Yhteisellä asialla – osaamiskeskus tukemassa kuntia nuorten osallisuuden vahvistamisessa

Suomen Nuorisoseurojen Nuoret vaikuttujat Jyväskylässä. Kuva: Suomen Nuorisoseurat

Yhteisellä asialla

osaamiskeskus tukemassa kuntia nuorten osallisuuden vahvistamisessa

”Nuorten mielipidettä tulee kysyä kaikissa nuoria koskevissa asioissa.” ”Nuori ei ole keskeneräinen aikuinen.” ”Päättäjien tulisi kuunnella nuoria, koska he rakentavat meidän tulevaisuutta.”

Näin hienoja ajatuksia osallisuudesta, osallistumisesta ja vaikuttamisesta olemme saaneet nuorilta, kun Nuorten Akatemian, Kehittämiskeskus

Opinkirjon ja Suomen Nuorisovaltuustojen

Liiton yhteinen Osallisuuden osaamiskeskus on tehnyt työtä vahvistaakseen kuntien ymmärrystä ja osaamista nuorten osallisuudesta yli toimialarajojen. Meistä jokainen ansaitsee tulla kuunnelluksi ja kohdatuksi ikään katsomatta.

Osallisuuden osaamiskeskuksen työ jakaantui toimikaudella 2018–2019 karkeasti kolmeen osaan: nuorten osallisuuden laatukriteerien laatimiseen, kuntien johtavien viranhaltijoiden kouluttamiseen ja hyvien käytänteiden keräämiseen.

Osallisuuden painostus jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa. Osallisuusteemat ovat keskeisessä osassa niin hallitusohjelmassa kuin valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa. Tulevaisuuden suhteen voi siis olla luottavaisin mielin, ja siksi voi hetkeksi kääntää katseen siihen, mitä tulikaan tehtyä.

Laatukriteerejä laatimassa

Nuorten osallisuuden laatukriteerien laatiminen oli mielenkiintoista, mutta samalla myös haastavaa. Osallisuus on käsitteenä kuin sateenvarjo kooten allensa erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja. Toisaalta

myös kunnat ovat keskenään erilaisia, joten miten luoda jotain, mikä sopisi mahdollisimman monelle?

Tarvittiin yhteistyötä nuorten, kuntien ja järjestöjen kanssa. Nuorten osallisuuden laatukriteereitä ideoitiin ja konkretisoitiin seitsemässä työpajassa, kartoitettiin kunnille ja järjestöille suunnatulla kyselyllä sekä selvitettiin haastatteluilla ja keskusteluilla. Laatukriteerit on rakennettu tukemaan kuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden työtä osallisuuden parissa.

Laatukriteerien tavoitteena on, että ne herättävät pohtimaan, miten kukin voi omassa jokapäiväisessä työssään huomioida nuorten osallisuuden – oli tehtävänimike sitten hallintopäällikkö, elinvoimakoordinaattori tai nuorisotyöntekijä. Samalla ne antavat pohjaa yhteiselle keskustelulle kuntatyöntekijöiden kesken ja kannustavat nuorten osallisuuden kehittämiseen koko kunnassa.

Laatukriteerien taustalla on teoreettinen näkemys osallisuudesta, jossa osallisuudessa on kyse sekä yksilön kokemuksesta yhteisöön kuulumisesta että yksilön mahdollisuudesta vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon. Nuoren tulee tuntea olevansa yhteisön arvostettu jäsen, mikä vaatii aikuiselta kykyä kuunnella ja ottaa nuori huomioon. Nuorta ei pidetä keskeneräisenä aikuisena tai pelkästään huollettavana, vaan oman arkensa ja elämänpiirinsä asiantuntijana ja toimijana.

Oletko jo tutustunut nuoretjaosallisuus.fisivustoon?

Koska tietojen ja taitojen puute vahvistavat osattomuuden kokemusta, jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus oppia ja saada tietoa oman kehitystasonsa mukaisesti. Aikuisen vastuulla on vahvistaa nuoren toimijuutta ja tukea nuorta tarvittaessa. Yksilöiden voimavaroissa ja halussa osallistua on eroja, mutta on kuitenkin toimittava haavoittuvassa asemassa olevien nuorten toiveet ja tarpeet huomioiden. Myös syrjäänvetäytyvien, arkojen ja ujojen nuorten näkemykset on huomioitava osallistumismenetelmiä kehittämällä. Tavoitteena tulee olla, että mahdollisimman monet nuoret osallistuvat ja vaikuttavat. Jotta nuorten osallisuus on luontevaa, säännöllistä ja automaattista, vaatii tämä kuntatasolla muutoksia niin asenteissa, käytännöissä, rakenteissa kuin strategiassa. (ks. Rouvinen-Wilenius 2014, 61–63.)

Nuorten osallisuuden laatukriteereitä tukemaan on laadittu itsearviointityökalu, jossa pääsee vastaamaan väitteisiin nuorten osallisuuden toteutumisesta omassa työssä, omalla toimialalla ja koko kunnassa. Itsearvioinnin tekeminen on mainio tapa lähteä liikkeelle nuorten osallisuuden kehittämisessä tai seurata ja arvioida sen edistymistä.

Sekä laatukriteerit että itsearvioinnin löydät osoitteesta nuoretjaosallisuus.fi. Lisäksi palvelussa on mahdollista vertailla, miten eri kunnissa ja toimialoilla itsearviointiin on vastattu sitä mukaa, kun dataa palveluun kertyy. Sivustolta löytyy myös materiaalivinkkejä, joiden kokoamisessa on huomioitu niiden soveltuminen juuri kuntien käyttöön. Koko palvelu on julkaistu myös ruotsiksi osoitteessa ungasdelaktighet.fi.

Koulutuksia kuntien työntekijöille ja hyvien käytänteitä jakoon

Kuntien johtavien viranhaltijoiden osallisuusosaamista on vahvistettu ympäri Suomea järjestetyissä koulutuksissa. Koulutukset ovat olleet eripituisia, muutaman tunnin työpajoista useamman päivän prosessikoulutuksiin. Niitä on pidetty niin yksittäiselle kunnalle kuin kootusti koko maakunnan kunnille. Keskeistä on ollut, että kehittäminen on tapahtunut yhteistyössä nuorten kanssa joko itse koulutuspäivänä tai sitten ennen koulutustilaisuutta nuorten omana työpajana, jossa he ovat päässeet kertomaan omat mielipiteensä ja toiveensa siitä, minkälaisessa kunnassa he haluavat asua.

Koulutuksissa on syntynyt loistavia kohtaamisia, verkostoitumista ja vaikuttavaa pohdintaa siitä, mikä nuorten osallisuuden merkitys on kuntien elinvoiman kannal-

ta. Nuoret vaikuttavat kunnan elinvoimaan ja vetovoimaisuuteen sekä nyt että tulevaisuudessa. Samalla tämän päivän päätöksillä on vaikutusta nuoriin vielä vuosienkin päästä. Siksi nuorten on saatava osallistua, kun tehdään strategiapäätöksiä rakentamisesta, liikenteestä tai palveluverkoston kattavuudesta.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen

Halu kuulla muiden nuorten osallisuuden hyviä käytäntöjä ja vaihtaa osaamista kuntien välillä on ollut paljon pinnalla osaamiskeskuksemme työssä. Toiveena on ollut, ettei pyörää niin sanotusti tarvitsisi keksiä uudelleen, vaan olisi olemassa valmiita vinkkejä, joita soveltaa omaan työhön. Hyviä käytänteitä on kerätty monin eri tavoin sekä nuorilta että aikuisilta. Esimerkiksi työpajoissa on syntynyt oivalluksia siitä, mikä omassa kunnassa jo toimii ja miten erinomaisia osallistumistarinoita itseltä ja lähipiiriltä löytyy. Pienetkin teot ja toimintatavat ovat arvokkaita ja yksittäisistä asioista syntyy suurempi virta.

Minkälaisia osallisuuden oivalluksia sitten löysimme? Hämeenkyrössä nuoret pääsivät ideoimaan kesätyöpaikkoja, minkä tuloksena syntyi esimerkiksi senioreille suunnattu digipalveluohjaajan tehtävä sekä somettajan työ. Kunta tuki työllistymistä ja kaikki kesätyötä hakeneet nuoret saivat paikan. Toisessa esimerkissä puolestaan sivistysjohtajan säännölliset vierailut nuorisovaltuustossa mahdollistavat paremmin tiedon saamisen toimialan ajankohtaisista asioista, minkä ansiosta nuorten on helpompi vaikuttaa sivistyspalveluihin.

Saana Palamaa

Asiantuntija, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Nuorten Akatemia, Kehittämiskeskus Opinkirjo ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto muodostivat 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman nuorisoalan osaamiskeskuksen, jonka tehtävänä oli kehittää ja vahvistaa nuorten osallisuutta julkishallinnossa.

Kirjallisuus

Rouvinen-Wilenius, Päivi (2014). Kohti osallisuutta – mikä estää, mikä mahdollistaa. Teoksessa Arja Jämsén & Anne Pyykkönen (toim.) Osallisuuden jäljillä. Joensuu: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, 51–68.

Lataa vinkit!

Jos olet kiinnostunut lukemaan lisää hyvistä käytänteistä ja tutustumaan muutenkin oivalluksiin ja ajatuksiin, joita on noussut esille osaamiskeskuksemme toiminnassa, olemme laatineet julkaisun Nuorten osallisuudesta elinvoimaa – Vinkkejä ja kokemuksia osallisuuden edistämiseen kunnissa. Voit ladata julkaisun sähköisen version nuoretjaosallisuus.fi-sivustolta. Julkaisu on saatavilla myös painetussa muodossa.

Nuorten kokemuksia seurusteluväkivallasta

#sinulleseksuaalikasvattaja

Kaiken kattava materiaalipaketti seksuaalikasvatukseen!