__MAIN_TEXT__

Page 1

TERVEYS HYVINVOINTI

&

KUOPIO 2020

2 x Inspiroivat

henkilötarinat Supertrendikäs fermentointi

Terveyssovellukset

apuna arjessa Ystävyys edistää terveyttä

Porrastreeni sopii monelle Innostu perunasta!

Vireitä seniorivuosia

Hyöty irti laiskottelusta

Syksyn menovinkit tapahtumista matkailuun Soteuudistus – missä mennään? // Tunnista ihotyyppisi


KAIKKI KODIN UPEAT PINNAT! Maalit ∙ Tapetit ∙ Keraamiset laatat ∙ Lattiat ∙ Kylpyhuonekalusteet ∙ Rakennustarvikkeet

Rakenna tai remontoi, kotona tai mökillä – RTV:ltä saat kaikki tarvikkeet remontointiin ja sisustamiseen sekä parhaat neuvot ja ohjeet kaupan päälle! Meiltä saat myös veloituksetta peräkärryn lainaan!

KUOPIO

IISALMI VARKAUS

MIKKELI JOENSUU


TÄSSÄ LEHDESSÄ

13

16

30

60

5/2020 9. vuosikerta ELOKUU 2020 Digimag on sisältörikas erikoisaikakauslehti. Lehden jokainen numero on tiettyyn aihealueeseen kohdennettu. Lehti on saatavilla ympäri kaupunkia vilkkailla liikennepaikoilla sijaitsevista jakeluasemista. Verkossa digimag.fi tarjoaa paljon lisämateriaalia innovatiivisesti, toimien henkilökohtaisena oppaanasi oman kaupunkisi elämyksiin.

KUSTANTAJA Digimag Oy ja NMT Media Puijonkatu 9, Kuopio kuopio.toimitus@digimag.fi kuopio.ilmoitukset@digimag.fi www.digimag.fi etunimi.sukunimi@digimag.fi

MYYNTI Jyrki Riekkinen 040 130 4410 Kerttu Lassila 046 920 0303

HALLINTO Saga Iinatti 040 130 4412

TOIMITUS Heta Jyrälä 040 130 4416 Mirka Happonen 040 130 4413 Emilia Jormakka, Maiju Korhonen, Ilpo Lommi, Joona Paakkanen, Marlene Sanoukian

8

TUOTANTO Eetu Ollikainen 040 130 4415 Mirka Happonen 040 130 4413

PAINOPAIKKA Punamusta Oy ISSN-L 2243-2086 (painettu) ISSN 2736-8122 (verkkojulkaisu) Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Vastuu virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan.

KANNESSA Kuva ja kannen suunnittelu: Digimag/Mirka Happonen

HUOM! D-MERKILLÄ VARUSTETTU ARTIKKELI SISÄLTÄÄ MAINONTAA, TUOTESIJOITTELUA JA KUMPPANEIDEN KUSTANTAMAA SISÄLTÖÄ.

R PÄ

ISTÖME

R

KK

I

YM

KUMPPANI

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

TERVEYS 8 Korona: teholle ja takaisin Henrik Kososen selviytymistarina 10 Koronavirus pähkinänkuoressa 12 Biopankki edistää tutkimustyötä 13 OmaKYS sähköiseen asiointiin 14 Ikävä osteoporoosi altistaa murtumille 15 Eroon suonikohjuista 15 Hus flunssa! Apteekkarin vinkit 16 Sovelluksella koronan jäljille

HYVINVOINTI 20 Katsaus hyvinvointitrendeihin 22 Vinkit ihonhoitoon 24 Luonnollista hehkua iholle 26 Opi laiskottelemaan! Digipaastosta mielenrauhaa

LIIKUNTA 30 Elämäntapamuutos Ninja Tarvainen kertoo

www.digimag.fi

5

Terveys & Hyvinvointi 2020

32 Liikettä askel kerrallaan 33 Palautuminen auttaa jaksamaan 36 Monipuolinen liikuntasyksy! Salille, ryhmäliikuntaan tai sulkapalloa pelaamaan 39 Vinkit maratonille

SENIORIT 41 Terveenä iäkkäänäkin 43 Vanhustyö on kohtaamista 44 Yhteisöllisyys voimavarana

SYÖ & JUO 50 Trendikäs fermentointi 52 Pottua pöytään – reseptejä 54 Mindfood on aivoruokaa

KOE & NÄE 58 Ruskamatkalle Tahkolle 59 Syksyn vapailla Rautavaaralle 60 Kirpputoreilla tehdään löytöjä 61 Kuopion menokalenterit Kulttuuri, hyvinvointi ja sportti


Vapaa-ajan tontit luonnon keskeltä

Kauneimmat vapaa-ajantontit omaksi tai vuokralle. Tutustu koko tarjontaamme osoitteessa www.laatumaa.fi


PÄÄKIRJOITUS

TERVEYS ON YHTEISIÄ TEKOJA TÄMÄ SYKSY tuoksunee käsidesille ja

ALKAVA RUSKA puolestaan houkutte-

tuntunee turvaväleiltä. Siksi on erityisen hyvä asia, että tekniikka rientää hyvinvointimme avuksi. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on saatu julkaistuksi sähköinen asiointiportaali OmaKYS, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti Koronavilkku-sovelluksen, jonka tarkoitus on auttaa koronan tartuntaketjujen jäljittämisessä. Molemmat sovellukset helpottavat paitsi meidän käyttäjien, myös ammattilaisten arkea. Monia asioita voi hoitaa niin hyvin sähköisesti, että ihmiskontaktit saa halutessaan ajetuksi minimiin. Ruokaostokset hoituvat verkkokaupan kautta, apteekkiostokset puhelimen avulla. Tarvitsemme kuitenkin kohtaamisia. Sanotaan, että ystävät pitävät lääkärin loitolla. Ystävyys edistää paitsi henkistä, myös fyysistä hyvinvointia. Kokosimme lehteen vinkkejä uusista harrastusmahdollisuuksista, joiden lomassa voi tutustua uusiin ihmisiin tai viettää laatuaikaa olemassa olevien ystävien kanssa.

lee ulkoilemaan. Kuopion upeat luontokohteet ja hyvin hoidettu reittiverkosto varmistavat, että poluille on helppo lähteä. Ruskaretkelle voi lähteä myös Tahkon mielettömiin maastoihin. Kannattaa käydä tutustumassa ainakin Mäkiaution rotkoon sekä ihailemassa maisemia näköalatornista. Muutkin lähilomailukohteet, kuten Rautavaaran Metsäkartano, tarjoavat elämyksiä lähellä luontoa ja omassa rauhassa. Muista myös laiskotella. On täysin ok heittäytyä sohvalle ja pistää silmät kiinni. Mielekäs arki syntyy tasapainosta, kun työt, ihmissuhteet, harrastukset, ruoka ja lepo ovat balanssissa. Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta. KYYNÄRTERVEHDYKSIÄ SYKSYYN!

HETA JYRÄLÄ, TUOTTAJA

SÄVÄYTTÄÄ JUURI NYT Nyt kaupoista saa taas ” kotimaisia omenoita. Niistä on

Syksyn saapuessa on ” aika pitkien kävelylenkkien.

Pimenevinä loppukesän ” iltoina on ihanaa sytyttää

EETU OLLIKAINEN AD

JOONA PAAKKANEN TOIMITTAJA

EMILIA JORMAKKA TOIMITTAJA

hauskaa tehdä kasvikuivurilla makoisia herkkulastuja, jotka ovat hyvä ja terveellinen vaihtoehto sipseille ja karkeille.

LÖYDÄT MEIDÄT

SOMESTA

Suosikkireittini kulkee Itkonniemen rannoilta sataman kautta Vänärille saakka. Reppuun vaan eväät mukaan ja polkuja kohti!

kynttilöitä ja kuunnella podcasteja. Itsetehty hiusnaamio syntyy helposti esimerkiksi banaanista ja hunajasta.

FACEBOOK

INSTAGRAM

LINKEDIN

ISSUU

@DIGIMAG.FI

@DIGIMAG.FI

@DIGIMAG

@NMTKUOPIO

www.digimag.fi

7

Terveys & Hyvinvointi 2020


Hiihtoladulta teholle ja takaisin TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Osalla koronatartunta menee ohi köhällä ja kurkkukivulla, toisilla se äityy kohtalokkaammaksi.

www.digimag.fi

8

Terveys & Hyvinvointi 2020


TERVEYS

E

ntinen huippulentopalloilija Henrik Kosonen, 51, oli kevään ensimmäisiä koronavirukseen sairastuneita ja ensimmäinen potilas, joka käveli ulos Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tehohoidosta. – Lääkärikin onnitteli, että päädyin parhaisiin tilastoihin, naurahtaa Kosonen nyt, puoli vuotta sairastumisensa jälkeen. KOSOSEN TARINA alkaa maaliskuisesta

Kuusamosta, missä hän oli vaimonsa sekä ystäväpariskuntansa kanssa lomailemassa. Ystävät olivat Kososen entinen agentti lentopalloajoilta ja tämän vaimo. Samalla treenattiin yhdessä maratonhiihtoa hiihtämällä kymmenien kilometrien reissuja pitkin tuntureita. – Ystävät saapuivat Rukalle Etelä-Ranskasta. He olivat ennen matkaa selvittäneet sekä viranomaisilta että lääkäreiltä, onko reissuun lähteminen turvallista. Lupa saatiin, sillä kummankin maan tautitilanne oli hyvä eikä heidänkään paikkakunnallaan ollut yhtään tartuntaa. Emme vieläkään tiedä, mistä virus tarttui. Epäilemme, että seitsemän tunnin vaihto ruuhkaisella lentokentällä saattoi olla kohtalokas, muistelee Kosonen. Kuusamoon oli saavuttu lauantaina ja tiistaina kaveri sairastui. Hänellä nousi kuume 38 asteeseen ja vatsa oli kipeä, joten laduille ei ollut asiaa pariin päivään. Perjantaina Kosonen lähti hiihtämään 50 kilometrin lenkkiä, jonka jälkeen hänelle puolestaan nousi korkea kuume. Särkylääkkeestä huolimatta Kosonen hikoili tuskissaan koko yön. – Luulin, että kyse oli tavallisesta influenssasta. Lähdimme kotiin, emmekä onneksemme tavanneet ketään seuraavaan viikkoon, huokaa Kosonen nyt. Seurueen onni oli myös siinä, että tartuntaketju saatiin nopeasti jäljitettyä. KOTIVIIKON AIKANA Kososen vointi ro-

mahti huomattavasti, mutta vieläkään sitä ei osattu yhdistää koronaan. Hänellä oli koko viikon ajan korkea kuume ja muutaman päivän päästä alkoivat hengitysvaikeudet sekä erinäiset vatsaoireet hirveästä polttelusta ripuliin. – Kun lopulta seuraavana lauantaina mikään ei mennyt alas, vessassa ei voinut käydä eikä henki meinannut kulkea, lähdin Mikkeliin ensiapuun. Koronatesti otettiin ja lähdin odottamaan sen tulok-

sia kotiin. En ehtinyt saada tuloksia, sillä maanantaina kuntoni romahti ja vaimo joutui soittamaan ambulanssin. Pikakoronatestin jälkeen jouduin suoraan teholle, kertoo Kosonen. Myös kaveruksien vaimot saivat oireita, mutta huomattavasti lievempinä. Kososen vaimolla oli muutaman päivän vain vähän köhää ja lämpöä, yhtenä päivänä kovempi kuume. Ystävän vaimo puolestaan oli viikon toipilaana ajoittaisen kovan pääsäryn takia. – Vain minä jouduin sairaalaan ja teholle. Pelastukseni saattoi olla hyvä terveys ja hyvä peruskunto, pohtii Kosonen.

piippailivat ympärillä ”jaMittarit jokaisessa raajassa ja kaulassa oli letkuja.

Teholla ollessa Kososta pelotti. Televisio pyöritti jatkuvalla syötöllä hallituksen tiedotustilaisuuksia, koronauutisia sekä päivitti tilastoja tartunnoista, osasto- ja tehohoitopotilaista sekä virukseen menehtyneistä. Kukaan ei osannut ennustaa, miten tässä käy, ja mihin tilastoon Kosonen on päätymässä. Myös lähipiiriä pelotti Kososen puolesta taistelussa tuntematonta virusta vastaan. – Tehohoitojakso meni kyllä osittain ohi, kun välillä sitä oli ihan pihalla. Mittarit piippailivat ympärillä ja jokaisessa raajassa ja kaulassa oli letkuja, kertoo Kosonen. LOPULTA LÄÄKKEET alkoivat vaikut-

taa ja Kososen bakteeriperäinen keuhkokuume alkoi helpottaa. Kolmen tehohoitopäivän jälkeen edessä olisi vielä kahdeksan päivän jakso eristyksissä ennen kotiin pääsyä. Tartunta veti Kososen täysin vuodepotilaaksi ja elopainoa sairaalaan jäi jopa 12–13 kiloa. Kotiin päästyään hän kuvailee olleensa niin huonossa kunnossa, ettei jaksanut kuin hätinä vessaan kävellä. – Onneksi hoito oli laadukasta, lääkärit ja hoitajat tekivät todella hyvää työtä. Hoitaja soitti myös joka päivä kotiutumiseen jälkeen ja kysyi voinnit, kertoo Kosonen jälkiseurannasta. Toipuminen työkuntoon vei kotiutumisen jälkeen lopulta kuusi viikkoa. Sinä aikana Kosonen nukkui paljon. Kun voimat alkoivat vähän palautua, hän alkoi puuhastella varovaisesti pihalla ja käydä kevyillä kävelylenkeillä.

www.digimag.fi

9

Terveys & Hyvinvointi 2020

KUOPIO

– Kävelylenkeillä kävin sykemittarin kanssa, jotta syke ei nousisi. Rakensin myös meidän vanhaan 1930-luvulta peräisin olevaan navettaan oman kuntosalin ja heti kun jäät lähtivät, niin uusin laiturin, naurahtaa Kosonen. Kuntosalia rakentaessa Kosonen puuhasi tunnin, jonka jälkeen nukkui kolme tuntia. Hän kuitenkin sanoo, että toipumiseen vaikutti se, että hän sai lopulta pakotettua itsensä vähän liikkeelle. Pikkuhiljaa kunto koheni. – En tosin ikinä ole ollut näin huonossa kunnossa. Enkä näin terveenä – edes minkäänlaiset syysflunssat eivät ole iskeneet, ilahtuu Kosonen. – Tosin terveenä pysymiseen on saattanut vaikuttaa jatkuva käsien pesu, käsidesin käyttö ja ihmismassojen välttely, hän pohtii. VAKAVA VIRUSTARTUNTA jätti kuiten-

kin jälkensä, sillä juuri nyt Kosonen ei kaipaa massatapahtumiin tai ihmisjoukkoihin. Kososen työ on sosiaalista, joten vapaa-ajan viettäminen kotosalla metsissä ja järvellä on sille hyvää vastapainoa. Sairastuminen vaikutti myös lähipiiriin, sillä kaikki ottavat nyt entistä vakavammin turvavälien pitämisen ja käsidesin käytön. – Olen toiminut monelle sellaisena korona-automaattina. Vastaan mieluusti kysymyksiin ja saan sitä kautta lisättyä ihmisten tietoisuutta asiasta. Ja siitä, että tauti voi iskeä kehen tahansa ja nopeasti. Minä päädyin suoraan hiihtoladuilta teho-osastolle, Kosonen muistuttaa. Hän toivoo, että jokainen tekee sen verran minkä pystyy välttääkseen tartunnan. Kososen mukaan mieluummin kannattaa vaikka lotota kuin ottaa riskejä oman terveytensä kanssa. – Tulipa tuota itsekin ennen leikittyä terveydellä ja esimerkiksi pelattua puolikuntoisena, mutta enää en sitä tekisi, kertoo Kosonen. Hiihtoladuille hän aikoo kuitenkin palata. Pari vuotta menee vielä kunnon kasvattamisessa, virustilanteen seuraamisessa ja maltillisessa treenaamisessa. Maratonhiihtämiseen kuuluu melkoisia äärisuorituksia, vuorille kiipeämistä ja kymmeniä kilometrejä, joten maltti on valttia. – Se on täydellistä kilpailua itseä ja omia tuloksia vastaan, summaa Kosonen.


Korona

pähkinänkuoressa TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVA PIXABAY

COVID-19-tauti on ihmiskunnalle uusi haaste, josta selviytymiseksi meidän on suojattava tartunnoilta sekä itseämme että kanssaihmisiämme. KORONAVIRUS

TARTUNNAN EHKÄISY

LÄÄKKEET JA ROKOTTEET

Kiinassa Wuhanissa vuoden 2019 lopulla alkoi ihmiselle uuden, SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama epidemia. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Viruksen aiheuttaman taudin nimi on COVID-19.

Tartuntoja voi ehkäistä huolehtimalla hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä välttämällä lähikontakteja pitämällä vähintään 1–2 metrin etäisyyttä muihin ihmisiin. Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja, koska se estää pisaroiden leviämistä ympäristöön. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten suojaamiseksi niiden sairaanhoitopiirien alueella, joissa on esiintynyt koronatartuntoja kahden viime viikon aikana.

Remdesiviiri on ensimmäinen lääke, jolla on Euroopassa ehdollinen myyntilupa koronavirustaudin hoitoon. Lääkkeen on osoitettu lyhentävän lisähappea tarvitsevien potilaiden toipumisaikaa ja mahdollisesti vähentävän kuolleisuutta. Uuteen koronavirukseen ei ole toistaiseksi ennaltaehkäisevää rokotetta. Kehitteillä on yli 200 erilaista rokoteaihiota. Ensimmäiset rokote-erät voisivat optimistisimpien arvioiden mukaan olla käytettävissä aikaisintaan tämän vuoden loppupuolella.

OIREET Uusi koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka oireet voivat olla joko lieviä tai vakavia. Oireita voivat olla kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi ja ripuli. Taudin yhteydessä voi myös esiintyä maku- ja hajuaistin häiriöitä. Korkean iän lisäksi vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä merkittävästi huonontavat perussairaudet. Lapsilla vakava koronavirustauti on erittäin harvinainen.

TARTTUMINEN JA ITÄMISAIKA Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana yskiessä, aivastaessa, puhuessa tai laulaessa. Virus voi viimeaikaisten tutkimusten mukaan mahdollisesti tarttua myös ilmavälitteisesti. Tartunta voi tapahtua jo muutama päivä ennen oireiden alkua. Taudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää. Koronavirustaudin oirearvion voi tehdä Omaolo-palvelussa. Koronavirusinfektion oireista kärsivän tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, josta hänet ohjataan tarvittaessa testiin.

KARANTEENI JA ERISTYS Sairastuneiden eristäminen ja altistuneiden karanteeni järjestetään joko kotioloissa tai sairaalassa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Jos sairastunutta on hoidettu sairaalassa, kotieristystä jatketaan, kunnes potilas on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta ja oireiden alusta on vähintään 14 vuorokautta. Kotona sairastaneen eristystä kotona jatketaan vähintään 14 vuorokautta oireiden alusta. Jos potilaalla on oireita vielä sen jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta.

IMMUNITEETTI Vielä ei ole tietoa siitä, tuleeko ihminen koronavirukselle vastustuskykyiseksi sairastamisen jälkeen. Tartunnan jälkeen vasta-aineet antavat suojaa infektion etenemistä vastaan, mutta vielä ei tiedetä, kuinka suurta vasta-ainemäärää tarvitaan tai kuinka kauan vasta-aineet säilyvät ja vaikuttaako taudin vakavuus muodostuvien vasta-aineiden määrään tai suojan kestoon.

www.digimag.fi

10

Terveys & Hyvinvointi 2020

Lähteet: thl.fi, fimea.fi, terveyskirjasto.fi

Mobiilisovellukse lla tartuntak etjujen jäljille Lue juttu sivulta 16.


TERVEYS

KUOPIO

Hankejohtaja, lääketieteen tohtori Jussi Lampi johtaa Pohjois-Savossa suurta sote-uudistushanketta.

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntajohtoisiksi TEKSTI JA KUVA DIGIMAG/ILPO LOMMI

Pohjois-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtoa maakunnallisiksi sekä pääosin valtiorahoitteisiksi on alettu valmistella elokuun alusta.

T

ähän asti sotepalvelut ovat olleet kuntien ja kuntayhtymien hallinnossa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu äkkiä, sillä historiallisen uudistuksen on määrä tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2023 alusta. Siihen liittyy myös siirtymäaikoja. Uusimmassa valtakunnallisessa soteuudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon perus- sekä erityispalvelut keskitetään 21 SOTE-maakunnalle sekä erikoisaseman saaneelle Helsingille. Pohjois-Savo on yksi SOTE-maakunnista. Sote-uudistuksen kehittämishankkeita Pohjois-Savossa johtavan lääketieteen tohtori ja hankejohtaja Jussi Lammen mukaan kuntiin jäävät muut palvelut, kuten tekninen-, opetus-, päivähoito-, kulttuurija liikuntatoimi sekä paikalliset maankäyttöasiat, eikä kuntarakenteeseen puututa. – Sotepalvelujen päätösvalta pysyy selkeästi julkishallinnolla eli maakuntiin perustettavilla sotekeskuksilla. Yrityksiltä voidaan hankkia maakunnan omaa tuotantoa täydentäviä ostopalveluja. Järjestöillä-

kin on merkittävä rooli etenkin ennaltaehkäisevissä hyvinvointi- ja sotepalveluissa. Maakuntiin tulee kansanvaltaisempi hallinto, koska muun muassa sote- ja pelastuspalveluista päättävät maakuntavaltuustot valitaan suorilla kansanvaaleilla, nykytavoitteella vuoden 2022 alkupuolella. Soteuudistuksen lainsäädännön on määrä valmistua kesällä 2021. AINAKIN ALUSSA valtio vastaa sotepal-

velujen rahoituksesta siirtämällä niitä vastaavan verotusosuuden kunnilta itselleen. Muutoksen on tarkoitus olla kunnille kutakuinkin kustannusneutraali eli niille eikä siten kuntalaisillekaan tulisi lisämenoja. Myöskään sotepalvelun toimintayksiköiden ja henkilöstön määrään sekä palveluihin ei periaatteessa ole tarkoitus tulla supistuksia uudistushankkeen vuoksi. – Lisää rahaa sotepalveluihin ei valtiolta ole tulossa muttei myöskään tavoitella edellisen uudistushankkeen miljardiluokan säästöjä. Parempaan kustannustehokkuuteen ja palvelujen turvaamiseen pyritään järkeistämällä rajallisten voimavarojen www.digimag.fi

11

Terveys & Hyvinvointi 2020

käyttöä esimerkiksi digitalisaatiolla, mobiili- ja liikkuvilla palveluilla sekä muilla hyvillä käytännöillä, kertoo Lampi. Hänen mukaansa sote-uudistuksella tähdätään palvelujen parempaan hallintaan, kustannustehokkuuteen sekä yhdenvertaisuuteen maakuntien kesken ja niiden sisällä. Uudistuksen lähtökohtana on väestön ikääntymisen vuoksi kasvava palvelutarve lähivuosikymmeninä. Pohjois-Savossa haaste on erityisen kova muuta maata suuremman sairastavuuden vuoksi. LAMPI MUISTUTTAA, että uudistusta on

alettu tehdä palvelujen kehittäminen eikä hallinto edellä. Pohjois-Savossa on kaksi maakuntaliiton hallinnoimaa kehittämishanketta: SOTE-rakenneuudistus ja Tulevaisuuden SOTE-keskus. Ne muodostavat uudistusta koordinoivan POSOTE20-kokonaishankkeen. Ensimmäisen suunnitteluvaiheen on tarkoitus valmistua syyskuussa 2020. Maakunnan väen ja toimijoiden osallistamista pyritään lisäämään valmisteluun.


KUMPPANI

Tee talletus tulevaisuudelle TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA ALIAS STUDIOT/MARKUS ASPEGREN

Uusia lääkkeitä tai hoitomuotoja kehitettäessä biopankkisuostumus on avainasemassa.

N

yt jokainen voi olla merkittävä osa tutkimustyötä. Biopankkiin kootaan näytteitä ja niihin liittyviä tietoja suostumuksen antaneilta henkilöiltä terveys- ja lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä varten. Merkittävää on, että huoltajat voivat antaa suostumuksen alaikäisen puolesta. – Varsinkin Itä-Suomessa näytteet ovat tärkeitä, sillä alueen geenipohja on hyvin yhtenäinen verrattuna muuhun Suomeen, kertoo suunnittelija, Mika Peippo Itä-Suomen Biopankista. Biopankki on kokoelma ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä tietoja. Näytteitä luovutetaan vain korkealaatuisille tutkimushankkeille, joiden tavoitteena on selvittää sairauksien syitä ja edistää väestön terveyttä. – Perusnäyte on verinäyte, joka otetaan muun näytteenoton yhteydessä. Biopankkinäyte otetaan ainoastaan suostumuksen antaneilta henkilöiltä, kertoo Peippo. TUTKIMUSNÄYTTEIDEN KERUU perus-

tuu vapaaehtoisuuteen. Reilun neljän toimintavuoden aikana Itä-Suomen Biopankki on saanut yli 22 000 suostumusta. Val-

taosa suostumuksista on tehty ja näytteet otettu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) käynnin yhteydessä. Täysi-ikäiset voivat tehdä suostumuksen sähköisesti OmaKYS-palvelussa. – Täysi-ikäinen henkilö näkee OmaKYS-palvelusta antamansa biopankkisuostumuksen tai kiellon. Suostumuksen voi peruuttaa tai antaa uudelleen koska tahansa, ilman perusteluja. Suostumuksen voi antaa myös esimerkiksi omaisen puolesta, mikäli hän ei siihen enää pysty, mutta hänet tiedetään tiede- ja tutkimusmyönteiseksi, muistuttaa Peippo. Toisen puolesta lomakkeen voi pyytää Itä-Suomen Biopankista. Huoltajat voivat antaa biopankkisuostumuksen alaikäisen lapsen puolesta. Alaikäisten antamien näytteiden avulla myös lapsille tyypillisiä sairauksia voidaan tutkia, ja näin edistää eri sairauksista kärsivien lasten terveyttä ja hoitoa. Tavoitteena on luoda laajoja, laadukkaita näytekokoelmia tehostamaan ja laajentamaan terveystieteellisiä tutkimusmahdollisuuksia. – Jokaisella on oikeus kysyä, onko hänen näytettään käytetty biopankkitutkimuksessa, kertoo Peippo. Peippo kertoo biopankkitoiminnan nopeuttavan tutkimustyötä. Ennen tutkijat kewww.digimag.fi

12

Terveys & Hyvinvointi 2020

räsivät esimerkiksi kolme vuotta näytteitä diabetestutkimusta varten. Nyt tutkija voi hakea tutkimustaan varten näytteet biopankista. Tutkimuksen jälkeen uusi tutkimustieto palautuu biopankkiin. Näin jokainen tutkimuskerta tuo näytteelle lisäarvoa, josta on apua jälleen seuraavassa tutkimuksessa. ITÄ-SUOMEN BIOPANKIN omistajia ovat

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun Sote), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) sekä Itä-Suomen yliopisto. Varsinainen toimipiste sijaitsee Kuopiossa KYSillä, mutta keväällä myös Joensuuhun saatiin oma biopankkitutkimushoitaja. Suostumus- ja kieltolomakkeet löytyvät OmaKYS-palvelun lisäksi Itä-Suomen Biopankin verkkosivuilta, tai lomakkeen voi pyytää biopankista. Biopankkitoimintaa valvoo Fimea. ITÄ-SUOMEN BIOPANKKI info@ita-suomenbiopankki.fi Puh. 017 173 311 www.ita-suomenbiopankki.fi


TERVEYS

KUOPIO

KUMPPANI

KYSin sähköinen asiointi helpottuu TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Ajanvaraukset ja sähköiset terveystiedot kulkevat jatkossa helposti mukana kaikkialle.

J

atkossa esimerkiksi negatiivisen koronatestituloksen voi saada Kuopion yliopistollisesta sairaalasta (KYS) tekstiviestillä. Tekstiviestivastauksen voi saada täysi-ikäinen henkilö, joka on antanut suostumuksen sähköiseen asiointiin OmaKYS-palvelussa tai näytteenoton ajanvarauksella puhelimitse. Positiivisesta vastauksesta eli todetusta koronatartunnasta ilmoitetaan soittamalla. KYS ilmoittaa vastaukset kansalaisille niistä koronatesteistä, jotka on otettu KYSin testauspisteessä. – Palveluun kannattaa käydä kirjautumassa sekä antamassa suostumus jo ennakkoon, vaikka vielä tarvetta ei olisikaan, kertoo naisten poliklinikan osastonhoitaja Jenni Naarala. Hän on ollut aktiivisesti mukana palvelun kehitystyössä. Sähköistä järjestelmää on kehitetty nyt parin vuoden ajan, ja ensimmäiset pilotoinnit tehtiin juuri naisten poliklinikalla. – Saimme pilotoinnista hirveästi hyvää palautetta sekä kehitysehdotuksia. Niiden pohjalta palvelun käyttöliittymästä tehtiin entistä selkeämpi. Käyttäjäkokemukset ovat edelleen tärkeitä, jotta palvelu pysyy helppokäyttöisenä ja kansankielisenä, kuvailee Naarala. PILOTOINNIN JÄLKEEN palvelu avattiin tänä ke-

sänä kaikille pohjoissavolaisille. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana palveluun rekisteröityi noin 4 500 kävijää, mikä ilahduttaa kehitystiimiä. Palve-

lua voi käyttää kätevästi niin tietokoneella kuin mobiililaitteillakin. – Palvelua voivat käyttää kaikki täysi-ikäiset pohjoissavolaiset. Toisen henkilön puolesta asioimista kehitetään koko ajan, kertoo kehittämispäällikkö Pasi Kuosmanen. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilö rekisteröityy palvelun käyttäjäksi sekä tarkistaa omat yhteystietonsa. Palvelussa voi muokata itse puhelinnumeroa ja sähköpostiosoitetta, mutta muut henkilötiedot tulevat suoraan Väestörekisterikeskuksen kautta. Palvelun kautta kansalainen näkee tulevat sekä enintään puoli vuotta vanhat ajanvaraustiedot KYSille. Samalla kirjautumisella pääsee käyttämään myös Omakanta-, Omavointi- ja Terveyskylä-palveluita. Palvelu toimii tällä hetkellä suomeksi, mutta myöhemmin se laajentuu myös ruotsin ja englannin kieleen. – Tulevaisuudessa sähköisen portaalin kautta voi varata myös joitakin vastaanottoaikoja sekä viestiä hoitavan yksikön kanssa. Ensimmäinen askel on, että palvelun kautta varatun ajan voisi peruuttaa, visioi Kuosmanen. OMAKYS-PALVELU Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Puh. 017 173 311 www.omakys.fi www.psshp.fi/potilaat-ja-vierailijat/sahkoinen-asiointi www.digimag.fi

13

Terveys & Hyvinvointi 2020

OmaKYS pähkinänkuoressa PALVELUSSA VOI • tarkastella KYSin tulevia ja lähimenneisyydessä olleita ajanvaraustietoja • täyttää hoitoon liittyviä kyselyjä, kuten ennakkotietolomakkeen • antaa biopankkisuostumuksen sekä • siirtyä Omavointi-, Omakanta- ja Terveyskyläpalveluihin. OmaKYSiin kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta. Kirjautumiseen tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai varmennekortti.


KUMPPANI

Osteoporoosi altistaa murtumille TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Osteoporoosi on hiljainen sairaus, joka alkaa usein selkäkivuista.

Osteoporoosi todetaan luuntiheyden mittauksella, kertoo Markku Hyvönen.

O

steoporoosin tavallisin oire on murtuma. Sairaus voi edetä pitkällekin ilman näkyviä oireita tai kipuja. Vasta kaatuminen tai yhtäkkinen voimanponnistus, kuten painavien kauppakassien nostaminen autoon, voivat murtaa selkänikaman, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Markku Hyvönen Puijonlaakson lääkärikeskuksesta. Hyvösellä on lähes 25 vuoden kokemus osteoporoosin tutkimuksesta ja hoidosta. YLEENSÄ POTILAAT ovat iäkkäitä ihmisiä.

Sairauden kolme hälytysmerkkiä ovat ryhdin kumartuminen eteen, luiden murtuminen arkisissa tilanteissa sekä äkillinen selkäkipu. Ryhdin kumartuminen aiheuttaa myös rintakehän pienentymistä, mikä johtaa hengittämisen vaikeutumiseen. – Osteoporoosi todetaan luuntiheyden mittauksella. Riskitekijöiden perusteella lääkäri osaa ohjata potilaan mittaukseen, kertoo Hyvönen. LUUSTON TIHEYS olisi hyvä mitata keski-

iän sivuuttamisen jälkeen, sillä se alkaa

alentua 40 ikävuoden jälkeen prosentin vuodessa. Alenemisnopeuden saa selville uusintamittauksella parin–kolmen vuoden kuluttua. Jos tiheyden aleneminen kiihtyy 2–3 prosenttiin vuodessa, on aika aloittaa lääkitys. – Lääkkeillä voidaan onneksi hidastaa sairauden kehittymistä tai jopa parantaa luun tiheyttä, kertoo Hyvönen. Tavallisesti tiheys mitataan lonkista ja lannerangasta. Mikäli selässä on runsaasti kulumamuutoksia tai vatsa-aortta on kalkkeutunut, tulee myös selkäranka kuvata sivusta päin. Sivukuvasta nikamien muutokset tulevat paremmin esille. Hyvösen lääkärikeskukselta löytyvät ajantasaiset välineet tutkimuksen tekemiseen. Iän lisäksi myös jotkin sairaudet, kuten laktoosi-intoleranssi tai keliakia, sekä pitkäaikainen, suun kautta otettu kortisonilääke tai rinta- tai eturauhassyövän jatkohoitoon käytetyt lääkkeet altistavat luukadolle. – Riittävä liikunta on avain sairauden ehkäisemiseen. On tärkeää, että varsikin luiden kasvuaikana liikutaan runsaasti, sillä luun määrä jää ilman liikuntaa vähäisemmäksi, muistuttaa Hyvönen. Kaatumisia

www.digimag.fi

14

Terveys & Hyvinvointi 2020

voi ehkäistä myös harjoittamalla tasapainoa, käyttämällä liukkailla nastakenkiä sekä huolehtimalla näöstään, jolloin kompastelu vähenee. Puijonlaakson lääkärikeskukselta löytyvät lääkärin lisäksi myös hammaslääkärin ja gynekologin palvelut. Lisäksi hoituvat kotikäynnit, laboratoriokokeet, rokotukset ja muut lääkärihoidot. PUIJONLAAKSON LÄÄKÄRIKESKUS Kiekkotie 2, Puijonlaakso, KUOPIO Ajanvaraus 017 282 8244 www.puijonlaaksonlaakarikeskus.fi

Ehkäise osteoporoosia LIIKU tarpeeksi, harrasta varsinkin luustoa

kuormittavaa liikuntaa. LOPETA tupakointi. VÄLTÄ äkillistä laihtumista. VARMISTA kalsiumin ja D-vitamiinin saanti.


TERVEYS

KUOPIO

KUMPPANI

Apteekkari Jaana Hannula (toinen vasemmalta), proviisori Henna Rusanen (edessä) sekä muu henkilökunta auttavat ammattitaidolla ja ystävällisellä palvelulla. (Osa henkilökunnasta puuttuu kuvasta.)

Pentti Pasanen on yksi Suomen ensimmäisistä kirurgeista, jotka alkoivat hyödyntää suonikohjujen hoidossa ultraääniohjattuja moderneja menetelmiä.

Pysy terveenä

Kohti kevyempiä jalkoja

syksylläkin

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Suonikohjujen hoitamisen jälkeen jalat tuntuvat kuin uusilta. SUONIKOHJUJEN MODERNI HOITAMINEN on lähes kivuton toimenpi-

de, joka parantaa elämänlaatua ja estää veritulppien syntymisen. Kohjut syntyvät, kun alaraajojen laskimoverisuoniin syntyy vajaatoimintaa laskimoverisuonten läppien rappeutuessa. – Vaiva saattaa vaikuttaa kosmeettiselta, mutta pitkittyessään hitaasti virtaava veri lisää keuhkoveritulpan riskiä, muistuttaa sydän- ja verisuonikirurgi Pentti Pasanen. Suonikohjujen oireita ovat raskaalta tuntuvat ja päivän mittaan turpoavat jalat. Myös suonenveto eli lihaskramppi voi iskeä. Hoitamattomaan jalkaan voi kehittyä säärihaava. Rumat kohjut ovat monelle myös psyykkinen rasite. Myös pienet verkko- ja hiussuonet voivat olla kiusallinen esteettinen haitta. Niitä on mahdollista myös hoitaa ja häivyttää hellemmällä lääkeaineella, pienten neulakanyylien pistojen kautta. Suonensisäiset hoidot (vaahtoruiskutushoito sekä katetrihoito laserilla tai lämpökatetrilla) ovat lähes täysin syrjäyttäneet kivuliaan leikkaushoidon. – Valtaosalle potilaista vaahtoruiskutushoito on parhain. Ultraääniohjauksessa suonet kanyloidaan muu-

Sinkki ja C-vitamiini auttavat flunssaista.

taman neulanpiston avulla. Jalka nostetaan ja suonisto vaahdotetaan kohoasennossa. Lopuksi laitetaan tukisukka, kuvailee Pasanen. Pasasen mukaan vaahtomainen lääke ”liimaa” vialliset suonet kiinni, minkä jälkeen elimistö surkastuttaa ja kuivattaa ne kokonaan pois. Laskimopaluu jalasta ohjautuu terveille suonille, oireet lievittyvät ja esteettinen tilanne korjautuu. Hoidon jälkeen normaali kävely on sallittua, mutta raskasta liikuntaa tulee välttää kaksi viikkoa. Vaahtoruiskutushoito yhden jalan osalta maksaa 500–1 500 euroa ja katetrihoito kolmanneksen enemmän. Osa sairaskuluvakuutuksista kattaa myös suonikohjusairauden hoitoja. 15

VUODEN

JOKAINEN ON FLUNSSASSA

joskus. Omasta vastustuskyvystään voi pitää huolta liikkumalla sekä syömällä ja nukkumalla hyvin. Jos olo on jo flunssainen, niin sinkistä ja C-vitamiinista voi olla apua. – Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että sekä C-vitamiini että sinkkiasetaatti lyhentävät flunssan kestoa. Molempia kannattaa ottaa pikaisesti ensimmäisten oireiden ilmentyessä, vinkkaa apteekkari Jaana Hannula Satama apteekista. Kaikista tuotteista on apteekissa useita vaihtoehtoja. Juttelemalla farmaseutin kanssa löytyvät jokaiseen tarpeeseen ja jokaiselle ihmiselle sopivat tuotteet. Esimerkiksi sinkkiä on saatavilla sekä suihkeena että imeskelytablettina – ja monessa eri maussa. – Erityisen tärkeää on, että flunssaoireisena pysyttelee kotona sekä välttää turhia kontak-

KOKEMUKSELLA

Pasanen kertoo, että valtaosa asiakkaista on 10 vuoden päästäkin edelleen suonivaivoista vapaita ja oireettomia. Uudet hoitomenetelmät ovat hieno edistysaskel ihmisten iloksi ja avuksi. Korkea ikäkään ei rajoita hoitoon pääsyä. – Työssä ilahduttaa se, miten pienellä saa loppujen lopuksi autettua ihmisiä, hymyilee Pasanen.

SATAMA APTEEKKI Maaherrankatu 23, KUOPIO Puh. 017 261 2035 www.satama-apteekki.fi

KIRURGIPALVELU ENDOCOR KY / INOVA Pentti Pasanen, sydän- ja verisuonikirurgi, vatsakirurgi, LKT, dosentti Ajurinkatu 16, KUOPIO Puh. 044 263 1700 www.digimag.fi

15

Terveys & Hyvinvointi 2020

teja. Ja malttaa levätä ja juoda riittävästi, muistuttaa Hannula. HANNULA VINKKAA, ETTÄ he

toimittavat kaupunkialueella lääkkeet ja vitamiinit myös kotiovelle. Tilaus tehdään puhelimitse, jolloin farmaseutti tunnistaa asiakkaan ja tarkastaa tuotteet. Jos resepti on ajan tasalla ja tuotetta on varastossa, sen saa kotiin saman päivän aikana. Tilaustuotteet toimitetaan pääsääntöisesti seuraavana päivänä. – Palvelu on ollut todella hyvä riskiryhmäläisille ja muille, jotka eivät muutoin pääse asioimaan apteekissa, kertoo Hannula. Toimitusmaksu on viisi euroa kaupunkialueella ja 10 euroa yli viiden kilometrin matkoilla. Puhelimitse ei voi tilata vahvoja unilääkkeitä tai muita lain ulosrajaamia tuotteita.


Sovelluksella tartuntaketjujen jäljille TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ, EETU OLLIKAINEN KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Turvallisen Koronavilkku-sovelluksen avulla jäljitetään koronaviruksen aiheuttamia tartuntaketjuja.

T

erveyden ja hyvinvoinninlaitos THL julkaisi elokuun viimeisenä päivänä Koronavilkku-mobiilisovelluksen. Sovelluksen avulla ihmiset voivat itse osallistua koronaviruksen leviämisen estämiseen sekä suojella omaa ja läheistensä terveyttä. Sovelluksen käyttäminen on helppoa, sillä lataamisen jälkeen se vain kerää taustalla tietoa. KEHITTÄMISTYÖSSÄ ON huomioitu vah-

va yksityisyyden suoja, sillä sovellukseen ei tarvitse rekisteröityä, eikä se tiedä missään vaiheessa, kuka tai missä käyttäjä on. Sen käyttämiseksi tulee vain pitää Bluetooth päällä. Sovelluksen toimintaperiaate on, että puhelimet lähettävät keskenään anonyymejä tunnistekoodeja. Näin puhelimeen kertyy tietoa, jos käyttäjä on esimerkiksi ollut yli 15 minuuttia toisten seurassa. Numerosarjat vaihtuvat ja tuhoutuvat kolmen viikon kuluttua, kun mahdollinen tartunta-aika on ohitse. Positiivisesta koronatestituloksesta voi sovelluksen kautta varoittaa anonyymisti muita käyttäjiä. Tämä toimii siten, että

käyttäjä syöttää sovellukseen terveydenhuollosta saamansa tarkistuskoodin. Sama toimii toisin päin: käyttäjä saa varoituksen, mikäli hän on kohdannut sairastuneen henkilön. Tarkistuskoodin avulla varmistetaan, että varoituksia saa vain todennetuista tartunnoista. THL odotti, että maksutonta Koronavilkku-sovellusta ladataan syyskuun aikana miljoona kertaa. Tavoite kuitenkin täyttyi jo ensimmäisen vuorokauden aikana. Vaikka jo pienestäkin latausmäärästä on hyötyä, paras hyöty saadaan, kun mahdollisimman moni lataa sovelluksen. Tartuntaketjut pysäytetään yhteistyöllä, johon toivotaan mahdollisimman monen suomalaisen osallistuvan lataamalla sovelluksen. SOVELLUKSEN VOI ladata omaan älylait-

teeseen Google Playsta tai App Storesta. Sovelluksen ylläpitäjä on THL. Kehitystyössä on ollut mukana myös sosiaali- ja terveysministeriö, Kela ja SoteDigi Oy. Teknisestä toteutuksesta vastaa Solita Oy. Sovelluksen tietoturvan on auditoinut Kyberturvallisuuskeskus.

Lähteet: THL, Solita

www.digimag.fi

16

Terveys & Hyvinvointi 2020

Sovellus tunnistaa altistumistilanteita SOVELLUS TUNNISTAA:

• MILLOIN kaksi laitetta ovat olleet lähellä toisiaan. • ONKO läheisyys kestänyt 15 minuuttia tai pidempään. • OVATKO laitteet olleet lähempänä kuin 2 metrin päässä toisistaan. SOVELLUKSEN AVULLA VOIDAAN:

• TAVOITTAA koronavirukselle mahdollisesti altistunut sovelluksen käyttäjä. • TUKEA käyttäjää toimimaan voimassa olevien toimintaohjeiden mukaisesti ja hakeutumaan terveydenhuollon palveluiden ja tarvittaessa testauksen piiriin. KORONAVILKKU-SOVELLUS TOIMII VAIKKA suljet sen, kunhan bluetooth-

yhteys on päällä. SOVELLUKSEN VOI LADATA

Applen ja Googlen sovelluskaupoista.


TERVEYS

KUOPIO

KUMPPANI

Kipupotilaiden ääni kuuluviin TEKSTI PÄIVIÖ VERTANEN KUVA KALEVALAINEN KANSAPARANNUS -SÄÄTIÖ

Uutuuskirja tarjoaa kokemusperäistä tietoa siitä, miltä tuntuu taistella kroonisen kivun kanssa.

P

ahimmillaan kroonisilla kipupotilailla on takanaan yli 20 vuoden hoitokierre, kuvataan uutuuskirjassa Taistelua kipujen kanssa. Kesäkuussa julkaistu kirja kokoaa yksiin kansiin yli 150 tukija liikuntaelinongelmista kärsineen kipupotilaan kertomukset. Henkilökohtaiset tarinat tarjoavat runsaasti vertaistukea muille kipujen kanssa taisteleville. Tarinoista myös selviää, miten kipupotilaat ovat löytäneet apua arjessa selviämiseen. Jokainen on viime kädessä oman kehonsa paras asiantuntija, joten yksilöllisiä näkemyksiä tulee kunnioittaa. Potilaiden kertomukset herättävät ajatuksia siitä, millaisen arvon heidän hyvän hoitovasteen kokemuksensa saavat ja kuinka heidän näkemyksiään kunnioitetaan. Kipupotilaiden moninaiset kertomukset, joissa on pahimmillaan takana lähes 20 vuoden hoitokierre, avaavat kehonlukutaidon merkityksen tuki- ja liikuntaelinongelmien hyvissä, apua tuovissa hoidoissa. Yhdeksi hyväksi havaituksi hoidoksi on paljastunut muinainen kalevalainen jäsenkorjaus, joka on nykyään EU-nimisuojattu kansanlääkintäkeino. Elvytettyä perinnettä

voi nykyään opiskella kolmevuotisessa koulutuksessa, ja hoitokeinolla on tieteellisesti osoitettu teho. Sen avulla voidaan muun muassa korjata asentovirheitä sekä parantaa tuki- ja liikuntaelinten kiputiloja. HOIDOSSA TULEE osata lukea kehoa eritel-

lysti ja kokonaisuutena: tulee nähdä ja osata kehon muodon ja rakenteiden anatominen tarkastelu, nähdä mahdolliset erot oikean ja vasemman puolen välillä sekä nähdä ja ymmärtää mahdollisesti aiheutuneet fysiologiset muutokset. Hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi tarvitaan lisäksi manuaalisia taitoja, joiden avulla kehon muutoksia ja puolieroja palautetaan mahdollisimman hyvään rakenteelliseen ja toiminnalliseen tasapainoon. Kirjassa osoitetaan perusteellisesti, että kalevalaisen jäsenkorjaushoidon hoidollinen osaaminen tulee kansalaisten, ja erityisesti kipupotilaiden, tahdon mukaisesti integroida osaksi terveydenhoitoa tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoidossa. Kirjan tarinat vahvistavat seuran näkemystä siitä, että lääkärit hyötyisivät kehonlukutaidon opetuksesta. Silloin he voisivat ohjata potilaitaan manuaaliseen, mobilisoiwww.digimag.fi

17

Terveys & Hyvinvointi 2020

vaan hoitoon ja sitten fysioterapiaan, jolloin hyvän hoitovasteen tuki- ja liikuntaelinhoidot ovat toteutettavissa kustannustehokkaasti. Tieteellisten tutkimusten näytöt tukevat esitettyä toimintamallia. Kipupotilaiden kokemusten perusteella hyvin toimiva keho on myös tie hyvinvoivaan mieleen. Kehon toimiessa päästään eroon turhista masennusdiagnooseista. Myös hoitava taho voi paremmin nähdessään potilaan elämänlaadun paranevan. Yhtälössä kaikki hyötyvät: potilas paranee, lääkärit ja hoitajat saavat tuloksia aikaan ja yhteiskunta sekä vakuutusyhtiöt säästävät merkittävästi. Laskennallisesti kivuttomuus voi tuottaa jopa kolmen miljardin euron vuosittaiset säästöt. KIRJAN ON kustantanut Kalevalainen kan-

sanparannus- säätiö ja toimittanut säätiön puheenjohtaja Päiviö Vertanen. Hänellä on yli 30 vuoden monipuolinen suomalaisen kansanparannusperinteen tuntemus. KALEVALAINEN KANSANPARANNUS -SÄÄTIÖ Puheenjohtaja Päiviö Vertanen Puh. 0400 589 6549 Lisätiedot ja tilaukset: www.kalevalainen.fi


Nyt on aika! Suun terveydestä huolehtiminen on tärkeää kokonaisterveydelle kaikkina aikoina. Säännöllinen hampaiden tutkimus auttaa löytämään myös piilevät ongelmat, joten se kannattaa vaikka suu on oireeton. Me Kuopion Hymyhampaassa huolehdimme hymystäsi kaikissa tilanteissa, niin kiireettömissä hammastarkastuksissa kuin äkillisen oireen yllättäessä. Varaa aika hammashoitoon helposti verkossa tai soita!

VARAA AIKA VERKOSSA TAI SOITA

kuopionhymyhammas.fi Puh. 017 261 7022 Tulliportinkatu 26 B 43, Kuopio

PLUSTERVEYS KUOPION HYMYHAMMAS

LINSSIT

-30 % TARJOUS VOIMASSA 30.9. ASTI, OSTAESSASI NORMAALIHINTAISET SILMÄLASIT

! A T T U S Y YS U

KOROTONTA JA KULUTONTA MAKSUAIKAA

OPTIKON JA SILMÄLÄÄKÄRIN PALVELUT Kauppakeskus Minna, Haapaniemenkatu 18 • puh. (017) 2622 777 • www.optisyke.fi www.digimag.fi

18

Terveys & Hyvinvointi 2020


MONIPUOLISIA HIERONTAPALVELUITA Opiskelijoiden ja koulutettujen hierojien edulliset palvelut, alkaen 15€!

Liity jäseneksi

Varaa aikasi puh. 0400 355 895 tai netissä www.suomenhierojakoulut.fi

█ 017 261 1834, savo@sydan.fi █ https://savonsydan.fi/jasenedut-savo

Sydän Terveysmittaukset Sinulle █ Mittaukset ajanvarauksella tiistaisin ja torstaisin sekä Sydänviikolla 29.9.–1.10. █ Varaukset numerosta 017 261 1834.

Olemme auki myös viikonloppuisin! ma-pe klo 8-20 la-su klo 11-17

Yleisöluennot verkossa █ █ █ █ █

Sydänpotilaan ensihoito 22.9. Eteisvärinätietoisuus ja tunnistaminen 30.9. Liikunnan merkitys sydän- ja hengitysterveydelle 27.10. Tietoa keuhkoahtautuma sairaudesta 17.11. Lisätietoja verkkosivuilta https://savonsydan.fi/videoluennot

Sydänkuntoutujalle █ Vajaatoiminnan vaikutukset arjessa (verkossa) 19.9. █ Läppäleikkauksen vaikutukset arjessa (verkossa) 19.9. █ Valtimopotilaalla parempi arki – alaraajojen verenkiertohäiriöt (verkossa) 24.10. █ Uusille työikäisille sydänpotilaille verkkokurssit 2.9.–7.10. ja 26.10.–30.11. █ Mielialapainotteinen kurssi 2.–6.11. Kunnonpaikka, Vuorela █ Uusien sydänpotilaiden kurssi 30.11.–4.12. Kunnonpaikka, Vuorela █ Ilmoittautuminen ja lisätiedot numerosta 017 261 1834 tai savo@sydan.fi

Haluatko lopettaa tupakoinnin? █ Katso http://www.28paivaailman.fi/

Vuorikatu 20, 70100 Kuopio

Kaunis syksy IHON LASERHOIDOT:

• Tehokas ihokarvojen poisto • Couperosa l. ihon pinnallisten verisuonien hoito • Pigmenttihäiriöt • Arpien häivytys • Ihon kiinteytys RESTYLANE-INJEKTIOHOIDOT Varaa aikasi maksuttomaan konsultaatioon puh: 040 527 6465. Ajanvaraus palvelee arkisin klo 10-18, lauantaisin klo 12-16.

Ajanvaraus: O4O 527 6465 | Puijonkatu 22 B, KUOPIO @KauneusjaLaserklinikkaAida

@KauneusjaLaserklinikkaAida

www.digimag.fi

19

Terveys & Hyvinvointi 2020


HYVINVOINTI-

TRENDIT

2020 TEKSTI DIGIMAG/EMILIA JORMAKKA KUVA SHUTTERSTOCK

Tutustu kymmeneen kokeilemisen arvoiseen hyvinvointitrendiin!

www.digimag.fi

20

Terveys & Hyvinvointi 2020


HYVINVOINTI

ja 1 Liikkumaan virkistymään luontoon

6

Terveellistä ja nopeaa ruokaa, myös netistä

2

Tiedostava kuluttaminen ruokaostoksilla

7

Rentoa laitevapaata liikkumista

3

Maukasta ja terveellistä fermentoimalla

8

Kauneutta yksinkertaisesti ja yksilöllisesti

9

Työhyvinvointi rekrytointivalttina

Luonnon helmaan hakeudutaan nyt virkistämään sekä kehoa että mieltä. Luonnossa oleskelu tukee hyvinvointia monella tapaa, ja positiiviset vaikutukset alkavat nopeasti. Jo parikymmentä minuuttia metsässä alentaa verenpainetta. Myös lihasjännitys vähenee ja verenpaine laskee. Mitä pidempään luonnossa viihtyy ja mitä rauhallisempi ympäristö on, sen suurempia myönteiset vaikutukset ovat. Terveysvaikutuksia voi lähteä hakemaan niin lähimetsästä kuin kaupunkipuistostakin.

Valmisruokien maine epäterveellisinä aterioiden korvikkeina halutaan selättää uusien terveellisempien puolivalmisteiden avulla. Ruoassa olevan suolan ja kovien rasvojen määrää pidetään tarkemmin silmällä niin ostoksilla kuin kotikeittiöissäkin. Hivenaineiden, kuten Suomen luonnossa vähäisen jodin, saatavuuteen halutaan myös kiinnittää enemmän huomiota. Ostosten tekeminen netissä arkipäiväistyy, ja kasvavaan nettikauppavalikoimaan mahtuu myös vain hävikkiruokaan keskittyviä palveluja.

Kasvispainotteisten ruokavalioiden suosio jatkaa kasvuaan ja kasvipohjaisten ruoka- ja juomavaihtoehtojen kulutus lisääntyy sekä arkipäiväistyy. Esimerkiksi kaurajuomasta on tullut tavallinen näky yhä useammassa ruokapöydässä, eikä sitä enää mielletä erikoistuotteeksi. Lähellä tuotetun kotimaisen ruoan matka ruokapöytään on lyhyt, ja samalla tuetaan paikallisia yrittäjiä. Esimerkiksi kotimainen kala on yksi kysyntäänsä kasvattavista tuotteista.

Liikunnassa painotetaan nyt itsen ja oman olon kuuntelua. Niin sanotussa paljasliikunta-trendissä suoritusta ja kehon toimintaa mittaavat laitteet jätetäänkin kokonaan kotiin. Treenaamisesta halutaan vaivatonta myös paikan valinnan suhteen – kuntoa lähdetään kohottamaan lähiseudun lenkkireiteille, luontopoluille ja ulkoportaisiin. Myös kotona tehtävät muutamien minuuttien pikatreenit ja rauhallinen jooga kasvattavat suosiotaan.

Fermentointi eli hapatus oli tavallinen tapa säilöä ruokaa ennen teollista ruoanvalmistusta. Nyt fermentointi on tullut takaisin – ja syystä. Hapatetun ruoan sisältämät hyvät bakteerit monipuolistavat suoliston bakteerikantaa ja estävät taudinaiheuttajien kasvua suolistossa. Suolistobakteerien yksipuolisuus ja vähäinen määrä on yhdistetty muun muassa ylipainoon ja useiden sairauksien, kuten rasvamaksan, astman ja joidenkin syöpien kehittymiseen. Hapatettuja tuotteita ovat esimerkiksi hapankaali, korealainen kimchi, viili ja jogurtti. Hapatus onnistuu mainiosti myös kotikeittiössä!

4

Ylimääräisten hoitotuotteiden viidakkoa aletaan nyt karsia kotikaapeista. Trendinä on keskittyä muutamiin toimiviin perustuotteisiin, joissa on kiinnitetty huomiota raaka-aineiden luonnollisuuteen ja kasviperäisiin ainesosiin. Yleistyviä ainesosia ovat esimerkiksi erilaiset kasviöljyt sekä epäpuhtauksia iholta ja hiuksista poistava aktiivihiili.

Aikaansa seuraavissa yrityksissä yleistyy työsuhde-etujen entistä monipuolisempi räätälöinti. Työntekijöiden tukeminen lisääntyy esimerkiksi tarjoamalla eri elämäntilanteisiin sopivia tukipalveluita, kuten lastenhoitoapua. Joustavammat työajat mahdollistavat vapaa-ajan ja työn mielekkäämmän yhteensovittamisen.

Erityisruokavalioiden nousu

Vegaanisuus ja erilaiset kasvisruokavaliot kasvattavat edelleen suosiotaan. Tarkasti rajattujen erityisruokavalioiden lisäksi myös vapaammin omaan tarpeeseen suunnitellut ruokavaliot yleistyvät. Ruokavalioonsa voi lisätä kasvisten määrää tai valita ostoskoriinsa useammin punaisen lihan sijaan kanaa tai kalaa.

5

10

On lupa hellittää

Kiireen ja stressin trendikkyys alkaa olla ohi. Ympäristömme informaatiotulva kuormittaa aivojamme, joten päivästä on hyvä pyhittää ainakin yksi rauhallinen hetki. Rentoutushetkinä voi syventyä Soundscape-äänimaisemiin, jotka on suunniteltu parantamaan keskittymistä ja virkistämään mieltä. Äänimaisemat kuljettavat kuulijan esimerkiksi luonnon helmaan tai rauhallisen puheensorinan täyttämään kahvilaan. Erilaisia äänimaisemia löytää esimerkiksi ladattavien sovellusten kautta ja Youtubesta.

Laadukkaat alkoholittomat tulevat

Terveellisten elämäntapojen tavoittelu heijastuu myös alkoholinkäyttöön. Humalahakuinen juominen on vähentynyt nuorten keskuudessa useana peräkkäisenä vuonna, ja myös yhä useampi aikuinen on alkanut päivittää suhdettaan alkoholiin. Alkoholittomien juomien valikoima on kasvanut kysynnän mukana, ja laatutietoisenkin on jo mahdollista valita mieleisensä juoma useiden vaihtoehtojen joukosta.

Lähteet: Aivoliitto, Ruokavirasto, Mielenterveystalo, ttl.fi

www.digimag.fi

21

Terveys & Hyvinvointi 2020

KUOPIO


Trendinä IHONHOITO www.digimag.fi

22

Terveys & Hyvinvointi 2020


HYVINVOINTI

TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVAT SHUTTERSTOCK

Tällä hetkellä panostetaan ihon hoitoon. Tuotteissa suositaan luonnollista, ekologista ja yksilöllistä kosmetiikkaa.

H

ehkuvaan ja hyvinvoivaan ihoon halutaan nyt panostaa. Ihon- ja kauneudenhoidon trendit perustuvat parhaillaan muun muassa luonnonkosmetiikkaan, uusiin raaka-aineisiin, teknologiaan ja yksilöllisyyteen. Jokaiselle ihotyypille pyritään löytämään omat tuotteet ja rutiinit, joiden avulla saadaan parhaita tuloksia. ARKISESSA IHONHOIDOSSA halutaan päästä hel-

polla ja saada rutiinit suoritetuksi vaivattomasti. Ratkaisuna valmistajat tarjoavat uudenlaisia monitoimituotteita ja entistä tehokkaampia ainesosia. Esimerkiksi kosteusvoiteeseen voi olla yhdistetty hoitava seerumi tai kasvonaamioon ihoa kuorivia ainesosia. Uudenlaisena raaka-aineena pinnalle kansainvälisesti on noussut tehokas CBD-öljy, josta on ennustettu seuraavaa kauneusmaailman hittituotetta. Ihonhoidossa antioksidanttisen öljyn uskotaan rauhoittavan muun muassa aknea. SLOW BEAUTY -IDEOLOGIA yhdistää ekologisen,

eettisen ja kestävillä menetelmillä valmistetut kosmetiikkatuotteet. Trendikkään Slow Beautyn on tarkoitus hidastaa ja tasapainottaa elämäntahtia sekä omia rutiineja. Ihonhoidossa tarkoituksena on vähentää tarpeettoman kosmetiikan määrää, mutta panostaa tehokkaampiin ainesosiin ja tuotteisiin. Tällöin myös omaan hoitorutiiniin perehdytään, panostetaan ja halutaan käyttää aikaa. Rauhallisessa ihonhoitohetkessä häiriötekijät pyritään sulkemaan ulkopuolelle, jolloin keskitytään vain olennaiseen. Trendissä suositaan tuotteita, jotka ovat ominaisuuksiltaan mahdollisimman monitehoisia ja helposti kierrätettäviä. NOUSEVANA TRENDINÄ nähdään myös eläviä pro-

biootteja sisältävät tuotteet. Probiootit ovat hyviä bakteereja, jotka tasaavat ihon luontaisia ominaisuuksia, kuten vastustuskykyä. Lisäksi ne rauhoittavat ärtynyttä ihoa ja estävät tulehduksia. Probiooteista hyötyy eniten herkkä, kuiva ja punoittava ihotyyppi. Kosmetiikassa probiootteja voi olla elävinä tai uutteena. Elävässä muodossa olevat bakteerit toimivat tehokkaammin kuin uutteena olevat. OMALLE IHOLLE toimivien rutiinien ja tuotteiden

löytäminen voi olla hankalaa, jolloin kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen. Ammattilaisen on helpompi tunnistaa ihon tarpeet ja löytää sille toimivat rutiinit. Tuotteisiin kannattaa panostaa ja niiden käyttöön kannattaa perehtyä, jolloin tulokset ovat parhaimpia mahdollisia.

Oman ihotyypin tunnistaminen NORMAALI IHO Normaali iho on ihanteellinen tyyppi, jossa kaikki toimii tasapainoisesti ja ongelmia ei ole. Muiden ihotyyppien hoidossa pyritään juuri tähän ihannetilaan, jossa iho on kimmoisa, pehmeä ja ihohuokoset ovat pienet ja miltei näkymättömät. Normaalissa ihossa ei ole rasvaisia eikä kuivia kohtia. Se pysyy puhtaana lähes vaivattomasti, ollen kuulas ja heleä. SEKAIHO Sekaiho voi olla sekoitus rasvoittuvaa, kuivaa ja normaalia ihoa. Ihossa voi olla sekä rasvaisia, normaaleja että kuivia alueita. Kasvojen T-alue kiiltää herkästi päivän mittaan, ja siinä voi esiintyä epäpuhtauksia. Sekaihossa kiilto ja öljyyntyminen keskittyvät kasvojen keskialueelle, ja se voi olla muualta jopa kuivan oloinen. Se on erittäin yleinen ihotyyppi Suomessa ja Pohjoismaissa. KUIVA IHO Kuivan ihon rakenne on ohut ja karhea, jolloin se myös voi tuntua kireältä. Kasvojen huokoset ovat tiivistyneet lähes olemattomiksi, ja silloin niissä ei myöskään näy epäpuhtauksia. Tällainen iho huutaa kosteutusta. Tähän ihotyyppiin ilmestyvät rypyt ja juonteet näkyviin helpoiten. RASVOITTUVA IHO Rasvainen iho on kiiltävä ja epäpuhdas. Ihohuokoset ovat laajentuneet ja talineritys on runsasta. Iho kuultaa epätasaisesti ja näyttää usein kalpealta ja kellertävältä. Rakenteeltaan se on paksu. Ihotyyppi luo helposti mustapäitä ja näppyjä otsan, nenän ja poskipäiden muodostamalle T-alueelle.

www.digimag.fi

23

Terveys & Hyvinvointi 2020

KUOPIO


KUMPPANI

Ekokosmetologit Marleena Väistölä ja Satu Kämäräinen loivat yhdessä ihonhoidon verkkovalmennuksen.

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT LUMOAMO

TEKSTI DIGIMAG/SIRPA KORHONEN KUVAT KOTIPARI OY

Luonnollista

Vihtomalla

Askeleet hyvinvoivaan ihoon voi oppia myös verkkovalmennuksen avulla.

Saunavihta on perinteinen suomalainen tuote, ja nyt se on saanut jokaiseen saunaan sopivan ja kestävän version.

hyvää oloa

hehkua iholle KÄYNTI KASVOHOIDOSSA VOI olla

ihmiselle kuukauden, puolen vuoden tai vaikkapa vuoden isoin elämys, johon tullaan rentoutumaan ja nauttimaan. Puijonkadulla sijaitsevassa ekohoitola Marlenassa vallitsee lempeä ja seesteinen ilmapiiri, jossa pääsee hetkeksi irrottautumaan arjesta. – Luonnonkosmetiikan maailmaan on helppo hypätä asiantuntijoiden opastuksella. Jotta asiakkaan hemmotteluhoito pysyy rentouttavana, kehitimme verkkovalmennuksen. Näin kiinnostuneet pääsevät omaan tahtiinsa tutustumaan ihonhoitorutiineihin, kertoo ekohoitolan yrittäjä ja koulutettu ekokosmetologi Marleena Väistölä. Ihonhoidon ensiaskeleet -verkkovalmennus on kattava perustietopaketti, joka ohjaa kolmen vaihteen avulla kohti hyvinvoivaa ja tasapainoista ihoa. Valmennuksessa käydään läpi, kuinka ihoa pitää puhdistaa, kosteuttaa ja hoitaa.

– Kotihoito on hyvinvoivan ihon salaisuus. Helpoilla, mutta tärkeillä, arkirutiineilla saa tuettua ihon tasapainoisuutta. Hehkuva iho on myös osoitus itsestä huolehtimisesta, vinkkaa Väistölä.

SAUNOMISELLA ON TUTKITUSTI

terveysvaikutuksia, samoin myös vihtomisella. Saunavihdan käyttö löylyjen lomassa on ikivanha perinne, ja se rentouttaa jännittyneitä lihaksia sekä vilkastuttaa pintaverenkiertoa. – Vihtomisella on runsaasti terveysvaikutuksia, ja se auttaa muun muassa levottomiin jalkoihin, vie pois särkyjä ja rentoutumisen vuoksi myös auttaa saamaan paremmin unta, kuvailee Kotipari Oy:n yrittäjä Eveliina Vauhkonen.

SEKÄ EKOHOITOLAN ETTÄ val-

mennuksen tuotteet painottuvat suomalaiseen luonnonkosmetiikkaan. Niitä saa hankittua näppärästi hoitolan omasta verkkokaupasta tai piipahtamalla shoppailutunnilla paikan päällä. Hoitolaan saa varattua myös itselleen konsultaatioajan, jolloin saa ammattilaiselta yksilöllistä neuvontaa. – Jotta jokaiselle asiakkaalle saadaan varmistettua rauhallinen hemmotteluhetki, shoppailutunteja on vain kolmena päivänä viikossa. Silloin ovi on lukossa, puhelimet äänettömällä ja ekokosmetologi paikan päällä vain sinua varten, hymyilee Väistölä.

KUITENKAAN PERINTEISEN KOIVUNOKSISTA tehdyn saunavastan

käyttö ei ole hyväksyttyä yleisissä saunoissa sen roskaamisen ja voimakkaan tuoksun vuoksi. Vihtomisen uusi ulottuvuus on löytänyt tiensä myös yleisiin saunoihin Relax-saunavihdan muodossa. Saunavihta on täysin tuoksuton, jo-

EKOHOITOLA MARLENA Puijonkatu 15, KUOPIO Puh. 044 333 8917 www.marlena.fi www.marlenashop.fi

ten sitä voi käyttää missä saunassa vain. Tai vaihtoehtoisesti saunan ulkopuolellakin, jos haluaa vihtoa ilman löylyn lämpöä. – Onhan tämä kiva, kun pääsee ropsuttelemaan ihan luvan kanssa. Vihta on roskaamaton, joten se käy myös kaikkiin yleisiin saunoihin, kylpylöihin ja vaikka vanhuksille palvelutaloihinkin. Relax-saunavihta sopii myös koivuallergikolle, Vauhkonen korostaa. RELAX-SAUNAVIHDAT VALMISTETAAN KOTIMAISESTA ja täy-

sin kierrätettävästä ekologisesta materiaalista ja niistä on saatavilla useampia värivaihtoehtoja. Kotipari Oy on suonenjokelainen perheyritys, joka valmistaa saunavihdat käsityönä Suonenjolla.

KOTIPARI OY Marjaseläntie 5, SUONENJOKI Puh. 040 507 8470, info@kotipari.fi www.saunavihta.fi www.digimag.fi

24

Terveys & Hyvinvointi 2020


HYVINVOINTI

KUOPIO

Ystävyys lisää hyvinvointia TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA UNSPLASH

Hyvä ystävä pitää lääkärin loitolla, lievittää stressiä sekä nostaa mielialaa.

M

Vinkit parempaan ystävyyteen

oni varmasti on huomannut ystävyyden vaikutuksen mielen hyvinvoinnille. Sen sijaan ystävyyden merkitys fyysiselle hyvinvoinnille saattaa tulla yllätyksenä. Erilaisen tutkimusten mukaan ystävyyssuhteet edistävät fyysistä terveyttä muun muassa ehkäisemällä ylipainoa, korkeaa verenpainetta sekä tulehduksia. Tutkimuksissa huomattiin, että moninaiset ystävyyssuhteet vaikuttavat eri tavoin. Nuorilla sosiaalisuus ja monet ystävyyssuhteet ehkäisevät varsinkin keskivartalolihavuutta. Vanhemmilla ihmisillä puolestaan ystävät voivat tuoda apua korkeaan verenpaineeseen sekä ehkäistä diabetesta.

1

Ole kiinnostunut toisen elämästä. Kysy kuulumisia ja varaa aikaa syvällisemmälle kuulumisten vaihtamiselle.

2

Ole läsnä eli varaa toiselle aikaa, ole saatavilla ja kuuntele kuulumiset tosissaan. Älä kuitenkaan tingi realiteeteista tai omista tarpeistasi.

3

Osoita toisen olevan tärkeä. Huomioi ystävää esimerkiksi viettämällä aikaa hänen kanssaan ja jaksa innostua asioista yhdessä.

4

Muista vastavuoroisuus. Välillä sinä tarvitset ystävää enemmän, välillä ystävä sinua. Pitkällä tähtäyksellä tarpeiden ja huomion tulee mennä tasan.

PEILAAMME YSTÄVIEN kautta itseämme, maailmaa ja ko-

kemuksiamme. Siten ystävien merkitys korostuu varsinkin elämän kriisi- ja taitekohdissa. Yksinäisyys voi olla vaarallista ihmisen henkiselle hyvinvoinnille, kun negatiivista asioista ei pääse purnaamaan eikä maailmaa peilaamaan keskustelujen kautta. Yksinäisyys voi lisätä stressiä, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta sekä joitakin sairauksia. Ystävät kannattaa siis pitää lähellä, ja suhteista kannattaa pitää huolta. Uusia ystäviä voi löytää muun muassa harrastusten parista. Esimerkiksi kansalaisopiston kursseille hakeudutaan yhteisten kiinnostusten kohteiden mukaan, joten tuntien lomassa on luontevia aiheita keskustelun aloituksille.

5

Pidä yhteyttä elämäntilanteen mukaan. Vanhojen ystävien kanssa jatketaan siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin, vaikka tapaamisen välissä olisi pitkiäkin aikoja. Välillä tauot yhdenpidossa ovat pidempiä ja välillä pidetään yhteyttä tiuhemmin.

6

Pohdi millaisia ystävyyssuhteita kaipaat ja opi käsittelemään negatiivisia tunteita. Rakentava keskustelu on yleensä pitkän ystävyyden salaisuus. Lähde: Mieli.fi

www.digimag.fi

25

Terveys & Hyvinvointi 2020


Opi laiskottelemaan TEKSTI DIGIMAG/JOONA PAAKKANEN KUVA UNSPLASH

Sisu on osa suomalaista kansanluonnetta. Pahimmillaan se ilmenee jatkuvana ylisuorittamisena, mikä voi myöhemmin johtaa uupumiseen. Säännöllinen laiskottelu tarjoaa väylän rennompaan arkeen.

www.digimag.fi

26

Terveys & Hyvinvointi 2020


HYVINVOINTI

P

itkän työpäivän jälkeen haluaisit rojahtaa sohvalle makaamaan, mutta mielessäsi on lista toinen toistaan kiireellisempiä askareita. Pitää imuroida, pestä pyykit, kuskata lapset harrastuksiin. Väsynyt kroppa käy ylikierroksilla, eikä rentoutumiselle tunnu löytyvän tilaisuuksia. Arki on jatkuvaa selviytymistaistelua väsymystä vastaan. Kuulostaako tutulta? Uurastamiselle löytyy historiallinen perusta. Joutenolosta kirjan kirjoittanut psykologi Satu Kaski kertoo, että suomalaisten menneisyys köyhänä agraariyhteiskunta on ajanut ihmiset pinnistelemään voimavarojensa äärirajoilla. Laiskottelu on koettu sisun vastakohtana, eikä menestystä ole voitu saavuttaa ilman jatkuvaa ponnistelua. – Ahkeruus on ollut pärjäämisen elinehto. Mikäli mökki haluttiin lämpimäksi, piti polttopuita tehdä säistä riippumatta. Toimeen tuleminen edellytti koko yhteisön työpanosta, Kaski mainitsee. NYKYIHMISELLE TILANNE on toinen. Ke-

hitys on mahdollistanut vapaa-ajan kasvun,

mutta silti monet kamppailevat ajankäytönhallinnan kanssa. Teoksessaan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? Kaski pohtii kollegansa Vesa Nevalaisen kanssa sitä, miksi laiskottelun oppiminen on meille suomalaisille vieläkin niin vaikeaa. – Moni tunnistaa lepäämisen tarpeen, mutta arki on siitä huolimatta paahtamista velvoitteesta toiseen. Kannattaakin kysyä itseltään, onko se oikeasti niin kauheaa, jos tietyt toimet siirtyvät huomiselle, Kaski opastaa. JOS PYSÄHTYMINEN tuntuu vaikealta,

asiaan voi suhtautua rationaalisesti: ilman riittävää palautumista ihmisen tuottavuus kärsii. Aivot ja hermostot tarvitsevat lepoa liikunnan jälkeen. Jatkuvat ärsykkeet saavat hermoston ylivirittyneeksi, mikä heijastuu negatiivisesti niin työ- kuin perhe-elämäänkin. Muisti alkaa pätkiä, keskittyminen herpaantuu ja mieliala laskee. Ylivirittynyt keho on valmiustilassa, eikä levoton mieli osaa keskittyä olennaiseen. – Jo muutaman minuutin lepohetki

KUOPIO

vaikkapa joogaten ja rauhallista musiikkia kuunnellen voi tuoda tarvittavan hyödyn. Kun saavut töistä kotiin, laita puhelimen ajastin päälle ja mene viideksi minuutiksi sohvalle makaamaan, Kaski neuvoo. LAISKOTTELUA VOI myös oppia. Kasken

mukaan kannattaa kokeilla niin sanottua jäljittele mestaria -metodia, jossa mallia otetaan joutilaisuuden taidon hallitsevalta tuttavalta. Sopivien laiskottelurutiinien etsiminen on muutenkin hauskempaa yhdessä. Kun koko perhe lekottelee samalla sohvalla, läheisyys kasvaa ja hyvinvointi lisääntyy. Yksilölliset erot pitää kuitenkin huomioida, toinen saattaa tarvita enemmän lepoa kuin toinen. Tilaa tulee löytyä myös erirytmisille vapaa-ajanviettotavoille. – Laiskottelun oppimisessa tärkeintä on löytää oikea tasapaino työn ja levon välille. Ihminen tarvitsee sekä aivoja aktivoivaa mielekästä puuhaa että palauttavaa lepoa. Ajankäytönhallinnan sijaan voidaankin puhua mielenhallinnasta, pyrkimyksestä olla hallitsematta liikaa, Kaski kiteyttää.

Digipaasto rauhoittaa mielen ÄLYLAITTEET OVAT HELPOTTANEET ihmisten elä-

mää. Tuhannet eri sovellukset tarjoavat apuaan arjen ongelmiin, mutta silti yhä useammat tuntevat ahdistusta kasvavan digiähkyn puristuksessa. Digipaasto, eli digital detox, on ratkaisu kyseiseen vaivaan. Nimensä mukaisesti digipaasto tarkoittaa itse määriteltyä ajanjaksoa, jolloin pidättäydytään digitaalisen teknologian käyttämisestä. Asiantuntijoiden mukaan jo käytön vähentäminen vaikuttaa positiivisesti muun muassa luovuuteen ja henkiseen hyvinvointiin. Kun aivot saavat taukoa jatkuvalta tietotulvalta, mieli rauhoittuu ja ajatukset

www.digimag.fi

27

Terveys & Hyvinvointi 2020

kulkevat kirkkaammin. Palautumista voi nopeuttaa esimerkiksi lenkin tai luontoretken avustuksella. Mikäli paasto ei onnistu kotikonstein, on olemassa hiljaisuuteen tarkoitettuja retriittejä, jossa ylimääräiset ärsykkeet kutistetaan minimiin. Tarkoituksena on keskittyä omaan itseensä mahdollisimman seesteisessä ympäristössä. Kun puhelin ei alati piippaa viestejä ja kalenterimerkintöjä, hetkessä olemisen tunne kasvaa. Olo rentoutuu ja hengitys muuttuu syvemmäksi. Ihannetapauksessa kasvanut hyvinvointi heijastuu myös työtehoon sekä tuottavuuteen.


OMAN KYLÄN KAUPPA LAPSETTOMUUSKLINIKKA - RASKAUSTOIVE TODEKSI

UUDEN AJAN K-MARKETIT PALVELEVAT:

RYPYSUO

JULKULA

ma–pe 7.30–21 la 9–21, su 10–20

ma–pe 7–21 la 9–21, su 10–20

Rypysuontie 68, KUOPIO Puh. 050 521 2050 f KMRypysuo

Julkulanniementie 5, KUOPIO Puh. 040 177 5000 f KMJulkula

Hedelmöityshoidot pareille ja sinkkunaisille Hoidot luovutetuilla sukusoluilla

TERVETULOA!

Siemennesteen tutkimukset Hormonitutkimukset Jonottamatta ja ilman lähetettä hoitoon Naistentautien erikoislääkäreiden vastaanotot

KO HALUAISIT A LUOVUTTA JA TAI MUNASOLU SIITTIÖITÄ?

Nämä RP-Karmin vankalla ammattitaidolla rakentuvat rivitalokodit valmistuvat kesä/syksy 2021 Hitulanlahden upeisiin maisemiin. Vartin ajomatkan päähän Kuopion torilta. Rakentamisen tässä vaiheessa vielä loistava mahdollisuus itse suunnitella ja vaikuttaa sisustusratkaisuihin ja -materiaaleihin.

Ota yhteyttä

Huoneistoesimerkkejä 3h+k+s

60m²

Vh.185 500€

Mh.70 888€

3h+k+s

71m²

Vh.213 500€

Mh.77 867€

4h+k+s

81m²

Vh.233 500€

Mh.78 774€

4h+k+s

89m²

Vh.242 500€

Mh.72 493€

5h+k+s

100m²

Vh.263 500€

Mh.72 481€

Katso virtuaaliesittely

Sisältäen autokatospaikan, ilmalämpöpumpun, lämpimän ja kylmän varastotilan.

MYYNTI: Saara Huuskonen, 040 586 0090, RP-KARMI OY, Valssarintie 2, 70900 Toivala

www.digimag.fi

28

Terveys & Hyvinvointi 2020

!


TUNNELMAA TORIN PÄÄLLÄ JA TORIN ALLA

KAIKEN KESKIPISTEESSÄ

TORIPARKKI 24/7

Persoonallisia ostoksia ja ihania nautiskeluhetkiä - paikallisesta designista makuihin maailmalta. Tervetuloa palveleviin erikoisliikkeisiimme!

Pysäköi Mualiman navan alle, aivan kaupungin sydämeen! Helpoin tapa liikkua ja asioida säällä kuin säällä.

www.kauppakeskusapaja.com

www.kuopionpysakointi.fi

TERVETULOA OSTOKSILLE Maidottomien tuotteiden suosio on kasvussa. Maitotuotteet voi korvata ruoanvalmistuksessa soijasta, kaurasta, riisistä ja vaikkapa pähkinöistä tai manteleista valmistetuilla tuotteilla. Kannattaa kokeilla uusia makuja. Rakensimme Sinua varten Savon kattavimman maidottomien tuotteiden maailman – nyt löydät paikkakunnan parhaan valikoiman yhdellä silmäyksellä! Kauppakeskus KCM Päivärannassa on kaupungin paras ruokakauppa ja toistakymmentä palvelevaa erikoisliikettä saman katon alla. Yhdellä käynnillä saat hankittua kaiken tarpeellisen, joten aikaa jää elämästä nauttimiseen.

SAVON UPEIN VALIKOIMA

Kokeile ja ihastu

KAUPPAKESKUS KCM PÄIVÄRANTA

Päivärannantie 18, 70420 Kuopio www.digimag.fi

29

Palvelemme ma–su klo 7–22 Terveys & Hyvinvointi 2020

KUOPIO PÄIVÄRANTA

@KcitymarketKuopioPaivaranta


Miinuskiloja-instagram-tiliä pitävä Ninja Tarvainen motivoi itseään tekemällä kollaaseja vanhoista kuvista. Nyt työn alla on Martina Aitolehden 21 päivän haaste.

Elämäntapamuutos vaatii pieniä tekoja & paljon toistoja TEKSTI DIGIMAG/MAIJU KORHONEN KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Elämäntapamuutos tapahtuu vähän kerrallaan selkeitä tavoitteita seuraten. Jotta se onnistuu, on muistettava olla ennen kaikkea armollinen itselleen. www.digimag.fi

30

Terveys & Hyvinvointi 2020


LIIKUNTA & TREENI

V

uonna 2017 Ninja Tarvainen painoi 123 kiloa ja oli jonossa sappikivileikkaukseen. Hän oli alle 30-vuotias, kahden lapsen töissä käyvä äiti, jonka elimistö oli rikki ja jota väsytti paljon. Leikkauksen jälkeen paino tippui 16 kiloa. Tarvainen arpoi mielessään, mikä vitsaus mahtaisi olla seuraavana vuorossa. Olisiko se diabetes? – Halusin olla kiinteämpi ja jaksavampi. Halusin puuskuttamisen sijaan liikkua lasteni kanssa ilolla, Tarvainen muistelee. TARVAINEN OLI yrittänyt laihduttaa useita

kertoja aiemminkin, mutta projekti oli kaatunut aina ensimmäisen retkahduksen myötä. Hän päätti ostaa kolme viikkoa kestävän nettivalmennuksen tsemppariksi. Valmennuksen ohjeet tuntuivat aluksi epärealistisilta. Toisin kuin laihdutuskuuri sanana antaa ymmärtää, Tarvainen sai vähentämisen sijaan lisätä syömäänsä ravinnon määrää. Jotta kaikki valmennuksen suosittelemat ateriat todella tulivat syödyksi, hän katsoi ruoka-ajat kellosta ja eli sen mukaan. Se kannatti. – Kolmen viikon aikana pahin pöhötys katosi, olo parani ja aineenvaihdunta alkoi toimia. Ohjeena oli muun muassa vaihtaa pasta gluteenittomaan ja jättää maito ruokavaliosta pois. Se oli yllättävän helppoa, Tarvainen muistelee. Toinen järkytys oli se, kun Tarvainen näki kuvan itsestään. Valmennuksen teho perustui todelliseen minäkuvaan, joka selvisi parhaiten selfiestä. Kuva kertoi, että jotain olisi hyvä tehdä. Se kertoi myös myöhemmässä vaiheessa edistymisestä ja motivoi jatkamaan uudella tiellä. Laihduttaminen alkoi tuottaa nopeasti tulosta. Kuukauden aikana tippui kuusi kiloa. Uuden ruokavalion, syömisrutiinien, liikkumisen ja laihtumisen ansiosta Tarvainen huomasi olevansa energisempi kuin aiemmin. – Tutustuin kolmen viikon aikana Facebook-ryhmään, jossa sai jakaa kuvia onnistumisista. Se oli motivoivaa. Valmennuksen loputtua jäin kaipaamaan saamaani vertaistukea, koska huomasin sen olevan minulle tärkeää, Tarvainen sanoo. Hän etsi somesta inspiraatiokuvia, ja päätti lopulta itse perustaa Instagram-tilin, joka toimisi jatkossa hänen päiväkirjanaan. LAIHDUTUSPROJEKTI ALKOI muistuttaa

pian kokonaisvaltaisuudessaan elämäntapamuutosta. Tutustuminen omiin tapoihin paljasti Tarvaisen olevan tunnesyöjä. Myös television ääressä syömisestä oli tullut paha tapa, joka piti saada kitkettyä pois. Tarvainen

keksi korvaavia keinoja käsitellä tunteitaan ja muutti naposteluun käyttämänsä herkut karkeista ja sipsistä dippivihanneksiin. – Suurin muutos ruokavaliossani oli kuitenkin vehnän vaihtaminen sataprosenttiseen kauraan. Aloin myös käyttää hyviä rasvanlähteitä, kuten pähkinöitä ja avokadoa. Öljyn korvasin kylmäpuristetulla neitsytoliiviöljyllä ja leivällä käytän luomu Oivariinia, Tarvainen kertoo. Ajan myötä syömisen merkitys tunteiden säätelyssä on vähentynyt ja Tarvainen korvaa esimerkiksi iltanapostelun kupillisella teetä. Keväällä 2020 Tarvainen kävi InBody-mittauksessa. Siellä hänelle selvisi, että ihannepaino olisi 68–71 kiloa. Siellä kirkastui tavoite 70 kilon tavoitepainosta. – Laihdutusurakkani oli alussa hirveän iso, 53 kiloa. Auttoi, kun palastelin sen 500 gramman osatavoitteisiin. Siten sain enemmän onnistumisen tunteita. Nyt tavoitteeseen on matkaa enää seitsemän kiloa, Tarvainen iloitsee. Elämäntapamuutos on tuonut Tarvaiselle uusia rutiineja ja paljon toistoja. Pikkuhiljaa niistä on muodostunut oma arki. Liikunnan määrä on lisääntynyt vähän ehkä huomaamattakin, sillä nyt siihen on aito halu. – Ostin talvella uudet sukset, vaikka olen aina inhonnut koululiikuntaa. Fiilis on energinen, ja voin tosi hyvin. Se näkyy niin fyysisenä kuin henkisenäkin jaksamisena. Myös unentarve on pienempi, Tarvainen toteaa. – Ihmettelen, miten olen ollut niin laiska ihminen. Kotioveltani näkyy kaupan ovi ja silti menin sinne aina autolla, Tarvainen jatkaa. Elämäntapamuutos sekä muutti Tarvaisen ulkokuorta että vaikutti hänen sisimpäänsä. Tunteet mylläävät edelleen, mutta niiden käsittelytapa on erilainen. Liikunta ja armollisuus itseä kohtaan auttavat paljon. Terveellisen ruoan laitosta tuli rasitteen sijaan mukava harrastus. Oivallus siitä, että onnistunut elämäntapamuutos ja laihduttaminen ovat pohjimmiltaan pieniä tekoja ja paljon toistoja, vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta on palkitsevaa. Nyt Tarvaisen tavoitteena ovat Tahkon portaat. Ennen niiden nousemiseen kului aikaa 45 minuuttia, nykyään menee enää 14 minuuttia. Saavutetut tulokset motivoivat ylittämään itsensä ruuhkavuosien keskelläkin. – Aikaa riittää juuri niille asioille jotka itseä kiinnostavat kaikkein eniten. Minulle tärkeitä asioita ovat hyvän ruoan laittaminen ja liikunta. Jos on aikaa mennä TV:n ääreen, on aikaa liikunnalle, Tarvainen toteaa.

www.digimag.fi

31

Terveys & Hyvinvointi 2020

KUOPIO

Näin onnistut elämäntapamuutoksessa • MIETI mitä muutokselta haluat. • LUO itsellesi uudet rutiinit ja sovita ne arkeen. • PIDÄ ruokapäiväkirjaa, niin huomaat sudenkuopat. • ETSI oma lajisi, joka pitää motivaatiota yllä. • OLE itsellesi armollinen ja anna muutokselle aikaa. • ANNA tilaa välillä omille ajatuksille ja pistä some kiinni. • LEPÄÄ riittävästi ja rauhoita illat. Vinkit antoi liikuntaneuvoja, personal trainer ja fysioterapeutti Mira Ollikainen.

Instagram

Ninjan matka a kohti tavoitepaino a voi seurata Insta gramissa tunnuksella @miinuskiloja


Liikettä

askel kerrallaan TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA UNSPLASH

Aikuisten liikuntasuositusta on päivitetty ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

U

KK-instituutin 10 vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka muuttui keväällä liikuntapyramidiksi. Suositusten ydin on ennallaan: rasittavaa liikuntaa tulisi harjoittaa viikoittain 75 minuuttia tai reipasta liikuntaa 2,5 tuntia per viikko. Lihaskuntoa ja liikehallintaa suositellaan tehtävän kaksi kertaa viikossa. UUTTA PÄIVITETYISSÄ suosituksissa

on, että jokainen liikuttu minuutti lasketaan. Aiemmin suositeltiin, että liikuntaa harjoitettaisiin vähintään 10 minuutin pätkissä. Suositus myös huomioi ensimmäistä kertaa levon ja ravinnon vaikutuksen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Instituutin lihaskunnon ja liikehallin-

nan toimintakykyä tuetaan rasittamalla suuria lihasryhmiä sekä haastamalla tasapainoa. Aloittaa voi esimerkiksi porraskävelystä, raskaista pihatöistä tai kuntosalista, ryhmäliikunnasta tai erilaisista pallopeleistä. Reippaaksi sykettä nostavaksi liikunnaksi sopivat esimerkiksi uinti, sauvakävely, jumppa, tanssi tai retkeily. Liikunnan tehoa lisäämällä samat terveyshyödyt tulevat nopeammin. Vaihda kävely juoksuun, pyöräile, hiihdä tai pelaa pallopelejä. Liikunnan taso on reipasta, jos hengästymisestä huolimatta pystyy puhumaan. Rasittavassa liikunnassa puhuminen on hankalaa. KOKONAISVALTAISEEN HYVINVOINTIIN vaikuttavat myös kevyt liikuskelu,

mahdollista sekä riittävä palauttava uni. Kevyttä liikuskelua on kaikki arkiaktiivisuus, kuten kauppareissut ja muut tavalliset puuhat. Istumisen tauottaminen aktivoi lihaksia, vähentää kehon kuormitusta sekä lisää tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia. Palauttavan unen aikana puolestaan palautuu päivän rasituksista. Virkeänä herääminen on merkki siitä, että unta on tullut tarpeeksi. Tärkeintä on löytää oma tapa liikkua ja olla liikkeellä joka päivä. Oma tapa voi olla syksyisin marja- tai sienimetsällä käyminen, talvella lumityöt ja kesällä kuljeskelu ulkosalla. Monipuolinen puuhaaminen ja harrastaminen pitävät kehon kunnossa, vaivat loitolla ja mielen virkeänä. Lähde: UKK-instituutti

paikallaan olon tauottaminen aina kuin

Vinkit arkiliikunnan lisäämiseen JÄTÄ AUTO KAUEMMAS

ovesta tai jää muutama pysäkki aikaisemmin pois linja-auton kyydistä. Myös työmatkat taittuvat näppärästi kävellen.

VALITSE PORTAAT ENNEMMIN kuin hissi. Voit myös

HYÖDYNNÄ HYÖTYKÄVELY. KULJE mieluummin

hölkätä portaita tai astua suurempia porrasvälejä kerralla, mikä lisää haastetta ja nostaa sykettä.

aina kävellen, jos etäisyys sen vain sallii. Voit myös valita tietoisesti pidemmän reitin kuin jota yleensä kulkisit.

www.digimag.fi

32

ARKISEN KÄVELYN VOI

LIIKU METSÄSSÄ. VAIN jo 20

myös muuttaa tehotreeniksi nappaamalla lenkille mukaan sauvat. Sauvakävely kehittää erityisesti keskivartaloa sekä käsivarren ja yläselän lihaksistoa.

minuutin kävelyretki metsäpoluilla kehittää tasapainoa ja todistetusti alentaa verenpainetta. Pehmeämpi polku ei myöskään rasita jalkojasi samalla tavalla kuin asfaltti.

Terveys & Hyvinvointi 2020


LIIKUNTA & TREENI

KUOPIO

Palautuminen auttaa jaksamaan TEKSTI DIGIMAG TOIMITUS KUVA PIXABAY

Liikunnasta tulee elämäntapa, kun se solahtaa osaksi tavallista arkea. Palauttava liikunta antaa keholle tukea palautua treenin jälkeen normaalitilaan.

L

iikunnasta palautuminen on tärkeää, jotta keho pääsee kehittymään. Liikuntaan jää koukkuun helposti, sillä liikunta vapauttaa keskushermoston tuottamia endorfiineja, jotka aiheuttavat suurta hyvänolon tunnetta sekä lievittävät kipuja. Liikunta on myös oiva masennuksen ehkäisykeino ja stressin lievittäjä. USEIN TREENIKÄRPÄSEN purressa lenkille

ja salille on päästävä joka päivä, jolloin palautuminen jää vähemmälle. Pahimmillaan liiallinen liikunta, liian vähäinen palautuminen ja muu stressi johtavat ylikuntoon, mikä tarkoittaa, että elimistö on rasittunut niin paljon, ettei se enää palaa normaalitilaan rasituksen päätyttyä. Kun keho ei enää saa levättyä ja paikat ovat koko ajan jumissa, salille lähteminen alkaa tuntua pakkopullalta. Viikkotasolla harjoittelua tulee rytmittää kevyemmillä ja raskaammilla viikoilla. Päivätasolla puolestaan samaa lihasryhmää

ei tule kuormittaa peräkkäisinä päivinä. Suunnitelulla sekä tarvittavalla lepomäärällä ehkäistään vammoja, ylirasitustilaa sekä varmistetaan, ettei liikuntainto tyssää heti alkuunsa. KUORMITTAVAN LIIKUNNAN ohella tu-

lee muistaa varata tarpeeksi aikaa palauttavalle ja huoltavalle liikunnalle. Matalatehoinen liikunta myös kehittää peruskuntoa pidemmällä tähtäyksellä. Alle tunnin kestävien kovien treenien palautumisaika on jopa 3–5 vuorokautta. Siksi todella intensiivisiä harjoitteita kannattaa tehdä vain pari kertaa viikossa. Myös lepopäivinä kannattaa pysyä liikkeellä, mutta rennolla otteella. Palauttavan liikunnan sopiva kesto on 30–90 minuuttia, ja se voi olla esimerkiksi reipas kävelylenkki, jonka päälle putkirullaillaan lihakset kevyesti auki.

ti tai liikkuvuusharjoitteet. Palautumiseen sopivat myös kehonhuollolliset joogat, pilates tai venyttelyjumpat. Liikunta vähentää stressiä ja tehostaa verenkiertoa ja sitä kautta auttaa esimerkiksi maitohapon poistumista. Palauttavassa liikunnassa tulee muistaa, että sykkeet pidetään matalalla. Tasapainoisella treenaamisella varmistetaan liikuntakipinän säilyminen. Itselleen tulee olla armollinen, ja treenaamisen pitää olla hauskaa. Joskus intohimoisimmankin kuntoilijan motivaatio voi olla hukassa ja treenaaminen voi alkaa kyllästyttää. Silloin kannattaa keksiä uusia tavoitteita ja välietappeja, joihin tähdätä. Päivänä, jona vakavamielinen treenaaminen ei innosta, voi vaikka pinkoa kotitalon portaat ylös hissin käyttämisen sijaan, tehdä rivakka siivous tai lähteä lasten kanssa temmeltämään. Oleellista on osata yhdistää liikunta osaksi omaa arkea ja miettiä mitä hyvää se tuo tavalliseen päivään.

PALAUTTAVINA HARJOITTEINA toimivat

Lähteet: terveurheilija.fi, trainer4you.fi, Terveyskirjasto

hyvin kävely, kevyt hölkkä, pyöräily, uin-

Vinkit palautumiseen LÄMMITTELE. Tee huolelliset, vähintään kymmenen mi-

JOS elämässä on paljon muuta stres-

NUKU tarpeeksi. Yleensä se tarkoittaa aikuisella

nuuttia kestävät alku- ja loppuverryttelyt.

siä, kevennä treeniharjoittelua.

noin kahdeksan tuntia yössä.

TEE kovien harjoitusten jälkeen kevyitä harjoitteita. Esi-

JALOITTELE istumatyöstä parinkymmenen minuutin välein.

SYÖ kunnolla ja juo tarpeeksi vettä ja täydennä

merkiksi lyhyet 30–45 minuutin kävelyt ovat sopivia.

www.digimag.fi

33

Terveys & Hyvinvointi 2020

energiavarastot kahden tunnin sisään treenistä.


KUMPPANI

Liike on yhteinen juttu TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI

Tutkimusten mukaan liikkumista ja aktiivisuutta lisää se, kun näkee muiden liikkuvan. Kuopiossa tämä on mahdollista, sillä lenkkipolulle, kevyen liikenteen väylälle tai puistoon pääsee kotiovelta.

www.digimag.fi

34

Terveys & Hyvinvointi 2020


LIIKUNTA & TREENI

K

uopion kaupungin kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Kati Vähäsarja kertoo arkiaktiivisuuden ja liikkumisen mahdollisuuksien luomisen alkavan jo kaupunkisuunnittelusta. Aktiivinen elämä muodostuu siitä, miten ympäristö ruokkii liikkumista. Siksi Kuopiossakin on panostettu laajasti aktiiviseen ja liikunnalliseen elämäntapaan. – Kaikki alkaa siitä, kun omasta kodista lähdetään ulos. Miten helposti pyörällä pääsee lähtemään tai miten lähellä luonto ja lähiliikuntapaikat ovat kotia. Luonto on niin arkiliikunnan kuin mielialankin kannalta keskeinen tekijä, kuvailee Vähäsarja. Kaupungissa on huikeat mahdollisuudet omaehtoiseen liikkumiseen ja ulkoiluun. Hyvin hoidetuilla luontokohteilla, tulipaikoilla ja rantareiteillä kelpaa ulkoilla yksin ja yhdessä. Vaihteleva maasto mahdollistaa myös eri-ikäisten ja -tasoisten liikkumisen. Valkeisenlammen ympäri pääsee niin lastenrattailla kuin rollaattorin kanssakin, Puijon poluilla ja portaissa voi vetää tehokkaan ulkotreenin ja pyöräillä voi erittäin laajaa ja kaunista kevyenliikenteen verkostoa tai metsäreittejä, kuten Puijon maastopyöräreittiä, pitkin. – Ympäri kaupunkia on myös monipuolisia lähiliikuntapuistoja ja liikuntapaikkoja. Esimerkiksi Väinölänniemellä, Hapelähteen puistossa sekä Lippumäellä kohtaavat sujuvasti eri-ikäiset liikkujat, kertoo Vähäsarja. Liikuntapaikkojen tuorein investointi on elokuun alussa avattu upouusi uimahalli. Kuntolaaksossa sijaitseva halli on Suomen toisiksi suurin uimahalli. Uuden uimahallin kävijämäärän odotetaan kasvavan aiemmasta 200 000 vuosittaisesta käyttäjästä 350 000 käyttäjään. Puitteet kasvulle ovat olemassa, sillä suunnitteluun on panostettu ja mallia haettu aina ulkomaita myöten. Uudessa uimahallissa on muun muassa 10-ratainen 50 metrin pääallas, monitoimiallas, kylmäallas, poreallas, opetus- ja nuorisoallas sekä tenava-allas. Uimahyppääjien iloksi hallista löytyy myös hyppyallas, jossa on kaikki kilpailuissa tarvittavat hyppytasot. – Tärkeää on, että kyseessä ei ole vain uimahalli, vaan laajasti aktiiviseen elämäntapaan kannustava tila. Siellä on muun muassa kuntosali sekä vapaan harjoittelun tila, kuvailee Vähäsarja. Uimahallilla on myös liikunnan ammattilaisia auttamassa alkuun pääsemisessä. Liikuntaneuvontapalveluita voi hyödyntää niin kuntosaliharrastuksen aloittami-

sessa kuin liikuntahaasteiden purkamisessakin. Haasteita voivat olla niin motivaation puute kuin epätietoisuus siitä, mistä uusi harrastus kannattaa aloittaa. – Yksi suosittu tapa on osallistua kuntosalin starttikurssille. Kurssilta saa ohjausta ja eväitä omatoimiseen harjoitteluun, vinkkaa Vähäsarja. Starttikurssit pyörivät ympäri vuoden, ja niiden ajankohdat näkyvät uimahallin viikkokalenterista. Hallilla järjestetään myös vesijumppaa, kuntosalineuvontaa sekä Kuopion kansalaisopiston vetämiä pilates- ja vesitreenikursseja. Virtuaaliohjauksessa voi myös vesijumpata oman aikataulun mukaan. – Meillä on myös poikkeuksellisen hieno ja laaja vertaisohjaajaverkosto. Koulutamme vapaaehtoisia vetämään omia liikuntaryhmiään. Vertaisohjaajilla saattaa olla esimerkiksi aiempaa harrastus- tai ohjaajataustaa, jota he haluavat mielellään hyödyntää myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. 130 vertaisohjaajaa vetää ikääntyneiden liikuntaryhmiä eri puolilla Kuopiota, kertoo Vähäsarja. Vertaisohjaajatoimintaa voisi hyvin laajentaa myös muihin ikäryhmiin, esimerkiksi lapsiperheisiin. Kaupunki haluaa liikunnanohjaajien ja vertaisohjaajien avulla tukea sitä, että liikunnallinen arki olisi mahdollista mahdollisimman monelle. MADALTAVAT myös eläkeläisten sekä lasten ja nuorten edulliset hyvinvointikortit. Eläkeläiset pääsevät käymään kuntosalilla ja uimassa kaupungin liikuntahalleissa hintaan 65,70 € /vuosi ja 37,40 € /puoli vuotta. Lasten ja nuorten hyvinvointikortti puolestaan maksaa 70 euroa vuodelta tai 40 euroa puolelta vuodelta. Kortilla kaikki alle 20-vuotiaat kuopiolaiset saavat käyttää yksittäiskävijöinäkaupungin liikuntahalleja rajattomasti sekä käydä kaupungin museoissa ja Kino Kuvakukossa elokuvissa ilmaiseksi. Kortilla saa alennusta myös muiden kulttuuritoimijoiden palveluista sekä Kuopion kansalaisopiston lasten ja nuorten kursseista. – Aktiivinen elämä on monen tekijän summa. Mietimme näitä laajasti yhdessä, jotta kaikilla on mahdollisuus voida hyvin, summaa Vähäsarja. KYNNYSTÄ

KUOPION KAUPUNKI Tulliportinkatu 31, KUOPIO Puh. 017 182 111 www.kuopio.fi www.liikkuvakuopio.fi

www.digimag.fi

35

Terveys & Hyvinvointi 2020

KUOPIO

Hyvinvointia yhdessä tekemisestä HYVINVOINTI ON LAAJA kokonaisuus, jon-

ka kehittämiseen Kuopion kansalaisopisto on vahvasti sitoutunut. Kansalaisopiston tarjonnassa on erilaisia kursseja terveysja kuntoliikunnasta, kielistä, musiikista ja kulttuurista. Eri aineryhmiä myös yhdistellään sujuvasti. Syksyn uutuutena tarjonnasta löytyy esimerkiksi Hiljentyen kohti kaamosta -lyhytkurssi, jossa yhdistyvät yin-jooga sekä luova kirjoittaminen. – Olemme panostaneet varsinkin terveysliikuntaan, mikä antaa työkaluja esimerkiksi aivoterveyteen, muistiin ja mielen hyvinvointiin. Esimerkiksi senioreille on tarjolla mielenkiintoinen Aivotreeniä älylaitteilla -kurssi, jossa pääsee aktivoimaan aivoja ratkomalla digipulmapelejä, kertoo rehtori Kirsti Turunen. Perusliikunnan puolella tarjotaan monipuolinen kattaus matalan kynnyksen liikuntakursseja yli 100 toimipaikassa. Näin liikuntakurssit tavoittavat laajasti myös Kuopion maaseutualueen harrastajat. Esimerkiksi jooga monissa muodoissaan on harrastajien ikisuosikki. OPISTO SATSAA MYÖS monipuolisiin

asiantuntijaluentoihin. Yleisöluennoilla käsitellään monipuolisesti terveyttä, hyvinvointia, kulttuuria ja mielen hyvinvointia. Senioriaamupäivien-luentosarjassa kuullaan asiantutijaluento ja keskustellaan aiheesta. – Tämä luentosarja on syntynyt halustamme tukea osaltamme hyvää ikääntymistä ja kantaa kortemme kekoon WHO:n terveen ikääntymisen vuosikymmenelle. Hyvinvointiluennot ovat kaikki maksuttomia, ja suurinta osaa voi seurata kotoa käsin etänä tai myöhemmin nauhoitteena, Turunen kertoo. Kansalaisopiston tarjonnassa monenikäiset ihmiset törmäävät toisiinsa ja tutustuminen muihin tapahtuu vaivihkaa kurssin aikana. Turusen mukaan ilahduttavinta onkin, kun esimerkiksi japanin kielen kurssilta saattaa löytyä niin yläkouluikäisiä, lukiolaisia kuin eläkeläisiäkin. Kursseille tullaan aiheen takia, joten uusiin ihmisiin tutustuu mukavasti oppimisen lomassa. Seniorikursseilla voi varmistaa omanikäisten seuran ja rauhallisemman etenemistahdin. – Ihmiselle syntyy hyvinvointia monenlaisilla tavoilla – yksi tärkeimmistä ovat sosiaaliset kontaktit ja yhdessä oppimisen ilo, korostaa Turunen.


Porrastreeni sopii kaikille TEKSTI JA KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Lenkkarit jalkaan ja portaisiin! Tehokas treenimuoto sopii kaikille aloittelijoista kokeneempiin treenaajiin.

P

ortaiden kiipeäminen vahvistaa muun muassa kehon hapenottokykyä, kestävyyttä ja lihasvoimaa. Kiipeäminen ja alastulo vahvistavat etenkin reisiä, pakaroita, pohkeita sekä keskivartalon lihaksistoa. Perusaskellukseen saa lisämaustetta, kun treeniin lisää erilaisia kyykkyjä, juoksua tai askelmille hyppimistä. Porrastreeni kuluttaa paljon energiaa, sillä portaikossa keho joutuu nostamaan itseään painovoimaa vastaan, mikä tekee treenistä tehokkaampaa ja kuntoa kehittävämpää kuin esimerkiksi juoksemisesta tai käve-

lystä. Erityisen tärkeää treenin jälkeen on muistaa venytellä pohkeet, reidet sekä pakarat.

Vinkkejä aloittamiseen 1 Lämmittele hyvin ennen portaisiin lähtemistä, sillä vetreillä lihaksilla loukkaantumisriski pienenee. Hyvä alkulämmittely on esimerkiksi kävely, pyöräily tai muutamat kyykyt. Noin 10 minuutin lämmittely riittää.

PORTAITA ON myös help-

po hyödyntää arjen hyötyliikunnassa. Hyviä tapoja on esimerkiksi aina valita hissin sijasta portaat ja välillä hölkätä kotiportaikko ylös. Tehokkaiden, lyhyiden porrasjuoksujen lisääminen esimerkiksi työpäivän lomaan virkistää ja kehittää nopeasti muun muassa kehon hapenottokykyä. Säännöllisen liikkeen tuloksena huomaa jo pian, että hengästyminen ja puuskuttaminen portaiden käyttämisen jälkeen vähentyy. www.digimag.fi

2

Aseta treenitavoite. Rauhallinen matalasykkeinen porrastreeni kehittää kehon kestovoimaa, kun taas korkeammilla tehoilla tekeminen kehittää räjähdysvoimaa sekä maksimaalista hapenottokykyä.

3

Keskity hengittämiseen. Kiipeäminen hengästyttää kovakuntoisenkin liikkujan. Tun-

36

Terveys & Hyvinvointi 2020

nista oma kuntotaso ja liiku sen mukaan. Liian rankka suorittaminen rasittaa kehoa ja mieltä. Muista myös pitää katse eteenpäin sen sijaan, että tuijottaisit alaspäin jalkoihin.

4

Ota mukaan erilaisia askelluksia. Lisätehoa treeniin saa vaivattomasti esimerkiksi kyykyillä ja hölkkäpätkillä. Hyvää vaihtelua on myös astua joka toisen askelman yli. Kiinnitä kuitenkin huomiota askeleeseen ja tekniikkaan. Varsinkin kyykyissä on hyvä huomioida, etteivät polvet käänny sisään. Tarvittaessa tingi kyykyn syvyydestä.


LIIKUNTA & TREENI

KUOPIO

KUMPPANI

Jenna Tauriainen, Tommi Karvonen, Antti Rossi ja Eveliina Liimatainen auttavat treenaajia monipuolisesti osana moniammatillista Huipputiimiä.

Boxing Bag -tunnin voi tilata myös omalle ryhmälle vaikka pikkujouluohjelmaksi, vinkkaa Esa Saariaho.

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Nyrkkeilyä vedessä

Startti liikuntasyksyyn Ammattilaisten avulla treenaamisen aloittaminen tai jatkaminen on turvallista. LIIKUNTAKESKUKSESSA VALMISTAUDUTAAN SYKSYYN. Ryhmälii-

kuntatunneilla varmistetaan riittävät turvavälit, minkä lisäksi tarjolla on välineitä, joilla salilaitteet pudistetaan aina käytön jälkeen. Bellanrannassa sijaitsevassa Huippu Centerissä liikkujat ovat hyvin omaksuneet uudet tavat. – Meillä on onneksi väljät, ilmavat tilat. Seuraamme herkällä korvalla viranomaisten antamia ohjeistuksia ja etenkin kotimaan tilannetta. Muokkaamme toimintaamme tarvittaessa, jotta kaikilla olisi turvallista liikkua, kertoo va. liikuntakeskusvastaava Eveliina Liimatainen. Syksyä kohden on myös aika kehittää palveluita asiakastoiveita kuunnellen. Ryhmäliikuntakalenteria monipuolistettiin ja aamupäivät otettiin uudenlaiseen hyötykäyttöön uutuustuntien myötä. – Syyskuun alusta alkaen pääsee muun muassa jooga- ja pilatestunneille, vanhemmille suunnattuun vauvajumppaan ja senioreiden liikkumista ylläpitävään seniorijumppaan. Muita uutuuksia ovat aamun avaa-

Vesikuntonyrkkeily kuulostaa hauskalta ja sitä se myös on.

va Huippu Aamu sekä tasapainoa ja koordinaatiota kehittävä tunti, kuvailee ryhmäliikuntaohjaaja ja personal trainer -opiskelija Jenna Tauriainen. Myös personal trainerin palveluissa on haluttu ottaa huomioon monenlaiset liikkujat. Trainer-palveluita kehittänyt Antti Rossi luonnehtii salia matalan kynnyksen paikaksi, jossa treenaaminen on helppo aloittaa. – Tavoitteenamme on tukea aloittamista ja järjestää esimerkiksi kuntosalistartteja. Kokeneempien treenaajien kanssa viemme harjoittelua uusiin ulottuvuuksiin, kertoo personal trainer Rossi. Huippulaiset korostavat sitä, että tärkeintä on löytää itselle mieluinen tapa liikkua. Tavoitteen ei tarvitse olla maata mullistava, toiselle pelkkä arkea tukeva harjoittelu riittää. Ammattilaisten avulla treenaaja saa tarvittaessa niin treenivinkkejä, ravitsemuksellista apua kuin henkistä tukeakin. – Motivaattorien avulla liikkumisesta saadaan jatkuvaa ja tuloksia syntyy pitkässä juoksussa, hymyilee myös psyykkisenä valmentajana toimiva Tauriainen.

AQUAPOLE BOXING BAG -vesilii-

kunta perustuu nyrkkeilyyn, veden tuomaan vastukseen sekä hauskanpitoon. Tuntia ohjaa fysioterapeutti Esa Saariaho, jolla on itselläänkin taustaa kuntonyrkkeilystä. Laji on hyvin löytänyt tiensä harrastajien sydämiin. – Tunnilla on potkuja, iskuja ja näiden yhdistelmiä. Kaikki liikkeet tehdään veden alla olevaan säkkiin, jolloin mukaan saadaan veden vastus, kuvailee Saariaho. Saariaho korostaa, että lajissa mennään aina terveys ja hauskanpito edellä. Liikkeitä voi helposti säädellä veden vastuksen mukaan itselleen sopivaksi. Halutessaan harjoituksen voi tehdä erittäin kovasykkeisenä tai rennompana päivän kunnon mukaan. – Tunti sopii monenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Hyvällä porukalla on aina hauskaa! Lisäksi hyvä valmentaja tsemppaa aina ylittämään itsensä, lajin harrastajat Anneli Ruponen ja Eeva Tissari kertovat. He käyvät säännöllises-

HUIPPU CENTER Siikaranta 9, KUOPIO, puh. 044 753 1109, center@huippupaikka.fi Ajankohtaiset ohjeistukset ja tiedotteet löydät: @huippucenter www.huippucenter.fi www.digimag.fi

ti myös Pole-vesitankotanssitunnilla. Lisäksi valittavana on vedessä tehtävää joogaa sekä lihaskuntotunti. AquaSport-tunteja järjestetään vuoden ympäri. KUNNONPAIKKA ON AINUT paikka

koko Pohjois-Euroopassa, joka toteuttaa Italiasta tuotua AquaSport-vesiliikuntakonseptia. Tunneilla yhdistetään ryhmäliikunta, kuntosali ja vedessä treenaaminen. Tunneilla hyödynnetään myös muun muassa joogalautoja, tankoja sekä trampoliineja. – Boxing Bag -tunnille pääsee kaksi kertaa viikossa. Sen lisäksi vesiliikuntaa on ryhmäliikuntakalenterissa yli 20 tuntia, laskeskelee Saariaho. Kylpylähotelli Kunnonpaikka on monipuolinen hyvinvointi- ja liikuntakeskus, jossa asiakkaiden käytössä on neljä kuntosalia, kylpylä ja erittäin laaja ryhmäliikuntapalvelutarjonta. Vesiryhmäliikunnan lisäksi tarjolla on monipuolinen kattaus myös perinteistä ryhmäliikuntaa.

KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKKA Jokiharjuntie 3, VUORELA (Siilinjärvi) Kylpylän vastaanotto, puh. 044 747 6520, hyvinvointi@kunnonpaikka.com www.kunnonpaikka.com

37

Terveys & Hyvinvointi 2020


KUMPPANI

Miikka Väisänen kannustaa kaikkia kokeilemaan sulkapalloa.

Suosittuja kuntonyrkkeilytunteja vetää Jarmo Malinen. TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Treeniä livenä ja virtuaalisesti

Sulkapallo sopii kaikille

Kuntonyrkkeilyä voi treenata nyt myös virtuaalisesti.

Maailman nopein pallopeli on säpäkkää tekemistä ja hauskan pitämistä.

KUNTONYRKKEILY ON TEHOKAS

liikuntamuoto, jonka parissa arjen työhuolet väistyvät. Monipuolisen treenin aikana kehittyy niin vauhtikestävyys kuin lihaskuntokin. Kuopion Oheisharjoittelukeskuksella suosittuja kuntonyrkkeilytunteja vetää entinen nyrkkeilijä Jarmo Malinen. – Maanantain rauhallisemmat tunnit painottuvat tekniikkaan ja torstaina lisätään kaasua, Malinen kuvailee. Syksyn uutuutena liikuntapaikassa pääsee harjoittelemaan Malisen kanssa nyrkkeilyotteita myös virtuaalitodellisuudessa (VR). Oheisharjoittelukeskus työsti yhdessä 3D Talon kanssa pelin, jossa on kolme osiota. Ensimmäisessä harjoitellaan lyöntitekniikoita, toisessa pelataan lyömällä ja väistelemällä kohteita ja kolmannessa otellaan virtuaaliMalista vastaan nyrkkeilykehässä. – Pelaamisen ohessa tulee liikuttua täysin huomaamatta! Jatkossa peliin kehitellään myös muita lajeja

SULKAPALLO ON HELPPO ja

ja liikkuvuusharjoituksia sekä hyödynnetään peliä liikuttamaan lapsia ja nuoria, hahmottelee Malinen. Oheisharjoittelukeskuksella on tällä hetkellä käytössään kymmenet lasit. Kuukausikorttilaiset pääsevät pelaamaan ohjatusti tiistaisin kello 18–19 ja torstaisin kello 19–20. Ulkopuolisille peli on maksuttomasti käytössä lauantaisin kello 12–14. – Vanhempien tullessa liikkumaan jälkikasvun voi helposti jättää pelaamaan keskenään, vinkkaa Malinen.

edullinen harrastus. Sitä varten tarvitaan vain vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja liikuntaan sopivat vaatteet. Omantasoisen pelikaverin kanssa jokainen saa nopeasti onnistumisen kokemuksia ja kuntokin kasvaa huomaamatta. Sulkapallo kehittää monipuolisesti kehon koordinaatiokykyä, tasapainoa ja notkeutta. – Rasitustason voi itse säädellä. Kunnon ja osaamisen kasvaessa harjoituksiin tulee lisää tehoa, kertoo Miikka Väisänen Savon Sulasta. Seuralla on vuoroja vapaaseen pelailuun sekä ohjattuja valmennusvuoroja.

RYHMÄLIIKUNTATUNTEJA JÄRJESTETÄÄN KATTAVASTI. Kuntonyrk-

keilyn lisäksi tarjolla on liikkuvuustunti, pilates, HIIT-treeni ja sunnuntain tanssitunti. Liikuntapaikan kuukausikortti maksaa vain 40 euroa, ja se sisältää ohjattujen harjoitusten lisäksi kuntosalin ja muiden alueiden vapaan käytön. Korttia saavat käyttää kaikki samassa taloudessa asuvat.

VALMENNUSVUOROJA ON SEKÄ junioreille että aikuisille.

Alkeis- ja jatkoryhmissä treenataan pelitekniikoita kerran viikossa puolen vuoden ajan.

Tällä hetkellä sulkapalloseuran riveissä on noin 100 jäsentä aina seitsemänvuotiaista 70-vuotiaisiin. Seuran jäsenmaksu on aikuisille 40 euroa sekä eläkeläisille, opiskelijoille ja alle 18-vuotiaille 20 euroa kalenterivuodelta. Sen päälle tulee 90 euron pelivuoromaksu, joka oikeuttaa käymään vapaasti kaikilla yleisillä pelivuoroilla. Vuoroja on tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin Kuopiossa sekä keskiviikkoisin ja sunnuntaisin Maaningalla. Sunnuntaisin perheille on oma vuoronsa Neulamäen koululla, missä pääsee pallottelemaan koko perheen voimin. – Kannattaa tulla rohkeasti testaamaan, sillä kaksi ensimmäistä peli- tai ohjattua valmennusvuoroa ovat maksuttomia. Mailoja ja pallojakin saa lainaan, hymyilee Väisänen.

SAVON SULKA RY Aleksi Tirkkonen, puh. 050 5312 2310 www.savonsulka.net

KUOPION OHEISHARJOITTELUKESKUS Siikaranta 9, KUOPIO, puh. 0400 315 668 www.oheisharjoittelukeskus.fi www.digimag.fi

38

Terveys & Hyvinvointi 2020


LIIKUNTA & TREENI

KUOPIO

TUNTUUKO RINNASSASI KYHMY? Rintasyövän yleisin oire on kivuton kyhmy, joten rintojen tunnustelu kannattaa tehdä säännöllisesti. Yksin ei kannata rinnan kyhmyä pitempään ihmetellä vaan avun löydät Kuopion Mehiläisestä, siellä rintaradiologi Marja Berg selvittää kyhmyt ja muut rintojen oireet. Tiedustelut Kuopio Mehiläinen asiakaspalvelu Puh. 010 41400 www.mehilainen.fi

Ajanvaraus netissä rintatutkimuksiin https://ajanvaraus.mehilainen.fi/parse/laakari:11157

Kokkeile kiipeilyä helposti ilman ajanvarausta ja aiempaa kokemusta!

TEKSTI DIGIMAG/JOONA PAAKKANEN KUVA PIXABAY

Onnistu maratonilla Maraton on matkojen kuningas, johon kannattaa valmistautua huolellisesti.

1

6

2

7

Tee lajianalyysi. Harjoitteluohjelma tulee optimoida oman juoksukunnon- ja taustan mukaiseksi. Aloittelijan on suositeltavaa varata yli vuosi maratonprojektiinsa. Lenkkeile säännöllisesti. Kun elimistö tottuu rasitukseen, voi matkan pituutta kasvattaa. Älä kuitenkaan hätiköi, maltti on valttia rasitusvammojen ehkäisyssä.

Kevennä kilpailun lähestyessä. Viimeinen pidempi harjoitus tehdään noin kolme viikkoa ennen starttia. Tankkaa pari päivää ennen kilpailua. Hiilihydraattia sisältävät ruoat, kuten riisi, pasta ja peruna, nostavat lihasten energiavarastoja ennen pitkää kestävyyssuoritusta.

3

8

4

9

5

10

Opettele juoksemaan hitaasti. Matalatehoinen peruskestävyysharjoittelu kuuluu myös huippujuoksijoiden treenivalikoimaan. Palauttavat lenkit sekä kohottavat kuntoa että polttavat rasvaa. Älä jurnuta mukavuusalueella. Motivaatio pysyy yllä, kun kokeilet erilaisia harjoittelumuotoja, kuten intervalleja, ylämäkivetoja ja vauhtileikittelyä. Huomioi kilpailun olosuhteet. Jos olet tottunut juoksemaan aamuisin, voi iltapäivästartti tuottaa ongelmia. Totuta itsesi myös erilaisiin sää- ja maasto-olosuhteisiin.

KIIPEILYKOKEILU

(sis. varusteet ja opastuksen)

Huolehdi varusteiden sisäänajosta. Jalkoihisi mukautuneet kengät rullaavat hyvin ja ehkäisevät hiertymien syntymistä.

Aikuiset 20 € alle 15v. 15 € Katoppa lissee: www.voema.net

Huolehdi nestetasapainosta kilpailun aikana. Vettä tai laimennettua urheilujuomaa on suositeltavaa hörpätä noin 20 minuutin välein.

Voi soittaa, jos tulee kysyttäviä 040 522 2655

Realistinen vauhdinjako kannattaa. Maraton vaatii kärsivällisyyttä, joten älä tuhoa tavoitteitasi turhaan hötkyilyyn. Nauti kilpailun tunnelmasta ja noudata laadittua taktiikkaa.

Kaivotie 23, 70700 Kuopio

Vinkit antoi Rauhalahti Road Runners Ry:n perustajajäsen Ari Järveläinen. www.digimag.fi

39

Terveys & Hyvinvointi 2020


Tervetuloa aulakahvioomme!

Tule maistamaan opiskelijoidemme tuoreista raaka-aineista valmistamia herkkuja. Myymme tuotteita myös mukaan.

Aulakahviostamme löydät: - Tuoreet makeat ja suolaiset leivonnaiset - Valmiit ruoka-annokset take away -astioissa - Lounas ma-pe klo 11:00 - 13:00, myös take away - Voit myös tilata tarjottavat ja tarjoilun erilaisiin tilaisuuksiin.

Aukioloajat: ma klo 9:00-14:00 | ti–to klo 9:00-16:15 | pe klo 9:00-14:00 Asemakatu 4, 70100 Kuopio paok.fi/aulakahvila

ORIGINAL SOKOS HOTEL KOLJONVIRTA Savonkatu 18, Iisalmi puh. +358 10 7856 100 (0,0835€/puhelu+0,1209€/min) sales.iisalmi@sokoshotels.fi | www.sokoshotels.fi

www.digimag.fi

40

Terveys & Hyvinvointi 2020


SENIORIT

KUOPIO

Terveenä iäkkäänäkin TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA SHUTTERSTOCK

Terveyden merkitys korostuu kun ikää alkaa kertyä. Suurin osa seniorikansalaista kokee itsensä onnelliseksi ja terveeksi.

LIIKUNNALLA SAAVUTETUT TERVEYDELLISET

Kev yt tä

täv s ke

Lihasvoimaa

VÄHINTÄÄN NELJÄ KERTAA

t

vk o

av i m aa 5 1 liiku ntaa 1t

Lähteet: UKK instituutti, Terve.fi, Hyvinvointikompassi.fi, Finnhealth-tutkimus

www.digimag.fi

41

täneet naiset. Ensisijaisia menetettyjen elinvuosien aiheuttajia ovat tapaturmat noin 50 ikävuoteen asti. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät naisilla iän myötä nopeammin kuin miehillä. KLIINISESTI TERVEITÄ ON lää-

ketieteellisen tutkimuksen mukaan enää alle 10 % 85 vuotta täyttäneistä ihmisistä.

65-vuotiaista vuonna 2018.

500 METRIN KÄVELYSTÄ oman arvionsa mukaan

vaikeuksitta selviytyy noin 80 % 65–74-vuotiaista, mutta yli 85-vuotiaista enää vain noin 20 %.

KOTITAPATURMIEN RISKIRYHMÄÄN KUULUVAT erityisesti 80 vuotta täyt-

ELÄMÄNLAATUNSA HYVÄKSI TUNTEVIEN osuus oli 53 % yli

Notkeutta

t sit Ra

laisista vain 6,7 % oli psyykkisesti kuormittuneita vuonna 2017. Iäkkäämmillä on enemmän positiivista mielenterveyttä kuin nuoremmilla, sillä tilastojen mukaan vähiten mielenterveyspalveluja käyttävät 60 vuotta täyttäneet.

2

Tasapainoa

2–3 krt vko

viikossa noin puolen tunnin kävelylenkkejä 65–84-vuotiaista tekevät 60 % miehistä ja 57 % naisista.

65 VUOTTA TÄYTTÄNEISTÄ kuopio-

aa

LE

taa ikääntyvien monia sairauksia sekä ylläpitää ja parantaa toimintakykyä.

EN LIIKUNTA IÄ KK ÄÄ L yysliikunt

vko min 30

SÄÄNNÖLLINEN JA MONIPUOLINEN liikkuminen ehkäisee ja hoi-

O IK I V

AIN ITT

n

hyödyt säännöllisesti liikuntaa harrastavilla ovat olleet liikkumattomiin verrattuna useita kymmeniä prosentteja suurempia.

Terveys & Hyvinvointi 2020

kuopiolaisista

TERVEYTENSÄ KESKITASOISEKSI TAI sitä huonommaksi tuntevien

osuus on 57,9 % yli 65-vuotiaista. Vielä 80 vuotta täyttäneistäkin moni on kuitenkin varsin toimintakykyinen: lähes joka toinen arvioi pystyvänsä nousemaan kerrosvälin vaikeuksitta. IKÄÄNTYESSÄ LIHASMASSA PIENENTYY, 50-vuotiaalla 10 % ja 70-vuotiaal-

la jo 40 %.


Hyvä paikka olla TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA UNSPLASH

Kuopiossa ikäihmisille on monenlaisia mahdollisuuksia yksinäisyyden ehkäisemiseksi ja toimintakunnon ylläpitämiseksi.

TEHDÄÄN YHDESSÄ ASUKASTUVAT ovat kaikille avoimia toimintatiloja, joissa on mahdol-

lista lukea sanomalehdet, käydä hoitamassa asioita tietokoneella ja vaihtaa kuulumisia. TOIMINTAKESKUSTEN tavoitteena on tukea ja edistää kotona asuvan

ikääntyvän toimintakykyä ja toimia ikääntyvien kohtaamispaikkana. www.kuopio.fi/ikaihmisten-toimintakeskuspalvelut VANHUSNEUVOSTOSSA vaikuttamisella voi varmistaa, että kaupunki

kehittäessään palveluita huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta ikäihmisille sekä niistä tiedottamisesta.

KONKREETTISIMMILLAAN IKÄYSTÄVÄLLISYYS tarkoit-

taa hiekoitettuja katuja, puistonpenkkejä ja esteettömyyttä. Kaikki tämä otetaan huomioon jo kaupunkisuunnittelussa. Kaupunki haluaa myös tukea sitä, että ihmiset saavat olla kotona mahdollisimman pitkään. Useimmille koti on turvasatama ja osa identiteettiä. Kotona asuvan ikäihmisen toimintakykyä halutaan tukea mahdollistamalla muiden ihmisten kohtaaminen ja harrastaminen. Kaupungissa on muun muassa toimintakeskuksia, joiden tavoitteena on tukea ja edistää senioreiden elämänlaatua. Keskuksissa on erilaisia tiloja harrastustoimintaan, ja esimerkiksi kaupungin vertaisohjaajat vetävät niissä erilaisia liikuntaryhmiä. Lisäksi tiloissa järjestetään paljon avoimia tilaisuuksia, kuten päivätansseja ja yhteislauluhetkiä. www.digimag.fi

VAMMAISNEUVOSTON tehtävä on vaikuttaa sairaiden ja vammaisten

sekä heidän omaistensa toimintaedellytysten parantamiseen. KULTTUURIKAHVILA 60+ on seniori-ikäisille tarkoitettu maksuton

kohtaamis- ja keskustelupaikka mielenkiintoisten kulttuuriaiheiden äärellä. (Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27) KUOPION kansalaisopisto järjestää huomattavan määrän erilaisia se-

niorikursseja liikunnasta kulttuuriin ja taiteeseen. KANSALAISOPISTO järjestää myös kerran kuukaudessa maksuttomia

senioriaamupäiviä, joissa on asiantuntijaluento ja keskusteluhetki. KUOPION kaupunki järjestää muun muassa uudella uimahallilla kun-

tosalistartteja, joiden avulla pääsee turvallisesti aloittamaan kuntosaliharrastuksen.

42

Terveys & Hyvinvointi 2020

Lähteet: Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma, Hyvinvointia ikäystävällisesti Kuopiossa -esite

T

ilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteen mukaan Kuopion demografinen huoltosuhde nousee reippaasti vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2018 luku oli 55,4 ja vuonna 2040 sen ennustetaan olevan 62. Luku tarkoittaa väestöllistä huoltosuhdetta eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrää suhteessa ”työikäiseen” eli 15–64-vuotiaaseen väestöön. Kuopiolaiset siis ikääntyvät. Tämä on otettu huomioon Ikäystävällinen Kuopio 2009–2030 -ohjelmassa, jossa Kuopion kaupunki on varautunut ikäihmisten palveluiden kasvuun tulevina vuosina.


SENIORIT

KUOPIO

KUMPPANI

Arja Virolainen, Satu Villanen ja Heli Kekäläinen haluavat tuoda vanhustyötä reippaasti esille.

Hanke pähkinänkuoressa

VANHUSTYÖ

on kohtaamista

TOTEUTUSAIKATAULU: 1.1.2020–31.12.2021 TOTEUTTAJAT: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

ja Savon koulutuskuntayhtymä KOKONAISBUDJETTI: 1 129 766 euroa RAHOITTAJAT: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskus ja Euroopan sosiaalirahasto

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT VETOVOIMAINEN VANHUSTYÖ -HANKE, DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Vanhustyössä on ammattitaitoisia hoitajia, jotka ovat ylpeitä työstään, haluavat kehittyä ja kehittää myös työympäristöään.

V

anhustyö on muutakin kuin hoitotyötä: senioreiden kanssa käydään mustikkaretkillä, paistetaan makkaraa pihakodassa, pidetään karaokehetkiä tai puuhataan yhdessä käsitöitä. Työssään hoitaja on varmistamassa senioreiden terveyttä, toimintakykyä, sosiaalisuutta ja hyvää elämää. – Tekemämme kyselyn mukaan alan vetovoimatekijöinä pidettiinkin juuri alan moninaisuutta. Vastauksissa kehuttiin myös hyvää työyhteisöä, moniammatillista tiimiä, ihania asiakkaita, kotihoidon itsenäistä tekemistä ja positiivista palautetta niin esihenkilöiltä kuin asiakkailtakin, kuvailee projektipäällikkö Satu Villanen Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen kyselyn tuloksia. Kyselyn vastaajat olivat vanhustyön ammattilaisia. Kyselyn tavoitteena oli selvittää hankkeeseen osallistuvien toimijoiden veto- ja pitovoimatekijöitä, organisaation vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa mielikuvia tämän hetken vanhustyöstä, toimi-

via käytäntöjä, johtamista, asiantuntijuutta, hoidon laatua sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista. – Mielikuvissa nousivat esiin alan aliarvostettavuus, mutta samalla työtä pidettiin ihmisläheisenä. Työn tavoitteita ja perustehtäviä pidettiin hyvin määriteltyinä, mutta työprosessit ja työhyvinvoinnin tukeminen kaipaavat vielä hiomista, kertoo Villanen. ALALLA ON siis paljon hyvää, mutta kehi-

tyskohteitakin on. Vanhustyön asiantuntijan Heli Kekäläisen mukaan niihin hanke aikoo pureutua järjestämällä koulutuksia, valmennuksia ja sparrauksia. Aiheet valitaan kumppaniorganisaatioiden tarpeiden mukaan, ja ne voivat koskea esimerkiksi osallistavaa johtamista, työhyvinvointia tai työyhteisötaitojen kehittämistä. Osallistava johtaminen on tärkeä osa tulevaisuuden työyhteisöjä. – Myös viestinnän taitoja halutaan kehittää. Vanhustyön arjessa on paljon positiivisia asioita, joita voisi tuoda yleisön tietoisuuteen vaikkapa somen kautta, Villanen lisää. www.digimag.fi

43

Terveys & Hyvinvointi 2020

Kyselystä selvisi, että hoitajat ovat valmiita kertomaan oman työnsä arjesta ja hyvistä asioista myös eteenpäin. He haluavat tuoda esille, miten palkitsevaa vanhusten parissa työskenteleminen on. Hoitajat haluavat myös kehittää ammattitaitoaan sekä mentoroida alalle tulijoita. Vanhustyön asiantuntija ja lehtori Arja Virolainen täydentää, että myös lähihoitajaopiskelijoita on osallistettu viestintään. Heitä on esimerkiksi kannustettu kertomaan reippaasti vanhustyön arjesta omissa sosiaalisen median kanavissaan. – Vanhustyö on tärkeä osa senioreiden elämää: se on heille hyvän elämän varmistamista, kiteyttää Villanen. VETOVOIMAINEN VANHUSTYÖ -HANKE Projektipäällikkö Satu Villanen Puh. 044 785 6480 www.vetovoimainenvanhustyö.fi


KUMPPANI

Yhdistys pähkinänkuoressa KUOPION VANHUSTENKOTIYHDISTYS RY on vuonna 1969 perus-

tettu yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa kuopiolaisille senioreille vuokra- ja asumisoikeusasumista. Yhdistys omistaa vuokrataloja ja ASOasunnot Kuopion Seniorit Oy:n. Yhdeksässä kiinteistössä on yhteensä 550 asuntoa.

Yhteisöllisyys voimavarana TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Senioritalossa asuminen ja oleminen tiivistyy yhteisöllisyyteen.

V

uonna 2017 toteutetun Ikääntyneiden asumisratkaisujen tarve ja toteutus -selvityksen mukaan valtaosa ikääntyneistä haluaa tulevaisuudessa asua kerrostalossa, palveluiden lähellä. Asumiselta toivotaan muun muassa vaivattomuutta ja yhteisöllisyyttä. Taloyhtiöihin syntyy yhteisöllisyyttä esimerkiksi huomioimalla jo rakennusvaiheessa riittävät kerhotilat. – Aktiiviset seniorit hyödyntävät kerhotiloja runsaasti. He ovat ideoineet sinne yhteisiä bingoiltoja, pullakerhoja, kudontapiirejä sekä kutsuneet opiskelijoita tai luennoitsijoita vierailemaan. Nokkelat seniorit kehittelevät yhdessä kaikenlaista, iloitsee toiminnanjohtaja Sirpa Luttinen Kuopion Vanhustenkotiyhdistykseltä. YHDISTYKSELLÄ ON Kuopiossa lähes 500

eläkeiän ylittäneille suunnattua vuokra-asuntoa keskustassa, Puijonlaaksossa, Pyörössä ja Männistössä. Luttisen mukaan senioriasunnot ovat suosittu asumismuoto, joihin on jatkuvasti jonoa. Pääsääntöisesti asunnot ovat noin 50 neliön kaksioita, joissa on erikseen makuuhuone ja tupakeittiö.

– Senioriasunnot ovat mainioita niille, jotka eivät vielä tarvitse tuettua tai tehostettua palveluasumista. Asunnot on suunniteltu niin, että niissä on helppo liikkua myös rollaattorilla ja tasapainon heiketessä vessassa ja keittiössä on tukikahvat valmiina, kertoo Luttinen. Tavoitteena on, että ihmiset voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen asunnot on suunnattu pienituloisille senioreille, sillä niissä peritään vain omakustannusvuokra. Yhdistystä sitovat asukasvalinnassa tarpeen lisäksi ARA:n kriteerit tulo- ja varallisuusrajoista. Vuonna 2004 valmistui myös asumisoikeusasunto Puijonlaaksoon. Sekin on tarkoitettu yli 65-vuotiaille asukkaille, mutta tulo- tai varallisuusrajoja siellä ei ole. Talossa on 52 asuntoa ja iso kerhohuone, johon asukkaat ovat ideoineet kaikenlaista tekemistä. – Yhteisöllisyyttä lisäävät myös tutut kiinteistönhuoltajat, jotka auttavat vaikkapa lamppujen vaihdossa. Tuo turvallisuuden tunnetta, kun tietää kenelle soittaa ja tietää saavansa apua, kertoo Luttinen. www.digimag.fi

44

Terveys & Hyvinvointi 2020

ASUNNOISTA NOIN 130 on palveluasun-

toa, jotka ovat toimintakeskuksien yhteydessä Mäntylässä, Pyörössä, Siikaniemenkadulla ja Maljalahdenkadulla. Niissä on kodinhoitajille tilat ja henkilökuntaa tavoitettavissa kello 7–21. – Palveluasuntoihin muuttamisen ratkaisevin juttu on, että kaupungin vanhuspuolelta on saatu suositus palveluasuntoon muuttamisesta. Joskus nämä voivat olla kiireellisiäkin tapauksia, kun seniori on vaikkapa kaatunut kotona maalla, muttei enää kotiutumisen jälkeen voi asua siellä, kuvailee Luttinen. Kaikki talot ovat lähellä toimintakeskuksia, joista yhdistys omistaa Mäntylän ja Pyörön toimintakeskukset. Tilat on vuorattu Kuopion kaupungille, joka vastaa palveluiden tuottamisesta. – Myös toimintakeskuksien tavoitteena on tukea kotona asuvien toimintakykyä sekä toimia senioreiden kohtaamispaikkana, summaa Luttinen. KUOPION VANHUSTENKOTIYHDISTYS RY Kullervonkatu 16, KUOPIO Puh. 017 264 8400 www.vanhustenkotiyhdistys.fi


SENIORIT

KUOPIO

Virkeyttä seniorivuosiin ruokavaliolla TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA UNSPLASH

Ikääntynyt keho tarvitsee runsaasti proteiinia ja hyviä rasvoja.

T

erveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päivitti keväällä ikääntyneiden, eli yli 65-vuotiaiden, ravitsemussuosituksia. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus -julkaisu korvaa aiemman 10 vuotta vanhan ravitsemussuosituksen. Julkaisussa on konkreettisia vinkkejä ja kuvia havainnollistamaan sopivia annoksia. Uusia suosituksia voi hyödyntää jokainen yli 65-vuotias omassa arjessaan. Ravintosuosituksiin kuuluu perinteinen lautasmalli, jonka mukaan ateriat kannattaa koostaa. Lautasmallissa yksi kolmasosa on kasviksia, toinen hiilihydraatteja (peruna tai pasta) ja kolmas proteiinia (kana, kala tai kasvisproteiini). TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ruokavalio on

kasvispainotteinen. THL suosittelee esimerkiksi jokaisen hyödyntävän ruoka-

valiossaan runsaasti kasviksia, palkokasveja, marjoja ja hedelmiä sekä pähkinöitä ja siemeniä. Vaalean leivän ja pastan sijaan kannattaa hyödyntää täysjyvävalmisteita. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää ikääntyneen proteiinin saantiin. Proteiinin tarve lisääntyy ihmisen vanhentuessa. Päivittäinen proteiinin saantisuositus on senioreilla noin 1,2–1,4 grammaa per painokilo. Proteiini kannattaa ottaa siipikarjasta, kalasta ja merenelävistä tai kasviperäisistä proteiininlähteistä. Punaista lihaa THL suosittelee vähennettäväksi. Proteiinin lisäksi ikääntyneet tarvitsevat riittävästi hyvälaatuisia kasvirasvoja. Siksi maitopohjaiset valmisteet kannattaa vaihtaa vähärasvaisiin tai rasvattomiin ja käyttää voin sijasta kasviöljypohjaisia levitteitä tai sydänmerkittyjä levitteitä. www.digimag.fi

45

Terveys & Hyvinvointi 2020

KUTEN MUILLAKIN ikäluokilla, myös

ikääntyneillä on tärkeää syödä säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Ihanteellinen aterioiden väli on kolme tuntia ja yöpaaston pituus saa olla enintään 11 tuntia. Useimmille senioreille riittää päivittäin noin 1800–1900 kilokalorin päivittäinen energian saanti. Ruokailu on kuitenkin muutakin, kuin ravintoarvojen laskemista. Syömisestä kannattaa tehdä sosiaalinen tapahtuma, sillä ruokakin maistuu paremmalta muiden seurassa. Yhdessä perheen tai ystävien kanssa voi mennä vaikkapa ravintolaan syömään tai hyödyntää esimerkiksi seurakuntien yhteisöllisiä ruokailuhetkiä. Hyvä ruokavalio ja sosiaalinen aktiivisuus tuovat virkeyttä myös seniorivuosiin. Lähde: THL:n julkaisema Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus


MAINIOT PUITTEET KOKOONTUA SCANDIC KUOPIOSSA. Scandic Kuopion modernilla tekniikalla ja kalustuksella varustetut kokous- ja juhlatilat mahdollistavat laadukkaiden tilaisuuksien järjestämisen turvallisesti, olipa kyseessä pieni tai iso tapahtuma. Juuri nyt saat kaikista kokouspaketeista ja juhlatilaisuuksista 10 % alennuksen, kun varaat 30.9.2020 mennessä ja tilaisuus pidetään ennen 31.3.2021. Kysy lisää ja varaa jo tänään seuraava tapahtumasi! sales.finland@scandichotels.com, puh. 0300 870 883

scandichotels.fi/kuopio

UNELMIEN KOKONAISUUS

Omakotitalo ja talviasuttava rantamökki samalla tontilla OKT • kokonaisala 242 m2 (rv 2011) • maalämpö • lämmin autotalli/varasto • rapattu kivitalo • lattiasta kattoon ikkunat, avaraa ja korkeutta • kaksi takkaa • todella laadukkaat materiaalit • täydellinen järvimaisema

Syvärin järven päässä, josta 10 minuutin vene- tai jäätiematkan läheisyydessä Tahkovuori ja sen laskettelu- ja lomakeskus. Täydellinen valkoinen kivitalo (rv 2011) ja erillinen rantasauna/-mökki (rv 2007) isolla rantatontilla. Tämä kokonaisuus soveltuu kodiksi, vapaa-ajan asunnoksi ja vaikkapa yrityksen virkistyskäyttöön! Tahkovuorelta noin 10–20 minuutin venematka suoraan omaan laituriin ja talvella autolla jäätietä pitkin.

RANTAMÖKKI/-SAUNA • kokonaisala 69 m2 (rv 2007) • lamellihirsi • täydellinen vierasmaja • iso terassi kiertää mökin ympärillä Lapinlahti (Tahkovuori) Karsanlahdentie 1263, Syvärinpää Kokonaisuuden vmh. 548 000 € Kohdenumero: 9544328

Raila Perttilä SOLID HOUSE LKV Helsinki Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0500 775 488, raila@solidhouse.fi www.digimag.fi

46

Terveys & Hyvinvointi 2020

www.solidhouse.fi/raila-perttila


TERVETULOA MAISTUVALLE LOUNAALLE! Lounaslistat löytyvät: www.hyvahuomen.fi 044 581 0457

Täysosuma toimintaa Tahkolla!

Lounas 990 70 Keittolounas 8

Polttarit, elämykset, virikepäivät...

Lounas tarjolla 10.30–13.30

www.savoshot.com

Bioteknia, Neulaniementie 2 Helenan Soppa, Takojantie 17 Kolmisoppi, Kolmisopentie 1 Pohjolasairaala, Leväsentie 1

050 577 2760 henry.kainulainen@savoshot.com

Alkaen

SYKSYN

25€

MAJOITUSTARJOUS

hlö/vrk

Voimassa 1.9.–30.11.2020 välisen ajan. Hinnat edellyttävät täysiä majoituspaikkoja huoneisto.

GOLF APARTMENT 3 hlöä • 2 vrk 40 €/hlö/vrk • 3 vrk 35 €/hlö/vrk • 4 vrk 32,50 €/hlö/vrk • 5 vrk 30 €/hlö/vrk

VUORI APARTMENT 4 hlöä • 2 vrk 35 €/hlö/vrk • 3 vrk 30 €/hlö/vrk • 4 vrk 27,50 €/hlö/vrk • 5 vrk 25 €/hlö/vrk

HINNAT SISÄLTÄVÄT:

• 1 x kylpylälippu/hlö majoituksen ajalle • Kuntosalin vapaan käytön majoituksen ajalle • Lisävuode 40 €/hlö/viipymä

• Majoituksen Tahko Spa Hotellissa • Liinavaatteet, pyyhkeet ja loppusiivous

LUE LISÄÄ:

www.tahkospa.fi

~ Toimimme myös tilausravintolana iltaisin ja viikonloppuisin! ~

Tahko Spa Oy Keitaankatu 1, 73310 TAHKOVUORI Myyntipalvelu 0600 550 147 (0,8 €/min+pvm/mpm) sales@tahkospa.fi www.tahkospa.fi www.digimag.fi

47

Terveys & Hyvinvointi 2020


Ruuan VÄRILLÄ on väliä TEKSTI DIGIMAG TOIMITUS KUVA SHUTTERSTOCK

Puoli kiloa päivässä -hokema on mennyt suomalaisille hienosti perille, sillä kauppojen hedelmä- ja vihannesosastojen sekä salaattibaarien valikoimat ovat laajentuneet vuosien varrella.

www.digimag.fi

48

Terveys & Hyvinvointi 2020


SYÖ & JUO

K

asvisten, hedelmien ja marjojen saannissa monipuolisuus on valttia. Suomalaisen terveyttä edistävän ruokavalion mukaan niitä tulee syödä viisi kourallista eli 500 grammaa päivässä. Perunaa ei lasketa tähän mukaan. Yhdeksi annokseksi kasviksia on määritelty kourallinen. Käytännössä mitta vastaa yhtä keskikokoista tomaattia tai porkkanaa, yhtä desilitraa marjoja tai 1,5 desilitraa vihersalaattia. KASVISPAINOTTEISEN RUOKAVALION on todettu vähentä-

vän riskiä sairastua moniin erilaisiin sairauksiin. Kuitenkin varsinkin yksin asuvat ja eläkeikäiset miehet syövät muuta väestöä harvemmin kasviksia. Kasvikset pitävät terveydestä huolta monin tavoin, sillä niiden runsaalla käytöllä ruuasta tulee vähemmän energiaa, mikä auttaa esimerkiksi painonhallinnassa. Kuidun määrän lisääntyessä myös kylläisyyden tunne säilyy pidempään. Tutkimukset ovat osoittaneet runsaalla kasvisten syönnin ja flavonoidien saannilla olevan ehkäisevä vaikutus sydän- ja verisuonitauteihin. Kun ruuan mukana saa runsaasti antioksidantteja, esimerkiksi C-vitamiinia ja beetakaroteenia, elimistö pystyy puolustautumaan solujen hapettumista vastaan. Myös aivohalvauksen ja erilaisten syöpien riskiä, diabetesta,

korkeaa verenpainetta ja korkeaa kolesterolia vähentää runsas kasvisten syönti. Osa päivittäisistä kasviksista kannattaa syödä kypsentämättöminä. Toisaalta joidenkin kasvisten, kuten tomaatin ja porkkanan, terveelliset ainesosat imeytyvät elimistöön paremmin kypsentämisen jälkeen. Esimerkiksi perunat ja omenat on hyvä syödä kuorineen aina kun mahdollista, sillä tärkeät ravintoaineet ovat kuorien yhteydessä. Peruna on muutenkin oiva kasvis, sillä siinä on kohtuullisesti energiaa ja useita kivennäisaineita.

Punainen – sydämen hyvinvointiin Punaisen värin lykopeeni auttaa ehkäisemään eturauhassyöpää sekä sydän- ja verisuonitauteja. Lykopeeniä löytyy muun muassa tomaatista, verigreipistä, vesimelonista sekä punaisista marjoista. Punainen väri tehostaa myös muiden värien terveysvaikutuksia.

Keltainen ja oranssi – hoitaa ihoa Keltaisen ja oranssin värin muodostaa beetakaroteeni, joka on A-vitamiinin esiaste. Pirteän väriset kasvikset sisältävät runsaasti virkistäviä vitamiineja. Beetakaroteeni parantaa ihon ja limakalvojen kuntoa sekä vaikuttaa positiivisesti näkökykyyn.

LAUTASELLE SUOSITELLAAN

kasattavan kaikkia sateenkaaren värejä. Kannattaa kokeilla myös rohkeasti kauppojen vihanneshyllyille ilmestyneitä erikoisen värisiä kasviksia. Violetit porkkanat ja muut räikeän väriset kasvikset sisältävät huomattavasti enemmän terveellisiä ainesosia kuin kalpeammat serkkunsa. Värien runsaus takaa myös mahdollisimman monipuolisten ravintoaineiden saannin. Tutkimusten mukaan kasvien eri värit vaikuttavat terveyteemme eri tavoin. Väriaineiden sisältämät antioksidantit toimivat yhdessä kasviksien sisältämien vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa. Kasvisten ominaisuuksissa on kuitenkin vielä paljon tutkittava, sillä kaikkia niiden vaikutustapoja ei vielä tunneta.

www.digimag.fi

Vihreä – puhdistaa kehoa Mitä tummempi vihreä, sen terveellisempi kasvis. Voimakas vihreä väri kertoo kasvin sisältävän runsaasti viherhiukkasia ja rautaa. Vihreän värin luteiini edistää terveyttä sekä parantaa luuston kuntoa.

Violetti – pidentää elinikää Sinisen ja purppuran sävyt vaikuttavat positiivisesti ikääntymiseen. Sinisyyden flavonoidit hidastavat vanhentumista sekä parantavat muistia.

Valkoinen – torjuu tulehduksia Valkoiset ja ruskeat kasvikset edistävät terveyttä monin tavoin muun muassa torjumalla bakteerien ja viruksien hyökkäyksiä. Sipulikasveja popsimalla saa flavonoideja, kaaleja syömällä värittömiä sulfidiyhdisteitä ja sieniä syömällä saa terveyttä edistävää lentinaalia.

49

Terveys & Hyvinvointi 2020

KUOPIO


KUMPPANI

HUIPPUTERVEELLINEN JA -TRENDIKÄS

FERMENTOINTI TEKSTI DIGIMAG/EETU OLLIKAINEN KUVAT SHUTTERSTOCK, DIGIMAG ARKISTO

Fermentointi on nyt huipputrendikäs säilöntätapa. Suomalaisille kenties tutuin fermentoimalla valmistettu ruoka on hapankaali.

J

onkin aikaa unohduksissa ollut fermentointi, eli hapattaminen, on lisäämässä uudelleen suosiotaan. Hapattamalla voi paitsi säilöä satokauden kasvikset talteen, myös valmistaa kotitekoista voita, viiliä, piimää ja hapankermaa. Fermentointi on verrattain helppoa. Menetelmä perustuu maitohappobakteereiden aikaansaamaan käymiseen. Käyminen laskee tuotteen pH-arvoa ja estää ruualle haitallisten mikrobien toiminnan. Maitohappobakteerit tarvitsevat riittävästi käymiskykyisiä sokereita, sopivan lämpötilan, hapettomat olot ja hyvää hygieniaa. Suola estää säilykkeen pilaantumisen siihen asti kun tuotteen pH on tarpeeksi alhainen. Hygieniassa pitääkin olla tarkkana, jotta astiaan jäävien mikrobien määrä olisi mahdollisimman alhainen. Fermentointiin kannattaa käyttää ainoastaan lasisia purkkeja, sillä muoviastioiden pinta kärsii ajan saa-

tossa, eivätkä astiat ole enää yhtä hygieenisiä. Lasipurkit on hyvä pestä astianpesukoneessa ja käyttää sen jälkeen vielä 100-asteisessa uunissa noin puolen tunnin ajan. Huolehdi myös, että työvälineet ovat puhtaita. Käytettävien kasvisten täytyy olla laadultaan hyviä ja puhtaita. Parhaimmat tuoreet, puhtaat ja laadukkaat kasvikset löytää hyvin varustellusta ruokakaupasta, kuten K-Citymarket Päivärannasta, jossa hedelmä- ja vihannesosastoon on käytetty paljon aikaa. Lisäksi on tärkeää, että liemi peittää kunnolla säilöttävät vihannekset ja mausteet, muuten purkkeihin tulee helposti hometta. Hapattaminen kannattaa aloittaa huoneenlämmössä valolta suojattuna ja siirtää purnukat jääkaappiin parin päivän jälkeen. Käymisen alkuvaiheessa purnukoita ei saisi avata, koska happi edistää haitallisten mikrobien toimintaa. www.digimag.fi

50

Terveys & Hyvinvointi 2020

FERMENTOIMISEEN SOPIVAT lähes kaikki

vihannekset ja myös monet sienet. Liemeen voi sujauttaa erilaisia mausteita, jotka antavat säilykkeelle erityisen herkullisen aromin. Mikäli säilykkeen käyttökohteen tietää jo valmistusvaiheessa, voi miettiä mausteiden makumaailman sitä kautta. Hapansäilötyt vihannekset säilyvät oikein säilytettyinä pitkään – ainakin vuoden ja osa kaksikin vuotta. Avattu tuote liemineen säilyy jääkaapissa useita kuukausia. Maitohappokäymisessä on se hyvä puoli, että tuotteen pilaantumisen näkee ja haistaa helposti. Fermentointi on myös vatsaystävällistä, ja se tekee hyvää suolistollemme. Kokeile vaikkapa viereisen sivun reseptejä. K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600 Ma–su 7–22 www.k-citymarket.fi


SYÖ & JUO

KUOPIO

Vinkkejä fermentointiin KÄYTÄ KUMIHANSKOJA, FERMENTOIDESSA. Myös kädet ovat työvälineet. SOPIVA SUOLAPITOISUUS 8–15 g per

1 kg. Suolavettä keittäessä hyvä suhde on 1 l vettä ja 10 g suolaa.

KUN PH ON 4,1 tai vähemmän, säi-

lyke on riittävän hapanta siirrettäväksi jälkikäymistä varten jääkaappiin tai kylmiöön. Tätä voi seurata apteekista saatavilla indikaattoripapereilla. Lähteet: ArlaPro, Martat, Aromilehti, Kotiliesi

RESEPTI JA KUVA: ARLAPRO

RESEPTI JA KUVA: K-RUOKA

RESEPTI JA KUVA: VALIO

Hapankaalijauhelihapata

Kimchi

Hapatettu voi

Kimchi eli korealainen hapatettu kiinankaali sopii erityisesti possun lisäkkeeksi.

Itse hapatetun voin maku on hienostuneen hapan ja raikas. Parhaimmillaan hyvän leivän päällä levitteenä, mutta toimii myös erilaisissa kastikkeissa ja maustevoissa.

12 ANNOSTA • YLI 60 MIN

300 G • YLI 60 MIN

• 2 rkl Valio Oivariini® juoksevaa • 1 pussi (200 g) pakastesipulia • 400 g vähärasvaista naudan jauhelihaa • 300 g (n. 6 dl) hapankaalia • 1 tlk (400 g) tomaattimurskaa • 2 rkl sokeria • ½ tl suolaa • ½ rkl meiramia • 2 dl Valio ruokakermaa • ½ dl hienonnettua persiljaa

• 1 kg kiinankaalia • 2 rkl hienoa merisuolaa • n. 5 dl vettä • 1 porkkana • 4 kevätsipulin vartta • 5 valkosipulinkynttä hienonnettuna • 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna • 2 rkl chilijauhetta • 1 tl sokeria • ½–1 tl cayennepippuria • 2 rkl kalakastiketta • käytä kumihanskoja

• 1 l Arla Pro Fraîche kerma 30 % laktoositon • 6 g savustettua sormisuolaa

LAITA kattilaan Oivariini. Kuullota siinä

HUUHTELE kiinankaali ja leikkaa se suupaloiksi.

Hapankaalista saat maukasta arkiruokaa. Pataruoat sopivat hyvin myös uudelleen lämmitettäviksi.

5 ANNOSTA • YLI 30 MIN

sipuli. LISÄÄ jauheliha ja ruskista kevyesti. SEKOITA kattilaan hapankaali, tomaat-

Laita kaali kulhoon ja hiero siihen suolaa, jotta se pehmenee hieman. Käytä kumihanskoja. Kaada päälle vesi ja laita kulhoon painoksi lautanen. Anna suolaantua huoneenlämmössä yön yli.

timurska, sokeri ja suola. Anna kypsyä noin 20 minuuttia.

KAADA suolavesi pois ja huuhtele kaali kylmällä

LISÄÄ viimeisenä meirami ja kerma.

KUORI ja raasta porkkana karkeaksi raasteeksi.

Anna kypsyä 3–5 minuuttia. RIPOTTELE pinnalle hienonnettua per-

siljaa. TARJOA Hapankaali-jauhelihapata kei-

tettyjen perunoiden tai riisin kanssa.

vedellä. Valuta hyvin. Hienonna kevätsipulit. SEKOITA valkosipuli, mausteet ja kalakastike tasai-

seksi seokseksi ja sekoita porkkanaraasteen ja kevätsipulien joukkoon. Lisää kaali ja sekoita hyvin. LAITA kimchi kannelliseen lasipurkkiin ja painele

se tiiviisti siten, että neste nousee pintaan.

Vinkki!

Valmista hapankaali itse, ohjeen löydät osoitteesta: www.k-ruoka.fi/reseptit/hapankaali

ANNA maustua ja käydä huoneenlämmössä vuo-

rokausi ja nosta tämän jälkeen jääkaappiin muutamaksi päiväksi. TARJOA grilliruoan kanssa.

www.digimag.fi

51

Terveys & Hyvinvointi 2020

LAITA kylmä fraîche-kerma yleiskoneen kulhoon ja vat-

kaa niin pitkään, että hera erottuu kunnolla. KAADA massa harsokankaalla vuorattuun siivilään. PURISTA harsokangasta apuna käyttäen mahdollisim-

man paljon heraa pois voin joukosta. OTA hera talteen ja käytä vaikka leivonnassa, hera-voi-

kastikkeen pohjana tai vaikka serbetissa. PESE voi vielä kylmässä vedessä, jotta saat kaiken heran

pois voin joukosta. LAITA valutettu voi ja suola puhtaaseen kulhoon. Sekoi-

ta melalla muutaman minuutin ajan, jotta suola sekoittu tasaisesti voin joukkoon. MUOTOILE voi haluttuun muotoon ja säilytä kylmässä

hyvin suojattuna. SIROTTELE päälle halutessasi sormisuolaa.

MUISTILISTA VOIN VALMISTUKSESSA: • Muista hygienia. • Valitse haluttu kerma, kuohukerma tai fraîche-kerma. • Vatkaa riittävän pitkään, jotta voi ja hera erottuvat kunnolla. • Valuta ja pese voi kylmässä vedessä, jotta kaikki loppu hera irtoaa. • Mausta halutessasi suolalla. • Sekoita riittävän pitkään, jotta suola sekoittuu voin joukkoon kunnolla. • Säilytä hyvin suojattuna alle 8 asteessa.


KUMPPANI

TEKSTI DIGIMAG/EETU OLLIKAINEN KUVAT KESKO

Potuttaako?

Peruna, tuo monipuolinen herkku, nostaa taas suosiotaan. Vuosi sitten suomalaista Frex-perunaa ylistettiin maailman suurimmilla kuluttajaruokamessuilla Saksassa, ja sen vienti vilkastui. Suomalainen peruna hurmaa nyt myös eurooppalaisissa huippuravintoloisssa.

P

eruna tuli Suomeen 1730-luvulla saksalaisten peltiseppien mukana. Pian se syrjäytti nauriin aseman suomalaisten tärkeimpänä ruokajuureksena. Peruna on myös ekologinen kasvis, sillä sen hiili- ja vesijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin riisillä ja pastalla. Peruna sisältää runsaasti C-vitamiinia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja kuitua. Erilaisiin ruokiin sopivat erilaiset perunalajikkeet. Lajikkeet on ryhmitelty kolmeen pääluokkaan: kiinteämaltoiset perunat, yleisperunat ja jauhoiset perunat. Alkukesästä monissa suomalaisissa kodeissa

herkutellaan varhaisperunoilla, joissa on ohut kuori ja makea maku. Kiinteät lajikkeet sopivat esimerkiksi kokonaisina keitettäviksi, höyrytettäviksi, laatikkoruokiin ja salaatteihin. Jauhoiset perunat ovat hyvin soseutuvia, joten niistä tulee hyvää perunamuusia tai voipottuja. Yleisperunat käyvät nimensä mukaisesti vähän kaikkeen, mutta parhaita niistä tulee uunissa paahtamalla. Hyvin varustelluista ruokakaupoista, kuten K-Citymarket Päivärannasta, löytyvät kaikille sopivat perunat. PERINTEINEN PERUNAKIN kehittyy, sil-

lä viime vuosien suurin innovaatio on uusi www.digimag.fi

52

Terveys & Hyvinvointi 2020

”superperunalajike”. Superperunaksi kutsutaan Frex-lajiketta, jonka ovat kehittäneet suomalainen pariskunta Tapio Knuuttila ja Pia Tapio-Knuuttila. Frex-perunan ravinnepitoisuudet ovat tavallista potaattia huomattavasti korkeammat: se sisältää enemmän kaliumia, kuparia, rautaa ja B-vitamiinia. Myös huippukokit ovat olleet mukana testaamassa Frexiä, ja he ylistävät sen ainutlaatuista ”vanhan ajan” potun makua. K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600 Ma–su 7–22 www.k-citymarket.fi


SYÖ & JUO

KUOPIO

PERUNALAJIKKEITA

Tiesitkö?tulee

ys Perunan nimit sanasta ta es ruotsalais ynä, sillä päron eli päär perunaa sä ruotsin kieles tsuttu ku on taannoin si. äk yn maapäär

KIINTEÄT

JAUHOISET

YLEISPERUNAT

• Siikli • Nicola • Adora • Frex Jazzy

• Rosamunda • Sabina • Puikula • Pito • Frex Noblesse

• Matilda • Asterix • van Gogh • Frex Soraya

Lähteet: Martat, Kotiliesi, Wikipedia

Perunamoussaka

Perunapizza on hauska tapa syödä herkullisia uusia perunoita.

Perunamoussaka, eli -musaka, on helppo uuniruoka, joka maistuu sekä lapsille että aikuisille.

6 ANNOSTA • ALLE 30 MIN POHJA • 1 pkt (360 g) Pirkka pizzapohja-aineksia • 2 dl vettä • 3 rkl öljyä PINNALLE • 400 g uusia perunoita • 1 rkl öljyä • ½ dl Pirkka sitruunapestoa • ¼ tl suolaa • 1 pkt (200 g) Pirkka Parhaat fetajuustoa • ripaus mustapippuria • tuoretta basilikaa hienonnettuna PESE perunat ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi.

Paista perunoita pannulla öljyssä käännellen noin 8 minuuttia. Mausta perunat suolalla. Sekoita perunoiden joukkoon puolet pestosta. KAADA jauhoseos kulhoon ja lisää 2 dl käden-

lämpöistä vettä (noin 37 °C) ja 3 rkl öljyä. Sekoita hyvin ja vaivaa taikinaa muutama minuutti. Anna taikinan levätä leivinliinalla peitettynä noin 5 minuuttia. VAIVAA taikinasta ilmakuplat pois. Käytä tarvit-

taessa vehnäjauhoja apuna. KOSTUTA pöytä leivinpaperin alta ja kauli taiki-

na suoraan leivinpaperin päälle. Murenna fetajuusto ja levitä pohjalle. Lado pinnalle perunaviipaleet. PAISTA uunissa 225 asteessa alimmalla tasolla

noin 15 minuuttia. Nosta vielä noin 5 minuutiksi ylätasolle, jotta pinta saa hieman väriä. OHENNA pestoa halutessasi tilkalla öljyä ja valu-

ta pestoa valmiin pizzan pinnalle.

6–8 ANNOSTA • YLI 60 MIN • 1 kg yleisperunoita • 400 g jauhelihaa • 1–2 sipulia • 1 tl suolaa • mustapippurirouhetta • 2 tl basilikaa • 1 tlk (500 g) Pirkka tomaattimurskaa JUUSTOKASTIKE • 2 rkl öljyä • 3 rkl vehnäjauhoja • 5 dl maitoa • ½ tl suolaa • 1 ps (150 g) Pirkka emmentalmozzarellajuustoraastetta KUORI ja viipaloi perunat. Hienonna sipulit. Rus-

kista jauheliha paistokasarissa. Lisää sipulisilppu. Mausta suolalla, mustapippurilla ja basilikalla. Kaada joukkoon tomaattimurska. Anna hautua noin 10 minuuttia. KUUMENNA öljy kattilassa ja sekoita joukkoon

vehnäjauhot puuhaarukalla. Lisää maito sekoittaen. Keitä kastiketta pari minuuttia koko ajan sekoittaen. Mausta suolalla. Sekoita joukkoon juustoraaste. LEVITÄ voidellun vuoan pohjalle puolet perunavii-

RESEPTI JA KUVA: K-RUOKA.FI

RESEPTI JA KUVA: K-RUOKA.FI

RESEPTI JA KUVA: K-RUOKA.FI

Perunapizza

Peruna-sellerisosekeitto Maukas ja nopea kasviskeitto sopii niin alkukuin pääruoaksikin, kun tarjoat kylkeen leipää.

4 ANNOSTA • ALLE 30 MIN • 6–8 (600 g) Pirkka jauhoisia perunoita • ½ (350 g) juuriselleriä • 1 sipuli • 1 l vettä • 2 rkl kasvisfondia • 1 tlk (2 dl) Pirkka ruokakermaa • ¾ tl suolaa • ripaus valkopippuria PÄÄLLE • 1 banaanisalottisipuli • ½ pkt (à 100 g) Pirkka Parhaat Schwarzwaldin kinkkua • ½ rs (à 250 g) Pirkka miniluumutomaattia • 2 tl öljyä • tuoretta timjamia KUORI ja kuutioi perunat ja juuriselleri. Kuori

ja hienonna sipuli. Kiehauta vesi kattilassa. Lisää fondi ja kasvikset. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla 15–20 minuuttia, kunnes kasvikset ovat pehmeitä. HIENONNA salottisipuli ja kinkku. Paloittele

tomaatit. Kuullota sipuli öljyssä ja lisää kinkku ja tomaatit. Kuumenna hetki.

paleista ja kaada päälle jauhelihaseos. Lado päälle loput perunaviipaleet ja kaada pinnalle juustokastike.

SOSEUTA keitto sauvasekoittimella. Kaada

KYPSENNÄ perunamusaka 175-asteisessa uunissa

TARJOA peruna-sellerisosekeitto alku- tai

alimmalla tasolla noin 60 minuuttia. Tarkista, että perunat ovat kypsiä. Tarjoa lisäksi salaattia ja leipää. www.digimag.fi

53

Terveys & Hyvinvointi 2020

joukkoon kerma ja kuumenna kiehuvaksi. Mausta keitto ja tarkista maku. pääruokana kinkku-tomaattisekoituksen kanssa. Koristele annokset timjamilla. Tarjoa lisäksi leipää.


Helli aivoja

oikeanlaisella ruoalla TEKSTI DIGIMAG/EMILIA JORMAKKA KUVA SHUTTERSTOCK

Mindfood on nimensä mukaisesti aivoruokaa ja tekee aivoillemme erityisen hyvää.

A

ivoterveyden edistäminen mindfoodin avulla auttaa säilyttämään mielemme kirkkaana ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Lisäksi aivoruoka ehkäisee useita sairauksia, kuten Alzheimerin tautia. Mindfood ei onneksi ole ihmeruokaa, vaan sen nauttiminen onnistuu tutuilla raaka-aineilla. välttelemällä terveydelle yleisesti haitallisia aineita, kuten kovia rasvoja, suolaa, sokeria ja alkoholia. Hyviksi proteiinin lähteiksi sopivat kana, kala ja palkokasvit. Proteiinia tarvitaan esimerkiksi tiedonkäsittelyyn, aloitekykyyn ja motivaatioon vaikuttavien välittäjäaineiden rakennukseen. Näitä välittäjäaineita ovat esimerkiksi serotoniini, dopamiini ja oksitosiini. AIVOT KOOSTUVAT enimmäkseen ras-

vasta, joten ravinnosta saatavien hyvien rasvojen kuten omega-3-rasvahappojen merkitys on suuri. Korvaamalla tyydyttyneet rasvat esimerkiksi kalasta ja kasvirasvoista saatavilla tyydyttyneillä rasvoilla voi muistin parantaminen olla mahdollista myöhemmälläkin aikuisiällä.

Hellimällä suolistoa hellit myös aivojasi. Jopa yli puolet mielialoihin vaikuttavien aivojen välittäjäaineista valmistuu suolistossa. Itsensä voi siis kirjaimellisesti syödä tyytyväiseksi. Hyvinvoivat suolistobakteerit hyrräävät kehoosi serotoniinin kaltaisia hyvää oloa tuottavia välittäjäaineita. Liiallinen sokerien ja kovien rasvojen kyllästämä ruokavalio on taas yhdistetty masennukseen ja ahdistukseen. Suoliston bakteerit pitävät kuitupitoisista kasviksista kuten pinaatista ja kaalista sekä maitohappokäyneistä tuotteista, kuten juureen tehdyistä leivistä ja luonnonjogurteista. AIVOYSTÄVÄLLISIIN HERKUTTELUHETKIIN sopii mainiosti tumma suklaa,

pähkinät sekä marjat. Pähkinästä jopa puolet on hyvälaatuista rasvaa, ja niiden sisältämä E-vitamiinit ja antioksidantit hidastavat aivojen hermosoluja ikääntymistä ja suojaavat näin dementialta ja Alzheimerin taudilta. Marjojen flavonoidit puolestaan auttavat ajatusta luistamaan kirkkaammin suojaamalla hermoyhteyksiä kehossa syntyviltä reaktiivisilta happiyhdisteiltä. Lähteet: Aivoliitto, Aivovammaliitto

www.digimag.fi

54

Terveys & Hyvinvointi 2020

8 AIVOJEN TEHORAVITSIJAA • KUITUJA täysjyvistä. • TYYDYTTYMÄTTÖMIÄ rasvoja kasviöljyistä, kuten oliivi- ja rypsiöljystä. • B- JA E-VITAMIINEJA sekä antioksidantteja ja proteiinia pähkinöistä, ja siemenistä. • ANTIOKSIDANTTEJA ja vitamiineja hedelmistä, kuten banaanista, appelsiineista ja avokadosta. • KASVIPROTEIINIA pavuista ja herneistä. • VITAMIINEJA ja flavonoideja marjoista. • KUITUJA ja vitamiineja kasviksista, esimerkiksi kaaleista, pinaatista, tomaatista ja paprikasta. • OMEGA-3- rasvahappoja kalasta, kuten lohesta, kirjolohesta, silakasta, ahvenesta, särjestä, muikusta ja hauesta.


SYÖ & JUO

KUOPIO

Hallitse himosi TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY

Herkuttelu on ok, mutta liialliset ruokahimot saadaan haltuun ruokarytmillä.

J

atkuvasta napostelusta, syömisen unohtamisesta tai nuutuneesta olotilasta voi päästä eroon kiinnittämällä huomiota ruokarytmiin. Useimmille aikuisille sopii suositeltu kolmen pääaterian ja parin välipalan tahti. Ruokailujen välissä on hyvä olla noin 3–4 tuntia. SOPIVALLA TAUOTUKSELLA jaksaminen

kohenee ja aineenvaihdunta saa rullata rauhassa. Jatkuvalla napostelulla keho menee tilaan, jossa insuliini ei ehdi imeytyä. Taukoja tarvitaan insuliinitason laskemiseen. Taukojen aikana elimistö alkaa käyttää myös rasvavarastoja energiaksi. Makeanhimo, napostelu ja ahmiminen helpottavat, kun syö säännöllisesti tavallista kotiruokaa. Usein myös painonhallinta helpottuu, kun ruokarytmi on kunnossa. Myös hampaat kiittävät, kun päivän aikana syödään korkeintaan kuusi kertaa. Aamiainen on päivän tärkein ateria – sanotaan. Päivän ensimmäisen ruuan avulla täydennetään yön aikana kulutetut energiavarastot. Aina aamupala ei kuinkaan maistu, mutta silloinkin kannattaa yrittää syödä esimerkiksi pieni välipala, jotta nälkä ei kasva lounaaseen mennessä liian suureksi. Jo vaikkapa yhdellä banaanilla pääsee

pitkälle. Jos taas aamulla on tosi kova nälkä, voi silloin syödä vaikka edellispäivän ruuan loput. Kaurapuurolla ei tarvitse elää. Lounaalla tankataan energiaa iltapäivää varten. Lounaalla kannattaa kiinnittää huomiota sopivaan annoskokoon. Liian kevyt syöminen kostautuu monesti myöhemmin ahmimisella tai herkkuhimolla. Sopivana annoskokona voi pitää sellaista, millä tietää pärjäävänsä hyvin seuraavaan ruokailuun asti eli noin kolmen tunnin ajan. Sitten nälkä saakin jo vähän kolkutella. Välipala kannattaa syödä noin kolmen tunnin päästä lounaasta, jotta jaksaa hyvin päivälliseen saakka. Jos päivälliseen on vielä runsaasti aikaa, voi hyvin syödä myös toisen välipalan. Päivällisellä nautitaan sitten päivän toinen lämmin ateria. Iltapala valmistaa kehon yöunille. Liian raskasta ruokaa kannattaa kuitenkin välttää, sillä se saattaa heikentää unenlaatua. Paras aika iltapalalle on pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Iltapalana voi syödä vaikkapa leivän, jukurttia tai kaurapuuroa. Jokaiselle sopiva ruokarytmi on kuitenkin omanlaisensa. Itselleen sopivan ruokarytmin löytää kuulostelemalla omaa oloa ja virkeyttä. Jos olo on virkeä ja nälän taso tai herkkuhimo ei ylly missään vaiheessa mahdottomaksi, ruokarytmi on luultavasti kohdallaan.

www.digimag.fi

55

Terveys & Hyvinvointi 2020

VINKKEJÄ • JOS unohdat syödä, kokeile laittaa hälytys ruoka-ajan kohdalle

• JUOMINEN on usein helpompaa kuin syöminen: tee kasviksista smoothie, jos niiden syöminen meinaa muuten jäädä

• LISÄÄ ruokavalioon hyviä rasvoja, siemeniä ja vaikkapa maapähkinävoita saadaksesi lisää energiaa

• KOKEILE pitää ruokapäiväkirjaa selvittääksesi mitä ja miten syöt

• MUISTA myös herkutella ja nauttia ruuasta!


www.ctclampo.fi

MADE IN SWEDEN

CTC lämpöpumppujen aatelia! CTC lämpöpumppu, ympäristöystävällinen vaihtoehto öljylämmitykselle. Paikallinen asennus ja korkea laatu takaavat huolettoman käytön.

Pohjolan oloihin suunniteltu laatutuote, invertteriohjaus ja korkein energialuokka tekevät CTC lämpöpumpusta yhden markkinoiden parhaista.

*Energia luokka - Lattialämmitys tai patterit, Ohjauksen kanssa.


www.digimag.fi

57

Terveys & Hyvinvointi 2020


KUMPPANI

Ruskakohde vailla vertaa TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Syksyn väriloisto tarjoaa silmänruokaa Tahkon matkailijoille.

P

ian luonto puhkeaa upeaan väriloistoon ja on aika lähteä ruskamatkalle. Kuopion alueella paras ruska-aika on yleensä syys–lokakuussa. Lapin veroisen ruskan perässä pääsee ulkoilemaan esimerkiksi Tahkon upeisiin luontokohteisiin. Väriloisto sijoittuu vilkkaimman lomasesongin ulkopuolelle, joten lähilomailusta ja retkeilystä pääsee nauttimaan hieman väljemmillä vesillä. TAHKON UUSI luontokohde Mäkiaution rot-

ko sopii syksyn retkikohteeksi kuin nakutettu. Upean rotkon lähtö on Tahkovuoren huipulla, jolle pääsee kipuamaan kätevästi Suomen pisimpiä portaita pitkin, vaeltamalla Tirolin edestä Tahkovuoren kierros -maastopyöräreittiä pitkin tai kulkemalla upean Huutavanholman luonnonsuojelualueen kautta. Ennen rotkolle menoa voi käydä ihastelemassa maisemia myös 13 metriä korkeasta näköalatornista. Uuden näköalatornin huipulta avautuvat upeat näköalat yli syksyisen järvimaiseman. Portaiden yläpäästä oikealle lähdettäessä löytyy ensin ravintola Panorama, jonka ohitettuaan pääsee Tahkomäen kierroksel-

le. Varsinaisia opasteita ei vielä ole, mutta ravintolalta rotkon portille on noin 300 metriä. Rotkolle avautuva puuportti näkyy selvästi kierroksen metsätielle. Rotkon helppokulkuinen reitti koostuu pitkospuista ja portaista. Se puikkelehtii sammaleisten kallioiden välissä. Reitti huipentuu Mäkiaution laavulle, jossa voi ihailla puiden välistä näkyviä upeita maisemia. Tulipaikalla on valmiina polttopuita, ja siellä voi keittää vaikka pannukahvit sekä nauttia retkieväät. Ihasteltavaa riittää koko perheelle! REIPPAILUN PÄÄTTEEKSI on ihana palata

takaisin Tahkon ytimessä sijaitsevaan Tahko Spa Hoteliin. Raitis ilma ja reippailu herättävät varmasti ruokahalun, joten suunnaksi kannattaa heti kättelyssä ottaa ravintola Riemu. Rennossa ravintolassa nälkä siirtyy takuulla maittavien pastojen, pitsojen ja burgereiden voimalla. Herkutteluhetken jälkeen voi suunnata kylpylähotellin tasokkaisiin huoneistoihin lepäämään, seurustelemaan ja saunomaan. TAHKO SPA OY Keitaankatu 1, TAHKOVUORI Puh. 0600 550 148, info@tahkospa.fi www.tahkospa.fi www.digimag.fi

58

Terveys & Hyvinvointi 2020

Syksyn parhaat aktiviteetit • Padel – tämän kesän hittipeliä pääsee pelaamaan myös Tahko Spalla • Tennis – klassikkopelissä saa kivasti lämmön pintaan • SuperCorner – koko perheen sisäaktiviteettipuistossa riittää tekemistä • Kylpylä – rentoutumista, uimista ja lasten polskimissa takuulämpimässä vedessä • Keilaus – mukavaa yhdessäoloa perheen ja ystävien kanssa


NÄE & KOE

KUOPIO

KUMPPANI

SYKSYN VAPAILLA

suunnataan lähilomalle

Elämyksiä Kartanon syksyssä

TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVAT METSÄKARTANO

• Syyskuun perjantaisin lounas klo 11–14 10.9. Melontaretki Vanuvuoren maisemissa 16.9. Paikalliset maistajaiset 27.9. Sunnuntailounas 9.10. “After work” 25.10. Sunnuntailounas 8.11. Isänpäivälounas 26.–27.11. Hyvän Olon päivät

Metsäkartanolla on tilaa hengittää. Tekemistä alueella riittää kaikenikäisille. RAUTAVAARALLA ERÄMAAJÄRVEN RANNALLA, vain puolentoista tun-

nin ajomatkan päässä Kuopiosta sijaitsevassa Metsäkartanon nuorisoja luontomatkailukeskuksessa luonto on aidosti läsnä. Mari Kokolahti Metsäkartanolta kertoo, että alueelta löytyy tekemistä kaikenikäisille. Myös perheen nelijalkaiset ystävät ovat tervetulleita mukaan. Metsäkartanoa ympäröivä järviluonto tarjoaa helposti saavutettavat ja upeat puitteet sekä rauhoittumiselle että monipuoliselle tekemiselle. Patikoinnista pitäville on tarjolla monentasoisia reittejä sekä lähellä että pienen matkan päässä. Pyöräillä voi joko maastossa tai pumptrack-radalla. Ihan Metsäkartanon pihapiirissä voi harrastaa metsäparkouria, frisbeegolfia tai vaikkapa erikoispihapeliä, hyrlinkiä, ja järvellä pääsee melomaan tai kalastamaan. Päivän

päätteeksi kannattaa suunnata rentoutumaan hiekkarannalle ja lopuksi nauttimaan löylyistä saunan lauteille. LOMALAISET MAJOITTUVAT MUKAVIMMIN täysin varustelluissa loma-

huoneistoissa, joista on mukava suunnata päivän touhuihin. Isommillekin porukoille on hyviä vaihtoehtoja. Tarjolla on myös erähotellihuoneita, joista löytyy myös perheille kivoja vaihtoehtoja. – Syyskauden lomille ja metsästyskaudelle on tulossa pian hyviä majoitustarjouksia, joten kannattaa seurata meidän somea ja nettisivujamme, vinkkaa Kokolahti.

Tilauksesta

• Tehdaskierros ja illallinen kauppaneuvoksen kartanossa (ke–pe) • Paikallinen keittiö- ja juomakulttuuri

SYYSLOMAVIIKOLLE OLEMME SUUNNITTELEMASSA myös viikko-

ohjelmaa, joka sisältää lajikokeiluja. Meiltä saa myös parhaat vinkit omatoimiohjelmiin ja luontoretkeilyyn.

NUORISOKESKUS METSÄKARTANO Metsäkartanontie 700, RAUTAVAARA Puh. 040 839 6350, info@metsakartano.com www.metsakartano.com

Ruokarauha vuodesta 1792. www.koivumaenkartano.com

Koivumäen Kartano Oy • Koivumäenkuja 18, 70800 Kuopio puh. +358 (0)17 3614 291 • kartano@koivumaenkartano.com www.digimag.fi

59

Terveys & Hyvinvointi 2020


KUMPPANI

Kirpputoriyrittäjät Pasi Pohjoisaho (kuvassa) ja Pekka Huttunen ovat kehittäneet uudenlaisen Kyyti+myynti-palvelun.

Kirpputoreilla tehdään löytöjä TEKSTI DIGIMAG/EMILIA JORMAKKA KUVAT DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

Kirpputoreilla asiointi on nykyisin arvoihin ja trendikkyyteen pohjautuva valinta.

K

irpputorit eivät ole enää vain paikkoja säästää rahaa, vaan niistä on tullut trenditietoisen ja ekologisesti ajattelevan ihmisen keino tehdä ostoksillaan eettisempiä valintoja. – Kuluneiden 10 vuoden aikana kierrätyksen arvostus on kasvanut huomattavasti. Kuopiolaiset ovat ottaneet kierrätyksen ja luontoarvot omikseen, sanoo Pekka Huttunen Kirpparilla.fi:stä. Kirpputori on toiminut Kuopion Leväsellä vuodesta 2013. Perinteinen kirpputori pärjää hyvin nettikirpputorien yleistymisestä huolimatta. Netin kautta haetaan useammin jotain tiettyä tuotetta kauppahintoja edullisemmin, mutta oikealle kirpputorille tullaan fiilistelemään ja tekemään löytöjä. Viikonloput ovat kaupankäynnin kannalta arkipäiviä kiireisempiä, ja niiden aikaan tehdään Huttusen arvion mukaan suurimmat kertaostokset. Vaatemyynti on mennyt kausiluonteisemmaksi muiden kauppojen tapaan. Syksyisin tulee syysvaatteita ja keväisin kevätvaatteita. Varsinkin syksyn tullen moni innostuu käymään vaatekaappinsa läpi. Huttunen muistuttaa, että hyväkuntoiset vaatteet on helppo myydä kirpputorilla. Pöytä on helppo varata netistä, puhelimitse tai paikan päältä. – Entistä vaivattomampaa vanhan tavaran myynnistä tekee uusi Kyyti+myynti-palvelu, vinkkaa Huttunen.

PALVELUSSA MYYTÄVÄT tavarat tuodaan kirpputo-

rille, missä ammattilaiset huolehtivat asiakkaan puolesta koko myyntiprosessin aina hinnoittelusta myyntipöydän siistimiseen. Myyntituotto jaetaan tasan asiakkaan ja palvelun tarjoavan kirpputorin kesken. Kolmen kuukauden toiminta-aikanaan palvelu on ollut todella suosittu vaivattomuutensa ansiosta. – Tuo tavara ja hae rahat, Huttunen kiteyttää palvelun suosiota. Myymättä jääneet tavaratkin voi laittaa tekemään hyvää. Käyttipä Kyyti+myynti-palvelua tai ei, asiakas voi hakea tavaransa pois tai jättää ne kirpputorin lahjoitettavaksi hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyysavun kohdemaita on esimerkiksi Afrikassa.

Myy paremmin kirppispöydälläsi TUO myyntiin ehjiä ja siis-

tejä tavaroita. erikokoiset vaatteet toisistaan. EROTTELE

SELKEÄSTI aseteltua väl-

jää pöytää on helppoa ja mukavaa selailla. SUOJAA terävät ja särky-

HUTTUSEN MUKAAN yrityksen tavoite on tulevai-

suudessa kehittää nykyistä toimintaa sekä laajentaa palveluita uusiin kaupunkeihin. Kyyti+myynti-palvelun kehitys on harppaus, jota kohtaan noussut suuri suosio kannustaa panostamaan palveluun lisää. – Kuopio on kirpputorikaupunkina mahtava, ja ihmiset ovat heränneet hyvin kierrätyksen tärkeyteen, Huttunen kiittää kuopiolaisia. KIRPPARILLA.FI Leväsentie 2, KUOPIO Puh. 040 712 2157 www.kirpparilla.fi/kuopio www.digimag.fi

60

Terveys & Hyvinvointi 2020

vät esineet tai laita ne ylähyllylle lasten ulottumattomiin. AJATTELE tuotetta hin-

noitellessasi paljonko itse olisit siitä valmis maksamaan. Kysy tarvittaessa apua. HYÖDYNNÄ arvokkaam-

man tavaran kohdalla myyntivitriineitä ja kirpputorilta saatavia hälyttimiä.


NÄE & KOE KONSERTTI

VIIHDETTÄ JA

SYKSYN RIEMUJA

11.–13.9. Kalaryssäys

KUVA: ARI-PEKKA SINIKOSKI

KULTTUURIA,

TAPAHTUMA

KUOPIO

25.9. Herra Ylppö & Ex

KUOPIOSSA TAPAHTUU

09 Syyskuu

6.8.–6.9. Kuopio Juhlii Kuopion alue

31.8.–6.9. Rauhalahti Kuopio Maraton 2020 Hotelli Rauhalahti

4.9. Kulttuurikeitto: Flourish ish klo 12 Kuopion kaupunginteatteri Pianotaiteilija Juho Kela klo 17 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Iikka Kivi – Spede on kuollut klo 19 Kuopion kaupunginteatteri Andy McCoy klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Pekkaniskan Pojat klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Perjantaitanssit: Yölintu klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti

5.–6.9. Naisten Pankin taidetapahtuma klo 10–17 ja 11–18 Piispantalo

9.9. Tämä on ryöstö! ennakkoesitys klo 19 Kuopion kaupunginteatteri Kesäkirja ensi-ilta klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri Karaoketanssit & DJ Anna klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Naistentanssit: Leif Lindwman & Amore klo 20 Kylpylähotelli Rauhalahti

10.9. Tribuutti-konsertti klo 18 Kuopion kaupungintalo Tämä on ryöstö! ensi-ilta klo 19 Kuopion kaupunginteatteri

11.–13.9. Kalaryssäys Kuopion satamatori

11.9.

Lauantaitanssit: Unelmavävyt klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti Paperi T & Khid klo 22 Henry’s Pub

8.9. Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä klo 16–22 Kylpylähotelli Rauhalahti

Pukija klo 13.15 Kuopion kaupunginteatteri

Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä klo 16–22 Kylpylähotelli Rauhalahti

16.9.

Kirka-musikaali klo 18 Kuopion Musiikkikeskus Herrasmieshuijarit ensi-ilta klo 18 Varkauden teatteri

Modernin munkin tarina klo 17–19 Kuopion pääkirjasto

Kaksoiselämää klo 18 Kuopion kaupunginteatteri

Frigg klo 19 Ohjelmaravintola Maxim

Kesäkirja klo 18.15 Kuopion kaupunginteatteri

Kaksoiselämää klo 19 Kuopion kaupunginteatteri

Mariska klo 19 Ohjelmaravintola Maxim

Karaoketanssit & DJ Anna klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka

Vapaan maailman varjot klo 20 Ravintola Kummisetä Olavi Uusivirta klo 21 Makasiiniravintola Albatrossi

Kultainen vasikka ensi-ilta klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri

Berliini, Pariisi, New York klo 15 ja 18 Kuopion kaupunginteatteri

Iltamat: ”Huttuset ja Onnen päivät” klo 19.30 Kylpylähotelli Rauhalahti

22.9.

Pianotaiteilija Juho Kela klo 17 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Kauko Röyhkä – Soolo klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Pukija klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri

83. ja 84. kansainvälinen rotukissanäyttely klo 8–15 Koiramekka

Kunnon Houseband klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka

15.9.

20.9.

Suuri kirpputori klo 12.30–15.30 Hermannitalo

Maustetytöt klo 19 Ohjelmaravintola Maxim

Tämä on ryöstö! klo 13 Kuopion kaupunginteatteri

17.9.

12.–13.9.

Pukija klo 18.15 Kuopion kaupunginteatteri

Elämä Voittaa -festivaali Kuopion alue

Humu-klubi #68 – Amuri, joku iiris Pannuhuone Gust. Ranin

Choirboys Delivery Ravintola Ottopoika

Sami Hedberg 15 v. -juhlakiertue klo 18 ja 21 Kuopion Musiikkikeskus

14.–19.9.

Bridal Lounge -häätapahtuma klo 12–19 Original Sokos Hotel Puijonsarvi

Naistentanssit: Tomi Markkola & Fernet klo 20 Kylpylähotelli Rauhalahti

5.9.

Espanjalainen ilta klo 18 Ravintola Kummisetä

Tribuutti-konsertti klo 18 Kuopion kaupungintalo

Riuttalan syysruokakoulu klo 9–16 Riuttalan Talonpoikaismuseo

Rauhalahden Iskelmäfestarit: Sinitaivas, In The Mood & Suvi Karjula Kylpylähotelli Rauhalahti

Antti Ahopelto & Etiketti klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka

Yrittäjän päivän venetsialaiset klo 18–21 Kuopion Saana

Simon Kyreneläinen klo 16 Kuopion Musiikkikeskus

12.9. Rauhalahden Iskelmäfestarit: Finlanders, Hurma Kylpylähotelli Rauhalahti Terveyskeskus, Braindrain, Neurovisio Ravintola Ottopoika Tämä on ryöstö! klo 13 ja 18 Kuopion kaupunginteatteri Kesäkirja klo 13.15 ja 18.15 Kuopion kaupunginteatteri Nukketeatteri Satuaarre: Seikkailujen linna klo 18 Nukketeatteri Satuaarre Miehenkäyttöopas klo 19 Ohjelmaravintola Maxim

Olli Soikkeli ja Marian Petrescu trio klo 20 King’s Crown

18.–19.8. Kärkikaraoke finaaliviikonloppu 11–02 Kylpylähotelli Rauhalahti

18.9. Tanssiviikonloppu: Markku Aro & Diesel Iskelmäravintola IsoVaalee Pianotaiteilija Juho Kela klo 17 Kylpylähotelli Kunnonpaikka

Skull altar, Killing attack Ravintola Ottopoika

Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä klo 16–22 Kylpylähotelli Rauhalahti Röyhkeyskoulu: Kuka mun päässä puhuu klo 19 Kuopion kaupunginteatteri

Nukketeatteri Satuaarre: Seikkailujen linna klo 15 Nukketeatteri Satuaarre

Tanssiviikonloppu: Heidi Pakarinen & Karavaani Iskelmäravintola IsoVaalee

Kaksoiselämää klo 19 Kuopion kaupunginteatteri Kesäkirja klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri In The Moods & Suvi Karjula klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Perjantaintanssit: Saija Tuupanen & eXmiehet klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti Herra Ylppö & Ex klo 22 Henry’s Pub LiveKaraoke Pannuhuone Gust. Ranin

26.9. Jarkko Honkane & Taiga Iskelmäravintola IsoVaalee Terve hulluus, Hats & Caps, The Cotards Ravintola Ottopoika Kaksoiselämää klo 13 Kuopion kaupunginteatteri Herrasmieshuijarit klo 13 Varkauden teatteri Kesäkirja klo 13.15 Kuopion kaupunginteatteri Tämä on ryöstö! klo 18 Kuopion kaupunginteatteri

Piste, piste, piste klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri

Kunnon Houseband klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka

Karaoketanssit & DJ Anna klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka

Lauantaitanssit: Taikakuu klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti

Piste, piste, piste klo 10 ja 19.15 Kuopion kaupunginteatteri

sa. Illan ohjelmaan kuuluu muun muassa rentouttava savusauna, mahdollisuus pulahtaa kauniiseen Kallaveteen, herkutella ruuan äärellä sekä nauttia suomalaisesta musiikista tanssien. Perinneilta alkaa klo 16 ja kestää klo 22 saakka. Illallinen kustantaa 24 €, savusauna 15 € (Kylpylähotellissa majoittuville 9 €). Lisätiedot perinne- ja savusaunailloista: www.rauhalahti.fi

Kanttila: Kanttila 200 vuotta -näyttely 2.7.–6.9.2020

Ortodoksinen kirkkomuseo RIISA: Jumalainen valo Risto Vilhunen 75 6.6.2020 - 27.2.2021 Pyhyyden portailla Jatkuva kokoelmanäyttely

Galleria Ars Libera: Andrey Bogush: Butterfly Gina (To make love with drones) 14.8.–6.9.2020

VB-valokuvakeskus: Hidden Freedom – Kätketty vapaus Gertrude Bell & Meeri Koutaniemi 16.6.–27.9.2020 Lätäkköhyppy ja muita valokuvia Taneli Eskola 2.10.–29.11.2020

Kuopion taidemuseo: Löytöjä ajasta Kuopion Taidemuseo 40 vuotta 2.6.–27.9.2020 Taiteilijan katse – Näkökulmia Kuopion taidemuseon kokoelmiin Jatkuva näyttely

Kuopion korttelimuseo: Suomen Itä valokuvissa 12.6.–25.10.2020 Kirsti Kirjavaisen valokuvia Nepalista 14.–19.9.2020

30.9.

Jatkoaika Kirsti Heinosen ja Raili Riikosen näyttely 22.9.–3.10.2020

Herrasmieshuijarit klo 12 Varkauden teatteri

Välihuuto – Jukka Lindström klo 19 Kuopion kaupunginteatteri

TIISTAISIN RAUHALAHDESSA PÄÄSEE nauttimaan illanvietosta Jätkänkämpän perinne- ja savusaunaillois-

Näyttelyt

Kuopion kaupunginkirjasto:

Aavan meren tällä puolen klo 19 Ohjelmaravintola Maxim

Kylpylähotelli Rauhalahti

Naistentanssit: Teuvo Oinas & Kiintotähti klo 20 Kylpylähotelli Rauhalahti

Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä klo 16–22 Kylpylähotelli Rauhalahti

Jukka Perko – Early Birds klo 19 Ohjelmaravintola Maxim

Iltamat: ”Huttusen ja Onnen päivät” klo 19.30 Kylpylähotelli Rauhalahti

Karaoketanssit & DJ Anna klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka

29.9.

Valehtelijan peruukki klo 19 Kuopion kaupunginteatteri

PERINTEIKÄSTÄ ILLANVIETTOA SAVUSAUNAN MERKEISSÄ Tiistaisin

Herrasmieshuijarit klo 19 Varkauden teatteri

Hyvänen aika! klo 19 Ohjelmaravintola Maxim

24.9.

13.9.

Pianotaiteilija Juho Kela klo 17 Kylpylähotelli Kunnonpaikka

Aavan meren tällä puolen klo 19 Ohjelmaravintola Maxim

Kultainen vasikka klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri

Hyväntekeväisyysmuotinäytös ja -konsertti: Muotia ajan hengessä Kuopion kaupungintalo

Valehtelijan peruukki klo 12 Kuopion kaupunginteatteri

Pukija klo 18.15 Kuopion kaupunginteatteri

Naistentanssit: Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty klo 20 Kylpylähotelli Rauhalahti

19.9.

Piste, piste, piste klo 10 Kuopion kaupunginteatteri

23.9.

Tämä on ryöstö! klo 19 Kuopion kaupunginteatteri

Rainer Bollström & Graniitti klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka

25.9.

NILSIÄ– TAHKO-

ALUEEN MENOT 4.9.–6.9. 15th Lapinlahti Kruisinki Tahko 5.9. Kunkku Live: Remu Play Hurriganes klo 21–04 Ravintola Kunkku

19.9. Tahko Truckfest klo 11–16 Tahkon alue Digimag ei vastaa lehden painoon menon jälkeen tapahtuvista muutoksista.

www.digimag.fi

61

Terveys & Hyvinvointi 2020


Hyvinvointikalenteri Infot, luennot, tapahtumat Hyvinvointia ja terveyttä -luentosarja Luentopaikka: Kuopion kansalaisopiston Puistokartano, B059 Opistosali, Puistokatu 20, Kuopio. Vain etäryhmät ilmoittautuvat asiakaspalveluun sähköpostilla: kansalaisopisto@kuopio.fi Esite: Luennot 2020-2021 www.bit.ly/luennot2020-2021 • 1.9. klo 18.30–20 Astman omahoito onnistuu! Onnistunut astman omahoito on monipuolista, ja se on muutakin kuin lääkehoito. Luentosisältö: mitä astma on, lääkitys ja lääkkeenottotekniikka, liikunta, rokotukset ja painonhallinta. Minna Kellokumpu-Räsänen, sairaanhoitaja KYS. Yhteistyössä Savon Sydänpiiri ry, Kuopion seudun hengitysyhdistys ry ja Kuopion seudun Hengityssäätiö. Samanaikainen etäluento ja videotallenne. • 8.9. klo 18.30–20 Kaaos haltuun. Hyvinvointia järjestämällä Arki helpottuu ja mieli virkistyy samalla, kun koti vapautuu ylimääräisistä tavaroista. Hyvinvointivinkkejä miten arkeen saa lisää tilaa ja aikaa. Nina Päivinen, koulutettu ammattijärjestäjä. Samanaikainen etäluento. Ei videotallennetta. • 22.9. klo 18.30–20 Sydänpotilaan ensihoito Sydäninfarkti tai muu sydäntapahtuma vaativat nopea tilannearviota ja toimintaa sekä välitöntä sairaalahoitoa. Luennolla selvitetään sydänpotilaan tehokasta ensihoitoa. Helena Jäntti, ensihoitolääkäri KYS. Yhteistyössä Savon Sydänpiiri ry, Kuopion seudun Hengitysyhdistys ry ja Kuopion seudun Hengityssäätiö. Samanaikainen etäluento ja videotallenne. • 6.10. klo 18.30–20 Gynekologisten syöpien ehkäisy, toteaminen ja hoito Luennolla käsitellään yleisimpien naistentautien syöpien, kohdunrungon-, kohdunkaulan-, munasarja- ja ulkosynnytinsyövän keskeisimpiä asioita sekä puhutaan niiden perinnöllisyydestä. Auni Lindgren, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Yhteistyössä Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. Samanaikainen etäluento. Ei videotallennetta. • 27.10. klo 18.30–20 Liikunnan merkitys sydän- ja hengitysterveydelle Miten voi liikunnalla vaikuttaa sydänja hengitysterveyteen. Jyrki Tarvainen, liikunnanohjaaja, Kuopion kaupunki. Yhteistyössä Savon Sydänpiiri ry, Kuopion Seudun Hengitysyhdistys ry ja Kuopion Seudun Hengityssäätiö. Samanaikainen etäluento ja videotallenne. • 17.11. klo 18.30–20 Diagnoosina keuhkoahtaumatauti, vielä on paljon edessä Katsaus keuhkoahtaumataudista ja etenkin omahoidosta. Päivi Salonen, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS. Yhteistyössä Pohjois-Savon Sydänpiiri ry, Kuopion Seudun Hengitysyhdistys ry, Kuopion Seudun Hengityssäätiö. Samanaikainen etäluento ja videotallenne.

Toistuvia tapahtumia

• 24.11. klo 18.30–20 Kulttuuria hengen pitimiksi HUOM! Kuopion kaupungintalo, juhlasali Tulliportinkatu 31, Kuopio. Kulttuuriharrastusten määrä ja laatu kuvastavat sosiaalista pääomaa, joka tarkoittaa kansalaisten keskinäisiä verkostoja, vapaa-ajan harrastuksia, sosiaalista osallistumista ja luottamusta. Väestötutkimukset Suomessa ja maailmalla ovat osoittaneet, että mitä enemmän joukossa on sosiaalista pääomaa sitä pidempään sen jäsenet pysyvät hengissä. Miten hyvä vaikutus välittyy? Markku T. Hyyppä esittää asiasta näkemyksensä, joka perustuu aivojen sosiaaliseen rakenteeseen ja toimintaan. Markku T. Hyyppä, neurologian dosentti, kirjailija. Ei etäluentoa. Ei videotallennetta.

KUOPION KAUPUNKI Liikunnanohjausta

• 1.12. klo 18.30–20 Kumppanina nivelrikko – miten tulet toimeen? Mitä nivelessä tapahtuu, kun siihen tulee nivelrikko? Mitkä ovat riskitekijöitä, voiko nivelrikkoa ehkäistä tai sen etenemistä hidastaa? Elämää nivelrikon kanssa ja hoidon tavoitteet. Raija Rapo. Yhteistyössä Pohjois-Savon Nivelyhdistys. Samanaikainen etäluento ja videotallenne.

Ohjatun liikunnan palvelut päivitettyinä Liikkuva Kuopio -sivustolta: www.liikkuvakuopio.fi/ ohjattu-liikunta

Kuopion Invalidien toimisto on siirtynyt etätöihin vallitsevan epidemian ohjeistuksen myötä.

Kaupungin liikunnanohjaajat tarjoavat liikuntapalveluita ikääntyneille, pitkäaikaissairaille, erityisryhmille ja vähän liikkuville työikäisille. Myös lapsille ja nuorille on liikuntaaktiviteetteja, muun muassa Liikuntapolku-päivät.

Email: toimisto@kuopioninvalidit.fi Twitter: @KuopioInvalidit Facebook: Kuopion Invalidit ry

Luontoretkiä

OLKA-toiminta

Kuopion luonnontieteellisen museon ja kaupungin ympäristönsuojelupalvelujen luontoretkiä lokakuulle asti. Retket löytyvät esitteestä: www.kuopio.fi/-/kuopion-luontoretket-2020

OLKA-piste avoinna taas arkisin Kuopion yliopistollisessa Puijon sairaalassa pääaulan lasiakvaariotiloissa klo 10–14. OLKA-koordinaattorina Juuso Vartiainen, 044 729 2176, juuso.vartiainen@tukipilari.fi

Kuopion turvakoti

KUOPION JA SIILINJÄRVEN EV-LUT. SEURAKUNNAT ApuVa2020-verkkokahvila

• 10.9. klo 10–11.30 Opiskele kieliä – aktivoi aivojasi Luennolla käsitellään kielten opiskelua aivojen aktivoinnin näkökulmasta. Tietoa erilaisista oppimistyyleistä ja oppimiseen vaikuttavista tekijöistä aikuisiässä sekä vinkkejä, kuinka voi edistää kielten opiskelua. Marjo Markkanen ja Hanna-Reetta Metsänheimo. Samanaikainen etäluento ja videotallenne.

Mietityttääkö tulevaisuus? Pelottaako arki? Pysytkö muutoksessa mukana? Keitä kuppi kahvia ja tule mukaan keskustelemaan ApuVa2020verkkokahvilaan. • Keskiviikkoisin klo 18–18.45 Ilmoittautuminen edellispäivään mennessä: Pirjo-Leena KinanenNimmrichter sähköpostitse pirjo-leena.kinanennimmrichter@evl.fi tai tekstiviestitse 040 4848 546.

• 1.10. klo 10–11.30 Tekoäly tänään ja huomenna Tekoäly vaikuttaa ja auttaa elämäämme jo päivittäin, mutta mitä se todellisuudessa on? Milloin tekoälystä on hyötyä, millaisia uhkia ja riskejä se tuo? Perusteita tekoälystä ja erilaisista sovelluksista sekä keskustelua sen hyvistä ja huonoista puolista. Ari-Pekka Väisänen. Samanaikainen etäluento ja videotallenne.

Yksi ryhmä kokoontuu 4–5 kertaa. Vetäjinä Kuopion ev.lut. seurakuntien työntekijät. Verkkokahvila kokoontuu ilmaisella jitsi.org-alustalla.

• 5.11. klo 10–11.30 Oodi miehille Lauluja miehistä ja miesten elämästä yhdessä laulaen ja soittaen. Petra Lisitsin-Mantere. Samanaikainen etäluento ja videotallenne.

Kahvilassa voi osallistua keskusteluun anonyymina.

• 3.12. klo 10–11.30 Aivotoiminnat ja ikääntyminen Luennolla kerrotaan, miten aivotoiminnat pidetään kunnossa ikääntyessä ja miten muistisairauksia ehkäistään ja hoidetaan. Raimo Sulkava, professori, neurologian ja geriatrian erikoislääkäri. Yhteistyössä Pohjois-Savon Muisti ry. Samanaikainen etäluento ja videotallenne.

Ilmoittauduttua linkki ryhmänohjaajalta sähköpostiin tai tekstiviestin 15 minuuttia ennen kahvihetkeä.

Digimag ei vastaa lehden painoon menon jälkeen tapahtuvista muutoksista.

www.digimag.fi

Puhelimella tulee ohjelma ladata internetistä etukäteen.

Tutustu tarkemmin: www.kuopionseurakunnat.fi/ apuva2020

62

Tukipilari

Kuopion turvakoti lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville asiakkaille avoinna 24/7, 017 183 393

• suljettu toistaiseksi

Senioriaamupäivät, luento- ja keskustelusarja:

Puhelinpalvelu: 044 0378 451 • ma–to klo 8.30–15.30 • pe 8.30–14.00

Tukipilarin toiminnanjohtaja ja suunnittelija ovat tavoitettavissa arkisin pääsääntöisesti klo 9–17. Toiminnanjohtaja Susanna Kähkönen, susanna.kahkonen@tukipilari.fi 044 5544 047. Suunnittelija Minna Mielonen minna.mielonen@tukipilari.fi, 040 557 4646

Terve Kuopio -kioski

• 8.12. klo 18.30–20 Kuopion kansallinen kaupunkipuisto, osa 1: Info ja linnut Miniluentosarjan ensimmäinen osa tutustuttaa Kuopion kansalliseen kaupunkipuistoon sekä esittelee sisäsaariston moninaista linnustoa. Heli Laurinen, Juho-Pekka Hukkanen, Sirke Sormunen ja Kalle Ruokolainen. Teemaluentosarjassa on kolme osaa. Samanaikainen etäluento ja videotallenne.

KUOPION INVALIDIT RY TUKIPILARI

Terveys & Hyvinvointi 2020

POHJOIS-SAVON SYÖPÄYHDISTYS Lisätietoja syöpäyhdistyksestä: Neuvontahoitaja Virpi Nissinen, 040 733 4737, virpi.nissinen@pohjoissavonsyopayhdistys.fi Toimisto: Kuninkaankatu 23 B Kuopio Kursseja • 11.–13.9. Voimavaroja väreistä – taideterapeuttinen syysviikonloppu Koivula, Kuopio • 28.9.–2.10. Naisenergiaa – gynekologista syöpää sairastavien kurssi Kunnonpaikka Siilinjärvi • 23.–25.10. Yhdessä eteenpäin – perhekurssi Kunnonpaikka Siilinjärvi Lisätietoa: Sari Nousiainen, 044 749 7533 sari.nousiainen@pohjoissavonsyopayhdistys.fi • 16.–20.11. Suolistosyövän sairastaneiden yksilökurssi Kunnonpaikka Siilinjärvi Lisätietoa kursseista: Virpi Nissinen, 040 733 4737 virpi.nissinen@pohjoissavonsyopayhdistys.fi


NÄE & KOE Vertaistuellinen ryhmä läheisensä menettäneille Ryhmässä keskustellaan ja käydään menetystä läpi toiminnallisten menetelmien kautta ja suunnataan katsetta tulevaan. Aikaa menetyksestä olisi hyvä olla vähintään vuosi. Suljettuun ryhmään mahtuu 8 henkilöä. • 10.11., 1.12., 12.1., 9.2. ja 16.3. klo 16.30–19 Ilmoittautumiset 30.10. mennessä: anne.rautiainen@pohjois savonsyopayhdistys.fi tai 044 523 6996. Tukihenkilökoulutus • 10.9., 19.9 ja 24.9. Kuopio Haetaan uusia tukihenkilöitä saattohoidon vapaaehtoistehtäviin. Heille järjestetään syksyllä koulutus, jossa käydään läpi vapaaehtoisuuteen liittyviä teemoja sekä saattohoidon asioita. Saattohoidon vapaaehtoinen toimii rinnallakulkijana elämän loppuvaiheessa sairastuneelle ja läheisille. Saattohoidon vapaaehtoisena voi toimia Iisalmessa, Kuopiossa tai Varkaudessa. Ilmoittautuminen viimeistään. 31.8.: saattohoidon vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anne Rautiainen, 044 523 6996 tai

anne.rautiainen@pohjoissavonsyopayhdistys.fi

KUOPION SEUDUN EPILEPSIAYHDISTYS Toimisto: Microkatu 1, N-osa, 9. krs Kuopio, 040 777 1216 Liikuntaa kaikille • Keilakerho 29.10. ja 26.11. klo 14–16 Kuopion keilahalli (Keilakuja 3). Keilailu on jäsenille maksutonta. Kenkämaksu jäsenille 1 €/kerta. • Kuntosaliryhmä 2.9., 9.9., 16.9., 23.9., 30.9., 7.10., 14.10., 21.10., 28.10., 4.11., 11.11., 18.11., 25.11., 2.12., 9.12., ja 16.12. klo 18–19 Suokadun toimintakeskuksen Voimanpesä (Suokatu 9). Kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille avointa sekä maksutonta vertaisohjattua liikuntaa. • Kaverikävely 7.9., 21.9., 5.10., 19.10., 2.11., 11.11., 16.11., 30.11. ja 14.12. klo 16–17.30. Kaikille avoin kävelylenkki, lähtö Ravintola Musta Lampaan edestä (Satamakatu 4). Reitti on esteetön, ja avustaja voi tulla mukaan. Kävelyllä myös yhdistyksen vapaaehtoisia ja yhteisöpedagogiopiskelija. Kaverikahvila Matalan kynnyksen vertaistuellinen kohtaamispaikka epilepsiaa sairastaville ja läheisilleen. Mukana ohjaaja Hanna Uotinen, 044 324 0344. Lisätietoa: www.epilepsia.fi/kaverikahvila • Joka toinen tiistai 1.9., 15.9., 29.9., 13.10., 27.10., 10.11., 24.11. ja 8.12. klo 13–15 Ramin Konditoria, Kauppakeskus Sektori Sisävesiristeily • 11.9. klo 15 Roll risteilyn kyydillä. Jäsenet: aikuiset 5 € ja lapsi 0 €. Perheenjäsen: aikuiset 10 € ja lapsi 2 €. Ilmoittautuminen risteilyyn 2.9. klo 22.00 mennessä, lomake löytyy verkkosivuilta: www.epilepsia.fi/web/kuopion-seutu/ tapahtumat

KUOPION SEUDUN HENGITYSYHDISTYS

Pielaveden epilepsiakerho • Kokoontumiset 9.9., 30.9., 7.10., 28.10., 4.11., 18.11. ja 9.12. Epilepsiaa sairastaville ja heidän läheisilleen. Ikälän talo (Toritie 6).

Toimisto: Haapaniemenkatu 21 A, 2. krs, Kuopio Toimistokäynnit sovittava ennakolta puhelimitse.

Lisätietoja: Jaana Väisänen 040 756 5221

Toimiston puhelinpalvelu: 044 757 4642 • arkisin klo 9–16

Ylä-Savon toiminta Yhteyshenkilö: Erkki Turpeinen, 050 3236051, erkkijuhani.turpeinen@gmail.com

Syksyn 2020 verkkoluennot • 1.9. Astman hoito onnistuu! klo 18.30 Minna Kellokumpu-Räsänen, sairaanhoitaja, KYS

SAVON SYDÄNPIIRI Toimisto: Haapaniemenkatu 21 A, 2.krs, Kuopio Toimistokäynnit sovittava ennakolta puhelimitse.

KUOPIO

Muutokset Pohjois-Savon omaishoitajien tapahtumiin ovat mahdollisia. Toiminnan toteutumisen voi tarkistaa 050 494 1575 tai 050 308 0875. Toiminnanjohtaja Johanna Nikonen, johanna.nikonen@psomaishoitajat.fi Karttulan omaishoitajien ryhmä Karttulatalo, kokoushuone 2 (Kissakuusentie 6) • 23.9., 21.10., 18.11. ja 16.12. klo 13–14.30 Pohjois-Savon Muisti ry järjestää samanaikaisesti Muistikahvilatoimintaa, jossa hoidettava läheinen voi olla omaishoitajien ryhmän ajan. Lisätietoja: 044 779 0606

Toimiston puhelinpalvelu: • arkisin klo 9–16, 017 261 1834

• 27.10. Liikunnan merkitys sydän- ja hengitysterveydelle. klo 18.30 Jyrki Tarvainen, liikunnanohjaaja, Kuopion kaupunki

Terveysarvojen mittaukset: • toimistolla ajanvarauksella, 017 261 1834

• 17.11. Tietoa keuhkoahtaumasairaudesta klo 18.30, Päivi Salonen, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS

• 17.9., 15.10., 19.11. ja 10.12. klo 10–11.30. Omaishoitajien mahdollista osallistua srk:n hartauteen ennen ryhmäkokoontumista klo 9.45 samassa tilassa.

Korona-neuvontapuhelin • arkisin klo 10–12, 017 261 1834

Linkit luennoille: www.hengitysyhdistys. fi/kuopionseutu/palvelut/yleisoluennot

Nilsiän omaishoitajien ryhmä

Palveluvastaava, ravitsemusasiantuntija Mari Härkönen mari.harkonen@sydan.fi, 050 9194 027

Paikallistoimikuntien yhteystiedot ja toimintatiedot: www.hengitysyhdistys.fi/kuopionseutu/ yhdistys/paikallistoimikunnat

Toiminnanjohtaja Tarja Kristiina Ikonen tarja.ikonen@sydan.fi, 0500 574 642 savo@sydan.fi, www.savonsydan.fi Syksyn 2020 verkkoluennot • 22.9. klo 18.30 Sydänpotilaan ensihoito. Helena Jäntti, ensihoitolääkäri, KYS

www.hengitysyhdistys.fi/kuopionseutu/ toiminta-19

Suonenjoen omaishoitajien ryhmä

Tapahtumat: www.psomaishoitajat.fi/toiminta

Sydänpotilaan kuntoutuminen Teemapäivät verkossa

Omaishoitajien ja läheisten avoimet kahvit

• 19.9. Vajaatoiminnan vaikutukset arjessa

Nauti päiväkahvit hyvässä seurassa. Voit osallistua oman aikataulun mukaan. (Vuorikatu 40, Kuopio) • Maanantaisin klo 12–14 Kuukausikokoontumiset • 17.9., 15.10., 12.11., 10.12. klo 15–16 Suokadun toimintakeskus, (Suokatu 6) Oivaltajien iltakahvit

• 2.9.–7.10. klo 17–19

Erityistukea tarvitsevien lasten vanhemmille.(Vuorikatu 40)

• 26.10.–30.11. klo 17–19 (haku 5.10. mennessä)

• 7.9., 19.10., 2.11. ja 2.12. klo 17.30–19

Voimaannu henkisesti –sydänkurssi • 2.–6.11. (haku 19.9. mennessä) Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, Siilinjärvi Kuntoutumiskurssit uusille sydänpotilaille • 30.11.–4.12. (haku 16.10. mennessä) Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, Siilinjärvi

Nuorisotalo (Kunnantie 4) • 22.9., 20.10., 17.11. ja 15.12. klo 10–11.30.Pohjois-Savon Muisti järjestää muistisairaille läheisille toimintaa yhtäaikaisesti omaishoitajien ryhmän ajan. Muistitreeniryhmässä tuetaan muistia muistijumpalla sekä harjoitteilla. Lisätiedot Muistitreeni-ryhmästä 044 779 0606. Juankosken omaishoitajien ryhmä Virastotalon kokoushuone, 3. krs. (Juankoskentie 13) • 1.9., 6.10., 3.11. ja 1.12. klo 13–14.30

Seurakuntatalo, monitoimisali (Kirkkokatu 8)

Villet – miesomaishoitajien ryhmä

Haluatko lopettaa tupakoinnin?

Lisätietoa muista ryhmän tapaamisista: Teri Kari, 050 308 0875, teri.kari@psomaishoitajat.fi

• 9.9. klo 17.30–19

63

Kaavin omaishoitajien ryhmä

Kiuruveden omaishoitajien ryhmä

Ville-ryhmä on tarkoitettu aktiivisesti omaishoitajina toimiville miehille. (Vuorikatu 40)

www.digimag.fi

• 24.9., 29.10., 26.11. ja 10.12. klo 13–14.30 Samanaikaisesti päiväkeskustoimintaa hoidettaville läheisille, joilla ei ole muuta sijaishoitomahdollisuutta omaishoitajan ryhmään osallistumisen ajalle. Hoidettavien läheisten ryhmään ilmoittauduttava ennakkoon viimeistään tapaamispäivän aamuna: Sanna Kumpulainen 044 758 1483 tai Suvi Kahilainen 044 758 1488

Työikäinen omaishoitaja voi huolehtia ikääntyneistä vanhemmistaan, käydä toisella paikkakunnalla auttamassa tukea tarvitsevia sukulaisiaan tai hoitaa sairastunutta puolisoaan. (Vuorikatu 40)

Lisätietoja ja hakukaavakkeet verkkosivuilta: www.savonsydan.fi/toiminta/palvelut/ kuntoutus

Lisätietoja: 017 261 1834, savo@sydan.fi, www.savonsydan.fi

Päiväkeskus (Sairaalapolku 5)

Työikäisten omaishoitajien ryhmä

• 28.9., 26.10. ja 2.12. klo 17.30–19

Tapaamiset verkossa: www.28paivaailman.fi

Siilinjärven omaishoitajien ryhmä

• 16.9., 14.10., 11.11. ja 9.12. klo 11–12.30

Linkit luennoille: www.savonsydan.fi/videoluennot

Kuntoutumiskurssit verkossa työikäisille sydänpotilaille

• 10.9., 8.10., 5.11. ja 3.12. klo 14–15.30

Kuopion Seudun Hengitysyhdistyksessä toimii useita vertaistoimintaryhmiä:

• 30.9. klo 16.30–18 Eteisvärinä tietoisuus ja tunnistaminen -luentotilaisuus.

• 24.10. Valtimopotilaalla parempi arki – alaraajojen verenkiertohäiriöt

Leivontupa (Nilsiäntie 78)

Siilinjärven Kunnantalo, kok.huone 2 (Kasurilantie 1)

Voit halutessasi pyytää ajankohtaistietoa sinua kiinnostavista ryhmistä sähköpostiisi: Teri Kari, 050 308 0875, teri.kari@psomaishoitajat.fi

• 19.9. Läppäleikkauksen vaikutukset arjessa

Seurakuntasali (Pappilantie 11)

Vertaisryhmät

POHJOIS-SAVON OMAISHOITAJAT

• 27.10. klo 18.30 Liikunnan merkitys sydän- ja hengitysterveydelle. Jyrki Tarvainen, liikunnanohjaaja, Kuopion kaupunki

Pielaveden omaishoitajien ryhmä

Terveys & Hyvinvointi 2020

• 25.8., 29.9., 27.10. ja 24.11. klo 13–14.30 Kiuruveden omaishoitajien vertaisryhmää ohjataan yhteistyössä Kiuruveden seurakunnan, Pohjois-Savon Omaishoitajat ry:n ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kanssa.


SPORTTIKALENTERI KOONNUT DIGIMAG/ILPO LOMMI KUVA PXHERE

Jalkapallo

Yleisurheilu

Salibandy

Lentopallo

Miesten Veikkausliigaa Kuopion keskuskentällä

31.8.–6.9. Omatoiminen Kuopio maraton Reitti alkaa ja loppuu Kylpylähotelli Rauhalahden pihassa.

Miesten F-liigaa Kuopio-hallissa

12.–13.9. Puijo Wolleyn kansallinen Savon Sanomat -turnaus Kuopiossa

9.9. KuPS – RoPS Rovaniemi klo 18.30 23.9. KuPS – HIFK Helsinki klo 18.30 2.10. KuPS – Ilves Tampere klo 18.30 18.10. KuPS – FC Honka Espoo klo 16 22.10. KuPS – FC Haka klo 18.30 KuPSin pelit jatkuvat runkosarjan jälkeen jatkosarjassa. Naisten Kansallista Liigaa Kuopion keskuskentällä 26.9. KuPS – Ilves Tampere klo 16.30 17.10. KuPS – PK-35 Helsinki klo 14.30

30.9. Welhot – Happee Jyväskylä klo 18.30

Autourheilu 5.9. Rallisprintin kansallinen Itä-Suomen aluemestaruussarjan osakilpailu Kuopion Heinjoen uudella sorareitillä (avauskisa) klo 11

Pelit jatkuvat jatkosarjassa.

Miehet SM-liigaa Niiralan jäähallissa

1.10. Savo Volley – PerPo Siilinjärvellä klo 18.30

27.10. Welhot – LaSB Lammi klo 18.30

11.10. Savo Volley – Karelian Hurmos Joensuu klo 17

14.11. Welhot – Indians Espoo klo 18 15.11. Welhot – EräViikingit Helsinki klo 18 19.12. Welhot – Classic Tampere klo 18 Naisten F-liigaa Kuopio-hallissa 3.10. Welhot – Pelicans Lahti klo 15

2.10. KalPa – Jukurit Mikkeli klo 18.30

Pesäpallo

9.10. KalPa – Tappara Tampere klo 18.30

Puijon Pesiksen miehillä jatkuvat nousukarsintapelit Puijonlaakson pesäpallostadionilla.

21.10. KalPa – SaiPa Lappeenranta klo 18.30

20.9. Kansa kävelee ja hölkkää -liikuntatapahtuma Kuopion sotaveteraanimuseo, Valkeisenlampi klo 12/13

11.10. Welhot – Tikkurilan Tiikerit Vantaa klo 18 31.10. Welhot – TPS Turku klo 18

TALVILAJIT Jääkiekko

Kuntoliikunta

Savo Volley, miesten lentopalloliigaa Kotiottelut usealla paikkakunnalla Pohjois-Savossa.

11.11. Welhot – Nurmon Jymy Seinäjoki klo 18.30

7.11. KuPS – TiPS Vantaa

Ensimmäisen karsintakierroksen mahdollinen 4. ottelu 5.9.

10.10. Welhot – Oilers Espoo klo 15

3.10. Welhot – Seinäjoen Peli-Veikot klo 18

16.10. KalPa – Kärpät Oulu klo 18.30

12.11. KalPa – Lukko Rauma klo 18.30

17.–18.10. Savon Sulan kansalliset kilpailut Kuopiossa, Studentia

27.11. KalPa – Pelicans Lahti klo 18.30 5.12. KalPa – JYP Jyväskylä klo 17 16.12. KalPa – JYP Jyväskylä klo 18.30

Kaukalopallo

Frisbeegolf

30.12. KalPa – Lukko Rauma klo 18.30

10.10. Miesten Suomen Cupin turnaus Leppävirralla, Vesileppiksen jäähalli

11.10. Vuorelan Veikkojen kansallinen Kauden Päätöskilpailu Siilinjärven Tarinalaakson radoilla

Naisten liigaa, pääosin Niiralan jäähallissa

21.–22.11. Avoin miesten SM-turnaus Kuopiossa

12.9. KalPa – HIFK Helsinki klo 18

Maastohiihto

10.10. KalPa – KiekkoEspoo klo 18 17.10. KalPa – Sport Vaasa klo 18

19.–20.12. kansallinen FIS-tason kilpailu Puijolla

25.10. KalPa – Ilves Tampere (Tuplajäillä) klo 18

Vesipallo Kuopion Uimaseura, miesten SM-sarjaa Kuopion uimahallissa – otteluohjelma julkaistaan myöhemmin.

28.11. KalPa – Kärpät Oulu klo 18 5.12. KalPa – TPS Turku klo 18

Digimag ei vastaa lehden painoon menon jälkeen tapahtuvista muutoksista.

www.digimag.fi

5.12. Savo Volley – Tiikerit Kokkola klo 17

19.12. Savo Volley – PerPo Rovaniemi klo 17

Sulkapallo

20.11. KalPa – Ässät Pori klo 18.30

14.11. KalPa – Lukko Rauma klo 18

28.11. Savo Volley – Akaa Volley klo 17 11.12. Savo Volley – Karelian Hurmos Joensuu klo 18.30

19.12. Welhot – Pirkkalan Pirkat klo 15

31.10. KalPa – Ilves Tampere klo 17

12.9. Kuopio RC – Jyväskylä RC Miesten SM-sarjaa, Väinölänniemen urheilukenttä klo 16

8.11. Savo Volley – Hurrikaani Loimaa klo 17

10.10. Welhot – ÅIF Sipoo klo 18

21.11. Welhot – Steelers Hämeenlinna klo 14

27.10. KalPa – TPS Turku klo 18.30

24.10. KalPa – HPK Hämeenlinna klo 18

7.11. Savo Volley – Raision Loimu Kuopio-hallilla

4.10. Welhot – SaiPa Lappeenranta klo 18

24.10. Welhot – LoSB Lohja klo 15

23.10. KalPa – KooKoo Kouvola klo 18.30

12.9. Kuopio RC – Jyväskylä RC Naisten SM-sarjaa, Väinölänniemen urheilukenttä klo 13

25.10. Savo Volley – Hurrikaani Loimaalla klo 17

21.10. Welhot – O2 Jyväskylä klo 18.30

26.12. KalPa – Sport Vaasa klo 18.30

Rugby

18.10. Savo Volley – VaLePa Sastamala

64

Terveys & Hyvinvointi 2020

Puijo Wolleyn naisten Mestaruusliigan pelit Kuopiossa Kalevalan koululla Pohjantiellä 7.10. Puijo Wolley – LiigaPloki Pihtipudas klo 18.30 10.10. Puijo Wolley – Oriveden Ponnistus klo 15 17.10. Puijo Wolley – Hämeenlinnan lentopallokerho klo 18.30 6.11. Puijo Wolley – LP Viesti Salo klo 18.30 14.11. Puijo Wolley – Pölkky Kuusamo klo 15 21.11. Puijo Wolley – Hämeenlinnan Lentopallokerho klo 15 4.12. Puijo Wolley – Woman Volley Rovaniemi klo 15 13.12. Puijo Wolley – Woman Volley Rovaniemi klo 15 20.12. Puijo Wolley – JymyVolley Nurmo Seinäjoki klo 15


NÄE & KOE

KUOPIO

Kuopion Vuokrakonsultti palvelee yli 20 vuoden kokemuksella niin asunnon omistajaa kuin vuokraajaakin KUOPION VUOKRAKONSULTTI on kuopiolainen aluehallintoviraston (AVI) rekisterissä oleva asuntojenvuokrausalan yritys, joka on keskittynyt ainoastaan asuntojen vuokraukseen. Näin toimiessamme asunnon omistaja ei jää eriarvoiseen asemaan.

Kilpailukyiset välityspalkkiomme

390 € KAKSIO ................... 410 € KOLMIO ...................420 € YKSIÖ .....................

OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ!

Neuvotellaan juuri sinulle sopiva ratkaisu asunnon vuokraamiseen liittyvissä asioissa

Savonkatu 25, 70100 Kuopio • Avoinna ma–to 9–16.30, pe 9–14 • Puh. 040 700 9865 • vkinfo@vuokrakonsultti.com • www.vuokrakonsultti.com

KOTIMAINEN

KOTIMAINEN

MAASÄTEILYN

E TIN KOTIMAINEN UUTUSTUOTE, JOKA AUTTAA KOTIMAINEN UUTUSTUOTE, JOKATEHOKKAASTI TORJUMAAN MAASÄTEILYN HAITTAVAIKUTUKSET SEKÄ AUTTAA TEHOKKAASTI TORJUMAAN LISÄÄ ASUMISVIIHTYVYYTTÄ JA HYVINVOINTIA KODISSA JA PUUTARHASSA. MAASÄTEILYN HAITTAVAIKUTUKSET

SISÄESTINLAITTEET

ULKOESTINLAITTEET

SEKÄSISÄESTINLAITTEET LISÄÄ ASUMISVIIHTYVYYTTÄ ULKOESTINLAITTEET JA HYVINVOINTIA KODISSA JA PUUTARHASSA.

www.estin.fi

TMI RISTO SKOTTMAN 050 5468 365 risto.skottman@gmail.com www.digimag.fi

65

www.estin.fi

TMI RISTO SKOTTMAN2020050 5468 365 Terveys & Hyvinvointi

risto.skottman@gmail.com


017 271 0011 • huolto@autohuoltoherman.fi Savilahdentie 12 | Avoinna arkisin 7–17

www.digimag.fi

66

Terveys & Hyvinvointi 2020


ENEMMÄN ELÄMYKSIÄ YHDESSÄ Extraeliksiiriä kylpylän ulkoaltaasta ja savusaunan avannosta!

Kylpylä joka päivä klo 7.30-20.30. Edulliset vesijumpat sis. kylpylän käytön. Perinne- ja savusaunaillat Jätkänkämpällä joka tiistai klo 16-22.

Hemmottelevia hoitoja

Monipuoliset treenit

Jätkänkämppä & savusauna

Rauhalahteen on helppo tulla, käytössä iso ilmainen parkkipaikka.

Lisätiedot: www.rauhalahti.fi


LAKEA OMAKSI KOHDE

� Yhteiskäyttöinen rantasauna � Monipuolinen asuntovalikoima � Useista asunnoista järvinäköala

Omaksi-asujana kerrytät asunnon omaksesi vähitellen. Se on on kätevä tapa asua uudessa omassa kodissa ilman mittavaa taloudellista investointia. 1.

OMAKSI-MAKSU

Maksat rakennusaikana 7 % asunnon kokonaishinnasta ja saat oikeuden asumiseen sekä myöhempään osakkeiden lunastukseen.* * Asuntojen valmistumisen jälkeen Omaksi-maksu kasvaa kuukausittain lainan lyhennysosuuden verran.

ESIMERKKEJÄ MYYTÄVISTÄ HUONEISTOISTA VUOKRA

Esim.

Koko

Omaksimaksu alkaen

Vuokra alkaen

Sis.lainan lyh./kk

lh+kt

31,5 m 2

7872€

496€

230€

1h+kt

35,5 m 2

8 722€

552€

255€

3h+k

66,0 m 2

14 414€

949€

421€

Maksat asunnosta joka kuukausi vuokraa. Kokonaisvuokrasi sisältää lainan lyhennystä, joka kertyy hyväksesi. LUNASTUS

20 vuoden kuluttua* lunastat Omaksi-asuntosi osakkeet itsellesi - tällöin jäljellä on noin 40 % kokonaishinnasta. * Asunnon sopimuksen voi myös siirtää eteenpäin ennen sopimusajan päättymistä.

MYYNTI Nina Huovinen 0504717029 nina.huovinen@lakea.fi

lakea. fi

Profile for Sisältötoimisto Digimag

Terveys & Hyvinvointi 2020  

Advertisement