Page 1

Nornickel Harjavallan sidosryhmälehti 1 / 2019

BASF HARJAVALTAAN

Akkumateriaaleja Euroopan markkinoille

TURVALLISUUSTYÖ JATKUU

Tekevälle ei tarvitse sattua

MINUN URAPOLKUNI

Nornickelin työntekijät kertovat urastaan

TYÖNTEKIJÄN MATKASSA

PROSESSI-INSINÖÖRI ARVOSTAA YHTEISTYÖTÄ Energiametallien kierrätys • Hiilijalanjälki määritetty • Tärkeä oppilaitosyhteistyö • Osaamisprofiilit kehittämisen tukena Nornickel Harjavallan sidosryhmälehti 1 / 2019


Sisältö 1/2019 7

Nornickel Harjavallan sidosryhmälehti 1/2019

AINUTLAATUINEN EKOSYSTEEMI SUURTEOLLISUUSPUISTOON

Päätoimittaja Hanna-Kaisa Koskinen Toimitus ja taitto Luova toimisto Pilke

Uuden akkumateriaalitehtaan tulon myötä Nornickelin metallinjalostuksen ja metallien kemian osaaminen yhdistyy BASF:n osaamiseen autoteollisuuden materiaalitoimituksissa.

ISTOCKPHOTO

Paino Eura Print

Nornickel Harjavallan sidosryhmälehti 1 / 2019

BASF HARJAVALTAAN

Akkumateriaaleja Euroopan markkinoille

3 Jatkuvaa kehitystä monella rintamalla

14 Pelkistämön prosessi-insinööri arvostaa yhteistyötä

4 Tekevälle ei tarvitse sattua

16 Osaamisprofiilit kehittämisen tukena

6 Tuotantoennätys uusiin lukemiin 7 Ainutlaatuinen ekosysteemi suurteollisuuspuistoon 10 Nornickel kehittää energiametallien kierrätystä 12 Nornickel Harjavallan hiilijalanjälki määritetty

18 Oppilaitosyhteistyö on tärkeää

TURVALLISUUSTYÖ JATKUU

Tekevälle ei tarvitse sattua

MINUN URAPOLKUNI

Nornickelin työntekijät kertovat urastaan

TYÖNTEKIJÄN MATKASSA

PROSESSI-INSINÖÖRI ARVOSTAA YHTEISTYÖTÄ Energiametallien kierrätys • Hiilijalanjälki määritetty • Tärkeä oppilaitosyhteistyö • Osaamisprofiilit kehittämisen tukena Nornickel Harjavallan sidosryhmälehti 1 / 2019

Kannen kuva Veera Korhonen

20 Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia 22 Minun urapolkuni: Henna Ihalainen & Jere Nurmi Lue tutkimusinsinööri Hennan ja kunnossapitopäällikkö Jeren urasta Nornickelillä.

Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu 1 FI-29200 Harjavalta FINLAND Y-tunnus 1591728-4


Toimitusjohtajan terveiset

Jatkuvaa kehitystä monella rintamalla VASTUULLISUUS, LUOTETTAVUUS ja jatkuva, tulevaisuuteen

TUTKIMUKSESSA JA KEHITYKSESSÄ olemme laajasti verkostoi-

suuntautuva kehittyminen ovat keskeisiä arvojamme. Parannamme jatkuvasti turvallisuustasoamme TSEK-turvallisuuden kehityshankkeessa, jonka puitteissa olemme kuluvana vuonna toteuttaneet useita turvallisuutta parantavia investointeja. Investoinnit energiatehokkuuden kasvattamiseen ovat jatkuneet ja olemme testanneet esimerkiksi nesteytetyn biokaasun käyttöä energiantuotannossa. Tuotantomme hiilidioksidijalanjälki on maailman nikkelitehtaista alhaisimpia. Suurin osa käyttämästämme energiasta on hiilidioksidivapaata biohöyryä tai naapurimme Bolidenin sulattojen tuottamaa sekundäärienergiaa.

tuneet alan yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Sähköistyvässä maailmassa nopeasti lisääntyvien akkumateriaalien kierrätys on myös ratkaistava. Euroopan komissio on kutsunut Suomen koordinoimaan akkualaan liittyvän kierrätyksen tutkimusta Euroopassa. Olemme mukana merkittävissä tutkimushankkeissa, joissa kehitetään akkujen kierrätystä ja metallien talteenottoa. Tutkimusosastolla on kehitteillä uusia prosesseja nikkelin talteenottoon akkumateriaaleista ja näiden hyödyntämiseen akkukemikaalien valmistuksessa. Visiona on, että Harjavallan Suurteollisuuspuistossa voidaan tarjota ratkaisuja akkumateriaalien tuotannon lisäksi materiaalien kierrätykseen.

INVESTOINNIT UUSIUTUVAAN ENERGIAAN ja nesteytetyn maa-

kaasun käyttöön yhdessä Suomen Teollisuuden Energiapalvelujen (STEP) kanssa ovat tuoneet merkittäviä tuloksia. Muutaman viime vuoden aikana olemme kasvattaneet tuotantoa noin 40 % ja samaan aikaan puolittaneet suorat fossiiliset hiilidioksidipäästömme. Hiilidioksidipäästöjen vähennys vastaa suuruusluokaltaan noin kymmenkertaisesti Harjavaltaan rekisteröityjen henkilöautojen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. OLEMME MUKANA edesauttamassa hiilivapaata maailmaa ke-

hittämällä tuotteita, jotka mahdollistavat sähköisen liikkuvuuden. Sähköistyvä liikenne on nopeimmin kasvava Nornickel Harjavallan tuotteiden käyttöalue. Yhdessä täyssähköauton akussa on noin 50 kg nikkeliä ja 10 kg kobolttia. Globaalit ennusteet esittävät jopa 30 % autokannasta olevan sähköautoja vuoden 2030 jälkeen vastaten noin 200 miljoonaa autoa. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköistyvä liikenne tarvitsee miljoonia tonneja nikkeliä ja kobolttia parin vuosikymmenen aikana.

NORNICKELIN KESKEISIÄ VAHVUUKSIA on monipuolinen tuote-

valikoima. Tuotamme elektrolyyttistä nikkeliä, brikettejä, pulveria ja nikkelikemikaaleja sekä lisäksi kobolttisulfaattia, ammoniumsulfaattia ja kuparivälituotetta. Toimitamme tuotteitamme lähes kaikkiin tärkeimpiin nikkelin käyttökohteisiin laajalle asiakaskunnalle. Laaja tuotevalikoima, osaava henkilöstö sekä investoinnit uusimpaan teknologiaan ovat mahdollistaneet kannattavan toiminnan myös suhdannekuopissa. Tämän ansiosta voimme jatkuvasti investoida toimintamme kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen.

Joni Hautojärvi

NORNICKEL HARJAVALTA ON jo tällä hetkellä maailman johtavia

nikkelikemikaalien toimittajia akkuteollisuuteen. Harjavaltaan on syntymässä ainutlaatuinen teollinen ekosysteemi akkumateriaalien tuotantoon. Tavoitteena on tuottaa pitkälle jalostettuja akkukemikaaleja suoraan sulattojen ja kaivoksien nikkelivälituotteista. Yhdistämme Nornickelin metallinjalostuksen ja metallien kemian osaamisen globaalin kemian alan suuryrityksen BASFin osaamiseen autoteollisuuden materiaalitoimituksista. HANKE TUO HARJAVALTAAN mittavan kemianteollisuuden teh-

dasinvestoinnin, joka hyödyntää uusinta teknologiaa. Akkukemikaalien tuotannon hiilidioksidijalanjälki Harjavallassa lienee myös pienin maailmassa. Tämä on merkittävä kilpailuetu siirryttäessä kohti päästötöntä liikennettä.

Harjavaltaan on syntymässä ainutlaatuinen teollinen ekosysteemi akkumateriaalien tuotantoon.

3

JOHANNA SJÖVALL


Tekevälle ei tarvitse sattua Turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi on työskennelty Nornickel Harjavallan tehtaalla määrätietoisesti jo pitkään. Positiivista kehitystä on tapahtunut paljon, mutta toisaalta turvallisuuden eteen tehtävä työ ei valmistu koskaan. Ennen kaikkea kyse on asenteista, asenteista ja asenteista.

T

urvallisuus on aina ollut tärkeää Harjavallan tehtaalla. Vuosien kuluessa siihen liittyvät kriteerit tosin ovat muuttuneet merkittävästi. – Taso, jota 16 vuotta sitten taloon tullessani pidettiin turvallisena ja hyvänä, ei tänä päivänä olisi ollenkaan riittävä, selventää Nornickel Harjavallan EHSQ- ja kehitysjohtaja Marko Mikkola. Esimerkiksi hän nostaa tiukentuneen tapaturmaraportoinnin. – 2000-luvun alussa raportoitiin ainoastaan sellaiset tapaturmat, joista seurasi vähintään kolmen vuorokauden poissaolo. Tänä päivänä tapaturmiksi lasketaan sellaisetkin tapaukset, jotka johtavat lääkinnälliseen hoitoon terveysasemalla, vaikka palaisi saman tien töihin. Muuttuneiden vaatimusten myötä myös toimintatapoja on pyritty muuttamaan ja kehittämään. Kaikkein tärkeintä on muutos ihmisten asenteissa. – Oma asenteemme on lopulta kaiken ydin. Se, kuinka tärkeäksi itse kukin kokee turvallisuuden.

Turvallisuushavaintojen taajuus 200 000 tehtyä työtuntia kohden Vaaranpaikkojen ja turvallisuuskeskustelujen määrä on suhteutettu tehtyyn 200 000 työtuntiin. Vuodesta 2018 näyttää tulevan huippuvuosi, sillä taajuus on laskettu tammi-lokakuun määristä, kun muiden vuosien osalta laskuissa on mukana koko vuosi.

Turvallisuushavaintojen määrä kappaleittain Jokaiselle Nornickelillä työskentelevälle on asetettu henkilökohtaiset tavoitteet vaaranpaikkakirjausten tai turvallisuuskeskustelujen määrissä. Esimerkiksi johtoryhmän jäsenillä tavoite on 50 turvallisuuskeskustelua ja työntekijöillä kaksi vaaranpaikkakirjausta.

1200

Turvallisuuskeskustelutaajuus

800

Tavoitetaajuus

600 400 200 0

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2016

2017

2018

2000 Vaaranpaikkojen määrä 1500

Turvallisuuskeskustelujen määrä

1000 500 0

4

Vaaranpaikkataajuus

1000

2010

2011

2012

2013

2014

2015


Vuodesta 2015 alkaen työturvallisuutta on Nornickel Harjavallassa kehitetty strategisena TSEK-hankkeena, jossa nivoutuvat yhteen Turvallisuus, Sitoutuminen, Ennakointi ja Kehitys. Hankkeen kehittämistyötä johtaa turvallisuuden johtoryhmä; normaali johtoryhmä vahvistettuna turvallisuus- ja ympäristöpäälliköillä sekä työsuojeluvaltuutetuilla. Käytännön kehittämistoimia on organisoitu erilaisten kehitysryhmien kautta. – Ryhmiin on pyritty saamaan tasapuolisesti edustajia työntekijöistä ja toimihenkilöistä niin tuotannosta kuin toimistostakin. Yksi uusimmista kehitysryhmistä on ohjeryhmä, jonka tavoitteena on saada jokaisen tehtaan osaston jokainen vuoro laatimaan vuoden aikana kaksi työohjetta, joihin liittyy turvallisuus- tai laatuasioita. Tavoitteen toteutuessa syntyy jopa 50 uutta ohjetta. Tosin määrää tärkeämpää on turvallisuusajattelun vahvistuminen. – Perinteisesti turvallisuusohjeet on kirjoittanut EHS-porukka täällä toimistolla. Halusimme muuttaa tätä toimintamallia niin, että kunkin työn parhaat asiantuntijat eli työntekijät itse laatisivat ohjeet. Tämä on yksi tapa osallistaa ihmisiä työturvallisuuden kehittämiseen.

tsek!

Puheesta teoiksi, keskusteluista käytännöiksi

Toinen tapa vahvistaa turvallisuusajattelua on siitä puhuminen. Kahdenvälisiä turvallisuuskeskusteluja on käyty jo 2000-luvun alusta alkaen, mutta TSEK-hankkeen myötä niiden määrä on kasvanut merkittävästi. – Vuonna 2001 keskusteluja käytiin muutamia kymmeniä, ja vuonna 2018 tavoitteena on 2000 käytyä keskustelua. Vastuu keskustelujen käymisestä on esimiehillä, päälliköillä, EHS-asiantuntijoilla ja tuotannon toimihenkilöillä. Oma tavoitteeni on esimerkiksi 50 keskustelua vuodessa. Se voi kuulostaa paljolta, mutta käytännössä se tarkoittaa yhtä keskustelua viikossa. Ei se niin valtava määrä ole, pohtii Mikkola. Keskustelujen ideana on kiinnittää huomiota työn riskeihin, suojavarusteiden käyttöön ja käytettäviin työvälineisiin. – Keskustelijan ei tarvitse olla kyseisen työn asiantuntija, vaan hänen tehtävänään on kysymysten kautta herättää työntekijä itse miettimään esimerkiksi työhön liittyviä riskiä ja omien toimintatapojen turvallisuutta. Kyse on havainnoinnista, huomioinnista ja turvallisten toimintatapojen käyttämisestä. Turvallisuuden muistaminen on liitetty myös palaverikäytäntöihin. – Vuodesta 2016 alkaen jokainen palaveri on pyritty aloittamaan turvallisuusajatuksella.

Johto havainnoi ja keskustelee

Johdon vahva sitoutuminen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen näkyy muun muassa havainnointikierroksina, joita Nornickel Harjavallan johtoryhmän jäsenet tekevät viikoittain tehtaan eri osastoilla. – Kierros etenee yleensä valvomosta prosessin ääreen. Keskustelemme osaston porukan kanssa turvallisuusasioista tai muista

KUVAT: VEERA KORHONEN

Turvallisuus – TSEK!

”Oma asenteemme on lopulta kaiken ydin. Se, kuinka tärkeäksi itse kukin kokee turvallisuuden.” ajankohtaisista aiheista. Työntekijät saavat itse tuoda esiin turvallisuuteen liittyviä parannusehdotuksia oman työnsä äärellä. Avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijöiden välillä on ollut tervetullutta. – Vahvistamme näin omalta osaltamme turvallisuuden merkitystä. Käymällä vapaamuotoisia keskusteluja työntekijöiden kanssa saamme tietoomme asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä meiltä kuulematta. Samalla työntekijöille tarjoutuu mahdollisuus antaa palautetta ilman välikäsiä. Kierroksilta saadut palautteet kirjataan ylös ja käsitellään turvallisuuden johtoryhmässä. – Mikäli jokin esiin tuleva asia edellyttää korjaavia toimenpiteitä tai muuta reagointia, sovimme niiden toteuttamisesta. Kyseisen osaston esimies tai isommissa hankkeissa projektipäällikkö kertoo asian etenemisestä myös työntekijöille. Kaikki satsaukset tähtäävät siihen, että jokainen Nornickel Harjavallan työntekijä voisi työpäivän päätteeksi lähteä terveenä kotiin. Mieluiten turvallisuusajattelu mukanaan. – Turvallisuusajattelu ei nähdäkseni ole juurtunut kovin syvälle suomalaiseen kulttuuriin. Sen kuulee jo käyttämässämme kielessä. Meillä on hirveästi erilaisia sanontoja tapaturmien varalle: Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu. Tätä asennetta me haluamme olla muuttamassa. Ei vain työssä, vaan myös vapaa-ajalla. Moni meillä onkin todennut, että on tämä hankalaa, kun kotonakaan ei voi enää tikkailla työskennellä tai ilman putoamissuojausta kiivetä katolle, hymyilee Mikkola. •

5


Vuosi 2018 on ollut Nornickel Harjavallan tuotannossa vaihteleva. Myönteistä kehitystä on tapahtunut paljon, mutta sen rinnalla on kohdattu myös haasteita. Uusi, 60 000 tonnia ylittävä tuotantoennätys on toteutumassa, joten siinä mielessä vuoteen voi olla varsin tyytyväinen.

Y

ksi tuotannosta kantautuvista positiivisista uutisista on turvallisuuteen liittyvä kehitys. Kaikkien kirjattujen työtapaturmien määrä TRI (Total Recordable Injury) 200 000 työtuntia kohden oli lokakuun lopussa 1,7, kun vuoden alussa vastaava lukema oli 4,6. – Mittareiden valossa turvallisuus on kehittynyt selvästi parempaan suuntaan, vaikka tapaturmilta ei valitettavasti täysin olekaan vältytty, kertoo tuotantojohtaja Lauri Kokko. Tuotantoennätys päivittyy vuonna 2018 uusiin lukemiin, ja vuonna 2019 sitä lähdetään jälleen parantamaan. Suunnitelmat tavoitteen saavuttamiseksi ovat selvät. – Olemme satsanneet erityisesti tuotantovarmuuteen, sanoo Kokko.

Suunnitelmallisuutta ja ennakointia

Raaka-aineen saatavuuteen ja toimituksiin ei aina voida vaikuttaa, mutta asioita voi Kokon mukaan tehdä jatkuvasti paremmin tehdasalueen sisällä. – Panostimme tämän vuoden vuosihuollon suunnitteluun merkittävästi ja se tuotti tulosta. Kunnossapito- ja projektityöt onnistuivat hyvin suunnitellussa aikataulussa, mutta kunnossapidon jälkeisessä prosessin ylösajossa meillä oli haasteita. Ylösajon suunnittelu onkin selkeä kehittämiskohde vuoden 2019 vuosihuoltoa ajatellen. Kehittämispanoksia satsataan enna-

6

kointiin ja oikeiden ratkaisujen tekemiseen jo ennen ongelmien ilmaantumista. – Meidän pitää pystyä ennakoimaan aiempaa paremmin laitteiden vikaantumisia ja tunnistaa mahdollisia eteen tulevia ongelmia prosessin osalta. Kunnossapidon osalta tutkitaan digitalisaation tarjoamia hyötyjä. – Olemme yhdessä kunnossapidon kumppanimme Quantin kanssa käynnistämässä projektia prosessin ennustettavuuden lisäämiseksi. Heillä on paljon osaamista sen suhteen. Tuotantolaitteiden suorituskykyä voi mitata erilaisilla antureilla. Niiden tuottamaa tietoa seuraamalla ja analysoimalla pystytään monenlaisiin ongelmatilanteisiin reagoimaan ajoissa.

”Panostimme tämän vuoden vuosihuollon suunnitteluun merkittävästi ja se tuotti tulosta.”

Turvallisuus pysyy ytimessä

Ennakoinnin ohella satsataan edelleen myös turvallisuuteen. Se ei Kokon mukaan ole pois tehokkuudesta, päinvastoin. – Siisteys on yksi tärkeä asia myös turvallisuuden kannalta. Mitä siistimpää tehtaalla on, sitä korkeampi on myös turvallisuuden taso. Työkohteiden siisteys nousi esiin myös kunnossapitostrategian päivitystyössä, jota olemme tänä vuonna tehneet Quantin kanssa. Myös ulkopuolisiin toimijoihin liittyviä toimintamalleja kehitetään entistä paremmin turvallisuutta tukeviksi. – Tähtäämme siihen, että työkohde on turvallinen töiden suorittamisen ajan ja myös sen jälkeen. Tähän liittyy esimerkiksi työn riskien arviointi jo työluvan myöntämisen yhteydessä. •

JOHANNA SJÖVALL

Tuotantoennätys uusiin lukemiin


BASF:n akkumateriaalitehdas Harjavaltaan

AINUTLAATUINEN EKOSYSTEEMI SUURTEOLLISUUSPUISTOON

7

ISTOCKPHOTO

Globaali kemian alan suuryritys BASF on päättänyt sijoittaa ensimmäisen Euroopan markkinoita palvelevan akkumateriaalitehtaansa Harjavaltaan. Päätöksen myötä Harjavaltaan on syntymässä ainutlaatuinen teollinen ekosysteemi, jossa Nornickelin metallinjalostuksen ja metallien kemian osaaminen yhdistyy BASF:n osaamiseen autoteollisuuden materiaalitoimituksissa.


S

ijoittumispäätökseen vaikutti erityisesti kestävästi tuotettujen raaka-aineiden saatavuus; nikkeli ja koboltti ovat keskeisiä raaka-aineita BASF:n akkumateriaalien valmistuksessa. – Kartoitimme erilaisia sijaintivaihtoehtoja Euroopassa ja päädyimme Harjavaltaan Nornickelin metallijalostamon läheisyyden vuoksi. Näin voimme varmasti taata akkumateriaalien valmistuksessa tarvitsemiemme raaka-aineiden saannin, sanoo BASF:n Catalysts-divisioonan johtaja Peter Schuhmacher.

Maailmanluokan osaamista

Uusi tehdas rakentuu Nornickel Harjavallan nikkeli- ja kobolttijalostamon viereen. – Nornickel on markkinajohtaja kestävässä nikkelin ja koboltin tuotannossa. Strateginen yhteistyö yhtiöidemme välillä vahvistaa sekä molempien yhtiöiden markkina-asemaa että osaamista. Tätä kautta pystymme tarjoamaan optimoidun toimitusketjun sähköautojen akkuvalmistajille Euroopassa, toteaa Schuhmacher. BASF:n investointi on osa yhtiön vuonna 2017 julkistamaa 400 miljoonan euron monivaiheista investointiohjelmaa.

”Paikallinen tuotanto lähempänä asiakkaita tukee nopeasti kasvavaa sähköautomarkkinaa.”

8

– Tämän investoinnin myötä olemme läsnä kaikilla merkittävillä markkina-alueilla. Paikallinen tuotanto lähempänä asiakkaita on omiaan tukemaan nopeasti kasvavaa sähköautomarkkinaa, toteaa BASF:n akkumateriaaleista vastaava johtaja Jeffrey Lou.

Kehitystyötä ja ympäristösatsauksia

Tehtaan rakentaminen on luonteva jatke akkumateriaalien koetuotannolle, joka käynnistyi Harjavallassa syksyllä 2018. – Koetuotantolinjan toteutus on hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä yhtiöidemme tutkimus- ja kehitystiimien välillä. Asiakaslähtöisiä yhteistyöprojekteja voi hyvinkin olla luvassa myös tulevaisuudessa, visioi Lou. BASF:n tulevan tehtaan tuotantokapasiteetti riittää akkumateriaalien toimittamiseen noin 300 000 täyssähköautoon vuodessa. Tehdas hyödyntää tuotannossaan paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa, vesi- ja tuulivoimaa sekä biomassaa. BASF seuraa liiketoimintansa ympäristövaikutuksia systemaattisesti. Uuden strategiansa mukaisesti yhtiö tavoittelee hiilineutraalia kasvua vuoteen 2030 mennessä. – Pyrimme jatkuvasti pienentämään tuotannostamme syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja teemme töitä myös sen eteen, että kumppanimme arvoketjun eri vaiheissa jakavat tämän pyrkimyksen. Olemme ainoa maailmanlaajuisesti toimiva teollisuusalan yritys, joka julkaisee vuosittain kattavan raportin yrityksen hiilijalanjäljestä. Se auttaa meitä seuraamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tekemäämme työtä, asettamaan tavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista, kertoo Schuhmacher. •


”Koetuotantolinjan toteutus on hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä yhtiöidemme tutkimus- ja kehitystiimien välillä.”

Mukana mullistuvilla markkinoilla

ISTOCKPHOTO

EUROOPAN KOMISSIO on laatinut strategisen

BASF BASF luo kemianratkaisuja kestävän tulevaisuuden puolesta yhdistäen toiminnassaan taloudellinen menestyksen ympäristön suojeluun ja sosiaaliseen vastuuseen. BASF-konsernin noin 115 000 työntekijää toimivat asiakkaidemme menestykseksi lähes kaikilla teollisuudenaloilla melkein kaikissa maailman maissa. BASF:n liiketoiminta on organisoitu kuuteen segmenttiin: Chemicals, Materials, Industrial Solutions, Surface Technologies, Nutrition & Care and Agricultural Solutions. Liikevaihto oli vuonna 2017 yli 60 miljardia euroa. BASF:n Catalysts-divisioona on maailman johtava ympäristönsuojelussa ja prosessiteollisuudessa käytettävien katalyyttien toimittaja. Divisioonan kehittämiä teknologioita käytetään ilmansuojelussa ja polttoaineiden tuotannossa, ja niiden avulla voidaan valmistaa tehokkaasti monia erilaisia kemikaaleja, muoveja ja muita tuotteita, kuten edistyksellisiä akkumateriaaleja. BASF:n Catalysts-divisioona kehittää asiakkaidensa menestystä tukevia ainutlaatuisia, teollisoikeuksin suojattuja ratkaisuja johtavan T&K-toiminnan, innovoinnin sekä jalo- ja perusmetallien syvällisen tuntemuksen pohjalta. Lisätietoja: www.basf.com & www.catalysts.basf.com

suunnitelman eurooppalaisen akkuarvoketjun synnyttämiseksi vastauksena sähköautomarkkinan kasvuun. BASF:n päätös uuden akkumateriaalitehtaan sijoittamisesta Harjavaltaan on merkittävä askel kohti kokonaan eurooppalaista akkumateriaalien tuotannon arvoketjua. – Harjavallassa tuotetaan tulevaisuudessa nikkelikivestä ja koboltista pitkälle jalostettuja akkukemikaaleja. Kyse on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisesta konseptista, toteaa Nornickel Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärvi. Nornickel Harjavalta lukeutuu jo tänä päivänä maailman johtaviin nikkeli- ja kobolttisulfaatin toimittajiin akkukemikaaliteollisuudelle. – Meillä on vahva markkina-asema, osaaminen ja kokemus puhtaiden kemikaalien tuotannosta. Nyt pääsemme hyödyntämään osaamistamme aiempaa tiiviimpänä osana akkujen valmistuksen arvoketjua, sanoo Hautojärvi. Sähköisen liikenteen kasvu mahdollistaa osaltaan siirtymisen kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Nornickel Harjavalta on edelläkävijä myös ympäristönäkökulmasta. – Maailman nikkelijalostamojen keskuudessa meidän tuotantomme hiilijalanjälki on pienimpiä, ellei jopa kaikkein pienin.

Satsauksia kierrätykseen

Sähköautojen akkuihin voi tulevaisuudessa sitoutua jopa miljoonia tonneja metalleja. Markkinan kasvaessa myös käytettyjen akkujen osuus kasvaa. Euroopan komissio on kutsunut Suomen koordinoimaan akkujen kierrätystä. – Olemme mukana useammassakin metallien talteenottoon ja kierrätykseen liittyvässä tutkimushankkeessa. Visionamme on, että Harjavallan Suurteollisuuspuistossa tarjotaan akkumateriaalituotannon lisäksi ratkaisuja myös kierrätettyjen materiaalien hyödyntämiseen, linjaa Hautojärvi. Vaikka sähköistyvä liikenne voi parhaimmillaan vaikuttaa mullistavasti myös metallien jalostusmarkkinaan, on se Nornickel Harjavallan toiminnassa yksi sektori monien joukossa. – Monipuolinen tuotevalikoima on yksi keskeisimpiä vahvuuksiamme. Sen lisäksi, että olemme mukana kasvavilla akkumarkkinoilla, tuotamme nikkeliä lähes kaikkiin muihin tärkeimpiin käyttökohteisiin. Emme ole yksittäisen markkinan varassa nyt emmekä tulevaisuudessa, summaa Hautojärvi.

9


Nornickel kehittää energiametallien kierrätystä Nikkelin ja koboltin kaltaisten energiametallien riittävyys on keskeisessä roolissa, kun tarkastellaan sähköiseen liikenteeseen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyviä globaaleja kasvutavoitteita. Nornickel Harjavalta on mukana tutkimushankkeessa, joka tähtää muun muassa kierrätysraaka-aineiden osuuden kasvattamiseen akkujen tuotannossa kaivoksista saatavien primääriraaka-aineiden rinnalla.

S

ähköautojen yleistyminen edellyttää satsaamista autojen toimintasäteeseen eli kilometrimäärään, jonka autolla voi ajaa yhdellä latauksella. Toimintasäteen kasvattaminen vaatii akkuja, joiden energiatiheys on korkea; mitä suurempi energiatiheys, sitä enemmän energiaa akkuun saadaan varastoitua suhteessa sen painoon. – Litiumioniakkujen aktiivisessa katodimateriaalissa (CAM) juuri nikkelin osuuden suurentaminen parantaa energiatiheyttä, kertoo Esa Lindell, Nornickel Harjavallan tutkimus- ja kehitysjohtaja. Akkukemikaaleja ja sähköautoja on erilaisia, ja sen vuoksi myös arviot tulevaisuuden raaka-ainetarpeista vaihtelevat. Lindell perustaa oman varovaisen arvionsa ns. nikkeli-mangaani-koboltti-kemialle (NMC), jonka oletetaan olevan valtakemikaali tulevaisuuden sähköautojen akuissa nikkeli-koboltti-alumiini-kemian (NCA) ohella. – Jos esimerkiksi 30 % Euroopan autokannasta olisi täyssähkö-

10

tai hybridiautoja, niin se tarkoittaisi hieman yli 200 000 tonnin nikkelitarvetta vuodessa, tarkentaa Lindell. Sähköautojen lisääntyminen merkitsee myös käytettyjen akkujen lisääntymistä. Niissä piilee tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Kierrättämällä akkuja niissä käytetty nikkeli ja koboltti saadaan talteen ja voidaan käyttää uudelleen. – Ilman metallien kierrätystä kansalliset ja globaalit täyssähköautojen määriin liittyvät kasvutavoitteet eivät nähdäkseni toteudu.


Yhteistyöllä uusia innovaatioita

Suomessa haasteeseen on tartuttu laajalla yhteistyörintamalla, johon myös Nornickel Harjavalta on liittynyt. Business Finlandin rahoitusta hakevan BATCircle-hankkeen tavoitteena on kehittää suomalaisia akkumateriaalien ja muiden energiametallien valmistukseen, arvonnostoon ja kiertotalouteen liittyviä arvoverkostoja, liiketoimintaa ja liiketoimintamalleja. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on edistää tarvittavia tuotantomenetelmiä ja yhteistyömalleja. – Hankkeessa on mukana paljon erilaisia toimijoita. Julkisia

tutkimustahoja edustavat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Suuria sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä on mukana parikymmentä, kertoo Lindell. Vuosien 2019 ja 2020 aikana hankkeessa toteutetaan sekä julkista että yrityskohtaista tutkimusta liittyen akkujen elinkaaren eri vaiheisiin. Nornickel Harjavallan tutkimushanke MERCI (Improvements in energy metal refining and circulation) keskittyy nimenomaan metallien kierrätykseen. – Käytöstä poistettujen akkujen metallien tehokas hyödyntäminen ja jalostaminen on tärkeä osa tulevaisuuden kiertotaloutta, ja haluamme osaltamme tukea sitä ja olla siinä mukana. Lindell uskoo, että parhaimmillaan kehittämistyön seurauksena Suomeen syntyy uutta liiketoimintaa joko yksittäisten yritysten toimesta tai sitten yhteistyössä useamman toimijan kesken. – Yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen välinen yhteistyö on tässä se juttu, joka voi mahdollistaa toimivan mallin rakentamisen Suomeen, päättää Lindell. •

KUVAT: VEERA KORHONEN & ISTOCKPHOTO

”Käytöstä poistettujen akkujen metallien tehokas hyödyntäminen ja jalostaminen on tärkeä osa tulevaisuuden kiertotaloutta, ja haluamme osaltamme tukea sitä ja olla siinä mukana.”

11


Satsaus ilmastovaikutusten seurantaan

Nornickel Harjavallan hiilijalanjälki määritetty Nornickel Harjavallan hiilijalanjäljen laskenta toteutettiin tuotekohtaisesti nikkelikatodien, nikkelibrikettien ja nikkelikemikaalien osalta niiden elinkaaren ajalta. Lisäksi laskennan tulokset sisältävät arvion Nornickelin toiminnan kokonaishiilijalanjäljestä vuonna 2017. Pöyry Finland Oy:n toteuttamassa laskennassa on tarkasteltu myös muuttuneiden tuotantoprosessien vaikutuksia hiilijalanjälkeen. Raaka-aineiden & kemikaalien valmistus

Noin

21 %

85 %

Vuonna 2017 vedyn tuotannossa siirryttiin käyttämään nesteytettyä maakaasua (LNG), mikä vähensi päästöjä noin 21 % verrattuna aiempaan tuotantoon teollisuusbensiinillä.

Energiankulutus

Yli

90 %

Vuonna 2017 käyttöön otettu pelleteillä tuotettu lämpöenergia on vähentänyt merkittävästi lämpöenergian hiilijalanjälkeä, jopa yli 90 prosenttia.

Toiminnan kokonaishiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2017 noin 294 000 tonnia CO2-ekv.

13 %

0%

1%

1%

Vesipäästöt

Jätteet

Kuljetukset

Tuotekohtainen kokonaishiilijalanjälki

12 kg CO2-ekv / kg tuotetta

2 kg CO2-ekv / kg tuotetta

6 kg CO2-ekv / kg nikkeliä

Briketti

Katodi

Kemikaali

CO2-ekv = Hiilidioksidiekvivalentti, ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Kaikkien tuotteiden osalta suurin kuormitus syntyy raaka-aineiden ja kemikaalien valmistuksesta. Katodien valmistukseen kuluu suhteessa enemmän sähköenergiaa kuin muiden tuotteiden valmistukseen. 12

Briketti

Katodi

Kemikaali

Raaka-aineet & kemikaalit

Jätteet

Energiankulutus

Kuljetukset

Metallisia nikkelituotteita nikkelikatodeja ja -brikettejä käytetään pääasiassa erikoisteräksissä ja pinnoituskäsittelyssä. Kemikaalituotteita puolestaan menee raakaaineeksi akkuteollisuuteen.


Tuotekohtaiset laskentaperusteet Tuotekohtaisessa hiilijalanjäljen laskennassa on otettu huomioon käytettävät pääraaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden valmistus, tuotannon energiankulutus (sähkö ja lämpö) sekä tuotannosta syntyvien jätteiden ja jäteveden käsittely. Lisäksi on huomioitu kuljetusten vaikutukset; sisään tulevat kuljetukset (raaka-aineet ja kemikaalit), ulos lähtevät kuljetukset (lopputuotteet, sivutuotteet ja jätteet) sekä muut omat ajot. Laskennan ulkopuolelle on rajattu hankintaketjun merkityksettömät raaka-ainevirrat ja niiden kuljetukset. Sivutuotteiden osalta on käsitelty vain kuljetus asiakkaalle.

Vesi

Sähkö

VALMISTUSPROSESSI

Nikkeliliuos

Uutot

Kemikaalien valmistus

Jätteet

Päästöt

Omat kuljetukset

TUOTTEET

Pääraaka-aineiden valmistus Liuotus

Lämpö

Sivutuotteet

Elektrolyysi

Nikkelikatodit

Pelkistämö

Nikkelibriketti

Kemikaalitehdas

Nikkelikemikaalit & Kobolttisulfaatti

Tuotteet

Nornickel Harjavallan hiilijalanjäljen laskennassa on huomioitu kuvassa esitetyt tuotteiden elinkaaren vaiheet.

Biokaasu pienentää ympäristöjalanjälkeä tuotannossaan jatkossa myös uusiutuvaa biokaasua. Ensimmäinen erä nesteytettyä biokaasua (LBG, liquefied biogas) toimitettiin Nornickelille ja Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy:lle lokakuussa 2018. Nesteytetyn biokaasun käyttö on luonnollinen askel tehtaan ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Raskaan polttoöljyn käytöstä on luovuttu kokonaan jo aiemmin. Vuodesta 2016 alkaen Nornickelin vedyn tuotannossa on hyödynnetty Skangas Oy:n toimittamaa nesteytettyä maakaasua (LNG, liquefied natural gas). Myös STEPin vuonna 2016 käyttöön otettu höyrylaitos, jonka pääpolttoaine on puupelletti, hyödyntää varapolttoaineena maakaasua. Nornickel Harjavalta on sitoutunut vähentämään toimintansa päästövaikutuksia ilmaan ja vesistöihin. Biokaasu on laadultaan täysin vastaavaa kuin maakaasu, joten kotimaisen nesteytetyn biokaasun saatavuuden kasvaessa se voi korvata maakaasun käyttöä enenevissä määrin, ja pienentää näin yhtiön hiilijalanjälkeä entisestään. 13

VEERA KORHONEN

NORNICKEL HARJAVALTA hyödyntää vedyn ja energian


Työntekijän matkassa

Pelkistämön prosessi-insinööri arvostaa yhteistyötä Nornickel Harjavallan tuotantoon sisältyy päivittäin kymmeniä eri osaprosesseja. Pelkistämöllä puhdistetaan liuottamolta tulevaa nikkeliraakaliuosta eri uuttoprosesseissa ja valmistetaan nikkelibriketti- ja nikkelipulverituotteita. Seurasimme, miltä työpäivä näyttää pelkistämön prosessi-insinööri Maria Marttilan silmin.

7–7.30 Maria Marttila saapuu töihin. Aamu alkaa vuoromestareiden tekemien päiväkirjamerkintöjen läpikäynnillä. Niistä Maria näkee, mitä illan ja yön aikana on tapahtunut. Tällä kertaa edellinen vuoro on sujunut normaalisti ja Maria siirtyy työhuoneeseensa tietokoneen ääreen.

7.30–8.30 Edellisen viikon ulosajetut ammoniumsulfaattitonnit lähetetään maanantaisin kuljetusliikkeelle, ja koonti viikon ammoniumsulfaatin laatuun ja määriin liittyvästä datasta yhteistyökumppanille.

10.00

14

8.30 Palaverit erilaisilla kokoonpanoilla kuuluvat prosessi-insinöörin arkeen. Maanantaisin pidetään tuotannon aamupalaveri. Siinä kuullaan, mitä tuotanto-osastoilla on viikonlopun aikana tapahtunut ja käydään yhdessä läpi sekä edellistä viikkoa että tulevan viikon näkymiä. Viikonlopun päivystysvuoro on kiertävä, ja vuoro osuu jokaisen kohdalle muutaman kerran vuodessa.

Maria pukee suojavarusteet päälleen ja lähtee tarkastelemaan pelkistämön prosesseja. Marian vastuualueena ovat pelkistämön uutot, joissa lopputuote puhdistetaan mahdollisimman puhtaaksi. Kenttäkierroksella Maria varmistaa prosessin toimivuutta ja laatua sekä pyrkii ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia. Hän kiinnittää huomiota myös tuotannon turvallisuusasioihin. – Pyrin omalla toiminnallani aina viestimään, että turvallisuus on tärkein ja tuotanto tulee vasta toisena, Maria tähdentää.


Maria Marttila aloitti työt pelkistämössä vuonna 1998 opiskelemalla prosessinhoitajaksi oppisopimuskoulutuksella. Muutaman vuoden kuluttua hän siirtyi vuoromestarin tehtäviin, ensin kesälomien ajaksi, sitten vakituisesti. Tällä hetkellä Maria toimii prosessi-insinöörinä, ja hänen vastuullaan ovat pelkistämöosaston uuttoprosessit, sekä ammoniumsulfaatin kiteytysprosessi kuivauksineen. Lisäksi hän toimii osaston oppisopimusopiskelijoiden yhdyshenkilönä.

11.00 Lounasaika koittaa ja Maria suuntaa työpaikan ruokalaan. Ruokailun lomassa on mukava vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa.

13.00

14.00

Tänä vuonna Marian työaikaan ovat kuuluneet englannin tunnit muutaman viikon välein. – Kielitaidon vahvistaminen on tärkeää, sillä suomen ohella englanti on työkieli sekä organisaation sisällä että joidenkin pelkistämön yhteistyötahojen kanssa.

Myös hengähdyshetket ovat tärkeä osa työpäivää. Marian osastolaiset kokoontuvat yhteiselle iltapäivän kahvitauolle, jos työtilanne sen sallii. Tänään kollegoiden kanssa ei ehditä kahvitella, joten Maria hörppää kahvin työn lomassa omassa huoneessaan.

15.00 Tyypillistä työpäivää Marialla ei ole. – Kun ollaan tekemisissä tuotantoprosessien kanssa, voi päivän aikana tapahtua mitä vain. Työni parhaita puolia ovatkin juuri vaihtelevuus ja erilaisten ongelmien selvittely yhteistyössä. Täällä saa antaa parastaan ihan joka päivä, hän toteaa.

Marian työpäivä päättyy ja on aika suunnata kohti kotia. Työstä irtautumisessa auttaa neljän kultaisen noutajan kopla, joka jo odottaa lenkkikaveria kotiin saapuvaksi.

KUVAT: VEERA KORHONEN

16.00

15


Osaamisprofiilit kehittämisen Nornickel Harjavallan tavoitteena on olla edistyksellisin ja luotettavin nikkelin tuotantoyksikkö. Tämän tavoitteen saavuttamisessa henkilöstön osaaminen ja ammattitaidon kehittäminen ovat keskeisessä roolissa. Erityisesti, kun tahtotilana on toiminnan laadun ja tehokkuuden parantaminen.

A

vaamalla yhtiön strategiset tavoitteet henkilöstölle voidaan varmistaa, että kohti tavoitetta kuljetaan yhtenä rintamana. – Johdon tavoitepäivillä määritellään vuosittain yrityskohtaiset tavoitteet ja suunta, johon haluamme kulkea. Henkilöstön infopäivillä käydään sitten läpi, miten kulunut vuosi on onnistunut ja suunnataan katse tulevaan; miltä ensi vuoden suunnitelmat näyttävät ja millaisia strategisia tavoitteita on asetettu, kertoo HR-asiantuntija Tuija Nikitin. Strategian jalkautumisesta jokaisen työntekijän ja toimihenkilön arkeen huolehditaan asettamalla selkeitä tavoitteita. – Vuosittain päivitettävien yritys- ja toimintokohtaisten tavoitteiden ohella jokaisella työntekijällä on myös henkilökohtaiset tulostavoitteet.

Osaamisen profilointia

Osaamisen kehittämisen tueksi on Nornickelillä luotu osaamisprofiilit. Ne auttavat muodostamaan kuvaa siitä, minkälaista osaamista missäkin työtehtävässä tarvitaan. Profiilien määrittelyä on tehty vuonna 2018, ja niitä on tarkoitus ryhtyä hyödyntämään vuoden 2019 kehityskeskusteluissa. – Ideana on, että jokaisen työntekijän kanssa määritellään 10–15 oman työn kannalta keskeistä osaamisaluetta. Yhteisen määrittelyn avulla vastuutamme myös henkilöstöä huolehtimaan siitä, että oma osaaminen on tehtävien tasalla. Ja jos ei ole, niin kehityskeskusteluissa teemme henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat tarvittavan osaamisen kartuttamiseksi. Osaamisprofiilit tukevat myös rekrytointi- ja perehdytysvaiheissa. – Jos meille tulee uusi työntekijä talon ulkopuolelta tai henkilö siirtyy talon sisällä uuteen rooliin, tarjoavat osaamisprofiilit meille näkymän kyseisen roolin keskeisistä työtehtävistä ja niihin liittyvistä osaamisvaatimuksista. Osaamisen kehittämiseen on tarjolla monenlaisia keinoja. – Kurssien ja koulutusten ohella osaamiseen liittyviä puutteita voi kuroa umpeen työssä oppien esimerkiksi työkierron, mentoroinnin tai coachingin avulla.

16

Yhteisen määrittelyn avulla vastuutamme myös henkilöstöä huolehtimaan siitä, että oma osaaminen on riittävällä tasolla.


tukena Koulutus ja kehittäminen eivät Nornickelillä ole pelkkää sanahelinää. Talokohtainen koulutussuunnitelma luodaan vuosittain ja siinä korostuvat erityisesti EHS- eli ympäristö-, terveys- ja turvallisuusosaaminen. Osaamisprofiilien määrittelyn myötä koulutukset voivat jatkossa kytkeytyä vielä paremmin työntekijätason kehittämistarpeisiin. – EHS-osaamisen ohella tehtäväkohtainen osaaminen ja esimiestyö ovat meillä keskeisiä kehittämisen aihealueita. Sekä työntekijät että toimihenkilöt käyttävät koulutuksiin noin kuusi päivää vuodessa, joten kyllä kehittäminen meillä näkyy. Tulevaisuudessa Nikitin uskoo verkko-oppimisen roolin kas-

vavan. Suurteollisuuspuiston alueella työskentelee paljon myös kumppaniyritysten ja urakoitsijoiden työntekijöitä, ja Nornickelillä on roolinsa myös heidän osaamisensa varmistamisessa. – Kilpailukyvyn ylläpitämisen ohella erilaiset viranomaismääräykset ja muut muuttuvat vaatimukset haastavat meitä jatkuvaan kehittämiseen. Lisäksi haluamme tehdä oman osamme sen eteen, että kaikkien alueella toimivien on turvallista työskennellä täällä. •

17

ISTOCKPHOTO

Kehittäminen näkyy myös kalentereissa


Ovet avoinna tulevaisuuden tekijöille

Oppilaitosyhteistyö on tärkeää Oppilaitosyhteistyö on Nornickel Harjavallalle tärkeää monella tapaa. Se on keino vahvistaa työnantajamielikuvaa, lisätä tietoisuutta yhtiön tarjoamista työ- ja tutkimusmahdollisuuksista sekä toteuttaa yhteiskuntavastuuta.

T

ulevaisuuden osaajat voivat saada ensikosketuksensa yritykseen kesätyöntekijöinä, yritysvierailun kautta, opintoihin liittyvän harjoittelun, opinnäytetyön tai myöhemmin tutkimusyhteistyön kautta. Välillä yhteistyö voi näkyä konkreettisina kehitysaskelina Nornickelin tuotannossa asti. – Esimerkiksi osa vuonna 2014 käynnistyneestä kobolttilinjasta on toteutettu Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön pohjalta, kertoo Nornickelin kehityspäällikkö Rauno Luoma. Kevyempiä yhteistyön muotoja edustavat korkeakouluopiskelijoiden vuosijuhlien tai haalarihankintojen tukeminen. – Olemme myös lahjoittaneet Harjavallan kouluille legorobotit, sanoo viestintäasiantuntija Hanna-Kaisa Koskinen.

Koulupäivä ja Kasikisa

Alueellisella oppilaitosyhteistyöllä on pitkät perinteet. Jo 15 vuoden ajan on järjestetty Kasikisa, jossa viiden lähialueen koulun kahdeksasluokkalaiset ottavat toisistaan mittaa tehdasalueella Nornickelin ja muiden Suurteollisuuspuistossa toimivien yritysten rasteilla. – Ideana on kisailun kautta tutustuttaa nuoria alueeseemme ja

täällä toimiviin yrityksiin. Viime vuosina olemme lisänneet kisan oheen myös uraesittelyjä, jotta koululaiset saavat käsityksen meillä tarjolla olevista työtehtävistä, esittelee Koskinen. Vuonna 2019 suunnitelmissa on järjestää myös koulupäivä Suurteollisuuspuistossa. Päivä toteutetaan yhteistyössä Boliden Harjavallan sekä Harjavallan lukion fysiikan ja kemian opettajien kanssa jo kolmatta kertaa – Koulupäivään osallistuvat fysiikan ja kemian opiskelijat ja heidän opettajansa. Nornickelin ja Bolidenin järjestämien luentojen ohella opiskelijat pääsevät tekemään pienimuotoisia laboratoriotöitä. Viimeksi oppilaat määrittelivät muun muassa eri esineiden metallipitoisuuksia ja ratkoivat sähkökemian luennolla aiheeseen liittyviä laskutehtäviä, kertoo Koskinen. Nornickel Harjavalta suhtautuu avoimesti yhteistyöhön oppilaitosten kanssa ja ottaa mielellään vastaan erilaisia oppilasryhmiä. •

Ota yhteyttä Hanna-Kaisa Koskiseen ja kerro ideasi: hanna-kaisa.koskinen@nornickel.fi 050 384 3660

Kemistikilta kurvasi Harjavaltaan Kemistikilta on jo lähes 128 vuoden ajan toiminut Teknillisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston kemianja biotekniikan opiskelijoiden hyväksi huolehtimalla jäsenten edunvalvonnasta korkeakoulun ja yliopiston ylioppilaskunnan työryhmissä sekä järjestämällä tapahtumia, aktiviteetteja ja verkostoitumismahdollisuuksia. – Yksi vuoden odotetuimpia tapahtumia on Kotimaan Pitkä -ekskursio, tuttavallisemmin KP, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua pääkaupunkiseudulta katsottuna hieman kauempana sijaitseviin yrityksiin ja niiden toimintaan. Syksyllä 2018 matka kesti neljä päivää, ja se kulki Harjavallasta Jämsän kautta Lappeenrantaan, kertoo Kemistikillan yrityssuhdevastaava Wade Välitalo. Ekskursion tarkoituksena on esitellä killan jäsenille monipuolisesti sekä alan tarjoamia uramahdollisuuksia että toimijoita. – Nuoremmat opiskelijat haluavat tutustua yritys-

maailmaan ja kenties verkostoitua tulevaa kesätyöhakua ajatellen. Vanhemmat tieteenharjoittajat puolestaan innostuvat KP:sta ehkäpä enemmän perinteenä, johon on aina osallistuttu. Wade Välitalo Harjavallan vierailua Välitalo kuvailee tyytyväisenä erittäin sujuvaksi. – Meidän 20-henkisestä ryhmästämme noin puolet olivat kandi- ja puolet maisteriopiskelijoita. Nornickelin Rauno Luoma tarjoili meille mielenkiintoisen yritysesittelyn ja kattavan kierroksen hyvällä, kemistihenkisellä huumorilla maustettuna. Vierailun yhteydessä pääsimme kuulemaan inspiroivia uratarinoita mm. tutkimus- ja kehitysosastolla työskentelevän Henna Ihalaisen kertomana.


Yhteistyön monet muodot

DIPLOMI- JA OPINNÄYTETYÖT

Nornickel Harjavalta on vuosien mittaan tarjonnut lukuisia tutkimus- ja kehittämisaiheita erilaisille opinnäytetöille. Nornickel nimeää töille aina ohjaajan, ja käytettävissä olevat henkilöresurssit määräävät myös vuosittain ohjattavien töiden lukumäärää. Diplomitöissä ja pro gradu -tutkielmissa, joissa Nornickel toimii neuvonantajana, määrääviä tekijöitä ovat käytettävissä oleva budjetti sekä käynnissä olevat projektit.

KESÄREK RYT ALKAA V OINTI UOD 2019 ALU EN SSA! Katso lisä tietoja www.norn ickel.fi

TYÖHARJOITTELU JA KESÄTYÖ

Työharjoittelupaikkojen tarjoaminen on yksi tapa kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Esimerkiksi toisen asteen laborantti- ja prosessinhoitajaopiskelijat voivat suorittaa harjoittelunsa Nornickel Harjavallan palveluksessa. Myös korkeakouluopiskelijat suorittavat soveltuvin osin opintoihinsa kuuluvia harjoittelujaksoja tai hakeutuvat kesätöihin Nornickelille. Monesti AMK-opinnäytetyönsä Nornickelille tekevillä on aiempaa taustaa yhtiön palveluksessa harjoittelun tai kesätyön muodossa.

SPONSOROINTI

Nornickel Harjavallan vuosittaisista sponsorointivaroista 50 % suunnataan oppilaitosyhteistyöhön sekä alueellisten että valtakunnallisten tahojen kautta. Tukimuotoja ovat lisäksi koulupäivän järjestäminen tehdasalueella, erilaiset vierailut, stipendi- ja tutkimusrahat sekä korkeakouluopiskelijoiden ekskursiot.

YRITYSVIERAILUT

Nornickel Harjavallan ovet ovat avoinna eri kouluasteiden yritysvierailuille. Niin alueen yläasteet ja lukiot kuin esimerkiksi SAMKin konetekniikan linja ovatkin tätä mahdollisuutta hyödyntäneet. Myös kemiantekniikan ja kone- ja energiatekniikan opiskelijat ovat käyneet tutustumassa taloon. Lähiseudun oppilaitoksille on tarjottu myös mahdollisuutta toteuttaa kemian tai fysiikan oppitunti Nornickelin tiloissa.

TUTKIMUSYHTEISTYÖ

Tutkimusyhteistyö liittyy pääasiassa Business Finlandin (entinen Tekes) kanssa toteutettaviin yhteistyöprojekteihin, joissa on usein mukana myös eri korkeakoulutahoja sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Toisinaan tarvitaan erityisiä tutkimusresursseja, joita ei löydy talon sisältä. Tällaisissa tilanteissa oppilaitosyhteistyöllä on usein keskeinen rooli. KUVAT: HANNA-KAISA KOSKINEN

19


Turvallisuuspäivät ovat pysyvä perinne

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia Toista kertaa järjestetyt turvallisuuspäivät toteutettiin syksyllä rastityyppisesti. Erilaisia rasteja oli yhteensä 13, ja niistä mielenkiintoisimmaksi osoittautui pyörähdysautoa. Ensiapu- ja alkusammutusrasteilla puolestaan haettiin kertausta opittuihin taitoihin.

Nornickelin tuotantotiloissa on käytettävä kuulonsuojausta. Prosessinhoitaja Markku Bragge kokeili erilaisia vaihtoehtoja kuulonsuojaukseen.

Suurteollisuuspuiston alueella kulkee paljon isoja koneita, joiden ohjaamosta on rajoitettu näkyvyys ympäristöön. Rastilla haluttiin havahduttaa alueella kulkevia huomioimaan rajoitettu näkyvyys ja muistuttaa kevyelle liikenteelle tarkoitettujen väylien käyttämisestä.

20


KUVAT: VEERA KORHONEN

Turvallisuuspäiville oli kutsuttu myös Suurteollisuuspuiston kumppaniyritysten henkilöstöä. Nornickelin konttorin ruokalassa työskentelevä Päivi Leivo-Jokimäki kertaili alkusammutusta. Satakunnan pelastuslaitokselta vuokrattu pyörähdysauto antoi matkustajilleen kokemuksen siitä, miltä tuntuu, kun maisema pyörii. Suositulla rastilla kävijät saivat todeta, että turvavyön kiristäminen ajoon lähtiessä on tärkeää. Pelkistämöllä prosessinhoitajana työskentelevä Mika Kujamäki testasi putoamisvaljaita.

Vapaamuotoinen ja tunnelmaltaan leppoisa tilaisuus herätteli Nornickelin ja kumppaniyritysten henkilöstöä pohtimaan turvallisuusasioita.

21


Minun urapolkuni HENNA IHALAINEN // Tutkimusinsinööri Henna Ihalainen aloitti Nornickel Harjavallan pelkistämön tutkimusinsinöörinä alkuvuodesta 2017. Hän viihtyy mainiosti roolissaan, joka haastaa ratkomaan ongelmia ja oppimaan uutta. Jatkuvalla tutkimuksella pidetään huolta siitä, että nikkelin valmistusprosessi on mahdollisimman tehokas, taloudellinen ja ympäristöystävällinen. Tutkimus kiinnostaa

Lievestuoreelta kotoisin olevan Hennan opintosuunta oli lukion jälkeen selvä. – Kemiantekniikan opinnot alkoivat Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vuonna 2010. Valitsin kemiantekniikan monipuolisten opintojen ja hyvien työllisyysnäkymien takia, hän kertoo. Kesätöitä Henna teki opintojensa aikana UPM:n tutkimuskeskuksessa Lappeenrannassa ja tilaustyönä VTT:lle tehty diplomityö valmistui vuonna 2016. Valmistumisen jälkeen Henna haaveili tutkimuspuolen töistä ja silmiin osuikin avoin paikka Harjavallassa.

– Aloitin tutkimusinsinöörinä Nornickelillä maaliskuussa 2017. Työnkuvaani kuului pelkistämön tutkimustoiminta sekä ajoittain elektrolyysin tutkijan auttaminen, Henna selvittää. Työsuhde vakinaistettiin vuoden 2018 alussa ja samalla työnkuva muuttui laajemmaksi. Vakinaisen projektin sijasta tutkimuskohteiksi tulivat kaikki laitokset. – Olen tutkimassa ja mukana projekteissa siellä, missä minua tarvitaan.

Huippuporukka ja mielenkiintoiset haasteet

Suurin osa Hennan työpäivästä kuluu konttorissa suunnitellen ja arvioiden tutkimuslaboratorion kokeita, kirjoittaen raportteja sekä käsitellen prosessidataa eli tehtaan tuottamaa tietoa. – Haastavinta työssä on kamppailu prosessiongelmien kanssa. Niitä voi tulla ratkottavaksi nopeallakin aikataululla. Toisaalta ratkaisun löytäminen ongelmiin on työn palkitsevin puoli, hän pohtii. Myös uuden oppiminen tekee työstä kiinnostavaa. – Seuraavaksi suuntaan MERCI*-projektin pariin eli kehittämään akkumateriaalien kierrätystä ja hyödyntämistä. Työtehtävä on mielenkiintoinen, koska se edustaa niin vahvasti tulevaisuutta, Henna kertoo. Tutkimusinsinöörin työhön Nornickelillä hän on ollut tyytyväinen. – Tämä on loistava työpaikka oppia uutta ja kehittää osaamistaan. Lisäksi työpaikan porukka on huippua, Henna iloitsee. Porissa asuva Henna on asettunut Satakuntaan ja viihtyy länsirannikolla hyvin. Ystäviä on alkanut löytyä myös töiden ulkopuolelta, ja töistä irtautumisessa auttaa urheilu. – Tykkään käydä spinningissä ja kuntosalilla. Myös lukeminen on minulle mieleistä puuhaa. • *MERCI = Improvements in energy metals refining and circulation

Kiinnostuu kemiasta

Yläaste

2010

Aloittaa kemiantekniikan opinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 22

Alkaen kesätöitä UPM:llä

Diplomityö VTT:lle ja valmistuminen

Muutto Jyväskylästä Poriin

2014

2016

2017

Vakinaistetaan tutkimusinsinööriksi

Aloittaa määräaikaisena tutkimusinsinöörinä vastuualueenaan pelkistämö

2018


Minun urapolkuni JERE NURMI // Kunnossapitopäällikkö Jere aloitti työt Nornickel Harjavallan kunnossapitoinsinöörinä vuonna 2008. Tehtaan kokonaiskunnossapito on ollut Jeren vastuulla vuodesta 2016, jolloin hänet nimitettiin kunnossapitopäälliköksi. Kunnossapito-osastolla sen perustamisesta lähtien työskennellyt Jere tuntee talon tavat, arvostaa yhteistyötä ja innostuu ongelmanratkaisusta. Kunnossapitopuolen ammattilaiseksi

työtäni. Pyrin omalta osaltani aina viemään sitä parempaan suuntaan, Jere summaa. Kunnossapidon kehittäminen ja ennakoivaan työhön satsaaminen kiinnostavat Jereä erityisesti. – Innostun myös ongelmanratkaisusta, mutta odottamattomat laiterikot ovat raskaita. Kunnossapitotyön haasteena on se, että se pyörii niin paljon vikojen ympärillä. Silloin voi helposti jäädä huomaamatta se, miten kokonaisuus on vuosien mittaan kehittynyt parempaan suuntaan. Kunnossapitoyksikön toimisto sijaitsee pelkistämön yhteydessä. Yhteistyö porukan kesken on tiivistä ja Jere nauttii sen positiivisesta hengestä. Vapaa-aika kuluu perheen ja urheiluharrastusten parissa. Usein kotikulmilta Ulvilasta suunnataan vapaiden viettoon Merikarvialle. – Mökkiviikonloppu meren rannalla katkaisee työviikon toivotun tehokkaasti. •

Merikarvialta kotoisin oleva Jere valmistui automaatio- ja kunnossapitoinsinööriksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta vuonna 2007. Uravalinta ei ollut lukion jälkeen selvää, mutta lopulta kiinnostus alaa kohtaan toi hänet kunnossapitopuolelle. Opiskelujen ohessa Jere työskenteli ensin Poricopperin, sittemmin Luvatan valimossa. Omaan alaansa Jere pääsi toden teolla kiinni valmistumisen jälkeen vuonna 2008, kun hän sai koulutustaan vastaavan työpaikan Nornickel Harjavallan kunnossapitoinsinöörinä. Tehtaan oma kunnossapitoyksikkö oli perustettu vain muutamaa kuukautta aiemmin. – Pääsin aloittamaan kokonaan uudessa työtehtävässä, joten sain olla kehittämässä toimintaa alusta asti. Yhteistyö kunnossapidosta vastaavan Quantin kanssa on ollut koko ajan tiivistä, kertoo Jere. Vuonna 2016 Jere valittiin Nornickel Harjavallan kunnossapitopäälliköksi. – Kymmenen talossa vietetyn vuoden aikana minulle on kertynyt paljon kunnossapidon tietotaitoa. Nykyisen roolini kannalta onkin tärkeää, että ymmärrän ja pidän mielessäni myös sen, mitä kentällä tapahtuu.

Kehitysprojekteja ja ongelmanratkaisua

Jere vastaa Harjavallan tehtaan kokonaiskunnossapidosta ja sen kehittämisestä. Tyypillistä työpäivää ei ole, vaan päivät täyttyvät erilaisista kehitysprojekteista, osastoilta tulevista projekteista ja palavereista. – Viime aikoina minua ovat työllistäneet esimerkiksi uuden pilottilinjan kunnossapitosuunnitelmat. Myös ensimmäiset palaverit ensi kesän vuosihuoltoon liittyen on jo pidetty. Yhteistyö kunnossapidon kumppaniemme ja muiden tahojen kanssa on tärkeä osa

2003

Aloittaa Nornickelillä kunnossapitoinsinöörinä

2007 Valmistuu automaatio- ja kunnossapitoinsinööriksi

2008

2016 Nimitetään kunnossapitopäälliköksi

KUVAT: VEERA KORHONEN

Aloittaa opinnot SAMKin konetekniikan linjalla

23


NIKKELIJALOSTUKSEN

maailmanluokan asiantuntija Nornickel Harjavalta on merkittävä ja monipuolinen nikkelimetallien ja -kemikaalien jalostaja. Organisaatiomme Satakunnassa on 60 toimintavuoden aikana kehittynyt alan maailmanluokan menestyjäksi modernin teknologiamme, jatkuvan tuotekehityksen sekä ammattitaitoisen henkilökuntamme ansiosta.

Yhteinen arvomaailma ohjaa liiketoimintaamme ja henkilöstömme työskentelyä. Luotamme pitkäjänteiseen toimintaan ja kehitystyöhön, joka tuottaa tuloksia niin henkilöstön, tuotteiden kuin työympäristömme osalta. Jatkuvalla uuden oppimisella, yhteistyöllä ja työtapojen kehittämisellä pysymme maailman huipulla nikkelin jalostuksessa.


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.