00

5 881,41

486,19

0,00

161 104,63

163 969,97

164 858,82

169 851,38

TUOTOT Muut tuotot

6 668,50

8 098,84

6 668,50

8 098,84

-1 217,65

-4 721,54

-183,92

418,00

-4 739,40

-4 630,48

-6 140,97

-8 934,02

527,53

-835,18

Avustukset

60 500,00

49 151,75

Muut tuotot

26 246,66

18 538,59

86 746,66

67 690,34

TUOTOT YHTEENSÄ KULUT

KULUT

Henkilöstökulut Henkilöstökulut Muut kulut

KULUT YHTEENSÄ NUORTEN LEIRIT JA KURSSIT YHT.

-44 973,00

-42 140,48

-177 066,32

-187 251,71

-222 039,32

-229 392,19

-57 180,50

-59 540,81

JULKAISUTOIMINTA

Varaston muutos Muut kulut KULUT YHTEENSÄ POIKKI, ART, ALIS YHT.

V. 2010: PALVELUOPERAATIO SAAPAS, NETTISAAPAS JA ERITYISNUORISOTYÖ TUOTOT

V. 2009: PALVELUOPERAATIO SAAPAS JA ERITYISNUORISOTYÖ Muut tuotot

TUOTOT YHTEENSÄ

62 248,59

26 624,74

62 248,59

26 624,74

TUOTOT

KULUT

TUOTOT YHTEENSÄ Henkilöstökulut

-35 040,41

-23 251,64

Varaston muutos

-1 554,95

1 027,71

-35 815,38

-10 010,59

Henkilöstökulut

-38 241,79

-18 503,65

-72 410,74

-32 234,52

Muut kulut

-54 143,05

-49 230,19

-10 162,15

-5 609,78

-92 384,84

-67 733,84

-5 638,18

-43,50

Muut kulut KULUT YHTEENSÄ JULKAISUTOIMINTA YHT.

KULUT

KULUT YHTEENSÄ SAAPAS, NETTISAAPAS JA ERITYISNUORISOTYÖ YHT.

NUORTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN VAHVISTAMINEN VANHEMMUUDEN TUKEMINEN

Nuisku, Äxäri, Ryhmis TUOTOT

Toipe, Valis TUOTOT

Avustukset

8 895,00

6 027,82

Muut tuotot

38 481,46

55 834,75

Avustukset

6 793,11

3 707,18

47 376,46

61 862,57

Muut tuotot

7 398,41

20 012,87

14 191,52

23 720,05

-13 451,78

-16 013,95

TUOTOT YHTEENSÄ

TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Varaston muutos Muut kulut KULUT YHTEENSÄ NUORTENVUOROVAIKUTUSTAITOJEN VAHVIST. YHT.

KULUT

-33 881,48

-38 259,51

975,17

-86,31

-16 580,13

-23 543,50

Varaston muutos

-49 486,44

-61 889,32

Muut kulut

-2 109,98

-26,75

Henkilöstökulut

KULUT YHTEENSÄ VANHEMMUUDEN TUKEMINEN YHT.

50

| Nuorten Keskus 2010

1 193,58

-705,72

-6 678,17

-8 426,40

-18 936,37

-25 146,07

-4 744,85

-1 426,02

Nuorten Keskus 2010 |

51


TYÖNTEKIJÖIDEN JA VAPAAEHTOISTEN TUKEMINEN

NAVI-TOIMINTA TUOTOT

2010: Toiku, Toivu ja osallisuushanke 2009: Toiku, Toivu

Muut tuotot TUOTOT

TUOTOT YHTEENSÄ Avustukset Muut tuotot

TUOTOT YHTEENSÄ

816,49

304,00

1 694,80

8 772,20

2 511,29

9 076,20

Henkilöstökulut Muut kulut KULUT YHTEENSÄ

Varaston muutos Muut kulut KULUT YHTEENSÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA VAPAAEHTOISTEN TUKEMINEN YHT.

-7 500,47

-7 279,65

-68,00

-51,00

-2 934,26

-9 226,79

-10 502,73

-16 557,44

-7 991,44

-7 481,24

NAVI-TOIMINTA YHT.

108,50

-28 094,56

-13 680,08

-9 208,36

-7 215,53

-37 302,92

-20 895,61

-37 302,92

-20 787,11

29 918,00

42 500,00

EKONISTI-HANKE TUOTOT Avustukset Muut tuotot

KOULUTUKSEN ALUETOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA TUKEMINEN

108,50

0,00

KULUT

KULUT Henkilöstökulut

0,00

2 833,98

25,00

32 751,98

42 525,00

Henkilöstökulut

-19 647,10

-26 328,54

Muut kulut

-13 360,18

-16 632,24

-33 007,28

-42 960,78

-255,30

-435,78

299,80

48,14

299,80

48,14

-5 315,40

-3 900,64

-646,47

-845,71

TUOTOT YHTEENSÄ

TUOTOT Avustukset TUOTOT YHTEENSÄ

40 000,00

40 000,00

40 000,00

40 000,00

KULUT

KULUT

KULUT YHTEENSÄ Henkilöstökulut

-25 547,08

-24 729,33

Muut kulut

-14 511,29

-15 280,43

-40 058,37

-40 009,76

-58,37

-9,76

KULUT YHTEENSÄ ALUETOIMINNAN KEHITTÄMINEN YHT.

EKONISTI-HANKE YHT.

NUORTEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN TOIMINTAAN TUOTOT Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ

SEURAKUNTAVAALIT 2010

KULUT TUOTOT

Henkilöstökulut Avustukset Muut tuotot

87 734,96

53 571,00

850,15

858,09

88 585,11

54 429,09

Henkilöstökulut

-39 259,50

-78 172,28

Muut kulut

-60 543,25

-15 399,99

-99 802,75

-93 572,27

-11 217,64

-39 143,18

TUOTOT YHTEENSÄ

Muut kulut KULUT YHTEENSÄ NUORTEN OSALLISUMINEN KANSAINVÄLISEEN TOIMINTAAN YHT.

-5 961,87

-4 746,35

-5 662,07

-4 698,21

KULUT

KULUT YHTEENSÄ SEURAKUNTAVAALIT 2010 YHT.

52

| Nuorten Keskus 2010

Nuorten Keskus 2010 |

53


NUORTEN DIAKONIAKASVATUS

LEIRIKESKUS PÖYHÖLÄ, OMA TOIMINTA TUOTOT

TUOTOT Avustukset

0,00

20 000,00

Muut tuotot

48,30

631,00

48,30

20 631,00

TUOTOT YHTEENSÄ

Avustukset Kolehdit Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ

1 000,00

0,00

165,51

191,82

0,04

80,00

1 165,55

271,82

-90 273,94

-80 337,73

KULUT Henkilöstökulut Muut kulut KULUT YHTEENSÄ NUORTEN DIAKONIAKASVATUS YHT.

KULUT

0,00

-21 188,49

-877,64

-3 761,19

Henkilöstökulut

-877,64

-24 949,68

Varaston muutos

-829,34

-4 318,68

Poistot Muut kulut KULUT YHTEENSÄ

VIESTINTÄ (TIEDOTUS)

TUOTOT OMASTA KÄYTÖSTÄ TUOTOT

LEIRIKESKUS PÖYHÖLÄ, OMA TOIMINTA YHT. Muut tuotot

1 088,58

961,61

223,09

-9 095,36

-8 018,25

-84 503,58

-75 980,58

-182 911,27

-164 113,47

148 401,10

171 662,28

-33 344,62

7 820,63

2 177,63

524,70

2 177,63

524,70

-14 660,20

-13 123,80

35,50 YHTEISTOIMINTA

KULUT Henkilöstökulut Muut kulut KULUT YHTEENSÄ VIESTINTÄ YHT.

-29 234,13

-22 125,98

-6 853,79

-8 694,83

-36 087,92

-30 820,81

-34 999,34

-30 785,31

KOTIMAISET YHTEYDET TUOTOT Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ

VILLI-LEHTI

KULUT TUOTOT

Henkilöstökulut Muut tuotot

TUOTOT YHTEENSÄ

29 735,37

29 792,57

29 735,37

29 792,57

Muut kulut

-9 513,89

-7 505,20

-24 174,09

-20 629,00

-21 996,46

-20 104,30

271,98

9 200,00

271,98

9 200,00

Henkilöstökulut

-2 068,34

-8 190,34

Muut kulut

-5 725,08

-19 589,21

KULUT YHTEENSÄ KOTIMAISET YHTEYDET YHT.

KULUT Henkilöstökulut

-20 622,42

-16 520,29

Muut kulut

-21 024,96

-24 187,29

-41 647,38

-40 707,58

-11 912,01

-10 915,01

KULUT YHTEENSÄ VILLI-LEHTI YHT.

KANSAINVÄLISET YHTEYDET TUOTOT Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT

54

| Nuorten Keskus 2010

KULUT YHTEENSÄ

-7 793,42

-27 779,55

KANSAINVÄLISET YHTEYDET YHT.

-7 521,44

-18 579,55

Nuorten Keskus 2010 |

55


HALLINTO JA YHTEISET TYÖMUODOT

VARAINHANKINTA TUOTOT

KESKUSTOIMISTO

Jäsenmaksut TUOTOT

Vapaat kolehdit Muut tuotot

2 290,74

241,70

2 290,74

241,70

-160 228,32

-148 219,37

Vuokrat

-9 141,50

-7 889,75

Henkilöstökulut

Jäsenmaksut

-4 459,44

-4 065,44

Poistot

-1 638,88

-1 746,70

Varaston muutos

-71 415,19

-75 353,08

TUOTOT YHTEENSÄ

Liiketoiminnan tuotot TUOTOT YHTEENSÄ

KULUT

Poistot Muut kulut KULUT YHTEENSÄ

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ

26 924,00

363,00

763,14

58 275,46

61 610,56

85 631,46

89 297,70

-37 127,90

-26 998,03

-6 063,55

-5 345,46

KULUT Henkilöstökulut

KESKUSTOIMISTO YHT.

26 993,00

-246 883,33

-237 274,34

-244 592,59

-237 032,64

-543 880,42

-485 572,34

Liiketoiminnan kulut

763,19

2 242,72

Muut kulut

-43 993,52

-38 025,49

Kulut yhteensä

-86 421,78

-68 126,26

-790,32

21 171,44

-544 670,74

-464 400,90

2 494,85

1 516,92

11,45

41,98

47 790,29

42 536,00

50 296,59

44 094,90

Vastikkeet

-13 068,12

-14 177,88

Korkokulut

-4 646,04

-3 896,75

Muut kulut

-1 390,98

-1 596,33

VARAINHANKINTA YHTEENSÄ KULUJÄÄMÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT Osinkotuotot Korkotuotot Vuokratuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT

Poistot

-9 949,71

-8 901,82

-29 054,85

-28 572,78

21 241,74

15 522,12

-523 429,00

-448 878,78

362 000,00

290 000,00

41 000,00

54 500,00

500,00

500,00

82 994,65

90 484,84

486 494,65

435 484,84

KOKONAISKULU-/TUOTTOJÄÄMÄ

-36 934,35

-13 393,94

TILIKAUDEN TULOS

-36 934,35

-13 393,94

TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ

-36 934,35

-13 393,94

KULUT YHTEENSÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ YLEISAVUSTUKSET Valtionapu toimintaan Kirkon Keskusrahaston avustus Seurakuntien avustukset Virallinen kolehti YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ

56

| Nuorten Keskus 2010

Nuorten Keskus 2010 |

57


6.4. TASE, VASTAAVAA

6.4. TASE , VASTATTAVAA 31.12.2010

VASTAAVAA

31.12.2009

PYSYVÄT VASTAAVAT

31.12.2010

VASTATTAVAA

31.12.2009

OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot

Rahastot 37 953,69

39 104,21

Arvonkorotusrahasto Edell.tilikausien ali-/ylijäämä

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto yhteensä

7 586,96

177 226,27

127 637,26

60 088,96

67 624,14

244 902,19

202 848,36

449 173,34

70 801,40

70 801,40

44 774,04

58 167,98

-36 934,35

-13 393,94

527 814,43

564 748,78

109 220,27

80 500,00

Lainat rahoituslaitoksilta

81 918,00

98 608,63

Saadut ennakkomaksut

42 667,00

29 897,00

Ostovelat

32 959,79

14 289,16

Siirtovelat

125 481,14

108 572,84

17 072,93

14 648,55

300 098,86

266 016,18

409 319,13

346 516,18

937 133,56

911 264,96

Tilikauden ali-/ylijäämä 7 586,96

449 173,34

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

VIERAS PÄÄOMA Sijoitukset Osakkeet ja osuudet

501 795,41

501 795,41

784 651,29

743 747,98

Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

Lyhytaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus

31 304,35

29 217,67

Lyhytaikainen

Muut lyhytaikaiset velat

Myyntisaamiset

17 608,58

19 554,66

Muut saamiset

2 517,91

2 517,91

Siirtosaamiset yhteensä

78 609,94

73 044,45

98 736,43

95 117,02

Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTAAVAA YHTEENSÄ

58

| Nuorten Keskus 2010

yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 15 874,27

15 874,27

6 567,22

27 308,02

152 482,27

167 516,98

937 133,56

911 264,96

Nuorten Keskus 2010 |

59


6.5. LIITETIEDOT

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

KOKONAISTUOTOT JA -KULUT

Pienenä yhdistyksenä Nuorten Keskus ry ei ole laatinut kirjanpitolain mukaista toimintakertomusta. Tilinpäätökseen on liitetty hallituksen laatima vapaamuotoinen sääntöjen edellyttämä vuosikertomus. Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon.

31.12.2010 Kokonaistuotot

1 293 640,89

1 147 642,82

Kokonaiskulut

-1 330 575,24

-1 161 036,76

-36 934,35

-13 393,94

Palkat

616 999,42

595 150,50

TYEL/TAEL-eläkevakuutusmaksut

104 804,23

100 035,36

20 308,85

19 684,01

-35 969,39

-31 869,72

-1 456,76

-18 293,97

-304,20

-6 138,14

704 382,15

658 568,04

24 583,08

7 191,38

12

12

Alijäämä

AVUSTUKSET Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Kirkkohallitukselta ja muilta tahoilta saadut yleisavustukset on esitetty tuloslaskelmassa kohdassa “yleisavustukset”. Raha-automaattiyhdistykseltä ja muilta tahoilta saadut projekti- ja erityisavustukset sisältyvät ao. toiminnanalan tuottoihin (ks. toim.kert.liite). Näistä avustuksista on tuloutettu toteutuneita kuluja vastaava osuus.

31.12.2009

HENKILÖSTÖKULUT (HENKILÖSTÖKULUIHIN EI SIS. ENN.PERINTÄPALKKIOT)

KULUJEN KOHDISTUSPERIAATTEET

Muut henkilösivukulut

Toiminnanaloille on kohdistettu niiden erilliskulut sekä lisäksi osuus yhteiskuluista (toiminnan palkka- ja laki­sääteiset sosiaalikulut, posti, puhelin, toimisto- ja atk-kulut). Yhteiskuluosuutta laskettaessa on noudatettu mahdollisimman tarkkaa aiheuttamisperiaatetta.

Saadut työll.tuet & sair.pv-rahat(väh.palkoista) Palkkojen siirto perusparannukseen

Varainhankinnassa on esitetty Pöyhölän ulkopuolisesta käytöstä aiheutuneet liiketoiminnan tuotot ja kulut.

Lakisääteisten siirto perusparannukseen Yhteensä

ARVONKOROTUSRAHASTO

Ed. olevien lisäksi on maksettu;

Sijoitukset on arvostettu hankintahintaan lukuunottamatta As Oy Liisankatu 27:ssa sijaitsevia huoneistoja, joihin sisältyy 70.801,40 euron arvonkorotus. As Oy Liisankatu 27 osakkeet, 382 m2, on arvostettu tilinpäätöksessä 407,53 euron keskimääräiseen neliöhintaan.

Muut palkkiot ennakkoperintärekisteriotteella Vakituisen henkilöstön lukumäärä

PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Aktivoidut investoinnit on poistettu suunnitelman mukaisesti. KORKOTUOTOT JA KORKOKULUT

Korkotuotot

POISTOSUUNNITELMA: Huoneistokorjaukset

tasapoisto 20%

ATK-ohjelmat

tasapoisto 20%

Koneet ja kalusto 10 v. Pöyhölä

tasapoisto 10%

Rakennukset

menojäännöspoisto 4%

Korkokulut Yhteensä

11,45

41,98

4 646,04

3 896,75

-4 634,59

-3 854,77

Koneet ja kalusto: * keskustoimisto

menojäännöspoisto 25%

* Pöyhölä

menojäännöspoisto 25%

* koneet ja kal./huon.

menojäännöspoisto 25%

Sijoitushuoneistojen poistot on esitetty sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluissa, muut poistot varsinaisen toiminnan kuluissa.

TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT

| Nuorten Keskus 2010

31.12.2009

Menojäännös 31.12.2009

39 104,21

36 848,32

Lisäys tilikaudella

32 614,37

14 461,47

Vähennys tilikaudella

60

31.12.2010

0,00

-2 130,00

Investointivähennys

-22 829,00

0,00

Tilikauden suunn.muk.poistot

-10 935,89

-10 075,58

Menojäännös 31.12.2010

37 953,69

39 104,21

Nuorten Keskus 2010 |

61


MAA- JA VESIALUEET Menojäännös 31.12.2010

OMA PÄÄOMA 7 586,96

7 586,96

Rahastot Kiinteistörahasto

RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Menojäännös 31.12.2009

127 637,26

67 143,98

Lisäys tilikaudella

59 235,94

182 179,48

Vähennys tilikaudella

-2 262,50

0,00

Investointivähennys Tilikauden poistot Menojäännös 31.12.2010

0,00

-116 367,98

-7 384,43

-5 318,22

177 226,27

127 637,26

449 173,34

449 173,34

Arvonkorotusrahasto

70 801,40

70 801,40

Edellisten tilikausien yli/alijäämä

44 774,04

58 167,98

Tilikauden ali-/ ylijäämä

-36 934,35

-13 393,94

Oma pääoma yhteensä

527 814,43

564 748,78

45 500,00

35 000,00

31.12.2010

31.12.2009

Nordea limiitti

65 000,00

65 000,00

OP limiitti

35 000,00

35 000,00

100 000,00

100 000,00

233 508,75

233 508,75

233 508,75

233 508,75

5 227,64

5 177,84

VELAT, JOTKA ERÄÄTYVÄT MAKSETTAVAKSI MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA KONEET JA KALUSTO Menojäännös 31.12.2009 Lisäys tilikaudella Tilikauden suunn.muk.poistot Menojäännös 31.12.2010

Rahalaitoslaina 67 624,14

4 716,27

892,00

71 526,30

-8 427,18

-8 618,43

60 088,96

67 624,14

OP Laina 476200-80013816 ANNETUT VAKUUDET LIMIITIT, JOIDEN VAKUUDEKSI ANNETTU OSAKKEITA

POISTOT Koneet&kalusteet (keskuststo)

-323,46

-431,28

ATK-ohjelmat (keskuststo)

-1 315,42

-1 315,42

Koneet &kalusto (Pöyhölä)

-7 774,48

-8 045,49

Rahalaitoslainat

Rakennukset (Pöyhölä)

-7 384,43

-5 318,22

Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo

-329,24

-141,66

Koneet ja kalusto (sij.huoneistot) Huoneistokorjaukset (keskuststo, sij.huoneistot) YHTEENSÄ

-9 620,47

-8 760,16

-26 747,50

-24 012,23

RAHALAITOSLAINA OP, JONKA VAKUUDEKSI ON ANNETTU OSAKKEITA

Pantatut osakkeet yhteensä LEASING-VASTUUT (TOIMISTO: GSM-REITITIN, KOPIOKONE, POSTIMAKSUKONE) Seuraavalle tilikaudelle

SIJOITUKSET

Myöhemmille tilikausille Leasing-vastuut yhteensä

Asunto-osakkeet As. Oy Liisankatu 27, kirjanpitoarvo As. Oy Meririutta, kirjanpitoarvo

155 674,74

10 246,33

15 344,51

15 473,97

20 522,35

155 674,74

87 148,26

87 148,26

As. Oy Merenkäynti, kirjanpitoarvo

107 653,73

107 653,73

TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS

As. Oy Seitsenaukio, kirjanpitoarvo

107 653,73

107 653,73

Helsinki 11.3.2011

Yhteensä

458 130,46

458 130,46

HALLITUS

Lasten Keskus Oy, kirjanpitoarvo

43 664,95

43 664,95

Petri Määttä, pj Annika Koivula Jussi Laine

Pörssiosakkeet, kirjanpitoarvo

15 874,27

15 874,27

Eija Kallinen, pääsihteeri Kristina Fabritius, talouspäälliikkö

Pörssiosakkeet, markkina-arvo

62 976,78

56 403,45

Julkaisutoiminnan osakkeet

Marjo Hänninen Hannu Koskelainen Helena Paalanne

Pete Ketola Pekka Kosonen Jouko Porkka

Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio Aila Mäkinen Antti Siukonen

Tilinpäätösmerkintä: Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä maaliskuun 21. päivänä 2011 Sirpa Eriksson KHT

62

| Nuorten Keskus 2010

Heidi Vierros KHT

Nuorten Keskus 2010 |

63


SUURIMMAT TOIMINNOILLE KOHDENNETUT AVUSTUKSET

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Ekonisti- luontoriippuvainen hanke Seurakuntavaalit 2010

2010

2009

15.000

20.000

74.466

53.571

Leirikeskus Pöyhölän peruskorjaus, investointiavustus (tase)

126.000

KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ekonisti- luontoriippuvainen hanke

14.500

22.500

Saappaan kolehtiosuus

10.500

9. 100

Seurakuntavaalit 2010

12.000

Ilon kautta- tapahtuma

5.000

KIRKKOHALLITUS

YV-keräyksestä 2006 (yht. 70.000), josta tiliv. Nuorten Diakoniakasvatushanke 2006-2009

20.000

RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS Saapas-toiminta

50.000

40.000

Koulutuksen aluetoiminta

40.000

40.000

Keskustoimiston peruskorjaus, vaihe 2 investointiavustus (tase)

22.829

NOKIA (V.2005 YHT. 140.000) Nuorten vuorovaikutus- ja tiimityötaitojen vahvistaminen

5.000

Vanhemmuuden tukeminen

5.600

ILMI JA ENNE NEVALAN SÄÄTIÖ Nuorten leiritoiminta Lasten joulu- tapahtuma Pöyhölä

2.000 1.000

HEINOLAN SEURAKUNTA Kirkon Nuorisopäivät

12.000

MIKKELIN HIIPPAKUNTA Kolehti Kirkon Nuorisopäivät

64

| Nuorten Keskus 2010

10.028

Nuorten Keskus 2010 |

65


7. JÄSENET Nuorten Keskuksen jäsenyhteisöt 31.12.2010 Akaan seurakunta Alavuden seurakunta Anttolan seurakunta Enontekiön seurakunta Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoonlahden seurakunta Euran seurakunta Forssan seurakunta Haapaveden seurakunta Hakavuoren seurakunta Hakunilan seurakunta Halsuan seurakunta Hamina-Vehkalahden seurakunta Hangon suom. seurakunta Harjavallan seurakunta Hartolan seurakunta Hauhon seurakunta Hausjärven seurakunta Heinolan seurakunta Helsingin Mikaelin seurakunta Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta Hollolan seurakunta Huopalahden seurakunta Hyvinkään seurakunta Hämeenlinn-Vanajan seurakunta Iisalmen seurakunta Ilmajoen seurakunta Imatran seurakunta Jalasjärven seurakunta Janakkalan seurakunta Joensuun seurakunta Jokioisten seurakunta Joutsenon seurakunta Jyväskylän seurakunta Järvenpään seurakunta Kaarinan seurakunta Kajaanin seurakunta Kallion seurakunta

66

| Nuorten Keskus 2010

Kannelmäen seurakunta Karstulan seurakunta Kauhajoen seurakunta Kaustisen ja Ullavan seurakunta Kemin seurakunta Keminmaan seurakunta Kempeleen seurakunta Keravan seurakunta Kerimäen seurakunta Keuruun seurakunta Kiimingin seurakunta Kirkkonummen suom. seurakunta Kiteen seurakunta Kiuruveden seurakunta Kokemäen seurakunta Kokkolan suom. seurakunta Kontiolahden seurakunta Kotkan seurakunta Kouvolan seurakunta Kuopio Männistön seurakunta Kuopio Puijon seurakunta Kuopion Alavan seurakunta Kuopion Kallaveden seurakunta Kuopion tuomiokirkkoseurakunta Kuortaneen seurakunta Kurikan seurakunta Kuusankosken seurakunta Kymin seurakunta Lahden Joutjärven seurakunta Lahden Keski-Lahden seurakunta Lahden Salpausselän seurakunta Laihian seurakunta Laitilan seurakunta Langinkosken seurakunta Lappeen seurakunta Lappeenrannan seurakunta Lapuan tuomiokirkkoseurakunta Laukaan seurakunta

Lauritsalan seurakunta Lauttasaaren seurakunta Leppävaaran seurakunta Leppävirran seurakunta Liedon seurakunta Lohjan seurakunta Lohtajan seurakunta Loimaan seurakunta Malmin seurakunta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta Muhoksen seurakunta Multian seurakunta Munkkiniemen seurakunta Munkkivuoren seurakunta Muonion seurakunta Mustasaaren suom. seurakunta Mäntsälän seurakunta Mänttä-Vilppulan seurakunta Mäntyharjun seurakunta Nastolan seurakunta Nivalan seurakunta Nokian seurakunta Noormarkun seurakunta Nousiaisten seurakunta Nummen seurakunta Nurmeksen seurakunta Nurmijärven seurakunta Olarin seurakunta Orimattilan seurakunta Oulun tuomiokirkkoseurakunta Oulunsalon seurakunta Outokummun seurakunta Paavalin seurakunta Pakilan seurakunta Parkanon seurakunta Pellon seurakunta Petäjäveden seurakunta Pieksämäen seurakunta

Pielaveden seurakunta Pihtiputaan seurakunta Pirkkalan seurakunta Pitäjänmäen seurakunta Porin Teljän seurakunta Porvoon suom. seurakunta Punkaharjun seurakunta Pusulan seurakunta Puumalan seurakunta Pyhäjärven seurakunta Pyhäselän seurakunta Pöytyän seurakunta Raision seurakunta Rauman seurakunta Rautalammin seurakunta Rekolan seurakunta Riihimäen seurakunta Ristiinan seurakunta Rovaniemen seurakunta Ruokolahden seurakunta Saarijärven seurakunta Salon seurakunta Sammonlahden seurakunta Sastamalan seurakunta Savonlinna-Säämingin seurakunta Seinäjoen seurakunta Siilinjärven seurakunta Sipoon suom. seurakunta Sotkamon seurakunta Suonenjoen seurakunta Säkylän seurakunta Taivallahden seurakunta Taivassalon seurakunta

Tampereen seurakuntayhtymä Aitolahden seurakunta     Harjun seurakunta     Hervannan seurakunta     Härmälän seurakunta     Kalevan seurakunta     Messukylän seurakunta     Pyynikin seurakunta     Teiskon seurakunta     Tuomiokirkkoseurakunta     Viinikan seurakunta     Tapiolan seurakunta Tarvasjoen seurakunta Teuvan seurakunta Tikkurilan seurakunta Tohmajärven seurakunta Toivakan seurakunta Tuusulan seurakunta Töysän seurakunta Ulvilan seurakunta Uudenkaupungin seurakunta Vaasan suom. seurakunta Vantaankosken seurakunta Varkauden seurakunta Varpasjärven seurakunta

Vehmersalmen seurakunta Vesannon seurakunta Vetelin seurakunta Vihdin seurakunta Viitasaaren seurakunta Ylivieskan seurakunta Ylöjärven seurakunta Ähtärin seurakunta Äänekosken seurakunta Jäsenyhdistykset Helsingin NMKY Kotkan Sappaan Tuki ry Luumäen srk:n nuoret Nurmijärven NKY Oulun NMKY Turun Saappaan Tuki ry

Nuorten Keskus 2010 |

67


68

| Nuorten Keskus 2010

Nuorten Keskus ry:n vuosikertomus 2010  

Nuorten Keskus ry:n vuosikertomus 2010

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you