taivaaseen?Pääseeköeläimet Miksi yöllä pitää aina nukkua? Miltä Jeesus ihannäyttää?oikeasti Miksi enkeli ilmestyi paimenille eikä muille? 20222LIITE SauliMitäNiinistönkoirasyö? Miksijälkeensuihkuntuleekylmä? JeesusElääkövielä?
6. Alttarin purkaminen, pyhäkoulutarrojen jakaminen.
JAKSON YHTEISET JA VIIKON VINKIT
Kysymysten ja vastausten julkaiseminen alkoi pikkuhiljaa tuntua mahdollisemmalta. Niiden ympärille täytyy vain luoda ilmapiiri, jossa ne näyttäytyvät keskustelun avauksena eikä päätepisteenä. Tähän pyritään sekä Lastenkirkon Tutkimuspartio selvittää -videosarjassa sekä nyt käsissäsi olevalla Päkän ja Pulmun vinkit Keräsimme-materiaalissa.lasten kysymyksiä kesäleireillä, kotona ja missä vain oli tilaisuus kuulla lapsia kysymyksineen. Kaikki esille tulleet kysymykset otettiin vakavasti. Lasten aidot kysymykset ovat innoittaneet tekijöitä aavistustakaan.tämänviedälastenOtatkoPallohankaliintarttumaanteemojahahmottamaanuudellalaillajarohkeamminteologisiinongelmiin.onkuitenkinvieläilmassa!kopinjaannattilaapohdinnalle?Sevoiteidätsuuntaan,jostalehdentekijöilläeiollut
i. Yhdessä elämisen kysymyksiä, syyskauden aloitus 7.8.–2.10.
Teema: Luonto on riemua täynnä
Näitä vinkkejä ovat olleet laatimassa kouluttaja Marjukka Luoma Lasten ja nuorten keskuksesta, perhetyöntekijä Miia Raninen Tapiolan seura kunnasta, pastori Taina Karvonen Kankaanpään seurakunnasta, lastenohjaaja Jani Suurnäkki Jyväskylän seurakunnasta, lastenohjaaja Johanna Routasalo ja pastori Annukka Saarinen Salon seurakunnasta sekä varhaiskasvatuksenohjaaja Sanna Hassinen Järvenpään seurakunnasta.
2 3 8 14 30 42 65 81 98
VINKKIEN TEKIJÄT
Teema: Kasteessa on joulu
Kesän riemu 5.6.– 31.7.2022
Seurakunnan toiminnassa kirkkovuosi tarjoaa luonte vasti teemoja myös lasten toimintaan. Tässä materi aalissa kirkkovuotta avataan lasten omien kysymysten kautta. Jaksot on otsikoitu sen mukaan, millaisia kysy myksiä lapset ovat esittäneet.
PÄKÄ POMPPII PYHÄKOULUSSA
Joulun 28.11.2021–6.2.2022aika
2. Päkä ihmettelee työskentely. Lasten omien kysymysten kokoaminen.
Anita Ahtiainen Suunnittelija, Lastenkirkkomedian päätoimittaja
MitenPääkirjoitushyödynnän vinkkejä Kokosuunnittelussa?vuodenyhteiset vinkit
LASTEN KYSYMYKSET SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA
Teema: Ootko mun kaveri?
ii. Taivaallisia kysymyksiä, syksy 9.10.–20.11.
Kirkon varhaiskasvatuksessa on haluttu mennä suuntaan, jossa lapsi ja aikuinen ovat toistensa vierellä kulkijoita. Aikuisen on syytä varata aikaa lapsen kuulemiseen, lisäkysymysten esittämiseen ja yhdessä tutkimiseen. Katsomusten moninaisuuden keskellä lastenkin on tultava toimeen sen kanssa, ettei yleensä ole yhtä oikeaa vastausta. Oleellista on turvallinen ilmapiiri, jossa voi pohdiskella ja muodostaa oman tähän hetkeen riittävän näkemyksen.
iv. Hyvän elämän kysymyksiä, alkukevät 12.2.–26.3.
2
3. Päkä toimii työskentely.
4. Päkä musisoi ja hiljentyy työskentelyjä.
1. Tilaan asettuminen ja tutustuminen: alttarin rakentaminen, triangelin soitto, kuulumisten juttelua ja Päkä tutustuu ja tuntee harjoituksia.
5. Päivän työskentelyn arvioiminen ja uudet kysy mykset seuraavaa kertaa varten.
Teema: Kaverina matkalla 10.4.–29.5.2022Pääsiäisaika
Jos pyhäkouluryhmä kokoontuu säännöllisesti, se voi toimia Pulmun vinkkien mukaisesti.
Syyskauden 1.8.–3.10.2021aloitus
Pari vuotta sitten eräs äiti kyseli minulta, miksi Lastenkirkossa ei voisi olla vastauksia lasten vaikeisiin uskonnollisiin kysymyksiin. Asia askarrutti minua. Mielessä alkoivat pyöriä takavuosien kristillisten lasten lehtien kysymys–vastaus-palstat. Sellainen ei ole tuntunut lapsen omaa ajattelua arvostavalta. Keskustelu ei saisi päättyä aikuisen ensimmäiseen vastaukseen.
PÄKÄN JA PULMUN VINKIT
Päkän ja Pulmun vinkit on suunniteltu tukemaan seura kunnan koko varhaiskasvatusta. Vinkeissä huomioidaan toiminnan monimuotoisuus: erilaiset tilat ja materiaalit, eripituiset kokoontumisajat ja tapaamiskertojen tihe ydet; eri-ikäiset osallistujat ja ohjaajien erilaiset roolit työntekijöinä tai vapaaehtoisina. Vinkkien käyttäjä voi poimia materiaalista omalle ryhmälle toimivimmat ideat.
KOKO VUODEN YHTEISET VINKIT
Alkukevät 13.2.– 3.3.2022
v. Kysymyksiä Pojasta ja Pyhästä Hengestä, pääsiäisaika 2.4.–28.5.
Jaksojen sisällä materiaali on jaoteltu jakson yhteisiin ja viikon vinkkeihin. Jakson yhteisistä löydät – samoin kuin vuoden yhteisistä – tunnetaitoihin, ryhmäytymi seen, liikuntaan, kuvataiteeseen ja kädentaitoihin, mu siikkiin ja rukoukseen liittyviä vinkkejä. Viikon vinkeissä pureudutaan lasten kysymysten ja Raamatun tekstien tai
Kesälomakaudelle on neljä vinkkiä, joita voi hyödyntää milloin vain pyhäkouluissa, leireillä tai retkillä.
iii. Erilaisten aikojen kysymyksiä, joulun aika 27.11.2022–5.2.2023
Sisällys Pääkirjoitus
vi. Kysymyksiä Luojasta, kesä 4.6.–30.7.
3Miten hyödynnän vinkkejä suunnittelussa?
Päkästä ja Pulmusta on muutaman viime vuoden aikana tullut ev. lut. seurakuntien varhaiskasvatuksessa tuttuja tunnushahmoja. Päkä-lammas kantaa mukanaan py häkoulun ja Pulmu-kyyhky kerhotoiminnan perinnettä. Löydät nämä hahmot myös Lastenkirkko.fi-sivustolta. Päkä ja Pulmu toimivat näissä vinkeissä opastajina, jotka auttavat löytämään monipuolisesti erilaista sisältöä niin pyhäkouluihin kuin kerhoihin ja tapahtumiin.
Teema: Kasvu yllättää, yllätys kasvattaa
Lasten kanssa toimiessa toisto ja jatkuvuus on tärkeää. Koko vuoden yhteisistä vinkeistä löydät harjoituksia, leikkejä, rukouksia ja lauluja, joita on tarkoitus käyttää toistuvasti pitkin vuotta.
Päätoimittajat: Anita Ahtiainen Toimitussihteeri: Marjo Suominen Toteutus: Anita Ahtiainen, Sanna Hassinen, Taina Karvonen, Marjukka Luoma, Miia Raninen, Johanna Routasalo, Annukka Saarinen, Jani Suurnäkki Taitto: Susanna Vatja Kuvat: Työryhmä ja Shutterstock Julkaisija: Lasten ja nuorten keskus ry Kustantaja: Lasten Keskus Oy
Syksy 10.10.–21.11.2021
virsien ihmettelyyn. Viikon vinkit on päivätty sunnuntaille, mikä helpottaa suunnittelua varsinkin pyhäkouluissa, joissa ohjaajat ja osallistujat vaihtuvat usein. Päivämääriä ei ole tietenkään pakko noudattaa, vaan ryhmä voi valita aiheita eri viikoilta kiinnostuksensa mukaan.
KEITÄ OVAT PÄKÄ JA PULMU?
suunnittelussa?hyödynnänMitenvinkkejä
Jos Päkä on mukana vinkin otsikossa, tiedät, että toimintaideaa on mietitty pyhäkoulun erityistarpeita ajatellen. Jos pyhäkoulun osallistujakunta vaihtelee pal jon, on hyvä, että kullakin kokoontumiskerralla on oma aiheensa. Tapaamisen sisälle on kuitenkin hyvä jättää tilaa lasten omille valinnoille. Toimintojen toistuvuus helpottaa sitä, että lapset voivat ottaa vastuuta toimin nasta, vaikka osallistuisivat vain silloin tällöin. Tässä yksinkertainen malli pyhäkoulun liturgiasta:
JAKSOT SEURAILEVAT KIRKKOVUOTTA
Teema: Pieni valo, suuri ilo
• Kirkkomuskari 1, lyhenne KM1, Lasten Keskus 2010.
4. hyödynnetään erilaisia ympäristöjä uusien asioi den ihmettelyyn ja oppimiseen.
• Kirkkomuskari 2, lyhenne KM2, Lasten Keskus 2015.
Muita kivoja laulukirjoja
2. havainnoidaan lasten toimintaa ja selvitetään niin kiinnostuksen kohteet kuin kehittymishaas teetkin ja suunnitellaan toiminta näiden haastei den pohjalta.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
• Lasten virsi, lyhenne LV. Lasten Keskus 2012.
• Nuoren seurakunnan veisukirja
LAULUKIRJAT JA NIIDEN LYHENTEET
5Miten hyödynnän vinkkejä suunnittelussa?
Moniin vinkkeihin liittyy Lastenkirkko-median aineis toa. Kannattaakin siis tutustua Lastenkirkko.fi-sivuston monipuoliseen sisältöön. Seurakunnalle-otsikon alta löydät kirjepyhäkouluun Päkän posteja ja Tutkimuspar
• Kirkkomuskari 3, lyhenne KM3, Lasten Keskus 2020.
Päkän ja Pulmun vinkkien käyttäjillä oletetaan olevan käytössä seuraavat kirjat. Näistä kirjoista käytetään jo aiemmissakin materiaaleissa tutuiksi tulleita lyhenteitä.
1. luodaan hyvä yhteishenki.
Vuonna 2022 julkaistaan uusi Lasten virsi -kirja, josta käytetään tässä materiaalissa lyhennettä LV2022.
• Virsikirja, lyhenne VK, Suomen ev.lut. kirkko 2016.
tio seikkailee -puuhia, rastipolkuja ja kirkkovuosikellot ja paljon muuta. Tulostettavilla kirkkovuoden kulkua seurailevilla Sunnuntaisivuilla on oma ohjelmapaikkan sa. Lastenkirkon YouTube-kanavalla on satoja vinkkien teemoihin liittyviä videoita. Päkän päivä -sovellus, jonka voit ladata niin Google Play kuin App Store -pelikaupas ta, tukee erityisesti perhekerhotoimintaa.
• Jyvemmälle messuun, Anita Ahtiainen, Terhi Paananen, Kaija Tiirola, Kari Tiirola, 2016.
VINKIT JA POLKU
Päkä ja Pulmu tutustuvat: vinkkejä ryhmäytymiseen.
Perhe- ja pyhäkoulutoiminnassa voi hyödyntää myös Julia Sundvikin toimittamaa Kerhonohjaajien käsikirjaa. Siinä on tunnetaitoihin liittyviä hartauksia: kouluikäis ten kerhoihin toimintaa ja leikkejä sekä nuorille vapaa ehtoisille tietoa ryhmän ohjaamisesta.
Päkä ja Pulmu liikkuvat: liikunnallisia leikkejä.
Peruslaulukirjat
Päkä ja Pulmu hiljentyvät: rukouksia, rentoutumista.
VINKIT JA KERHONOHJAAJIEN KÄSIKIRJA
PULMU LENTÄÄ SUURISSA KAARISSA
5. kuunnellaan lasten kokemuksia yhdessä koetus ta sekä arvioidaan ja mietitään lisäkysymyksiä.
• Maja, pyhäkoulunohjaajan peruskurssi, Anita Ahtiainen, Lasten Keskus 2011.
Pulmun vinkit ovat kuin rakennustelineitä, jotka aut tavat hahmottamaan yhteisiä prosesseja. Ohjaaja voi näihin telineisiin tukeutuen poimia Päkän vinkeistä toimintoja ja tietoa lasten kanssa tutkittavaksi.
LAPSEN RAAMATTU JA MUITA KIRJOJA
Päkä ja Pulmu tuntevat: tunnetaitoharjoituksia.
4 Miten hyödynnän vinkkejä suunnittelussa?
PÄKÄ MUSISOIVATPULMU&
Tässä materiaalissa viitataan usein Lasten Keskuksen kustantamaan Lapsen raamattuun, jonka oletamme olevan niin pyhäkoulunohjaajien kuin seurakuntien työntekijöiden saatavilla. Lisäksi voi olla mukava, jos käytössä on esimerkiksi seuraavat kirjat:
Päkä ja Pulmu musisoivat: lauluja ja muuta musiikillista.
PÄKÄ HILJENTYVÄTPULMU&
3. ideoidaan lasten kanssa yhdessä se, miten työs tetään kiinnostavia asioita.
PÄKÄ LIIKKUVATPULMU&
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Monessa seurakunnassa kehitetään parhaillaan koko kasvatustoimintaa Polku-toimintamallia hyödyntäen. Tämän lehden vinkkeihin ikäkausimerkinnät on tehty Polun jaottelua mukaillen. Vinkit ovat siis täynnä 0–2-vuotiaiden lahjaa ja 3–5-vuotiaiden iloa. Isommille on vinkeissä vain yksi merkintä 6-v.–, joka pitää sisäl lään 6–8-vuotiaiden seikkailua, 9–1-vuotiaiden rohkeut ta ja 12–14-vuotiaiden vapautta. Polku-toimintamalliin pääset tutustumaan verkossa.
Pulmun vinkit mahdollistavat ilmiölähtöisen tutkimi sen pitkäkestoisena prosessina, jossa
Pulmu antaa vinkkejä säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä, kuten päivä- ja perhekerhoja ajatellen. Pulmun näkökul masta viikoittaisten vinkkien päivämäärillä ei ole merkitystä. Teemoja kannattaa valita lasten kiinnostuksen mukaan, kun samoja lapsia tapaa viikoittain tai useamminkin. Ohjaaja saa myös paremmin kuvan siitä, millaisten taitojen harjoittelemiseen eri lapsilla on tarvetta ja innostusta.
Vinkeistä pääsee kätevästi verkossa olevaan materiaaliin QR-koodien avulla. Useimpien älypuhelimien kamera toimii itsessään QR-koodin lukijana. Osoita siis kame rallasi lehdessä olevaa koodia ja puhelimesi näyttöön ilmestyy kuvake, josta pääset klikkaamaan eteenpäin verkossa olevaan sisältöön. Jos kamerasi ei toimi näin, voit ladata puhelimeesi erillisen maksuttoman QR-koo din lukijan. Voit myös tehdä itse QR-koodeja verkosta löytyvillä generaattoreilla. Näin saat perheille suunnat tuihin kirjeisiin liitettyä monipuolisempaa sisältöä.
PÄKÄ TUTUSTUVATPÄKÄTUNTEVATPULMU&&PULMU
Päkä ja Pulmu ihmettelevät: kerrontaa ja muita keinoja teemaan tutustumiseen.
Päkä ja Pulmu toimivat: leikkiä ja tehtäviä, joissa lapset pääse vät itse työstämään teemaa.
VINKIT JA LASTENKIRKKO
• Vauvamuskari
QR-KOODIEN KÄYTTÖ
• Lasten katekismus, Antti Siukonen, Harri Heikkinen, Lasten Keskus 2014.
• Laulutuuli
3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: nukketeatterinuket ja näyttämö edellisen ohjeen mukaan
Koko
Vinkkejä kysymisen ja keskustelun herättelyyn:
Nukketeatteri antaa lapselle monipuolisen tavan ilmaista itseään. Siinä yhdistyvät kuva taiteet, tarinankerronta, teatteri ja kädentaidot. Se antaa myös hiljaiselle lapselle turvallisen tavan osallistua. Roolin takaa on helpompi ilmaista itseään. Myös nukke tarjoaa esillä olemiseen etäännyttävän elementin.
Koristelkaa pahvilaatikosta ryhmäl lenne kysymyslaatikko. Tarjoudu kir jottamaan lasten kysymyksiä tai pyydä lapsia kirjoittamaan oma kysymys ja laittamaan kysymyslaatikkoon. Sopikaa, milloin laatikon kysymyksiä käsitellään. Lähdetäänkö niiden pohjalta päivän puuhiin vai katsotaanko aina toimin nan päätteeksi, mihin kysymyksiin on tänään löytynyt vastauksia ja mitä pitää jatkossa tutkia lisää.
Toinen näissä vinkeissä usein käytetty kerrontamenetelmä on pöytänukketeatteri, joka on aina lasten suosiossa ja johon kaikilla on käytössään materiaalit. Nuk keteatterissa mikä tahansa esine voi olla nukke. Se voi olla valmis käsinukke, uunikinnas tai vaikka haarukka. Esineet saadaan elä mään liikuttamalla. Voitte myös tehdä lasten kanssa piirtämällä pöytänuket, joita liikutetaan nii hin liimatulla tikulla, kuten tässä kuvassa.Nuken liikuttamista kutsutaan nukettamiseksi. Sen peruspe riaatteita on hengitys, nuken luonnollisen liikkeen etsiminen ja sen hallinta, maadoitus ja kat sekontakti. Hengityksessä nukke liikkuu hieman nukettajan oman hengityksen kautta. Liike lähtee nuken perusasennosta. Se on luonnollinen asento, jossa nuket
• luo turvallinen ilmapiiri lämpimällä läsnäololla
Valmistautuessasi ohjaamaan kosketuskertomusta, lue kertomus ja tutustu liikkeisiin etukäteen. Ohjaa osallistujia pyytämään lupa toisen koskettamiseen. Aloita ja lopeta kertomus laskemalla kämmenet hetkeksi paikoilleen. Etene rauhallisesti ja viipyile. Piirrä isosti ja koko tilaa hyödyntäen. Sovella ohjeita luovasti, mutta turvallisuus mielessä pitäen.
Forum-teatterissa osallistujat löytävät draaman avulla erilaisia tapoja toimia hankalissa tilanteissa. Näin saadaan työ kaluja oikean elämän haasteisiin.
Kysymyslaatikko
PÄKÄ TUNTEVATPULMU&
3–5-v., 6-v.–
täydentyy koko ajan. Tekin voitte osal listua sen tekemiseen lähettämällä toi mitukseen lasten kysymyksiä. Toivom me erityisesti äänitettyjä kysymyksiä, jotta kysyjän aito ääni tulisi kuuluviin. Otamme myös mielellämme vastaan lasten vastauksia ja pohdintoja kysy myksiin liittyen. Näin videoista saadaan entistäkin kiinnostavampia.
Pieni on Suurin -lehden numerosta 3/22 löydät Raamattua leikkien -osiosta kuvauksen kosketuskertomuksen toteu tuksesta Salon seurakunnassa.
Nukketeatteri
• jos ei juuri kysymisen hetkellä ehdi vastata, kiitä kysymyksestä ja kirjoita kysymys ylös ja kerro, koska asiasta voidaan keskustella
Viikon teemana olevan lapsen kysy myksen voi ottaa puheeksi ryhmässä kertomalla mitä joku lapsi on kysynyt. Anna lasten kertoa, mitä he ajattelevat kysymyksestä. Ovatko he itse mietti neet samaa asiaa ja mitä heidän mie lestään kysymykseen liittyy? Teemana olevasta kysymyksestä emme aina tiedä asiayhteyttä, jossa lapsi on kysymyk sen esittänyt. Onkin siis oleellista, että lapset saavat itse ilmaista, mitä kysymys heille tarkoittaa. Siitä pääsette etene mään juuri teidän ryhmässämme merki tykselliseen pohdintaan.
Lasten kysymykset
Viime vuosina on saatu kokemusta siitä, että perheissä otetaan mielellään vastaan pyhäkoulupostia lapsen omalla nimellä. Kutsun kirjepyhäkouluun voi lähettää kaikille seurakuntaan kuuluvil le lapsille ja kutsua muitakin mukaan esimerkiksi Facebookin yleisissä ryh missä. täperheisiinkäyttääkoululaisille.partiotettuomanriaalia,tarjoaaLastenkirkko.fi/seurakunnillevalmistakirjepyhäkoulumatejohonvoittelisätäseurakunnanviestin.PäkänpostitontarkoiallekouluikäisillejaTutkimusseikkailee-materiaalipienilleTerveisiäkotiin-sivuavoikirjepyhäkoulunlisäksikaikissamenevissäkirjeissä.Luetäälvinkkejähyväänkirjeeseen.
tuleminenKoskettaminenKosketuskerrontajakosketetuksionihmiselletärkeää
Forum-teatteriTUNTEVATJAPÄKÄPULMU
6-v.–
teatterina tarinan alun ongelmatilan teen kärjistymiseen asti. Tarina voi olla esimerkiksi tällainen: Nalle oli päiväko dissa. Hänen paras kaverinsa oli pupu. Ulkoilussa nalle halusi saman lelun kuin pupulla. Nalle yritti ottaa lelun kädestä ja samalla tönäisi pupun nurin. Pupu alkoi itkeä. Esitys keskeytetään tähän. Lapset saavat vuorotellen kokeilla nu keilla näytellen erilaisia tapoja toimia tilanteessa rakentavampien ratkaisujen löytämiseksi. Ohjaaja näyttelee toista hahmoa. Muista, että lasten ajatukset voivat yllättää ohjaajan. Kokeiluissa
Kysymyskortit
ja mahdollista ihan koko elämänkaaren ajan. Hellä, lämmin kosketus tuntuu useimmista hyvältä ja vahvistaa ihmisten välistä tunnesidettä. Kovakourainen kos ketus saa aikaan päinvastaisen reaktion. Kosketuskerronta on valittu tämän leh den vinkeissä keskeiseksi toteutustavaksi, koska se toimii yhtä hyvin niin 0–2-vuo tiaille kuin aikuisillekin. Jos haluat vin keissä olevien kertomusten lisäksi tehdä omia kertomuksia, seuraavista ajatuksista on apua suunnittelussa:
3–5-v., 6-v.–
Tutkimuspartio selvittää
Työskentelyssä ohjaaja esittää nukke
Tämän liitteen teemoina olevat las ten kysymykset voi tulostaa niin,lisäksiVinkeissäLastenkirkko.fi/seurakunnille-sivulta.kortteinaolevientyöskentelyehdotustenvoidaanvälilläkäsitelläkysymyksiäettäjokunostaapakastakysymyksen
yhteisetvuodenvinkit
• älä pelkää, ettet osaa vastata. Parasta onkin, että annat mallin siihen, miten asioita tutkitaan.
• huomioi kaikkien lasten kaikki kysymykset
Lisää kosketuskertomuksia on kirjoissa Aitlahti, Reinikainen, Piirrän sinuun tarinan, Lasten Keskus sekä Pol kuja rauhoittumiseen ja Uusia polkuja rauhoittumiseen. Voit tutustua ker tomuksiin Lastenkirkon YouTubessa, johon pääset oheisesta qr-koodista.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
• kysy ja ihmettele itse eli anna mallia
EräsIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUlapsionkysynyt
Lasten kysymyksiin perustuva videosarja ”Tutkimuspartio selvittää”
ja sitten yhdessä mietitään, miten sitä voi si tutkia. Voitte käyttää tyhjiä puhekupia sekä uusien kysymysten muotoiluun että vastauksiin. Jos teette itse vastauskortteja, voitte välillä leikkiä hassunkurisia kysy myksiä ja vastauksia eli lukea satunnaiseen kysymykseen satunnaisen vastauksen. Hassuttelun jälkeen voi miettiä, miten kysymykset ja vastaukset sopivat tai eivät sopineet yhteen.
6 7Koko vuoden yhteiset vinkit Koko vuoden yhteiset vinkit YHTEISET YHTEISET
taivaaseen?Pääseeköeläimet
tajan ei tarvitse jännittää käsiään. Nukke on tällöin alkutilanteessa, josta lähdetään kokeilemaan liikkumista.Nukkealiikuttaessa mietitään, missä maanpinta on. Nukke liik kuu maan pinnalla, ellei kyse ole kalasta tai linnusta. Nuken kat sekontakti yleisöön luo yhteyden katsojan ja nuken välillä. Katsetta voi harjoitella pyytämällä jotakuta istumaan yleisöön ja kertomaan, kun nukke katsoo häntä.
Perusta kirjepyhäkoulu ja laita terveisiä kotiin
Olemme perustaneet tämän liitteen sisällön ihan oikeiden lasten ihan oikeisiin kysymyksiin. Tämä ei kuitenkaan riitä siihen, että toiminta olisi lapsilähtöistä sinun omassa ryhmässäsi. Pyrimme siihen, että jokai sen lapsen omat kysymykset tulevat kuulluiksi ja hän saa mahdollisuuden tutkien ja keskustellen selvittää asioita. Siksi tärkein vinkkimme on haastaa kaikki kuule maan ja ottamaan lasten kysymykset vakavasti.
3–5-v., 6-v.–
Kosketuskertomusta valmistaessasi tutustu huolellisesti raamatunkerto mukseen. Mieti, mikä sen erityinen viesti on lapselle. Mieti, millainen kosketus symboloi ja dramatisoi ker tomusta, mutta on samalla miellyt tävää. Tee lauseista lyhyitä ja selkeitä. Suunnittele kosketus vain niihin kohtiin kehoa, joihin koskettaminen on ihmisille yleisesti mieluista: selkä, käsivarret, päälaki.
3–5-v., 6-v.–
Kaverisopimus
Tarvikkeet: lahjapaperia tai pusseja, teippiä, lahjanarua
Kukin osallistuja saa leikata itse tai avustajan kanssa huopakankaasta ympyrän. Sen pitää olla niin iso, että sen voi kuroa pussiksi reunaan pujotettavasta nauhasta. Pussi on oma, mutta sitä käy tetään koko toimintakauden yhteisissä hetkissä. Myös ohjaajat tarvitsevat omat aarrepussit.Tutustumisessa aarrepussukan avulla voi kertoa itsestä. Jokainen levittää pus sin auki liinaksi eteensä ja tuo sen päälle tilasta jonkin itseä kuvaavan tai kiinnos tavanPussiaesineen.hyödynnetään myös kerron nassa monissa vinkeissä. Joskus ryhmä läisten aarrepusseista voi tehdä piirin tai polun tai niillä merkitä oman lempipai kan tilasta. Ohjaaja voi laittaa pussei hin löydettäväksi yllätyksiä. Pussit voi ripustaa Elämänpuuhun, joka esitellään Päkä ja Pulmu taiteilevat -osiossa sivulla 12. Kunkin jakson yhteisissä vinkeissä on ideoita, mitä esineitä aarrepussukkaan laitetaan ja miten niillä leikitään. Kau den lopussa pussin saa mukaan kotiin.
Tunnekorteista voi tehdä muistipelin kopioimalla niistä kahdet kappaleet. Muistipeliä pelataan niin, että kortit le vitetään ryhmän keskelle. Kukin osallis tuja saa vuorollaan kääntää kaksi kuvaa. Jos kääntää kaksi samanlaista kuvaa, saa kuvat itselleen. Lopussa eniten pareja saanut on Korteistavoittaja.saalasten käsissä kestä vämmät, jos pyöreäksi leikatut kuvat kiinnitetäänkin vauvanruokapurkin kannen sisäpuolelle.
PÄKÄ TUTUSTUVATPULMU&
Päkän tunnekortit
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Ohjaaja nimeää jokaiselle lapselle jonku ryhmästä kyseisen tapaamisker ran erityiseksi ystäväksi. Se voi tapahtua joko kuiskaamalla nimen tai näyttämällä valokuvan tai isommille antamalla ni men lapulla. Lapset saavat lahjapaperin, teippiä ja nauhaa tai vaihtoehtoisesti lah japussin. Tehtävänä on valita joku tilassa oleva lelu ja paketoida se tälle kaverille tämän päivän käytössä olevaksi lahjaksi. Tehtävässä harjoitellaan huomioimaan, mistä ryhmään kuuluvat pitävät ja an tamaan juuri sellaista, mitä toinen pitää mieluisena. Tehtävässä harjoitellaan myös kohteliasta lahjan vastaanottamis ta. Kiitos on tässä tärkeä sana.
Tarvikkeet: sopimuspaperi ja allekirjoitustarvikkeet Jutelkaa yhdessä, mikä olisi mukavin ta, mitä tässä ryhmässä voisi tapahtua. Voitte kirjoittaa hyvät asiat esim. pah vista leikattuihin hedelmiin ja ripustaa hedelmät tilassa olevaan Elämänpuu hun. Pohtimisen apuna voivat toimia kysymykset: Mistä leikeistä pidämme? Mikä saa sinut tuntemaan olosi turval liseksi täällä? Miten toivot, että sinut
Aikuisille: Ryhmätoiminnan mukavuu teen vaikuttavat turvallisuus ja enna koitavuus. Säännöt ovat sujuvuuden ra kentamisen peruskeino. Pienten lasten kanssa sääntöjen kirjoittamisen sijaan kannattaa käyttää kuvia. Tärkeää on huomioida, että lapset vasta harjoitte levat yhdessä toimimista ja on ihan ok, että yhdessä sovituista toimintatavoista pitää välillä muistuttaa. Toisaalta lapset voivat olla hyvin tarkkoja säännöistä ja ahdistua siitä, osaavatko varmasti nou dattaa sääntöjä.
PÄKÄ JA AarrepussukkaTUTUSTUVATPULMU
Päkän tunnekorttimuistipeli
Nimipiiri ja liike 0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Asetutaan piiriin. Jokainen kertoo vuo rollaan oman nimensä ja näyttää minkä tahansa liikkeen. Toiset toistavat sekä nimen että liikkeen. Vauvoilla voi olla yhteinen liike oman aikuisen kanssa.
Liikennevalo-tanssi on hyvä lämmitte ly tälle työskentelylle. Sen jälkeen ase tutaan piiriin ja laitetaan piirin keskelle vihreä, keltainen ja punainen pahvikiek ko. Anna jokaiselle lapselle yksi kuva, jossa on joko mukava tai kielletty teke minen. Pyydä lapsia miettimään, onko kuvan esittämä asia vihreä = mukava tekeminen, keltainen = harkintaa vaa tiva tekeminen vai punainen = kielletty tekeminen ja viemään kuva sen värin viereen, mihin se omasta mielestä sopii. Tutkikaa kuvia ja keskustelkaa, millaiset asiat ovat omassa ryhmässä toivottavia ja mitkä kiellettyjä. Kerro, että säännöt ovat lauseita, jotka kertovat, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Pyydä lapsia muo toilemaan sääntöjä ja kirjaa ne ylös. Päättäkää, mitkä säännöistä kirjoitetaan vihreälle, keltaiselle ja punaiselle pah ville. Laittakaa säännöt liikennevaloiksi ryhmän seinälle.
3–5-v., 6-v.–
Leikkilahjan antaminen ja saaminen
han on nimenomaan tarkoitus löytää erilaisia tilanteenkulkuja. Ratkaisu ei välttämättä selviä ensimmäisellä tai edes kolmannella kerralla. Kun on kokeil tu erilaisia ratkaisuja ja mahdollisesti löydetty riittävän rakentava tapa selvitä tilanteesta, kiitetään osallistujia ja lope tetaan työskentely.
Tarvikkeet: vihreä, keltainen ja punainen pahvikiekko; valokuvia erilaisista ryhmätoiminnan tilanteista – kuvia voi tulostaa tähän tarkoitukseen esim. Papunetin kuvapankista; kyniä ja paperia
3–5-v., 6-v.–
Tunteiden tunnistaminen on perusta niin mielenterveydelle kuin moraalille. Omien tunteiden tunnistaminen auttaa hakeutumaan hyvän luo ja välttämään pahaa. Toisten tunteiden tunnistami nen auttaa eläytymään toisen kokemuk seen ja toimimaan oikein. Tunnekortte ja käyttämällä voi harjoitella tunteiden tunnistamista, sanoittamista ja ilmai semista. Voit ladata Päkän tunnekortit Lastenkirkko.fi-sivustolta tai kopioida ne tämän lehden takakannesta.
Ajatus liikennevaloista on ymmärrettä vä myös ryhmätoiminnassa. On paljon mukavia vihreitä asioita, joita saa tehdä. Keltaiset asiat ovat sellaisia, joista ei ole ihan varma ja joita pitää varoa ja odottaa, että yhdessä ratkaistaan, miten mennään eteenpäin. Punainen on sel keä seis. Liikennevalotanssissa harjoi tellaan värien merkitystä. Kun ohjaaja näyttää vihreää kylttiä, saa liikkua haluamallaan tavalla tilassa musiikin mukana. Kun ohjaaja näyttää keltaista, saa liikkua vain paikoillaan. Kun oh jaaja näyttää punaista, pitää olla aivan hiljaa paikoillaan ja näyttää kädellä SEIS-merkkiä.
8 Koko vuoden yhteiset vinkit 9Koko vuoden yhteiset vinkit YHTEISET YHTEISET
Leikkikaverin löytäminen 3–5-v., 6-v
Tehtävä kannattaa toistaa useita
Tutkimuspartio seikkailee –uusi Tutustukaan,alkaa miten Tutkimuspartiolaiset onnistuivat saamaan kavereita uuden alkaessa. Tutkimuspartion selvi tyksen mukaan: 1. toiset kiinnostuvat sinusta, kun teet jotakin ja otat toiset mukaan; 2. on hienoa tulla huomatuk si, ja tervehtiminen on ystävyyden alku; 3. auttamalla kerrot, että haluat toiselle hyvää, mikä rakentaa ystävyyttä.
3–5-v., 6-v.–
Ryhmän liikennevaloinsäännöt
Lapsia voi auttaa löytämään leik kikavereita ja leikkimään useampien lasten kanssa muodostamalla ryhmiä vaihtelevasti. Ryhmän voi muodostaa vaikkapa vaatteissa olevien värien perus teella. Joskus ryhmään kuuluvat voivat sokkona nostaa pussista joukkuenauhan ja muodostaa ryhmän niiden kanssa, joissa on samanlainen nauha. Joskus on paikallaan nimetä joukkueenjoh taja, joka saa kutsua leikkiporukkaan kaksi muuta osallistujaa. On tärkeää, että jokainen saa vuoden mittaan olla joukkueenjohtajana.
3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: huopakangasta, saksia, rei’ittäjä, narua/lankaa
pyydetään mukaan leikkiin? Mikä auttaa sinua ottamaan toisen leikkiin mukaan? Miten sinun mielestäsi pitää toimia, jos joku toimii väärin? Mitkä ovat hyviä tapoja selvittää riitoja? Mikä on hauskaa?Kirjaaylös asiat, joita lapset toivo vat tältä ryhmältä. Painakaa esim. oma sormenjälki tai kirjoittakaa oma nimi sopimukseen sen merkiksi, että haluaa olla mukana toteuttamassa tällaisia hyviä asioita ryhmässä. Kerratkaa asioita varsinkin ryhmän ensimmäisillä tapaamiskerroilla.
kertoja vuoden mittaan mieluiten niin, että jokainen antaa kerran lahjan kaikil le muille ryhmäläisille. Miettikää, miltä tuntuu lahjan antaminen ja saaminen.
Liikennevalotanssi 3–5-v., 6-v.–
Tarvikkeet: lapsille mieluista musiikkia, kuten KM3-äänitteeltä Monsteriauto tai Pär pär pärinää; vihreä, keltainen ja punainen pahvikiekko
Jumalan Henki auttaa meitä, soitetaan kädet nousten alhaalta ylös
Valitaan jokin tempoltaan nopea ja rytmikäs musiikki siivousmusiikiksi. Lasta varoitetaan leikkien loppumises ta hyvissä ajoin. Kun on aika korjata leikit pois ja laittaa tavarat paikoilleen, musiikki alkaa soida. Musiikkia soite taan, kunnes paikat ovat kunnossa. Kun musiikki loppuu, siirrytään seuraa vaan toimintaan kerhon oman rytmin mukaisesti.
PÄKÄ MUSISOIVATPULMU&
PÄKÄ LIIKKUVATPULMU&
Mitä tehdään? KM1 s. 25
Liikkuva varhaiskasvatus
Siivousmusiikki
LiikuntavälinepakkiLIIKKUVATJAPÄKÄPULMU
kehorytmi: taputetaan nopeasti polviin Paimenet rientävät tallille, soitetaan nopeasti rumpukalvolla ”kipittäen” Jeesus lapsen löytäen. silitetään rummun kalvoa
Kevät, triangelit ja kulkuset
Teksti: Jani Suurnäkki
Pieni päivänkukka, kerrohan LV161
kehorytmi: 4 x taputuksen vasenta kättä pitkin, 4 x taputukset oikeaa kättä pitkin Auringon säteet keväällä, hiljaista soittoa kipittää pitkän luontoa. nopeaa soittoa
Kokoa ryhmän käyttöön liikunta välinepakki. Se voi sisältää pääasiassa itsetehtyjä välineitä. Sisällöksi sopivat mm. narut, köydet, sanomalehtimailat ja pallot; maalatut maitopurkit kanssa.tavälinepakinyhteisistävinkeistävänliikuntahyrrä,tolpiksi/labyrinteiksi/keilaradaksimaalisekäjonkaohjeenlöydätHyelämänkysymys-jaksonyhteisistäsivultaxx.Löydäterijaksojenvinkeistälisääideoitaliikunkäyttöönyhdessälasten
Soitinloru vuodenajoista
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Tuuli LV41.
Kesällä polkimet vatkaavat soitetaan marakasseja vatkaus liikkeellä iloa meille jauhavat.
kehorytmi: taputetaan rytmiä kehoon päästä varpaisiin ja takaisin Herättää uniset torkkujat, soitetaan kädet ylhäällä uutta elämää kurkkaamaan.
kehorytmi: pyöritetään käsiä, toisella rivillä taputetaan käsiä
kehorytmi:marakassitrummutetaan jaloilla rytmi Kesällä jalka polskahtaa, marakassien soittoa lorun tahdissa yhdessä vettä kun aurataan.
Aivan uusi Lasten virsi julkaistaan lapsen oikeuksien päivänä 20.11. 2022. Näiden vinkkien tekovaiheessa emme vielä tiedä laulujen numeroita, mut ta kirjan ilmestyessä sieltä kannattaa etsiä ainakin Kysymys-niminen uusi laulu, sekä Pieni orava, jonka sanat ovat 8-vuotiaan Vilja Sihvosen käsialaa.
Lorua voi rytmittää soittimilla tai kehorytmeillä. Mikäli on mahdollista käyttää bassopaloja, voi niillä soittaa har moniaa lorulle.
Syksy – putkipenaalit, puu-agogot, quirot
3–5-v., 6-v.–
Talvella varikset naurahtaa, soitetaan rumpua kämmenellä keskelle kalvoa pipot kun mäessä vilahtaa.
kehorytmi: taputukset kehoon varpaista olkapäille Väreillä luonto koristuu, soitetaan nopeasti suihin marjat kulkeutuu. pompahteleva soitto
kehorytmi: 2 x taputetaan oikealla kädellä vasem paan olkapäähän, 2 x vasemmalla kädellä oikeaan olkapäähän, 2. rivillä taputetaan käsiä alhaalta ylös Kyyhky ja liekki kuvat on meillä, marakasseilla soite taan tehden kädellä kaarta
kehorytmi: 2 x rintaan kummallakin kädellä tai vuorokäsin, 2 x taputus reisiin Sienten lakit ponnahtaa, koputellaan soittimiin maasta ylös kurkottaa.
kehorytmi: taputukset käsiin nostaen käsiä ylös Iloa meille julistaa, triangelien ja kulkusten soittamista Jeesus kanssamme elää saa.
KyselyMUSISOIVATJAPÄKÄPULMUjaihmettelylauluja
kehorytmi: silitetään rytmikkäästi käsivarsia, halaus itselle Enkelin siiven hipaisu, quiron rapsutus ja muut vuo leva soittoliike taivaan Isän suojelus.
Millaista oli? KM3 s. 97
11Koko vuoden yhteiset vinkit10 Koko vuoden yhteiset vinkit YHTEISET YHTEISET
3–5-v., 6-v.–
Ken on luonut kukkasen LV157
Talvi –kehorytmi:rummuttaputetaan polviin
kehorytmi: taputetaan polviin vaihtaen puolia, kädet ristikkäin Sukset ja luistimet ilahtuu, soitetaan rumpua sormenpäillä kaapista kun ne ilmaantuu.
Uusi Lasten virsi tulee!
Tarvikkeet: rytmisoittimia: rummut, bassopalat, triangeli, kulkuset, marakassit, putkipenaalit, puu-agogot, quirot
Nyt perustetaan rytmiryhmä! Loru on jaettu neljään osaan vuodenaikojen mukaan. Jokaisessa osassa on kaksi vuo denaikaan liittyvää säkeistöä ja yksi kirk kovuoden juhlaan liittyvä säkeistö. Kahta ensimmäistä voi lorutella milloin tahansa ja kolmatta juhlan ollessa ajankohtainen.
Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on valtakunnallinen liikkumis- ja hyvin vointiohjelma, jonka tavoitteena on mahdollistaa kaikille lapselle mahdol lisuus hyvinvoinnin ja terveyden kan nalta riittävään päivittäiseen liikuntaan. Ohjelma auttaa rakentamaan liikunnal lisen ympäristön varhaiskasvatussuun nitelman mukaisesti. Myös seurakun nan varhaiskasvatuksen ryhmät voivat ilmoittautua mukaan ohjelmaan ja hyötyä kehittämistyöstä verkostossa. Ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa koordinoi Likes. Mukaan pääsee Liikkuvavarhais kasvatus.fi-sivuston kautta. Siellä on tarjolla vinkkejä, joita voi hyödyntää ilman eri ilmoittautumistakin.
Siirrytään liikkuen 3–5-v., 6-v.–
Kesä –
Miettikää lasten kanssa yhdessä, mi ten erilaisissa siirtymisissä voisi liikkua hauskasti. Esimerkiksi piiriin mennään pienin askelin ja syömään suurin aske lin. Eteiseen siirrytään pupun loikilla ja kirkkoon kiemurrellen. Mihin uskaltai sitte kulkea takaperin?
Tässä on meitä. heiluttele oikean käden sormia Tässäkin on meitä. heiluttele vasemman käden sormia meKerhossa/pyhiksessä/kirkossakohtaamme, laita sormenpäät yhteen moikkaamme sormet kumartavat toisen käden sormille ja halaamme. sormet ristiin Kiitos, Isä Jumala, Sinä olet mukana! kädet ristissä Aamen.
Elämänpuu 0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Tekstit: Miia MinimediksissäRaninenvoidaan hyödyntää LV66, Sydämeni on levollinen. Säv. ja san. Ilona Nyman.
[I] Ihmetyksiä isoja, [K] kysymyksiä kummia, [S] Salaisuuksia suuria, [I] ihmettelen innolla.
silti lepään sylissä silittele hartioita tallella ja turvassa! ja alas käsivarsia.
Minun sydämeni kädet sydämen päälle on levollinen silitetään reisiä Minun mieleni kädet ohimoille on tyyni silitetään käsivarsia
Liikkeet: Marjukka Luoma ja Miia Raninen
Kaikki aamun ajatukset, silitä päätä kaikki päivän pähkäilyt, piirrä sormella kysymysmerkki kaikki illan ihmetykset naputtele sormilla selkään Suuremman suojaan silittelen, silitä päästäkämmenelläalaselkään
Näyttäkää koko sana tai tehkää yhdessä sovittu liike: Kiitos, olet kuulolla! Aamen.
3–5-v., 6-v.–
Keksikää kiva tapa tehdä keholla, sormilla, legoista tai muusta tarjolla olevasta materiaalista M, I, K, S, I. Näyttäkää kirjain kerrallaan ja rukoilkaa näin tai itse keksityin sanoin:
3–5-v., 6-v.–
Ryhmän omaan liinaan täydennetään piirtämällä kuvia eri juhlien aikaan. En simmäisellä käyttökerralla voitte esim. kirjoittaa jokaisen ryhmäläisen nimet liinaan tai piirtää jokaisen käden ääri viivat. Liinan avulla voidaan virittäytyä erityisiin juhla-aikoihin tai muistella menneitä juhlia.
[M] Moikka Jumala!
Tarvikkeet: valkoista liinaksi sopivaa kangasta, kangastusseja
Minimedis on perheen pienimmille tarkoitettu, yhden teeman tai sanan ympärille keskittyvä lyhyt meditaatiohetki. Minimediksissä voi soveltaen hyödyntää esimerkiksi Lönnebon rukoushelmiä, sylissä pidettäviä, siliteltäviä pehmoja tai vaikka käsien välissä puristeltavia palloja. Mitä tahansa, joka sopii tee maan ja/tai auttaa rauhoittumaan.
Teksti: SaarinenAnnukka
Taivaan taputtelen.talteen taputtele kämmenellä selkää Kaikkea en ymmärrä, piirrä kysymysmerkkikämmenellä
Johdannon jälkeen ryhmä ohjataan ottamaan mukava asento, sulkemaan silmät ja rentoutumaan, minkä jälkeen ohjaaja lukee lyhyen meditaatiotekstin. Valmiita tekstejä löytyy Päkä ja Pulmu ihmettelevät -osioista.
Pisteytyspallot arviointiin 3–5-v., 6–8-v. Leikataan kartongista 3–5 ympyrää kullekin lapselle: pienemmille 3, isom mille 5. Kirjoitetaan niihin numerot 1, 2, 3 tai 1, 2, 3, 4, 5 ja koristellaan ne las ten valitsemalla tavalla. Lapsia autetaan tarpeen mukaan eri vaiheissa.
jakson lopussa ja samalla muistellaan yhdessäRyhmässämennyttä.voisyntyä omia ideoita puun tuottamista “hedelmistä”. Aina kannattaa tarttua ensisijaisesti lasten omiin ideoihin ja ottaa valmiit vinkit käyttöön vasta, jos muita ideoita ei ole syntynyt. Lapset voivat itse antaa nimiä kullekin “sadolle”, jonka puu tuottaa. Sama puu voi kuvastaa vuodenaikoja ja olla kuin kastepuu, johon ripustetaan osallistujien nimet. Puu voi toimia joulukalenterina tai siihen voi ripustaa villasukkia. Päkä ja Pulmu tutustuvat -osiossa kuvaillut aarrepussukat voi säilyttää puun Elämänpuuoksilla.onsaanut nimensä Ilmestyskirjan 22. luvusta, jossa kuvataan taivaan valtaistuimet, virta ja elämän puu, joka antaa joka kuukausi uusia hedelmiä ja jonka lehdet ovat olemassa kansojen tervehtymiseksi. Elämän puu-symboli tuo toivoa tulevasta rauhan valtakunnasta, joka on kuitenkin läsnä jo täällä meidän keskellämme. Tätä teemaa voi käsitellä esim. pyhäinpäivän tienoilla. Kertomus antaa syvyyttä kaikkeen ryh mässä toteutettavaan.
Rukous silitetään kaverin selkään.
Rauhoitan jalat. sivele jalkoja Rauhoitan kädet. sivele käsiä Rauhoitan mielen. sivele ohimoa Kuulen rukouksen kielen. risti kädet
M–I–K–S–I-kirjainrukous 3–5-v., 6-v.–
Lapset saavat arvioida kunkin ko koontumisen työskentelyjä näiden pal lojen avulla: montako pistettä he anta vat päivän touhuille? Yhdessä voidaan päättää, arvioidaanko koko tapaamista vai yksittäistä työskentelyä.
Herätän jalat. taputtele jalkoja Herätän kädet. taputtele käsiä Herätän mielen. taputtele päätä Tässä olen Jumala! nosta kädet ilmaan
Elämänpuun on tarkoitus olla tilassa koko toimintakauden kokoamassa kaikkea tapahtuvaa. Puu voi olla tilaan tuotu puunrunko. Toteutustapa voi toki vaihdella tarjolla olevan tilan ja materiaalin mukaan. Samassa tilassa toimivilla ryhmillä voi olla yhteinen tai oma puunsa. Puu voi toimia arvioinnin apuna niin, että puu riisutaan jokaisen
TässäHILJENTYVÄTJAPÄKÄPULMUonmeitä
-rukous
Minimediksiä voi toteuttaa usealla peräkkäisellä kokoontu miskerralla ja niihin voi johdattaa seuraavasti kaikulorun avulla:
PÄKÄ HILJENTYVÄTPULMU&
Minimedis
Kunkin jakson lopulla voidaan arvi ointiin käyttää pitempi aika, muistella kaikkea tapahtunutta ja antaa pisteitä eri toiminnoille. Isompien lasten kanssa voidaan laskea osallistujien antamat pisteet yhteen ja katsoa, nouseeko jokin tapahtuma, toiminto tai vaikkapa laulu ylitse muiden – jakson voittajaksi.
Mielenrauharukous
12 13Koko vuoden yhteiset vinkit Koko vuoden yhteiset vinkit YHTEISET YHTEISET
Teksti: Annukka Saarinen
Minimediksen voi päättää seuraavasti:
JuhlaliinaTAITEILEVATJAPÄKÄPULMU
PÄKÄ TAITEILEVATPULMU&
AamujumppaLIIKKUVATJAPÄKÄPULMU
Liikkeet: Taina Karvonen
Pikku enkeli piilosta kurkistaa, KM3
Lue Elämänpuun ohje vuoden yhteisis tä vinkeistä s. 12 ja rakentakaa haluamal lanne tavalla ryhmälle oma puun runko. Havainnoikaa pihan puita: minkä värisiä lehdet ovat? Onko puissa lintuja, eläimiä, entä hedelmiä? Muuttakaa puuta syksyn edetessä, kun lehdet kellastuvat ja muut tolinnutkin lähtevät pitkälle matkalle.
Syksyn edetessä askarrellaan puun ok sille omenat. Leikataan omena puoliksi. Puolikas omena toimii leimasimena. Maalataan puolikas omena sisäpuolelta ja painetaan omenan kuvia kartongille. Kuvat leikataan irti omenan muotoa mukaillen ja kiinnitetään värin kuivu misen jälkeen ryhmän puuhun.
Minulla on nimi oma, se on aivan mahtava! Minä olen oma nimi.
2-v., 3–5-v., 6-v.–
Auringonkukka
Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen tehdään ristinmerkki
Esimerkkejä liikkeistä: istutaan lattialla jalat suorana ja taputellaan koko keho läpi, jalat, kädet, vatsa, pää, varpaat silitellään nenällä polvia istutaan lattialla ja laitetaan jalka pohjat yhteen vastakkain, heilutel laan polvia kuin linnun siipiä ollaan kyykyssä, pomputellaan ta kapuolta rytmitellen samalla sanoja “Pomppivat varpaatkokeillaan,silläaurinkovenyttely,perunat/puolukat”omenat/porkkanat/jossatehdäänkäsuuriaurinkosaadaankotaivutettuasuuhun
2-v., 3–5-v., 6-v.–
Kokoontumisen päätteeksi istutaan lattialle piiriin jalat suorina keskustaan. Käydään yhdessä läpi, mitä tänään on tehty. Kierroksen jälkeen otetaan käsistä kiinni. Kellahdetaan lattialle makaamaan, nostetaan jalat kattoon ja heilutellaan varpaita. Sanotaan yhteen ääneen N-Y-T NYT, jonka jälkeen yri tetään nousta ylös seisomaan koko ajan käsistä kiinni pitäen koskematta käsillä lattiaan. – Kiitos tästä päivästä!
Opetellaan nimiä nimilorun avulla. Lorutelkaa yhteen ääneen, kunnes loru on tullut tutuksi. Kun loru on opittu, jokainen voi rytmitellä taputtamalla oman nimen ja muut toistavat.
TUTUSTUVATPÄKÄTUNTEVATPULMU&&PULMU
Tutustutaan kirjaimiin
Tarvikkeet: tunnekortit
PÄKÄ MUSISOIVATPULMU&
Tehdään puuhun lintuja. Piirrä karton kiin lapsen käden ääriviivat ja leikkaa piir ros irti. Kämmenosa toimii linnun päänä. Sormet osoittavat alaspäin ja kuvaavat linnun höyheniä. Leikataan kartongista linnulle nokka ja korvat ja liimataan ne paikoilleen. Viimeistellään linnut liimaa malla silmät ja höyhenet. Otetaan linnun malliksi lapsen oma käsi, ja näin jokainen lapsi tulee näkyväksi ryhmän puuhun.
PÄKÄ JA PULMU TUTUSTUVAT
Rytmitellään nimiä taputtamalla tyyliin “A niin kuin Amanda” samalla, kun katsotaan, ketkä ovat paikalla. Viimeisen tavun kohdalla nostetaan kädet ilmaan.
Anna sivu lapsille kotona omien aikuis ten kanssa täytettäväksi. Muista kertoa, että sivuille täytetyt tiedot julkaistaan ryhmän yhteisessä ystäväkirjassa. Sopi kaa, milloin sivu tuodaan takaisin. Täy dennetyt monistetaan, kootaan yhteen ja jokainen ryhmäläinen saa ystäväkir jan itselleen.
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: eri värisiä kartonkeja, kyniä, sakset, höyheniä, askartelusilmiä, omena, sormiväriä (punainen, keltainen ja vihreä), vaaleaa kartonkia.
Syyskauden aloitus: kysymyksiäelämisenYhdessä
Tunnepantomiimi
·
Nimirytmit
Tulosta ryhmän käyttöön myös Päkän tunnekortit ja asette le ne leveälle alustalle, esim tarjottimelle valmiiksi. Sisään tulles sa jokainen saa valita oman kortin kuvaamaan päivän tunnelmia ja kiinnittää sen oman nimen/kuvan alle.
Pyhäpäivän rukous Pyhäpäivä on hyvä päivä, taputetaan käsiä yhteen päivä siunauksen. viedään kädet siunaavaan eleeseen Lepo anna, laitetaan kädet vastakkain tyynyksi posken alle ilo anna tehdään käsillä laaja ympyrä; ilon aurinkoja voimaa rukouksen. viedään kädet ristiin Aamen.
Teksti: Miia Raninen
Herran siunaus liikkein Herra, siunaa meitä siunaava ele, kädet sivuilla ja varjele meitä. kyynärvarret “kehdoksi” vatsan eteen Herra, kirkasta kasvosi meille laaja ympyrä molemmilla käsillä, “aurinko” ja ole meille armollinen. kyynärvarret ristiin rinnan päälle Herra, käännä kasvosi vasen käsi oikealleavoinkohtisuorastikyynärvarrestaylös,kämmen“katsoo”
3–5-v., 6-v.–
PÄKÄ LIIKKUVATPULMU&
PÄKÄ TAITEILEVATPULMU&
JaksonMUSISOIVATJAPÄKÄPULMUlauluvinkit
PÄKÄ
ElämänpuuTAITEILEVATJAPÄKÄPULMU
Ryhmän alkaessa otetaan ryhmäläisistä kuvat, tulostetaan ja laminoidaan ne. Laitetaan kuvat ja nimet ryhmän omalle taululle näkyviin. Näin voidaan aina kerhossa tarkistaa, ketkä ovat paikalla. Jos samassa tilassa on muuta toimintaa kuin tämä lapsiryhmä, nimi- ja kuvataulu on hyvä laittaa pois näkyviltä muiden toiminnan ajaksi.
meidän puoleemme oikea käsi vasemmalleavoinkohtisuorastikyynärvarrestaylös,kämmen“katsoo”
2-v., 3–5-v., 6-v.–Kehittäkää yhdessä ryhmän oma aamujumppa. Jokainen ryhmäläinen saa keksiä yhden jumppaliikkeen, jonka muut toistavat. Voitte soveltaen hyö dyntää sopivia välineitä myös liikunta välinepakista, joka löytyy koko vuoden yhteiset vinkit -osiosta s. 10.
3–5-v.
14 15Syyskauden aloitus Syyskauden aloitus PÄKÄ PÄKÄ
ja anna meille sinun rauhasi. vie kädet rukousasentoonyhteenrintalastanpäälle
Ystäväkirja 3–5-v., 6-v.–Valmistele osallistujille täydennettävä oma sivu, jossa on esim. seuraavat tehtävät: Piirrä oma kuva: MissäNimi: kuussa synttärit: MitäLempikirja:Lempiväri:tykkää leikkiä: Kivoin ulkoleikki/mitä tykkää tehdä LapsetLempiruoka:ulkona:voivatmyös itse miettiä kysymyksiä ystäväkir jaan: Mitä minä haluan tietää kaverista?
Millä mielellä tulit tänään? 0–2-v., 3–5-v.
· Otetaan laakeaan astiaan hiekkaa ja harjoitellaan kirjaimia hiek kaan piirtämällä. Opetellaan, millä kirjaimella kunkin ryhmäläi sen nimi Muotoillaanalkaa.naruista erilaisia kirjaimia.
Kiva kun oot täällä, KM1, s17. Minä olen tässä, KM3 s.11. Tähtiheijastin, KM3 s. 66. Katso laulun video QR-koodista.
Levitetään tunnekortit piirin keskelle. Valitaan sieltä vuoron perään kortti ja tehdään yhdessä kortin kuvaama ilme. Lopuksi jokainen saa miettiä, millä mielellä kukin tuli tänään ryhmään ja mennä vuorollaan piirin keskelle esittämään oman tunteen sa. Kaikki tunteet ovat sallittuja!
Musiikkivideolta voit löytää kivoja ideoita, mihin kaikkeen heijastimia voi lasten kanssa käyttää.
Jakson yhteiset vinkit
PÄKÄ JA PULMU TUNTEVAT
Mikä on sun kirjain?
Katso “soitinloru vuodenajoista” vuoden yhteisistä vinkeistä s. 11.
Teksti: Taina Karvonen
· Piirretään kirjaimia sormella toisten selkään. Muodostetaan omasta kehosta/asetellaan kaverin keho nimen alkukirjaimen muotoon.
Heijastin, KM3.
Rastirataa voi soveltaen hyödyntää pyhäkoulussa, päiväkerhossa, perheker hossa, perhetapahtumassa ja koulu laisten kesäkerhossa niin, että pienim mät kulkevat radan yhdessä aikuisten kanssa.
Milloin7.8.ollaanperillä?
Rakas Jumala, siunaa meidän kätemme, silittele käsiä jotta tekisimme niillä hyvää.
Ota ryhmän ja yksittäisten lasten ha vainnointia varten käyttöön päiväkirja, johon voit kirjoittaa muistiin lasten kiin nostuksen kohteita, ideoita ja toiveita.
Teksti: Saarn. 3:1–6.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Kerhokauden alkaessa lapset tutustuvat toisiinsa ja ryhmät muodostuvat. Päkän ja Pulmun vinkeistä löydät useita ideoita tu tustumiseen ja ryhmäytymiseen. Ryhmän ystäväkirja ja ryhmän oma kirja, johon kerätään tärkeitä kerhon loruja, rukouk sia, sadutetaan tarinoita ja kirjoitetaan kerhon tapahtumista, toimivat erityisen hyvin säännöllisesti kokoontuvan ryhmän toiminnaksi. Kirjat voidaan myös yhdessä kuvittaa tai täyttää valokuvilla.
2. Kesämuisto: Mitä sinä tykkäsit tehdä kesällä? Esittäkää vuorotel len eleillä, ilman sanoja, mitä tyk käsit kesällä tehdä. Muut arvaavat ja toistavat yhdessä saman. Mitä eläimiä olet kesällä nähnyt? Matki kaa niiden liikkumista ja ääniä.
Tähän rukoukseen voi liittää kosketuksen. Tämän rukouksen voi vanhempi rukoilla lapsen kanssa koskettaen. Isommat lapset voivat myös itse koskettaaa itseään tai kaveria.
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
1. Startti: Tervetuloa syyskauden startti -rastiradalle. Kesäloma on jäämässä taakse ja jotain uutta on edessä. Kaikella on määrähetken sä, aikansa joka asialla. Poimi oma merkki, kuten käpy, kivi, keppi tai muu sopiva, ja laita se johonkin, missä se kulkee mukanasi tällä radalla.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
3. Polku: Rakentakaa luonnonma teriaaleista sopimanne mittainen polku. Kuljekaan polkua pitkin eri tavoin (hitaasti, pomppien). Millä tavalla ja mielellä olet matkalla syksyyn?
6. Seurakunnan toiminnan esittelyrasti: Purkkeja, joissa lukee seurakunnan eri toimintamuuotoja lapsille ja perheille. Mihin haluaisit tulla mukaan? Laita helmi/kivi/käpy sinua kiinnostaviin purkkeihin.
5. Heittelyrasti: Piirretään maahan kaksi ympyrää ja kerätkää luonnos ta käpyjä. Yrittäkää heittää käpyjä ympyröihin ja kertokaa samalla, mikä syksyssä on kivaa ja mitä odotat syksyssä.
ELÄMÄNPUU
KehorukousHILJENTYVÄTJAPÄKÄPULMU
RYHMÄYTYMINEN JA TUTUSTUMINEN
Syksyllä joutuu luopumaan kesän lämmöstä ja puuhista.
Syksyllä joutuu luopumaan kesän lämmöstä ja puuhista. Samalla voi olla paljon uutta odotettavaa arjessa ja harrastuksissa. Milloin ollaan perillä? -kysymys on tuttu niille, jotka lähtevät lasten kanssa matkalle. Aikuista huvit taa, että kysymys esitetään pian liikkeel le lähdettyä. Kysymyksen takana voi olla kärsimättömyyttä, koska perillä voi odottaa jotain jännittävää ja mukavaa. Toisaalta kysymys voi kuvata odot tamisen ja matkan tylsyyttä ja lapsen kyllästymistä.Saarnaajan sanoma, että kaikelle on määräaikansa, antaa lapselle mahdol lisuuden pohtia, miten elämän eteen tuomiin kokemuksiin voi suhtautua.
Kauden startti -rastirata 0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Tavoite: Ihmettelemme yhdessä ajan kulumista, kesän loppumista ja syksyn alkamista.
Teksti ja liikkeet: Miia Raninen
Valmistelut: Tulosta valmiit siinneaalit-sivustoltaLastenkirkko.fi/seurakunnille/materirastitjamuokkaaniitätarpeisopiviksi.
Rakas Jumala, siunaa meidän ajatuksemme, silittele päätä että osaisimme keskittyä olennaiseen.
HAVAINNOINTI
Tarvikkeet: rastille nro 6 purkkeja ja lasikiviä; rastille nro 7 tulostetut, mukaan otettavat versiot Saarnaajan tekstistä
MAAILMAN IHMETTELYÄ JA TIEDEKOKEILUJA
Taustaa: Odottavan aika voi tuntua kuluvan todella hitaasti. Koettu aika on eri kuin kuluva aika. Saarnaajan kirjan kirjoittaja sanoittaa kokemuksen siitä, että kaikella on aikansa.
4. Aika on: Yksi leikkijöistä on “kapteeni”. Kapteeni antaa leikki jöille erilaisia käskyjä. Hän käskee esimerkiksi nostamaan kädet ylös tai hyppimään yhdellä jalalla. Leikkijät tottelevat käskyjä vain kun kapteeni sanoo sanat: “Aika on …”. Jos käsky ei ala näillä sanoilla, sitä ei saa noudattaa.
Aamen.
7. Rentoutumisrasti Ohjaaja lukee Saarn. 3:1–8. Etsi itsellesi lähistöltä mukava paikka ja asento. Voit kuunnella Raamatun tekstiä silmät suljettuna.
Elämänpuu tarjoaa mahdollisuuden tuoda esille kerhon prosesseja ja seurata vuoden kulkua. Elo- ja syyskuussa tuodaan puuhun näkyviin jokainen lapsi lintuaskartelun kautta, jossa mallina toimii oma käsi. Syk syn satoa tulee puuhun näkyville paina malla omenoilla ja sormiväreillä kuvioita. Mitä muuta puuhun voisi ilmestyä syksyn aikana? Keksikää yhdessä lasten kanssa lisää. Jakson lopussa askatelut siirretään puusta lasten omiin kasvun kansioihin tai laatikoihin tai annetaan kotiin. Puuta riisuttaessa on hyvä hetki muistella koettua.
Rakas Jumala, siunaa meidän jalkamme, silittele jalkoja jotta ne kulkisivat sinne, missä apua tarvitaan.
16 17Syyskauden aloitus Syyskauden aloitus PÄKÄ PÄKÄ
Viikon vinkit
vinkitPulmunyhdessäelämisenkysymyksiin
PÄKÄ HILJENTYVÄTPULMU&
Rakas Jumala, siunaa meidän vatsamme, silittele vatsaa jotta tyytyisimme kohtuuteen ja olisimme kiitollisia.
PÄKÄ JA IHMETTELEVÄTPULMUJA TOIMIVAT
Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä aikamaasta,surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa, aika itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia, aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä, aika on syleillä ja aika olla erossa, aika etsiä ja aika kadottaa, aika on säilyttää ja aika viskata aikamenemään,repäistä rikki ja aika ommella aikayhteen,olla vaiti ja aika puhua, aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla.
Rakas Jumala, siunaa sydämemme, laita käsi sydämelle jotta siellä olisi tilaa sille, mikä on meille rakasta.
Olipa olo jännittynyt, tylsistynyt tai onnellinen tai yksinäinen, kaikki kuu luu elämään. Merkityksellistä ei ole vain määränpää tai tavoite, vaan matka itses sään. Pienet lapset harjoittelevat ajan kulumiseen mittaamista ja sanoittamis ta. Oppiakseen he tarvitsevat arkeensa turvaa tuovia rutiineja ja rytmiä sekä ihmisiä, jotka osaavat huomioida ja sanoittaaSaarnaajantunteita.kirja on yksi Vanhan testamentin viisauskirjoista ja yksi nuorimmista kirjalliseen asuun saate tuista kokoelmista. Se on yhdistetty kuningas Salomonin persoonaan, mikä on lisännyt sen arvoa. Toisaalta se on saanut paljon vaikutteita kreikkalai sesta filosofiasta. Ihmisen järki ei riitä ymmärtämään Jumalan tarkoitusperiä. Kirjassa korostuvatkin muun muassa järkkymättömät luonnonlait ja nöyryys Jumalan ja elämän edessä.
Jumalan luoman maailman ihmettelystä saa kerhoon innostavan prosessin, jonka etenemiseen lapsilta löytyy varmasti ideoi ta. Veden eri olomuotoihin ja ominaisuuk siin tutustumisen voi laajentaa esimerkiksi saippuan tekemiseen. Maapallo-työsken telyä voi kehittää edelleen erityisesti koulu laisten kanssa tutustumalla karttapalloon ja askartelemalla omat maapallot.
8. Kehollinen rukous
Aika on pitää kädestä ja aika on päästää irti.
Aika pakata päiväkotireppu ja aika vilkuttaa ovella.
Rakas Jumala, siunaa meidän kätemme, silittele käsiä jotta tekisimme niillä hyvää.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Aika on valvoa öitä ja aika olla Aikaväsynyt.vaihtaa vaippoja ja aika tehdä Aikavaunulenkkejä.onjuodaaamukahvi kylmänä ja aika lähteä leikkipuistoon.
Aika on nuuhkia vauvan tuoksua ja aika tuudittaa pieni uneen.
Aika asettaa rajoja ja aika joustaa.
Aika päästää tarakasta irti ja aika auttaa kaatunutta.
Käydään piiriin. Anna lapsille mallia siihen, miten annetaan katseen kiertää. Pyydä lapsia miettimään ja kertomaan, mitä meissä kaikissa on samaa. Ainakin sormien määrä, napa, nenät jne. voivat olla tällaisia asioita. Katsokaa uudes taan. Mikä itsessä on sellaista, mitä kenelläkään toisella ei ole? Anna lasten kertoa ja huolehdi, että jokaista kohdel laanJärjestäydytäänystävällisesti. vielä riviin erilais ten ominaisuuksien mukaan: pituus; hiusten ja silmien väri; jalan koko. Mitä muita keksitte?
Martta ja Maria
Myös lasten ryhmässä jokaiselle lapselle on oma paikka ja tehtävä. Ai kuisten tehtävä on auttaa erilaisia lapsia löytämään oma paikkansa ryhmässä ja tukea lasta pääsemään osaksi ryhmää.
3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: Raamattu ja kulho tai muu leipomiseen liittyvä esine
Rakas Jumala, siunaa meidän jalkamme, silittele jalkoja jotta ne kulkisivat sinne, missä apua Rakastarvitaan.Jumala,siunaa vatsamme, silittele vatsaa jotta tyytyisimme kohtuuteen ja olisimme kiitollisia.
Kim-leikki ihmisillä 3–5-v., 6-v.–
Rakas Jumala, siunaa meidän ajatuksemme, silittele päätä että osaisimme keskittyä Rakasolennaiseen.Jumala, siunaa sydämemme, laita käsi sydämelle jotta siellä olisi tilaa sille, mikä on meille rakasta.
eri?
Tavoite: Tutustumme toisiimme ja huomaamme, että eroavaisuuksien lisäksi meissä on paljon yhteistä. Oivallamme, että kaikkia tarvitaan ja kaikille on oma paikkansa.
Ryhmän sormanjälkitauluoma
Aika on paikata housun polvia ja aika laittaa laastareita.
19Syyskauden aloitus PÄKÄ PÄKÄ
Meissä on paljon samaa ja silti olemme kaikki ainutlaatuisia. Sa manlaista sormenjälkeä ei ole kenellä kään toisella. Laitetaan piirin keskelle paperi, ohjaaja maalaa vuorotellen lasten sormenpäät ja ne painetaan paperille. Paperi voidaan laittaa esille ryhmän tilaan.
samaa ja mitä erilaista on Martassa ja Mariassa. Anna lasten kertoa vuorotel len havainnoistaan. Laita piirin keskelle kulho tms. leivontaväline sekä Raamat tu. Pyydä lapsia kertomaan, kummasta heidän mielestään Maria pitäisi – entä Martta? Pyydä sitten menemään sen esineen viereen, josta itse pitäisi: kul hosta vai kirjasta? Kokeilkaa vaihtaa esineitä. Miltä tuntuu tehdä sellaista, mikä ei ole itselle mieluisinta?
Niin lapsille kuin aikuisillekin on tärkeä sisäistää se, ettei kaikkien tarvitse olla samanlaisia tai ettei kaikista tarvit se pitää tullakseen heidän kanssaan toimeen.
Rastilla voi olla jaossa vanhem mille mukaan otettavaksi oma versio (esim. teksti tulostettuna ja liimattuna kartongille), jonka voi ohjeistaa niin, että kotona teksti kiinnitetään vaikka magneetilla jääkaapin oveen.
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: iso paperirulla; teippiä, jolla paperi kiinnitetään lattiaan; värikyniä
Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla.
linssikeitosta?voitMiten14.8.sinätykätä
3–5-v., 6-v.–
Aika tehdä hiekkakakkuja ja aika antaa vauhtia.
18 Syyskauden aloitus
Jeesuksen ystävinä oli monenlaisia ihmisiä, esimerkiksi Martta ja Maria. Lue Luuk. 10:38–42 ja pyydä lapsia kuunnellessaan tarkkailemaan, mitä
Teksti: Luuk. 10:38–42
Levitä lattialle iso paperirulla ja sen päälle kyniä. Kokoontukaa paperin ym pärille ikään kuin ruokapöydän ääreen. Piirtäkää yhdessä jokaiselle oma lauta nen, lasi ja ruokailuvälineet. Jokainen saa piirtää omalle lautaselleen lempiruokiaan. Lopuksi tutkitaan yhdessä jokaisen lautas ta ja selvitetään, mistä kukakin tykkää.
Lapsen versio: Keksikää oma versio yhdessä aika on ajatuksella. Esimer kiksi aika on nukkua päiväunet, aika on syödä välipala, aika on leikkiä jne.
Aika on riidellä ja aika on sopia.
Aika on olla lapsi ja aika on olla aikuinen.
Taustaa: Jeesuksen seuraajat olivat mo ninainen joukko. Martta ja Maria olivat keskenään hyvin erilaiset siskokset. Vaikka he olivat erilaisia, he molemmat olivat tärkeitä ja hyviä. Marttaa kuvail laan toimeliaaksi käytännön ihmiseksi. Hänen sisarensa puolestaan vetäytyi ja oli taipuvainen mietiskelyyn. Molem mat naiset olivat syvästi hengellisiä ja uskoivat Jeesuksen olevan Messias. Heille molemmille oli paikka Jeesuksen seurassa. Myöhemmässä kristillisessä perinteessä he ovat edustaneet kahta kristityn naisen arkkityyppiä.
Teksti: Miia Raninen
YhteinenTOIMIIJAPÄKÄPULMUruokapöytä:
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Teksti: Miia Raninen Saat jättää ensimmäisellä rastilla keräämäsi merkin tälle rastille oman rukouksesi merkiksi.
MitäIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUsamaajamitä
3–5-v.
Käydään piirissä kaikkien nimet läpi. Mitä enemmän ihmisiä on, sitä haastavampi peli. Ryhmäläiset sulkevat silmänsä. Leikin vetäjä peittää viltillä yhden ryhmäläisistä ja kehottaa sitten osallistujia avaamaan silmät. Se, joka keksii ensimmäisenä, kuka ryhmäläisis tä on piilotettu, saa seuraavalla kierrok sella toimia leikin vetäjänä.
Meillä jokaisella on omat tykkäämi sen kohteet. Toisen lemppariruoka voi olla toisen inhokki. Toisen lempparite keminen ei kiinnosta toista ollenkaan.
Jokaiselle lapselle on oma paikka ja tehtävä.
Tylsyyden keskeltä voi toisaalta syntyä parhaat ideat.
Suomen kieltä, kuten montaa muutakin kieltä kirjoitetaan käyttämällä latinalaisia aakkosia. Raamattu on kuitenkin alunperin kirjoitettu hepreaksi ja kreikaksi. Niiden kirjaimet ovat erinäköisiä kuin meidän aakkosemme.
Ajattelen paikkaa, jossa oloni oli rauhallinen.
Kun lapsi valittaa tylsyyttä, aikuisen kannattaa pysähtyä herkällä korval la kuuntelemaan, mihin tylsyyden kokemus liittyy, sillä lapsi ei aina osaa sanoittaa, mihin hänen tuntemuksensa liittyy. Voi olla, että taustalla on epä miellyttäväksi koettua, mutta tärkeää tekemistä, jolloin sinnikkyyteen tuke minen voi olla merkittävää. Sosiaalisesti arka lapsi taas saattaa kaivata rohkaisua pyytääkseen naapurin kaveria leikki mään. Joskus tylsyyden takaa voi löytyä kokemustaTylsyydenyksinäisyydestä.keskeltävoitoisaalta
OmaTOIMIVATJAPÄKÄPULMUpaikka
tilaa. Millaisia erilaisia alueita siellä on, mistä tullaan sisään, missä on naulakko, missä leikitään tai syödään eväitä, missä hiljennytään yhdessä? Mikä olisi mah tanut olla Marian lempparipaikka tääl lä? Entä Martan? Olisikohan Marialla ollut tylsää touhutessa tai Martalla istuessa ja Jokainenkuunnellessa?osallistujasaa oman jump palätkän tai käyttää aiemmin tehtyä
PohdiskellaanTylsyysturinatIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUlasten kanssa yhdessä tylsyyttä.
aarrepussia ja laittaa sen omaan lemppa ripaikkaansa tilassa. Jokaisesta osallis tujasta otetaan kuva omassa lemppari paikassaan. Kuvat voi tulostaa ja laittaa seinälle tai lisätä omiin kansioihin. Ai kuiset voivat kirjoittaa kuvan yhteyteen lapsen omia ajatuksia lempipaikasta.
Teksti: Miia Raninen
Ilmestyskirja on vaikeatulkintainen ja täynnä erilaisia symboleja. Toisten näkemys ten mukaan kirja kertoo oman aikansa kristittyjen vainoista ja on tarkoitettu rohkai semaan vainottuja seurakuntia. Kirjaimet a ja o viittaavat alkuun ja loppuun. Jumala on alku ja Jumala on loppu, Jumala on ikuinen.
Nurinkurinpäivä
Jumala sanoo minulle: Ole rauhassa lapseni. Minä kannan sinua. Minä huolehdin sinusta. Sinulla ei ole mitään hätää. Annan sinulle oman rauhani.
· Onko tylsyys aina huono asia?
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Kerro: Raamattu on kirkon tärkeä ja pyhä kirja. Siinä on kaksi osaa, Uusi testamentti ja Vanha testamentti. Vanha testamentti on kirjoitettu heprean kie
Suomeksi: Alussa Jumala loi taivaan ja maan
20 21Syyskauden aloitus Syyskauden aloitus PÄKÄ PÄKÄ
Työskentelyyn sopii hyvin laulu: Jumala on A ja O, KM2.
Nurinkurin päivään sopii hyvin Kristiina Larjavan laulu Heippatirallaa KM1 s.10.
2-v., 3–5-v., 6-v.–
Kirkkosaliin tai muuhun käytös sä olevaan tilaan piilotetaan lappuja, joihin on kirjoitettu kreikkalaisia ja heprealaisia kirjaimia. Kun musiikki soi, lapset saavat kierrellä etsimässä kir jaimia ja käydä liimaamassa niitä isolle, yhteiselle paperille, joka on levitetty tilan lattialle. Kun musiikki loppuu tai kaikki kirjaimet on löydetty, kokoon nutaan ison paperin ympärille ja tutus tutaan kirjaimiin ja niiden nimiin.
kuinkuinnäyttääA-kirjainMiksi28.8.siltänäyttääjamiksiB-kirjainnäyttääsiltänäyttää?
Tavoite: millaisiaRaamattuun.TutustutaanTutkimme,kirjoituksiasieltälöytyy–milloin,missäjamilläkielelläerikirjoituksetonkirjoitettu?Taustaa:Kohdanajaotulevatkreikankielenensimmäisestäjaviimeisestäkirjaimesta,jotkaovatnimeltäänalfajaomega.Uudentestamentinkirjatonkirjoitettukreikaksi,muttaVanhantestamentinkirjathepreaksi.EnsimmäinensuomenkielinenkokonainenRaamattuilmestyivuonna1642.
kirja 3–5-v., 6-v.–
Teksti: Luuk. 10:38–42
3–5-v., 6-v.–
Mietitään, mistä muualta lapset voi sivat etsiä oman lempipaikkansa: kotoa, ulkoa, kirkkosalista jne.
Ajattelen päivää, jolloin oloni oli rauhallinen.
RyhmänTOIMIVATJAPÄKÄPULMUoma
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Milloin sinulla on ollut tylsää?
Katso Minimedisten toteutusohje vuoden yhteisistä vinkeistä s. xx
Miksi välillä on tylsää?
· Mikä auttaa rauhoittumaan?
ihmiselläMiksi21.8.
Jumalan kämmenellä tunnen rauhaa. Voin levätä, kun Jumala silittää hiuksiani.
Ajattelen rauhaa.
AakkosseikkailuIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMU
Jumala ei vaadi meiltä suorittamista osoittaaksemme arvomme. Miten osai simme välillä valita Marian roolin, etsiä oman rauhoittumisen paikan?
3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: heprean ja kreikan kirjaimia. Katso wikipediasta ääntämisohjeet.
Jumala on minun rauhani.
Englanniksi: In the beginning God created the heaven and the earth Ruotsiksi: I begynnelsen skapade Gud himmel och jord.
Maailmassa on useita erilaisia kieliä ja kirjoitusjärjestelmiä. Nämä ovat muotoutuneet yhteisestä sopimuksesta ajan kuluessa. Kirjoitusjärjestelmät jaetaan kolmeen eri ryhmään: sanakirjoitus, tavukirjoitus ja äännekirjoitus. Vanhimmat kirjoitusmuodot olivat lähinnä sanakirjoitusjärjestelmiä, jotka perustuivat kuvakirjoitukseen.
Minimedis – rauha
Ajattelen ihmisiä, joiden seurassa olin rauhallinen.
Vanha testamentti on kirjoitettu hepreaksi, jota luetaan oikealta vasem malle toisin kuin suomea. Tämän kun niaksi pidetään nurinkurinpäivä, jolloin asiat tehdään normaaliin verrattuna päinvastaisessa järjestyksessä.
3–5-v., 6-v.–
Raamatussa on monenlaisia kir joituksia: runoja, lauluja, viisauksia, ohjeita, kirjeitä, historian kuvausta. Tehdään ryhmälle yhdessä sovitun ajan jakson aikana oma kirja, johon kerätään osallistujien kirjoituksia, kuvauksia tavallisista päivistä, piirustuksia, runoja, kirjeitä esim. seurakunnan eläkeläisker holle. Myös ryhmän yhteiset säännöt sopivat tähän kirjaan.
Tavoite: osahiljaisuutta,Taustaa:hiljentymisenrauhoittumisenHarjoittelemmejataitoja.Olemmeerilaisiasiinä,kuinkapaljonkaipaammevahtiajamuidenihmistenseuraajaomaarauhaa.Osatykkääenemmäntouhutajapysähtyäihmettelemään,kutenMarttajaMaria.
Rauha on hyvä.
Tehdään jokaiselle lapselle oma nimilappu, johon hänen nimensä on kirjoitettu heprealaisilla ja/tai kreikka laisillaTutkikaa,aakkosilla.miten eri kielillä kirjoite taan Raamatun ensimmäinen lause.
Tarvikkeet: jumppalätkät tai aarrepussiympyrät, kamera/kännykkä
Luetaan kertomus Martasta ja Ma riasta. Kertomuksessa kuvataan, miten Marian lempparipaikka oli istua Jeesuk sen lähellä ja kuunnella, mitä hänellä oli sanottavana. Missä on sinun lemppari paikkasi tässä tilassa? Katsotaan yhdessä
on välillä tylsää?
Teksti: Ilm.1:8.
lellä ja Uusi testamentti kreikan kielellä. Uusi testamentti kertoo Jeesuksesta ja hänen seuraajistaan, Vanha testamentti taas ajasta ennen Jeesusta. Kreikan ja heprean kirjaimet ovat erilaisia kuin meidän tuntemamme kirjaimet.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Rauha on täällä.
· Mitä eroa on tylsyydellä ja Milloinrauhoittumisella?onhyvärauhoittua?
syntyä parhaat ideat. Luovuus kukoistaa tylsyydessä. Aivot tarvitsevat oppiak seen myös Maailmassa,lepoa.jossa on nopeita virik keitä jatkuvasti tarjolla, tarvitsemme uudella tavalla hiljentymisen, pysähty misen ja rauhoittumisen taitoja. Vauh din hiljentäminen ja jatkuvan touhun lakkaaminen saattavat aiheuttaa tylsyy den kokemusta tai jopa ahdistusta.
hyväksi?
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Lausutaan kaikuna.
Vuoren huiput piirtyy, tehdään käsistä vuori taivaan pilvet siirtyy. pyörähdetään ympäri
kirjoittajien tai kirjoittajaryhmien tuotoksena. Osa näistä kirjoittajista on tuntemattomia, näin myös tämän 104 osalta, joka kuuluu ylistyspsalmeihin Useissa ylistyspsalmeissa ihmetel lään, miten hienosti Jumala onkaan maailma luonut, miten eri palaset lok sahtavat kohdalleen. Sade tulee ajallaan, aurinko lämmittää ja kuu valaisee yötä. Ravintoa riittää karjalle ja ihmisille. Myös me saamme ihmetellä lasten kans sa, miten maailma toimii. Aina on uutta opittavaa! Luomakunta kertoo jotakin Jumalasta ja moni ihminen aistii pyhää luonnon keskellä.
Vesitaidetta
Tarvikkeet: pikku purkkeja, vesivärit, siveltimet
Istutaan pöydän ääressä ja tutkitaan veden eri olomuotoja kokeile malla. Miltä tuntuu kastaa varvas kylmään veteen? Entä upottaa käsi lämpimään veteen? Otetaan jääpala käteen – onkohan se liukas? Kokeillaan sivellä omia huulia jääpalalla. Säädetään suihkepullo sumua setukselle ja suihkautetaan ilmaan. Miltä tuntuu työntää käsi sumusateen sekaan? Vai sukelletaanko sumuun kasvot edellä? Voitte lopuksi jutella yhdessä, miltä vesi tuntui. Mitä opitte vedestä?
Taustaa: Psalmit ovat alun perin ylistyslauluja, valitusrukouksia ja ka tumusvirsiä, joita on laulettu kielisoi tinten säestyksellä. Psalmit voidaan jakaa viiteen erilaiseen lajityyppiin. Kiitospsalmeissa kiitetään Jumalaa. Valituspsalmeissa itketään sairautta, sotaa tai muuta kurjuutta. Ylistyspsal meissa ylistetään Jumalan suuruutta. Kuningaspsalmit on omistettu Israelin kuninkaalle tai Messiaalle. Matkalaulu ja taas laulettiin juhlakulkueissa. Perinteisesti kaikkien psalmien ajatel tiin olevan Daavidin kirjoittamia, mut ta nykyiset tutkijat pitävät niitä useiden
Miksi4.9.suihkunjälkeentuleekylmä?
Levitetään erivärisiä Skittles-karkkeja lautasen reunoille ympyrään. Kaadetaan tämän jälkeen lautasen keskelle tyhjään osaan hitaasti vettä. Odotetaan muutama minuutti ja ihmetellään, mitä lautasella oikein tapahtuu. Värit leviävät kauniisti. Veteen voi myös koskea jollakin terävällä ja katsoa miten vesi ja värit käyttäytyvät, miten värit liikkuvat ja sekoittuvat.
saippuaaMiksi11.9. ei saa syödä?
Tavoite: Pohditaan, mikä on ihmiselle hyväksi ja mikä ei. Miksi erilaisia sääntöjä on olemassa ja miksi niitä kannattaakaveruudenVahvistetaannoudattaa.hyväntaitoja.
Tarvikkeet: valkoinen pyöreä kangas/ vanne/köysi; huiveja: sinisiä, vihreitä, mustia, ruskeita; lasikiviä; sinisiä lankoja; suuri, ohut, vaaleansininen kangas
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Teksti: Ps 104:24
22 23Syyskauden aloitus Syyskauden aloitus PÄKÄ PÄKÄ
Ps. 104:24
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Puut paikallaan seisovat, seistään jämäkästi paikallaan niiden suojassa eläimet asuvat. levitetään kädet sivulle
Ihmeellinen on maailma. tehdään käsillä ympyrä siitä kiitos Jumala! laitetaan kädet ristiin Aamen.
MiltäTOIMIVATJAPÄKÄPULMUvesituntuu?
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: värikkäitä Skittles-karkkeja; leveitä lautasia, joissa jonkin verran reunaa; askartelutikku/puikko tms.
PÄKÄ JA MaapallotyöskentelyIHMETTELEVÄTPULMU
Teksti ja liikkeet: Marjukka Luoma ja Miia Raninen
Pelkkä vesipesu ei riitä puhdis tamaan esimerkiksi käsiä, kos ka lika sisältää paljon rasvaha kuisia osia, jotka hylkivät vettä. Saippuan molekyyleillä on kaksi päätä, joista toinen kiin nittyy likaan ja toinen kiinnittyy veteen. Näin lika lähtee veden mukana pois. Nämä saippuan osat eivät tee hyvää suolistolle, sillä suolistoa ei tarvitse samal la tavalla pestä. Lisäksi saippua maistuu pahalle, vaikka se tuoksuisikin hyvälle.
Lämpimän suihkun jälkeen olo voi tuntua kylmältä, koska ilma on viileämpää kuin vesi. Kylmän suihkun tai avantouinnin jälkeen ilma saattaa olla vettä lämpimämpää ja olo olla siksi lämmin. Suihkun jäl keen iho tuntuu viileältä myös siksi, että veden haihtumiseen tarvitta va energia tulee iholta.
Jäädytetään jokaiselle ryhmäläiselle vettä pakastimessa esimerkiksi viili-, jogurtti- tai voirasioissa. Maalataan jääkuutioita vesivä reillä ja ihmetellään, miten värit ja itse jää käyttäytyvät. Muistathan suojata työsken telytilan, sillä jääpalat alkavat sulaa!
Maapalloloru
Taustaa: Matteuksen evankeliumin kohta liittyy kysymyksiin ruoka- ja puhtaussäädöksistä, jotka olivat juutalaisessa kulttuurissa ihmisille tärkeitä. Jeesus opetti, että ihmistä ei saastuta se mitä laitetaan suusta sisään, vaan se mikä tulee suusta ulos kuten, sydämen pahat ajatukset, pahat sanat ja pahat teot.
Kertomuksen mukaan tämä herätti paheksuntaa mm. Fariseusten keskuudessa, joille puhtaussäädösten noudattaminen oli tärkeä osa Jumalan palvelemista.
Suuri tuuli puhaltaa, heilutetaan käsiä korkealla aallot rantaan liplattaa. tehdään käsillä isoa aaltoliikettä
Sen sijaan Jeesuksen sanojen on tulkittu ohjaavan miettimään, miten puhumme toisillemme ja miten kohtelemme toisiamme. Ohjeiden sokean noudattamisen sijaan on tärkeää etsiä sääntöjen syvä tarkoitus. Lasten kanssa kysymys voi johdattaa pohdis keluihin siitä, millainen on hyvä kaveri. Miten puhumme toisillemme?
Aloitetaan rakentamaan yhteistä kuvaa lattialle. Näytä pyöreää kangas ta ja kysy ryhmäläisiltä, mikä se heidän mielestään voisi olla. Hyväksy kaikki vastaukset ja sano lopuksi: “Se voi olla kaikkea tätä. Tänään se on maapallo. Asetetaan pyöreä kangas lattialle. Mitä kaikkea maapallolla onkaan? Näytä vuorotellen erivärisiä huiveja, kysy ryhmäläisiltä mitä ne voisivat olla ja anna ryhmäläisten asetella niitä maa pallon päälle. Vihreät huivit metsäksi ja muiksi kasveiksi, ruskeat/mustat/ harmaat hiekaksi, kiviksi ja vuoriksi. Siniset huivit meriksi, järviksi ja siniset langat joiksi. Miten kaunis maapallo onkaan!
Luetaan Raamatusta
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Talvella kiristyy pakkanen, hytistään kylmästä lumen sulattaa päivä lämpöinen. pyyhkäistään kädellä otsaa
Jäämaalaus
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
MikäIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUonihmiselle
Materiaalit: lattiakuvaliinoja ja asettelumateriaaleja tai rullapaperia ja kyniä
Tänään mietitään sitä, mikä on ihmisel le hyväksi.
Millaisia sinä tiedät? Kirjataan erilaiset säännöt muistiin ja mietitään, miksi sellaisia sääntöjä on olemassa. Monesti vastaus lopulta tiivistyy siihen, että se ei ole sinulle tai jollekin sinun lähelläsi hyväksi. Esimerkiksi jos syöt saippuaa, saat vatsasi kipeäksi.
Juutalaisessa kulttuurissa, jossa Jeesus kin eli, oli paljon puhtautta ja ruokaa koskevia sääntöjä. Tiettyjä ruokia ei syöty, esimerkiksi sianlihaa. Samoissa astioissa ei saanut valmistaa kaikkia ruokia eikä samalla veitsellä saanut leikata tiettyjä ruokia. Ajateltiin että niissä oli jotakin saastuttavaa, mikä ei olisi ihmiselle hyväksi.
Eurajoen seurakunnassa on tehty vi deo vesileikeistä. Katso video ja toteuta hauskat kokeet yhdessä ryhmän kanssa.
Lapset saavat mennä lattialle köllimään, ikään kuin maan pinnalle katselemaan tai vasta. Kuunnellaan LV 76 Siunaa koko maailmaa. Samalla aikuiset heiluttavat lasten yllä taivaansinistä harsokangasta.
Teksti: Matt.15:11
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
Meillä on monenlaisia sääntöjä.
Onko teille joskus sanottu, että saip puaa, hiekkaa tai lunta ei saa syödä?
Millainen vaikutus meillä on ympäristöömme?
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: lämmintä ja kylmää vettä kannuissa; jääpalarasioita; jokaiselle oma jääpala; suihkepullo
Tavoite: Tutustutaan veden ominaisuuksiin. Ihastellaan, miten Tutkitaan,maailmassaihmeellisessäelämme.millaistavesion ja miten se toimii.
Kuunnellaan, mitä Jeesus kerran sanoi sääntöjen noudattamisesta. Luetaan Matt. 15:11.
Se olikin vähän vaikea kohta.
Mietitäänpä yhdessä.
RakkauspohdiskelutIHMETTELEVÄTPULMU
Auta minua siinä. Aamen.
PÄKÄ JA
Hahmotellaan toinen lapsi lattialle kankailla tai piirtämällä. Tämän kuvan kohdalla mietitään yhdessä, mitä tapah tuu, jos puhumme toisille ikävästi tai kohtelemme toista rumasti.
Saippuaa en suuhuni laita, ei se mulle edes maita.
Tehdäänruoalle?lattialle
Rakkautta on pyritty ymmärtämään kuvaamalla rakkauden eri muotoja esi merkiksi seuraavalla kuusijaolla: eros (romanttinen rakkaus, intohi mo, rakastuminen), filia (ystävän rakkaus), ludus (leikkisää ja kiusoittelevaa rakkautta, esiintyy esim. lapsen ja vanhemman välillä, sisältää iloa ja keveyttä), pragma (järkevää rakkautta, tekee kompromisseja yhteiseksi hyväksi), agape (Jumalan rakkaus), filautia (terve itserakkaus)
RyhmänTOIMIVATJAPÄKÄPULMUomat
Jumala,Rukous:kiitos kavereista ja
Lisävinkki: Tutustukaa Lastenkirkossa Tutkimuspartion Ruuansulatuspeliin.
Haluanystävistä.olla hyvä kaveri.
2-v., 3–5-v., 6–8-v.
muaRakastatko18.9.enääniinpaljon,kunvauvatuli?
säännöt
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: punainen kangas, pieniä sydämiä. Lauletaan: Rakkauslaulu KM1. s. 44.
24 25Syyskauden aloitus Syyskauden aloitus PÄKÄ PULMU
Tavoite: Pohditaan lasten kanssa, mitä rakkaus on. Ihmetellään, miten Raamatussa on kuvattu rakkautta. Mietitään välittämisen ja osoittamisenrakkaudentapoja.
Millainen sen sijaan olisi hyvä kaveri? Aina kun joku keksii hyvän kaverin piir teen, hän saa tuoda oman merkin kuvaan.
Lauluun sisältyy liikkeet. Liikkeitä voi keksiä ryhmän kanssa myös lisää. Katsotaan punaista kangasta. Mitä siitä tulee mieleen? Mikä kaikki on punaista? Muodostetaan kankaasta lattialle sydän. Sydän muistuttaa meitä rakkaudesta.
Sääntöjä voidaan työstää myös vuo den yhteisissä vinkeissä s. 8 olevien Ryh män liikennevalot -harjoitusten avulla.
Pilkotaan ja saippuamassa,sulatetaan ei kuitenkaan anneta sen kiehua. Massan voi sulattaa myös mikroaaltouunissa. Sulatettuun massaan voi tässä vaiheessa lisätä väriaineet. Otetaan esiin silikonimuotit ja asetellaan kukan terälehdet, muovihahmot tmv. koristeet muotteihin. Kaadetaan kuuma saippuamassa varovasti silikonimuotteihin. Annetaan massan jäähtyä ja kovettua. Tämä kestää saippuan koosta riippuen muutamasta tunnista noin vuorokauteen. Irrota valmis saippua varovasti silikonimuotista.
Taustaa: Ensimmäinen korinttilaiskirje on Paavalin kirjoittama ja osoitettu Ko rintin seurakunnalle. Kirje on syntynyt vastauksena kysymyksiin, joita seurakun ta kohtasi eläessään kristinuskolle täysin vieraan kulttuurin keskellä. Kirjeen sisällöstä voidaan päätellä, että seurakun nassa esiintyi erilaisia ristiriitoja. Kirjettä on kutsuttu Paavalin eettiseksi kirjeeksi, sillä hän tarttuu kirjeessään kristinuskon moniin henkilökohtaisen elämän ja seu rakunnan käytännöllisiin ongelmiin. Korinttilaiskirjeen 13 luvussa puhutaan rakkaudesta. Vaikka kohtaa luetaan
Tehdään saippuaa! 6-v.–
Mustasukkaisuuden osoittamisen ta paan ja voimakkuuteen vaikuttavat mm. lapsen ikä, kehitysvaihe, temperamentti, perheen elämäntilanne, vanhempien tapa toimia ja uuden vauvan tempera mentti. Isomman sisaruksen tunteet voi vat olla ristiriitaisia, kun ylpeys, ilo, pelko ja harmi vuorottelevat. Isomman lapsen pitääkin saada kokea olevansa edelleen hyvä ja rakastettu ja tärkeä osa perhettä.
Toisaalta rakkautta on myös pohdittu sen ilmaisun, rakkauden kielien kautta. Jokaisella meillä on omat luontaiset ja toisaalta opitut tavat ilmaista rakkautta. Näitä ovat sanojen kieli, tekojen kieli, lahjojen kieli, laatuajan kieli ja kosketuk sen kieli.
usein häissä, on tekstin tarkoitus kuvata Jumalan ja ihmisen välistä rakkautta.
Pikkusisaruksen syntymä järkyttää isomman lapsen maailmaa ja voi herättää pelkoa siitä, että rakastaako vanhemmat enää häntä. On luonnollista, että isompi sisarus osoittaa mustasukkaisuutta. Van hemman lapsen pahin pelko on, että hän menettää uudelle kilpailijal le vanhemman rakkauden ja huolenpidon ja että uusi tulokas muut taa hänen elämäänsä huonompaan suuntaan.
Ruoan matkaa voidaan havainnol listaa tekemällä kuvaan suolisto joko piirtämällä tai erilaisia materiaaleja hyödyntämällä.
ensin pureskelemme sen suussa nielaisemme, jolloin ruoka kul keutuu suusta ruokatorvea pitkin vatsalaukussavatsalaukkuunentyymit pilkkovat
Jokaisella meillä on omat tapamme ilmaista rakkautta.
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Teksti: Marjukka Luoma ja Miia Raninen
Mitä tapahtuu syömällemme
Saippua-loru
ruokaa vielä pienemmiksi · vatsalaukusta matka jatkuu suolis toon, jossa ravinnon hyvät ainesosat imeytyvät kehoon kun loppu ainesosa päätyy peräsuo leen, ihmiselle tulee kakkahätä ja kakka tulee ulos
Tarvikkeet: kattila ja sekoituskauha; 1 kg valmista saippuamassaa; pieniä silikonimuotteja; saippuavärejä; kukkien terälehtiä tai pieniä muovihahmoja koristeeksi (näillä tarvikkeilla saat noin 20 kpl pieniä saippuoita)
Jos ryhmässä ei tähän mennessä ole tehty yhteisiä sääntöjä, tämä on hyvä kohtaKeksitäänsille. yhteiset säännöt, miten kaikkien olisi hyvä olla ja mietitään, mil laiset kuvat kullekin säännölle sopisivat. Lapset saavat kuvittaa säännöt ja ne voi daan kiinnittää ryhmän tilaan näkyville.
Rakkaus tuntuu iloisina kuplina vatsan pohjassa. hipsutetaan sormilla mahaa Rakkaus on turvallinen syli, johon saan käpertyä. halataan itseä
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Teksti: 1 Kor. 13:4–7.
Muuten kuplii vatsalaukku ja pääsee vaahtopaukku.ilmoille
Rakkaus voi olla sanoja liikutetaan käsi suulta eteenpäin tai tekoja. taputetaan käsiä
kaksi lapsen kuvaa luonnollisessa koossa lattiakuvamateri aaleja hyödyntäen tai piirtämällä isolle paperille lapsen ääriviivat. Kun hahmot ovat valmiit, mietitään, mitä ruoalle tapahtuu, kun laitamme sen suuhun.
Kysymyksen Lenni on hoksannut jotakin olennaista Jeesuksesta. Jeesuk selle voi aina jutella. Hänelle voi kertoa juuri sen, mitä mielessä on – ja Lennillä oli selvästi juttu kerrottavana.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
RakkaudenTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
malla kun pestään nallen hampaat. Pe sujen jälkeen puetaan nallelle yökkäri.
27Syyskauden aloitus PULMU PULMU
Iltasatu: Kuka lukee sinulle yleensä iltasadun? Missä luette iltasadun? Onko sinulle joku lempi-iltasatu? Joskus illalla voi vaikka lukea jonkun kertomuksen Raamatusta. Luetaan lasten raamatusta kertomus, jossa Jeesus siunaa lapsia.
Lopuksi kuunnellaan unilau lu, esim. Autojen unilaulu KM3 tai Toukan koti KM2 Kuunnellaan nallen unista tuhinaa ja kuiskataan yhdessä “Hyvää yötä nalle.”
Ajattelen sydämen muotoista jokarakkautta,eikoskaan lopu.
Iltapesut: Millainen hammasharja sinulla on? Lasketaan kymmeneen sa
3–5-v., 6-v.–
Katsokaas. Tuo iso sydän on kuin taivaan Isän rakkaus – valtavan suurta ja sitä riittää kaikille! Nuo pienet olemme kuin me, kun osoitamme välittämistä toisille.Kuunnellaan Raamatusta, mitä siel lä kerrotaan rakkaudesta.
Millä kaikilla eri tavoilla rakkautta ja välittämistä voi osoittaa?
0–2-v., 3–5-v.
Teksti: Miia Raninen
Luetaan 1 Kor. 13:4–7.
TaivaanMinimedis:Isän rakkaus
Iltarukous ja laulu: Onko teillä kotona iltalaulua tai -rukousta? Millai sia? Jokainen saa kertoa. Jos saatavilla on iltarukouspussi, valiltaan sieltä nal lelle oma Pikku-nallellailtarukous.ontällainen unikaveri.
Sanojen kieli: Tekojen KauniidenKosketuksenLaatuajanLahjojenkieli:kieli:kieli:kieli:sanojen kuoro
Hyvien tekojen tehdas
taankin aina kastejuhlassa. Lapset ovat tervetulleita Jeesuksen luokse, ilman ansioita ja suorituksia. Jeesus otti lapset syliin ja siunasi heitä. Tähän kuvaan tiivistyy jotakin olennaista Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta. Lapselle avoin syli viestii, että olen läsnä, minul la on aikaa sinulle, välitän sinusta.
Onko sinulla unilelua? Peitellään nalle, laitetaan unilelu nallen kainaloon, laitetaan yövalo päälle.
Ajattelen rakkautta.
Tavoite: Vahvistetaan yhdessä ajatusta, että rukoileminen voi olla tavallista ja omannäköistä. Jeesukselle voi kertoa ihan tavallisia asioita, mitä vain mielessä on ja mikä tuntuu tärkeältä.
Tästä sunnuntaista alkaa iltarukousviikko, joka huipentuu mikke linpäivään. Iltarukousviikolla seurakunnassa voidaan pitää esillä iltarukousperinnettä ja vaikka järjestää tilaisuuksia, joissa lauletaan iltalauluja ja jaetaan ajatuksia iltarukouksen merkityksestä.
kieli 3–5-v., 6-v.–
tärkeille ihmisille, että välittää heistä. Miten rakkautta ilmaistaan tällaisilla kielillä. Voitte piirtää niistä kuvia.
Jeesus?”“Arvaa25.9.mitä,kysyi2,5-vuotiasLenni,kunavasimatkaikonin
Taustaa: Markuksen evankeliumi on evankeliumeista vanhin ja lyhyin. Markuksen evankeliumissa Jeesuksen opetuksen keskeiseksi sisällöksi nou sevat Jumalan valtakunta ja Taivasten valtakunta. Lasten evankeliumin perim mäinen tarkoitus on kertoa siitä, millä tavalla ihminen ja lapsi voi elää Jumalan yhteydessä. Kertomus päättyy siihen, että lapsi pääsi Jeesuksen syliin, Jumalan luokse.Evankeliumitekstissä Jeesus asettaa lapsen esikuvaksi aikuiselle. Teksti lue
Tarvikkeet: kartonkia, kuivia lehtiä, silkkipaperia, liimaa tai muuta käytössä olevaa sopivaa materiaalia
Iltapala: Mitä teillä syödään iltapalaksi? Keksitään, mitä nalle syö iltapalaksi.
3–5-v., 6-v.–
26 Syyskauden aloitus
Ajattelen taivaan Isän rakkautta, joka pysyy aina ja kestää kaiken.
Joka päivä Jumala sanoo minulle: – Tule syliini, se on rakkauden syli, siinä on sinun oma paikkasi.
Joka päivä Jumala kuiskaa minulle: – Minä tahdon sinulle vain hyvää.
Teksti: Mark. 10:13–16
Rukouksella luodaan yhteyttä Jumalan lisäksi toisiin ihmisiin, itseen ja luontoon. Iltarukous auttaa kokoamaan päivän tapahtumat ja rauhoittaa nukkumaan. Lapselle säännöllinen iltarukous voi muo dostua turvaa tuovaksi rituaaliksi, joka rakentaa pohjaa itsesäätelylle.
PikkunallenIHMETTELEVÄTPULMUiltatoimet
Jokaminusta.päiväJumala sanoo minulle: – Sinä olet minun rakas lapseni, minä rakastan sinua.
Lapselle avoin syli viestii, että olen läsnä.
Jutelkaa ryhmäläisten omista ilta toimista. Kerro samalla kertomusta Pikkunallen iltatoimista iltapalalta unille. Jokaiselle lapselle on oma tehtävä Pikkunallen iltatoimissa. Yksi syöttää iltapalaa, toinen pesee hampaat, kolmas pukee yöpuvun jne. Keksi tehtäviä niin, että jokaiselle ryhmässä riittää oma tehtävä.
Vaikka teen tuhmasti enkä muista pyytää onKuntaivaananteeksi,Isärakastaa.Jumalakatsoominua,Hänenkatseensatäynnä iloa, iloa
Vaikka olen väsynyt ja kiukuttelen, taivaan Isä rakastaa.
Katso minimedisten toteutusohjeet vuoden yhteisistä vinkeistä.
PÄKÄ JA
Tarvikkeet: iso nalle ja pikku nalle; nuken sänky + petivaatteet; leikkiastiat; yöpuku nallelle; nallelle unilelu/uniriepu; hammasharja; iltasatukirja; yölamppu (tai ledtuikku); iltarukouspussi ja -noppa.
Jokainen saa sanoa ja tuoda ison sydämen päälle pienen sydämen.
Pohditaan yhdessä, mitä eri tapoja on osoittaa kaverille, ystävälle ja muille
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Jokainen saa vuorollaan kruunun päähänsä, ja muut sanovat hänestä hy viä asioita.
Tehdään syyskortteja ja lähetetään nii tä toiselle kerholle tai esimerkiksi diako niapiirille tai palvelutaloon toisten iloksi.
Lopuksi kootaan tuotokset piirin keskelle. Anna lasten vielä kertoa, mistä asioista he haluaisivat Jeesuk sen kanssa jutella. Näistä ajatuksista voi koota esirukouksen mikkelinpäi vän perhemessuun. Muista kuitenkin varmistaa kultakin lapselta erikseen, sopiiko hänelle, että hänen ajatuksensa otetaan messun rukouksessa huomioon. Ole iloinen jokaisen lapsen päätökses tä, sillä oleellista on, että tässä hetkessä lapsi kokee tulevansa vastaanotetuksi ja siunatuksi.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
PÄKÄ
Minimedis:IHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUEnkeli
Teksti: Psalmi 91:11–12
EnkelirataTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
Enkelit kuvataan Raamatussa yleensä nuorukaisina, val koasuisina ihmishahmoina, joskus myös vertauskuvina kuten tulenliekkinä, tuulena ja pilvinä. Raamatussa enkelit ovat ennen kaikkea Jumalan sanansaattajia ja sotureita kosmisessa hyvän ja pahan taistelussa.Enkelitovat Jumalan lähettä miä viestintuojia, joilla itsellään ei ole mitään omaa asiaa. Tunnetuin enkeli lienee Gabriel, joka toi Marialle ja Joosefille viestit Jeesuksen syntymästä. Enkelit kuvataan Raama tussa myös Jumalan ylistäjiksi. Seurakuntakin osallistuu enkelikuoron ylistyslauluun jokaisessaEnkeleillämessussa.onmyös suoje lijan ja turvallisen vierellä kul kijan virka. Maan korvessa -lau lun sanat nousevat psalmin 91 lupauksesta “Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen”.
Enkeli katsoo minuun hänsuojellen,varjelee minua Enkelirakkaudella.kuiskaa korvaani: Kuljen sinun kanssasi. Vaikka eksyisit hankalaan olenpaikkaan,sielläkin seuranasi. Sinä et ole yksin, minä olen suojelusenkelisi.sinun
Luetaan Raamatusta psalmi 91:11–12.
Tarvikkeet: lyijyjalkanukkeja: Jeesus, lapsia, opetuslapsia, muuta väkijoukkoa; vihreä kangas maaksi; kiviä/kankaita, joilla ihmiset voivat istua; puita yms. haluamaanne rekvisiittaa; muovailuvahaa, paperia ja kyniä, legoja tms.
3–5-v., 6-v.–
Päkä perustaa enkelitaivaan 3–5-v.
29Syyskauden aloitus
pokekortteja?Kerääkö2.10.enkelit
Ideoidaan ja toteutetaan lasten kanssa yhdessä seikkailurata, joka voidaan toteuttaa sisällä tai ulkona. Mietitään, miten enkelit voisivat olla auttamassa radan eri kohdissa.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Tarvikkeet: Esim. jumppalätkät kiviksi; penkki sillaksi; huiveja mereksi; ulkona voidaan hyödyntää lasten leikkipuiston välineitä, esim. kiipeilytelineitähiekkalaatikkoa,jakeinuja
Radalla voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia tehtäviä: silmät sidottuna kulkeminen lyhyt kiveltämatka toiselle hyppely rotkon ylitys penkkisiltaa pitkin huivimerenkulkien ylitys
Toiminta voidaan päättää Enkeli-mi nimedikseen tai lyhyeen rentoutumis hetkeen, jossa kuunnellaan laulua Kuis kaus taivaan isälle, KM 3, s.69 samalla, kun ohjaajat heiluttavat isoa hallaharsoa.
Tänään ihmettelemme enkeleitä ja sitä, miten ne kulkevat vierellämme suojellen ja varjellen.
”Päkän posti – mikkelinpäivän tehtävät” voi tulostaa Lastenkir kon materiaaleista. Pääset sinne tästä QR-koodista.
Ajattelen enkeleitä. Ajattelen kauniita hohtavia jotkaenkeleitä,suojelevat askeleitani.
3–5-v., 6-v.–
suojelijana kaikissa elämän vaaroissa. Juma laan turvaava saa luottavaisin mielin pyytää Häntä avukseen ja turvata Häneen, niin Jumala suojelee häntä ja pelastaa hänet.
PÄKÄYHTEISET
Tavoite: Vahvistetaan lasten turvallisuuden kokemusta. Hoksataan, että Jumala pitää meistä monin tavoin huolta ja apunaan hän käyttää siinä mm. enkeleitä.
Jos kaadun ja kompuroin, saatan silloin tuntea pehmeän siiven kosketuksen.
Psalmissa 91 ylistetään Jumalan ihmeellisiä ja ikuisia tekoja vastakohtana katoavaiselle ihmisluonnolle. Psalmi vä littää kuvaa Jumalasta Häneen turvaavana
Taustaa: Psalmi 91 kuuluu sellaiseen Psalmien kirjan osaan, jossa otsikosta ei selviä kirjoittajaa tai psalmin lajia. Psalmi 91 onkin monitulkintainen. On ehdotet tu, että psalmi olisi lausuttu temppeliin astuttaessa tai temppelin sisällä, jolloin sisään astuva henkilö olisi kutsuttu tun nustamaan uskoaan luottavaisin mielin. Toisaalta on esitetty, että psalmia olisi saatettu käyttää rohkaisemaan kuningasta taisteluissa, turvapaikan anomisessa, ope tus- tai kääntymystilanteessa tai sen avulla olisi voitu suojautua pahoilta voimilta.
Puolet lapsista kulkee radalla ja toinen puoli toimii suojelusenkeleinä, joiden tehtävä on auttaa kulkijoita. Toimiessaan enkeleinä, lapset saavat enkelimerkin rintaan tai siivet selkäänsä.
Jutelkaa ensin näistä kysymyksistä. Pyydä lapsia sitten tekemään taideteos, joka kuvaa omaa kohtaamista Jeesuksen kanssa. Tarjoa useita työstämisvaih toehtoja: muovailuvahaa, piirtämistä. legoilla rakentamista, kirjoittamista jne. Halukkaiden tuotokset kuvataan ja lähetetään Lasten kirkon toimitukseen sähköpostilla: lastenkirkko@lastenjanuortekeskus.fi Päkän postilaatikossa julkaistavaksi.
Kerrotaan omin sanoin lyijyjalka nukeilla kertomus, kuinka Jeesus otti lapsia syliin ja siunasi heitä. Miettikää, mitä asioita lapset tuolloin kertoivat Jeesukselle. Mitä sinä haluaisit kertoa tai kysyä? Mitä asioita sinä olet mietti nyt tai ihmetellyt viime aikoina?
MitäTOIMIVATJAPÄKÄPULMUhaluaisit
Jos kaadun ja kompuroin, saatan silloin tuntea pehmeän siiven kosketuksen.
PULMU&TOIMIVAT
Miia Raninen
Seikkailuradan jälkeen jutellaan miltä tuntui kulkea radalla? Miltä tuntui olla enkelinä auttamassa. Luetaan vielä uu destaan psalmi 91:11-12
28 Syyskauden aloitus
kertoa Jeesukselle?
Joskus enkeleiden puuhat mietityttävät meitä. Mitä enkelit oikein tekevät? Tykkäävätkö ne samoista asioista kuin me? Onko enkeleillä harrastuksia? Keräävätkö ne pokekortteja? Tutkimuspartio otti selvää, katso video!
Ohje minimedisten toteuttamiseen löytyy vuoden yhteisistä vinkeistä.
PulmunMUSISOIVATJAPÄKÄPULMUlohtulaulu
Kun Päkä on surullinen, hän löntystelee. astellaan hitaasti pää riipuksissa Kun Pulmu on surullinen, hänen siipensä roikkuvat. roikutetaan päätä ja käsiä kohti lattiaa
Imitoidaan tunteita 3–5-v., 6–8-v.
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
Taina Karvonen
SyysrukousHILJENTYVÄTJAPÄKÄPULMU
PÄKÄ LIIKKUVATPULMU&
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tämä toimii hyvin vuororukouksena.
Hänet sänkyyn peittelen. Kuuman maidon keittelen, Laitan sekaan hunajaa: lääkkeen oivan Pulmu saa.
Taputetaan etsijä sisään. Tämä saa kysyä jokaiselta vuoron perään: “Millainen minun ystäväni on?” Osal listujat vastaavat vuorollaan esimer kiksi: “Minun ystävälläni on siniset silmät.” Myös “ystävä” itse tietysti vastaa kysymyksiin. Etsijä kysyy niin kauan, että löytää oikean ystävän. Tästä tulee seuraava ystävän etsijä ja leikki jatkuu.
Kun Päkä on onnellinen, hän tanssii. otetaan tanssiaskelia Kun Pulmu on onnellinen, hän lentää liihottaa. tehdään käsistä siivet ja lennellään
PÄKÄ TUTUSTUVATPULMU&
Enkelit riisuvat sukkiaan: raskasta, märkää lunta! ravistellaan sukkia jaloista, tömistellään lattiaa jaloilla
Osallistujat saavat miettiä paikan, jossa heillä on hyvä olla ja joka on heistä maailman turvallisin. Paikka voi olla myös mielikuvituksen synnyttämä. Minkä värinen tuo paikka on? Maala taan sopivilla väreillä.
PÄKÄ JA PULMU TUNTEVAT
Ensilumileikki
Taina Karvonen
3–5-v., 6-v.–
puun nimen: “Koivut!” Kaikki koivut vaihtavat paikkaa. Jääjä yrittää anastaa itselleen jonkin vapautuvista tuoleista. Jos hän onnistuu tässä, joku toinen jää ilman tuolia. Hänestä tulee uusi jääjä. Kun jääjä huutaa ”sekametsä!”, kaikki vaihtavat paikkaa.
Päkän ja Pulmun tunneleikki 0–2-v., 3–5-v.
Tutkittava yrittää arvata esitysten pe rusteella otsassaan olevan kortin. Kun hän arvaa oikein, siirrytään seuraavaan korttiin.Tehtävää voi helpottaa niin, että korttien parit ovat piirin keskellä. Tutkit tava voi käydä näyttämässä, mikä kortti hänen mielestään vastaa esityksiä. Yh dessä voidaan sitten antaa tunteelle nimi.
MinunTUTUSTUVATJAPÄKÄPULMUystävälläni
Kun Päkää pelottaa, hän tömistää maata sorkillaan. tömistellään jaloilla maata
Enkelit pyytävät Isältään: "Anna talven täydeltä lunta!" nostetaan rukousasentoonkädet eteen, piirretään niillä laaja ympyrä
Istutaan tuoleilla piirissä. Osallis tujat jaetaan tasaisesti eri puulajeihin: koivut, kuuset, männyt, haavat jne.
Taina Karvonen
Taina Karvonen Psalmirukous
Kouluikäisten osalta leikkiä voi vaikeuttaa huutamalla myös “havumet sä!” ja “lehto!”, jolloin on huomioitava myös, kuuluko oma puu lehtipuihin vai ikivihreisiin.
Pulmu pieni ystävä on nyt kovin kipeä. Häntä tahdon helliä, hoivata ja lelliä.
Seistään puolikaaressa. Valitaan yksi osallistujista “ystävän etsijäksi”. Valittu menee hetkeksi toiseen tilaan odot telemaan. Valitaan toinen osallistuja “ystäväksi”. Katsellaan hetki, millai nen ystävä on. Jokainen miettii, mitä voisi tästä sanoa. Muistuta lapsia, että
Sinun kanssasi en pelkää. Aamen.
Syksy: kysymyksiäTaivaallisia
on…
30 Syksy PÄKÄ PÄKÄ
Enkelit puistavat peittojaan: höyhenen kevyttä lunta! ravistellaan näkymätöntä tanssitetaanpeittoa, sormia ilmassa ylhäältä alas
Paljaat puut, jäinen maa/ poskeni jo punertaa./ Kylmä tuuli, sadesää/ eivät estä leikkijää./ Kiitos, Jeesus syksystä:/ se on hieno ystävä!
Lyhyt päivä, pitkä yö,/ taivahalla tähtivyö./ Pehmyt pesä, kotikolo,/ mulla lämpöinen on olo./ Kiitos, Jeesus, syksystä:/ se on hieno ystävä!/ Aamen.
Jumala, sinuun minä turvaan. Sinä levität siipesi minun ylleni, ja minä olen turvassa niiden alla.
Työskentelyssä voidaan käyttää tunnetaitokortteja, jotka löydät koko vuoden yhteisistä vinkeistä s. 8. Kul lekin osallistujalle kiinnitetään otsaan yksi tunnekortti esimerkiksi sinitarralla. Pienimmille valitaan helpot ja myön teiset tunnekortit. Kukaan ei saa nähdä omaa korttiaan, eivätkä toiset saa ker toa, mitä tunnetta kortti esittää. Ase tutaan piiriin. Jokainen on vuorollaan tutkittavana niin, että muut esittävät hänen otsassaan olevan kortin tunnetta.
Pienimpien kanssa leikkiä voi harjoitella siten, että ohjaaja on jääjä, ja lapset keskittyvät muistamaan oman puunsa nimen ja vaihtamaan paikka ohjeen mukaan.
Tehdään kävelyretki ulkona ja tarkas tellaan, millaisia värejä luonnosta löytyy juuri nyt. Voidaan ottaa valokuvia muistin tueksi. Sisällä sekoitetaan näitä värejä ja maalataan niillä vapaasti.
Jakson yhteiset vinkit
31Syksy
Sinä, Jumala, olet luja kuin vahvalinna,kuin kallio.
Sitten mittaan kuumetta, silitten kanssaniAnnaparanna“JeesuslausunLohdutanPulmua.jarohkaisen,hiljaarukouksen:siunaaPulmua,javahvista.hänenterveenätaasleikkiä.”
Lauletaan virren ”Herra hyvää kiit täkää” sävelellä. Voitte Pulmun nimen tilalle vaihtaa lasten ehdottamien hoi vattavien nimiä.
jos he katsovat “ystävää” kertoessaan hänestä, he saattavat paljastaa tämän henkilöllisyyden.
SekametsäLIIKKUVATJAPÄKÄPULMU
Minkä värinen lempipaikka?
Kun Pulmua pelottaa, hän piilottaa päänsä siiven alle. nostetaan käsi pään eteen
Osallistujien ikä ja määrä ratkaisevat, kuinka monta lajia valitaan. Piiristä poistetaan yksi tuoli. Tuoliton on jääjä, joka aloittaa leikin huutamalla jonkin
Kun Päkä on iloinen, hän hyppelee. hypellään paikoillaan Kun Pulmu on iloinen, hän heiluttelee siipiään. heilutellaan käsiä
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
MuuttuvaTAITEILEVATJAPÄKÄPULMUvärimaailma
Teksti: Psalmia 91 mukaillen Taina Karvonen
PÄKÄ TUNTEVATPULMU&
Enkelit huuhtovat kasvojaan: lumi on poissa, kuin unta. valellaan leikisti vettä kasvoille, heilautetaan kumpikin jalka toisen yli vapaastipienimmätsivulle,heiluttelevat
PÄKÄ HILJENTYVÄTPULMU&
3–5-v., 6–8-v.
3–5-v., 6-v.–
PÄKÄ TAITEILEVATPULMU&
PÄKÄ MUSISOIVATPULMU&
Kun Päkä ja Pulmu kohtaavat, he huudahtavat: Moi! huudetaan: “Moi!”
3–5-v., 6–8-v.
Kaikki ovat hiljaa. Mitä luulet heidän ajattelevan?
Elämänpuu saa syksyllä oksilleen rak kauden satoa. Kertomus siitä, kuinka Jeesus parantaa sairaan sapattina, virit tää toimimaan rohkeasti heikoimmassa asemassa olevan parhaaksi. Samalla pohditaan, mitä rakastaminen tarkoit taa ja Elämänpuu alkaa tuottaa rakkau den satoa lasten taiteilemien sydänten muodossa. Hyvän tahdon pelikortit auttavat ratkomaan myös kerhossa syn tyviä elämän Elämänpuunristiriitatilanteita.avullakäsitellään py
Taivaallisiin asioihin liittyy usko. Mutta mitä usko oikein on? Havainnollistami seen voidaan käyttää työskentelyitä ”siu nauksen viitta” ja ”rakennetaan linna”. Lohtuhuivi ja -nalle kulkevat mukana kerhoarjessa. Niihin on hyvä turvautua myös silloin, kun käsitellään sairaana ole
Kertomus
Mies paranee ja lähtee iloisena pois. Hypitä miestä tietä pitkin pois.
häinpäivän tienoilla myös surua ja kuo lemaa. Minne rakkaat menevät tämän elämän jälkeen? Mitä Raamattu kertoo taivaasta? Elämänpuu kasvaa maasta taivaaseen, kun siihen lisätään hedelmät ja terveeksi tekevät lehdet.
Jeesus kysyy: “Jos sinun härkäsi pu toaa sapattina kaivoon, etkö nosta sitä sieltä pois?” Käännä Jeesus katsomaan pöydässä istuvia.
Kukaan ei vastaa. Jeesus koskettaa miestä. Kosketa Jeesus-hahmolla sairasta miestä.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Sapattina ei saanut tehdä mitään työhön verrattavaa.
Tarvittavat henkilöhahmot: Jeesus, muutama opetuslapsi, talon isäntä, muutama fariseus, sairas mies (erota sai ras mies esimerkiksi laastarilapulla)
Jeesus ja hänen ystävänsä ovat osallistuneet jumalanpalvelukseen synagogassa. He lepäävät. Sitten Jeesus ja jotkut hänen ystävistään menevät korkea-arvoisen miehen taloon. Siirrä Jeesus ja opetuslapset tietä pitkin taloon, samoin sairas mies.
Valmistelut: Jos mahdollista, pyydä etukäteen esim. kouluikäisiä avusta jaksesi kertomuksen valmisteluun. Rakentakaa vihreälle alustalle valkoisis ta legoista tasakattoinen talo, joka yksi sivu on avoin. Tee taloon tie ja ympä röivä maisema. Rakenna pöytä legoista. Vaihtoehtoisesti voitte rakentaa talon pahvilaatikosta leikkaamalla toisen
pitkistä sivuista pois. Matala laatikko toimii pöytänä. Sisusta talo pöydällä.
Taustaa: Viikon viimeinen päivä, lauantai, on juutalaisuudessa sapatti eli lepopäivä. Kehotus viettää lepopäivää sisältyy sekä luomiskertomukseen että kymmeneen käskyyn. Juutalaisessa laissa sapattia koskevat säädökset olivat erittäin keskeisiä. Monet Jeesuksen ja kirjanoppineiden väliset konfliktit liit tyivät sapattisäädösten noudattamatta jättämiseen.Sapattina ei saanut tehdä mitään työhön verrattavaa. Jeesus ei kumon nut lepopäivän viettämisen merkitystä, mutta katsoi kuitenkin tärkeämmäksi sairaan miehen auttamisen kuin lain kirjaimellisen noudattamisen. Jeesus vaiensi vastalauseet kysymällä, miten
Ovi on auki, joten sinne saa mennä.
Jos toimintaympäristöä voi rakentaa purkamatta aikaansaannoksia, yhteinen tekeminen tulee koko ajan näkymään
JUMALA PITÄÄ HUOLEN JA JEESUS ON VALTAKUNNANSYDÄNTENKUNINGAS
tilassa. Elämänpuu, joka kasvaa maasta taivaaseen ja kantaa jatkuvasti erilai sia hedelmiä, voi tuottaa myös lasten keksimää satoa – jotakin yllätyksellistä, jota vinkeissä ei mainita. Jakson lopussa Elämänpuu riisutaan jälleen seuraa vaa kasvukautta varten muistellen ja arvioiden. Toimintaa voidaan arvioida myös koko vuoden yhteisistä vinkeistä löytyvien pisteytyspallojen avulla. Mikä juttu nousee jakson voittajaksi?
taivaallisiinPulmunvinkitkysymyksiin
mista lasten kokemusten pohjalta. Ker tomukset, joissa Jeesus parantaa sairaita, avaavat Raamatun näkymiä aiheeseen. Marraskuinen luonto mahdollistaa elä män kiertokulun tarkkailun. Tällä kertaa tutkitaan syksyn vaikutusta puihin. Mitä niille tapahtuu? Miksi lehdet vaihtavat väriä ja putoavat? Isänpäivää voidaan viettää luontoretken merkeissä myös päivä- ja Marraskuunperhekerhoissa.lopussa on samana päivänä tuomiosunnuntai ja lapsen oikeuksien päivä. Lasten kanssa on tarkoituksenmukaista tarkastella hyvän elämän rakentamista Jeesuksen ohjeiden mukaan, ei niinkään sitä, mikä on jäänyt tekemättä. Tähän sopii pöytäteatteri ”Sydänten valtakunnan kuninkaasta”. Samalla voidaan huomata, että Jee sus pitää samoja asioita tärkeinä kuin meidän tuntemamme lapsen oikeudet. Lasten oikeuksien kone on hauska tapa konkretisoida oikeuksia. Ja tietysti myös juhlitaan uutta Lasten virsi -kirjaa.
kuulijat itse toimisivat tiukan paikan tullen. Näin hän haastoi nämä pohti maan sitä, mikä on todella tärkeää.
Tavoite: Ymmärrämme, että ohjeet ja säännöt on annettu suojelemaan meitä, mutta valintatilanteissa meillä on vapaus asettaa tärkeysjärjestykseen.asiat
Ihminen tarvitsee unta ja lepoa. Uni vaikuttaa jaksami seen ja kasvamiseen. Ilman unta ihminen voisi todella huonosti. Toiminnan ja levon säännöllinen vuorottelu edis tää hyvinvointia. Jos joskus valvoo yöllä, vaikkapa uutena vuotena, se ei ole vaarallista. Mutta jatkuva valvominen on epäterveellistä.
ELÄMÄNPUU KANTAA RAKKAUDEN SATOA
32 33Syksy Syksy PÄKÄ PÄKÄ
Viikon vinkit Miksi9.10.yölläpitääainanukkua?
Teksti: Luuk. 14: 1–6
Jeesuksen luo tulee sairas mies. Siirrä sairas mies Jeesuksen kanssa kasvokkain.
Tarvikkeet: vihreitä ja ruskeita legoalustoja, -palikoita, -hahmoja ja -puita tai vaihtoehtoisesti iso pahvilaatikko taloksi, matala pahvilaatikko pöydäksi, nukkekodin nukkeja tai paperirullista tehtyjä hahmoja, huonekasveja puiksi, vihreää kangasta ruohikoksi ja ruskeaa tieksi sekä leikkiruokaa
On sapatti. Se on juutalaisten py häpäivä, kuten meillä on sunnuntai. Sapattina ei tehdä työtä. Juutalaiset ajattelevat, ettei sapattina saa tehdä muuta kuin rukoilla, syödä ja levätä. Ruokakin valmistetaan jo edellisenä päivänä. Asettele ruokia pöydälle.
Hän toivoo, että Jeesus auttaa häntä. Jeesus katsoo ympärilleen ja kysyy: “Saako sapattina parantaa?” Pyöritä Jeesusta eri suuntiin.
JeesusIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUparantaa
Anna jokaisen lapsen rauhassa kertoa oma ajatuksensa.
Ihmiset ovat syömässä. Jeesus ja hänen ystävänsä asettuvat pöy tään. Aseta Jeesus ja opetuslapset pöydän ääreen.
Asettele valitsemasi hahmot pai koilleen siinä vaiheessa, kun aloitat kertomuksen. Talon isäntä ja fariseuk set laitetaan pöydän ääreen, Jeesus ja opetuslapset nurmikolle makuuasen toon. Sairas mies voi kävellä tiellä. Esittele hahmot samalla…
sairaan sapattina 0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
Hyvän tahdon forum-teatteri 3–5-v., 6-v.–
34 35Syksy Syksy PÄKÄ PÄKÄ
3–5-v., 6–8-v.
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
RakkaudenTOIMIVATJAPÄKÄPULMU sato
Hyvän tahdon pelikortit 6-v.–
Tarvikkeet: punainen ja vihreä kortti jokaiselle osallistujalle: kortit, joihin on kirjoitettu ajan käsitteitä: aamu, huomen, ilta, ehtoo, sapatti, lauantai, pyhäpäivä, sunnuntai, lepopäivä, työpäivä
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
1. Mitkä näistä sanoista ovat ajan nimiä? Aamu, arkipäivä, aurinko, ilta, ilotulitus, kesä, kesakko, lepo, lepopäi vä, pyhäpäivä, päivällinen, pilvi, sade, sapatti, sarastus, suvi, tunti, tunto, työ, välipala, yö, yökkönen.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Lapsen kysymys, voidaanko olla ystäviä, osuu Jeesuksen viestin ytimeen. Pohjimmiltaan jokainen hyvä kohtaa minen rakentaa niin yksilön kuin yhtei sönkin hyvää elämää.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Jeesus kehottaa rakastamaan läheis ten lisäksi etäiseltä tuntuvia, toisesta kulttuurista tulevia ja heitä, joiden vakaumus tai uskonto poikkeaa omasta.
3–5-v., 6–8-v.
Ohjaaja sanoo yhden käsitteen kerral laan. Osallistujat heiluttavat vihreää korttia, jos kyseessä on ajan ilmaisu ja punaista, jos ei ole. Voidaan katsoa, kumpia heilutellaan enemmän ja poh tia, onko enemmistö oikeassa.
Aseta Jeesus-hahmo pöydälle.
3. Sananselitys. Kysytään, mitä seu raavat asiat tarkoittavat: hyvää huomen ta, aamunkoi, illansuu, toissapäivä, yli huomen, ehtoollinen. Keksikää lauseita, joihin ko. käsite sopii.
Mekin voimme liittyä heidän seuraansa.
Jeesus sanoo: “Rakasta Jumalaa yli kaiken.” Aseta kruunu pöydälle.
Jeesus jatkaa: “Ja rakasta toista ihmistä niin kuin itseäsi.”
TietovisaTOIMIVATJAPÄKÄPULMUajan käsitteistä
Sydämellinen keskustelu 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: sydän (mieluiten esine, esim. puristelusydän), myös kartongista leikattu käy
käsky
Tarvikkeet: erivärisiä kartonkeja; tarroja; sydämenmuotoinen esine kuten pesusieni tai muotoiltu peruna painamiseen; peiteväriä
Teittekö jo vuoden yhteisissä vinkeissä ehdotetut ryhmän liikennevalot? Nyt on hyvä hetki pysähtyä niiden ääreen ja jutella, miten ne ovat ryhmässä toimineet. Jos liikennevaloja ei ole tehty, voidaan ne ottaa myös tässä vaiheessa käyttöön. Vaihtoehtoisesti voidaan tarkastella perheiden sääntöjä. Nyt voidaan kiinnittää huomiota, millaiset asiat ovat kuin keltainen valo eli eivät ole selvästi kyllä tai ei. Onko olemassa tilanteita, joissa jonkin säännön noudattaminen olisi tarpeetonta. Onko tilanteita, joissa noudattamatta jättäminen olisi jopa viisasta?
Tämä tulee esiin vertauksessa laupiaasta samarialaisesta, jonka Jeesus kertoo heti rakkauden käskyn antamisen jälkeen Luuk. 10: 29–37. Vuorisaarnassa Jeesus kehottaa ihmistä rakastamaan myös vi hollistaan. Luuk. 6:27; Matt. 5: 43–45.
Sääntöjen tarkastelua
Tavoite: Opitaan, että rakkaus on Jeesuksen tärkein viesti meille. Opitaan konkreettisia keinoja keskinäisen sovun rakentamiseksi ja monenlaistenluodaSaadaanylläpitämiseksi.valmiuksiaystävyyssuhteitaihmistenkesken.
Voidaanko olla ystäviä?
Juutalaisten elämää ohjaa Jumalan antama laki. Laki on kirjoitettu 10 käs kyyn. Muitakin ohjeita oli. Aseta lain taulut pöydälle.
Jokainen saa valita hahmon edustamaan itseään.
Painakaa peitevärillä sydämiä karton gille ja leikatkaa ne irti. Koristelkaa sydämet esimerkiksi tarroilla. Kirjoitus taitoiset voivat kirjoittaa sydämiin rak kaittensa nimet. Ripustetaan sydämet langalla Elämänpuuhun rakkauden sa doksi. Lapset voivat tosin nimetä sadon muutenkin haluamallaan tavalla.
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v. Pienimpien kanssa voidaan toteut taa vaihtoehtoisesti kosketuskertomus Kaikkein suurin käsky kirjasta Piirrän sinuun tarinan, s. 101. Leikki-ikäisten ja koululaisten osalta kosketuskertomus voi päättää kokoontumisen.
Laaditaan pelikortit, joissa on 10 tilannekorttia ja 10 ratkaisukorttia. Tilannekorteissa kuvataan tilanne, jossa on syntynyt konflikti. Ratkaisukorteissa
Ihmiset tarvitsevat keskinäisiä pelisääntöjä voidakseen elää hyvää elämää keskenään. Tässä voidaan muistuttaa ryhmän yhteisistä säännöistä.
Käykää piiriin pöydän ympärille ja kerro.
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Hänellä on paljon kuulijoita.
Jokainen saa valita hahmon edustamaan toista ihmistä.
on näihin mietittyjä ratkaisuja. Tilan teet valitaan ryhmän mukaan lasten ikä ja ryhmäläisten erityispiirteet huomi oiden. Tilanteet voivat liittyä arjen ris tiriitatilanteisiin, erilaisuuden ymmär tämiseen. Esimerkiksi tilannekortista: haluan leikkiä eri leikkiä kuin ystäväni. Ja tähän ratkaisukortti: sovitaan, että vuorotellaan leikkejä. Osoitteesta Papunet.fi löytyy kuvia kertomaan eri laisista
Pelissätilanteista.sekoitetaan kortit ja sitten etsitään toimivat tilanne ja ratkaisu parit. Kortit voidaan myös sekoittaa ja katsoa, millaisia ratkaisuja saadaan sat tumanvaraisesti. Näin saadaan hassuja toimintamalleja – ja joudutaan mietti mään parempia. Tällöin tulee huolehtia siitä, että mikään sattumanvarainen tilanne ja sen ratkaisu ei tuota vahingos sa loukkaavaa kokonaisuutta.
2. Käsitekortit asetetaan lattialle ja etsitään parit joko muodostaen syno nyymeja tai vastakohtia.
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
Ristiriitatilanteita voidaan ratkaista myös forum-teatterin avulla. Mietitään erilaisia konfliktitilanteita ja esitetään ne teatterin avulla. Esimer kiksi: 1. Kaverusten välillä tulee kiista, jossa toinen haukkuu toista tyhmäksi, rumaksi tms. 2. Leikkiä aloitettaessa tulee riita siitä, mitä leikitään. 3. Joku kulkee valkoinen keppi kädessä ja toi nen ihmettelee, miksi. 4. Joku käyttää aina huivia ja toinen ei ymmärrä, miksi. jne. Katso ohjeet vuoden yhteisistä vinkeistä s. 7.
Aseta pari hahmoa Jeesukseen eteen kasvot häneen päin.
Laita sydän kiertämään. Lapset saa vat vuorollaan nimetä ihmisiä, joita he rakastavat. Pienimpien kanssa voidaan kartoittaa perheenjäsenet.
Tarvikkeet: legohahmoja tai nukkeja; Jeesus, opetuslapsia, kysymyksen esittävä mies, kansaa; kartongista leikatut laintaulut (2 kpl), joissa toisessa näkyvät roomalaiset numerot I-III, ja toisessa IV-X; kruunu.
KaikkeinIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUsuurin
ollaVoimmeko16.10.ystäviä?
Teksti: Luuk. 10: 25–28
Taustaa: Jeesus tiivisti Jumalan lain rakkauden kaksoiskäskyksi, joka löytyy jossakin muodossa kaikista evanke liumeista. Joskus sitä sanotaan myös kolmoiskäskyksi, koska se kehottaa rakastamaan Jumalan ja toisen ihmisen lisäksi myös itseä.
Kerran eräs mies haluaa tietää, mikä on kaikkein suurin ja tärkein käsky. Kohota lain tauluja.
Tarvikkeet: 20 tyhjää pahvikorttia, kyniä
Keskustelu käydään Kaikkein suurin käsky -kertomuksen jälkeen. Laita sydän kiertämään ryhmässä. Saadessaan sydämen käteensä osallistuja kertoo, millä perusteella valitsi kertomuksessa lähimmäisensä. Onko se jokin tietty henkilö? Vaikuttiko valintaan jokin hahmon ominaisuus, esim. ulkonäkö? Pohditaan sitä, voiko kaikkia aina ra kastaa. Voiko toisesta pitää heti? Mikä auttaa, jos ei yhtään pidä toisesta? Mikä merkitys on sillä, että tutustuu toiseen paremmin? Mitä jos toinen ajattelee tai uskoo eri tavalla kuin itse? Mitä lapset ihmettelevät toisissaan? Nyt saa kysyä! Keskustelu muotoutuu lasten iän, kehitystason ja esiin tuomien asioiden perusteella.Lopuksi voidaan tehdä toinen sy dänkierros, jolloin jokainen saa sanoa, mitä hyvää toivoisi toisilta itselleen. Ovatko nämä toiveet toteutettavissa saman tien tai myöhemmin?
Jeesuskin opettaa, miten hyvä elämä on mahdollista.
Luetaan psalmeista jakeet 46:2; 62:2–3. Niissä Jumalaa verrataan kal lioon ja linnaan. Rakentakaa “kivilinna” maitopurkeista, pahvilaatikoista tai isoista legoista. Jos linna voi jäädä tilaan, se voi toimia turvapaikkana tai
Hänen ystävänsä haluavat auttaa. He haluavat viedä halvaantuneen Jeesuk sen luo. Aseta ystävät vuoteen päätyihin ja siirrä kokonaisuus talon viereen.
3–5-v., 6-v.–
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Kuulijoita on paljon. Heitä on tullut kaikkialta Jeesuksen kotimaasta.
Onko23.10.Jumalaoikeestiolemassa?UskookokaikkiJeesukseen?Mikseiusko?
Tarvitset kuitenkin enemmän hahmoja kansaksi ja kaksi halvaantuneen miehen ystäviksi. Lego-talon katto tulee rakentaa osista siten, että pystyt kertoessasi tekemään siihen aukon.
Vaihtoehtoisesti voit käyttää kerto musta “Jeesus parantaa halvaantuneen” Kaisa Aitlahden ja Satu Reinikaisen kir jasta “Piirrän sinuun tarinan”, s. 84–86.
Mutta talo on niin täynnä ihmisiä, että he eivät mahdu sisään. He jättävät halvaantuneen nurmikolle ja kiipeävät talon katolle. Siirrä ystävät katolle.
He tekevät kattoon reiän. Pura kattoon aukko.
Tarvikkeet: Voit käyttää samaa materiaalia kuin kertomuksessa Jeesus parantaa sairaan sapattina, s. xx.
lasten kanssa. Mistä piditte kertomuksessa? Kuka kertomuk sen henkilö sinä itse voisit olla? Mikä kertomuksessa on mielestäsi tärkeintä? Onko kertomuksessa jotain, minkä haluaisit jättää pois?
Asettele hahmoja taloon, niin, että se tuntuu täydeltä. Jätä tilaa kattoon tehtävän aukon kohdalle.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Pahvilaatikosta rakennettuun taloon tehdään aukko kattoon ja peitetään se oksilla ja kartongin palasilla. Pöytää ei tarvita. Vuoteena voit käyttää legolevyä tai pahvia.
Talojen katot eivät olleet saman laisia kuin meillä. Tasakatto oli tehty puisista parruista, jotka oli päällystetty ohuilla oksilla ja kerroksella savea. Siksi siihen oli helppo tehdä aukko käsin. Sil ti ystävät näkivät suuren vaivan saattaes saan halvaantuneen Jeesuksen eteen.
RakennetaanTOIMIVATJAPÄKÄPULMU linna 0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
Teksti: Luuk. 5: 17–25.
SokkosuunnistusTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
Tarvikkeet: huiveja silmien sitomiseen Osanottajat kulkevat vuorollaan sokkona sovitun matkan niin, että ensimmäisellä kerralla sokko saa talut tajan. Toisella kerralla reitti merkitään esimerkiksi makaroneilla tms. pienillä esineillä, joita voi tunnustella jaloin. Kolmannella kerralla hän suunnistaa ilman apuja, mutta saa kysellä neuvoa muilta. Lopuksi suunnistetaan ilman apua. Jos osallistujia on paljon, heidät voidaan jakaa pareiksi. Reitin pituus ja vaikeus suunnitellaan osallistujille so pivaksi. Jos joku ei halua olla sokkona, hän voi kulkea reitin muuten ja osallis tua silti Lopuksikeskusteluun.keskustellaan, miltä reitin kulkeminen tuntui eri kerroilla. Pohdi taan, mitä etua on avun saamisesta. Oh jaaja kertoo, että uskominen muistuttaa tuollaisen reitin kulkemista. Usko on luottamista Jumalan läsnäoloon. Toiset ihmiset ja seurakunta auttavat usko maan. Raamattu kertoo siitä, millainen Jumala on. Jumala ei hylkää ihmistä, vaikka tämä ei uskoisikaan häneen.
Kristinusko mukautuu siihen tosiasiaan, että maailmamme ei ole täydellinen, vaan siihen kuuluu pahoina pitämiämme asioita. Ihminen on luotu synty mään, elämään, sairastamaan ja kuolemaankin. Raamatun mukaan luomakunta on kui tenkin matkalla kohti täydel listä. Lopulta kaikki on hyvin. Kristinusko ei kerro, miksi pahaa on olemassa. Sen sijaan kristinusko kertoo, mitä Jumala tekee pahan voittamiseksi.
Ihmisellä on myös lupa kysyä ihmetellä ja epäillä.
Jeesus on opettamassa ihmisiä eräässä talossa. Aseta talo siten, että katsojat näkevät sisään, avoin sivu heihin päin. Aseta Jeesus-hahmo taloon kattoon tehtävän aukon taakse kasvot yleisöön päin.
Ystäväni sairastaa 0–2-v., 3–5-v. Tarvikkeet: vanhempia on pyydetty tuomaan lapselle oma pehmolelu mukaan; pieniä kankaita peitoiksi ja tyynyiksi; jäätelötikkuja kertakäyttölusikoita;kuumemittareiksi;tuttipulloja tai maitomukeja; sideharsoa kääreeksi.
Teksti: Virsi 501; Ps.46:2; 62:2.
Ihmiset ajattelevat ja uskovat eri tavoin riippuen siitä, mitä heille on opetettu ja mitä he ovat elämässään kokeneet. Joskus he eivät tiedä, millainen Jumala on. Siksi kirkossa kerrotaan Jumalasta. Me voimme toimia kuin halvaantuneen miehen ystävät ja pyytää ihmisiä tapaamaan Jeesusta. Ihmisellä on myös lupa kysyä ihmetellä ja epäillä. Jumala rakastaa jokaista ihmistä riippumatta siitä, uskooko tämä häneen vai ei.
Taustaa: Miksi Jumala sallii pahan? Miksi hän ei tee ihmettä? Tällaiset ovat ihmisen peruskysymyksiä onnettomuuk sien kohdatessa. Kysymyksiin ei löydy yksiselitteisiä vastauksia. Raamatun mukaan Jumala ei aiheuta pahaa, vaan se on tullut maailmaan synnin seurauksena. Jumala päinvastoin haluaa pelastaa ihmi sen synnin seurauksista. Hän tuli Jeesuk sessa ihmiseksi, eli kuten mekin ja joutui kokemaan kärsimyksen ja kuoleman. Jeesus asettuu aina kärsivien, heikkojen ja sorrettujen puolelle. Teemana oleva lapsen kysymys on rii paiseva. Aikuiselta vaaditaan rohkeutta ja viisautta olla avoin lapsen kysymyksil le. Lohduttaminen ei saa kääntyä kysy vän lapsen hiljentämiseksi. Kaikenikäiset ihmiset jakavat elämän rajallisuuden. Lapsen on tärkeä tietää, ketkä kaikki ovat hänen tukenaan ja että Jumala ei hylkää ihmistä edes kuolemassa.
Tavoite: Pohdimme, mitä usko oikein on. Usko on pohjimmiltaan luottamusta ja toivoa. Uskomme voi olla vahvaa tai heikkoa, mutta Jumala on sama.
3–5-v., 6–8-v.
Käydään piiriin. Kerro, että sinulla oleva harso on siunauksen viitta, joka tarvitaan erityisen hyvyyden osoittami seen. Kerro, että eräs lapsi kysyy: “Miksi Jeesus ei vain tule ja paranna isiä?” Mitä haluaisitte sanoa tälle lapselle? Mitä ajattelette siitä, että joskus pyydämme Jumalalta apua, mutta siitä huolimatta tapahtuu surullisia asioita? Varmista, että lapsille jää keskustelun jälkeen tur vallinen olo. Voit sanoa, että aikuisten tehtävänä on huolehtia, että jokai sella lapsella on lähellään huolehtivia aikuisia silloinkin, jos oma vanhempi sairastuu.
Jeesus näkee, että ystävät uskovat lujasti, että hän voi parantaa halvaantu neen. Hän sanoo halvaantuneelle miehelle: “Nouse, ota vuoteesi ja mene Mieskotiisi.”nousee ylös ja sanoo: “Kiitos, Jumala.” Sitten hän ottaa vuoteensa ja menee kotiinsa. Nosta halvaantunut pystyasentoon. Siirrä mies, hänen ystävänsä ja vuode pois.
Ihmiset ihmettelevät: “Olemme nähneet sellaista, mitä on vaikea uskoa
Laulakaa virsi 501 säkeistö kerral laan. Pohtikaa, millaisiin tilanteisiin sii nä pyydetään siunausta. Mitä se siunaus voisi olla? Millaista siunausta sinä itse tarvitset?
Kertomus
Taustaa: Halvaantuneen miehen ystävät olivat kuulleet Jeesuksesta ja halusivat auttaa ystäväänsä. He panivat toivonsa Jeesukseen. He näkivät myös vaivaa ystävänsä vuoksi. Toisinaan me haluamme Jumalan toimivan meidän mielemme mukaan sen sijaan, että kat selisimme ja kuuntelisimme häntä.
36 37Syksy Syksy PÄKÄ PÄKÄ
Sitten he noutavat halvaantuneen ja laskevat tämän aukosta sisälle taloon, Jeesuksen eteen Laske hahmo taloon katon aukosta.
Tavoite: Pohdimme rohkeasti vaikeita kysymyksiä, joihin ei löydy helppoja vastauksia. Vahvistamme luottamusta Jumalaan, joka ei hylkää vaikeidenkaan asioiden keskellä. Välitämme toivoa ja lohtua rukouksen ja siunauksen kautta.
Leikitään, että pehmo on sairas. Peitellään se vuoteeseen, mitataan kuu metta, annetaan lusikalla lääkettä. Joku raaja voi olla loukkaantunut ja vaatia käärettä. Lauletaan Pulmun lohtulaulu s.xx. Laulusta kannattaa leikki-ikäisten lasten kanssa opetella ensimmäiseksi viimeinen säkeistö, jos koko laulu tun tuu liian pitkältä.
parannaeiMiksi30.10.Jeesusvaintulejaisiä?
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
halvaantuneenJeesusIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUparantaa
Eräs mies ei voi kävellä. Hän on halvaantunut. Aseta vuode talon lähelle ja halvaantunut vuoteelle makuulle.
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
Pohditodeksi.”yhdessä
SiunauksenIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUviitta
Tarvikkeet: hallaharsoa, joka voi värjätä esim. Dylon-väreillä
Lopuksi aikuiset voivat heiluttaa viittaa kaikkien yllä ja laulaa uudestaan virren 501 tai LV83:n Tahtoisin toivoa sinulle.
Taustaa: Johanneksen ilmestys on yksi Raamatun vaikeaselkoisimmista kirjois ta. Tyylilajiinsa mukaisesti sen sanoma verhotaan peitekielisiin näkyihin. Kir jan keskeinen sanoma on lohdullinen vakuutus siitä, että Jumala on voittanut pahan vallan. Aikojen lopussa tapahtuu viimeinen tuomio. Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan. Jumalan suuri pelastussuunnitelma toteutuu lopulli sesti ja Kuvakokonaisvaltaisesti.elämänvedenvirrasta ja puusta, joka kasvaa keskellä kaupun kia virran haarojen välillä, palautuu paratiisiin. Se avaa eteemme hiukan vehreämmän näkymän ikuisuuteen kuin esimerkiksi kuvauksessa kultaisesta kaupungista, joskin kummassakin ku vauksessa kaupunki viittaa taivaalliseen Jerusalemiin. Elämän virta saa alkunsa Jumalan valtaistuimesta. Kaikki elämä on siis lähtöisin Jumalasta. Puu, joka antaa sadon 12 kertaa vuodessa ja jonka lehdet tekevät terveeksi, kuvaa olotilaa, jossa ei ole mitään puutetta, sairautta tai kärsimystä. Ihmisen suhde Jumalaan on täydellinen.Emmetiedä tarkalleen, millais ta on taivaassa. Raamatun kuvaukset kertovat, että siellä on kaikki hyvin. Siellä kohtaamme kuolleet rakkaamme. On ihan mahdollista, että lemmikkim mekin ovat siellä. Ikuisuus tarkoittaa sitä, että aikaa ei ole. Siksi Jumala ei ole vain taivaassa, vaan myös läsnä tässä elämässä.
Lohtuhuivi ja -nalle 0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Puu tekee paljon hyvänmakuisia hedelmiä, joita ihmiset saavat syö däkseen. piirrä selkään paljon pieniä ympyröitä kuvaamaan hedelmiä
rauhoittumispesänä yhdelle tai kahdelle lapselle kerrallaan. Linnan voi “sisustaa” patjoilla ja peitoilla, etenkin pienimmil le. Näin tehty linna on yhtäaikaa luja ja pehmeä.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
3–5-v., 6-v.–Katsokaa tätä aiheesta Tutkimuspar tio selvittää -video. Mitä ajattelette Minna-papin vastauksesta? Entä lokin? Miettikää, mitä eroa on lokin taivaalla ja Jumalan taivaalla.
3–5-v., 6–8-v.
Puun lehdet tekevät terveeksi. piirrä selkään yksinkertaisia muotoja – soikio, vinoneliö – lehdiksi
Kuva taivaasta, jossa Elämänpuu kasvaa virtojen keskellä on herkullinen aihe myös maalattavaksi. Kuvan ei silti tarvitse olla esittävä, se voi olla esim. vä riteos. Kannattaa valita yksinkertainen työtapa, jolloin työskennellessä voidaan pohtia vielä yhdessä aihetta. Maalaus voidaan toteuttaa myös musiikkimaa lauksena, jolloin työtapa on meditoi va. Tähän sopivia klassisen musiikin kappaleita, jotka löytyvät YouTubesta ovat esim. Jean Sibeliuksen 5. sinfonia; Antonio Vivaldi, sinfonia G-duuri rv 149: Johan Sebastian Bach, Air Orkes terisarjasta no.3 D-duuri.
Tavoite: Pohdimme, millaista taivaassa on ja millaista toivoisimme siellä olevan. Tutustumme siihen, mitä Raamattu sanoo taivaasta. Oivallamme, että taivaalla tarkoitetaan hyvää ja turvallista tilaa.
Millaista6.11.
Teksti: Ilm. 22:1–12.
39Syksy
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
3–5-v., 6-v.–
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Katso Elämänpuun ohje vuoden yhteisistä vinkeistä s. 12. Tässä jaksossa Elämänpuuhun voidaan askarrella hedelmiä ja lehtiä. Puun ympärille voi muotoilla sinisestä kankaasta joen. Lapset voivat halutessaan tuoda puu hun kaikkea, mikä heidän mielestään muistuttaa taivaasta.
Lottalastenkirkko@lastenjanuortenkeskus.fiLeinonen (13 v.) teki tämä kuvan
Anna lasten kertoa mielikuviaan taivaasta ja kerro taustatekstiä hyö dyntäen kristinuskon taivaskästyksestä. Keskeistä on painottaa sitä, että tai vaassa on hyvä olla. Jumalan todellisuus on läsnä meidän elämässämme jo nyt.
38 Syksy PULMU PULMU
Pääsevätkö lemmikit taivaaseen?
ElämänpuuIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMU
Katsokaa Lastenkirkko.fi-sivulta, millainen on Lohtu-nalle? Entä loh tuhuivi, johon voi kietoutua, kun on huolissaan ja surullinen? Sivustolle on tulossa myös ohjeet, kuinka nalle ja hui vi voidaan tehdä. Voitte myös suunni tella oman nallen ja tehdä kertomuksia Lohtu-nallen puuhista ja lähettää niitä Lastenkirkkoon, os.
taivaaseen?taivaassa?onPääseeköeläimet
ElämänpuuTOIMIIJAPÄKÄPULMU
Lohtu-Nallesta Lastenkirkon pajassa.
Taivaassa on turvallista. sivele käsivarsia olkapäiltä alas
Taivaan aurinko on Jumala itse . maalaa avoimilla kämmenillä laajenevia ympyröitä
Ole minulle kallio, KM3 s. 109
Taivaassa kyyneleet pyyhitään pois. silitä kämmenellä voimakkaasti painaen ensin oikealta vasemmalle, sitten päinvastoin
Elämänpuu-maalaus 0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Taivaassa virtaa joki, kuljeta etusormia aaltoilevin liikkein vierekkäin selkää pitkin hartioista alaspäin
Taina Karvonen
Joessa on kaksi haaraa. kuljeta etusormia lapaluiden alapuolelta eri suuntiin
osana kerhotilaa
Ikuisuudessa ei ole aikaa, joten se on jo alkanut. Lasten kanssa voi rohkeasti leikitellä erilaisilla ajatuksilla taivaasta, koska vääriä vastauksia ei ole.
Haarojen keskellä kasvaa puu. piirrä puun ääriviivat – runko ja lehvästö – keskelle selkää
Taivaassa iloitaan. rummuta sormenpäillä ilonpisaroita
Kesän lopulla kuningatar munii uuden sukupolven kuningattaria ja koiraita eli kuhnureita. Ne parittelevat, jotta kuningattaret voivat seuraavana kesänä munia ja tuottaaSyksyllätoukkia.vanha kuningatar lakkaa munimasta, eikä uusia toukkia synny. Pesän rakenne romahtaa. Vanha kuningatar, työläiset ja kuhnurit menettävät elämänteh tävänsä ja kuolevat.
Luetaan Saarn. 3: 1–8. Mitä voisi tarkoittaa luonnon kannalta se, että kaikella on aikansa?
40 Syksy YHTEISET YHTEISET talvellakaikki13.11.Miksimuutampiaisetkuoleepaitsikuningatar?Miksipuputvaihtaaväriäkesälläjatalvella?
Nimensä mukaisesti metsäjänis viihtyy metsissä. Suo messa sitä tavataan tuntureiden koivikoista etelän leh tometsiin. Metsäjänis voi elää avoimessakin maastossa, tuntureilla jopa ylhäällä puurajan yläpuolella.
Tarvikkeet: papereita ja kyniä Meidän isä monin silmin. Joku perheenjäsenistä piir tää isästä kuvan, toinen yrittää kopioida tämän kuvan, kolmas kopioi kopiosta. Kun kaikki ovat piirtäneet vuorollaan, tarkastellaan lopputulosta.
Taustaa: Saarnaajan kirja on yksi Vanhan testamentin viisauskirjoista ja yksi nuorimmista kirjalliseen asuun saatetuista kokoelmista. Se on yhdis tetty kuningas Salomonin persoonaan, mikä on lisännyt sen arvoa. Toisaalta se on saanut paljon vaikutteita kreikkalai sesta filosofiasta. Ihmisen järki ei riitä ymmärtämään Jumalan tarkoitusperiä. Kirjassa korostuvatkin muun muassa
Kaikki on Jumalan kädessä.
Teksti: Saarn. 3: 1–8.
Aikuiset ampiaiset elävät kukkien medellä, hedelmillä tai muilla hiilihydraateilla. Toukat käyttävät ravintonaan aikuisten saalistamia hyönteisiä ja muuta proteiinipitoista. Kuningatarampiaiset talvehtivat yhden talven. Ke vään tullen ne heräävät horroksesta ja etsivät paikan, johon ne rakentavat pesän ja munivat munia. Munista syntyy lisääntymiskyvyttömiä naaraita työläisiksi, jotka jatkavat pesän rakentamista ja puolustamista sekä syöttävät toukat.
Jokainen perhe saa oman pakkansa mukaan kotiin. Ohessa on jänistä ja am piaista koskevaa tietoa, jonka voi siirtää korttiin. Etsi tietoa netistä ja tee lisää kortteja eläimistä ja kasveista, joiden talvehtiminen kiinnostaa lapsia.
Tietokortit
jänis ei erotu talvella lumisesta ympäris töstään, mikä suojaa sitä pedoilta. Lumeen painautuva metsäjänis muistuttaa lumen peittämää kiveä.
Poikaset imevät emoa kerran vuorokaudessa ja vain muutaman minuutin kerrallaan. Ne alkavat syödä kasvisravintoa jo parin päivän ikäisinä ja selviytyvät ravinnon etsinnästä omin neuvoin jo suunnilleen viikon kuluttua.
Lapset saavat kertoa tietonsa isälle. He voivat kysellä, mitä isä tietää. Yhdessä voidaan ihmetellä ja oppia lisää.Leporastilla ihmetellään myös omaa isää. Millainen olisi isäkortti? Millainen isä on syksyisin? Mitä meidän isä tekee? Nämä kortit on voitu tehdä myös etukäteen kerhossa tai pyhä koulussa.
Uudet kuningattaret vetäytyvät puiden halkeamiin tai kaarnan rakoihin talvehtimaan herätäkseen keväällä rakentamaan uutta pesää.
3–5-v., 6-v.–
Tietokorteissa on kuva jostakin eläi mestä, kasvista tai luonnonilmiöstä sekä toisella puolella tietoa sitä, mitä sille tapahtuu syksyn tullen ja miksi.
Tarvikkeet: valmiiksi laminoituja tietokortteja eläimistä ja kasveista sekä tyhjiä kartonkeja isäkortteja varten
Juhlimmeperheidenisänpäivääkanssa.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVATPÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
Ampiaiset ovat pistiäisheimo, johon kuuluu maailman laajuisesti 5000 lajia. Suomessa elää 43 ampiaislajia. Ampiaisnaaraalla on myrkkypistin.
Tavoite: Oivallamme, että Jumalan luomassa maailmassa kaikella on aikansa. Tutkimme, miten luonto valmistautuu talveen.
järkkymättömät luonnonlait ja nöyryys Jumalan ja elämän edessä.
Saarnaajan teksti vastaavan lasten luontokysymyksiin turvallisuutta herättävällä tavalla: kaikki on Jumalan kädessä. Lapsia kuitenkin kiinnostaa luonnon toiminta. Tässä työskentelys sä hengellinen ja luonnontieteellinen tutkiskelu kulkevat käsikädessä.
41Syksy
Metsäjänis on 46–61 cm pitkä ja painaa 2–5,8 kg. Sen korvat ovat 6–9,5 cm pitkät. Tassut ovat isot. Näillä tassuillaan metsäjänis pinkoo tarvittaessa jopa 60 kilo metrinUseimmillatuntinopeudella.seuduilla metsäjäniksen väri vaihtuu vuo denaikojen mukaisesti. Kesällä se on ruskea. Kun valo vähenee syksyllä, väri alkaa vaihtua valkoiseksi talvitur kiksi. Töpöhäntä on koko vuoden valkoinen sekä päältä että
3–5-v., 6-v.–
Valkoinenalta.
Jänis parittelee kevättalvella. Poikaset syntyvät noin 50 vuorokauden jälkeen karvapeitteisinä ja näkevinä. Pesueessa on 2–5, joskus jopa 8 poikasta. Naaras saa vuodessa 1–3 poikuetta. Uusi kiima voi alkaa, kun edelli siä pentuja vielä imetetään.
Isänpäivätapahtuma toteutetaan luontopolkuna. Lapsi saa toimia op paana. Tehdään havaintoja siitä, miltä luonto näyttää syksyllä. Työskentelyn tueksi reitillä voi olla ohjeita/kysymyk siä: Mikä kertoo siitä, että on syksy? Miten syksy poikkeaa muista vuoden ajoista? Katso puita. Tunnetko niitä ni miltä? Millaisia ne ovat? Katso taivasta? Miltä se näyttää tänään? Näkyykö mis sään eläimiä? Kuuluuko lintujen laulua? Mitä kaikkea oikeastaan tapahtuu isänpäivän aikaan? Mikäli mahdollista,
LuontopolkuTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
SaarnaajanIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUsanoin
Rikkinäinen puhelin piirtäen 3–5-v., 6–8-v.
polku päättyy nuotion ääreen, jossa voidaan levätä ja nauttia eväitä.
2. Metsäjänis
Keksimme uusia vastapareja: Aika on kesällä ja aika talvella, aika on liikkua ja ja aika olla paikallaan, aika on nukkua ja aika olla valveilla jne. Entä isä? Isän on aika käydä töissä ja aika olla koto na, isän on aika hassutella ja aika olla va kava jne. Näistä uusista sanoituksista voi tehdä kirjanmerkkejä tai huoneentauluja.
1. Ampiainen
Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouk sessa vuonna 1989. Suomessa sopimus on ollut voimassa lakitasoisena vuodesta 1991. Lasten oikeuksilla halutaan taa ta lapsen hyvä elämä. Lue lisää Lapsenoikeudet.fi-sivustolta.
Teksti: Matt. 25: 31–46.
3–5-v., 6–8-v.
Jos jollakulla oli jano, joku toinen antoi hänelle juomaa.
Eräänä päivänä kuningas kutsui valtakuntansa asukkaat luokseen ja sanoi: ”Nyt kerron teille, kuinka hy vin te olette minua palvelleet.” Pidä kruunua kädessäsi puhuessasi. Ihmiset säikähtivät. ”Emmehän me ole palvelleet häntä lainkaan”, he sanoivat toisilleen, "meillä on ollut kiire toistemme auttamisessa. Emme ole edes ajatelleet, että ku ningas tarvitsisi apua. Miten meidän nyt käy?” Mutta Sydänten valtakun nan kuningas sanoi heille: ”Te olette olleet hyviä alamaisia. Minun valta kuntani on teidän valtakuntanne.”
Aivan erityisesti hän rakasti lapsia ja halusi pitää heistä hyvää huolta.
Minun oli nälkä, ja te annoitte mi nulle ruokaa. Kohota leipää. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa.
Kuningas vastasi heille: ”Kaiken sen, minkä te olette tehneet yhdelle näistä muista asukkaista ja erityi sesti kaikkein pienimmille, sen te olette tehneet minulle.”
man otteesta ikuisuudeksi.
Jaa karamellit kuulijoille.
Lasten oikeuksia juhlistetaan tänä vuonna kirkossamme myös julkaisemal la uusi Lasten virsi -kirja.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
kuninkaastaSatuIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUsydäntenvaltakunnan
vaikeasti. ”Kukaan ei varmaan auta minua, koska minäkään en auttanut muita silloin, kun heillä oli vaikeaa”, hän ajatteli. Mutta hän sai kokea yllätyksen. Jotkut asukkaat tulivat hänen luokseen ja hoitivat häntä hellästi. Aseta kuumemittari esille. Sen jälkeen hänkin auttoi muita. Nosta lääkeruisku kuumemittarin viereen.
Olipa kerran kuningas.
Jutelkaa herkuttelun lomassa. Mistä pidit kertomuksessa? Kuka kertomuk sen henkilö sinä voisit olla? Mikä kerto muksessa oli tärkeintä?
Kertomus
Esineet nostetaan kertomuksen ede tessä korista esiin ja asetetaan osallistu jien näkyville.
Aseta lasten kenkä esille.
Tähän päivään emme ole vinkeis sä liittäneet lapsen kysymystä, koska tämän päivän kuuluu olla avoin kaikille lasten tarpeille ja kysymyksille.
Jos jollakulla oli nälkä, joku toinen antoi hänelle ruokaa.
Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni. Liikuttele nukkeja “vankilassa”. Silloin asukkaat sanoivat: ”Milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa? Milloin sinulla oli jano ja me annoimme si nulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme? Milloin olit alasti ja me annoimme sinulle vaatteita? Milloin me näimme sinut sairaana tai van kilassa ja kävimme sinun luonasi? Osoita sormellasi vuoron perään esinettä, joka liittyy kuhunkin kysymykseen.
Tavoite: Huomamme, että Jeesus pitää Tutustummemerkittävimpänärakkaudenlähimmäisenmukaantoimimistaelämänasiana.Lastenoikeuksiinjaniidenmerkitykseenjamietimme,mitenneovatyhteydessäJeesuksenopetukseen.
Sen pituinen se.
6-v.–
Kouluikäisten kanssa voitte verrata satua Matt. 25: 31–46. tekstiin ja miet tiä, miski Jeesus halua kertoa tällaisen kertomuksen.
Aseta leipä esille.
kone
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v. Tarvikkeet: iso pahvilaatikko; sormivärejä
löytymiseen. Aseta avain esille. Eräs mies oli joutunut vankilaan, koska oli rikkonut lakia. Hän oli hyvin yksinäinen ja surullinen. Jotkut ihmiset ajattelivat, että rikollinen ei ansainnut mitään apua, koska oli kerran tehnyt väärin. Aseta “vanki la” esille ja aseta vanki sen sisälle. Eräs pieni tyttö kuuli vanhempien sa puhuvan vankilassa olevasta miehestä ja ihmetteli: ”Mutta jos kukaan ei auta tätä miestä, niin sit tenhän se elää aina rosvoelämää.” Silloin vanhemmat huomasivat, että vankilassa olevaa miestä piti rakastaa aivan erityisesti, jotta tämä ei tekisi uusia vääryyksiä vapau duttuaan. Sitten koko perhe meni vankilaan tervehtimään miestä ja lohduttamaan tätä. Aseta perhettä edustavat hahmot vankilaan. Eräs asukas ei koskaan halunnut auttaa ketään. ”Ei ole minun vikani, jos ihmiset eivät osaa pitää huolta itsestään”, hän ajatteli. Kun eräs sairaana oleva mummo pyysi häntä hakemaan lääkettä apteekista, hän kieltäytyi. Näytä lääkeruiskua ja pane se takaisin koriin.
Jos joku paleli, joku toinen tarjosi hänelle vaatetta.
Aseta villasukat ja pipo esille.
Rakentakaa Lasten oikeuksien kone pahvilaatikosta ja koristelkaa sormi väreillä. Pohtikaa, miten kone voisi toimia. Tarvitaanko jokin kampi tai nappi vai käytetäänkö taikasanaa? Kone suoltaa erilaisia esineitä muistuttamaan lasten oikeuksista: vaatekappaleita, lei pää, kuumemittarin, lelun jne. Samal la nimetään lasten oikeuksia. Lapset voivat vuorotella koneenkäyttäjinä, esineitä ojentavina koneen mekanis meina tai yleisönä. He voivat itse keksiä uusiaLopuksioikeuksia.voidaan yhdessä pohtia, mitä lapset voisivat itse tehdä toisten lasten hyväksi. Kerro, että esimerkiksi Jämijärvellä kerätään lelukolehti.
Koska kuningas oli hyvä kuningas, joka rakasti valtakuntansa asuk kaita, nämäkin halusivat olla hyviä toisilleen. Siksi he useimmiten auttoivat toisiaan.
Aseta kruunu esille.
Lasten virren julkistamisjuhla Järjestäkään juhlat, jossa lauletaan uusia Lasten virsiä. Lasten ja nuorten keskuksen verkkosivuilla ja uutiskirjees sä tulee olemaan tähän lisää vinkkejä. Ohjelmaan kannattaa ottaa ainakin Risto Eskolan Juhlalaulu ja 8-vuotiaan Vilja Sihvosen sanoittama Pieni orava
42 43Syksy Syksy PÄKÄYHTEISET
Mutta sitten hän sairastui itse
Aseta sydämet esille.
välinenKansain-20.11.lapsenoikeuksienpäivä
Taustaa: Matt. 25:31–46 on kirkko vuodessa tuomiosunnuntain teksti. Siinä Jeesus kertoo, mistä ihminen on vastuussa tässä elämässä ja mistä hänen tulee tehdä tiliä tulevassa. Jeesus viittaa kertomuksessaan Vanhan testamentin profeetallisiin kirjoituksiin, kuten Jes 1: 58: 6–7. Jeesus esitellään kertomuksessa ylimpänä Tuomarina ja taivaan Kunin kaana. Samalla hänet pitää muistaa kär sivänä ihmisenä, kaikkien palvelijana. Jeesus asettuu heikkojen ja sorrettujen puolelle. Hän tahtoo meidänkin teke vän niin. Viimeinen tuomio ei tapahdu joskus aikojen lopulla, vaan se on läsnä jokaisessa voimaton:kuninkaanatensajasaaneetHeHeeivätTekstissävalinnassamme.mainitutvanhurskaatteehyviätekojapelastuakseen.eivätedestiedätekevänsäniitä.tekeväthyviätekoja,koskaheovatkohdataJeesuksenrakkaudenmyötätunnon.Jeesusosoittirakkaukuolemallapuolestamme.Taivaanhänenkuolemansaeiolluthänvapauttiihmisetkuole
Hän oli Sydänten valtakunnan ku ningas. Hän rakasti paljon valtakun tansa asukkaita.
Kaada pullosta hiukan vettä lasiin.
Kaada lisää vettä lasiin, Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Heiluta avainta. Minä olin alasti, ja te annoitte mi nulle vaatteita. Kohota villasukkia ja pipoa. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Kohota lääkeruiskua ja kuumemittaria.
Tarvikkeet: leikkikruunu; lapsen kenkä; kartongista leikattuja erikokoisia sydämiä; leipä, vesipullo ja lasi; iso vanhanaikainen avain, jonka voi askarrella pahvista; villasukat ja pipo; iso lääkeruisku ja kuumemittari; legoista rakennettu “vankila”; legohahmo tai nukke vangiksi ja kolme muuta hahmoa ystäväperheeksi; karkkipussi ja kulho;iso kori tai laatikko.
Kerran erään pienen pojan perhe menetti kotinsa. Kun hän puhui siitä kaverilleen, tämä meni heti omien vanhempiensa luo ja kertoi asiasta. Ja pian kaverin perhe kutsui pojan perheen kotiinsa asumaan siksi ajaksi, joka meni uuden kodin
LastenTOIMIVATJAPÄKÄPULMUoikeuksien
Nosta vanki käteesi siten, että tä män kasvot ovat kuulijoihin päin. Sitten he pitivät juhlat. Kaada pussista karkit kulhoon.
Valmista rastipolku ympäristöön, jo hon erilaisten ryhmien on helppo tulla mukaan.
Piirrän pienen tähden, KM3 s.82
Tanssi
Pieni kastelaulu, KM3 s. 94.
Joulun aika: kysymyksiäErilaistenaikojen
Joulun rastipolku
Tammikuun teemoissa kuljetaan toisten ihmisten ja Jeesuksen matkassa. Tämä laulu kertoo siitä, miten kaikki meistä ovat tärkeitä ja miten yhdessä teemme maailman paremmaksi.
Säestäkää lauluanne yhdessä keho rytmein. 1.–4. tahdit: rummutetaan jaloilla tahdit kahteen.
puuhakirjat
Jakson yhteiset vinkit
MinäTUNTEVATJAPÄKÄPULMUpidän
Lasten jouluradiosta tulee koko ajan lapsille mieluista joulumusiikkia, jota voi kuunnella ryhmätoiminnassa. Sopii monien leikkien taustalle.
3–5-v., 6-v.–
PäkänIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUjouluiset
PÄKÄTUNTEVATPULMU&&PULMULIIKKUVAT
PÄKÄ TAITEILEVATPULMU&
4 taputusta reisiin halleluja-sanan kohdalla.
Lauluja jouluun
5 askelta pyöritään oikealle.
1. tahti: kädet vuorotellen sivulle 2. tahti: kämmenet vastakkain, pieni rako välissä, tie itsestä eteenpäin tahti: kädet vuorotellen sivulle tahti: tuodaan kädet yhteen tahti: kädet sivulle tahti: naputa päätä sormella 7.–8. tahti: kädet sivulle heilutellen
5.–8. tahdit: taputetaan reisiin tahdit kahteen. 9. tahti: lyönti reisiin ja kädet hitaasti ylös.
Tähdet kulkevat 0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: pallo tai jokin muu helposti heitettävä esine tähdeksi
Joulu tulla saa, KM3 s. 81.
Joulu tulla saa, KM3 s. 81.
IHMETTELEVÄTPULMU&
3.
Lasten jouluradio
5.
PÄKÄ
Lauluja uuden vuoden alkuun Jäätikön eläinten kiitoslaulu, KM3 Kasteens.104.lahjapaketti, KM3 s. 95.
PÄKÄ JA
Lapsilla on yleensä ainakin jonkin lainen mielikuva jouluun liittyvistä asioista ja valmisteluista. Siksi heille voi hyvin antaa mahdollisuuden suunnitel la, miten kerhossa valmistaudutaan jou luun. Tätä varten tehdään kerhon oma joulukalenteri, joka tässä tapauksessa tarkoittaa paperia, jossa on kullekin kokoontumistilaa kirjata lasten päättä mät kerhossa tehtävät jouluvalmistelut. Valmisteluja vauhdittaa Päkä tai joku muu valitsemanne juontajanukke, joka tervehtii ryhmää jokaisessa tapaamises sa ja seuraa valmisteluiden etenemistä.
PÄKÄ HILJENTYVÄTPULMU&
4 hidasta askelta eteenpäin kädet nousten ylös
4 hidasta askelta taaksepäin kädet ylhäältä alas
4 taputusta reisiin halleluja-sanan kohdalla.
talviosuus vuoden yhteisistä vinkeistä sivulta 10.
PÄKÄ MUSISOIVATPULMU&
6.
5 askelta pyöritään vasemmalle.
3–5-v., 6–8-v.
Istutaan tai seistään piirissä. Läh detään vierittämään tai heittämään osallistujalta toiselle esinettä, joka on tässä leikissä tähti.
11. tahti: lyönti reisiin ja kädet hitaasti ylös.
Leikki kertosäkeeseen
KatsoTAITEILEVATPULMUJAHILJENTYVÄTvuodenyhteisistävinkeistä
MusiikkipatsaatLIIKKUVATJAPÄKÄPULMU
ja tähdin. Sinne voi kiinnittää myös toi vomukset. Mitä hyvää haluaisin toivoa toiselle ihmiselle? Toiveet voi kiinnittää jouluenkeleihin rukouksiksi. Kokoontu miset voi aloittaa ja päättää rauhalliseen hetkeen kauniin kuusen ympärillä.
s. 12 Elämänpuun ohje. Jos, ette ole aiemmin aloittaneet puun käyttämis tä, kannattaa se ottaa käyttöön ainakin joulun ajaksi. Ikivihreä joulukuusi on nimittäin saanut alun perinkin ideansa Raamatussa mainitusta Elämänpuusta. Joulun aikana puu voi koristautua jou luenkelein, paratiisin hedelmin, piparein
Lasten Keskuksen verkkokaupasta voit hankkia lapsille joululahjaksi mukavat puuhakirjat. Uusi punakantinen jou lupuuhakirja on suunniteltu erityisesti pienille, jotka eivät vielä käytä kynää. Siinä Päkä saa mukaansa mainion seurueen kulkemaan kohti joulua. Seurakuntien kannattaa kysyä tarjousta suurempiin tilauksiin juha.kaikusalo@publiva.fi
Rajataan lattiaan teipillä kaksi aluetta. Laita toiseen hymy- ja toiseen surunaama. Ohjaaja sanoo lapsille tut tuja asioita, esim. jäätelö ja laulaminen. Osallistujan tehtävänä on mennä hymytai surunaaman luokse sen mukaan, millaisen tunteen sanottu asia hänessä herättää. Naamat voi myös asettaa etäälle toisistaan niin, että osallistu jat voivat asettua janalle niiden väliin ilmaistakseen sanan esittämän tunteen voimakkuutta. Jakson edetessä har joituksen avulla voi miettiä erityisesti jouluun kuuluvia asioita.
Käteeni tartu LV137 3–5-v., 6–8-v.
KatsoSoitinloruMUSISOIVATJAPÄKÄPULMUsoitinlorun
4.
45Joulun aika PÄKÄ PÄKÄ
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Tämä tanssi voidaan toteuttaa yksin ja silti yhdessä toisten kanssa.
44 Joulun aika
Joulukuun lauluna on odottamista ja riemua ilmaiseva Kuningasten kunin kaalle LV 7.
Tarvikkeet: Lastenkirkosta tulostetut joulupolkurastit
PÄKÄ
Ihmeellinen joulukuu, KM3 s. 78. Mikä on vihreä? KM3 s. 80.
PULMUN VINKIT ERILAISTEN AIKOJEN KYSYMYKSIIN
Variaatio 1.: liikutellaan kahta tähteä.
Valitse joulun odotukseen tai uuteen vuoteen sopivaa musiikkia sen mukaan, milloin leikitte. Pyydä osallistujia käve lemään musiikin tahdissa. Kun musii kissa tulee tauko, pysähdytään patsaiksi. Patsaille voi antaa teeman. Ollaan lam paita, yllättyneitä, enkeleitä, lumiukko ja, ilotulituksia tai muuta ajankohtaan sopivaa. Anna lasten toimia halutessaan leikin ohjaajina.
Variaatio 2.: yksi osallistuja on piirin keskellä itämaan tietäjänä ja seuraa täh teä pyrkien ottamaan sen kiinni.
Kuningasten kuninkaalle LV7 3–5-v., 6–8-v.
Jatkakaa keskustelua juontajanuken kanssa. Päkä on siis syönyt suklaajou lukalenterin tyhjäksi. Hän voi perustel la asiaa sillä, että tänään on karkkipäivä. Miettikää lasten kanssa, onko Päkä heidän mielestään toiminut oikein vai väärin. Pohtikaa päivän kysymystä: Voiko karkkipäivä olla joka päivä? Mitä seuraa jatkuvasta karkinsyönnistä?
Taustaa: Maija-Riitta Hirvosen tekemä Pikkuväen katrilli on saanut Lasten virren toimituskunnalta lisäsäkeistön, jossa sanotaan lasten olevan kirkon tärkeitä väkeä. Näin laulu vahvistaa seu rakuntien pyrkimystä vahvistaa lasten osallisuutta seurakunnan toiminnan kokonaisuudessa. Laulu löytyy myös viisikielisen kanteleen soitto-oppaassa. Näihin Päkän vinkkeihin katrilli päätyi, koska se keskustelee mukavasti teemana olevan kysymyksen: “Voisiko aina olla karkkipäivä?” kanssa. Laulun toinen säkeistö vie ajatukset ruokiin, jotka auttavat hyvään kasvuun. Ihmisen on hyvä pitää huolta Jumalan antamas ta kehosta. Tosin joulun odotuksen iloon kuuluu monella suklaajouluka lenteri. Adventti on niin erityinen aika, että karkkipäivätkin menevät vähän sekaisin.
Lapset saavat ehdotel la muutakin tekemistä nukelle. Nukke kiittää ideoista ja poistuu paikalta.
3–5-v.
Jaa kaikille Päkän posti. Tutkikaa tehtäviä yhdessä. Sieltä löytyy mm adventtikynttelikkö.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Tarvikkeet: kalenteri, johon voidaan suunnitella yhteistä toimintaa
“Hei. Minä olen Päkä. Nam, syön suklaata joulukalenterista. Otan tuosta vielä yhden. Nää on hyviä.”
3–5-v., 6-v.–
Tutustu lasten kanssa lamppuihin ja siihen, miten ne toimivat. Sammuta ti lasta valoja niin, että tila hämärtyy jon kin verran. Osa lapsista saattaa kokea pimeän pelottavaksi, joten hämärään voi tutustua pikkuhiljaa.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Valitse tai tee itsellesi nukke, joka johdattaa kohti joulua. Ohjeessa nuken nimi on Päkä, mutta voit käyttää muu takin. Tutustu nukketeatterin saloihin vuoden yhteisissä vinkeissä.
Valmistelut: Laita juontojanukke odottamaan suklaajoulukalenterin tai joulukarkkiastian ääreen.
3–5-v., 6–8-v.
Voiko karkkipäivä olla joka päivä?
Tarvikkeet: tulosta Lastenkirkosta Päkän jouluposti.
Jos lapset eivät ehdota, niin ehdota sinä, että kynttelikköön laite taan kynttilät. Sytytetään niistä ensimmäinen ja lauletaan 1. säkeistö Nyt sytytämme kynt tilän -laulua.
Kiitokset infosta Sini Hulmille!
Opetelkaa laulu kaiuttamalla. Löy dät lauluun liittyviä toimintaideoitakir jasta Laula, leiki lasten virsi s.171–173, Lasten Keskus 2014.
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
Adventin kehittyminen ja merkitykset ovat osin hämärän peitossa. Galliassa ja Espanjassa lienee jo vanhalla ajalla, 400-luvun lopulla, oli tapana liittää adventinaikaan paastoamista, ilmeisesti sen vuoksi, että loppiaisena kastettavat valmistautuivat kasteelleen. Samoin pääsiäi syönä kastettavat valmistautuivat kasteelleen paastoten. Sen sijaan Roomassa oli tuohon aikaan ilmeisesti toisenlainen tapa. Kristuksen tulemista odotettiin riemullisesti. Onkin aiheellinen kysymys, onko hyvä puhua paastosta. Voisiko olla oikein ajatella, että adventti val mistaa riemullisesti Jeesuksen syntymään? Ehkä nykyinen tapa iloita jo ennen joulua ei ole liturgian historiallisestikaan ”väärä”, vaan liittyy vanhan ajan roomalaiseen liturgiseen tapaan.
4.12.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
karkkipäiväVoisikoollajokapäivä?
Katso juontajanuken idea edellisestä 27.11. suunnitelmasta.
Pikkuväen katrilli LV116
“Hei minä olen Päkä, keitä te olette?" Anna lasten jutella nuken kanssa. Sopi vassa hetkessä nukke huomaa kyntteli kön ja menee sen luo. “Vau, onpa hieno kynttelikkö.” Kerro, että kynttelikössä on yksi kynttilä jokaiselle sunnuntaille ennen joulua. Laskekaa: Yksi, kaksi, kolme, neljä viikkoa jouluun. Päkä ihmettelee: “Kuka oikein on keksi nyt, että näin kauan pitää odottaa?” Kerro, että kaikki tuo aika tarvitaan joulumielen löytymiseen. Päkä jatkaa: “Odottaminen on ihan tylsää. Eikä ole mitään tekemistäkään. Onko teillä ideoita, mitä voisi tehdä ennen jou lua? Minä en keksi mitään.”
Teksti: Nyt adventtikynttelikönjouluun.tapojaTavoite:kynttilänsytytämmeLV2LöydämmevalmistautuaTutustummekäyttöön.Lapsetsaavatosallistuaryhmänjouluvalmistelujensuunnitteluun.
PäkänTOIMIVATJAPÄKÄPULMUjouluposti
46 47Joulun aika Joulun aika PÄKÄ PÄKÄ MiksEnsimmäinen27.11.adventti.adventti-sunnuntaitaonjustneljäeikäenemmäntaivähemmän?
NukenIHMETTELEEPÄKÄadventtivierailu
Jos ryhmä on tehnyt oman jouluval mistelukalenterin, voidaan Päkän kans sa keskustellen siirtyä toteuttamaan sen mukaista toimintaa. Muuten voidaan hyödyntää seuraavia vinkkejä.
Mietitään lasten kanssa, mitkä nu kelle ehdotetuista ideoista voisi tehdä kotona ja mitkä tässä ryhmässä. Mitä taas voi olla vaikea toteuttaa? Suunni tellaan yhdessä, mitkä ideoista toteute taan ryhmässä milläkin kerralla. Tätä varten voidaan tehdä “joulukalenteri”, jossa on yhtä monta “luukkua” kuin on tapaamiskertoja ennen joulua.
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Adventti on erityinen aika.
Tavoite: Mietitään kasvua ja hyvinvointia tukevia asioita. Pohditaan, mikä merkitys on sillä, että jotain hyvää saa vain harvoin. Vahvistetaan lasten luottamusta siihen, että he pystyvät tekemään hyviä päätöksiä.
Toiminta: Monet laittavat jouluvaloja ulos ja sisälle ensimmäisenä adventti na ja mitä lähemmäs joulua mennään, sitä enemmän valoja alkaa nähdä. Nyt pääsemme kokeilemaan erilaisia valoja ja niiden liikettä.
Valoteatteri
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v. Tarvikkeet: suklaajoulukalenterikäsinukke,tai muita makeisia
Ihmettele vastaukseksi, että avaako Päkä nyt siellä kaikki luukut kerralla. Tarkoi tus on avata vain yksi päivässä. Kalenteri auttaa seuraamaan joulun lähenemistä niin kuin adventtikynttelikkökin.
Tarvikkeet: erilaisia lapsille sopivia tasku-, otsa- ja taskulamppuja; erilaisia ja erivärisiä läpinäkyviä purkkeja ja astioita kokeiluja varten; silkkipaperia; valkoinen kangas, jonka voi ripustaa esimerkiksi oviaukkoon tai kuivaustelineeseen; pari erilaista musiikkikappaletta tai musiikkia Lasten jouluradiosta
Taustaa: Nyt sytytämme kynttilän -virsi on syntynyt pohjoismaisena yhteistyönä. Ruotsalaisen Emmy Köhlerin sävelmä sai ensin norjalaisen arkkitehdin Sigrud Murin sanat. Anna-Maija Raittila julkaisi siihen suomalaisen tekstin 1983. Virsi on sanoit tanut koko tämän ajan lapsille neljän adventtikynttilän merkitystä. Joulua kohti valo lisääntyy. Jeesuksen syntymä tarkoittaa valon lisääntymistä elämässämme. Tämän virren ansiosta suuri osa suomalaista lapsista osaa liittää neljä kynttilää joulun odo tukseen. Tarkalleen emme tiedä, milloin adventti sai neljä viikkoaan ja kynttiläänsä. Yksi mukava selitys löytyy Godly Play -kertomuksista: Joulu on niin suuri juhla, että siihen valmistaudutaan neljä viikkoa. Pääsiäinen on vielä suurempi juhla ja siksi siihen valmistaudutaan kaksi viikkoa kauemmin.
Teksti: Pikkuväen katrilli LV116
Tuo Päkä piiriin. Pyydä lapsia et simään myös adventtikynttelikkö. Sytyttäkää siihen kaksi kynttilää laulaen samalla Nyt sytytämme kynttilän, LV2 1. ja 2. säkeistö.
Tarvikkeet: joulun juontajanukke, joka voi olla Päkä- tai Pulmu-käsinukke (kaavat löydät sivulla olevasta qrkoodista), nukelle voi tehdä jouluisen asun); adventtikynttelikkö kynttilöineen
Asettukaa piiriin. Sano, että joku on vielä tulossa. Käy hakemassa nukke ja anna sen esittäytyä ryhmälle.
3–5-v., 6-v.–
Käykää piiriin. Ohjaaja voi miettiä ääneen, että onkohan se Päkä tulossa tänään. Lapset saattavat jo huomata, missä se on. Mene Päkän luo ja kysy, mitä se on oikein tekemässä. Muokkaa vuoropuhelua sopimaan käytössäsi ole viin materiaaleihin.
NukenIHMETTELEEPÄKÄvierailu
Liikutellaan valoja. Mikäli valkoinen kangas on käytössä, niin lapset voivat mennä sen taakse. Myös seinä tai vaikka kattoLaitetaankäy. musiikkia soimaan ja lapset saavat sen tahtiin liikutella valoja. Miltä valot näyttävät, kun ne tulevat värikkäiden lasipurkkien läpi. Kun musiikki vaihtuu ko keillaan, vaikuttaako se valojen liikkeeseen.
Valmistelu: Ripusta kangas ja ota lamput esille. Laita purkit vielä piiloon. Mikäli lapset ovat pieniä, niin purkit voi jättää pois. Isommat nauttivat siitä, että pääsevät kokeilemaan, miten valo muuttuu purkkien läpi mennessään.
Adventin ajan toiminnan suunnittelu
Katso vinkki vuoden yhteisistä vinkeis tä. Tämä vinkki sopii erityisen hyvin tällä kerralla toteutettavaksi.
MitataanTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
syntymäpäiviäMinä11.12.päivänäonenitenmaailmassa?
3–5-v., 6–8-v.
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: käsinukke; enkeli- ja paimenasuja, adventtikynttelikkö Valmistelu: Katso juontajanuken ohje 27.11. suunnitelmasta.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Tarvikkeet: kuninkaan, paimenen, enkelin ja lampaan rooliasuja ja työkaluja
Tarvikeet: adventtikynttelikkö,käsinukke,tarjoiluja
JoulunäytelmäTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
Tarvikkeet: Voitte käyttää näytelmän käsikirjoituksena Raamatuntekstiä tai Päkän posti – joulu -puuhasivun kertomusta. Qr-koodi siihen löytyy tämän jakson yhteisistä vinkeistä. Roolivaatteet valitsemanne kertomuksen henkilöille. Jakakaa roolit ja vaatteet. Suunnitelkaa yhdessä, miten haluatte esittää.
Ota käsinukke tällä kertaa jo val miiksi mukaan piiriin. Tehkää kuulumisja esittelykierros, jonka aikana myös nuk ke saa esittäytyä. Päkä sanoo: “Katsokaa, minä olen paimen.” Voit ihmetellä, että sinähän olet lammas. Keskustelkaa siitä, että välillä on mukava kokeilla olla taval lisesta poikkeavassa roolissa. Sytyttäkää neljä adventtikynttilää ja laulakaa Nyt sytytämme kynttilän LV2 kaikki säkeis töt. Katsokaa kalenterista, kuinka pitkä aika on jouluun. Voitte ryhtyä tekemää lasten aiemmin suunnittelemaa ohjelmaa tälle kokoontumiskerralle tai käyttää seuraavia vinkkejä.
PÄKÄ JA NukenIHMETTELEVÄTPULMUvierailu
Materiaalit: kalenteri, viivoitin ja vaaka Luomiskertomuksessa aurinko, kuu ja tähdet on luotu näyttämään aikaa. Leikkaa kartongista auringon ja kuun muoto. Teippaa nämä tikkujen nenään.
Kuningas, paimen, enkeli ja lammas
3–5-v., 6–8-v.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Kun roolien tarvikkeet on ryhmitel ty, lukekaa jouluevankeliumi Raamatus ta tai Lapsen raamatusta. Sitten voitte miettiä, minkä vuoksi Jumala valitsi pai menet kuulemaan ensimmäisenä iloisen uutisen. Mikä rooli lampailla ja enkeleil lä oli tapahtumassa, entä kuninkaalla?
48 49Joulun aika Joulun aika
Leikkilahjan antaminen
Tehkää Jeesukselle synttärikortteja. Niistä voi tehdä halutessaan näyttelyn muiden nähtäväksi. Kortit voi myös ripustaa elämänpuuhun.
PÄKÄ PÄKÄ
tutkimista
Tavoite: Mietitään erilaisia ajan mittaamisen asioita. Juhlitaan kaikkien syntymäpäivää. Opitaan, että joulu on Teksti:syntymäpäivä.Jeesuksen1.Moos1:14–19
Ota käsinukke tällä kertaa jo valmiiksi mukaan piiriin. Tehkää kuulumis- ja esittelykierros, jonka osana myös nukke saa esittäytyä. “Hei. Minä olen Päkä. Minulla on synttärit ja haluaisin juhlia teidän kanssanne. Te saatte päättää, miten juhlitaan. Pidetäänkö vaikka naamiaiset ja syödään popcornia?” Eh dota, että juhlan kunniaksi sytytetään adventtikynttelikköön kolme kynttilää ja lauletaan kolme ensimmäistä säkeis töä laulusta Nyt sytytämme kynttilän, LV2. Kerro, että kynttilöitä sytyttämäl lä valmistaudutaan Jeesuksen syntymä päivään, jouluun. Laskekaa kynttilöistä
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
Teksti: Luuk. 2:8–20 Enkelit ilmestyvät paimenille, Lapsen Raamattu s.141
Taustaa: Luomiskertomus kuuluu Raamatun peruskertomuksiin, joilla vas tataan kysymyksiin, millainen Jumala on, mikä on ihmisen paikka luomakunnassa ja mikä on elämän tarkoitus. Kertomus ta ei ole tehty meidän mittapuullamme tieteelliseksi kuvaukseksi maailman syn nystä. Teksti on koottu 900–500 vuotta eKr. syntyneistä kirjoituksista. Israelin kansan kärsiessä pakkosiirtoisuudesta n. 500 eKr. peruskertomukset tarjosivat ih misille ikään kuin hengellisen kotimaan. Näissä jakeissa Jumala luo tähdet, kuun ja auringon, jotta ihmisillä olisi tapa laskea aikaa. Siinä on perusta sille, että me ihmiset mittaamme elämämme vuosia ja juhlimme syntymäpäiviä. Lap sen esittämään kysymykseen syntymä päivästä ei ole olemassa maailmanluokan vastausta. Sen tiedämme. että Suomessa syntyy eniten lapsia kesäkuukausina ja eniten lapsia on syntynyt Suomessa 24.8.1945. Tiedämme myös, että eniten maailmassa on juhlittu Jeesuksen synty mäpäivää, vaikka emme edes varmaksi tiedä, minä päivänä hän todella syntyi.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
3–5-v., 6–8-v.
Nosta roolivaateet esiin. Miettikää, mitä eroa on kuninkaalla, paimenella, enkelillä ja lampaalla. Mitä he syövät? Missä asuvat? Millaisiin vaatteisiin pu keutuvat? Kuinka paljon niillä on rahaa? Entä mitä he tekevät työkseen?
3–5-v., 6–8-v.
Valmistelu: Katso juontajanuken ohje 27.11. suunnitelmasta.
Miksi18.12.enkeliilmestyipaimenilleeikämuille?
Taustaa: Paimenet olivat Raamatun aika na tavallisia työssäkäyviä ihmisiä ja heille Jumala halusi ilmoittaa itsensä. Joidenkin lähteiden mukaan paimenen ammattia ei arvostettu kovin korkealle, mutta toisaalta Raamattu kertoo monista paimenista. Esimerkiksi kuningas Daavid ja kantaisä Jaakob lapsineen toimivat paimenina. Jeesus kutsui itseäänkin paimeneksi. Luukas on kuitenkin evankelistoista ainut, joka mainitsee paimenet Jeesuk sen syntymän yhteydessä. Hän kirjoitti tekstinsä kreikankielisille lukijoille, jotka tunsivat kertomuksia muistakin sanka reista, joiden syntymään liittyy paimenia. Paimenten kerrotaan pelastaneet Oidi puksen, Pariksen ja Romuluksen, jotka vanhempiensa hylkääminä olisivat muu ten kuolleet lapsina. Teemana oleva lapsen kysymys voi siis saattaa meidät pohtimaan myös sitä, kenelle hyvä uutinen kannat taa kertoa, jotta siihen liittyisi positiivisia mielikuvia.
Kenelle kerrot uutisen?
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Kuka pelkää hammasharjaa?
Esitä niillä, kuinka aurinko nousee, paistaa päivän ja menee muualle samoi hin aikoihin, kun kuu nousee taivaalle. Voitte miettiä, kuinka monta kertaa aurinko nousee viikossa. Entä kuin ka monta auringonlaskua on samassa ajassa?Ajankulua voidaan seurata kalen terilla. Missä kuussa ryhmän lasten synttärit ovat? Voidaan etsiä ne kalente rista. Muodostakaa ryhmästä jonoja sen mukaan, missä järjestyksessä synttärit vuoden mittaan ovat. Mihin kohtaan tulisi Jeesuksen syntymäpäivä? Asioita voi mitata muillakin tavoin. Mitä tilasta voisi mitata mittanauhalla? Entä vaa’alla? Testatkaa yhdessä.
3–5-v., 6-v.–
PÄKÄ
Tarvikkeet: hedelmien, kasvisten, papujen, kananmunien ja karkkien kuvia
Tavoite: Pohditaan, miksi Jumala päätti ilmoittaa paimenille Jeesuksen syntymästä. Huomataan, että Jumala arvostaaihmisiä.tavallisia
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Levittäkää kuvat lattialle. Pyydä osallistujia kertomaan, mitä kuvien esit tämistä asioista he ovat syöneet. Mistä he pitävät kaikista eniten?
Synttärikortti Jeesukselle 0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: kartonkia, kyniä, saksia, koristeellisia papereita, hileitä yms.
RavintoaineidenTYÖSTÄVÄTOSALLISTUJATTOIMII,
ja kalenterista, kuinka pitkä aika siihen vielä on. Päkä voi heittää pohdittavaksi myös kysymyksen: “Milloinkohan on kaikista eniten synttäreitä koko maail massa?” Anna lasten suunnitella Päkälle juhlat.
Päivän karkki teemaan sopii erityisesti toinen säkeistö. Mitkä kaikki ruuat ovat terveellisiä kuin puuro ja sopisivat lau luun? Laulakaa kaikki lasten ehdottamat ruuat. Millainen säkeistö pitäisi tehdä her kuille? Keksikää lauluun myös säkeistöjä, joissa kerrotaan, mitä kaikkia jouluvalmis teluja lapsetkin osaavat tehdä.
Leikki kannattaa toteuttaa ulkona tai salissa, jossa on tilaa liikkua. Tee maahan kaksi viivaa. Esimerkiksi yksi viiva salin eri puolille. Huomioi tilan koossa ryhmän lasten ikä. Nuoremmille pieni tila ja vanhemmille voi olla isompi. Hammasharjana toimiva lapsi/lapset menevät tilan keskelle ja muut osallistujat yhden viivan taakse seisomaan. Hammas harjat huutavat: “Kuka pelkää hammas harjaa!" Viivoilla olevat juoksevat kohti toista viivaa ja hammasharjat yrittävät ottaa kiinni koskettamalla selkää tai kättä. Mikäli hammasharja osuu juoksijaan, jää tämä keskelle hammasharjaksi. Huutamis ta ja juoksemista jatketaan, kunnes kaikki ovat hammasharjoja keskellä.
Jumala luo tähdet, kuun ja auringon.
Toisella puolella on niitä, joita on hyvä syödä joka päivä ja toisella puolella niitä, joita on hyvä syödä silloin tällöin. Jumala on luonut meille hienon kehon, josta on hyvä pitää huolta.
Lapsi tarvitsee vitamiineja, jotta jaksaa leikkiä ja pysyisi terveenä. Missä ruoissa voisi olla vitamiineja? Kuidut tekevät hyvää vatsalle. Missä voisi olla kui tuja? Proteiinit vahvistavat lihaksia. Missä ruoissa on proteiinia. Järjestetään kuvat niin, että vitamiineja, kuituja ja proteiinia sisältävät ovat yhdessä. Mitä jäi jäljelle? Ravintoaineita voi miettiä myös lisää.
PÄKÄ JA NukenIHMETTELEVÄTPULMUvierailu
KastelahjatTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
6-v.–
3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: aarrepussukat, kauniita kivia, kortteja, yms.
Jeesus sai tietäjiltä ikään kuin kummilahjat: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Lahjoilla oli erityinen merkitys.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU& PÄKÄ PÄKÄ eroonkunvankilaan,HerodestaMiksi8.1.eilaitettusehalusiuudestakuninkaasta?
Tehdään yhdessä lasten kanssa kerto musVoittevaloteatterilla.lämmittelyksi katsoa Kolme hienoa herraa -videon ja jutella, mitä siinä tapahtuu. Kerro, valoteatterin toi mintaperiaate. Lapset saavat olla tietäjiä ja tähti. Tähti liikkuu ympäri seinää ja tietäjien valot pyrkivät seuraamaan sitä. Vaihdetaan välillä vuoroja. Taustalla voidaan soittaa jo tutuksi tullutta laulua.
Muistelkaa jouluna tapahtuneita asioita ja joulun kertomusta tutkimalla Elämänpuuta ja purkamalla siitä joului set asiat. Onhan loppiaisena tapana vie dä joulukuusi ulos. Muistelun voi tehdä myös maistelemalla jouluisia makuja.
Käykää piiriin ja levitä eteesi juh laliina. Näytä vieressäsi olevia paket teja ja kannusta pohtimaan: “Mietin, että millaisia lahjoja tiedätte olevan olemassa.” Anna lasten kertoa. Muis takaa myös tietäjien lahjat Jeesukselle. Sano: ”Minulla on tässä paketteja, jotka muistuttavat meitä erilaisista lahjoista." Anna lasten valita, mitä lahjoja paketit voisivat olla.
51Joulun aika
Kerro, että Jeesus sai tietäjiltä ikään kuin kummilahjat: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Lahjoilla oli erityinen merkitys.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Lukekaa isompien kanssa kertomus Lapsen raamatusta s.143–144. Miettikää, miksi Herodes pelkäsi viestiä uuden kuninkaan syntymästä. Mitä kysymyksiä kertomuksesta muuten herää? Kerro, että eräs lapsi ihmetteli, miksei Herodesta laitettu vankilaan? Anna lasten kertoa, mitä ajatuksia ky symys herättää. Jos keskustelu herättää lapsissa kiinnostusta, voitte hyödyntää vuoden yhteisissä olevia sääntöihin ja kaverisopimukseen liittyviä työskente lyjä ja pohtia rangaistuksen ideaa. Kuka voi rangaista? Millaisia ovat hyvät ja huonot rangaistukset?
3–5-v., 6-v.–
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Jeesuksen ja Mooseksen välille. Moo sesta uhkasi faarao, Jeesusta Herodes. Molemmat kertomukset sanoittavat kärsimystä, jota vallanhimoiset tyrannit ihmiskunnalle aiheuttavat. Siksi ne ikä vä kyllä ovat sukupolvesta toiseen totta. Loppiaisen jälkeisen sunnuntain teema on kasteen lahja. Kysymyksemme antaa aihetta pohtia sitä, että kaste on myös kutsu taistella vääryyttä vastaan. Pienimpien lasten kanssa riittää, että he saavat kokea kasteen välittävän heille vahvistavaa rakkautta. Tietäjät ovat kuin kummeja, jotka tuovat Jeesus-vau valle lahjoja. Isommat lapset, jotka itse ottavat puheeksi Herodeksen kaltaisten pahuuden, ansaitsevat tilaisuuden kes kustella päivän kysymyksestä.
Taustaa: Matteus kertoo, kuinka idän tietäjät huomasivat uuden tähden sytty neen uuden kuninkaan syntymän mer kiksi. Tietäjistä käytetään sanaa maagi, joka tarkoittaa myös noitaa tai huijaria. Ensimmäisten lukijoiden mielestä maa git olivat varmasti epäilyttäviä tyyppejä. Heidän saapumisellaan kumartamaan Jeesus-vauvaa oli vallankumouksellinen viesti: Jeesus on syntynyt ihan kaiken maailman ihmisiä varten.
Kaste on kutsu taistella vääryyttä vastaan.
Tarvikkeet: juhlaliina, lahjapaketteja
Kulta oli lahja kuninkaalle. Suitsu ke liittyy rukoukseen ja siihen, että Jeesuksella on aivan erityinen yhteys Jumalaan. Mirha puolestaan kertoi, että Jeesuksen kuolemaan tulisi liittymään jotakinPyydäihmeellistä.lapsiaavaamaan oma aar repussukkansa eteensä. Laittakaa
jokaiseen pussiin nimikortti, jos siellä ei ennestään jo ole. Pyydä, että lapset valitsevat tarjolla olevista esineistä toistensa pussukoihin esineitä, jotka ku vaavat ko. lapsen hyviä ominaisuuksia. Tehkää kierros, jonka aikana kukin saa vuorollaan kuulla, mitä saadut lahjat tarkoittavat. Muistakaa lopuksi kastet ta, joka on jokaista varten olemassa.
Tavoite: Muistellaan vietettyä joulua ja toimiakastettakertomustatäydennetäänloppiaisensanomalla.Pohditaanerityisestikutsunahyvänpuolestapahaavastaan.
Tarvikkeet: Elämänpuu ja siihen ennen joulua ripustetut tavarat
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
50 Joulun aika
PÄKÄ JA
Tarvikkeet: mustaa kartonkia, teippiä, grillitikku ja taskulamppu; valkoinen kangas, jonka voi ripustaa esimerkiksi oviaukkoon tai kuivaustelineeseen; musiikkia, esim. Kolme hienoa herraa lastenkirkon YouTube-kanavalta
KolmeIHMETTELEVÄTPULMUtietäjäävaloteatterina
Valmistelu: Leikkaa noin mukin suuaukon kokoinen tähti kartongista. Teippaa se tikun toiseen päähän niin, että tähti osoittaa alaspäin. Teippaa tä män jälkeen tikku tähdettömästä päästä kiinni taskulamppuun. Asettele tähti
Teksti: Matt. 2:1–12
Miksi Herodesta ei pantu vankilaan?
Ota käteesi paketti, jonka lapset ovat nimenneet kastelahjaksi. Lahja voi olla mahdollisuus johonkin sellai seen, mitä itse ei pysty hankkimaan. Kaste itsessään on sellainen lahja. Se on täynnä Jumalan rakkautta, jota me emme voi itse ansaita.
niin, että se on n. 10–15 cm:n päässä taskulampun polttimosta ja valokiilan edessä. Näin saat luotua tähtivarjon, mitä voi helposti liikutella.
Millainen joulu oli?
Kasteen lahja
Kysymys “miksi pahaa kuningasta ei laitettu vankilaan!”, liittyy päivän tekstiin, koska siinä esiintyy myös Jeesus-vauvaa uhannut Herodes. Mat teuksen kertomuksen historiallisuutta ei ole voitu varmistaa. Todennäköisesti hän halusi tarinallaan luoda yhteyden
Valmistelu: Tutustu aarrepussukan oh jeeseen vuoden yhteisissä vinkeissä s. 9.
Taustaa: Raamattu ei kerro Jeesuksen ulkonäöstä mitään, mutta tutkijat ovat pystyneet selvittämään peruspiirteitä Jeesuksen aikaisesta miehestä. He ovat olleet n. 155 cm pitkiä ja painoivat noin 50 kg. Silmät ovat olleet todennäköisesti tummat ja hiukset lyhyet, koska Paavali on kirjoittanut 1. Kor. 11:14, että mie hellä lyhyt tukka on parempi, kuin pitkä.
Tälle kerralle toimitus ei ole valinnut Raamatun tekstiä. Vinkit perustuvat kokonaan Jeesuksen ulkonäköä koskevaan lapsen Tavoite:kysymykseen.Tutustutaan sekä taiteen esittämään kuvaan Jeesuksesta, että siihen, miltä hän todennäköisesti näytti. Huomataan, että jokainen meistä on ainutlaatuinen.
Miltä näyttävät iloiset kasvot? Entä kiukkuiset? Keksi lisää tunteita.
Teksti: Luuk. 2:41–52
Mitä ne mielestänne kertovat Jeesukses ta? Millä sanoilla kutsuisitte Jeesusta? Muuttuuko mielikuvanne siitä, millai nen ihminen Jeesus on, jos hän näyttää kin erilaiselta kuin olette kuvitelleet?
3–5-v., 6–8-v.
Tehdään tunteista patsaita. Otetaan sellainen asento, mikä kuvaa tiettyä tunnetta. Miltä tunne näyttää, kun se on koko kehossa? “On ilta. Sinua haukotuttaa ja keho tuntuu painaval ta. Jokin asia ei onnistu. Millainen ilme ja kehon asento kuvaa sen hetken tunnetta?" Tehkää ”liikkumaton patsas”. Keksikää tilanteita lisää ja yrittäkää tunnistaa patsaiden tunteet.
Kuvamme Jeesuksesta on kulttuurimme sävyttämä.
Katselkaa yhdessä kuvia. Millaisia värejä kuvassa on? Entä millaista liikettä taulusta voi löytää? Löytyykö kuvas ta ääntä? Entä makuja? Mitä ihmiset taulussa voisivat ajatella? Mitä seuraa vaksi voisi tapahtua? Tutustutaan näin johonkin tiettyyn tauluun tai jopa pariin tauluun. Osallistujat voivat tehdä kuvas ta löytämänsä liikkeet omalla kehollaan. Pohtikaa, millaisia tauluissa kuvatut ihmiset ovat. Pyydä lapsia etsimään kuvien joukosta Jeesusta esittävät kuvat.
Miksi15.1.aikuisetovatainaniinkiukkuisia?
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v.
millainen on Jeesuksen näköinen mies. Yleensä hahmo on vaalea, pitkähiuksi nen ja parrakas – sellaisena eurooppalai sille ihmisille tuttu hahmo. Kuvamme Jeesuksesta on eurooppalaisen kulttuu rimme sävyttämä. Onkin hyvä huoma ta, että muilla kulttuureilla on myös oikeus kuvata Jumalan poika niin, että Jeesuksen tehtävä maailman pelastajana, opettajana, parantajana ja veljenämme välittyy heille.
ihanMiltä22.1.Jeesusoikeastinäyttää?
Taiteen pohjalta ihmisillä on hämmästyttävän yhtenäinen käsitys,
Yhteinen kuva 6-v.–
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
PÄKÄ JA PULMU TOIMIVAT
Päivän kysymys innoitti valitsemaan tutkimus aiheeksi tämän kertomuksen, koska tässä Maria ja Joosef vaikuttavat olleen todella kiukkuisia Jeesukselle. Sama taistelu käydään kasvavien lasten kanssa lähes joka perheessä. Mitkä ovat ne rajat, joiden puitteissa lapsi voi tehdä itsenäisiä päätöksiä? Miten lasten pi täisi suhtautua aikuisten mahdolliseen kiukustumiseen?
PÄKÄ JA
IHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMU
Jutelkaa, miltä tuntuu, kun läheiset ihmiset ovat vihaisia ja ärtyneitä? Ota puheeksi päivä kysymys "miksi aikuiset ovat aina ärtyneitä?” Mitä ajattelette siitä? Jos lapset ovat kiinnostu neita aiheesta, voitte harjoitella antamaan palautetta aikuiselle. Hyvässä palautteessa kerrotaan, mitä on oikeasti tapahtunut ja miltä se itsestä tuntuu. Esim.: “Sinulla on koko ajan kulmat kur tussa. Minusta tuntuu, että olet vihainen, ja se on pelottavaa.”
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Tarvikkeet: kuvia tauluista, joissa on erilaisia ihmisiä, myös erilaisia kuvia Jeesuksesta (hyviä lähteitä mm. Lasten oma taidekirja ja Pixabay), qr-koodi Ylen juttuun Jeesuksen ulkonäöstä
Taustaa: Luukkaan viimeinen kerto mus Jeesuksen lapsuudesta kuvaa hänet 12-vuotiaana Jerusalemin temppelis sä. Jeesus on vanhempiensa mukana pyhiinvaelluksella Jerusalemin pää siäisjuhlille. Jeesuksen vanhemmat kuvataan hurskaina, lakia noudattavina juutalaisina. Luukas käyttää Jeesuksesta lasta tarkoittavia sanoja painottaakseen, että Jeesus jo lapsena oli jo kerryttänyt viisautta ja ymmärrystä niin paljon, että löi laudalta jopa temppelin opettajat.
Piirretään yhdessä kuva, niin että taitetaan se kolmeen osaan. Yksi piirtää pään, seuraava kädet ja ma han, kolmas piirtää jalat. Tämän jälkeen avataan taitokset ja katsotaan millainen yhteishahmosta tuli.
Tehkää abstrakti maalaus Jeesuksesta. Kerro, että siinä ei tarvitse näkyä mi tään kehon osia. Värit ja muodot saavat ilmaista, millainen Jeesus on.
Tavoite: Mietitään syitä kiukkuisuudelle. Tutustutaan kertomukseen Jeesuksesta 12-vuotiaana temppelissä.
KosketuskertomusIHMETTELEVÄTPULMU
Ohjaaja piirtää hahmon. Lapset saa vat keksiä hahmon ominaisuudet. Onko hahmolla esimerkiksi pyöreä vai kolmi on muotoinen pää? Millainen nenä sillä on? Entä korvat? Onko hiuksia? Minkä muotoinen vartalo voisi olla? Entä kädet ja jalat. Tässä harjoituksessa kannattaa antaa vaihtoehdoiksi perusmuotoja ku ten ympyrä, neliö, suorakulmio, kolmio, soikio, pisara…
3–5-v., 6-v.–
Jeesus 12-vuotiaana temppelissä.
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v. Jeesus pääsi vanhempiensa mukaan pääsiäisjuhlille. kädet lepäävät yläselällä Hän oli täyttänyt viimein 12-vuotta. painellaan sormilla kaksitoista kertaa He kulkivat kohti Jerusalemia. kävelytetään sormia selkää pitkin alas Jeesuksen vanhemmat lähtivät kotiin. kävelytetään sormet selkää pitkin ylös Jeesus jäi Jerusalemiin. painetaan yksi kämmen alaselälle Jeesuksen vanhemmat palasivat etsimään Jeesusta. kävelytetään sormia selkää pitkin alas He etsivät kolme päivää. pyöritellään kämmenillä kolme pistettä Silloin he löysivät Jeesuksen temppelistä. piirretään talon ääriviivat selkään Hän jutteli opettajien kanssa silitetään molemmilla käsillä selkää ja kuunteli heitä. pysäytetään kädet selälle Jeesuksen äiti oli huolissaan piirretään kämmenellä iso ympyrä hän suuttui Jeesukselle. ropinaa sormen päillä selkään Jeesus sanoi, että hän oli täällä Isänsä luona. tehdään kaari kämmenellä yläselkään Jeesus palasi vanhempineen kotiin. kävelytetään sormet selkää pitkin ylös Hänen vanhempansa eivät ymmärtäneet. silitetään kummallakin kädellä selkää Jeesuksen äiti kätki sydämeen kaiken tapahtuneen. pysäytetään kädet yläselälle
OmakuvaTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
52 53Joulun aika Joulun aika PÄKÄ PÄKÄ
Miten lasten pitäisi suhtautua aikuisten kiukustumiseen?
Piirretään oma kuva. Millaisia asioita minussa on ja mitkä tekevät minusta juuri minut. Millaiset hiukset minulla on? Entä mistä väristä pidän?
Kuva Jeesuksesta
Tunne kehossa 3–5-v., 6–8-v.
Teksti: Luuk. 8:22–25
Tavoite: JeesukseenTutustutaanauttajana.
Leikkijät ovat pareittain. Toinen on tanssittaja ja toinen tanssitettava. Tanssitet tava peittää silmänsä, jos se tuntuu hänestä mahdolliselta. Taluttaja ottaa talutettavaa kevyesti käsistä kiinni ja alkaa pienillä liikkeillä liikuttamaan silmät kiinni olevaa. Kun tuntuu hyvältä voi liikettä kasvattaa. Taluttajan tulee tehdä tanssitettavan olo turvalliseksi. Varokaa siis törmäyksiä.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Taustaa: Viikon tekstissä Jeesus on nu kahtanut veneeseen. Opetuslapset olivat peloissaan, kun myrsky puhkesi, mutta Jeesus tyynnytti myrskyn. Itämaisissa kulttuureissa vesi on kaaoksen symboli. Myrskyävässä vedessä taistelevat maa ilmankaikkeudessa vaikuttavat voimat: jumalat ja hirviöt. Luukas, Matteus ja
Peiliharjoitus
Variaatio 1: muuten sama, mutta käm menet eivät kosketa toisiaan.
Simeon on innoissaan siitä, ettei Juma lan valo sammu maailmassa vaan kasvaa kasvamistaan Messiaan saapumisen myötä.
3–5-v., 6-v.–
PÄKÄ JA
JeesusAvunantoharjoituksiaTOIMIVATPULMUvoiauttaa
Tavoite: Kun tarpeeksi harjoittelee, niin oppii kyllä.
kynttiläSytytetäänIHMETTELEVÄTPULMUjasammutetaan
3–5-v., 6-v.–
Tämä toteutus on saanut vaikut teita ohjelmoinnista, jossa jokainen liike vaatii käskyn. Jokainen kysymys on kokonaisuus. Kaikissa muissa kohdissa, paitsi kolmosessa, kyllä tai ei -vaihto ehdossa, palataan toiminnan jälkeen kysymään kysymys uudelleen. Mikäli vastaus on sama kuin edellä, niin teh dään toiminto uudelleen. Esimerkiksi Simeon saattaa käydä pari kertaa torilla hakemassaToteutusruokaa.voiolla vain kerrottuna tai voit tehdä esim. lyijyjalkanukeilla pienen maiseman, jossa Simeon etenee
54 55Joulun aika Joulun aika PÄKÄ PÄKÄ
Lukekaa teksti pienissä jaksoissa. Esittäkää kunkin jakson jälkeen tuntei ta, joita kuulitte kertomuksen ihmisten kokevan.
pikku hiljaa kohti temppeliä. Lapset voivat vastata nostamalla peukalon ylös (kyllä) tai laskemalla sen alas (ei) Myös liikennevalojen värejä voidaan käyttää, punainen = ei, vihreä = kyllä. Voit leikata värit vaikka kartongista jokaiselle osallistujalle. Eniten kannatusta saanut vaihtoehto otetaan huomioon. Jos osallistujia on vähän, kysymykset voidaan esittää vuo rotellen jokaiselle.
Taustaa: Kysymys kynttilöiden sam muttamisen hankaluudesta sijoitettiin luontevasti kynttilänpäivään. Päivän vietto juontaa juurensa keskiajalta, jolloin alettiin tuona päivänä siunata seuraavana vuonna kirkossa käytettä vät kynttilät. Perinne ei voisikaan olla paljon vanhempi, koska koko kynttilä keksittiin vasta noin vuonna 400 jKr. Sitä ennen valaisemiseen käytettiin erilaisiaLuukkaanöljylamppuja.evankeliumissa Jeesuk sen lapsuuskertomuksessa on päästy vaiheeseen, jossa Maria ja Joosef ovat palaamassa Betlehemistä kotiin Nasare tiin ja pysähtyvät matkalla Jerusalemin temppelissä suorittamaan hurskaille juutalaisille tärkeitä rituaaleja. Paikal le saapuu myös vanha Simeon, joka ylistyksellään ilmaisee Jeesus-vauvan olevan Vanhan testamentin profeetto jen lupaama messias.
Jeesus tyynnytti myrskyn.
LuetaanIHMETTELEVÄTPULMUkertomus tunteilla 0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
3–5-v., 6-v.–
Teksti: Luuk. 2:25–40, Lapsen Raamattu s.145
Johdata Simeon temppelille -peliseikkailu
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Kun tuntuu hyvältä, voi liikettä suurentaa. Peili liikkuu niin, että peilattava pysyy mukana. Halutessasi voit laittaa musiikkia taustalle. Hetken päästä vaihdetaan rooleja.
eivätkynttilätMiksi5.2.meinaasammua?
Jeesus29.1.auttaahädässä
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Sokon tanssitus 6-v.–
Palaminen vaatii palavan materiaalin, happea ja riittä vän korkean lämpötilan. Kun kynttilä sytytetään, kynttilän sydämessä oleva vaha alkaa ensin sulaa ja sitten höyrystyä. Höyrystynyt vaha leimahtaa tuleen palavan tulitikun ja ym päröivän ilman vaikutuksesta. Kynttilän hapentaaSiksivaikeakaanlaskee.ettäpuhaltamallasammuttaminenperustuusiihen,puhalluksessalämpötilaKoskahappieikuitenlopu,kynttiläävoiollasaadasammumaan.onparempisammutkynttilätukahduttamallasaanti.
3–5-v., 6-v.–
Tarvikkeet: kynttilöitä, jalustoja, tulitikkuja, vettä astiassa, niistäjä, sammutuspeite
Markus kertovat kaikki tämän kerto muksen niin, että jo tekstien ensimmäi set lukijat ovat tunnistaneet sen vertauk seksi Jeesuksen jumalallisista voimista ja mahdollisuudesta suojella meitä elämän kaikenlaisessa kaoottisuudessa. Kerto mus sisältää vahvoja tunteita, ja niitä käytetään myös toiminnassakin.
PÄKÄ JA
Seurakunnassa moni hetki aloite taan kynttilän sytyttämisessä. Kynt tilän liekki kertoo Jeesuksen läsnäolosta ja jatkuvasta rukouksesta. Tällä kertaa voitte alussa tutkia kynttilän liekin syttymistä ja sammumista. Pitääkö info boxin teksti paikkansa? Huolehtikaa turvallisuudesta! Tutustukaa sammut tamiseen sopiviin välineisiin.
Variaatio 2: peili ja peilattava seisovat vastakkain, peili liikkuu ja peilattava pyr kii tekemään samalla tavalla kuin peili. Variaatio 3: yksi on peili ja kaikki muut seuraavat tämän liikkeitä.
Millä tavalla sinä saat apua, jos tar vitset sitä? Voisiko samat tavat toimia myös Jeesukselta avun pyytämiseen?
Jos lapsi kysymyksessään ihmettelee, miksi kynttilät eivät meinaa sammua,
Tarvikkeet: huivit silmien peittämiseen, musiikkia
silloinkin, kun emme itse huomaa tarvitsevamme apua. Jeesus voi käyttää auttamiseen toisia ihmisiä. Nyt kokeillaan, miltä tuntuu auttaa ja miltä saada apua.
Tarvikkeet: Raamattu tai Lapsen raamattu s.160.
Tässä leikissä opitaan huomioimaan toisen reaktioita. Muodostetaan parit. Päätetään, että toinen on peili ja toinen seuraaja. Parit laittavat kämmenet vastakkain. Peili alkaa liikkumaan ja seuraaja liikkuu peilin mukana. Aloitetaan pienestä liikkeestä.
PÄKÄ JA
Miten apua Jeesukselta?
Ei u Hienoa, Simeon on muistanut syödä ruokaa. Siirrytään seuraavalle kadulle.
Ottakaa tunnetaitokortit esille ja kääntäkää ne nurinpäin. Joku ryhmästä ottaa yhden kortin ja esittää kortissa nä kyvää tunnetta. Muut yrittävät arvata, mistä tunteesta on kyse. Voit tulostaa kortit Lastenkirkko.fi-sivustolta.
3–5-v., 6-v.
Ei u Simeon kiertää pitkän matkan, jotta pääsee ohi laumasta. Hän istahtaa hetkeksi penkille ja hengittää muutaman kerran syvään ja rauhallisesti ennen matkan jatkamista. Istutaan Simeonin kanssa hetkeksi hengittämään.
Ei u Pukekaa Simeonin kanssa kengät jalkaan. Kysytään uudelleen.
PÄKÄ JA AploditTUTUSTUVATPULMU
2. Simeon on kotinsa pihalla. Onko hänellä nälkä?
1. Aloitus. Simeon kotonaan. Onko hänellä kengät jalassaan?
Selvitetään, miten vaikeita jotkut asiat ovat olleet osallistujien mielestä oppia. Tehdään tilaan viiva. Toisessa päässä on helppoa, osasin asian ilman harjoitte lua. Toisessa päässä taas asian oppimi nen oli todella vaikeaa ja kesti kauan. Ohjaaja sanoo jonkin taidon: polku pyörällä ajo, käsien pesu, lukemaan oppiminen. Keksi itse lisää.
PULMU YHTEISET
3–5-v., 6-v.–
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
Kyllä u Simeon jää jumiin lampaiden keskelle. Hänen tarvitsee laulaa lammaslaulu, ennen kuin lampaat päästävät hänet irti. Esimerkiksi: Hyvä Paimen rakastaa LV99 tai Maijal’ oli karitsa.
4. Temppelin edessä
Ei u Jokainen saa tehdä itsestään patsaan, mikä kuvastaa väsymystä.
Peli loppuu.
PÄKÄ
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
PÄKÄ JA PULMU ItsetutkistelumittariTUNTEVAT
Kokemusjana
Alkukevät:
Ottakaa hyvä asento tuolilla, pitäkää kädet ja jalat aivan rentona. Vetäkää nenän kautta keuhkot täyteen ilmaa. Toistakaa sama muutaman kerran. Miltä tuntui jännittää koko keho? Miltä tuntui rentouttaa koko keho? Minkä laisessa tilanteessa mielestäsi tällaisesta harjoituksesta olisi apua?
3–5-v., 6–8-v.
PÄKÄ JA TutkitaanTuulenTOIMIVATPULMUtutkiminentuulta.
PÄKÄ TUNTEVATPULMU&
Valmista itsetutkistelumittarietukäteen ryhmän yhteiseen käyttöön. Jokainen voi tehdä oman mittarin kotiin vietäväksi. Mittarin äärellä voi miettiä esim. seuraavia kysymyksiä: Miltä tuntui tänään herätä? Miltä tuntui lähteä tänne? Millä mielellä jatkat tästä eteenpäin? Helmi siirretään tunteen kohdalle. Tunnetaitokortit
TUTUSTUVATPULMU&
57Alkukevät56 Joulun aika
Kyllä u Menkää torille ostamaan yhdessä ruokaa. Voitte laulaa samalla ruokalaulun, esim. popsi popsi porkkanaa. Tämän jälkeen kysytään kysymys uudelleen.
Tarvikkeet: kartonkia, kyniä, narua ja helmi ja neula
3–5-v., 6-v.–
Jakson yhteiset vinkit
Opetellaan erilaisia aplodeja: 1. tavalliset perustaputukset, 2. kannustavat vähän kovemmat taputukset, 3. raivoisat taputukset, joissa voi myös hihkua ja huutaa hip hurraa, 4. oravataputukset, jossa laitetaan etusormet ja keskisormet yhteen ja taputetaan niillä, 5. viittomakieliset taputukset, jossa nostetaan kädet eteen ja heilute taan käsiä aivan kuin esittelisit Halukkaatrannerenkaita.saavatmennä eteen teke mään jotakin ja toiset antavat aplodeja eri tavoin. Ohjaaja auttaa tarvittaessa keksimään, mitä voisi tehdä.
Kyllä u Siirrytään Simeonin kanssa ulos.
3. Tien tukkii lammaslauma. Yrittääkö Simeon päästä lauman läpi?
Jännittääkö?
Simeon menee sisälle temppeliin.
Hyvänkysymyksiäelämän
Kyllä u Hän tapaa siellä Marian ja Joosefin sekä Jeesus lapsen. Jokainen osallistuja saa tehdä patsaan, missä Simeon riemuissaan pitää Jeesus-lasta sylissä. Otetaan siis asento ja ollaan siinä aivan liikkumatta. Lopuksi voidaan laulaa tai kuunnella Vanha, vanha Simeon LV25
Kysytään uudelleen kysymys temppeliin menosta.
Askarrellaan tuulihyrriä/tuulihuiskia. Kokeillaan tuu lettimien kanssa, miltä tuuli tuntuu. Liikkuuko tuulihyrrä/huiska, jos ilma virran kääntää eri suuntiin – ylös-alas, oikealle-vasemmalle?
Sponsorin kanssa voidaan sopia esimerkiksi, että he lahjoittavat valit semansa summan Yhteisvastuukeräyk seen, kun ryhmä on kerännyt liikun tarasteja 10 x ryhmäläisten määrän verran.
Uutisen Marialle enkeli vei, “Jeesuksen äidiksi tulet, hei!”
Tien me sinne tiedämme. Neljä käsien heilutusta. Tien me sinne käymme. Neljä askelta piirin kehälle.
PÄKÄ JA PULMU LIIKKUVAT
Tutustukaa Yhteisvastuukeräyksen ideaan esim. Päkän posti- ja Tutkimus partio seikkailee -tehtäväsivujen avulla. Varmista keräyskohde Yhteisvastuun verkkosivulta ja kerro siitä lapsille.
Nyt on rakentajalla pulma, puuttuuko tästä talosta kulma?
Minä luotan
Laulakaa laulua vuorotellen rauhal lisesti, vuorotellen vauhdilla. Rauhal linen liike käsille: Kädet nostetaan ylös ja lasketaan alas laulun tahtiin. Vauhdikas liike: Laulakaa laulua tehden haarahyppyjä.
Tarvikkeet: tukevaa kartonkia, sakset, grillitikku ja tusseja Leikkaa kartongista pyöreä osa ja koristele se.
PÄKÄ LIIKKUVATPULMU&
3–5-v., 6-v.–
PÄKÄ MUSISOIVATPULMU&
LV 2012 118 Ilon kukkamaa VK 921 Leipä elämän VK 922 LaulutuuliKuuntelen103Me saamme kasvaa KM3 s.108 Laskiainen laskee ohi
Riitä ei puuro, maito, porkkana, ravitsee meitä myös Jumalan sana.
Toukasta perhoseksi
Jeesus sanoi: Olen elämän leipä, tie, totuus ja elämä.
Kohti pääsiäistä -piiritanssi LV 2012, 27 Kohti pääsiäistä, piiritanssi kirjasta “Laula, leiki Lasten virsi” s. 65
Virvon, varvon, tuoreeks`, terveeks`, hoosianna, tulevaks vuodeks`.
Räpätkää tai lorutelkaa ja keksikää liikkeitä tähän tapaan:
Yhteisvastuu-liikuntahaaste 3–5-v., 6-v.–
Laita grillitikku osan läpi keskeltä terävä pää alaspäin.
Keksikää yhdessä erilaisia liikun tavinkkejä, joita lapset voivat yksin tai perheen kanssa tehdä rastien keräämi seksi! Kokoontumisen yhteisestä lii kuntahetkestä, vaikkapa liikunnallisesta laululeikistä, saatte yhden rastin, vaikka liikunta ei kestäisi 30 min.
PÄKÄ JA PULMU MUSISOIVAT
Muuta musiikkia
Tarvikkeet: kartonkia, sakset, kyniä ja sinitarraa Suunnitelkaa ja valmistakaa yhdessä toukka seinälle. Tee muutama toukantossu etukäteen ja kirjoita niihin tehtäviä ja leikkejä. Mieti millaisia taitoja juuri tämän ryh män olisi hyvä opetella. Ryhmäläiset valmistavat myös itse lisää tossuja toukalle. Kerää tossut talteen odottamaan. Jokaisella tapaamiskerralla etsitään yhdessä tilasta yksi tai useampi piilotettu tossu ja toteutetaan jutut. Sen jälkeen tossu kiinnitetään toukan mahan alle. Kun kaikki tossut ovat paikoillaan, seuraa yllätys, sillä kevät on jo pitkällä. Jonain kertana toukan tilalla onkin kaunis perhonen. Sen takaa löytyy jännittävä viesti, esim. kulkuohjeet salaiselle retkipaikalle.
Tien me sinne tiedämme. Piirissä neljä askelta eteenpäin. Tien me sinne käymme. Neljä askelta piirin keskelle ja samalla kädet nostetaan ylös.
Valmistelut: Sovi, ketkä voisivat olla ryhmänne sponsoreita ja lahjoittaa so vitun summan Yhteisvastuukeräykselle sen mukaan kuin ryhmänne onnistuu liikuntahaasteessa. Sponsoreita voi löytää esim. seurakunnan aikuisten ryhmistä.
Tarvikkeet: kiinnitetään seinälle kartonki, johon piirretään liikuntarastit
58 59Alkukevät Alkukevät PÄKÄ PÄKÄ
3–5-v., 6-v.–
Paastonajan loruräppi
Liikuntahyrrä
3–5-v., 6-v.–
Laskiainen lasketaan. Piirissä neljä askelta eteenpäin. Paastonaika alkaa. Neljä askelta piirin keskelle ja samalla kädet nostetaan ylös. Messias on matkalla. Neljä käsien heilutusta (oikelta lähtien). Paastonaika alkaa. Neljä askelta piirin kehälle.
LV 2012, 65 Minä luotan, liikkeet kirjasta “Laula, leiki Lasten virsi” s. 111
Riikka Jäntti, Pulmun jyväset 1/2018
Suunnitelkaa liikuntahaaste ryh mällenne sopivaksi ja tehkää haasteen toteutumistaulukko, joka laitetaan seinälle kaikkien nähtäväksi. Tavoite voi olla esim. sellainen, että taulukkoon saa jokainen ryhmäläinen lisätä rastin 30 minuutin liikunnasta. Rastit voidaan lisätä esim. aamupiirin yhteydessä.
Lyhennä tikkua. Varmista, että se pyörii hyvin. Keksikää erilaisia leikkejä tähän tapaan: niin kauan kuin hyrrä pyörii, kaikki konttaavat huoneessa tai kun hyrrä lopettaa pyörimi sen, se kehen tikku osoittaa, saa päättää kuka on hippa.
Laskiaispullaa ja hurja pulkkamäki, hernekeittoa syö koko väki.
Jumala sanoo minulle: Minä kuuntelen sinua. Minä lohdutan sinua. Minä iloitsen sinun kanssasi.
Tarvikkeet: kyniä, paperia ja post it -lappuja.
Tulosta tehtäväluukut Lastenkirkko. fi-sivuilta ja leikkaa ne irti. Älä näy tä tehtäväluukkuja lapsille. Liimaa tehtäväluukut vapaaseen järjestykseen kartongille. Leikkaa toisesta kartongista tehtäväluukkujen päälle laitettavat palat. Kirjoita paloihin pyhäpäivien nimet tai päivämäärät. Kiinnitä sinitarralla tehtä vien päälle. Koristellaan pääsiäiskalenteri esim. höyhenillä, tarroilla tai piirtämällä.
Ajattelen kiireisiä askeleita ja sitä, kun aikuiset sanovat: Tai"Hopihopi."kunaikuisella ei ole aikaa
PÄKÄ PääsiäiskalenteriPULMUJATAITEILEVAT
PÄKÄ HILJENTYVÄTPULMU&
Kenellä on minulle aikaa? -minimedis Katso minimediksen ohjeet koko vuo den yhteisistä vinkeistä s. 13.
Teksti: Annukka Saarinen
Pienimpien kanssa aikuinen voi kirjoit taa tai lapset voivat piirtää.
Ajattelen askeleita.
Kirjoita paperille rukouksen alku: “Tänään minä tarvitsen…” ja laita se sei nälle, pöydälle tai lattialle. Jaa jokaiselle post it -lappu ja kynä. Pyydä mietti mään, miten jokainen haluaisi tänään jatkaa lausetta. Jos lapsista tuntuu vaike alta keksiä, voit auttaa vinkkaamalla vaihtoehtoja – esim. ruokaa, lepoa, lii kettä, rauhaa, apua, kavereita. Laittakaa post it -laput rukouslauseen ympärille, lukekaa ne ja miettikää, miten voisitte auttaa jokaisen tarpeen täyttymisessä. Rukoilkaa lopuksi yhdessä: “Rakas Jumala. Sinä tiedät, mitä me tarvitsemme. Auta meitä itsekin huomaamaan se. Auta meitä myös huomaamaan, mitä muut tarvitsevat. Aamen.”
Hyvinvointirukous
Ajattelenminulle. rauhallisia askeleita. Ajattelen sitä, kun kuljetaan metsässä tai puistossa ja meillä on aikaa ollaihmetellä,kuunnella,yhdessä.
Hyvä JoskusJumala.menen huimaa vauhtia. Suojele minua silloin. Joskus kaadun mukkelismakkelis. Auta minut ylös. Joskus en liiku mihinkään. Anna minulle silloin vauhtia. Kiitos vauhdista, kiitos Aamen.pysähdyksistä.
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Rukousta lausuessa voidaan soitella kepillä ja pulkalla pulkkaquiroa.
Ajattelen,nella. mitä tänään haluaisin kertoa Jumalalle? Mistä tänään iloitsen? Mitä tänään toivon? Mihin tänään tarvitsen voimaa?
PÄKÄ TAITEILEVATPULMU&
60 61Alkukevät Alkukevät PÄKÄ PÄKÄ
6-v.–
Teksti: Mari Torri-Tuominen, KM3 s. 111
PÄKÄ JA PulkkarukousHILJENTYVÄTPULMU
Tarvikkeet: A3-kokoisia kartonkeja, kyniä; koristelumateriaaleiksi höyheniä, tarroja jne.; liimaa, sinitarraa, sakset, tehtävälaput tulostettuna
Ajattelen Jumalaa. Jumalalla on aina aikaa. Jumala ei koskaan hoputa. Jumalalle voin jutella silloinkin, kun muilla ei ole aikaa kuun
Pohditaan kasvuympäristön merkitystä
Lue kertomus esim. Selkoraama tusta, s. 221–222 tai kerro se omin sanoin. Suosittelemme, ettei tekstissä olevaa vertauksen selitystä lueta. Muistelkaa, minkälainen kerto muksen maisema on ja rakentakaa se tyynyistä ja kankaista. Alkakaa muis tella kertomusta ja leikkiä sitä. Mihin siemenet putosivat ensiksi? Heitelkää siemeniä tien laitaan. Tehkää käsistä
ja muistelkaa tapahtumia. Tässä jak sossa puun oksille lennähtävät esim. kartongista leikatut linnut. Niihin voi kirjata lasten kysymyksiä ja ajatuksia huolenpidosta. Jakson lopussa luetaan, mitä lintuihin on kirjoitettu ja mieti tään, mitä yhdessä on koettu.
12.2.
kuolevat?kasvitMiksi
PÄKÄ JA
Kierrätysmerkit
Teksti: Luuk. 8:4–8.
63Alkukevät
Jutelkaa, mitä kierrättäminen tarkoittaa ja miksi niin tehdään. Keksittekö, miten näkemänne roskat kierrätetään? Mitä niille mahtaa tapahtua sen jälkeen, kun ne kierrätetään oikein? Voitte etsiä yhdessä tietoa netistä. Onko ryhmänne kokoontumispaikan lähellä kierrätyspiste? Miltä näyttää ryhmänne roskiskaappi? Onko sitä helppo käyttää? Valmistakaa piirtämällä tai kuvaamalla merkit roskiskaappiin, jotta kierrättäminen on helppoa.
Kylväjä-leikkiIHMETTELEVÄTPULMU
Miten pidetään huolta toisista ihmisistä?
Jos kaveri ei ole hyvällä mielellä, miten hänestä pidetään huolta? Erityisesti työskentelyistä Miksi kasvit kuolevat? (s. 63), Miksi toiset ihmiset kiusaavat
Kuten vertausten kohdalla yleensä, Kylväjä-vertaukselle voi ajatella olevan erilaisia mahdollisia tulkintoja. Lapsen aito kysymys: “Miksi kasvit kuolee?” voi tähän vertaukseen liitetty nä saada aikaan kiinnostavaa pohdintaa kasvuympäristön merkityksestä. Lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaa olen naisesti se, saako hän kasvaessaan riittä västi huolenpitoa, turvaa ja rakkautta. Sillä on merkitystä myös uskon kasvul le: pelkkä “sanan kylvö” ilman lapsen tarpeista huolehtimista ja lämmintä välittämistä ei kanna hedelmää.
PÄKÄ
Taustaa: Suurin osa Jeesuksen opetuk sia kuuntelevista ihmisistä sai elantonsa maanviljelyksestä. Jeesuksen ajan Gali leassa siemenet kylvettiin ennen maan kyntämistä, joten vääriin paikkoihin joutuvat siemenet eivät kerro kuulijoil le kylväjän huolimattomuudesta, vaan normaalista tilanteesta. Vertauksessa siemenet, erilaiset maaperät ja niistä saatava sato ovat olennaisempia kuin kylväjän toiminta. Vertauksen lopussa oleva selitys on todennäköisesti lisätty myöhemmin kertomukseen, eikä siis ehkä ole Jeesuksen itsensä kertoma.
Kasvien elinikä vaihtelee niiden perimän vuoksi. Yksivuotisiksi kutsutaan kasveja, jotka itävät siemenestä, kasvavat ja kuo levat saman vuoden aikana. Jotkut kukat ovat perimältään kaksivuotisia. Ne kasvattavat ensimmäisenä vuotenaan juuret, varret ja lehdet. Talvella ne tavallisesti lakastuvat, mutta toisena kesänään ne kasvatta vat korkean varren ja kukkivat ja tekevät siemeniä. Sitten ne kuolevat, mutta siemenistä kasvaa uusia kasveja. Monivuo tinen kasvi on mikä tahansa
toisia? s. 69 ja Miksi juuri Mariasta tuli Jeesuksen äiti? s.73 löytyy virikkeitä huolenpidon kysymyksiin. Jumalan huolenpidon toistuvana lauluna toimii esim. LV 2021 65, Minä luotan. Min kälainen prosessi teidän ryhmässän ne käynnistyy näiden työskentelyjen pohjalta? Minkälaisin tavoin tätä jaksoa voisiAikuisetkindokumentoida?voivat miettiä, voivatko he hyvin. Entä miten jakselevat seura kuntamme vapaaehtoiset? Tässä kohtaa vuotta on hyvä arvioida, miten per heisiin pidetään yhteyttä ja tulevatko heidän ajatuksensa riittävästi kuulluiksi.
PÄKÄ PÄKÄ
Jos tilassanne on Elämänpuu (s. 12), riisukaa edellisen jakson asioista
Tarvikkeet: erilaisia roskia, kartonkia ja kyniä tms. kierrätysmerkkien tekemiseen
3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: kiviä tai tyynyjä tms. kiviksi; kankaita esim. poluksi ja pelloksi; keltainen aurinko esim. kartongista; siemeniä esim. pahvista; kastelukannu, värikkäitä huiveja, liinoja tai muita päähineitä lapsille
Tavoite: Oivallamme, että sekä ihmisen että kasvien kasvuun ja kukoistukseen tarvitaan hyvää huolenpitoa. Pohdimme, miten pitää huolta itsestä, toisista ja luonnosta.
kasvi, joka elää ja kasvaa yli kaksi Perimänvuotta.lisäksi
62 Alkukevät
3–5-v., 6-v.–
Itsetutkistelumittarin (s. 57) avulla voidaan opetella tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteita. Samalla voidaan havainnoida toisen tunteita.
IHMETTELEVÄTPULMU&
Pidetään huolta Paastonajan ja kevään lähestyessä lasten kanssa keskitytään pohtimaan huo lenpidon merkitystä. Mitä on itsestä huolehtiminen? Kuka pitää minusta huolta? Miten pidetään huolta toisista ihmisistä? Entä eläimistä ja kasveista? Minkälaista huolenpitoa teidän ryh mässänne tarvitaan? Miten huolenpitoa voidaan opetella? Mitä ajatuksia ja li säkysymyksiä lapsilta nousee? Herääkö niistä ideoita, miten huolenpidon tee maa voidaan lähteä tutkailemaan?
Hyvän elämän kysymykset Pulmun maailmassa
kasvin elämään ja kuolemaan hapekkaanriittävänimeäsopivansäilymiseenKasvisekäauringonvaloa,kasvaakseentarvitsevatkasvuolosuhteet.vaikuttavatKasvitelääkseenjavettä,ravinteita,hiilidioksidiasopivanlämpötilan.tarvitseesiishengissäkullekinkasvillemaaperän,jostaravinteitajavettäsekälämpimän,valoisanjakasvuympäristön.
Teksti: Luuk. 18:35–43, Lapsen Raamattu s.188–189
Uskoon liittyvissä kysymyksissä viime kädessä kyse onkin sydämellä, ei
Leikatkaa kartongista kunkin lapsen pituinen kasvin varsi. Kiinnittäkää varret seinään. Ihailkaa niitä ja pohtikaa, esim. minkälainen kukka oman varren päässä on. Kasvattakaa kukkaa kevään mittaa lisäämällä esim. terälehtiä karton gista, langasta tai kankaanpaloista. Lop pukeväästä tarkistetaan, onko lapsi kasva nut niin, että varttakin täytyy pidentää Työskentelyn ohessa voidaan kes kustella siitä, mitä tarvitaan ihmisen kas vuun. Pohditaan, miten voimme auttaa toisiamme kasvamaan. Emme kasva vain pituutta, vaan myös tiedoissa ja taidoissa.
alkoi huutaa: “Jeesus, Daavidin poika, auta minua!” Ihmiset käskivät hänen olla hiljaa. Hyssytelkää. Mutta Barti maios huusi entistä kovemmin: “Jeesus Daavidin poika, auta minua!” Silloin Jeesus kuuli hänet ja käski tuoda hänet luokseen. Hän saapui Jeesuksen luokse hapuilevin askelin. Tehkää kädellä epätasaisia koputuksia. “Mitä haluat minun tekevän?” kysyi Jeesus. “Herra, anna minulle näköni takaisin”, vastasi Bartimaios. Ihmiset ympärillä hiljenivät seuraamaan, mitä tapahtuisi. Kuunnel laan hiljaisuutta. Sitten Jeesus sanoi: “Mene, uskosi on pelastanut sinut.” Avatkaa silmät, jos ne ovat olleet suljettuina. Bartimaios oli iloinen ja
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Kasvun mitta
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: erivärisiä kartonkeja, kyniä ja saksia
Koululaisten kanssa voi tehdä ryhmä töinä kertomuksen äänimaisemat ja kuunnella niitä.
Kylväjä Godly Play
IHMETTELEVÄTPULMU&
KasvunTOIMIVATPULMUihme
lintuja, jotka tulevat niitä syömään. Kasvoiko mitään? Jatkakaa leikkiä ker tomuksen mukaan. Kun siemenet on kylvetty hyvään maahan, laittakaa au rinko paistamaan ja kastelkaa siemeniä. Pukekaa lapsille päähineet ja antakaa jokaisen näyttää, millä tavalla haluaa kasvaa.Leikki voidaan toteuttaa myös ulko na sieltä löytyvillä materiaaleilla.
PÄKÄ JA
19.2.
Uuden testamentin useissa kohdissa kerrotaan ihmisten pohtineen, voisiko Jeesus olla Jumalan poika. Luukkaan evan keliumin mukaan ensimmäinen asiaan perehtynyt henkilö olisi ollut äiti Maria, jolle enkeli Gabriel ilmoitti Jeesuksen synty mästä. Koko evankeliumi kertoo siitä, miten eri ihmiset suhtau tuivat Jeesukseen. Pohdinta ei
64 65Alkukevät Alkukevät PÄKÄ PÄKÄ
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset
JerikonIHMETTELEVÄTPULMUtiellä-äänimaisema
PÄKÄ JA
Tavoite: Oivallamme, että Jeesuksen saattoi kuka vain tunnistaa Jumalaksi. Pohdimme, mikä tuo toivoa. Mietimme, miten eri tilanteissa voi pyytää apua.
Leikatkaa juureksen naatti niin, että se pysyy pystyssä lautasella. Lautasella ei tarvitse olla kuin vähän vettä. Pian teil lä on lautasella ihana vihreä “metsä”. Ih meellistä! Mitä kasvuun tarvittiin? Voi siko tuossa maisemassa leikkiä? Mitä tapahtuu, jos naatit eivät saakaan vettä? Voitte jutella myös infoboxissa olevien tietojen pohjalta, kuinka kauan kasvit yleensä elävät ja miksi ne kuolevat.
järjellä tietämisestä. Tässä lapset ovat usein aikuisia parempia. Sokean kerjäläi sen huuto tien vierellä tarjoaa esimerkin myös siitä, miten synkässäkin tilanteessa voi löytää toivoa ja apua, kun sitä roh keasti ja sinnikkäästi pyytää. Kertomus johdattaa mainiosti laski aisen kautta paastonaikaan. Se haastaa meitä huomaamaan toistemme hädän niin kuin Jeesus huomasi. Se rohkai see meitä myös hakemaan apua omaan hätäämme.
Taustaa: Luukkaan evankeliumissa, ennen kertomusta sokeasta kerjäläisestä, Jeesus puhuu tulevasta kuolemastaan. Opetuslapset eivät kuitenkaan ymmärrä Jeesuksen sanoja. Sokea kerjäläinen sen sijaa kutsuu Jeesusta Daavidin pojaksi ja Herraksi ja uskoo Jeesuksen pystyvän parantamaan hänet. Hän siis osoittautuu henkilöksi, joka tunnistaa Jeesuksen pa remmin kuin tämän lähimmät seuraajat.
Ohjeista lapsia sulkemaan silmät, jos se tuntuu heistä hyvältä. Kerro: Jerikon kaupunkiin kulke van tien varrella istui sokea kerjäläinen Bartimaios. Hän istui siellä tuulisella säällä. Miltä tuuli mahtoi kuulos taa Bartimaioksen korvissa? Tehkää tuulen ääntä Hän istui siellä sateella. Tehkää sateen ääntä naputtamalla pöytään tai lattiaan. Bartimaios ei voinut nähdä mitään, mutta hän kuuli monenlaisia ääniä. Mitä ääniä hän olisi voinut kuulla? Tehkää ääniä lasten ehdotusten mukaan. Eräänä päivä nä kaikkien askelten joukossa olivat myös Jeesuksen askeleet. Tömistellään käsillä lattiaa tai pöytää. Bartimaios
Synkässäkin tilanteessa voi löytää toivoa ja apua.
Kylväjä on yksi Godly Play -kokonai suuden kuudesta ydinvertauksesta. Löydät suomenkielisen toteutuksen kirjasta Suuri leikki, ohjaajan opas: kertomuksia adventista alkaen, Lasten Keskus.
He osaavat tallentaa ääniä puheli meen eri ympäristöissä ja mahdollisesti myös käyttää hyväksi älypuhelimen musiikkisovelluksia.Pohtikaayhdessä: Miltä kerjäläises tä tuntui istua tien varrella? Mistä kerjä läinen kaikkien äänten joukosta erotti Jeesuksen? Mistä kerjäläinen tiesi, että Jeesus voisi auttaa?
PÄKÄ
keksi,KukaettäJeesusonJumalanpoika?
kiitti Jumalaa. Ehkä hän vähän tanssah telikin ilosta. Miltä se voisi kuulostaa? Tehkää tanssimisen ääniä.
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: esim. porkkana ja lanttu, lautanen ja vettä
loppunut Jeesuksen elämän aikana. Asiasta on keskustel tu koko kirkon historian ajan. Vuonna 325 järjestettiin ensim mäinen kirkolliskokous Nikeassa nykyisen Turkin alueella. Siellä keskusteltiin siitä, millä lailla Jeesus oikein on Jumalan poika. Kokouksessa laadittiin Nikean uskontunnustus, jonka löydät edelleen Virsikirjan takaa.
Laskiaispulla
Hyvä mieli tuo toivoa! Toisille voi tehdä hyvän mielen, vaikkapa antamalla lahjan. Kenelle haluaisit antaa lahjaksi laskiaispullan, jonka voi lähettää vaikka postissa?Leikatkaa pullat ja “paistakaa” rus keiksi. Silputkaa valkoista raesokeriksi ja liimatkaa kermavaahto paikalleen. Valmista tuli!
3–5-v., 6–8-v., koululaiset Valmistetaan pääsiäiskalenteri tai -kalenterit, jos niitä ei ole jo tehty aiem min. Ohje kalenterin tekoon on jakson yhteisissä vinkeissä s. 60 . Avataan laskiaissunnuntain 19.2., tuhkakeskivii kon 22.2. ja sunnuntain 26.2. luukut ja tehdään niissä olevat tehtävät. Pohtikaa Paasto-videon katsomisen jälkeen, mi ten kukin haluaisi odottaa pääsiäistä.
3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: aarrepussukat, joihin ohje s. 60 tai muut pussit; nappeja; pieni kori tai muu “kolehtiastia”
PÄKÄ PääsiäiskalenteriPULMUJATOIMII
Tavoite: Opimme, mikä on paastonaika ja millaisilla tavoilla sitä voi viettää. Pohdimme, mikä on johonkin erityiseen valmistautumisessatärkeää.
3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: tusseja, kartonkia
Pienten pääsiäiskalenteri 0–2-v.
Tarvikkeet: seitsemän aarrepussukkaa, joissa pieniä pääsiäisyllätyksiä – höyheniä, pääsiäislauluun;pääsiäisrukouspääsiäisherkkuja,jne.;nuotitrytmimunia.
Taustaa: Jerusalemin temppelissa oli 13 näkyvälle paikalle sijoitettua uhriarkkua, joihin kerättiin rahaa temppelin ylläpitoa ja kunnostustöitä varten. Sujauttamalla arkkuun suuren summan rahaa on voinut ajatella saavansa kunnioitusta teon näke viltä, ehkä jopa Jumalalta. Köyhällä leskel lä ei ollut mahdollisuuksia kerätä keneltä kään pisteitä lahjoituksellaan. Kuitenkin hän halusi antaa sen, mitä hänellä oli. Jeesus nosti lesken pienen uhrilahjan esikuvaksi. Sekä lapsista että aikuisista saattaa joskus tuntua siltä, että ei ole tar peeksi taitoja tai keinoja auttaa. Kertomus lesken rovosta muistuttaa, että Jumalan silmissä olennaista ei ole auttamisen määrä tai taidokkuus. Tärkeintä on, että haluaa toimia toisten ja yhteiseksi hyväksi. Päivän kysymys nollan luonteesta nostaa esiin ihmisten ajattelun ja kek seliäisyyden voiman. Joskus asiat, jotka vaikuttavat olevan “ei mitään”, pitävät sisällään valtavia mahdollisuuksia.
Tavoite: Pohdimme, millaista on antaa omastaan ja miltä se tuntuu. Keksimme ilmaisia juttuja, joilla auttaa tai ilahduttaa.
5.3. Onko nolla pariton vai parillinenluku?
Ota esiin helmet ja kerro, että ne kuvaavat tänään Jumalan voimaa. Kysy lapsilta, kumpaan pussukkaan ne mahtuvat paremmin. Laita hel met tyhjälle pussille. Pohtikaa, miksi Jeesus ei tehnyt niin kuin paholainen pyysi? Miltä se tuntui Jeesuksesta? Kerro, että nyt kirkossa vietetään pääsiäiseen valmistavaa paas tonaikaa. Paastonaikana voi miettiä, mikä elämässä on tärkeää ja yrittää rai vata tilaa kaikkein tärkeimmille asioille. Jos olette tehneet jokaiselle oman aarrepussukan, ottakaa ne esiin. Onko siellä tilaa? Jaa jokaiselle pussiin helmiä ja pätkä kuminauhaa. Helmistä voidaan pujotella kaula- tai rannekoru muistut tamaan elämän tärkeimmistä asioista.
Tarvikkeet: kaksi aarrepussukkaa, joiden ohje on s. 9 tai muuta pussia tai astiaa; kiviä tai esim. taikataikinasta tehtyjä leipiä; leikkirahoja tai timantteja; mitaleja, kunniamerkkejä tai muita palkintoja; helmiä ja kuminauhaa.
Onko nolla parillinen vai pariton luku?
Jumalan silmissä olennaista ei ole auttamisen määrä.
Virallisen määritelmän mukaan nolla on parillinen kokonaisluku, joka ilmaisee lukumäärää "ei yhtään". Mikä tahansa luku kerrottuna nollalla on nolla. Nolla jaettuna millä tahansa nollasta poikkeavalla luvulla on nolla. Nolla mahdollistaa meidän kymmenlukujärjestel mämme. Kaikki luvut, joiden lopussa on nolla, ovat parillisia.
nen ilmestyi hänelle ja sanoi: “Jos olet Jumalan Poika, tee näistä kivistä itsellesi leipää.” Laita toisen pussin päälle kiviä/leipiä. Mutta Jeesus vastasi: “Ei ihminen elä pelkästään leivästä, vaan ennen kaikkea Jumalan sanasta.” Siirrä kivet toiselle pussille. Sitten paho lainen vei Jeesuksen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman val takunnat sanoen: “Jos palvelet minua, saat kaiken maailman loiston.” Laita tyhjälle pussille rahat. Jeesus vastasi: “Herraa, Jumalaani, minun tulee pal vella eikä ketään muuta.” Siirrä rahat kivien kanssa samalle pussille. Vielä paholainen vei Jeesuksen Jerusalemin temppelin muurille ja sanoi: “Jos olet Jumalan Poika, heittäydy tästä alas. Jumala käskee enkelinsä suojelemaan sinua.” Laita mitalit tyhjälle pussille. Jeesus vastasi: “Älä kiusaa Herraa, Juma laasi.” Silloin paholainen jätti Jeesuksen rauhaan. Jeesus lähti erämaasta täynnä Jumalan Hengen voimaa.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT PULMU&TOIMIVAT kanssaAutiomaassaIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUJeesuksen
Esivalmistelut: Laita kolmeen pussiin kourallinen nappeja kuhunkin, ja yh teen pussiin kaksi nappia. Laita pussit pöydälle tai lattialle. Laita kolehtikori pussien keskelle.
Sijoita pussit tilaan ja kerro, että ne ovat pääsiäisen odotusta varten. Tapaa misten yhteydessä kurkataan viikon kalenteripussukkaan ja mietitään, miten sieltä löytynyt asia liittyy pääsiäiseen.
Meillä ei tavallisesti liity laskiaiseen ja pää siäiseen samanlaista odotuksen tuntua.
Ota esiin kaksi aarrepussukkaa ja aseta ne vierekkäin lattialle.
PÄKÄ
Päivän kysymyksen esittäneelle lapselle on kuitenkin tullut mieleen, että voisiko pääsiäiseenkin valmistautua kalenteria käyttäen. Pääsiäispaastossa piilee mah dollisuus kannustaa hyviin valintoihin. Samalla läsnä saavat olla mukavat pääsiäis valmistelut ja iloisen juhlan odotus.
3–5-v., 6-v.–
66 67Alkukevät Alkukevät PÄKÄ PÄKÄ
NappikolehtiIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMU
Luuk. 4:1–14, Lapsen Raamattu s. 152
3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: valkoista kartonkia, liituja tai vesiväriä, sakset ja vanua ja liimaa
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Taustaa: Kristinuskon suurinta juhlaa, pääsiäistä, edeltää 40 päivän mittainen paastonaika. Paastonajan kesto tulee Raamatun kertomuksesta, jossa Jeesus ennen julkisen toimintansa alkua vetäy tyy 40 päiväksi erämaahan paastoamaan ja rukoilemaan. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan erämaassa Jeesus myös joutuu paholaisen kiusattavaksi. Kristityt ovat nähneet Jeesuksen paaston ja kiusausten voittamisen esimerkki nä: Jeesuksen seuraajiakin kutsutaan erityisesti suurten Kristus-juhlien, joulun ja pääsiäisen, alla raivaamaan tilaa Jumalalle.Lapsille isompi odotuksen aika on perinteisesti joulua edeltävä adventti adventtikalentereineen ja -kynttilöineen.
Voisiko26.2.ollapääsiäis-kalenteri?
Teksti: Luuk. 21:1–4
HyviäTOIMIVATPÄKÄJAPULMUhuutoja
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Voisiko pääsiäiseenkin valmistautua kalenteria käyttäen?
Kerro: Ennen kuin Jeesus aloitti työnsä, hän meni yksin erämaahan rukoile maan ja paastoamaan. Tiedätkö, mitä paastoaminen tarkoittaa? Jeesus halusi valmistautua Jumalan kanssa tehtävään sä. Kun hän oli paastonnut 40 päivää, hänellä oli kova nälkä. Silloin paholai
Laskiaisena oli ennen tapana toivoa hyvää satoa tulevalle vuodelle huuta malla laskiaismäessä: “Pitkiä pellavia!” Miettikää, minkälaisilla huudoilla voisi kannustaa ja tsempata itseä ja muita. Kirjoittakaa huutoja kartongeille ja koristelkaa ne. Heiluttakaa tsemppilap puja ja huudelkaa kannustuksia. Tämän voi toteuttaa myös pulkkamäessä. Voisi ko tsemppihuutoja videoida ja lähettää esim. Whatsappin kautta jollekin?
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: Päkä- ja Pulmu -käsinuket, kankaita, muutama pieni pehmolelu
Esitä ryhmälle päivän kysymys: Onko nolla parillinen vai pariton luku? Kirjaa ylös lasten vastauksia. Ota iso pa peri ja pyydä lapsia kirjoittamaan siihen numeroita, joissa on nolla. Mikä niille on yhteistä? Kerro ryhmälle infoboxin tieto nollasta. Mitä ajatuksia se herättää? Nolla vaikuttaa saavan merkityksen sä siitä, mitä sen ympärillä on. Samoin hädän ja puutteen ihmisten, eläinten ja kasvien maailmassa, kuuluu saada lähel leen niitä, jotka voivat auttaa. Nollafilo sofiaa voi jatkaa kirjoittamalla runoja ja rukouksia, jotka kertovat nollasta.
ja tuumataan 0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: sukkia, nauhaa, kangastusseja, pumpulia jne.
Päkä: – Hei, se on mun!
Pulmu: – Täytyy munkin saada leikkiä. Se on kiusaamista, jos ei anna toistenki leikkiä! Etkä sä Päkä ole aina oikeessa, et sä oo mikään Jeesus! Sä oot tosi ärsyttävä!
Jutelkaa yhdessä: Mistä pidit kertomuksessa eniten? Mistä et pitänyt? Mitä köyhälle naiselle tämän jälkeen saattoi tapahtua?
Pulmu: – Eipä kun sun!
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
69Alkukevät PÄKÄ PÄKÄ
Pohtikaa yhdessä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Esittäkää tilanne loppuun ajatusten pohjalta.
68 Alkukevät
Joskus vanhasta tai rikki menneestä saa luotua aivan uutta. Parittomasta sukasta voi tehdä vaikkapa pääsiäispupun. Kat sokaa kuvasta vinkkiä tai ideoikaa itse.
Samankaltaisia tekijöitä voi olla minkä tahansa ulkopuolelle jättämisen tai muun kiusaamisen taustalla, olipa kyse lapsista tai aikuisista. Jokin toisessa är syttävä piirre tai ajatus siitä, että toinen toimii jotenkin väärin, kateus tai tarve kokea olevansa toisen yläpuolella voivat johtaa kiusaamiseen. Jeesus kuitenkin näyttää esimerkillään, että jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdelluksi arvostavasti ja huomaavaisesti, taustasta tai teoista riippumatta.
Samalla voidaan tuumailla, milloin tavara kannattaa heittää pois, milloin korjata, milloin antaa jollekulle sitä enemmän tarvitsevalle? Miten vaatteita voisi tuunata? Miten vanhaa tavaraa ehostaa? Miten arvottomalta vaikutta vasta saakin arvokkaan?
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
12.3. Miksi toisetkiusaavatihmisettoisia?
TuunataanTOIMIVATPULMUJA
Rakenna tapahtumapaikka valmiiksi kankaiden avulla. Varaa käsinuket lähelle, mutta pidä ne vielä piilossa. Katso ajatuksia nukketeatterin esittämisestä s. 7.
Pulmu: – Mut ethän sä leiki sillä!
Taustaa: Sille, miksi Sakkeuksesta ei pidetty, on helppo löytää perusteita. Sakkeus kuului publikaaneihin eli veron kantajiin, jotka Uudessa testamentissa leimataan syntisiksi. Publikaanien uskot tiin olevan epärehellisiä ja keräävän osan veroista omaan taskuunsa. Lisäksi heitä halveksittiin siksi, että he tekivät töitä roomalaisille miehittäjille. Sakkeukses ta mainitaan lisäksi, että hän oli hyvin rikas. Se on seikka, joka kaikkina aikoina on herättänyt varmasti myös kateutta.
Jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdelluksi arvostavasti.
Nukketeatteri alkaa: Päkä leikkii pehmoleluilla tms. ja siirtää yhden syrjään. Pulmu tulee ja nappaa sen.
Lukekaa Lapsen Raamatusta kertomus Sakkeuksesta. Pohtikaa, oliko Sakkeuksella kavereita. Minkälaista hänen elämänsä oli? Mitä tapahtui, kun Jeesus saapui kaupunkiin?
Päkä: – Nyt sä sanoit kyllä rumasti! Ja se on kiusaamista, kun sanoo toiselle tolla tavalla. Sun pitää heti pyytää anteeksi.
PÄKÄ JA PäkäIHMETTELEVÄTPULMUjapulmu-nukketeatteri
Teksti: Luuk. 19:1–10, Lapsen Raamattu s.190
Tavoite: Pohdimme, mitä kiusaaminen on ja mistä se voi johtua. Mietimme, miten kiusaamista voisi estää. Opimme, miten Jeesus suhtautui niihin, joista yleensä ei pidetty.
Päkä: –(MolemmatSunpa!vetäytyvät murjottamaan.)
PÄKÄ
Parillinen nolla ja muita tyhjän ihmeitä 6-v.–
Kerro: Kerran Jeesus istui opetuslastensa kanssa Jerusalemin temppelissä paikas sa, jonka lähellä oli uhriastia. Siihen ihmiset lahjoittivat rahaa käytettäväksi temppelin kunnossa pitämiseen. Rikkaat lahjoittivat paljon. [Laita kolehtias tiaan noin puolet napeista niistä pusseista, jossa nappeja on paljon. Laskekaa, paljonko kolehtiin tuli. Laskekaa sitten, paljonko pusseihin jäi.] Mitäköhän ihmiset ajattelivat näistä, jotka lahjoittivat paljon? Sitten paikalle tuli köyhän näköinen nainen, joka oli leski. Tiedätkö, mitä leski tarkoittaa? Hän laittoi kolehtiastiaan vain kaksi pientä kolikkoa. [Laita kolehtiastiaan molemmat napit siitä pussista, joissa niitä on kaksi. Laskekaa kolehtirahat uudestaan. Tarkistakaa, mitä naisen pussiin jäi.] Mitä ihmiset tästä naisesta ajattelivat? Jeesus sanoi naisesta, että hän antoi enemmän kuin kukaan muu. Mitä luulet Jeesuksen sillä tarkoittaneen? Jeesus selitti, että muut antoivat liiastaan, mutta köyhä nainen antoi vähästään, kaiken, mitä hänellä oli.
Päkä: (saarnaa) – Kyllä mä leikin sillä ja se on mun. Toisten omaa ei saa ottaa, niin sanotaan Raamatussakin monta kertaa. Sä teit Pulmu nyt väärin.
Mitä Sauli Niinistön koira syö? Tätä kirjoitettaessa presidentin koira vielä pentu, joten se taitaa syödä vielä erityistä penturuokaa. Jotkut koirat tykkäävät maistella myös ihmisten ruokaa. Varsinkin pentuna koirat saattavat järsiä sellaistakin, mikä ei ole ruokaa ensinkään. Järsi minen todennäköisesti tuo helpotusta kutiaviin ikeniin.
Ota Jeesus-muki pinosta ja aseta se maiseman keskelle.
Yhdessä syödyt eväät ovat usein lap selle niin päiväkerhon kuin perheretken kin kohokohta. Syöminen yhdistää mei dät koko luomakuntaan, myös eläimiin.
70 AlkukevätOletko
Anna jokaiselle oma kartonki, joka taitetaan kahtia. Näytä osallistujille, kuinka asetetaan peukalo ja etusormi kiinni taitteeseen ja piirretään niiden ää riviivat. Käden kuva leikataan irti pahvis ta niin, että peukalo ja etusormi pysyvät
Esivalmistelut: Piirrä kuppeihin 1. Jeesus, 2.–4. opetuslapsia, 5.–8. ihmi siä, 9. viisi leipää ja kaksi kalaa, 10.–12. leipiä ja kaloja. Laita mukit päällek käin siten, että päällimmäiseksi tulee Jeesus, sitten opetuslapset ja viimeiseksi ihmiset. Laita toiseen pinoon päällim mäiseksi viisi leipää ja kaksi kalaa sekä niiden alle muut leivät ja kalat. Raken takaa yhdessä ryhmän kanssa kankaista maisema.
tenterfieldinterrieri.onkoiranpentuNiinistöjenrodultaan
Keskustelkaa, mitä kiusaaminen on. Oletko itse kokenut tai nähnyt kiusaamista? Miten kiusaamiseen voi puuttua? Keksikää pieniä näytelmiä kiusaamistilanteista ja halukkaat saavat esittää ne käsinukeilla. Löytyykö tilasta jotakin muuta rekvisiittaa tai hahmoja näytelmiin? Esityksistä voi myös tehdä videoita, joita katsotaan yhdessä. Videoiden julkaiseminen ja näyttäminen ryhmän ulkopuolella edellyttää kaikkien tekijöiden luvan.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Tarvikkeet: samat kuin Päkä ja Pulmu -nukketeatterissa
Tavoite: minkälaisiavaiPohdimme,JeesuksenTutustummeajanruokiin.onkoeväitäkivempaasyödäyksinyhdessä.Mietimme,elämäneväitäJeesusopettiihmisillesanoinjateoin.
itse kokenut tai nähnyt kiusaamista? Miten kiusaamiseen voi puuttua?
Mitä19.3.SauliNiinistönkoirasyö?
Eipä siis ole kummalista, jos lapsi haluaa tietää, mitä kuuluisan presidentin koira syö. Leipäsunnuntaina on hyvä osoittaa kiitollisuutta Luojalle, joka ruokkii mei dät kaikki.
PÄKÄ JA
Tarvikkeet: kertakäyttömukejapahvisia12 kpl, tusseja, kankaita tms. maiseman rakentamiseen
71Alkukevät PULMUPÄKÄ
Syöminen yhdistää meidät koko luomakuntaan.
KaikilleIHMETTELEVÄTPULMUriittää-kuppikertomus
kiinni toisissaan taitteen kohdasta koko sormen leveyden verran. Kun taitteen avaa, käsien väliin muodostuu sydän. Koristelkaa omat kartonkikädet. Halutessanne voitte kirjoittaa niihin muistutukseksi ystävällisiä sanoja. Ripustakaa kädet Elämänpuuhun tai seinälle. Pohtikaa, miten kiusaamista voi estää. Minkälaiset teot ovat ystäväl lisiä tekoja? Estävätkö ystävälliset teot kiusaamista?
Teksti: Luuk. 9:10–17, Lapsen Raamattu s. 176–177
Elämänpuu kiusaamista vastaan
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: valkoista kartonkia, kyniä, sakset
PÄKÄ JA PULMU TOIMIVAT
3–5-v., 6–8-v., koululaiset
3–5-v., 6-v.–
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Kerro: Jeesus lähti lähimpien ystäviensä kanssa Betsaidan kaupungin lähistölle saadakseen olla rauhassa. Tuo pinos ta opetuslapset Jeesuksen lähelle. Ihmiset saivat kuitenkin vihiä siitä, ja lähtivät hänen peräänsä. Tuo kaksi
Tausta: Juutalaisessa perinteessä odo tettiin tulevaa pelastuksen aikaa, jolloin saadaan niin runsas sato, että siitä riittää kaikille ja köyhätkin saavat nauttia herkkupöytien antimista. Odotuksiin on saattanut liittyä myös odotus Mooseksen ajan ”mannaihmeen” toistumisesta. Jee suksen ruokkimisihmeen voidaan nähdä korostavan sitä, että Jeesus on juutalais ten odottama Messias. Ihme paljastaa myös sen, miten Jeesus huolehtii ei vain hengellisistä vaan myös fyysistä tarpeista.
le: “Lähetä nämä ihmiset lähiseudun kyliin etsimään itselleen ruokaa.” Jeesus vastasi: “Antakaa heille syötävää.” Ope tuslapset sanoivat: “Ei meillä ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa.”
Lapsen kannalta kiinnostavaa on, että Jeesus ei lähetä ihmisiä kotiin ruo kailemaan. Opetushetkestä muodostuu valtava yhteinen piknik, jossa ihmisillä
Päkä ja Pulmu
Tuo toinen mukipino Jeesuksen lähelle. Jeesus käski kaikkien istuutua ruohikolle. Sitten hän siunasi leivät ja
ihmisiä kuvaavaa mukia Jeesuk sen ja opetuslasten luo. Koko ajan yhä enemmän ihmisiä tuli Jeesuksen luokse, ja hän antoi heidän tulla. Tuo loput kaksi ihmisiä kuvaavaa mukia mukaan. Jeesus puhui heille Jumalan valtakunnasta ja paransi sairaita. Illan lähestyessä opetuslapset sanoivat hänel
on mahdollisuus hengellisen opetuk sen ja ihmekokemuksen lisäksi nauttia yhdessä syömiseen liittyvästä yhteyden kokemuksesta. Jeesuksen ruokkimisih meessä on näin yhteys myös ehtoolli seen: Jumalanpalveluksen kohokohta on yhdessä nautittu erityinen ateria.
ÄläIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUpelkää-kosketustarina
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: kuvia ihmisistä, eläimistä ja ruuista; verkosta voi löytää kuvan myös presidenttiperheen Osku-koirasta, joka on tenterfieldinterrieri
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
PÄKÄ JA PULMU TOIMIVAT
Rukoillaan lopuksi yhdessä: “Rakas Jumala. Kiitos minulle rakkaista ihmisistä, jotka rakastavat minua. Kiitos, että he pitävät minusta huolta. Siunaa heitä. Anna meille hyviä yhteisiä hetkiä. Aamen.”
Teksti: Luuk. 1:26–38, Lapsen Raamattu s.136
Tarvikkeet: pieniä erilaisia esineitä, narua, simpukoita, sydämiä tms.
Aikuinen silittelee kertomuksen pienelle lapselle. Isompien kanssa kertomus piirretään pareittain ohjaajan mallin mukaan.
kokemukset myös heidän esiäitinsä SaaranJokainenkokemuksiin.ihminen kaipaa yhteyttä toisiin ihmisiin: perheeseen, sukuun, omaan historiaansa ja ystäviin, joilla on samanlaisia elämänkokemuksia. Jumala valitsi Jeesukselle tietyn perheen ja tietyn suvun. Aikuisena Jeesus valitsi itselleen kaveriporukan. Marianpäivän kertomuksen äärellä voi lasten kanssa pohtia, millainen heidän oma lähipii rinsä on ja keitä siihen kuuluu.
Elämän leipä -liikuntahyrrä 0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: liikuntahyrrä, jonka ohje on s. 58, kartonkia, tussi ja sakset Leikkaa kartongista suuri reikäleipä, jonka keskellä hyrrä mahtuu pyörimään. Keksikää ja kirjoittakaa reikäleipään erilaisia hyvän elämän liikkeitä, esim.
Miten tämä olisi mahdollista? piirrä kysymysmerkki “Älä pelkää”, sanoi enkeli. laske kämmenet rauhassa selälle “Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” piirrä suurta ympyrää “Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit”, vastasi Maria. piirrä hymy Maria matkusti Elisabetin luo. kulje sormilla selkää pitkin Maria ja Elisabet halasivat, laske kädet hartioille ja saivat voimaa toisistaan. painele kämmenillä vuorotellen “Me pärjäämme kyllä.” piirrä hymy Laske lopuksi molemmat kämmenet hetkeksi yläselälle.
PÄKÄ JA PULMU TOIMIVAT
73Alkukevät PULMU YHTEISET
Pyydä lapsia leikkaamaan/repimään kuvia ihmisistä ja eläimistä ja ruuista. Muodostakaa syöjistä ryhmiä sen mu kaan, millaisen ruuan ajattelette heille maistuvan. Leikkikää ja jutelkaa, miten eri porukoiden ruokahetket eroavat toisistaan. Leikkiin voi liittää myös ruokarukouksen.
suureen piiriin leivän ja hyrrän ympärille.
Miksi juuri Maria? Jumala oli jo tuhansia vuosia ennen Jeesuksen syntymää valinnut kansan, jonka keskuudessa Hänen lupaa mansa pelastaja ja auttaja syntyisi ja eläisi. Maria kuului tähän kansaan, juutalaisiin. Juutalaisuudessa perheen esikoispojalla oli erityinen asema. Siksi oli tärkeää, että Jeesuksen perheessä ei Jeesuksen syntyessä ollut muita lapsia. Jumalalla oli varmasti myös syynsä valita Jeesuksen äidiksi aivan tavallinen tyttö. Kaikkia Jumalan syitä emme voi tietää – emmehän tiedä sitäkään, miksi itse olemme syntyneet juuri omaan perheeseemme.
pomppiminen riemusta, iloinen kieris kely maassa, kumarrus, vilkutus, halaus. Asetutaan suureen piiriin leivän ja hyr rän ympärille. Ensimmäinen vapaaehtoi nen saa pyöräyttää hyrrää. Mihin hyrrän tappi osoittaa? Pyöräytetään hyrrää uu destaan, ja tehdään tapin osoittamaa lii kettä niin kauan kuin hyrrä pyörii. Mitä liikettä tappi nyt osoittaa? Jatketaan niin kauan kuin jaksetaan.
Lähipiiri
JeesuksenMariastaMiksi26.3.juurituliäiti?
Tavoite: Pohdimme, miten minusta tuli juuri minä. Pohdimme läheisten ihmisten merkitystä. Oivallamme, että jokaisella ihmisellä on arvokkaita taitoja ja piirteitä.
Oli aivan tavallinen päivä. silittele hartioita Maria ahersi askareissaan. kulje sormilla kiireisin askelin pitkin selkää “Hui!” Maria pelästyi. ravista kevyesti hartioista “Älä pelkää”, sanoi ääni kirkkaan valon keskeltä. laske kämmenet rauhassa selälle Valon keskeltä Maria erotti enkelin hahmon. piirrä selkään siivet “Jumala on valinnut sinut poikansa äidiksi”, enkeli sanoi. pyöritä suurta ympyrää selällä Maria pelästyi. ravista kevyesti hartioista Hänestäkö Jumalan pojan äiti? piirrä kysymysmerkki “Älä pelkää”, sanoi enkeli. laske kämmenet rauhassa selälle “Et ole yksin.” painele molemmilla kämmenillä vierekkäin “Jumalan Pyhä Henki on kanssasi.” piirrä selkään tuulen liikettä “Ja myös sukulaisesi Elisabet odottaa vauvaa, vaikka on jo vanha.” piirrä selän sivuun vatsan kaari Maria oli yhä hämillään. ravista kevyesti hartioista
Kenen ruoka?
Taustaa: Luukkaan evankeliumin kertomus enkeli Gabrielin vierailusta nuoren Marian luona liittyy kahden lapsen, Johanneksen ja Jeesuksen, syn tymään. Kummankin syntymä on ihme. Kummankin syntymään liittyy ristirii taisia tunteita. Maria ja Elisabet eivät onneksi ole ihmeellisessä tilanteessa yk sin – Jumala johdattaa heidät olemaan toistensa tukena. Enkeli Gabrielin sanat Marialle “Jumalalle ei mikään ole mah dotonta” liittävät kummankin naisen
Teksti: Annukka Saarinen
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
72 AlkukevätAsetutaan
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Anna jokaisen valita esine kuvaa maan itseään. Jutelkaa, miltä tuntuu olla yksin. Miltä se tuntuu, jos tarvitsisi apua? Miltä tuntuu, kun saa apua? Mil tä tuntuu tehdä jotakin yhdessä? Anna jokaiselle pätkä narua. Tehkää naruista ympyrä itseä kuvaavan esineen ympä rille. Siinä on oma suojapiiri! Kenestä kaikista ihmisistä se muodostuu? Lait takaa narulle simpukoita tms. kuvaa maan heitä. Mitä samaa heissä on kuin sinussa? Mitä erilaista? Mitä tykkäät tehdä heidän kanssaan?
Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset
kalat, ja antoi ne opetuslapsille jaetta vaksi ihmisille. Ruokaa riitti ja riitti. Ota leivät ja kalat -mukeja pinon alta esiin ja vie ne ihmisten luokse. Kaikki saivat vatsansa täyteen, ja jäljelle jäänyt ruoka kerättiin talteen, jotta se ei menisi hukkaan. Tähteitä kertyi 12 korillista.Pohtikaa, miksi ihmiset seurasivat Jeesusta? Mitä hän heille opetti? Miksi Jeesus ei lähettänyt ihmisiä pois? Mitä haluaisit lisätä tähän kertomukseen? Jaa jokaiselle muki ja tussi. Mukiin saa piirtää, mitä omasta mielestä kertomus tarvitsee lisää. Leikkikää mukeilla.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
UudetTUNTEVATJAPÄKÄPULMUnaapurit
3–5-v., 6-v.–
Tarvikkeet: ilmapallo ja permanenttussi
Jakson yhteiset vinkit
PÄKÄ MUSISOIVATPULMU&PÄKÄ TUNTEVATPULMU&
PÄKÄ
PÄKÄ NaapurisopuPULMUJATAITEILEVAT
TUTUSTUVATPULMU&
Pääsiäisaika:
SopuisatTUTUSTUVATPULMUnaapurit yllättyvät
Seuraa johtajaa 3–5-v., 6-v.–
Uudessa Lasten virressä on tämä iloi nen Maria Portaankorvan laulu, jonka mukana on mukava marssia ja heiluttaa huiveja ja virpomavitsoja.
Ottakaa kerrostalon asukkaat pois asunnoista. Jokainen saa valita yhden yllätyksen ja laittaa sen jonkun toisen asuntoon ilman, että muut näkevät.
Tuonela – maa – taivas
PÄKÄ TAITEILEVATPULMU&
KysymyksiäPojastajaPyhästäHengestä
Piirretään kaverin selkään erilaisia pääsiäiseen liittyviä kuvioita: risti, aurinko, tipu, pupu, suklaamuna, kuk ka, rairuoho jne. Keksikää itse kuvioita lisää! Kaverin tehtävänä on arvata, mitä selkään piirrettiin.
ötökkä, muuttolintu, auringonpaiste. Asettukaa piiriin. Heitelkää ilmapalloa puolelta toiselle. Se, joka saa ilmapallon kiinni, katsoo, mikä sana tai kuva jäi vasemman käden alle. Keksikää, mikä liike kuvaisi sanaa ja tehkää liike yhdessä. Jatkakaa ilmapallon heittelyä niin kauan kuin se tuntuu olevan hauskaa.
3–5-v., 6-v.–
Kevätilmapallo 6-v.–
Leikitään perinteistä “seuraa johtajaa” -leikkiä pääsiäistunnelmissa. Yksi on vuorollaan johtaja, ja keksii jonkun pääsiäiseen liittyvän tavan liikkua. Muut seuraavat liikkumalla samalla tavoin. Jos liikkeitä on vaikea keksiä, ohjaaja voi ehdottaa esim. että loiki taan kuin pääsiäispuput, sipsutellaan kuin pääsiäistiput, kävellään jäykkänä kuin ristit, laahustetaan pitkäperjantain surullisin askelin, juostaan iloisina kuin naiset pääsiäisaamuna.
Tarvike: Katso mikä kuva?
Tarvikkeet: tulitikkurasiakerrostalo ja sen asukkaat, erilaisia pieniä yllätyksiä, esim. tarroja, kiiltokuvia, höyheniä, leikkitimantteja yms. (pääsiäisenä yllätys voi olla pieni suklaamuna tai muu karkki)
Kerro: Jeesuksen aikana ihmiset ajattelivat, että maailmankaikkeus on kolmikerroksinen. Keskellä on maa, sen alla tuonela ja yläpuolella taivas, jossa JumalaLeikkikääasuu. pelissäviivalta,jatJosjuokseekaikkihuutaamaa.tuvattuonela,käätuonela–maa–taivas-versiona.maa–meri–laiva-leikkiäMerkitlattiaantaimaahankolmeviivaa:maajataivas.Leikkijätasetkeskimmäiselleviivalle,jokaonValitkaayksihuutajaksi.Huutaja“tuonela”,“maa”tai“taivas”jajuoksevatkyseiselleviivalle.Josväärälleviivalle,tippuupelistä.huutajahuutaaviivan,jollaosallistujoseisovatjajokuottaaaskeleenpoismyöshäntippuu.Viimeisenämukanaolevavoittaa.
3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: tulitikkurasiakerrostalo ja sen asukkaat Jokainen miettii ja kertoo omasta hahmostaan seuraavat asiat: Kuka hän on? Onko hän asunut talossa kauan? Mistä hän pitää eniten kodis saan? Miltä hänestä tuntuu asua täällä? Tunteeko hän muita asukkaita?
74 75Pääsiäisaika Pääsiäisaika PÄKÄYHTEISET
Kirjoita tai piirrä ilmapalloon eri puolille keväisiä sanoja, esim. kukannuppu, soliseva puro, heräilevä
Ilo sydämen täyttää, KM3 Laulakaas.134jatanssikaa sanojen mukaan.
Ohjaaja huolehtii siitä, että jokaisesta asunnosta löytyy yllätys. Kokoontu miskerran lopuksi jokainen saa kurkata asuntoonsa ja ottaa yllätyksen.
Pohditaan yhdessä, miltä tuntuu muuttaa uuteen kotiin. Miltä vanhois ta asukkaista tuntuu, kun taloon tulee uusia asukkaita? Miten uudet asukkaat otetaan vastaan?
PÄKÄ LIIKKUVATPULMU&
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: erivärisiä kartonkeja, kynä, sakset – käytä laminointikonetta, jos haluat jalanjäljistä oikein kestävät
Mikä pääsiäiskuvio?
3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: tulitikkurasioita, kartonki, erivärisiä papereita, saksia, liimaa sekä kyniä ja massaa tai kartonkia ihmisten tekemiseen Jokainen saa oman tulitikkurasian. Tulitikkurasioista kootaan liimaamalla kartongille suuri kerrostalo, jossa jokaisel la on oma asunto. Kukin päällystää oman “asuntonsa” valitsemallaan värillä ja piirtää ikkunan. Kun tulitikkurasian avaa, näky viin tulee asunto. Sen voi jokainen “sisus taa” piirtämällä mieleisekseen. Lopuksi valmistetaan jokaiseen asuntoon asukas.
PÄKÄ JA EläköönMUSISOIVATPULMUtaivas
JalanjäljetLIIKKUVATJAPÄKÄPULMU
Asettukaa seisomaan kartongin päälle ja hahmotelkaa omien jalkojen ääriviivat. Isommat voivat auttaa pie nempiä. Leikatkaa jäljet irti. Laittakaa omat nimet jalanjälkiin. Jalanjälkiä voi käyttää eri tavoin. Esimerkiksi tutkitaan omia jalanjälkiä ja seistään niiden pääl lä; jokaisella on yksi jalanjälki kädes sään ja tehtävänä on etsiä sen piilotettu pari; hypellään jäljeltä jäljelle; asetetaan jäljet johtamaan johonkin; tehdään jäljistä piiri; sommitellaan niistä yh dessä erilaisia kuvioita; asetellaan jäljet suuruusjärjestykseen; siirrellään jälkiä ja tasapainoillaan niitä pitkin; asetellaan jäljet lattialle ja kun musiikki loppuu, yritetään hypätä omille jäljille nopeasti. Jalanjälkiä voi säilyttää liikuntapa kissa, jonka idea löytyy s. 10.
PÄKÄ JA
Etsi joku, jolla on erilainen nappi kuin sinulla. Kiitä Jumalaa siitä, että Hän on luonut ihmiset erilaisiksi ja antanut meille erilaisia lahjoja. Rukoile löytämäsi ihmisen puolesta.
Pyydä Jumalaa auttamaan heitä. Napeilla kiinnitetään vaatteiden osia yhteen. Pyydä Jumalaa tuomaan yhteen
Puhalla kevättuuli, KM3
Lähde: Pinterest, Flame – Creative Children’s Ministry
Pilvimuurista valo välähtää VK 104 laululeikki, Virsimuskari s. 66–67
1. säkeistö: Pidetään käsiä nyrkissä. Valo-kohdassa avataan nyrkit ja levitetään kädet auki. (2x)
Lapset pötköttelevät lattialla maton tai patjojen päällä. Aikuiset seisovat pii rissä ja heiluttavat kangasta tai huiveja lasten yläpuolella. Lauletaan virsi. Virt tä laulaessa aikuiset antavan kankaan laskeutua rauhallisesti ylhäältä alaspäin. Isompien lasten kanssa osa lapsista voi vuorotellen olla heiluttamassa kangasta.
Pienten pääsiäisrukous
3. säkeistö: Laitetaan kämmenet vastakkain rinnan korkeudella ja tehdään käsillä hymy. (2x)
Ihmeidenaika
4. säkeistö: Mennään kyykkyyn ja noustaan ylös. (2x)
Tuuli, 41, LV 2012
Anna jokaiselle nappi. Ohjaa rukousta esim.Tunnusteleseuraavasti:napin kovuutta ja ajatte le ihmisiä, joilla on vaikeaa.
Tämä minimedis kuunnellaan lattialla pötköttäen pää mukavasti tyynyllä. Tyynynä voi käyttää esim. Pilvi-tyynyä, jonka ohje on sivulla 88.
Jumala, Teksti:Aamen.vahvempiSydämeenotsaaniPoskianenänpäätänipääsiäisilollakutita.sipaisetoivolla,sivelerauhalla.silitäluottamus:vihaaonrakkaus.AnnukkaSaarinen
Kevät on ihmeiden aikaa. Lasten kanssa seurataan luonnossa tapahtuvia ihmeitä. Tuoksuuko ulkona erilaiselta? Tuntuuko sää lämpimämmältä? Kuuluuko pihalla uusia ääniä? Mitä näkyy luonnossa? Jos tilassanne on sopiva ikkuna, seurat kaa siitä kevään etenemistä. Voisitteko lähteä luontoretkelle? Samalla ollaan kirkkovuodessa isojen ihmeiden äärellä: pääsiäisen ihme, helluntain ihme, kirkon ihmeellinen syntymä. Mitä kysymyksiä
Mieti yhtä monta asiaa, joista voisit kiittää Jumalaa. Kiitä Häntä.
Läpi koko jakson kulkevaksi työs kentelyksi voi ottaa Naapurisopu-ker rostalon s. 74. Minkälaisia ihmeitä sen asukkaat jakson mittaan kokevat? Oli siko teidän mahdollista toteuttaa tämän jakson työskentelyjä kirkossa useam mankin kerran? Useimmista kirkoista löytyy pääsiäisen ja helluntain teemoihin johdattavia kuvia ja symboleita. Monet tämän jakson työskentelyistä on mah dollista toteuttaa kirkkotilassa.
En voi nähdä tuulta, VK 946, Virsimuskari s. 84–85
5. säkeistö: Heilutellaan käsiä ylhäällä.
Pyhän Hengen rukous
Etsi joku, jolla on samanvärinen nappi kuin sinulla. Kiitä Jumalaa ystä vistä ja perheestä. Pyydä Jumalaa siu naamaan heitä ja auttamaan heitä elä mään yhdessä ja rakastamaan toisiaan.
NappirukousHILJENTYVÄTJAPÄKÄPULMU
Katsovälille.nappiasi ja laske, montako reikää siinä on.
Katso napin väriä ja kiitä Jumalaa jostakin sen värisestä.
ihmisiä, jotka eivät enää ole ystäviä kes kenään. Rukoile, että Hän toisi rauhan ihmisten
Pää pilvissä -minimedis
Teksti: Annukka Saarinen
Kertosäkeistö: Läpi lukkojenkin Poljetaan lattia kolme kertaa Herra Jeesus tulla voi. Ojennetaan kädet voimakkaasti eteen suoriksi. Kuolleista hän noussut on. Nostetaan ja lasketaan kädet.
76 77Pääsiäisaika Pääsiäisaika PÄKÄ PÄKÄ
2. säkeistö: Laitetaan kämmenet rinnan päälle ja keinutellaan.
Tarvikkeet: sifonkihuiveja, hallaharso tai kevyt kangas.
Muuta musiikkia
Tule, Pyhä Henki! Tuiverra tuulena ajatukseni, virkistä sateena mieleni, lämmitä liekkinä sydämeni, sytytä roihuna rohkeus. Tuo taivaasta viesti kuin kyyhkynen: Jumala rakastaa Kasvataminua! minussa ja elämäs säni Hengen hyviä hedelmiä. Aamen.
Ajattelen sanaa “unelma”. Miltä se kuulostaa? Mitä siitä tulee mieleen? Mistä minä haaveilen? Mitä toivon, että tapahtuisi?
Kysymykset Pojasta ja Pyhästä Hengestä Pulmun maailmassa
Rukouksen voi silitellä sanojen mukaan kädellä tai esim. höyhenellä.
PÄKÄ HILJENTYVÄTPULMU&
Miten Elämänpuu herää kevääseen?
Laulu kuuluu kirkkotiellä, VK 950 Kevätpursi, Laulutuuli 18 Mikä se Henki on? KM3
Ajattelen Jeesuksen Ettäunelmaa:kaikki ihmiset uskoisivat häneen ja eläisivät niin kuin hän Mietin,opetti.millaista se olisi: Jos riidat sovittaisiin, jos kukaan ei kiusaisi ketään, jos kaikki olisivat ystävällisiä Jeesustoisilleen.sanoo minulle: Sinun unelmasi ovat minulle tärkeitä. Minun unelmani on, että sinun elämässäsi olisi paljon rakkautta, iloa, rauhaa ja kaikkea hyvää. Niitä minä sinulle toivon.
Viikon vinkit
Teksti: Annukka Saarinen Keksikää rukoukseen liikkeet tai maa latkaa siitä kuva.
Katso minimediksen ohjeet koko vuo den yhteisistä vinkeistä s. 13.
3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: erimuotoisia, erivärisiä ja erikokoisia nappeja
kertomukset näistä ihmeistä herättävät? Mikä ihmetyttää? Mikä ilahduttaa? Ih meisiin kuuluu aina salaisuus. Kaikkea ei aikuinenkaan tiedä tai ymmärrä. Ihmeitä voidaan ihmetellä yhdessä!
Elämänpuun oksille tehdään lin nunpesiä ja munia. Pohtikaa yhdessä, mistä materiaalista ne teidän puuhun tehtäisiin. Linnunmuniin kirjoitetaan jakson aikana koettuja iloisia, ihania ja ihmeellisiä asioita. Jakson lopussa on mukava muistella niitä yhdessä. Miten Elämänpuu herää kevääseen?
Tavoite: Ihmettelemme ja pohdimme yhdessä palmusun nuntain kertomuksen yksityis kohtia. Opimme, miksi ihmiset levittivät Jeesuksen eteen vaatteita. Oivallamme, että toisten ja itsensä kunnioittaminen on tärkeää. Pohdimme, miten toistenvoikunnioituksenansaita.
sukkakoriste 3–5-v., 6–8-v., koululaiset
3–5-v., 6-v.–Katsokaa kuvaa ratsastavasta Jeesuksesta kaikessa rauhassa. Mitä värejä siinä näkyy? Anna jokaisen halukkaan kertoa. Mistä väreistä kukin pitää eniten? Mikä kuvassa on pehme ää? Mikä kovaa? Miltä kuvassa haisee? Minkälaisia ääniä kuuluu? Minkälainen tunnelma kuvassa on? Onko kuvassa mielestäsi jotakin hassua? Mitä kuvassa tapahtuu? Keitä kuvassa on? Mitä on tapahtunut ennen? Mitä tapahtuu tä män jälkeen? Missä kohdassa kuvaa sinä haluaisit olla? Mitä haluaisit tehdä?
Miettikää, miten nykyään osoitetaan kunnioitusta arvohenkilöille (esim. punainen matto, torvisoittokunta, kukka kimpun ojentaminen). Ketä sinä ihailet ja miksi? Miten haluaisit osoittaa sen hänelle? Solmikaa kuminauhaan ESIKUVIEN NAUHA esim. hevosenhäntäsolmulla. Minkä värinen se voisi olla?
Mitä on luonnon kunnioittaminen? Solmikaa LUOMAKUNNAN NAUHA.
Miksi pitää pukea sukat? 3–5-v., 6-v.–
Muistelkaa palmusunnuntain kertomusta. Mitä ihmiset tekivät, kun Jeesus ratsasti aasilla? Miten häntä kunnioi tettiin? Oliko hän esikuva jollekin? Miksi?
Lue Lapsen Raamatusta s. 196–197 tai kerro palmusunnuntain kertomus omin sanoin.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Teksti: Luuk. 19:28–40, Lapsen Raamattu s.196–197
Mitä mieltä olette? Missä tilanteessa sukat pitää pukea ja milloin sukkia ei tarvita. Millaisia vaatteisiin liittyviä kysymyksiä sinulla on? Kirjatkaa kysy mykset ja vastaukset.
Kerro, että yksi lapsi on halunnut kysyä, miksi pitää pukea sukat.
0–2-v.
pukeaMiksi2.4.pitääsukat?
Kyse on juhlan järjestäjien kunnioittamisesta.
Taustaa: Luukkaan evankeliumin ver siossa Jeesuksen ratsastuksesta Jerusa lemiin korostuu Jeesuksen kuninkuus. Tavallisesti kuninkaat kuitenkin ratsas tivat komealla hevosella, joka vastaisi ehkä nykyään sotaisalla panssarivau nulla saapumista. Jeesus tulee rauhan ajan töihin viittaavalla ratsulla, aasilla. Näin hän saa osakseen aitoa, sydämestä kumpuavaa kunnioitusta. Tapa levittää vaatteita tai kangasta maahan kun nioituksen osoituksena tunnetaan jo antiikin Kreikasta ja tapa oli tuttu myös Jeesuksen ajan juutalaisuudessa.
Jos olette tehneet aarrepussukoita, säilyttäkää sukkakoristeita niissä.
0–2-v. Suurenna kuva mahdollisimman isoksi. Katselkaa kuvaa. Tunnustel kaa huiveja ja kankaita. Voiko niiden alle piiloutua? Heilutelkaa kankaita. Kuunnelkaa tai laulakaa LV3 Katso, kuka ratsastaa. Heilutelkaa kankaita tai huiveja kertosäkeistön aikana.
79Pääsiäisaika
Vanhempi voi tehdä pienelle oman koristeen. Nauhoja valitessa voi miettiä: Mitä arvostan lapsessani? Mitä arvostan meidän perheessä? Miten autamme toisiamme? Miten osoitamme kunnioitusta toisillemme? Millaisia hyviä tapoja haluamme opettaa lapsellemme? Minkälaisia juh lia perheemme viettää? Mitä perinteitä haluamme välittää eteenpäin? Leikkikää lapsen kanssa.
Eri aikoina ja eri kulttuureissa tavat osoittaa kunnioitusta ovat voineet
kuva
Tuntuuko sinusta, että sinua arvostetaan? Mistä huomaat sen? Miltä se tuntuu?
Minkälainen on avulias ihminen? Miltä tuntuu, kun joku auttaa? Solmikaa AVULIAISUUDEN NAUHA. Mitä hyvät tavat ovat? Miksi ne ovat tärkeitä? Onko aina helppo toimia hyvien tapojen mukaisesti? Solmikaa niin monta HYVIEN TAPOJEN NAUHAA kuin haluatte: kiitos, tervehtiminen, odotan vuoroani, pukeudun juhlaan siististi (keksikää itse lisää).
PalmusunnuntainIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMU
78 Pääsiäisaika PÄKÄ PÄKÄ
Tarvikkeet: kuminauhaa ja erivärisiä kangassuikaleita ohuesta kankaasta siten, että jokaiselle osallistujalle riittää omaan koristeeseen
Lopuksi täydentäkää koristenauhoilla kuten haluatte ja solmikaa nauha nilkkaan pujotettavaksi renkaaksi.
Solmikaa mukaan vielä PALMUSUNNUNTAIN NAUHA. Laittakaa koriste nilkkaan sukan ympärille muistuttamaan toisten ja itsensä kunnioittamisesta. Millaista elämä maapallolla olisi, jos kaikki kunnioittaisivat toisiaan?
Mitä arvostat itsessäsi? Solmikaa ARVOSTUKSEN NAUHA.
vaihdella. Yhteistä on kuitenkin se, että arvokkaina pidetyille ihmisille ja tietyille tilanteille on tavalla tai toisella kuulunut tai haluttu osoittaa kunnioi tusta. Mukaviin vaatteisiin ja kesällä paljaisiin varpaisiin tottuneiden lasten voi välillä olla vaikea ymmärtää, miksi juhliin pitää pukeutua toisin. Kyse on kuitenkin juhlan ja erityisesti juhlan järjestäjien kunnioittamisesta ja kutsun arvostamisesta. Sillä, että kohtelee toisia arvostavasti ja kunnioittavasti, saa yleensä itsekin osakseen kunnioitusta. Kysymykseen sukkien pukemisesta tai taa löytyä vastauksia sekä kunnioituk sen että terveellisyyden näkökulmasta.
Tarvikkeet: tulosta Lastenkirkko. fi:stä kuva ”pääsiäisrastit yhteistyöhön 2022, kolmas rasti” (vieressä QRkoodi rasteihin); pienten kanssa myös värikkäitä huiveja, eri tuntuisia kankaita tms.
KunnioituksenTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
“Isä,IHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUannaheille
EmmauksenIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUtien
IHMETTELEVÄTPULMU&
Tarvikkeet: kynttilä, musta kangas, valkoista huopaa, huovasta leikatut kuvat (palmunoksa, viinimalja, enkeli, kukko, risti, hauta, aurinko), pääsiäiskoristeita (tipuja, kukkia, pieniä pääsiäismunia yms.)
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Taustaa: Luukkaan evankeliumin ver siossa pääsiäisaamusta ja sen jälkeisistä tapahtumista herättää Jeesuksen ystävissä hämmennystä. Usko ylösnousemukseen ja sitä seuraava ilo syttyy vasta Jeesuksen kohtaamisesta. Luukas kertookin ainoa na evankelistana Emmaukseen mat kaavista opetuslapsista, jotka kohtaavat ylösnousseen Jeesuksen. He tunnistavat Jeesuksen vasta yhteisessä ruokapöydäs sä. Kohtauksen voidaan nähdä viittaavan erityiseen ateriaan, ehtoolliseen. Ehtool lisella Jeesuksen seuraajilla on mahdolli suus kohdata hänet ja vahvistua uskossa. Pääsiäisen kertomuksen jatkona kertomus Emmauksen tien kulkijoista tar joaa lapsille mahdollisuuden eläytyä Jee suksen ystävien kokemuksiin ja tunteisiin. Samalla voidaan pohtia varsinkin isompia lapsia koskettavaa kysymystä uskosta ja epäilystä. On lohdullista, ettei edes Jee suksen lähimpien ollut helppoa heti uskoa Jeesuksen todella nousseen kuolleista.
MiksiTOIMIVATJAPÄKÄPULMUJumala
astiasta haluamansa määrän kiviä. Sano, että asioita ei tarvitse sanoa ääneen, mutta halutessaan saa kertoa, mitä tuli mieleen.
6-v.–
askeleet
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Käydään läpi kertomus liikkuen. Samaa liikettä voi toistaa monta kertaa, kiirettä ei ole. Keksikää liikkeet yhdessä.
Istukaa lattialle. Sytyttäkää kynttilä. Asetelkaa yhdessä musta kangas lattial le, ja ihmetellään yhdessä: "Mikä tämä voisi olla? Tänään tämä on tie, joka kul jettaa meidät pääsiäisen matkalle. Ota mukava asento, jossa maltat hetken vain katsella ja kuunnella." Asettele huovasta leikatut kuvat mustan kankaan päälle rauhallisesti seuraavaan järjestykseen: 1. palmunoksa, 2. viinimalja, 3. enkeli, 4. kukko, 5. risti, 6. hauta. Miettikää, mitä kuvat kertovat.
sallii pahaa, vaikka rakastaa?
Jos Päkä ihmettelee -kohdan työskentely tuntuu teidän ryhmälle liian raskaalta, sukeltakaa pääsiäisen tapahtumiin Las tenkirkon pääsiäisrastien avulla sisällä tai ulkona. Pääsiäisrasteista voi myös poimia iloisia toiminnallisia pääsiäisleikkejä ihmettelyn jälkeen tehtäväksi.
Rakennetaan yhdessä kivistä risti lattialle.
Pääsiäispussit
Teksti: Luuk. 24:13–35, Lapsen Raamattu s. 221–222
pääsiäismatkaa. Mikä siinä on surullista? Entä yllättävää? Löytyykö surullisista hetkistä jotakin hyvää? Mikä antoi Jeesukselle voimaa vaikeina hetkinä? Miltä Jeesuksen ystävistä tuntui pääsiäisaamuna?
Tarvikkeet: aarrepussukat, joiden ohje on sivulla 9 tai muut pussit, pääsiäiskoristeita, suklaamunia tai muita pääsiäiskarkkeja yms.
si. Silloin kukko lauloi, ja Pietari muisti Jeesuksen ennustaneen hänen kieltävän ystävänsä. Pietari oli epätoivoinen, mutta Jeesus antoi hänelle anteeksi.
Asettele valkoinen huopa haudan ympärille ja laita aurinko paikoilleen. Katselkaa Jeesuksen
Lastenkirkon pääsiäisrastit
Kerro: Jeesuksen pääsiäismatka alkoi pal musunnuntaista, kun hän ratsasti aasilla Jerusalemiin ja ihmiset iloitsivat, hurra sivat ja heiluttivat palmunoksia. Mutta Jeesus tiesi, että edessä olisivat vaikeat ajat. Hän halusi viettää aikaa rakkaimpien ys täviensä kanssa. He kokoontuivat yhdessä pääsiäisaterialle. Jeesus siunasi leivän ja viinin erityiseksi muistoateriaksi. Silloin Jeesuksen ystävät eivät vielä ymmärtäneet, mitä Jeesus puhui ja teki, mutta myöhem min he käsittivät saaneensa erityisen lah jan. Yksi Jeesuksen ystävistä, Juudas, oli kuitenkin päättänyt jo pettää Jeesuksen. Aterian jälkeen Jeesus ja hänen ystävänsä menivät Getsemanen puutarhaan rukoi lemaan. Jeesus toivoi ystäviensä valvovan hänen tukenaan, mutta he nukahtivat ja jättivät Jeesuksen yksin. Jumala kuitenkin lähetti taivaasta enkelin vahvistamaan Jeesusta. Yön pimeydessä Juudas johdatti Jeesuksen viholliset vangitsemaan Jee suksen. Kun Jeesusta kuulusteltiin, yksi Jeesuksen lähimmistä ystävistä, Pietari, seurasi vaivihkaa tapahtumia. Kun joku kysyi, tunteeko hän Jeesuksen, Pietari kiel
Elääkö16.4.Jeesusvielä?
anteeksi.”
PÄKÄ
Tarvikkeet: mustia tai tummia kiviä
Jeesus tuomittiin kuolemaan ristillä. Hän rukoili Jumalaa antamaan anteeksi heille, jotka tahtoivat hänelle pahaa. Kun Jeesus oli kuollut, hänen ystävänsä hauta sivat hänet kalliohautaan. Pitkäperjantai oli synkkä ja murheellinen päivä. Jeesuk sen ystävät olivat surullisia ja peloissaan. He surivat Jeesusta Pääsiäisaamunayhdessä.muutamat Jeesuk sen ystäviin kuuluvista naisista lähtivät käymään Jeesuksen haudalla. Siellä heitä odotti yllätys. Jeesuksen haudalta oli suuri kivi vieritetty pois. Hauta oli tyhjä. Enkeli kertoi, että Jeesus on noussut kuolleista. Elämä on voittanut kuoleman, hyvä on voittanut pahan, ilo on voittanut surun. Pääsiäisaamu oli niin iloinen, että kerro taan auringonkin tanssineen ilosta!
Tavoite: Opimme, mitä tapahtui Mietimme,Eläydymmetapahtumienpääsiäisaamunjälkeen.opetuslastenerilaisiintunteisiin.onkoyhdessähelpompiuskoakuinyksin.
80 81Pääsiäisaika Pääsiäisaika
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
“Rakas Jeesus. Sinä tiedät, mitkä asiat pelottavat ja ahdistavat. Sinä tiedät, miltä se tuntuu. Ole meitä lähellä ja anna voimaa. Auta luottamaan siihen, että Sinun avullasi kaikesta selvitään. Auta meitä lisäämään hyvyyttä maailmassa. Aamen.”
Ohjaaja kokoaa jokaiselle osallistujal le oman pääsiäispussin ja piilottaa ne. Etsitään pussit ja avataan ne yhdessä. Jos olette tehneet Elämänpuun, jonka ohje on s. 12, miettikää, löytyykö pussista jotakin siihen ripustettavaa.
PÄKÄ PÄKÄ
9.4.
Ohjeista osallistujat miettimään, mitkä asiat surettavat, pelottavat tai ahdistavat heitä. Pyydä jokaista ottamaan
Tavoite: Tutustumme Jeesuksen tapaan suhtautua niihin, jotka tahtoivat hänelle pahaa. Pohdimme anteeksi antamisen Opettelemmemerkitystä.luottamaan,ettäkaikestaselvitään.
Taustaa: Evankelistat kertovat Jeesuk sen maanpäälllisen elämän viimeisistä vaiheista hieman eri tavoin. Luukkaan evankeliumissa korostuu kärsimyksen keskellä hallitseva Jeesus, joka loppuun asti luottaa taivaallisen Isänsä apuun ja jättää tämän käsiin henkensä. Luukas jopa kuvaa Jeesuksen rukoilevan an teeksiantoa PienimpienmeitäPääsiäisenristiinnaulitsijoilleen.kertomuskuljettaamonenlaistentunteidenläpi.lastenkanssapainopiste on
pääsiäisen ilossa, mutta isommat lapset tarvitsevat tilaa myös kärsimykseen liit tyville kysymyksille ja tunteille. Moni lapsikin kohtaa pahuutta ja kärsimys tä eri muodoissa. Jokainen tarvitsee kristinuskon tärkeimmän kertomuk sen tuomaa toivoa siitä, että Jumalan rakkaus on läsnä vaikeinakin aikoina ja että Jumalan voima on kaikkea pahaa vahvempi.
Miksi paljonsalliiJumalaniinpahaa,vaikkarakastaa?
Jeesus tapettiin ristillä? Miksi
Teksti: Luuk. 22–24:12, Lapsen Raamattu s. 201–220
6-v.–
Kerro, että ihmiset kaikkina aikoina ovat miettineet, miksi maailmassa on niin paljon pahaa, jos Jumala kerran on hyvä ja rakastaa. Vaikka maailman viisaimmat ihmiset ovat tätä kysymys tä miettineet, vastausta ei ole löytynyt. Jumalan vastaus oli, että hän lähetti Jeesuksen elämään ihmisenä ja kokemaan niin ihmisten hyvyyden kuin pahuuden kin. Jeesus näytti, miten paljon Jumala rakastaa ihmisiä. Hän ei hylkää meitä, vaikka teemme pahaa. Hän on kanssam me myös silloin, kun olemme surullisia tai peloissamme. Hän myös opetti, miten voimme taistella pahaa vastaan tekemällä hyvää ja antamalla anteeksi.
Kun Jeesus kuoli ja nousi kuolleista, hän näytti, että Jumalan voima on vahvempi kaikkea pahaa. Yhdessä koristellaan pääsiäisaamu pääsiäiskoristeilla.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Katselkaa ristiä ja rukoilkaa:
kaksinkertainenJaettuTOIMIVATJAPÄKÄPULMUiloon ilo
Ilon liina 0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
6-v.–
Miettikää, minkälaisia rooleja itse kullakin on? Onko joku jonkun sisko tai veli? Mitä teet sisaruksen kanssa? Minkälainen olet koulussa? Entä har rastuksissa? Mitä siellä teet? Millainen olet? Entä jonkun kaverina? Mitä kave reiden kanssa tykkäät tehdä? Etsikää virsi 966 virsikirjasta ja Virsikirja.fi-sivustolta, josta virren voi kuunnella. Kuunnelkaa virttä ja lukekaa sen sanoja. Mitä nimiä Jumalalla siinä on? Mitä ne kertovat Jumalasta? Min kälainen tunnelma virressä on? Mitä se voisi Jumalasta kertoa?
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–Tarvikkeet: ainekset ja tarvikkeet hedelmäsalaatin tekoon – muista kysyä allergiat!
PÄKÄ JA IHMETTELEVÄTPULMUJA TOIMIVAT
Taustaa: Lähi-idässä ja kreikkalaisroo malaisessa tarustossa vettä pitkin osaa vat kulkea vain jumalat ja jumalten po jat sekä ihmisistä ne, jotka ovat saaneet erityistä jumalallista voimaa. Matteuk sen kertomus veden päällä kulkevasta Jeesuksesta ja hänen avullaan samaan pystyvästä Pietarista liittyvät muihin, mahdollisesti Matteuksen evankeliu min lukijoille tuttuihin kertomuksiin ja korostavat Jeesuksen jumaluutta.
Taustaa: Kristinuskon ytimessä on usko Jumalaan, joka on yksi olemus, mutta jolla on kolme keskenään tasa-ar voista persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Suhde kolminaisuusoppiin on olennainen tekijä edelleen, kun arvi oidaan, onko jokin liike tai suuntaus kristillinen. Asiaa ei kuitenkaan ole ihan helppo ihmisjärjellä ymmärtää. Kysymys “onko Jeesus ja Jumala sama?” onkin vuosituhansien ajan askarrutta nut niin lapsia kuin oppineita teologeja. Helpoiten lapselle ja aikuisellekin ehkä avautuu ajatus saman Jumalan erilaisista puolista. Jokaisella lapsellakin on erilaisia rooleja: hän on jonkun lapsi, sisarus, kerholainen tai oppilas, pyhä koululainen jne. Kysymyksen kanssa saa myös jäädä hämmennyksiin, sillä Juma laa ei koskaan voi täydellisesti ymmär tää. Silti voi uskoa, iloita ja toimia.
Jumalan roolit -tanssi 6-v.–
Teksti: Matt. 14:22–23, Lapsen Raamattu s. 178
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
82 83Pääsiäisaika Pääsiäisaika PÄKÄ PÄKÄ
Lukekaa Raamatusta Matt. 14:22–23. Pohtikaa, mikä kertomuksen tässä koh dassa on tavallista ja mikä ihmeellistä.
Miettikää, minkälaisia tanssirooleja virressä voisi olla. Jakakaa roolit ja vir ren säkeet ryhmittäin. Jokainen ryhmä tai pari keksii omaan virrenpätkäänsä tanssiliikkeet. Minkälainen kokonai suus niistä muodostuu? Tanssikaa virren tahtiin ensin ryhmä kerrallaan, sitten kukin ryhmä opettaa omat liik keensä muille. Lopuksi tanssitaan koko virsi yhdessä.
Teksti: virsi 966, Isä nyt vie rakastamaan
Jos olette aloittaneet Juhlaliinan, jonka ohje on s. 12, tänään voitte miettiä, minkälaista pääsiäisiloa haluaisitte siihen piirtää. Piirtäkää tai maalatkaa liinaan yhdessä.
Miltä olisi tuntunut, jos olisi kulke nut tietä ihan yksin? Miksi opetus lapset halusivat lähteä heti kertomaan muille? Mistä sinä viimeksi ilahduit tai innostuit? Miltä se tuntui? Kenelle siitä kerroit?Tehdään yhdessä iloisen värinen hedelmäsalaatti ja jaetaan siitä kaikille. Syödään ja iloitaan yhdessä.
Jatkakaa samalla tavalla kertomuksen loppuun jaotellen se pohdiskelun kans sa seuraavasti: Matt. 14:24–27, Matt. 14:28–31, Matt. 14:32–33.
Tavoite: Pohdimme Jumalan erilaisia rooleja, ja mitä ne kertovat hänestä. Mietimme omia roolejamme erilaisissa tilanteissa. Iloitsemme siitä, että vaikka emme voi täysin ymmärtää Jumalan salaisuutta, voimme yhdessä kokea rakkauttaan.hänen
Iloisella karibialaisella sävelmällä va rustettu kolminaisuusaiheinen virsi 966 on peräisin skotlantilaisesta Iona-yh teisöstä. Siellä rukouselämän rinnalla on tärkeää kristityn tehtävä toimia evankeliumin ilosanoman levittäjänä ja oikeudenmukaisuuden vaalijana.
on Jeesus! Miltä se heistä tuntui? Mikä liike voisi sitä tunnetta kuvata? Jeesus kuitenkin katoaa saman tien. Opetus lapset katsovat toisiaan ja ihmettelevät, kuinka he eivät tunnistaneet Jeesusta aikaisemmin. Miltäköhän heidän ihme tyksensä näytti? Päivä on jo pimentynyt illaksi, mutta opetuslapset eivät kykene nukkumaan. Pompatkaa vauhdissa seisomaan. He lähtevät kiireesti takaisin Jerusalemiin kertomaan toisille, että he ovat tavanneet Jeesuksen! Minkälaisilla askelilla he kulkevat? Kirmatkaa ym päri huonetta yllättyneen iloisina!
Tavalliset ihmisetkin pystyvät näkemään ihmeitä.
OsaakovedenMiten30.4.Jeesusvoikävelläpäällä?Jeesussukeltaa?
JumalaJeesusOnko23.4.jasama?
0–2-v., 3–5-v.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Mitä ajattelet Jumalasta? 6-v.–
Lukekaa kertomus Lapsen Raamatusta. Muistelkaa, mitä ensimmäiseksi tapahtui. Miksi opetuslapsilla oli kiire? Mitä he näkivät, kun he olivat järven keskellä? Oliko ihmeellistä, että opetus lapset pelästyivät? Mitä Jeesus sanoi ope tuslapsille? Miltä se heistä tuntui? Mitä tapahtui seuraavana päivänä? Minne Jeesus oli mennyt? Miten hän oli päässyt järven yli? Muistelivatko opetuslapset tätä tapahtumaa vielä vanhanakin?
Seisokaa piirissä. Lähdetään mat kalle kohti Emmauksen kylää! Mikä on oikea suunta? Näytetään kädellä pitkälle venyttäen. Kun suunta on löytynyt, taputellaan tie käsillä ja jaloilla tasaiseksi. Lähdetään kulke maan omalla paikalla. Tällä tiellä on muitakin kulkijoita. Kaksi Jeesuksen opetuslasta on matkalla Emmaukseen. He kulkevat surullisin askelin. Minkä laisia ovat surulliset askeleet? Hetken päästä heidän takaansa kuuluu reippaita askelia. Miten kuljetaan reippaasti? Kolmas mies liittyy opetuslasten seu raan. Hän kysyy: “Mistä te puhutte?” Piirtäkää ilmaan iso kysymysmerkki. Opetuslapset vastaavat: “Etkö tiedä, mitä on tapahtunut?” Piirtäkää taas kysymysmerkki. Opetuslapset kertovat, että Jeesus Nasaretilainen on kuollut pääsiäisjuhlan aikaan ristillä. Miten tehdään keholla risti? Me uskoimme, hän oli Messias, joka pelastaisi meidät. Mikä liike voisi kuvata pelastamista? Nyt olemme hyvin hämmentyneitä. Miltä näyttää hämmennys? Muutamat naiset ovat käyneet Jeesuksen haudalla ja nähneet, että iso kivi on vieritetty pois haudan suulta. Työntäkää leikisti isoa kiveä. Naiset väittävät, että Jeesus elää! Me emme tiedä, mitä uskoa ja ajatella. Pyöritelkää päätä. Mies vastaa heille: “Ettekö ymmärrä, mitä on tapahtunut?” Koputelkaa päätä. “Tästähän kerrotaan meidän kaikissa pyhissä kirjoituksissam me.” Miten kirjakäärön voisi aukaista? Mies lähtee kulkemaan opetuslasten kanssa ja selittää heille kaiken. Minkälaisin askelin he nyt kulkevat? Perillä Em mauksen kylässä opetuslapset kutsuvat miehen syömään heidän kanssaan. Istu kaa alas. Aterian alussa mies ottaa leivän ja kiittää Jumalaa. Minkähänlaisella liikkeellä hän sen voisi tehdä? Sitten hän murtaa leipää. Miltä se näyttäisi? Silloin opetuslapset tuntevat hänet: Hän
3–5-v., 6–8-v.
Osaako Jeesus sukeltaa? Jeesus oli yhtä aikaa sekä ihminen että Jumala. Kertomus veden päällä kävelystä osoittaa, että Jeesuksella oli jumalallisia voimia. Jeesuksesta kerrotaan kuitenkin paljon myös sellaista, mikä osoittaa hänen olleen ihminen kuten mekin: hän itki, söi, lepäsi jne. Vaikka Raamatussa kerrotaan hyvin vähän Jeesuksen lapsuudesta, on hyvin mahdollista, että Jeesus on lapsena mielellään uinut ja sukellellut kavereiden kanssa.
Kuunnelkaa ja laulakaa virttä. Mitä tuttuja sanoja siinä on? Jumalakin on isä ja veli! Mitä muuta virsi kertoo Jumalasta? Miltä virsi kuulostaa? Keksi kää yhdessä liikkeitä virren eri säkeisiin.
Tavoite: Pohdimme, mikä Jeesuksessa oli samanlaista kuin muissa ihmisissä ja mikä erilaista. Mietimme, olemmeko me kokeneet jotakin ihmeellistä.
Evankeliumin kertomuksessa on kuitenkin myös ihmisille samaistuttavia kohtia: Jeesus kaipaa pitkän saarnapäi vän päätteeksi yksinäisyyttä ja rauhaa; opetuslapset ovat peloissaan myrskyn keskellä ja säikähtävät uutta ja ihmeel listä. Monelle lapselle ja aikuiselle erityinen samaistumisen kohde voi olla Pietari, joka syöksyy suin päin rohkeasti kokeilemaan uutta, mutta joutuu pu laan alkaessaan epäillä. Kertomus myös muistuttaa, että Jeesuksen avulla ta valliset ihmisetkin pystyvät näkemään, kokemaan ja tekemään ihmeitä.
PÄKÄ JA IHMETTELEVÄTPULMU
Tarvikkeet: kyniä ja papereita Pyydä lapsia kirjoittamaan oma kysymys Jumalasta ja Jeesuksesta paperille. Kysymykset laitetaan kysy myslaatikkoon. Ohjaaja laittaa jouk koon myös kysymyksen “onko Jumala ja Jeesus sama”. Kysymykset sekoitetaan ja otetaan laatikosta tutkittavaksi. Pyydä lapsi miettimään, mitkä kysymykset kuuluvat yhteen. Jos mahdollista, muo dostakaa parit, jotka saavat tehtäväk seen selvittää, miten kysymyksiin voisi vastata. Vastaus voi olla taideteos.
Jutelkaa lopuksi, oletteko te kokeneet jotakin ihmeellistä. Onko jokin ihme, minkä toivoisit tapahtuvan?
0–2-v.
Tee rastit: “Mitä kaikkea luonnossa tapahtuu keväällä?”; “Kuunnelkaa ke väisiä ääniä ja koittakaa matkia niitä.”; “Mitä värejä näette?”; “Etsikää eritun tuisia asioita”; “Haistelkaa, miltä kevät tuoksuu.” Kiinnitä ilmapallot rastimer keiksi ja laita rastit niiden läheisyyteen eri puolille ulkotilaa. Luontopolku kierretään lapsen valitsemassa järjestyk sessä. Voit hyödyntää aalit-sivustonLastenkirkko.fi/seurakunnille/materilisänärastipolkuja.
Teksti: Annukka Saarinen
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Se kasvattaa kaikkea hyvää. piirrä sormella alhaalta ylöspäin rönsyilevä kasvi Missä se hyvää kasvattaa? piirrä kysymysmerkki Se kasvattaa sitä meissä. silittele selkää alhaalta ylöspäin Mitä se on se Hengen hyvä? piirrä kysymysmerkki Se on rakkautta, piirrä sydän iloa, piirrä hymy rauhaa, piirrä lintu kärsivällisyyttä, piirrä hitaasti viiva ylhäältä alas ystävällisyyttä, silitä molemmilla kämmenillä alhaalta ylös hyvyyttä, silitä olkapäiltä alas käsivarsia uskollisuutta, painele hellästi kämmenillä selkää lempeyttä, silittele hartioita itsehillintää. pysäytä kämmenet yläselälle. Se kaikki on Hengen hedelmää! naputtele sormenpäillä edestakaisin koko selässä
JAPÄKÄPULMU
mien nimiksi. Kirjoitetaan hedelmien kohdalle valittu nimi: rakkaus, ilo, rau ha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys, itsehillintä. Näin syntyy pelilauta.
84 Pääsiäisaika PÄKÄ PÄKÄ
Jakaantukaa 3–5-hengen ryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle A4-kokoinen paperi ja kyniä. Piirtäkää paperille 3 x 3 ruudukko. Ryhmän jäsenet piirtävät jo kaiseen ruutuun eri hedelmän. Vinkki: Jos hedelmiä on vaikea keksiä, känny kän emojit toimivat hyvinä malleina. Hedelmien piirtämisen jälkeen ryhmän jäsenet miettivät, mikä Hengen hedel mistä sopisi heidän piirrettyjen hedel
TOIMIVAT
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
PÄKÄ JA PULMU TOIMIVAT
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
3–5-v., 6–8-v.
Luotettavat veneet
Teksti: Gal. 5:22–23
-kosketuskertomusMikäIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUPyhäHenki
Tarvikkeet: kangasta, puutikkuja, pesusientä, korkkeja, höyheniä, nappeja, lankaa, liimaa, sakset, paperia, puupalikoita, muovikansia, kiviä tms.; joku iso vesiastia tai ranta 6-v.–
Tarvikkeet: Ilmapalloja, narua, laminoidut rastit
Se on Pyhä piirrä sormella risti ja Lohtu silittele hartioita ja Voima. tee kämmenellä isoa ympyrää Mitä se tekee se Pyhä Henki? piirrä kysymysmerkki
85Pääsiäisaika
0–2-v., 3–5-v. Tee tarvikkeista valmiiksi erilaisia ve neitä. Kuvasta löydät ideat siivoussieni veneeseen ja korkkiveneeseen. Testat kaa, miten veneet kulkevat vedessä. Mitä tapahtuu, kun tehdään aaltoja? Mitä tapahtuu, jos kyytiin laittaa kiviä tai muuta painavaa? Lopuksi jokai nen voi valmistaa oman veneen kotiin vietäväksi.
Tavoite: Pohditaan, mikä Pyhä Henki on ja mitä se tekee. Mietitään, miten Hengen hedelmiä voidaan jakaa mahdollisimman monelle. Koetaan Pyhän Hengen hipaisua toisen ihmisen kosketuksen kautta.
Voittajat saavat valita Hengen hedelmistä yhden ja kertoa, mitä aja
Hengen hedelmät -bingo Tarvikkeet: paperia, värikyniä, nappeja, pieni kori tai pussi 6-v.–
Ottakaa tarvikkeet esille. Koettakaa rakentaa tarvikkeista vene, joka kelluu veden pinnalla. Veneen voi rakentaa pienessä ryhmässä, pareittain tai yksin. Testatkaa veneitä. Mitä tapahtuu, jos tehdään aaltoja? Entä jos kyytiin laittaa kiviä tai muuta painavaa?
Taustaa: Galatalaiskirjeen viidennes sä luvussa Paavali ottaa kantaa esiin nousseeseen kysymykseen lain ja armon suhteesta. Paavali korostaa vapauteen liittyvää vastuuta: uskon tulee näkyä hengen hedelmiä kasvavana elämänta pana. Hengen hedelmien ei voi odottaa syntyvän Pyhän Hengen toimintana ih misestä riippumatta, vaan ihminen voi myötävaikuttaa niiden kasvuun. Varsin kin lapsen näkökulmasta olennaista on oivaltaa, että Jeesuksen seuraajien teh tävä on tehdä hyvää toisille. Silloin, kun se tuntuu vaikealta, siihen voi rukoilla Pyhän Hengen apua.
tuksia se herättää. Miltä se tuntuu? Mi ten sitä voi jakaa muille? Jatketaan peliä niin kauan kuin se tuntuu mieluisalta.
Ohjaaja kirjoittaa Hengen he delmien nimet paperilapuille ja laittaa laput koriin tai pussiin.
Vapun luontopolku
HenkiMitä7.5.Pyhätekee?
Tee pelilaudat ryhmille valmiiksi: Piirrä tai tulosta netistä yhdeksän sa man hedelmän kuvia tarvittava määrä ja asettele ne kullekin pelilaudalle eri järjestykseen. Nimeä hedelmät Hen gen hedelmien nimillä. Tee kuvalliset hedelmistä myös kuvalliset arpalaput. Pelataan kuten koululaistenkin kanssa. Ihan pienten kanssa voidaan tunnis taa hedelmiä ja etsiä niille parit.
Aikuinen silittelee lapselle. 3–5-v., 6–8-v., koululaiset Piirretään pareittain ohjaajan mallin mukaan.
Mikä se on se Pyhä Henki? piirrä sormella selkään kysymysmerkki Se on Jeesuksen lupaama apu! vedä kämmenellä ylhäältä alaspäin selkää pitkin Millainen se on se Pyhä Henki? piirrä kysymysmerkki
Jaa jokaiselle ryhmälle kolme nappia. Ohjaaja nostaa korista yhden Hengen hedelmän nimen ja lukee sen ääneen. Ryhmä asettaa napin ko. hedel män kohdalle omalle pelilaudalle. Se ryhmä, jonka pelilaudalla ensimmäisenä on kolme nappia vaakasuorassa rivissä, huutaa “bingo” ja voittaa pelin.
pilvenMinkä21.5.päälläJeesusasuu?
Mikä auttaa odottamaan jälleennäkemistä?
Miettikää, kenelle ja minkälaisia koteja haluaisitte rakentaa. Aloittakaa leikki.
Miltä Ruutista tuntui lähteä Noomin kanssa hänelle vieraaseen maahan?
Kaukana asuvaa läheistä kaipaavaa lap selle tämä voi olla vaikea ymmärtää. Jee suksen ystävillä oli kuitenkin toivo siitä, että he tapaavat jälleen, ja odotellessa heille oli luvattu tehtävä, jossa Jeesus oli luvannut olla mukana “etäyhteyksin”. Lasten kanssakin voi miettiä, millä eri tavoin kaukana olevaan läheiseen voi olla yhteydessä ja mikä auttaa odotta maanJosjälleennäkemistä.lapsikysyy,minkä pilven päällä Jeesus asuu, kannattaa pyytää häntä kertomaan lisää: Mitä hän ajattelee siitä, missä Jeesus nyt oikein on? Joskus ilmaisut, jotka tuntuvat aikuisesta has suilta, ovatkin oikeastaan aika hienoja teologisia mielikuvia ja joskus taas hassuttelua, mikä sekin on tarpeen. Meidän kaikkien pitää pinnistellä avartaaksemme ajattelumme rajoja, jotta ymmärtäisimme, miten Jumalan ja ihmisten todellisuus sopivat yhteen.
Taustaa: Kertomus Jeesuksen taivaa seen astumisesta löytyy sekä Luuk kaan evankeliumin lopusta että saman kirjoittajan kirjoittaman Apostolien tekojen alusta. Luukkaassa ei esiinny aikamääreitä, mutta Apostolien teko jen mukaan tämä tapahtuu 40 päivää Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Apostolien teoissa myös mainitaan, mi ten pilvi vie Jeesuksen opetuslasten nä kyvistä. Antiikin aikana maailmankaik keus ymmärrettiin kolmikerroksiseksi: keskellä oli ihmisten asuttama maailma, sen alapuolella kuolleitten valtakunta ja yläpuolella taivas, jossa jumalat asuivat. Sinne taivaaseen, Jumalan luokse, Juma lan Poika maanpäällisen tehtävänsä suo ritettuaan palaa pilven kuljettamana.
sua,Haittaako14.5.josmullaonkaksiäitiä?
Mikä auttoi häntä kotiutumaan sinne? Jatkakaa kuvaa piirtämällä siihen maisemaa ja yksityiskohtia.
Tavoite: Mietimme, ketkä kuuluvat perheeseen ja minkälaisia perheitä voi olla. Oivallamme, että kaikki perheet ovat yhtä arvokkaita.
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: pehmoleluja, nukkeja tai roolivaatteita yms. muuta rekvisiittaa kotileikkiä varten; jos olette ulkona, luonnonmateriaalit riittävät tarvikkeiksi
Tarvikkeet: iso paperi, kyniä
Tavoite: Pohdimme, miksi opetuslapset olivat iloisia, vaikka Jeesus lähti pois. Oivallamme, että yhteyttä ja rakkautta voi kokea, vaikka ei tavattaisi. Opimme, mitä vartenvietetään.helatorstaita
0–2-v., 3–5-v.
KotileikkiTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
Teksti: Luuk. 24:50–53; Ap.t. 1:6–14, Lapsen Raamattu s. 229
86 Pääsiäisaika PULMUPÄKÄ
Teksti: Ruut 1–4, Lapsen Raamattu s. 96–97
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
RuutinIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUperhekuva
Laita paperi seinälle, lattialle tai pöy dälle. Ala kertoa: Moabin maassa asui kaksi naista, Noomi ja Ruut. Piirtäkää Noomi ja Ruut paperin keskelle. Noo mi oli tullut Moabiin Juudan maasta miehensä ja kahden poikansa kanssa, koska Juudan maassa ei ruokaa riittänyt kaikille. Ruut oli mennyt naimisiin Noomin toisen pojan kanssa. Piirtäkää Noomin mies ja pojat. Ruut oli synty nyt ja asunut aina Moabin maassa. Min kälainen perhe hänellä aikaisemmin on mahtanut olla? Piirtäkää Ruutille lapsuuden perhe. Ruutia ja Noomia kohtasi suuri suru: Noomin mies ja mo lemmat pojat kuolivat. Piirtäkää ristit miehen ja poikien viereen. Perheestä jäljellä enää vain Ruut ja Noomi. Noo mi halusi palata omaan maahansa. Hän sanoi Ruutille: “Palaa oman äitisi luo. Ehkä löydät uuden aviomiehen.” Mut ta Ruut vastasi: “Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minunkin Jumalani.” He matkasivat Juudan maahan Betlehemin kaupun kiin ja saapuivat sinne sadonkorjuun aikaan. Siellä Ruut tapasi Boas-nimisen miehen ja meni hänen kanssaan naimi siin. Piirretään Boas. He saivat pienen pojan. Noomista tuli hänen hoitajansa. Piirtäkää poika.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
6-v.–
Perheet sovussa Tehdään asukkailleNaapurisopu-kerrostalonperheet.Katsoohjes.74.
87Pääsiäisaika
Luetaan tai kerrotaan kertomus ilman piirtämistä. Jokainen piirtää oman perhekuvan itse tai aikuisen kanssa.
Kummassakaan kertomuksessa ope tuslasten ei kerrota surevan ystävänsä muuttoa, päinvastoin. Tunnelmat ovat pikemminkin riemukkaat ja odottavat.
Katselkaa kuvaa. Miltä Ruutin perhe näyttää? Miten Ruutin perhe on muut tunut? Miltä Noomista tuntui, kun Ruut halusi lähteä hänen mukaansa?
Taustaa: Kertomus Ruutista avaa näkökulman ajan avioliittokäytäntöi hin ja perheeseen. Perhe ei tarkoittanut vain ydinperhettä, vaan siihen kuului vat puolison vanhemmat ja mahdol lisesti myös muut sukulaiset – laajasti ajateltuna myös mahdolliset palvelijat lapsineen. Perhe toi turvaa erityisesti naisille. Juutalaisen lankousavioliittokä sityksen mukaan kuolleen miehen nuo remman veljen tuli ottaa leski puolisok seen ja näin palauttaa tälle aviomiehen kuolemassa menetetty suoja. Noomi ei tällaista suojaa pysty miniöilleen tar joamaan molempien poikien kuoltua, mutta Ruut valitsee hänet silti per heekseen. Myöhemmin Ruutista tulee maahanmuuttajataustastaan huolimatta Israelin merkittävimmän kuninkaan kantaäiti.Ruutin kertomus kutsuu pohtimaan erilaisia perheitä ja sitä, mikä on perhe. Perheekseen saa kokea myös muita kuin verisukulaisia tai ydinperheeseen kuu luvia. Kaikenlaiset perheet ovat yhtä arvokkaita. Läheiset tuovat elämään turvaa ja rakkautta niin lapsille kuin aikuisillekin. On tärkeää, että äitien päivän juhlinnassa otetaan huomioon perheiden erilaisuus. Lapsen tulee voida olla ylpeä perheestään.
Aikuinen kirjoittaa kuvaan tai kuvan taakse, mitä lapsi siitä haluaa kertoa. Jos lapsen vanhempi on mukana, vanhempi voi kirjoittaa kuvaan, mitä erityisesti arvostaa perheessään.
6-v.–
kunnan nettisivuilta tai Googlen avulla kotikirkkonne ikä.
Teksti: Ap.t. 2:1–11, Lapsen Raamattu s. 230–231
Tarvikkeet: lankakerä; laput, joihin on kirjoitettu “pääsiäinen”, “helatorstai 40 pv pääsiäisestä”, “helluntai 10 pv helatorstaista”, “ensimmäiset kirkot 200–300-luvuilla, “kotikirkko”
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&PidetäänIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUyhteyttä
Raamatussa kerrotaan, että kun Jeesus nousi taivaaseen, pilvi vei hänet ystäviensä näkyvistä Jumalan luokse. Leikatkaa kankaasta kaksi pil ven mallista palaa. Jokainen kirjoittaa nimen omaan tyynyynsä. Leikatkaa kankaaseen hapsuja. Solmikaa hapsut yhteen ja täyttäkää tyynyt vanulla. Kun tyynyt ovat valmiita, voitte käydä piiriin lepäämään ja pohtia, mitä voisi vastata kysymykseen “Minkä pil ven päällä Jeesus asuu?”
Laita laput ja kuvat koriin. Ota lankakerä käteen ja menkää yhdessä toiseen päähän tilaa. Kysy: Oletko koskaan miettinyt, kuka keksi kirkon? Tänään etsitään yhdessä vastausta tä hän. Siinä meillä on apuna tämä kirkko historiakerä. Katsotaan, pääsisimmekö tämän avulla kirkon alkuun! Ota kiinni narun päästä ja heitä kerä mahdollisim man kauaksi siten, että lattialle muo dostuu narusta “jana”. Ota tarvikekori mukaan ja kulkekaa narukerän luokse. Ottakaa korista laput ja lukekaa ne. Miettikää, mihin järjestykseen laput tulisivat narulla, joka on kirkon histo rian aikajana. Asettakaa laput narulle etäisyyksiä arvioiden. Selvittäkää seura
Kuka keksi kirkon?
Tarvikkeet: ohutta huopaa tms. purkaantumatonta kangasta, sakset, vanua, kangastussit
kirkossa helluntaista tulikin pääsiäisen lisäksi toinen vuoden kastepäivistä. Lasten kanssa helluntai on oiva päivä tutkia kristillisen kirkon histo riaa. Kysymys “kuka keksi kirkon?” voi viitata niin kristillisen seurakunnan alkuaikoihin kuin kotikirkonkin syn tyyn. Menneisyyden äärellä lapsilla on mahdollisuus tuoda esiin ajatuksiaan myös siitä, minkälainen kirkon ja seura kunnan heidän mielestään tulisi olla.
Taustaa: Helluntai oli juutalainen sadonkorjuun ja lain eli kymmenen käskyn antamisen juhla, jota vietettiin 50 päivää pääsiäisestä. Kristinuskossa helluntaista tuli Pyhän Hengen juhla ja kristillisen kirkon syntymäpäivä. En simmäiset kristilliset seurakunnat syn tyivät, kun Jeesuksen seuraajat Pyhän Hengen saatuaan julistivat sanomaa ylösnousseesta Jeesuksesta ja ensim mäiset kristityt kastettiin. Varhaisessa
PÄKÄ JA
viereen pääsiäiskoriste ja muistelkaa lyhyesti pääsiäisen tapahtumia. Lukekaa sitten Lapsen Raamatusta helluntain kertomus kuvia katsellen ja asettakaa tulenliekki pääsiäiskoristeen viereen. Nyt on kirkko syntynyt! Ensin kristityt kokoontuivat toistensa kodeissa. Ra kentakaa palikoista tulenliekin viereen koti. Mitähän kristityt tekivät yhdes sä kokoontuessaan? Seuratkaa sitten narua jonkin matkaa eteenpäin. Kohta kristittyjä oli niin paljon, että he tar vitsivat isompia tiloja kokoontumisiin. Alettiin rakentaa kirkkoja. Rakentakaa palikoista kirkko. Miltähän ihmisistä tuntui tulla sisälle tällaiseen kirkkoon? Kyselkää, onko joku käynyt jossakin seurakuntanne kirkossa ja mitä sieltä on jäänyt mieleen. Oliko kirkko uusi vai vanha? Mittailkaa narua haluamanne matka eteenpäin ja rakentakaa siihen yhdessä kirkko lasten kokemusten ja muistikuvien avulla.
Aina ei ole helppoa löytää oikeita sanoja. [Kuvat 5/10 ja 6/10]. Päkä ja Pulmu soittavat toisilleen ja miettivät yhdessä. He muistavat, että Jeesuk sen opetuslapsetkin miettivät yhdessä asioita. Mitä opetuslapset tekivät, kun Jeesus oli mennyt taivaaseen? Päkä ja Pulmukin päättävät kokoontua. [Kuva 3/10] Päkä kirjoittaa Pulmulle kutsu kirjeen. [Kuva 4/10] Kirjeessä lukee: “Valitettavasti en löytänyt Jeesuksen vuorta, mutta tervetuloa kotilaitumel leni.” Pulmu lennähtää Päkän luokse. [Kuva 2/10] He rukoilevat, kiittävät ja iloitsevat yhdessä. [Kuva 1/10] Myös Jeesus on heidän kanssaan, vaikka häntä ei voi
88 89Pääsiäisaika Pääsiäisaika PULMU PULMU
0–2-v., 3–5-v., 6-v.–
3–5-v., 6–8-v. Tarvikkeet: lankakerä; jokin pääsiäiskoriste; tulenliekki esim. kartongista tai huovasta; palikoita Aloittakaa samalla tavalla kuin koulu laisten työskentely. Asetelkaa narukerän
Tämä työskentely voidaan toteuttaa myös kirkkotilassa. Löytyykö kirkkoti lasta jotakin pääsiäiseen tai helluntaihin liittyvää?
[Näytä kuvaa 1/10] Keitä kuvassa on? Mitähän siinä tapahtuu?
Tavoite: Pohdimme, miten ja miksi kirkko on syntynyt. Tutustumme Mietimme,seurakuntienensimmäistenelämään.minkälainenolisiunelmienkirkko.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Jutelkaa,nähdä. millä eri tavoin olette pitä neet yhteyttä kaukana asuviin ystäviin ja sukulaisiin? Miten Jeesukseen voi pitääPientenyhteyttä?kanssa kysymykset voi jät tää vähemmälle ja keskittyä kertomuk seen ja kuvien katseluun.
Lue helatorstain kertomus Lapsen Raamatusta.
PÄKÄ JA PULMU KirkkohistorianarukeräIHMETTELEE
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: tulosta Päkän ja Pulmun yhteydenpitokortit tämän QR-koodin takaa
PilvityynyTOIMIVATPULMU
Kuka28.5.keksikirkon?
[Näytä kuvaa 7/10] Mitä kuvassa tapahtuu? Minkä tehtävän Jeesus antoi ystävilleen? Sitä kutsutaan kaste- ja lähetyskäskyksi. Miten se menikään? Luetaan se uudestaan. Pulmu kirjoittaa sen sähköpostiin ja lähettää koko maa ilmalle. [Kuva 8/10] Myös Päkä lukee Pulmun sähköpostin ja innostuu. Mi nullakin on tehtävä! [Kuva 9/10] Päkä lähtee kertomaan Jeesuksesta. Mitähän Päkä kertoo? [Kuva 10/10] Myös Pul mu tekee samoin. Mitähän hän kertoo?
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Tutkailkaa lappuja pääsiäisestä alkaen. Mitä pääsiäisenä tapahtui? Entä helatorstaina? Pysähtykää hellun tain kohdalle, istukaa alas ja lukekaa esim. Lapsen Raamatusta helluntain kertomus. Pohtikaa, miksi helluntai ta sanotaan kirkon syntymäpäiväksi. Siirtykää sitten lapun “ensimmäiset kirkot 200–300-luvuilla”. Miettikää, miksi ensimmäiset kirkot rakennet tiin vasta parisataa vuotta ensimmäis ten seurakuntien syntymisen jälkeen. Tietääkö tai arvaako joku, missä sitä ennen kokoonnuttiin? Miksi kristityille oli tärkeää kokoontua yhteen? Oletko käynyt meidän kotikirkossamme? Mitä sieltä muistat?
Seuraavaksi jokainen saa merki tä kirkosta mielestään oudon paikan. Kierretään ne läpi. Mikä paikasta tekee oudon? Haluaisitko kysyä siitä jotakin?
Mikä voisi tehdä siitä kodikkaamman? Kirkko on kaikkien Jeesuksen omien yh teinen koti ja kaikilla on oikeus vaikuttaa siihen, millaista kirkossa on. Miettikää, miten lasten toiveet tulisivat kirkkotilas ta päättävienPienimpientietoon.kanssa käyttäkää poh diskelun sijaan enemmän aikaa aistein tutustumiseen: läiskytelkää vettä kas temaljassa, katselkaa kynttilän liekkiä, kuulostelkaa triangelin ääntä kirkkotilassaJosjne.mahdollista, päättäkää kirkkovie railu yhteiseen ehtoollishetkeen, johon myös lasten vanhemmat on kutsuttu.
PÄKÄ
KysymyksiäLuojasta
Jakson yhteiset vinkit
Kesän jaksolla ihmetellään elämän perustavaa laatua olevia kysymyksiä maailmankaikkeuden synnystä elämän tarkoitukseen. Vaikka osaan näistä kysymyksistä ei aikuinenkaan pysty vastaamaan, vaikeita kysymyksiä tai vertailua tieteen ja uskon maailmojen välillä ei tarvitse lasten kanssa vältellä. Aikuinen ja lapsi voivat yhdessä kysellä ja pohtia kaikkia elämän ilmiöitä ja ihmetellä luonnon, ihmi sen ja Jumalan olemusta. Lapselle ympäröivä maailma ja eteen tule vat asiat ovat uusia ja ihmeellisiä kokemuksia. Jo pieni vauva tutkii, haistelee, maistelee ja tunnustelee
PÄKÄ
Jos esiin nousee kysymyksiä, joihin ette tiedä vastauksia, miettikää, voisiko asiaa kysellä esim. kirkon suntiolta.
3–5-v., 6-v.–
0–2-v., 3–5-v., 6–8-v., koululaiset
ja hän on antanut meille ihmisille lahjaksi kyvyn tutkia hänen maail maansa. Kaukoputki, mikroskooppi ja tieteellinen kehitys avaavat pikkuhiljaa meille tätä Jumalan valtavaa luomistyötä. Tiede ja usko eivät ole siis toisiaan poissulkevia asioita, vaan ne vain vastaavat eri kysymyksiin. Tiede vastaa kysymyk seen miten ja usko kysymykseen miksi maailma syntyi. Kun tiede tutkii maailman synnyn arvoitusta sekä luonnon ja ihmisen kehitty mistä, usko luottaa siihen, että kaiken takana on Jumalan luova tahto ja rakkaus luomakuntaa kohtaan.
Kierretään kaikkien löytämät jännittävät paikatSittenläpi.jokainen käy merkitsemässä mielestään kiinnostavan paikan ja kierre tään ne läpi. Mikä paikassa kiinnostaa?
asioita ihan luonnostaan ja lapsen kasvaessa kehittyvät myös kysele misen ja ihmettelyn taito. Raamatussa monet Vanhan testamentin psalmeista tarjoavat eräänlaisen ikkunan näille elämän suurille kysymyksille. Psalmeissa ihminen ihmettelee Jumalan suuria tekoja, mutta samalla ne kehot tavat tutkimaan Jumalan luomaa maailmaa. Esimerkiksi psalmissa 111 jakeessa 2 sanotaan: “Suu ret ovat Herran teot. Joka niitä rakastaa, tutkii niitä”. Tämä kohta kannustaa pohtimaan Raamatun ja luonnontieteen yhteyttä. Jumala on luonut ihmeellisen maailman
Jokainen käy vielä merkitsemässä mielestään hauskan paikan ja kierretään ne läpi. Miksi kukin valitsi juuri kyseisen paikan?Lopuksi
Tarvikkeet: aarrepussukat tai pilvityynyt tms. jokaiselle mukaan, katso ohjeet sivuilta 9 ja 88 Tehkää vierailu kotikirkkoon. Miet tikää, mistä tunnistaa kirkon. Miltä sana “kotikirkko” kuulostaa ja tuntuu? Miltä tuntuu, kun tullaan sisälle kirkkoon?
91Kesä90 Pääsiäisaika YHTEISET PÄKÄ
LuonnonTAITEILEVATJAPÄKÄPULMUtaidegalleria
JAPÄKÄPULMU PahvilaatikkokirkkoTOIMII
jokainen käy merkitsemässä lempipaikkansa kirkossa ja kierretään ne läpi. Valitkaa sitten yhdessä joku hyvä yhteinen paikka ja istukaa alas. Pohtikaa, mistä pidätte kirkkotilassa ja mistä ette pidä. Tuntuuko kirkko kodikkaalta?
Kokoonnutaan ulkona. Jokainen etsii alueelta oman puun ja esittelee sen toisille. Selvitetään yhdessä puulaji ja sen ominaispiirteet eli onko se havu- vai lehtipuu. Mietitään esim. minkä ikäi nen puu on. Mistä puu iloitsee? Mikä puuta harmittaa? Mitä me ihmiset voisimme tehdä puun hyväksi?
ja jokainen kertoo vuorollaan oman nimen ja näyttää jon kun liikkeen. Muut tervehtivät ja tois tavat liikkeen. Kesän teemaan liittyen liikkeet voivat liittyä esim. eri eläinten liikkumistapaan: “Moi mä oon XX ja hypin kuin pupu”; avaruuteen: “Moi mä oon XX ja loistan kuin aurinko”; mereen: “Moi mä oon XX ja kuljen kuin rapu” jne.
3-5-v., 6-8-v. Etsitään ulkoa hyvä paikka luontotaulu jen rakentamiseen. Taulun materiaalina ovat mm. maahan pudonneet lehdet, kepit, kivet ja kukat. Neljästä kepistä rakennetaan taululle kehykset, joiden sisään luodaan taideteos luonnon omista materiaaleista. Taulun voi tehdä kalliolle, hiekalle, nurmikolle jne., jolloin myös taulun taustakankaan väri vaihtelee. Lo puksi kierrellään luonnon taidegallerias sa ja ihaillaan jokaisen taideteosta.
OmaTUNTEVATJAPÄKÄPULMUpuu
TUNTEVATPULMU& PÄKÄ TUTUSTUVATPULMU& PÄKÄ TAITEILEVATPULMU& Kesä:
Pohtikaa, mikä tekee kirkosta kirkon. Mitä kirkossa yleensä on? Millainen olisi unelmien kirkko? Suun nitelkaa ja toteuttakaa yhdessä oma unelmien kirkko pahvilaatikkoon. Mikä on lempipaikkasi kirkossa? Mitä kirkos sa tapahtuu? Mitä kirkossa voi tehdä yksin? Mitä siellä voi tehdä yhdessä? Hakekaa Naapurisopu-kerrostalosta asukkaat kirkkoon ja leikkikää niillä. Sään salliessa pahvilaatikkokirkko voidaan rakentaa ulkona luonnosta löytyviä materiaaleja hyödyntäen.
Mitä huomaatte ensimmäiseksi?
Ohjeista tutkailemaan kirkkoa ja etsi mään sieltä jokin omasta mielestä jän nittävä paikka. Paikka voidaan merkitä omalla pilvityynyllä tai aarrepussukalla.
Gallerian voi rakentaa myös sisätiloi hin niin, että materiaalina ovatkin kaikki “teollisesti tuotetut” ihmisen rakentamat asiat. Tehdään esimerkiksi kynistä tau lulle kehykset ja materiaaliksi kelpaavat kaikki ympärillä olevat esineet.
3–5-v., 6–8-v., koululaiset Tarvikkeet: pahvilaatikko, kyniä, saksia, erivärisiä papereita, erilaisia askartelumateriaaleja, Naapurisopukerrostalon asukkaat
SeistäänNimiTUTUSTUVATJAPÄKÄPULMUjaliikepiirissä
PULMU&TOIMIVAT
Kodikas kirkko
LuonnonMUSISOIVATJAPÄKÄPULMUomat
Viikon vinkit 1.
Tutkitaan yhdessä piirrosta vanhasta maailmankuvasta. Ohjaaja voi myös selittäen piirtää kuvan itse esim. fläppitaululle. Pohditaan, mistä käsitys litteästä maasta mahtoi johtua. Jos on mahdollista olla ulkona, katsellaan ym pärille ja huomataan, että maasta käsin katsottuna maa tosiaan näyttää litteältä.
Toisaalta käsi muistuttaa meitä Jumalan luomistyöstä ja siitä, kuinka hän on ikään kuin käsityönä valmistanut koko maailman ja kaikki mitä sen pinnalla on. Toisaalta Jumalan siunaava käsi kertoo siitä, että hän on luvannut pitää luomakunnastaan huolta.
Ajatus maapallosta Jumalan käm menellä on tuttu virrestä 499 mutta myös kuva Jumalan kädestä, joka varje lee ja siunaa luomakuntaansa on vanha.
piirrä selkään iso kolmio Sinun on päivä piirrä kämmenellä selkään iso kaari oikealta vasemmalle Sinun on yö piirrä kämmenellä selkään iso kaari vasemmalta oikealle Olet pannut paikoilleen auringon piirrä selkään iso ympyrä ja kuun. piirrä selkään pienempi ympyrä
soittimet
Tavoite: Tutustumme maapalloon ja sen muotoon ja ominaisuuksiin ja etsimme oman paikkamme sen pinnalta. Oivallamme, että Jumalan kokoa on mahdoton mitata, mutta Jumalan huolenpito ja siunaus peittää koko maailman ja aivan kuin me olisimme Hänen kädellään.
Sinä olet määrännyt kaikki maan rajat piirrä selkään iso neliö / rajaa selän ääriviivat
sitä, miltä aluksi näyttää 3–5-v., 6-v.–
Oma paikka 3–5-v., 6-v.–
puussaKosketaLIIKKUVATJAPÄKÄPULMUpuuta/kehonosa
Pannukakusta palloksi
Ohjaaja sanoo jonkun kehonosan kuten sormi, kämmen, varvas, peppu jne., jolla pitää koskettaa puun runkoa.
kerrankädelle,maapalloMitenmahtuuJumalanjosseonniinsuuri?
Taustaa: Psalmissa 74 kirjoittaja tun nustaa Jumalan suuruuden ja sen, että itse Jumala on asettanut kaikki taivaan kappaleet juuri oikeille paikoilleen. Ny kytieteen valossa myös lopulta pallon muotoiseksi planeetaksi osoittautunut maa on täydellisellä paikalla suhteessa aurinkoon, mikä mahdollistaa moni muotoisen elämän pallomme pinnalla.
TehdäänÄänimaailmaterilaisilla soittimilla teemaan sopivia äänimaailmoja. Miltä voisi kuulostaa esim. meren syvyyksissä, avaruudessa tai vaikka äidin mahassa?
AarrepussukkajumisHILJENTYVÄTJAPÄKÄPULMU
Alkuvalmistelut: Laita jokaisen omaan aarrepussukkaan jokin esine, esim. kynä, kynttilä, lusikka tai hanska. Asettelet pussukat ympäri tilaan mer kitsemään kunkin omaa paikkaa. Katso aarrepussukan ohje s. 9. Lapset etsivät oman pussukkansa ja istuvat sillä merkitylle paikalle. Jokaisel le löytyy näin oma paikka. Vuorotellen otetaan pussukasta siellä oleva esine ja yhdessä pohditaan, missä sen paikka voisi olla. Esim. kynä kuuluu kynäteli neeseen, kynttilä alttarille, lusikka lusik kalaatikkoon ja hanska vaatekaappiin. Kaikelle löytyy oma paikka, niin myös auringolle ja kuulle sekä maapallolle aurinkokunnassa.
Kuinka suuri on Jumalan käsi?
92 93Kesä Kesä PÄKÄ PÄKÄ
PÄKÄ
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Pohditaan yhdessä mitä kaikkea Jumalan kädelle pitäisi mahtua ja miten sen voisi mitata? Jumalan kät tä ei voi mitata, mutta ihmisen käden voi. Mitataan jokaisen käsi. Kokeillaan eri kokoisilla palloilla, voiko niitä pitää kädellä. Todetaan, että ihmisen kämme nelle mahtuisi ihan pieni maapallo. Pohtivaisen ryhmän kanssa voidaan miettiä, mitä Jumalan kämmenestä puhuttaessa ihan oikeasti mahdetaan tarkoittaa.
PÄKÄ JA PULMU IHMETTELEVÄT Kaikki paikallaan -kosketuskertomus
Jumala
Ohjaaja piirtää paperille pieni osa kerrallaan jotain ja lapset arvuuttelevat, mitä kuva esittää. Lapset voivat tehdä kuva-arvoituksia myös itse.
Etsitään luonnosta erilaisia soittimiksi kelpaavia asioita, kuten kävyt, ki vet, kepit, kannot, puunrungot, vesi jne.
Metsän aarteet -laulu KM3 s. 45
Teksti: Ps.74:16–17
6–8-v.
Laita tavarat pussukoihin etu käteen. Avataan pussukat yhdes sä ja valmistellaan ja toteutetaan aarrepussukkajumis.
Tarvikkeet: aarrepussukat, joiden ohje löytyy sivulta xx ja jumalanpalveluksen eri tehtäviin liittyviä esineitä: pieni kirkonkello, rytmimunia, kynttilä, rukousteksti; tehtäviä lapuille kirjoitettuna esim. “jaa virsikirjat kaikille” tai osallistuminen”.“saarnaryhmään
Vanhan testamentin ajan maailmankuva Vanhan testamentin aikaan ihminen uskoi maan olevan litteä meres sä kelluva kiekko. Maa kannatteli kupolimaista taivaankantta, taivaan vahvuutta, jonka yläpuolella oli taivaan yläpuolinen meri, josta vesi tuli sateena maahan taivaankannessa olevien aukkojen, taivaan ikkunoi den kautta. Itse maata ympäröi suolainen alkumeri ja maan alapuolella olivat maan perustukset, alinen maailma ja makean veden lähteet.
Maa onkin pallo: Merenkulun kehittymisen myötä tulivat ensimmäiset havainnot ja todisteet siitä, ettei maa voikaa olla litteä, vaan kaikki viittasi pallomai seen maan muotoon. Käsitys maasta pallona alkoikin yleistyä aina 300 luvulta eKr. ja levitä myös hellenistisen maailman ulkopuolelle. Keskiajalla myös kristityt hyväksyivät ilomielin käsityksen maan pal lomuotoisuudesta, sillä palloa pidettiin muotona, joka on lähimpänä täydellisyyttä, joten Jumlalan oli luodessaan maan täytynyt antaa sille tämä muoto.
PÄKÄ MUSISOIVATPULMU&
3–5-v., 6–8-v.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
KaikkiTOIMIVATJAPÄKÄPULMUeiole
Huomataan, että usein asioita kan nattaa katsoa vähän kauempaa. Siten voi hahmottaa kokonaisuuden.
Laulun aikana soitetaan kävyil lä, kivillä ja oksilla, jotka on etsitty luonnosta
Käsitys litteästä maasta oli yleinen kaikissa Lähi-idän kulttuureissa, mutta erona ympäröiviin kulttuureihin israelilaiset eivät pitäneet maa ta ympäröiviä taivaankappaleita kuten aurinkoa ja kuuta jumalina, vaan itse jumalan taivaankanteen luomina osina.
Tarvikkeet: mittanauha, eri kokoisia palloja, kuten pieni helmi, superpallo, tennispallo, jalkapallo, rantapallo, jumppapallo
Jumala on luvannut pitää luomakunnastaan huolta.
HILJENTYVÄTPULMU&PÄKÄ&PULMULIIKKUVAT
Huom. tämä askartelu sopii hyvin leirille, jossa askartelua voidaan jatkaa seuraavana päivänä. Työ vaatii paljon kuivumisaikaa.
Alkuvalmistelut: Puhalla jokaiselle lapselle oma ilmapallo valmiiksi. Älä kuitenkaan puhalla liian täyteen, ettei se räjähdä askartelun aikana. Sekoita valmiiksi liisteri tai vesi-liimaseos. Myös liimalakka käy hyvin. Lapset voivat repiä sanomalehdistä ja silkkipaperista valmiiksiIlmapallonsuikaleita.päälle levitetään pensselillä kerros liimaseosta. Liiman päälle kiinnitetään kerros sanomaleh tisuikaleita, joiden päälle uusi kerros
Sinä perustit maan lujasti paikoilleen painele kämmenillä ympäri selkää ja sinä asetit rajat, joita vedet eivät ylitä. piirrä selän rajat Sinä säädit vuoret ja laaksot paikoilleen. piirrä selkään vuoria ja laaksoja
3–5-v., 6-v.
6–8-v.
Pulmu Tehdäänaurinkokuntaantutkimuksiaanlaajentaakokopienissäryhmissä samalla menetelmällä kuin maapallo kaik ki aurinkokuntamme planeetat sekä aurinko ja kuu. Jokaiselle ryhmälle ar votaan oma taivaankappale tehtäväksi. Lopuksi asetellaan kaikki osaset omalle paikalleen.
Tavoite: Pohdimme Jumalan luomistyötä ja etsimme luonnosta kiinnostavia monimuotoisuusOivallammeyksityiskohtia.ettäluonnonjakaikentarkoituksenmukaisuuskertovatomallatavallaanmeilleJumalanluovastavoimastajarakkaudestaluomakuntaansakohtaan.
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
Tarvikkeet: ilmapalloja, sanomalehtiä, liisteriä tai liimalakkaa tai vesiliimaseosta, vihreää ja sinistä silkkipaperia, pensselit
Taitetaan valkoinen paperi kahtia. Näin saadaan aikaiseksi leikkauspiste. Lapsi valitsee haluamansa värit ja ohjaaja kaataa maalipisarat paperin keskiviivalle. Paperin puolet taitetaan taas vastakkain ja lapsi le vittää kämmenellä vetäen maalin paperin välissä. Kun paperi avataan, on muodostu nut kaksi symmetristä perhosen siipeä.
Monenkirjavat ja symmetriset perhoset
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Tarvikkeet: istuinalusta, astia tai kori näytteitä varten Mennään ulos, vaikkapa sopivaan koh taan metsässä, mistä jokainen etsii oman “kökötyspaikan”. Tarkoitus on istua hetki aivan hiljaa, paikallaan ja vain tarkkailla ympärillä olevia asioita ja kuunnella luon non ääniä. Sopivan pituisen “kökötys ajan” jälkeen ohjaajan merkistä kerätään kiinnostavia näytteitä (kukat, kävyt, kivet, kepit tms.) havaituista asioista tarkempaa tutkiskeluaKerätäänvarten.näytteet yhteen, ja jokainen saa kertoa mitä kuuli, näki ja löysi. Etsi tään näytteiden joukosta kaikki symmet riset asiat (ohjaaja selittää ensin lapsille, mitä symmetria tarkoittaa).
Kuvat laitetaan pussiin, koriin tms. Lapset saavat vuorollaan nostaa yhden kuvan ja yhdessä pohditaan, mitä ihmettä Jumala on mahtanut miettiä luodessaan tämän otuksen. Esim. mitä norsu tekee pitkällä kärsällään tai miten pullea kima lainen voi lentää? Miksi kukat ja perhoset ovat niin kauniita ja miksi ärsyttäviä hyttysiä on aina niin paljon? Yhdessä todetaan, että kaikilla näillä erikoisuuksil la on oma tärkeä merkityksensä otukselle itselleen ja koko luomakunnalle.
ettämahdollista,voiMitenollaJumalaloimaailman?
Miten viisaasti oletkaan kaiken tehnyt? painele olkapäitä
Mitä ihmettä Jumala on miettinyt?
PÄKÄ JA PULMU IHMETTELEVÄT Luojan ylistys -kosketuskertomus
Taustaa: Raamattu alkaa kertomuksilla siitä, kuinka Jumala luo taivaan ja maan. Tosin monien raamatuntutkijoiden mu kaan aluksi on kuitenkin syntynyt Israelin kansan kokemus siitä, kuinka Jumala aut taa heitä ja tämän kokemuksen pohjalta on pohdittu näkemystä siitä, miten Juma la on luonut maailman. Tämän pohdin nan tuloksena ja ympäröivien kulttuurien vaikutuksesta ovat syntyneet luomiskerto mukset, joita myös psalmin 104 kirjoit taja mukailee. Psalmi on alusta loppuun ylistystä kaiken luovalle Jumalalle ja siinä korostuvat myös Jumalan huolenpito ja kaiken kummallista,senlan-niityllekanssakivet,liaastitalöytäähienoimpiahavainnoimallaluomistyöstä,Luontotarkoituksenmukaisuus.muistuttaameitäJumalanjajuuriluonnonkeskellä,kaikkeinpienimpiäjaluonnonyksityiskohtiavoitodisteitaJumalanluovastavoimasjakokeaJumalanläsnäolon.Pienilapsisuhtautuuluontoonutejavälittömästi.Kaikenlaisetötökät,kepitjakolotovatkiehtovia.LastentutkimusmatkalähimetsääntaionkinoivatilaisuuskokeaJumaluomistyönihmeellisyyttäjapohtiamerkitystämeillekaikille.Kaunista,jahassualöytyyaina,kun
Teksti: Ps.104
vain liikkuu kaikki aistit avoinna. Lasten kanssa maailman syntyä poh tiessa on hyvä muistaa, että tieteellinen selitys ja kristillinen luomisusko eivät sulje toisiaan pois, vaan ne vain vastaavat eri ky symyksiin. Tiede vastaa kysymykseen, mi ten ja usko kysymykseen miksi maailma syntyi. Kun tiede tutkii maailman synnyn arvoitusta sekä luonnon ja ihmisen kehit tymistä, usko luottaa siihen, että kaiken takana on Jumalan luova tahto ja rakkaus luomakuntaa kohtaan.
Pallon rakennus 3–5-v., 6–8-v.
Maa kantaa töittesi hedelmää piirrä ympäri selkää erikokoisia palloja ja kaikki tulevat ravituiksi. hiero selkääkämmenellä
KökötysTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
3–5-v., 6-v.–
Tarvikkeet: valkoisia paperiarkkeja, värikästä kartonkia, askartelumaalia eri väreissä, liimaa, piippurasseja ja sakset 3–5-v., 6–8-v.
94 95Kesä Kesä PÄKÄ PÄKÄ
2.
Jumala, sinä olet suuri ja mahtava. piirrä selkään iso kolmio Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan. piirrä selkään kämmenellä iso kaari
Sinä puhkaisit lähteet, joista vedet juoksevat puroina. painele kohtisormellasormillayläselkääjavedäaaltoviivojaalaselkään
Tarvikkeet: kuvia erikoisista eläimistä ja kasveista, esim. norsu, kirahvi, muurahaiskarhu, kimalainen, perhonen, hyttynen – kuvia voi kerätä esim. lehdistä tai tulostaa netistä
Isommat lapset voivat jatkaa perhosen työstämistä niin, että maalin kuivuttua perhonen leikataan ja liimataan sopivan väriselle kartongille ja edelleen leika taan siitä perhosen muotoja myötäillen. Lopuksi perhosen keskelle kiinnitetään nitojalla piipunrassista taitellut tuntos arvet ja keskiruumis.
liimaseosta. Sanomalehtiä kiinnitetään muutama kerros ja lopuksi muutamia kerroksia sinistä ja vihreää silkkipaperia. Annetaan kuivua seuraavaan päivään. Pallon kuivuttua sen pinnalle voi ha lutessaan piirtää tai maalata erilaisia yksityiskohtia, kuten puita, eläimiä ja ihmisiä.
Symmetria luonnossa Kun pysähtyy katselemaan luontoa tarkemmin, voi huomata, että suurin osa eläimistä ja kasveista on symmetrisiä. Symmetrialla tarkoitetaan sitä, että eläin tai kasvi voidaan jakaa viivalla keskeltä niin, että saadaan kaksi puolikasta, jotka ovat toisilleen peilikuvia. Jopa meidän soluistamme löytyy tämä leikkauspiste. Monet ajattelevat, että juuri tämä ih meellinen luonnon symmet risyys on yksi todiste Jumalan luomistyöstä.
Mummo ja pappa -energiaa
ElämänkaariIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMU
Ihminen kasvaa omalla yksilöllisellä ja ainutlaatuisella tavallaan koko elämän ajan vauvasta vanhukseksi. Fyysinen kasvu on edellytys sille, että opimme toimimaan itsenäisesti, mutta jokainen elämänvaihe kasvattaa meitä ihmisenä
Toinen repuista on uusi, toinen van ha ja kulunut. Uuteen reppuun lai tetaan vain muutama vauvalle kuuluva asia kuten vaippa ja tutti. Vanha reppu täytetään erilaisilla tavaroilla niin, että se tulee painavaksi. Reput symboloivat ihmisen elämän aikana kertyneitä koke muksia ja oppimia asioita.
Mitä repusta löytyy?
Tarvikkeet: erivärisiä lankoja, sakset, liimaa, kartonkia tai korttipohjia
Vanhalla ihmisellä elämänkokemusta on karttunut paljon.
Elämänlanka
PituussykkyräTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
Teksti: Ps. 139:13–16
3–5-v., 6–8-v.
Alkuvalmistelut: Merkitse narulla reitti maastoon. Pienemmille lapsille kannattaa tehdä lyhyempi ja helpom pi reitti, mutta isommilla voi olla haasteellisempi.Tarkoituson kulkea maastoon merkitty reitti koko ajan narusta kiinni pitäen. Jos haluaa tehtävään lisää haas tetta, reitin voi kulkea elämänkaaren mukaisesti niin, että aluksi kuljetaan kontaten, sitten kyykyssä, pystyasen nossa ja lopulta kumarassa. Esimerkiksi puihin voi merkitä kohdat, jolloin liik kumistapa muuttuu.
IHMETTELEVÄTPULMU&
3–5-v., 6–8-v.
Taustaa: Psalmissa 139 kerrotaan, kuin ka ihminen kehittyy ihmiseksi Jumalan luomistyön tuloksena. Vaikka psalmin kirjoittamisen aikaan ei ihmislapsen kehitystä vielä tunnettu, on kirjoittaja osannut asettaa nykyisen kehitysbiologi an valossa sanansa ihmeen viisaasti. Psal min jakeissa 13–16 kuvataan ihmisen kehitystä, jossa on omat kaikille yhteiset luonnolliset vaiheensa, mutta joka on samalla aina myös suuri ihme.
Tarvikkeet: kaksi reppua
Tavoite: Pohdimme ihmisen kasvua vauvasta vanhukseksi ja oivallamme, että me kaikki kasvamme paitsi fyysisesti, mutta myös henkisesti ja opimme joka päivä jotain uutta. Ymmärrämme, että jokainen vaihe ihmisen elämässä on tärkeä ja arvokas.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Tutkitaan kuvia eri ikäisistä ihmisistä ja arvaillaan, minkä ikäisiä he mahtavat olla. Asetellaan kuvat elämänkaarelle omille paikoilleen. Mietitään, missä kohtaa kaarta itse ollaan – entä sisaruk set, vanhemmat tai isovanhemmat?
PÄKÄ
Lapsesta mitataan oman pituinen lanka/naru. Lapsi liimaa narun mielei sekseen kuvioksi kartongille muistoksi siitä, kuinka pitkä on ollut sillä hetkellä ja sen ikäisenä.
96 97Kesä Kesä 3.
Kutsu kerhoon tai leirille mukaan leirimummo tai -pappa. Hän voi ker toa lapsille omasta lapsuudestaan ja olla mukana päivän touhuissa.
Elämänkaari: Ihmisen elämän kaari on erityisesti kehityspsykologiassa käytetty käsite, jonka mukaan ihmisen elämä voidaan jakaa erilaisiin elämän vaiheisiin kuten lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Jokaisella vaiheel la on omat tärkeät kehitysteh tävänsä ja esimerkiksi pienelle lapselle ensimmäinen kehitys tehtävä on oppia, että maa ilma on turvallinen paikka ja ihmisiin voi luottaa. Vastaavasti elämänkaaren loppupäässä vanhuksen tulisi sopeutua ikääntymisen mukanaan tuomiin fyysisiin muutoksiin ja oppia arvostamaan omaa elämänsä aikana kartuttamaa kokemustaan ja viisauttaan.
Tarvikkeet: iso rulla narua
ja joka päivä voimme oppia jotain uutta. Elämä on tavallaan matka sellaiseksi ihmiseksi, joksi Jumala haluaa meidän kasvavan. Se on tulemista omaksi itseksi, mikä tapahtuu vain ajan kanssa. Joskus voikin kuulla sanottavan ihmisen olevan valmis vasta Vanhallakuollessaan.ihmiselläelämänkokemusta on karttunut jo paljon. Omien lasten ja lastenlasten osoittama rakkaus ja kunnioitus auttavat vanhusta katsomaan omaa elettyä elämäänsä hyvillä mielin. Isovanhempien ja muiden iäkkäiden henkilöiden jakama viisaus ja neuvot ovat kullan arvoisia myös lapsen elämäs sä ja auttavat lasta hyväksymään, että myös vanhuus on tärkeä osa elämää.
IhminenMiksikasvaa?
Kokeillaan reppujen painoa ja tutkitaan niiden sisältöä. Arvuutellaan reppujen omistajia.
3–5-v., 6–8-v.
Jokaisella muurahaisella on oma tärkeä paikkansa ja tehtävänsä yhteisössä.
nassa voi olla – esim. lääkäri, poliisi, presidentti, äiti, isä, kaveri jne.
Kun jonon ensimmäinen pysähtyy, kaikki pysähtyvät jne. Vaihtakaa välillä johtajaa.Perillä muistellaan hetki, mitä kaikkea nähtiin muurahaisten tekevän ja tämän jälkeen pohditaan, minkälaisia tärkeitä tehtäviä ihmisten yhteiskun
PÄKÄ IHMETTELEVÄTPULMU&
-kosketuskertomusJumalanIHMETTELEVÄTJAPÄKÄPULMUsilmäterä
Kekoelämää
99Kesä
LöytötavaratoimistoTOIMIVATJAPÄKÄPULMU
Jos lähistöltä ei löydy muurahaiske koa, muurahaisten touhuja voi tarkkail la videolta tämän QR-koodin takaa.
Muurahaiset: Muurahaiset ovat tärkeä osa luonnon monimuotoi suutta, ja ne saavat pienestä koostaan huolimatta paljon aikaan. Muurahaiset elävät hyvin järjestäytyneissä yhdyskunnissa keoissaan, missä on kuningatar, koiraita ja työläisiä. Jokaisella muurahaisella on oma tärkeä paikkansa ja tehtävänsä yhteisössä. Aivan kuten hyvin toimivissa ihmisyhteisössä, myös muurahaiset juttelevat keskenään, tsemppaavat kaveria eivätkä epäröi tarttua toimeen. Muurahaisilla on monia yhteiselon muotoja myös muiden hyönteisten kanssa, ja muurahaiset huolehtivat metsien hyvinvoinnista keräämällä maa ta happamoittavia neulasia kotikekoihinsa. Talven muurahaiset viettävät kekonsa uumenissa maan pinnan alapuolella, mutta heti kevätauringon ensimmäisten säteiden lämmittäessä pesäkekoa muurahaiset tulevat ulos ja alkavat toimeliaasti kunnostaa kekoa. Ne avaavat tuuletuskanavia, korjaavat talven aikana tulleita vaurioita ja rakentavat uutta.
Asettele sekalaiset tavarat pöydälle ja kerro, että ne ovat löytötavaratoimis toon tulleita, eri ihmisten hukkaamia asioita. Lapset valitsevat vuorollaan yhden esineen ja yhdessä pohditaan, mistä tavara on löytynyt ja kuka sen on hukannut. Mikä hänen ammattin sa on? Missä hän asuu? Keitä hänen perheeseensä kuuluu? Mikä saa hänet iloiseksi? Jne.
98 Kesä
Lopuksi lapset voivat esittää näitä yh teisen pohdinnan perusteella syntyneitä hahmoja ja näytellä kohtauksen, jossa henkilö tulee hakemaan kadottamaansa tavaraa löytötavaratoimistosta.
Psalmissa 139 kirjoittaja ihmettelee sitä, kuinka kaikki ihmisen teot ja ajatuk set ovat jo etukäteen Jumalan tiedossa. Jokainen meistä on Jumalan ihme ja meillä on oma tärkeä tarkoituksemme ja paikkamme maailmassa, mutta elämän alussa yksin Jumala tietää, mikä se tulee lopulta olemaan. Näin on kaikkien Ju malan luomien olentojen kohdalla. Kun seuraa esimerkiksi muurahaisten touhuja keossaan tai sitä, kuinka kasvit syksyllä
kuolevat herätäkseen taas keväisin eloon, voi huomata kuinka tarkoituksenmu kaista kaikki on. Erityisesti luonnossa mikään eliö ei elä vaan itseään varten, vaan jokainen on tärkeä myös monille muille lajeille. Näin on meidän ihmis tenkin laita. Jumala on antanut meille tärkeän tehtävän ja Jumalan työtovereina me voimme löytää elämän tarkoituksen tekemällä hyvää toisillemme, itsellemme ja koko luomakunnalle.
4.
PÄKÄ PULMU&TOIMIVAT
Muurahaisia häiritsemättä seuratkaa hetki keon elämää ja huomatkaa myös muurahaisten reitit ja polut, jotka kulkevat ympäristössä. Aivan kuten ih misetkin, työmatkoillaan muurahaiset kulkevat aina samaa reittiä.
Palatkaa takaisin kuin muurahai set jonossa ja hyvässä järjestyksessä.
Teksti: Ps.139:2–6 Tavoite: Pohditaan elämän tarkoitusta ja oivalletaan, että kaikkein pienimmilläkin on oma tärkeä
Jokainen meistä on Jumalan ihme.
3–5-v., 6–8-v.
Tarvikkeet: kaikenlaisia tavaroita ja esineitä, mitä ympäriltä ja varastosta sattuu löytymään
Katso ohje Piirrän sinuun tarinan -kirjasta.
Mikä on tarkoitus?elämän
Mikäli lähistöltä löytyy muurahais keko, tehkää tutkimusretki keolle.
3–5-v., 6-v.–
kauanTaustaa:maailmassa.merkityksensäElämäntarkoitustaonpohdittuvarmastiniinkunonollutihmisiäkin.Ihminenkasvaa,kehittyyjaelääelämäänsäyksilöllisesti,muttamiksiihmeessäjamitävarten?
6-v.–
