Page 1

UUSI OPETUSSUUNNITELMA 2016

PUREUDU PERUSOPETUKSEEN LAPPEENRANNAN KAUPUNKI


PUREUDU PERUSOPETUKSEEN 1 Miksi tarvitaan uudistuksia?

4

2 Perusopetuksen tavoitteet

6

3 Laaja-alainen osaaminen

7

4

16

Perusopetuksen oppiainejako

5 Tuntijako ja kieliohjelma

17

6 Monialaiset oppimiskokonaisuudet,

opetuksen eheyttäminen ja ilmiöpohjainen oppiminen

22

7 Muutokset oppiaineiden sisällöissä ja tavoitteissa

25

8 Oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat

26

9 Koulun toimintakulttuuri

28

10 Oppilaan arviointi

31

Lopuksi

39

Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. 2

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI


HYVÄT PERUSKOULULAISTEN UUDEN HUOLTAJAT, OPETUSSUUNNITELMAN ensi syksynä kaikissa Suomen peruskouluissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat 1.–6.-vuosiluokilla. Lappeenrannassa uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön samaan aikaan myös 7.–9.-­vuosiluokilla niin sanotun yleisen osan osalta. Tuntijaon ja oppilaan arvioinnin osalta 7.–9.-luokat siirtyvät käyttämään uutta opetussuunnitelmaa vaiheittain syksystä 2017 alkaen. Näin varmistetaan se, että aikanaan vanhan tuntijaon ja opetussuunnitelman mukaan opiskelun aloittaneet oppilaat voivat jatkaa perusopetuksen loppuun saakka ilman, että esimerkiksi joidenkin oppiaineiden opetuksen määrä jäisi liian pieneksi. Uusi opetussuunnitelma muuttaa jonkin verran, voisi sanoa jopa paljonkin, koulun toimintaa. Tämän oppaan tavoitteena on tiivistää huoltajille oppilaiden koulunkäynnissä tapahtuvat keskeisimmät ja konkreettisimmat muutokset. Koulut ovat valmistelleet opetussuunnitelmia yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa jo vuodesta 2014 alkaen. Tavoitteena on, että opetussuunnitelmien käyttöönoton jälkeenkin koulujen, huoltajien ja oppilaiden vuoropuhelu koulun toiminnan kehittämisessä jatkuu. Mari Routti perusopetusjohtaja Lappeenrannan kaupunki puh. 040 8372646 mari.routti@lappeenranta.fi

KÄYTTÖÖNOTTO SYKSYLLÄ 2016

1.–6. LUOKAT

7.–9. LUOKAT YLEINEN OSA

VAIHEITTAIN SYKSYLLÄ 2017 7.–9. LUOKAT TUNTIJAKO JA OPPILAAN ARVIOINTI

UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

3


1 MIKSI TARVITAAN UUDISTUKSIA? MAAILMA MUUTTUU NOPEALLA TAHDILLA. PERUSOPETUKSEN ON PYSYTTYVÄ MUKANA MUUTOKSESSA JA ANNETTAVA OPPILAILLE VALMIUDET KOHDATA ELÄMÄSSÄ ETEEN TULEVAT HAASTEET.

Globalisaatio

Ilmastonmuutos, luonto

M

tuva maailm uut a

Tiedon määrä ja luonne

Lasten ja nuorten kasvuympäristö

Väestö Työn luonne

Yhteisöjen monimuotoisuus

Teknologia

Talous

Koska maailma muuttuu, myös opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet on päivitetty. OPETUKSEN TAVOITTEET KASVU IHMISYYTEEN JA YHTEISKUNNAN JÄSENYYTEEN

TARPEELLISET TIEDOT JA TAIDOT

SIVISTYS, TASA-ARVO JA ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDELLYTYKSET

OPPILAAN TAVOITTEET MUUTTUVAT

Laaja-alainen osaaminen Uuden opetussuunnitelman keskeinen muutos aikaisempaan verrattuna on laaja-alaisen osaamisen merkityksen korostaminen oppiaineisiin liittyvän osaamisen rinnalla.

4

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Lue lisää s. 7


PERUSOPETUKSEN ARVOT OPPILAAN AINUTLAATUISUUS JA OIKEUS HYVÄÄN OPETUKSEEN

IHMISYYS, SIVISTYS, TASA-ARVO JA DEMOKRATIA

KULTTUURINEN MONINAISUUS RIKKAUTENA

KESTÄVÄN ELÄMÄNTAVAN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS

MYÖS PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ ON PÄIVITETTY Perusopetuksen kasvatuksellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä on määritelty valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Tehtävä sisältää neljä osa-aluetta:

OPETUS- JA KASVATUS­TEHTÄVÄ

YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ

Oppilaan oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä kodin kanssa.

Tasa-arvon, yhdenvertai­ suuden ja oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Mahdollisuuden tarjoaminen oppilaalle osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Oppilaan myönteisen identiteetin rakentaminen ihmisenä, oppijana ja yhteisön jäsenenä. Osallisuuden ja kestävän elämäntavan edistäminen sekä demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen kasvattaminen. Oppilaan kasvattaminen ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.

Inhimillisen (osaaminen) ja sosiaalisen (ihmisten väliset yhteydet, vuorovaikutus ja luottamus) pääoman kartuttaminen. Eriarvoistumisen ja syrjäy­ tymisen ehkäiseminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

KULTTUURITEHTÄVÄ Monipuolisen kulttuurisen osaamisen ja kulttuuri­ perinnön arvostamisen edistäminen. Oppilaiden oman kulttuuri-­ identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentaminen. Ymmärryksen lisääminen kulttuurisesta moni­ naisuudesta. Kulttuurien hahmottaminen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumona.

TULEVAISUUS­ TEHTÄVÄ Oppilaiden opettaminen muutostarpeiden kohtaamiseen avoimesti, niiden kriittiseen arviointiin ja vastuun ottamiseen tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Edellytysten luominen oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden mukaisesti globaalikasvatuksen avulla mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. Toimiminen myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

5


2 PERUSOPETUKSEN TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET ON MÄÄRITELTY VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSESSÄ (www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422).

VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET OVAT KASVU IHMISYYTEEN JA YHTEISKUNNAN JÄSENYYTEEN Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Asetuksen mukaan opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen.

TARPEELLISET TIEDOT JA TAIDOT Tavoitteena on luoda perusta oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. Tähän tarvitaan sekä eri tiedonalojen tietoja ja taitoja että tiedonaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista. Taitojen merkitys korostuu. Asetuksessa todetaan, että opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

SIVISTYKSEN, TASA-ARVOISUUDEN JA ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMINEN Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Asetuksessa korostuu vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opetustyön resurssina. Samoin korostuu kasvua ja oppimista edistävän toimintakulttuurin sekä toimivan oppilashuollon ­merkitys. Valtioneuvoston asetuksessa säädetyt tavoitteet ohjaavat tarkastelemaan opetusta kokonaisuutena, joka rakentaa tässä ajassa tarvittavaa yleissivistystä ja luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Oppiainekohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat ylittävää osaamista. Tästä syystä opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteet ja sisällöt sekä yhteisille oppiaineille että tavoitteet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille osaamisalueille ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille.

6

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI


3

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KESKEINEN MUUTOS AIKAISEMPAAN VERRATTUNA ON LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN MERKITYKSEN KOROSTAMINEN OPPIAINEISIIN LIITTYVÄN OSAAMISEN RINNALLA. LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN LISÄÄNTYNYT TARVE NOUSEE YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN MUUTOKSISTA. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Oppiaineet tavoitteineen säilyvät lähes ennallaan, mutta niiden lisäksi on määritelty seitsemän laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta tavoitteineen. Laaja-alaisen osaamisen taitoja harjoitellaan osana oppiaineiden opiskelua sekä niin sanottujen monialaisten oppimiskokonaisuuksien yhteydessä. Voisi sanoa, että kaiken koulussa tapahtuvan toiminnan tavoitteena on oppilaan laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen. Luonnollisesti oppilaat harjoittelevat näitä taitoja myös vapaa-ajalla.

Kaiken koulussa tapahtuvan toiminnan tavoitteena on oppilaan laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen.

Laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy todistuksissa oppiaineiden, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointiin. Lisäksi koulujen opetussuunnitelmat sisältävät kuvauksen siitä, miten laaja-alaisen osaamisen kehittymistä arvioidaan lukuvuoden aikana. UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

7


Koska laaja-alainen osaaminen on perusopetuksen tavoitteena uusi,

on seuraavassa kuvattu kutakin laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta hieman tarkemmin:

AJATTELU JA OPPIMAAN OPPIMINEN (L1) Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisesti päättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärellä olemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa ja siltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitä innostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaan myös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulun muodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen ja aloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua. Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemään vaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyään olemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvät vähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämään oppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaan perusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

8

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä sekä olemaan samalla avoimia uusille ratkaisuille.


Oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU (L2) Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaan pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityis-

piirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille. Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa. Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessa toiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden. Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämään matemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksia käsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaan mielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista. UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

9


ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT (L3) Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen. Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvointia.

Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista.

Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, joka on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataan ennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan. Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin. Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sen toimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataan teknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin. 10

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI


MONILUKUTAITO (L4) Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikuttamisessa.

UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

11


TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN (L5) Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGISTA OSAAMISTA KEHITETÄÄN NELJÄLLÄ PÄÄALUEELLA: 1 Oppilaita ohjataan ymmärtämään

tieto- ja viestintäteknologian käyttöja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2 Oppilaita opastetaan käyttämään

tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3 Oppilaita opetetaan käyttämään tie-

to- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.

Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja. Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona. Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

4 Oppilaat saavat kokemuksia ja har-

joittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.

12

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Oppilaita opastetaan käyttämään tietoja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.


TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS (L6) Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. tekno­ logisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta. Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja. Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteosta sekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointi ja hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaan ryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Oppilaita ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisesti ja etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaan järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaa oman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppia suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työn edellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuus oppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulosten arvostamiseen. Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisesti ja etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan, perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

13


OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Edellä on kuvattu melko laajastikin perusopetuksen tavoitteita siksi, että niistä johtuu kaikki se, mitä koulussa tehdään. Seuraavaksi kuvataankin toimenpiteitä, joilla edellä kuvatut tavoitteet saavutetaan. 14

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta.


ESIMERKKI, LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN ARVIOINTI

Laaja-alaisen osaamisen arviointi Lappeen koulussa ! $?B,*,.&,9'@9)@&'()).! (,,&&TBI!,&@'$?B,*,.&,! B'?@,*!"!

"#!$%$&&'()!%$!*++,-$$.!*++,-,.'.! ! *//010232!42!1567877#! !

93:60;<2!;<=2!;36442#!

>#!9)(&&))?,.'.!*@$$-,.'.A!B)*?*B$,9)&)@! ! %$!,(-$,@)! ! ! .45C7;72!<D;30:0E!:4/0156:07#! *:772!63F;47!103G0/0;3320#!

+<:;<2!;<=:632;3G31EE2!67066032! 672::7#!!

! !

H#!,&@'@&I!J)*('J&,-,.'.!%$!$?%'.!&$,K*&! ! *:772!;40107!4DL332!156772#! @008472!LEG6320#!

*:772!;40107!D<8032!;7/4L32! 15670:3:;0#! *G32!<:;E8EGG0232#!

! ! ! !

M#!-*.,()9)&$,&*! (=<CE2!;03;47!N65807A!:724L7A! ! 13F663LEO!3F0!/70640:;7!L7! <11EFFE2!:0;E#! P#!&,'&*Q!%$!B,'@&,.&I&'9.*(*R,.'.! *@$$-,.'.! *G32!64630GG5;!L7!6E<;;E2<;!3F0G70:07! ! G70;;30;7#!

S#!&TU'(I-I&$,K*&!%$!T?,&&I%TT@! %76:72!<F0;;EEA!870667!32!D3;0! 4220:;5#!

!

V#!*@$((,@&)-,.'.A!B$,9)&&$-,.'.!%$! 9'@&IBI.!&)('B$,@))K'.!?$9'.&$-,.'.! *:7GG0:;52!<D;30:;32!7:040C32! :55220;;3G552!L7!/EE;;E10:332#!

&52232A!3;;E!10257!655223GG772#!

!

.010!!WWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWWW! ! +E08E1EEFE!WWWWWWWWWWWWWWWW!

! !

!

*++,$,.''&!

! ! ! -7;317;00667! ! ! ! ! I0C02603G0X@>! ! ! ! ! -55!D7G5717:0!4//07023Y! ! WWWWWWWWWWWWWWWWWWW!

(7//332F72272!675/5260!Z!@71142G7DC32!7G53! UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

15


4 PERUSOPETUKSEN OPPIAINEJAKO PERUSOPETUKSEN OPPIAINEJAKO SÄILYY LÄHES ENNALLAAN. PIENIÄ MUUTOKSIA KUITENKIN TULEE SEURAAVASTI:

MAANTIETO

FYSIIKKA

KEMIA

BIOLOGIA

YMPÄRISTÖOPPI

Historia ja yhteiskuntaoppi säilyy oppiaineena ennallaan, mutta vanhan opetussuunnitelman mukaan yhteiskuntaopin sisältöjen opiskelu aloitettiin vasta 7.–9.-luokilla. Uuden opetussuunnitelman mukaan yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa 4. tai 5. luokalla.

VANHA: ALKAA 7.–9. -LUOKILLA

16

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Vanhassa oppiainejaossa 1.–6.-luokilla opiskeltiin biologiaa ja maantietoa sekä 5.–6.-luokilla fysiikkaa ja kemiaa. Nyt oppiainejako on uudistettu 1.–6.-luokkien osalta siten, että entisten aineiden sisällöt on yhdistetty yhdeksi oppiaineeksi, ympäristöopiksi.

YHTEISKUNTAOPPI UUSI: ALKAA JO 4. TAI 5. LUOKALLA


5

TUNTIJAKO JA KIELIOHJELMA SUOMESSA VALTIONEUVOSTO PÄÄTTÄÄ OPETUKSEN TUNTIJAOSTA SEKÄ OPETUKSEN VUOSITTAISESTA JA VIIKOITTAISESTA MÄÄRÄSTÄ. Voimassa oleviin Valtioneuvoston päätöksiin voi tutustua tarkemmin seuraavien linkkien kautta: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422 www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120423 Lisäksi opetuksen järjestäjien tulee tehdä päätös paikallisesta tuntijaosta, joka on tehty valtakunnallisen tuntijaon perusteella. UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

17


MUUTOKSET VALTAKUNNALLISESSA TUNTIJAOSSA SUHTEESSA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TUNTIJAKOON Oppiaine

1.–6.

7.–9.

“nettomuutos”

Äidinkieli ja kirjallisuus

-1

1

0

A1-kieli

1

-1

0

B1-kieli

2

-2

0

Matematiikka

-1

Biologia

2

1

1

1

Fysiikka ja kemia

1

1

Terveystieto

1

1

Uskonto

-1

-1

Historia ja yhteiskuntaoppi

2

2

Musiikki

1

Viereiseen taulukkoon on koottu muutokset siten, että sinisellä fontilla on merkitty tuntien määrän väheneminen ja punaisella tuntien määrän lisääntyminen ala- ja yläluokilla sekä kokonaisuudessaan perusopetuksen aikana.

1

Kuvataide

1

Käsityö

1

-1

0

Liikunta

1

1

2

Valtakunnallista tuntijakoa on muokattu hieman vastaamaan perusopetuksen uudistettuja tavoitteita.

Perusopetuksen tuntijako

1

7.–9.-luokilla A2 sisältyy valinnaisaineisiin koulut voivat tehdä perustelluista syistä muutoksia vuosiluokittaisiin tuntijakoihin valtakunnallisten reunaehtojen puitteissa

Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 14.12.2015 perusopetuksen tuntijaosta. Lappeenrannan perusopetuksen tuntijako on 1.8.2016 alkaen seuraava:

koulut kirjaavat käytössään olevan tuntijaon koulun opetussuunnitelmaan

Oppiaine

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

Äidinkieli ja kirjallisuus

7

7

5

5

4

4

3

4

3

1

2

2

2

2

2

2

3

2

2

1

1

3

4

4

Biologia ja maantieto

2

2

3

Fysiikka ja kemia

2

3

2

Terveystieto

1

1

1

A1-kieli B1-kieli Matematiikka

3

3

4

4

4

3

Ympäristöoppi

2

2

2

2

3

3

yht.

Ympäristö- ja luonnontietoaineet yhteensä Uskonto ja elämänkatsomustieto

1

1

2

Musiikki

1

1

1

Kuvataide

1

1

1

Historia ja yhteiskuntaoppi

1

1

1

1

1

1

1

2

2

1,5

2,5

3

1

1

1

1

1

1

2

1

1

1

Käsityö

2

2

2

1

1

1

2

Liikunta

2

2

2

3

2

2

2

Kotitalous

2

3

1

2

2

0,5

0,5

1

3

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset

2

2

2

Taide- ja taitoaineet yhteensä Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Vähimmäistuntimäärä yhteensä Vapaaehtoinen A2-kieli

19

20

1

1

1

1

1

3

3

22

24

25

25

29

30

30

2

2

2

2

2

2

2

2

Vapaaehtoinen B2-kieli Vapaaehtoisten kielten kanssa yhteensä 18

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

26

27

27

224

234


Paikallisesti päätetty muutos aikaisempaan Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen tuntijakoon on se, että valinnaisia tunteja on sijoitettu myös 3.–6.-luokille. Tämä mahdollistaa esimerkiksi luvussa 6. kuvattujen monialaisten oppimiskokonaisuuksien tai osan niistä toteuttamisen valinnaisina opintoina. Lappeenrannan peruskoulujen koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa on lisäksi kuvaus esimerkiksi siitä, miten taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit tai muut valinnaiset tunnit käytetään. Lisätietoa koulun tuntijaosta saa omasta koulusta.

SIIRTYMÄVAIHE VANHASTA TUNTIJAOSTA UUTEEN TUNTIJAKOON Uusi tuntijako tulee voimaan 1.–6.-luokilla 1.8.2016 alkaen ja 7.–9.-luokilla portaittain 1.8.2017 alkaen. Näin varmistetaan se, että vanhan tuntijaon mukaan alakoulussa opiskelleet oppilaat saavat riittävän määrän opetusta kussakin oppiaineessa perusopetuksen aikana.

3 viikkotuntia niille oppilaille, jotka eivät ole aloittaneet englannin opiskelua 2. vuosiluokalla. Lappeenrannan kaupungin kieliohjelma säilyy vapaaehtoisten vieraiden kielten opiskelun osalta lähes ennallaan. Jatkossakin ensimmäisen vapaaehtoisen vieraan kielen (A2-kieli) opiskelu alkaa 4. vuosiluokalla ja kieleksi voi valita kaikissa kouluissa ranskan, saksan tai venäjän ja lisäksi Kesämäen koulussa espanjan. Ensi syksystä alkaen espanjan voi valita myös Kimpisen koulussa. Kesämäen ja Kimpisen koulujen mahdollisiin espanjan ryhmiin voi osallistua oppilaita myös muista Kesämäen ja Kimpisen palvelualueiden kouluista, jos se lukujärjestysten näkökulmasta on mahdollista. Toisen vapaaehtoisen vieraan kielen (B2-kieli) opiskelu alkaa 8. luokalla ja kaikissa kouluissa toiseksi vapaaehtoiseksi vieraaksi kieleksi voi valita ranskan, saksan tai espanjan. Ensi syksystä kaikissa yläkouluissa voi valita B2-kieleksi myös espanjan. Ryhmät perustetaan siinä tapauksessa, että osallistujia on riittävästi ja koulussa käytettävissä on pätevä opettaja. Paikallista kieliohjelmaa on mahdollista muuttaa kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksellä.

Koska tulevaisuudessa 7.–9.-luokilla opetetaan A1-kieltä eli englantia 1 tunti vähemmän ja alakouluissa 1 tunti enemmän (2. vuosiluokalla), opetetaan siirtymävaiheen ajan englantia 6. luokalla UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

19


5. LUOKKA

4. LUOKKA

Liikunnassa MOVE-mittaus - Oppilaan fyysinen toimintaky tunnilla ja tulokset käsitellään tarkastuksessa oppilaan ja hu

Historia ja yhteiskuntaoppi alkaa Valinnaisaine (1 vkt)

3. LUOKKA Uimaopetus (jatkuu 1.–2. luokilta)

Yksi tai useampi monialainen oppimiskokonaisuus

Valinnaisaine (1 vkt)

Yksi tai useampi monialainen opp

Valinnaisaine (1 vkt) Yksi tai useampi monialainen oppimiskokonaisuus

LAAJENNETTU ARVIOINTIKESKUSTELU

YHTENÄINEN PERUSOP Toiminnalliset työtavat Toiminnallisten työtapojen käyttö lisääntyy. roolileikit ja draamat

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttaminen painottuu, esimerkiksi

väittelyt

edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti - kysymisen ja kuuntelemisen taidot - vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin

yhteistoiminnallinen oppiminen jne.

Koulupäivän rakenne

Koulupäivän rakenne uudistuu, koska opiskelutavat muuttuvat. Oppilailla voi olla esim. pidempiä työskentelyjaksoja tai pidempiä välitunteja. Tavoitteena on myös kouluhyvinvoinnin kehittäminen.

edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti - taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä - edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä

Liikkuva koulu

Fyysistä aktiivisuutta edistetään jokaisena koulupäivänä, esim. taukojumpan, seisomatyöskentelyn tai jumppapallon päällä istumisen avulla.

2. LUOKKA

Työelämätaidot ja yrittäjyys

j

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Perusopetu

Laajaosaa

Enemmän vastuuta

Englanti alkaa Ohjelmoinnin opiskelu alkaa (voi alkaa jo 1. luokalla) Yksi tai useampi monialainen oppimiskokonaisuus

Oppilaalle annetaan vastuuta omasta opiskelustaan aikaisempaa enemmän, esimerkiksi ”viikkourakoita”.

Ilmiöpohjainen opiskelu

Ilmiöpohjaisia oppimisprojekteja aikaisempaa enemmän. Ilmiöpohjainen oppiminen sisältää esim. asiantuntijoiden haastatteluja, aikataulutusta, ratkaisujen etsimistä.

1. LUOKKA Yksi tai useampi monialainen oppimiskokonaisuus

t o it ed

ot d i ta

arvo

Eskari

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Mikä mu


6. LUOKKA

LAAJENNETTU ARVIOINTIKESKUSTELU

Toinen kotimainen kieli B1, ruotsi alkaa (2 vkt)

pimiskokonaisuus

PETUS

Kulttuurinen vuorovaikutus, osaaminen ja ilmaisu

-alainen aminen

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Monilukutaito

uuttuu ?

tahto

uksen tavoite:

Opetusteknologiaa käytetään aikaisempaa enemmän. Oppilaat muun muassa hankkivat ja käsittelevät tietoa sekä tuottavat esityksiä opetusteknologian avulla.

7. LUOKKA

Uusi teknologia

Yhdessä

Eri ikäiset oppilaat opiskelevat aikaisempaa enemmän yhdessä. Isot oppilaat oppivat vastuun kantamista ja saavat pätevyyden tunteita. Pienet oppilaat ottavat mielellään mallia isommista.

Vaihtoehtoja luokkatyöskentelylle

8. LUOKKA

toi m

ky aky int

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Vuorovaikutus vanhempien kanssa lisääntyy. Vanhemmat otetaan aktiivisesti mukaan koulun kehittämiseen.

Oppilaat voivat aikaisempaa useammin valita työskentelypaikan koulussa, aina ei ole pakko tehdä tehtäviä luokassa ja omassa pulpetissa.

Palaute

Oppilas saa aikaisempaa enemmän myönteistä palautetta ja kannustamista. Esimerkiksi Wilman kautta annetaan palautetta onnistumisista.

9. LUOKKA

asent eet

ot

Koulun ja vanhempien vuorovaikutus

Laaja-alainen osaaminen

Liikunnassa MOVE-mittaus Yksi tai useampi monialainen oppimiskokonaisuus

Yksi tai useampi monialainen oppimiskokonaisuus

Yksi tai useampi monialainen oppimiskokonaisuus

Oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas saa tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa.

Valinnaisaine (1 vkt)

Yksi tai useampi monialainen oppimiskokonaisuus

yky arvioidaan liikuntan laajassa terveysuoltajien kanssa.


6

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISU OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA ILMIÖPOHJAINEN OPPIMINEN VAIKKA PERUSOPETUKSESSA OPETETAAN OPPIAINEITA, SE EI TARKOITA TULEVAISUUDESSA AINA SITÄ, ETTÄ YHDELLÄ OPPITUNNILLA OPISKELTAISIIN PELKÄSTÄÄN YHDEN AINEEN SISÄLTÖJÄ. TÄMÄ JOHTUU MUUN MUASSA SIITÄ, ETTÄ OPPILAAN ARJESSA JA ELÄMÄSSÄ KOHTAAMAT ILMIÖT EIVÄT TODELLISESSA ELÄMÄSSÄ RAJOITU YHDEN OPPIAINEEN NÄKÖKULMAAN. Esimerkkejä tällaisista ilmiöistä ovat vaikka pakolaiset, ilmastonmuutos jne. Tavoitteena on, että oppilas oppii pohtimaan ilmiöitä eri näkökulmista ja selvittämään niiden taustoja ja syitä.

nostaa esiin oppilaiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niiden käsittelyyn ja edistämiseen

Tästä syystä oppiaineiden opiskelun lisäksi kouluissa aletaan toteuttaa ensi syksystä alkaen niin sanottuja monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön

Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tavoitteena on vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa 22

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa

antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin vahvistaa tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön sekä harjaannuttaa kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla.


Kaikkien oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet kehittävät laaja-alaista osaamista.

UUDET,

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja toteuttamistavat päätetään koulun opetussuunnitelmassa ja ne täsmennetään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan riittävän pitkäkestoisiksi siten, että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Koulun opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa voidaan päättää myös muista opetuksen eheyttämistavoista. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä.

Ilmiöpohjainen oppiminen ILMIÖPOHJAISESSA PROJEKTISSA OPPILAAT JOUTUVAT Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä eri lähestymistapoja edustavien oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa kulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa.

etsimään ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin sopimaan pelisäännöt yhteistyölle, jotta kukaan ryhmän jäsen ei esimerkiksi ota ”vapaamatkustajan” roolia sopimaan aikataulun ja pitämään siitä kiinni soveltamaan tiedonhankinnassa ja dokumentin tuottamisessa esimerkiksi kirjoitustaitoa, lukutaitoa, tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja jne. konsultoimaan asiantuntijoita esittämään tuotoksensa muille

UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

23


Opetuksen eheyttäminen EHEYTTÄMISTÄ VOIDAAN TOTEUTTAA MM: rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppi­aineessa samanaikaisesti jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leiri­kouluja suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esi­opetuksessa. Tällaisen eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Se auttaa oppilaita yhdistämään eri tiedonalojen tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen. Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen.

24

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

ESIMERKKI, DOP! OPPIMISPOLKU

DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA LAAJA-ALAISTEN TAITOJEN OPPIMISESSA Lappeenrannan kouluissa sovelletaan Design-suuntautunutta pedagogiikkaa (DOP = Design-Oriented Pedagogy) oppiaineita ylittävissä monialaisissa oppimisprojekteissa. DOP-projekteissa oppilaat harjoittelevat ja oppivat tämän ajan sekä tulevaisuuden yhteiskunnassa kansalaiselta ja työntekijältä vaadittavia taitoja. Oppimisen lähtökohtana on moniulotteinen ja usein koulun ulkopuolelta löydettävä ilmiö tai kehittämishaaste. Oppilaat tutkivat ilmiötä erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi luonnossa, museossa tai teatterissa, tekemällä havaintoja todellisen maailman kohteista. ­Oppilaiden luovuutta sekä olemassa olevien ajattelu- ja toimintamallien kehittymistä tuetaan tekemällä omiin havaintoihin perustuvia mittauksia, tutkimuksia, kokeiluja ja mallinnuksia. Arvioinnissa kannustetaan oppilaita pohtimaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä niiden kehittymistä projektin aikana. Projektin lopputuotteena on useimmiten digitaalinen tuote tai tutkimusraportti, joka sisältää ratkaisuehdotuksen oppilaiden omaan tutkimuskysymykseen tai kehitystehtävään sekä kuvaa ratkaisun rakentamisessa muotoutunutta oppimisprosessia. Design-suuntautuneessa pedagogiikassa aikuisten tehtävänä on kannustaa oppilaita sitoutumaan sinnikkyyttä ja sisukkuutta vaativaan ongelmanratkaisuun. Oppilaita tulee rohkaista tuomaan esiin omia ideoita, ajatuksia ja tuntemuksia. Ilmiön systeemisen ymmärryksen syveneminen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edellyttävät uusien oppimista tukevien verkostojen ja toimintamallien hyödyntämistä. Jorma Enkenberg, Anu Liljeström ja Henriikka Vartiainen

Ilmiöpohjaisesta opiskelusta voi joskus

syntyä mielikuva, että se on puuhastelua oikean opiskelun rinnalla.

Hyvin toteutettuna ja ohjattuna ilmiöpohjainen projekti on kuitenkin hyvin haastava ja myönteisellä tavalla työläs oppilaan näkökulmasta.


7

MUUTOKSET OPPIAINEIDEN SISÄLLÖISSÄ JA TAVOITTEISSA TÄMÄN OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ ON USEISSA YHTEYKSISSÄ TODETTU, ETTÄ KOULUSSA EI NIINKÄÄN MUUTU SE, MITÄ OPISKELLAAN, VAAN SE, MITEN OPISKELLAAN. Kaikkien oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet on toki päivitetty, mutta suuria yksittäisiä muutoksia niissä ei ole tapahtunut. Yleisesti oppiaineiden tavoitteissa korostetaan entistä enemmän oppilaan oman ymmärryksen, ajattelun ja tiedonhankinnan taitojen kehittymistä sen sijaan, että sisältöjen ulkoa opiskelu korostuisi. Oppiaineiden opiskelu harjaannuttaa myös laaja-alaisen osaamisen taitojen kehittymistä. Matematiikan opetuksen yhtenä tavoitteena on ohjelmoinnin oppiminen. Ohjelmoinnin periaatteisiin perehtyminen alkaa jo ensimmäisillä vuosiluokilla, mutta luonnollisesti ikäkauteen sopivalla tavalla. Liikunnan opetussuunnitelma ei korosta eri lajien opettelua uintia lukuun ottamatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eri lajeja ei harjoiteltaisi tai niihin ei tutustuttaisi liikuntatunneilla. Lajien harjoittelun avulla edistetään oppilaiden mahdollisuuksia saavuttaa liikunnan opetussuunnitelman keskeiset tavoitteet mahdollisimman hyvin. Nämä tavoitteet ovat fyysisen, sosiaalisen

ja psyykkisen toimintakyvyn edistäminen. Myös liikunnan arviointi kohdistuu näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perustana.

tetaan huoltajien luvalla kouluterveydenhoitajalle. Kouluterveydenhoitaja käsittelee tulokset oppilaan ja huoltajan kanssa terveystarkastusten yhteydessä. Tavoitteena on tukea oppilasta fyysisen toimintakyvyn kehittämisessä.

Oppiaineiden tavoitteissa korostetaan oppilaan oman ymmärryksen, ajattelun ja tiedonhankinnan taitojen kehittymistä. Tähän saakka uimaopetusta on järjestetty Lappeenrannassa 1.–2.- ja 7.–9.-vuosiluokkien oppilaille. Ensi syksystä alkaen uimaopetusta järjestetään lisäksi 3. luokan oppilaille. Uusi opetussuunnitelma edellyttää, että kaikki 5. ja 8. luokkalaiset osallistuvat niin sanottuihin Move-mittauksiin. Move-mittauksilla selvitetään oppilaiden fyysistä toimintakykyä. Move-mittaukset tehdään liikuntatunneilla ja niiden tulokset luovu-

Käsityön opetussuunnitelma ei enää erottele teknistä käsityötä ja tekstiilikäsityötä. Käsityön tavoitteet painottavat kokonaisen käsityöprosessin hallintaa sen sijaan, että tarkasteltaisiin pelkästään tehdyn tuotteen lopputulosta. Erilaisiin materiaaleihin, tekniikoihin ja työvälineisiin perehdytään tulevaisuudessakin, mutta niiden tuntemus ja taito käyttää niitä ovat ensisijaisesti keino toteuttaa omaan ideaan ja suunnitelmaan perustuva tuote. UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

25


8

OPPIMISKÄSITYS, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT KOSKA SE, MITEN TOIMITAAN, MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ ENITEN, ON SEURAAVASSA KUVATTU TARKEMMIN OPPIMISKÄSITYSTÄ, JONKA MUKAISESTI OPPILAIDEN OPISKELU JÄRJESTETÄÄN. VAIKKA TÄHÄNKIN SAAKKA KOULUISSA ON KÄYTETTY MONIPUOLISIA OPETUSMENETELMIÄ, TULEE OPPILAAN AKTIIVINEN ROOLI OMAN OPPIMISEN SUUNNITTELUSSA KOROSTUMAAN TULEVAISUUDESSA ENTISTÄ ENEMMÄN. Opetussuunnitelman perusteet perustuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii tarkastelemaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

26

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja


ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itsenäisemmin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua. Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

Kuvatun oppimis­ käsityksen toteuttaminen vaikuttaa luonnollisesti opetuksessa käytettäviin työtapoihin ja oppimisympäristöön liittyviin ratkaisuihin. Konkreettisia muutoksia ovat muun muassa seuraavat asiat: Koska tulevaisuudessa oppilaat työskentelevät aikaisempaa enemmän itsenäisesti, he voivat valita paikan, jossa työskentelevät. Oppilaat voivat työskennellä myös koulun ulkopuolella. Koulussa käytetään enemmän toiminnallisia työtapoja. Oppikirjat muuttuvat enemmän lähdemateriaaliksi, joista haetaan tietoa. Opitut asiat dokumentoidaan aikaisempaa monipuolisemmilla tavoilla, myös digitaalisesti.

UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

27


9

KOULUN TOIMINTAKULTTUURI YHTEISÖN TOIMINTAKULTTUURI ON SEN HISTORIALLISESTI JA KULTTUURISESTI MUOTOUTUVA TAPA TOIMIA. TOIMINTAKULTTUURIA VOIDAAN KEHITTÄÄ JA MUUTTAA. Se on kokonaisuus, joka rakentuu työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä pedagogiikasta ja ammatillisuudesta vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

28

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetusja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu. Seuraaville sivuille on koottu valtakunnalliset perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteet, jotka on kuvattu ajatellen erityisesti koulun toimintaa. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä.


OPPIVA YHTEISÖ TOIMINTAKULTTUURIN YTIMENÄ Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen.

HYVINVOINTI JA TURVALLINEN ARKI Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten edellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Toiminnassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus sekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria.

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.

Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä ja oppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.

VUOROVAIKUTUS JA MONIPUOLINEN TYÖSKENTELY

JA KESTÄVÄÄN TULEVAISUUTEEN SUUNTAUTUMINEN

Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen moninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille.

Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista ympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Tietoja viestintäteknologiaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.

Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

29


YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO Oppiva yhteisö edistää yhden­ vertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä . Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle.

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ

KULTTUURINEN MONINAISUUS JA KIELITIETOISUUS Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys on tärkeä voimavara. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Se tuo esiin saamelaiskulttuurin ja eri vähemmistöjen merkityksen Suomessa. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. Kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä. Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. 30

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

OSALLISUUS JA DEMOKRAATTINEN TOIMINTA Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Muut toimintamuodot kuten tukioppilas- ja kummitoiminta, vapaaehtoistyö tai erilaiset kestävän kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta. Yhteydet eri maissa toimivien koulujen kanssa lisäävät globalisoituneessa maailmassa toimimisen taitoja.

RAKSU-ESIMERKKI

Ratkaisukeskeisyys LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN TOIMINTAKULTTUURIIN KUULUU RATKAISUKESKEISYYS. RATKAISUKESKEISYYS ON KÄYTÄNNÖN STRATEGIA, JOKA ANTAA VÄLINEITÄ TOIMIA ONGELMATILANTEISSA JA KEHITTÄMISTYÖSSÄ. Ratkaisukeskeisyyden periaatteiden mukaan asioita ei oleteta, vaan niistä otetaan selvää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käytetään enemmän aikaa ratkaisujen pohtimiseen kuin ongelman käsittelyyn ja muutetaan ongelmat tavoitteiksi. Huomioidaan myös, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, jolloin voimme saada muutoksia aikaan esimerkiksi toisen ihmisen käyttäytymisessä muuttamalla omaa käyttäytymistämme. Ratkaisukeskeisyyden myötä voimavarat ja toiveikkuus nostetaan keskipisteeseen ja tiedostetaan, että kehitys tapahtuu pienin askelin. Samalla arvostetaan keskustelukumppania ja viljellään myönteisyyttä, luovuutta, leikillisyyttä ja huumoria niin keskusteluissa kuin omassa ajattelussa. Panostamalla laajaan henkilöstön kouluttamiseen ja ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin vaalimiseen on saavutettu hyviä tuloksia, jotka näkyvät vuorovaikutuksessa oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi ratkaisukeskeinen toimintakulttuuri on edistänyt koulujen uudistumiskykyä. Mottona on, että ”Kaiken voi ratkaista”.


10

OPPILAAN ARVIOINTI VANHEMMAT TAI OPPILAAT SAATTAVAT MIELTÄÄ OPPILAAN ARVIOINNIN TARKOITTAVAN LÄHES YKSINOMAAN TODISTUKSIA TAI ARVIOINTIKESKUSTELUA. VOISI OIKEASTAAN SANOA, ETTÄ TODISTUS ON JÄÄVUODEN HUIPPU, KUN PUHUTAAN ARVIOINNISTA. Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys arvioinnin monipuolisuus arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa. Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.

Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.

Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen sekä opettajille. Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn arvioinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä. Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.

UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

31


ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET ARVIOINNIN PERUSTUMINEN TAVOITTEISIIN JA KRITEEREIHIN Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä. Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvää osaamista kuvaavaan sanalliseen arvioon tai arvosanaan 8 vaadittavan tason.

OPPILAIDEN IKÄKAUDEN JA EDELLYTYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN SEKÄ MONIPUOLISET ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehditaan siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintätekniikkaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioon oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.

Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä. 32

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

ITSEARVIOINNIN EDELLYTYSTEN KEHITTÄMINEN Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja. Alemmilla vuosiluokilla itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmillä luokilla huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää. Se ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.


UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

33


ARVIOINNIN KOHTEET Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia.

OPPIMINEN ARVIOINNIN KOHTEENA Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen edistymisen huolellinen seuranta on tarpeen koko perusopetuksen ajan, jotta opetuksen, ohjauksen ja tuen keinoin voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen. Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Osaamisen kehittyminen nähdään koko perusopetuksen ajan vahvistuvana, kumuloituvana prosessina. Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.

TYÖSKENTELY ARVIOINNIN KOHTEENA Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista. Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja. Työskentelytaitoihin sisältyvät myös taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa. Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. Opettajat ohjaavat oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien toteutumista sekä arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa edistää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidoissa.

34

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

KÄYTTÄYTYMINEN ARVIOINNIN KOHTEENA Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja. Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymien tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn. Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

Keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista.


OPINTOJEN AIKAINEN ARVIOINTI Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

ARVIOINTI LUKUVUODEN AIKANA Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta. Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita. Opettajan antaman, oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään mitä he ovat jo oppineet miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tieto- ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.

ARVIOINTI LUKUVUODEN PÄÄTTYESSÄ Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Pe-

UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

35


rusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle. Lappeenrann peruskouluissa vuosiluokilla 1–4 arviointi on sanallista tai numeroarvion ja sanallisen arvion yhdistelmää. Vuosiluokkien 5–9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

OPINNOISSA ETENEMINEN PERUSOPETUKSEN AIKANA Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajoissa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, keskustellaan asiasta hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sovitaan toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa sekä oppimismotivaatiota. 36

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

ARVIOINTI NIVELVAIHEISSA Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisesti perusopetus jakautuu vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin kokonaisuuksiin. Toisen ja kuudennen luokan päättyessä oppilaat saavat laajemman palautteen opintojensa edistymisestä.

TOISEN VUOSILUOKAN PÄÄTTEEKSI TEHTÄVÄ ARVIOINTI Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta arviointikeskustelun yhteydessä. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessä myös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.


Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia, joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat:

antaminen suunnitellaan niin, että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen.

edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti - kysymisen ja kuuntelemisen taidot - vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin

Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisin oppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle tai numeroarvosanalle kahdeksan (8). Kriteerien avulla on kuvattu, millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä. Sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallisen arvion tai numeroarvosanan kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas saa hyvää osaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa. Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi.

KUUDENNEN VUOSILUOKAN PÄÄTTEEKSI TEHTÄVÄ ARVIOINTI Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta arviointikeskustelun yhteydessä. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja palautteen

UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

37


38

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI


LOPUKSI TÄHÄN OPPAASEEN ON KOOTTU VAIN OSA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KESKEISIMMISTÄ ASIOISTA JA UUDISTUKSISTA. KOULUT ANTAVAT MIELELLÄÄN LISÄTIETOA JA KONKREETTISIA ESIMERKKEJÄ SIITÄ, MITEN KOULUSSA OPETUSSUUNNITELMAA TOTEUTETAAN. Koska monet käytänteet uudistuvat, on erittäin tärkeää, että vanhemmat eivät epäröi kysyä opettajalta tai rehtorilta mieltään askarruttavia asioita. Koulun pedagogiikan ja toimintakulttuurin uudistaminen on iso haaste kaikille Suomen ja Lappeenrannan peruskouluille. Uudistustyössä auttaa paljon avoin ja tiivis vuoropuhelu vanhempien kanssa.

UUSI OPETUSSUUNNITELMA |

39


Kuvat: Mikko Nikkinen Taitto: Nitro ID

Pureudu perusopetukseen  

Opas uuteen opetussuunnitelmaan 2016 // Lappeenrannan kaupunki

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you