Page 1

-viesti 3/2016

VAV Asunnot Oy:n asukaslehti / www.vav.fi

Toimitusjohtaja Teija Ojankoski

VAV pysyy muutoksessa mukana Uusi kohde

Värit hehkuvat Loiskekujalla

VAV:n historiaa

Vantaan pellot muuttuivat lähiöiksi Asukkaat muistelevat

" Se oli kuin lottovoitto."

VAV täyttää 30 vuotta JUHLAN KUNNIAKSI ILMAISEKSI ELOKUVIIN


PÄ ÄKIRJOITUS

Aihetta juhlaan VAV Asunnot Oy viettää tänä vuonna perustamisensa 30-vuotisjuhlia. Alkunsa yhtiö sai poliitikkojen aloitteesta, sillä he halusivat selvittää, voisiko silloiset kunnan omistuksessa olleet erilliset vuokratalokiinteistöt sijoittaa yhteen yhtiöön. Asiaa selvitettiin ja valmisteltiin muutamia vuosia, kunnes yhtiö lopulta perustettiin vuonna 1986. Yhtiölle siirtyi se tärkeä tehtävä, jota kuntaorganisaatio siihen asti oli hoitanut, eli kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttaminen ja tarjoaminen kuntalaisille. Tänä päivänä VAV omistaa jo yli kymmenentuhatta vuokraasuntoa ja niissä asuu kymmenesosa vantaalaisista, mikä tekee yhtiöstä kunnan suurimman vuokranantajan. Jatkuvien suurten hakijamäärien perusteella VAV on myös yksi halutuimpia vuokranantajia kaupungissa. Vantaan sijainti pääkaupungin kupeessa ja maan elinvoimakeskuksessa pitää kysyntää yllä. Mikäli kaupunki ei olisi aikoinaan päättänyt lähteä tuottamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, asuntoa tarvitsevien tilanne voisi olla vielä nykyistäkin vaikeampi. Mikään laki ei velvoita kuntia ja kaupunkeja rakennuttamaan vuokra-asuntoja, mutta lähes kaikki maan kunnat ovat halunneet olla mukana asuntomarkkinoilla turvaamassa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarvitsevien asunnonsaantia. Päätös on ollut järkevä, sillä varsinkin kasvavilla paikkakunnilla ilman kuntien vuokra-asuntoja asuntomarkkinat voisivat olla hintatasoltaan ja tarjonnaltaan nykyistä epävakaammat. Asukkaille VAV:n vuokra-asunnot ovat koteja, joissa viihdytään pitkään. Pisimpään asuneita asukkaita voi hyvällä syyllä kutsua alkuasukkaiksi, sillä heidän vuokrasopimuksensa ovat yhtiön olemassaolon mittaisia. Vaikka osa käy luonnollisesti asunnoissamme vain piipahtamassa, suurin osa asettuu taloksi vuosikausiksi. Asuntoihimme mahtuu elämän kaikki kirjo, ja aikojen muutoksen huomaa erityisesti siitä, että kun alkuaikoina asunnot olivat täynnä perhe-elämää, nykyisin niissä eletään enimmäkseen sinkkuelämää tai pienperheenä. VAV viettää juhlavuottaan ilolla, mutta hillitysti ja pääosin arkisissa merkeissä. Kolmekymppisen yhtiön uusien asuntojen rakentamisessa, vanhojen kunnossapidossa ja talouden kanssa tasapainoilussa riittää tehtävää. Perustyö sisältää tavanomaista iloa ja onnistumista, huolta ja pieniä pettymyksiä. Näistä huolimatta koemme työmme ehdottoman tärkeäksi. Asukkaat tarvitsevat kaikki ne kodit, jotka VAV on rakentanut, ja kaikki ne kodit, jotka yhtiö vielä tulee rakentamaan. Kaikki se jota yhtiössä tehdään, tehdään asukkaita varten. Juuri heitä varten yhtiö aikoinaan perustettiinkin, ja se on juhlan paikka. Hienoja lukuhetkiä juhlanumeron parissa! Teija Ojankoski toimitusjohtaja

2

VAV

Tässä numerossa 2 4

Pääkirjoitus

6

VAV mukana muutoksessa Toimitusjohtaja Teija Ojankosken haastattelu.

10

Asukkaiden tarinoita Miten olen viihtynyt VAV-kodissani.

12

Loiskekuja 1 sai asukkaat Kesäkuussa valmistui uusin VAV-kohde Myyrmäkeen.

16

Tervetuloa kiiltävät kaakelit! Kylpyhuone ennen ja jälkeen remontin.

18

VAV tiedottaa Vuokrien tasaus uudistuu ensi vuonna.

19

Vettä kannattaa säästää Kukkaro ja ympäristö kiittävät.

19

Kun tarvitaan ulkopuolista apua Naapurisovittelu auttaa maksutta.

22

Lyhyesti: koulutusta luottamushenkilöille, uudet työntekijät, toimiston muuttuneet aukioloajat.

24

VAV:n yhteystiedot

Historian havinaa VAV Asunnot Oy täyttää 30 vuotta.

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala (Omnipress Oy, Keskisuomalainen Oyj). Tuotanto: Omnipress Oy, tuottaja Kari Martiala, kari.martiala@omnipress.fi. Ulkoasu ja taitto: Vaula Aunola, Painotalo Plus Digital Oy 2016. Painos: 10 700 kpl Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy


Monet ovat viihtyneet VAV-kodissaan jo kymmeniä vuosia LEILA PALO-OJA muutti juhlavasti Havukoskelle uuden vuoden aattona vuonna 1984. Ja hän on viihtynyt hyvin nämä vuodet toisen kerroksen asunnossaan. – VAV on ollut hyvä vuokranantaja ja vuokrat kohtuullisia, eli eläkeläinenkin pärjää ja ruokaan jää rahaa. Kotitaloa ympäröivä vihreys ja vehreys ilahduttavat ja Palo-oja on tyytyväinen siihen, että luonnolle on jätetty runsaasti tilaa. Hän toimii taloyhtiönsä varaluottamushenkilönä. – Yhteishengen kohottaminen on sydäntäni lähellä. Asukkaiden tarinoita sivu 9

Talojen ajankohtaiset asiat löytyvät verkosta osoitteesta:

Kylppäriremontti harmittaa vain remontin ajan VAV pitää huolta kiinteistöistään ja remontoi vuosittain 400-450 kylpyhuonetta. sivu 16

Lähde leffaan ilmaiseksi! JUHLAVUODEN kunniaksi VAV tarjoaa asukkaille ilmaiset elokuvanäytökset. Ilmoittautumisohjeet sivulla 11 tai osoitteessa www.vav.fi/elokuva

www.vav.fi/talosivut VAV

3


VAV

30 vuotta

VAV Asunnot Oy täyttää 30 vuotta

Mikä matka!

VAV Asunnot Oy syntyi vuonna 1986, kun nopeasti kasvaneen Vantaan kunnalliset vuokra-asunnot kootttiin yhden yhtiön alle. VAV:n 30-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaista kehityskulkua ja käännekohtaa. TEKSTI: JUKKA HALONEN // KUVAT: VAV-HISTORIIKKI

V

antaan suuret kasvuvuodet ehtivät aikaan ennen VAV Asunnot Oy:n perustamista. Raivaajasukupolven lapset siirtyivät maaseudulta pääkaupunkiseudulle 1960- ja 1970-luvun hurjina vuosina. Vantaan pulssi tiheni lyhyessä ajassa rauhallisesta maalaiskunnan elämästä lähiösykkeeseen. Vuonna 1960 vantaalaisia oli 42 000, kymmenen vuotta myöhemmin 72 000. Vuonna 1980 väkiluku oli jo 130 000. Vantaa oli kuin suuri masuuni, jonka rajojen sisälle eri puolilta Suomea paremman toivossa saapuneet sulautuivat. Tällainen väestönkasvu edellytti nopeaa rakentamista, ja Vantaan pellot muuttuivat tehokkaiksi lähiöiksi. Myös kaupunki kantoi oman vastuunsa edullisten vuokra-asuntojen syntymisestä. Kaupunki hankki omistukseensa kiinteistöyhtiöitä, joiden asunnot vuokrattiin niitä tarvitseville tarveharkinnan perusteella. Ennen pitkää oli järkevää yhdistää toimintoja, ja tähän tarpeeseen VAV perustettiin 1986. Yhtiön kaikki osakkeet omisti Vantaan kaupunki. Ensimmäisen tilikauden 1987 päättyessä yhtiön hoidossa oli 3 061 asuntoa. Kymmenen vuotta myöhemmin niitä oli jo yli 7000. Nykyisin asuntokannan koko on yli 10 000. Uutta synnyttäen, valmista kunnostaen

Kiinteistönpidon ja hallinnoinnin lisäksi VAV:lle asetettiin vuosittaiset tuotantotavoitteet, aluksi 300-400 asuntoa vuodessa. Keväällä 1987 ensimmäisenä VAV:n nimiin allekirjoitettiin Kolohonganreitti 4:n urakkasopimus. Kaupunki vastasi rakennustoiminnasta vuoteen 1990,

4

VAV

jonka jälkeen yhtiö on itse rakennuttanut asuntonsa. Uudenlainen asumismuoto, asumisoikeusasunto, tuli kuvaan mukaan, kun laki asumisoikeusasunnoista astui voimaan 1990. Sen myötä seuraavana vuonna perustettiin tytäryhtiö VAV Asumisoikeus Oy. Asumisoikeusasunnot olivatkin pitkään arava-asuntojen rinnalla yhtiön tärkeänä toimintamuotona, kunnes niistä luovuttiin kaupungin strategian mukaisesti 2010. Suuren laman vuodet 1990-luvulla siirsivät rakentamisen painopistettä aravatuotantoon. Vuosi 1991 on tähän asti ennätyksellinen. Silloin valmistui 755 uutta asuntoa. Toisella vuosikymmenellä VAV:n omat toiminnot kehittyivät voimakkaasti. Tällöin painopiste alkoi myös siirtyä perusparantamiseen, kun 1970-luvun nopean rakentamisen ajan kiinteistöt tulivat korjausikään. Perusparantamisen suhde uuden rakentamiseen on luonnollisesti kasvanut vuosien kuluessa. Vuosituhannen vaihtuessa asunnontarve alkoi muuttua voimakkaasti, ja tuo trendi jatkuu edelleen. Isojen huoneistojen sijaan yhä enemmän etsitään yhden hengen asuntoja. Eräs tärkeä lehti VAV:n historiassa kääntyi 2006, kun asukasvalinta kunnallisiin vuokra-asuntoihin siirtyi kaupungilta VAV:n tehtäväksi. Asukkaiden demokratiaa

Asukasdemokratialla on aina ollut merkittävä sija VAV:n toiminnassa – jo ennen 1991 voimaan tullutta yhteishallintolakia. Päätöksenteon kaari ulottuu talotoimikunnista yhtiön hallitukseen, jossa on kaksi asukkaiden edustajaa.

Asukastoimielimiin valitaan vuosittain useampi sata asukkaiden edustajaa; luottamushenkilö, asukastoimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet, ympäristöekspertti, kiinteistönhoidon, siivouksen ja viherhoidon yhdyshenkilöt, maahanmuuttajayhdyshenkilö sekä lakisääteiset väestönsuojeluhenkilöt. VAV-viestin sivuilta on voinut kautta vuosien lukea, että yhtiö on voimakkaasti aktivoinut asukkaitaan osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. Koulutustoiminta on säännöllistä ja asukasilloissa tieto on kaikkien ulottuvilla. Vastuu ympäristöstä

VAV Asunnot Oy syntyi aikaan, jolloin ihmiskunta heräsi luonnonvarojen rajallisuuteen ja ympäristönsuojelun arvot korostuivat. YK:n yleiskokous perusti ympäristön ja kehityksen maailmankomission vuonna 1983 valmistelemaan kestävän kehityksen strategiaa. Energian säästöstä, jätehuollosta, ympäristöpäästöistä ja liikennemeluista keskusteltiin vilkkaasti. Kestävä kehitys kirjattiin Vantaan kaupungin ympäristöpoliittisen ohjelman johtolauseeseen 1994-1995. Ympäristöpoliittisessa ohjelmassa 1995 esitettiin ympäristöasioista tulevan päätöksenteossa taloudellisten ja toiminnallisten näkökohtien kanssa samanarvoisia. VAV ryhtyi 1996 kouluttamaan asukkaiden omia energiaeksperttejä, vuodesta 2004 ympäristöeksperttejä. Taloussuunnitelmassa 1996−1998 otettiin mittavat tavoitteet säästää lämmön ja veden kulutusta kymmenellä prosentilla sekä sähkön kulutusta viidellä prosentilla. Energiankulutuksen seuranta siirtyi kuu-


Hansinkatu 1-3 vuoden 1989 marraskuussa.

Asukasaktiiveja vuodelta 2004.

Luottamushenkilöiden äänestys vuonna 2005.

Vuonna 1991 tehtiin ennätys. Silloin valmistui 755 uutta asuntoa. kausitasolle 2007. Samana vuonna VAV sai oman ympäristöohjelman. Koko toimintansa ajan yhtiö on korostanut energiansäästämisen merkitystä kaikessa tiedottamisessaan. Koituuhan se lopulta asukkaan eduksi, kun energiakustannukset siirtyvät käytännössä suoraan vuokriin.

Variston Niittäjäntie 13:een valmistui 1989 rivitalokiinteistö. VAV

5


VAV

30 vuotta

VAV Asunnot elää hektistä aikaa

– Kun 40 prosenttia kiinteistökannasta tulee kerralla korjattavaksi, muiden korjauskustannusten lisäksi, se on aikamoinen haaste meille. Olemme kuitenkin pärjänneet tässä hyvin, VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski sanoo.

6

VAV


Tänä vuonna 30 -vuotista toimintaansa juhlivalle VAV Asunnot Oy:lle viime vuodet ovat olleet vahvan kehityksen aikaa. Yhtiö on rakentanut jatkuvasti uutta ja saneerannut olemassa olevaa vanhaa asuntokantaa. Niin yhtiö, kuin ympäröivä maailma ovat lyhyessä ajassa muuttuneet rajusti. TEKSTI: KARI MARTIALA // KUVAT: TIMO PORTHAN,

L

ähivuodet tulevat olemaan VAV Asunnot Oy:ssä työntäyteisiä. Korjaus- ja uudisrakentamista toteutetaan poikkeuksellisen paljon, ja parin vuoden päästä joudutaan myös pohtimaan, mistä saadaan uutta tonttimaata rakentamiseen. – Helsingin alueen MAL-sopimuksessa Vantaan asuntotuotantotavoitetta on selvästi korotettu. Vantaan kaupungin ajatus on, että VAV Asunnot voisi selkeästi korottaa omaa tuotantotavoitettaan, VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski sanoo. – Kun me tällä hetkellä pyrimme noin 200 uuteen asuntoon vuositasolla, on mahdollista että seuraavan viiden vuoden aikana pyrittäisiinkin 300 asuntoon vuodessa. Se on merkittävä lisäys, joka tarkoittaa, että meidän täytyy tehostaa sähköisiä palvelujamme, nykyaikaistaa toimintaamme ja rekrytoida jonkin verran lisää henkilökuntaa. Pääkaupunkiseudulla kunnallisiin vuokra-asuntoyhtiöihin kohdistuu kysyntää ja velvoitteita, joita ei välttämättä ole muualla Suomessa. Kun kasvukeskusten yhtiöt rakentavat uutta, muualla Suomessa mietitään, mitä nykyisille kiinteistöille tehdään, kun kunnan asukasmäärä laskee eikä kuntaan muuta uusia asukkaita. – Uudisrakentamisen kasvun ansiosta pystymme palvelemaan asiakaskuntaamme paremmin ja vastaamaan kysyntään. Näkymät ovat positiiviset, mutta aika paljon riippuu siitä, miten lainsäädäntöhankkeita viedään eteenpäin ja miten maailman talous kehittyy.

Lama-aikana kannattaa rakentaa

VAV Asunnot Oy rakentaa uudistuotantoaan suhdanneluontoisesti. – Kun Suomella menee huonosti,

meillä menee hyvin ja me rakennamme paljon. Mutta kun maalla menee hyvin, rakentaminen on turhan kallista, emmekä saa riittävästi järkevän hintaisia tarjouksia rakennusyhtiöiltä, Teija Ojankoski kuvailee. Viime vuodet ovat olleet hänen mukaansa hyvää rakentamisen aikaa ja lähivuosina tullaan rakentamaan voimakkaasti uusia asuntoja. Uudisrakentamisen ohella VAV Asunnot Oy:n taloudessa näkyy voimakas korjausrakentamistarve.

” Haastavinta on ollut pitää tässä murroksessa yhtiön talous kunnossa”

Ympäröivä maailma muuttuu nopeasti VAV Asunnot Oy toimitusjohtaja Teija Ojankoski siirtyi 2010 Vantaan kaupungin asuntotoimen johtajan tehtävästä VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtajaksi. – Asukasvalinta, isännöinti, taloushallinto ja vuokrankanto olivat jo tuttuja, koska niitä samoja asioita tehtiin myös kaupungilla ja olin niistä vastuussa. Kaikkein uusinta minulle VAV:hen tullessani oli rakennuttaminen, Ojankoski kuvailee. – Kun tänään katsoo näitä elettyjä vuosia, voi vain todeta, että niin yhtiö kuin meitä ympäröivä maailma ovat kovin erilaisia kuin aloittaessani. Tämä on ollut todella hektistä aikaa. – Ympäröivässä taloudessa, muuttoliikkeessä ja kansainvälistymisessä on tapahtunut hurjia muutoksia. Viimeisen vuoden aikana Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita ja vuokra-asuntojen kysyntään liittyvät paineet ovat kasvaneet selvästi. Suomen taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös meidän toimintaamme. Myös VAV Asuntojen rakenne on muuttunut. Asumisoikeusyhtiö myytiin vuonna 2011, ja tytäryhtiö VAV Palvelukodit Oy perustettiin. Vantaan kaupunki ei enää rakennuta itse palveluasuntoja, vaan yksityisen sektorin lisäksi VAV rakennuttaa niitä tytäryhtiönsä kautta. – Mietimme jatkuvasti yhtiörakenteen kehittämistä, ja seuraavien viiden vuoden aikana tapahtuu varmasti joitakin muutoksia. Yksi selvitettävä vaihtoehto voisi olla eriyttää vapaa-rahoitteiset kohteet omaksi yhtiökseen. . VAV

7


VAV

30 vuotta

kiinteistöä ja tilalle nousee uudempaa, ehompaa ja korkeampaa rakentamista. Työllisyyspolitiikka on hyvää asuntopolitiikkaa

”Työllisyyspolitiikka on erittäin hyvää asuntopolitiikkaa”. Ojankosken mukaan peräti 40 prosenttia VAV:in asunnoista rakennettiin edellisen laman aikana 90-luvulla. Ne ovat nyt tulossa korjausvaiheeseen. – Tämä on tuonut meille valtavan haasteen, sillä korjauksilla on suuri merkitys ihmisten asumisviihtyvyyteen, asuntojen laatutasoon sekä asuntojen markkinoitavuuteen. Uudet ympäristövaatimukset edellyttävät myös muutoksia rakentamiseen, energiatehokkuuteen ja itse asumiseen. Vuokra-asuntorakentamisen painopiste on selkeästi muuttunut, ja VAV on jo luopunut joistakin rivitalo-asunnoista, joille ei ole ollut enää kysyntää. Tietyn ikäiset kiinteistöt voivat olla myös sellaisessa kunnossa, että ne kannattaa purkaa ja kaavoittaa uutta tilalle. – Esimerkiksi Tikkurilassa me tulemme purkamaan parin vuoden sisällä kaksi

– Kun ihmiset työllistyvät, se vaikuttaa arjen elämään, siihen miten asutaan ja eletään, ja riittääkö rahaa asumisen kustannuksiin. Yleinen toimeliaisuus heijastuu aina myös asuntopuolelle. Kun ansiotaso kasvaa, osa siirtyy omistusasuntomarkkinoille, ja se vapauttaa meiltä asuntoja esimerkiksi kotoaan pois muuttaville nuorille. He ovat meille iso hakijajoukko, Ojankoski sanoo. VAV:n hakijarekisterissä on jatkuvasti noin 5 000 asuntohakemusta, ja kuukausitasolla asuntoja on tarjolla 100. Oikeiden asukkaiden valinta on vaativa työ, sillä valintaa ohjaa tiukka lainsäädäntö sekä ohjeistus siitä, miten asukkaat on valittava. – Olemme siis edelleen samassa tilanteessa kuin aina ennenkin. Asunnon hakijoita on paljon enemmän kuin tarjolla olevia asuntoja. Alan muutos alkoi jo vuoden 2008 rahoituskriisistä, jolloin kaikki kynnelle kykenevät eivät lähteneetkään enää omistusasuntomarkkinoille ja vuokra-asuntojen kysyntä lisääntyi selkeästi. – Vaikka meidän asuntomme ovat kohtuuhintaisia, ihmisten maksukyky ei ole viimeiseen 15–20 vuoteen pysynyt enää perässä siinä, miten asumiskustannukset ovat nousseet. Ne kasvavat

huomattavasti nopeammin kuin muut yleiset elämiskustannukset. Tässä asiassa työllisyyspolitiikka on Ojankosken mielestä myös hyvää asuntopolitiikkaa. – Kun ihminen ei pääse kiinni työelämään ja vähemmän koulutettujen työpaikat selvästi vähenevät tai osa-aikaistuvat, heidän taloudelliset vaikeutensa lisääntyvät. Uuden opiskelua ja prosessien kehittämistä

VAV Asunnot Oy:n henkilökunnalta jatkuvat muutokset ovat edellyttäneet uuden opiskelua, prosessien kehittämistä sekä priorisointia. – Olemme panostaneet kaikkein eniten kunnossapitoon, koska olemme halunneet selvittää kaikkien kiinteistöjemme korjaustarpeet sekä päivittää pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat. Olemme käyneet jokaisessa kohteessamme, koska ne ovat kaikki yksilöitä. Se on vaatinut jatkuvaa panostusta henkilökunnan osaamiseen. Kasvu on edellyttänyt myös rekrytointia. Ojankosken aikana VAV Asuntojen henkilökunnan määrä on kasvanut 43:sta noin 50 henkilöön. – Rekrytointiprosesseissa olemme lähteneet siitä, että haemme vaikka pitempään, jotta löydetään oikeat henkilöt. Meillä työskentelee paljon pitkäaikaista henkilökuntaa, ja olemme pyrkineet luomaan sellaisen ilmapiirin, että ihmiset viihtyisivät täällä. Tärkeintä on saada asiakaspalvelu sujumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Edunvalvonta on entistäkin tärkeämpää

Puolet asukkaista asuu yksin Vuonna 2010 VAV Asunnot Oy:n yhtiön kiinteistökanta oli perheasuntovaltaista. Nyt suurin osa kysynnästä kohdistuu yhden ja kahden hengen asuntoihin. – Yli 60 prosenttia asunnonhakijoista hakee asuntoa yksin, ja kaksin asuntoa hakevat mukaan luettuna osuus on jo 80 prosenttia. VAV:n asukkaista onkin yksin asuvia jo 45 prosenttia, Teija Ojankoski laskee. Yhtiössä toivotaankin, että perheasuntojen hakijoiden määrä lisääntyisi. – Emme voi rakennuttaa taloja, joissa on vain yksiöitä tai kaksioita, koska niihin liittyy sosiaalisia riskejä. On aika kurjaa, jos talossa asuu pelkästään yksinäisiä ihmisiä. Ihmiset saattavat myös perheellistyä tai löytää jonkun kumppanin, jonka kanssa halutaan muuttaa isompaan asuntoon. – Asiakaskuntamme on hyvin kirjavaa ja nykyään asutaan usein kimppakämpissäkin. Jos asuntoon muuttaa kaksi ihmistä, me emme kysy mikä status kenelläkin on. Jos asuntoon tulee kaksi vuokralaista, kumpikin on samanlaisessa juridisessa vastuussa asunnosta, ja jokaisen asukkaan on tehtävä muuttoilmoitus. .

8

VAV

Teija Ojankoski on mukana alan luottamus- ja edunvalvontatehtävissä kahdessa alan yhdistyksessä, Rakli ry:ssä ja Kova ry:ssä. VAV on uuden Kova-yhdistyksen (Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät) perustajajäsen. – Pyrimme valvomaan meidän ja kaltaistemme yritysten etua lainsäädännön kehittämisessä ja muussa yhteiskunnan toiminnassa. Teemme myös ahkerasti yhteistyötä Vantaan kaupungin ja muiden vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa, Ojankoski kertoo. − Lainsäädännössä vellovat aikamoiset tuulet, ja edunvalvonnassa on jouduttu käymään kovaakin keskustelua, koska asumiseen ja varsinkin kuntayhtiöitten rakentamiin kohtuuhintaisiin asuntoihin liittyvät kysymykset ovat olleet Suomen hallitusten intressissä. Hallitukset ovat halunneet tuoda muutoksia valtion tukemaan vuokra-asumiseen, ja on esitetty sellaisia päätöksiä, jotka olisivat pitkällä aikavälillä vahingollisia niin meidän asukkaillemme kuin VAV Asunnoillekin.


Irja ja Hannu Kuuselan takapiha on kuin toinen olohuone. Tänään nautitaan savustettua kuhaa.

Tarinoita vuosien varrelta TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: ANTERO AALTONEN

Ketkä asuvat Metsolan komeimmassa talossa? Entä kuka on taitava kuhan savustaja? Mistä lähiöstä on ponnistanut voimannoston MMkultamitalisti? Monet 1980-luvulla VAV-asuntoihin muuttaneet ovat olleet kotitalolleen uskollisia jo yli 30 vuoden ajan.

Jokiniemen rivitaloidylli ihastutti heti

Vuonna 1983 Kuuselan nelihenkinen perhe pakkasi kimpsut ja kampsut ja muutti uuteen kotiin, 75 neliön rivitaloasuntoon Vainiontie 2:een, johon perhe ihastui heti. Kuuseloiden muuttopäivä osui keskelle vappua ja kun kyse oli ihan uudesta taloyhtiöstä, oli pihamaa vielä savivelliä. Savesta Kuuseloilla on enää pieni muisto, sillä piha-alue rakennettiin viihtyisäksi. Kaiken kruunaa asunnon oma hulppea takapiha, joka on huomattavasti suurempi kuin viereisissä omistusasunnoissa. Jokiniemi on viihtyisää aluetta ja palveluihinkin on hyvä matka. − Takapiha on vehreä, ja kuin toinen huone. Luontokin on täällä pysynyt ennallaan jo pitkälti yli 30 vuotta, Irja Kuusela kertoo. Kuuselat ovat myös tyytyväisiä siihen, että taloyhtiöstä on huolehdittu hyvin ja myös asukkaat ovat huolehtineet viihtyisyydestä. Se on yhteinen juttu – harmonia ja siisteys taloyhtiössä. − Julkiset kulkuyhteydet ovat myös mainiot ja samoin palvelut. Irja Kuusela on toiminut talonsa luottamushenkilönä lähes 20 vuotta. − On tärkeää, että myös uudet asukkaat sitoutuvat talon asioihin ja jatkavat siten hyvää perinnettä. in on. Jos asuntoon tulee kaksi vuokralaista, kumpikin on samanlaisessa juridisessa vastuussa asunnosta ja jokaisen asukkaan on tehtävä muuttoilmoitus.

VAV

9


VAV

30 vuotta

Havukosken vehreys ilahduttaa Leila Palo-oja muutti juhlavasti uuden vuoden aattona

vuonna 1984 Havukoskelle. Ei tosin kauas, sillä alue oli jo tuttu. Palo-oja asui 1970-luvulla opiskelija-asunnossa muutaman korttelin päässä Koivukylässä. Asunto on miellyttänyt Paloojaa niin paljon, että poismuutto ei ole käynyt edes mielessä. − Tuntui mukavalta ja turvalliselta muuttaa tutussa ympäristössä ja se oli myös lapsille hyvä asia. Muuttomme ajoittui vuodenvaihteeseen. Juhlavasta ilotulituksesta huolimatta Leilan ja pikkutyttöjen ensimmäinen yö oli hyytävä ja jäi muistoihin, sillä patterit olivat vielä säätämättä. − Kyllä se lämpö sitten sieltä nopeasti tuli, eikä lämpö ole sen koommin karannutkaan. Palo-oja on viihtynyt hyvin nämä vuodet toisessa kerroksessa sijaitsevassa 59 neliön asunnossaan Paimenenkatu 19:ssa. Aikuisista tytöistä toinen asuu Vantaalla ja toinen Turussa. − VAV on ollut hyvä vuokranantaja ja vuokrat ovat kohtuullisia, eli eläkeläinenkin pärjää ja ruokaan jää rahaa. Kotitaloa ympäröivä vihreys ja vehreys ilahduttavat ja Palo-oja on tyytyväinen siihen, että luonnolle on jätetty runsaasti tilaa. − Tykkään kävellä ja nauttia luonnosta. Täällä on ihan oikeaa metsää, ulkoilureittejä ja myös maalaismaisemaa. Työuransa Palo-oja on tehnyt alueen päiväkodeissa. Hän on nähnyt muutoksen, jonka vuosikymmenet ovat tuoneet mukanaan. − Yhteishenki ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä. Lapset tarvitsevat hyvän ja turvallisen kasvualustan varttuakseen tasapainoisiksi nuoriksi ja aikuisiksi. Myös monikulttuurisuus tarvitsee aikaa ja yhteistyötä meiltä kaikilta. Lapsista ja nuorista on pidettävä huolta ja toki kaikista ihmisistä ja eläimistä. Leila Palo-oja toimii myös varaluottamushenkilönä VAVkotitalossaan. − Yhteishengen kohottaminen on sydäntäni lähellä, samoin asukasviihtyisyys ja rauha.

Maire Miettinen on viihtynyt perheineen Kukinkujalla jo yli 30 vuotta. – Muuttopäivänä tunne uudessa kodissa oli mahtava.

"Se oli kuin lottovoitto"

Maire Miettinen kutsuu lottovoitoksi sitä, kun hän

ja Kauko Miettinen lapsineen saivat asunnon vuonna 1983 Kukinkuja 8:stä. − Meitä viehätti hyvä sijainti ja yhteydet työpaikoille Helsingin Konalaan ja Vantaan Varistoon. Perheen tytär ja poika olivat tuolloin 4- ja 6-vuotiaita. Itse muutto oli ikimuistoinen, mutta varsin leppoisa tapahtuma, sillä sukulaisilta tuli tarpeellinen muuttoapu. Mieltä ei synkistänyt sekään, että hissi ei toiminut, ja kodin tavarat kannettiin rivakasti viidenteen kerrokseen. Muutto ajoittui syyskuun loppuun, jolloin raikas syysilma piristi päivää. Maire Miettisen mukaan koti oli mieluinen, ja sen sijainti helpotti arkea. − Tunne uudessa kodissa oli mahtava: ajatus siitä, että kotiinhan tässä on tultu. Samat ajatukset ovat olleet mielessä kaikki nämä vuosikymmenet. Yksi asia oli myös muuttopäivänä varmaa. Sängyt piti ehdottomasti laittaa kuntoon ihan ensimmäiseksi. − Kotimme 76 neliössä on hyvin suunniteltu pohja, ja nuoria perheitä oli täällä paljon. Ison karhukoira-saksanpaimenkoira sekoituksen kanssa oli kyllä hiukan haastetta. Koira nimittäin tuli mielellään ylös raput, mutta iski alaspäin mennessä jarrut kiinni kuin Linnanmäen vuoristoradassa. Maire Miettinen kertoo, että hän lupsakkana karjalaisena ja hänen miehensä Kauko savolaisena ovat olleet monessa talon projektissa mukana. Aina kun on neuvoja tarvittu, on talon vanhoilta konkareilta niitä saanut. − Hyviä nämä vuosikymmenet ovat olleet, ja VAV:hen olemme tyytyväisiä. Elämä ja asuminen on harmonista ja Martinlaakso palveluiltaan mainio.

10

VAV

Leila Palo-oja ei ole koskaan edes miettinyt Havukoskelta pois muuttamista. – VAV on ollut hyvä vuokranantaja, ja vuokrat ovat kohtuullisia, eli eläkeläinenkin pärjää.


Hannu Kankus perheineen on asunut Mikkolassa jo vuodesta 1983. – Lapsiperheitä asui täällä silloin tosi paljon, ja meidän tytöillä riitti kavereita. – Mihinkäs sitä muuttaisi VAV:n asunnosta, Mikkolan komeimmasta kerrostalosta vieläkään.

Mikkolan komein kerrostalo

Kankuksen perhe muutti Marsinkuja 4:ään Mikkolaan vuonna

1983, kun perheen tyttäret Johanna ja Susanna olivat vielä ihan pieniä. Neljännessä kerroksessa sijaitseva 62:n neliön kolmio on ollut pinta-alaltaan sopiva kaikkien näiden vuosikymmenten ajan. Taloyhtiössä oli alkuaikoina asukkaina paljon rakennusalan ammattilaisia ja moni teki myös vuorotyötä. Soile Kankus kertoo, että kun tytöt varttuivat, koulu sijaitsi vain 200 metrin päässä kotoa. Tytöt innostuivat paikallisista urheiluseuroista ja etenivät urheilun saralla, esimerkiksi koripallossa, hyvinkin pitkälle. Johanna löysi oman varsinaisen lajinsa, voimannoston. Siitä Mikkola voi olla ylpeä – oman lähiön nuori on saavuttanut monta Suomen mestaruutta voimanostossa, ja myös yhden MM-kullan. 1980-luvulla lapsiperheitä oli paljon ja moni pikkuinen varttui samalla taloyhtiön hiekkalaatikolla leikkien. − Täällä ovat asiat olleet mallikkaasti. Näiden vuosikymmenten jälkeen olemme tavallaan olleet myös monessa asumiseen liittyvässä asiassa vähän niin kuin tukihenkilöinä, sillä moni on muuttanut kauempaa, muistakin maista, Hannu Kankus lisää. Soile toivookin, että taloyhtiöissä panostettaisiin edelleen hyvään yhteishenkeen, vaikka moni on nykyään niin kiireinen, ettei yhteisille asioille jää niin paljon aikaa. Asunnostaan Kankuksilla on vahva mielipide: mihinkäs sitä muuttaisi VAV:n asunnosta, Mikkolan komeimmasta kerrostalosta.

.

Marsinkuja 4, Mikkolassa.

Oscar-voittajat Renée Zellweger ja Colin Firth palaavat rooleihinsa elokuvassa Bridget Jones’s Baby, joka kääntää uuden sivun maailman suosituimman sinkun elämässä. Kuva: Universal Pictures

Kutsu asukkaille! VAV tarjoaa syntymäpäivänsä kunniaksi ilmaiset elokuvanäytökset VAV Asunnot Oy täyttää lokakuussa pyöreät 30 vuotta. Syntymäpäivänsä kunniaksi yhtiö tarjoaa asukkailleen kaksi ilmaista elokuvanäytöstä Flamingon elokuvateatterissa Pakkalassa. Keskiviikkona 19.10 teatterissa esitetään Bridget Jones's Baby, ja keskiviikkona 26.10. koko perheelle sopiva Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus. Kumpaankin elokuvaan pääsee ilmaiseksi 340 ensimmäiseksi ilmoittautunutta asukasta. Elokuvat esitetään Pakkalassa Flamingon elokuvateatterissa, joka sijaitsee samassa viihdekeskuksessa kylpylä Flamingon kanssa. Kumpikin elokuva alkaa klo 18.00, ja ennen elokuvaa on luvassa VAV:n lyhyt tervehdys asukkailleen. Kumpaakin elokuvaa pääsee katsomaan ilmaiseksi 340 ensimmäiseksi ilmoittautunutta VAV:n asukasta. Elokuviin ilmoittaudutaan VAV:n kotisivuilla alla olevassa osoitteessa, josta löytyvät myös tarkemmat tiedot elokuvanäytöksistä:

www.vav.fi/elokuva Bridget Jones’s Baby -elokuva esitetään 19.10. klo 18.00, ja siihen voi ilmoittautua korkeintaan kaksi henkilöä samasta perheestä. Elokuva on kielletty alle 7-vuotiailta. Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus -elokuva esitetään 26.10. klo 18.00, ja siihen voi ilmoittautua korkeintaan kolme henkilöä samasta perheestä. Elokuva on sallittu kaikenikäisille. Jotta mahdollisimman moni pääsee nauttimaan elokuvan taiasta, voi kukin VAV:n asukas ilmoittautua vain yhteen näistä kahdesta näytöksestä.

VAV

11


uudet koohteett

Värit hehkuvat Loiskekujalla TEKSTI: KATI LASZKA // KUVAT: HENRIK KETTUNEN JA KATI LASZKA

Kesäkuussa Myyrmäkeen valmistuneeseen taloon muutti tyytyväisiä asukkaita. Monille muuttajista ympäristö oli tuttu jo ennestään.

12

VAV


Loiskekuja 1:ssä on 105 uutta asuntoa. Näistä kaksioita on 60, yksiöitä 30 ja kolmioita 15 huoneistoa.

– Meillä on nyt asuntoasiat kunnossa pitkäksi aikaa, ja se on tärkeintä.

O

piskelijapariskunta Nona Jung ja Walid Ahmed muuttivat ensimmäiseen VAV:n asuntoonsa. 55 neliön kaksio toimii kotina paitsi heille, niin myös Ahmedin tyttärelle, 4-vuotiaalle Sofialle. Hymyilevä pariskunta on hyvillään uudesta kodista. – Olemme aiemmin asuneet todella ahtaasti. Nyt Sofia saa oman huoneen ja me aikuisetkin enemmän tilaa ja hiukan omaa rauhaa opiskeluun, pariskunta toteaa. Jung ja Ahmed etsivät opiskelijabudjettiin sopivaa asuntoa. Loiskekujan asuntoa he päättivät hakea, vaikka vuokra olisikin sovitun budjetin ylärajalla. – Saimme nyt aivan uuden asunnon meille toimivalla ratkaisulla. Myös Sofian hoitopaikka on lähellä. Olisihan se mukavaa asua vielä väljemmin, mutta kaikki ajallaan. Psykologiopintojen ohella Jung tekee erityiskoulunkäyntiavustajan töitä Espoossa, ja Ahmed opiskelee maanrakennuskoneen kuljettajaksi TTS-opiston toimipisteellä Vantaalla. Työ- ja opiskelumatkoihin ei tullut ajallisesti suuria muutoksia, sillä kulkuyhteydet junalla ja bussilla eri suuntiin ovat hyvät. Tästä pariskunta olisi tarvittaessa voinut joustaa. – Meillä on nyt asuntoasiat kunnossa pitkäksi aikaa, ja se on tärkeintä. Opiskelijapariskunta Nona Jung ja Walid Ahmed muuttivat ensimmäiseen VAV:n asuntoonsa.

VAV

13


– Palvelut ovat lähellä, niihin pääsee kävellen. Se on vanhemmalle ihmiselle tärkeää. Uuteen kotiin putkiremontin tieltä

Vantaalla vuodesta 1968 asunut Sirkka Raistakka oli jo pitkään suunnitellut pienempään asuntoon muuttamista. Ilmoitus tulevasta putkiremontista antoi puhtia asunnon etsintään, ja se löytyikin sopivasti, kun VAV ilmoitti uudesta vuokratalosta lehti-ilmoituksella Vantaan Sanomissa. – Olen asunut Vantaalla niin pitkään, että en halunnut muuttaa kovin kauas näistä tutuista maisemista. Vanha asunto oli tuossa muutaman sadan metrin päässä, Martinlaakson puolella tosin. – Olen asunut Vantaalla niin pitkään, että en halunnut muuttaa kovin kauas näistä tutuista maisemista, Sirkka Raistakka sanoo.

14

VAV

Loiskekujalla Raistakalla on 38 neliön yksiö. Uudet, kiiltävät pinnat miellyttävät, ja tilaakin on sopivasti. Tuttu ympäristö helpottaa arkea ja aktivoi liikkumaan. Talossa liikkumista helpottaa hissi. – Palvelut ovat lähellä ja niihin pääsee kävellen. Se on vanhemmalle ihmiselle tärkeää. Myös veljeni asuu tässä kävelymatkan päässä. Raistakka uskoo viihtyvänsä uudessa kodissa hyvin. Hiukan pitää jumpata, että isomman asunnon kalusteet mahtuvat yksiöön. – Parasta on kuitenkin se, että vasta valmistuneessa talossa eivät remontit ole vaivana, Raistakka naurahtaa.


– Meille tämä muutto on helppo, mutta toista mieltä saattavat olla vanhaan kotiin tottuneet kissat. Ehkä ne leppyvät, kun saavat parvekkeelle kiipeilypuun, Harri ja Maija Juvonen toteavat. He etsivät pienempää asuntoa pitkään, ja nyt 27 vuotta Vaskivuorentiellä vaihtui Loiskekujaan.

– Lähistöllä asuu myös useampi lapsuudenystävä perheineen. Heitä on mukavaa tavata, muistella menneitä ja jakaa kokemuksia lapsiperheen arjesta. Muutto lähemmäs vanhempia

Krista Laakso, Jysky Kähkönen ja 2-vuotias Ruben muuttivat Loiskekujalle perheen kolmiviikkoisen vauvan kanssa. Neljän hengen poppoo on aiemmin asunut Helsingissä, mutta nyt perheenlisäyksen vuoksi muutto Vantaalle tuli ajankohtaiseksi, ja VAV:n tarjonnasta löytyi sopiva vaihtoehto. – Vantaalla olemme lähempänä vanhempia. Voimme tavata useammin, ja lastenhoitoapukin on helpompi tarvittaessa järjestää. Se oli meille tärkeä kriteeri asuntoa etsiessä. Olen myös kotoisin Vantaalta, joten palaan tavallaan tuttuihin maisemiin, Laakso kertoo. – Lähistöllä asuu myös useampi

Vasemmalla. Krista Laakso, Jysky Kähkönen ja 2-vuotias Ruben muuttivat Loiskekujalle Helsingistä. – Vantaalla olemme lähempänä vanhempia. Se oli meille tärkeä kriteeri asuntoa etsiessä. Olen myös kotoisin Vantaalta, joten palaan tavallaan tuttuihin maisemiin, Krista Laakso kertoo sylissään perheen kolmiviikkoinen vauva.

lapsuudenystävä perheineen. Heitä on mukavaa tavata, muistella menneitä ja jakaa kokemuksia lapsiperheen arjesta. 67 neliön kolmio riittää nelihenkisen perheen tarpeisiin, nyt kun lapset ovat vielä pieniä. Kaappitilaa on sopivasti, huoneet avaria ja kylpyhuone riittävän iso lapsiperheen touhuihin. Vilkkaalle Rubenillekin on sopivasti leikkitilaa. Sitä voi tarpeen vaatiessa laajentaa lasitetulle parvekkeelle. Hyvät liikenneyhteydet ovat perheelle tärkeitä. – Käymme usein myös Tikkurilassa, joten Kehärata ja Louhelan asema ovat meille kätevän matkan päässä. Muutenkin liikenneyhteydet tuntuvat toimivilta, ja Jysky pääsee hyvin töihin myös pyörällä, mikä on hänelle tärkeää, Laakso kertoo. Pienempi koti tutuissa maisemissa

Harri ja Maija Juvonen etsivät uutta, pienempää kotia itselleen pitkään ja hartaasti, lähes neljä vuotta. 27 vuotta Vaskivuorentiellä vaihtui vihdoin Loiskekujaan. – Oli selvää, että uusi koti olisi Myyrmäessä. Siitä emme halunneet tinkiä, ja olimme valmiit odottamaan. Eläkkeellä olevan pariskunnan päivät sujuvat leppoisasti. Tutut, hyvät ulkoilumaastot houkuttelevat liikkumaan. Kesällä pyöräillään ja talvella suuntana on lähistöllä sijaitsevat Myyrmäen ja Martinlaakson uimahallit.

– Parveke on todella iso, joten taidamme tehdä sinne kesähuoneen, missä viihdymme kaikki. – Tässä lähellä on kaikki, mitä tarvitsemme. Myös jälkikasvua asuu näillä seuduilla, joten voimme tavata heitä kuten tähänkin asti. Pitkän etsinnän jälkeen uusi asunto viehättää. Vaikka se on pienempi, Juvoset eivät usko, että tilanahtautta tulee. Kaksiossa on toimiva pohjaratkaisu ja hyvät kaappitilat. Pariskunnalle muutto on helppo, mutta toista mieltä saattavat olla vanhaan kotiin tottuneet kissat. – Kyllä nekin varmasti leppyvät, kun saamme parvekkeelle kiipeily- ja raapimispuun. Parveke on todella iso, joten taidamme tehdä sinne kesähuoneen, missä viihdymme kaikki.

VAV

15


kunnossapito

Tervetuloa kiiltävät kaakelit! Kylpyhuoneremontti vaatii asukkailta väliaikaisesti vähän kärsivällisyyttä, mutta lopputulos palkitsee.

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: TIMO PORTHAN

K

aikki kotien tilat kuluvat vuosien saatossa, ja niihin on paikallaan tehdä remonttia. Kylpyhuoneiden kohdalla VAV:n taloissa tehdään noin 20 vuoden välein välikorjauksia ja 40 vuoden välein varsinainen linjasaneeraus eli kansanomaisesti putkiremontti. Asukkaan osalta tärkeintä on valmistautua tulevaan remonttiin osallistumalla VAV:n järjestämään asukasiltaan. Siellä kerrotaan kaikista niistä käytännön järjestelyistä, jotka tulee huomioida remontin aikana juuri kyseisessä kiinteistössä. – Asukasillassa kerrotaan koko urakan sisältö, joten tilaisuuteen on erittäin hyvä osallistua. Toivoisimme asukasiltoihin vieläkin enemmän osallistujia. Pääsääntöisesti tilaisuudet järjestetään

16

VAV

oman taloyhtiön kerhotilassa ilta-aikaan, joten mukaan pitäisi olla helppo tulla, kertoo VAV:n valvoja Kari Ahola. Asukasillan infopaketti jaetaan asukkaille myös paperimuodossa. Kylpyhuoneremontti tarkoittaa sitä, että asunnon kylpyhuone on 3–5 viikkoa poissa käytöstä. Asukkaita tiedotetaan tulevasta remontista kuusi kuukautta ennen remontin alkua, jotta myös he, joilla on erityisiä tarpeita, ehtisivät tehdä tarvittavat järjestelyt ennen remontin alkua. Remontin aikana kerrostaloissa kiinteistön yhteiset saunatilat ovat käytettävissä peseytymiseen, ja paikalle tuodaan ekovessat tai kemikaaliset wc:t. Pyykkiä pääsee pesemään pesutuvassa. – Rivitaloissa, joissa ei ole saunatilaa,

voidaan käyttöön järjestää viereisen talon wc:t ja suihkut, kertoo Ahola. Suojaudu pölyltä ja tyhjennä eteinen

Lemmikkieläimet tulee pitää ovien takana remontin ajan. Samoin täytyy varautua siihen, että remontista tulee väistämättä hieman pölyä asuntoon. – Pölyyntymistä pyritään välttämään pölynhallintalaitteilla, jotka johtavat pölyn alipaineen avulla ikkunasta ulkoilmaan. Myös suojaseiniä käytetään aika paljon. Luonnollisesti kylpyhuoneen ovi pidetään kiinni sotkuisimpien työvaiheiden aikana, Ahola kuvaa. Työmiehet suojaavat kylpyhuoneelle johtavan käytävän lattian. Asukkaan tehtävänä on tyhjentää eteinen niin,


Vellamonkuja 1:ssä uusittiin kylpyhuoneet. Työmaalla on VAV:n alihankkijan Sandak Koillisen työnjohtaja Jani Halén, joka kertoo että VAV on yritykselle suuri asiakas. – Asumismukavuuttahan nämä remontit lisäävät, hän sanoo.

että kulku sisään ja ulos on helppoa. Urakoitsija hoitaa siivouksen remontin valmistuttua ja luovuttaa kohteen. Remontin ajalta on mahdollisuus saada hyvitystä vuokrassa. – Hyvityksessä huomioidaan asukkaalle kohdistunut haitta ja remontin kesto. Nämä hyvitetään kohtuullisissa määrin. Tämänkin asian isännöitsijä ja tekninen isännöitsijä käyvät läpi asukasillassa, kertoo VAV:n kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto. Toisin kuin monella muulla vuokranantajalla, VAV:n kohteissa valmiiksi saatu remontti ei nosta asuntojen vuokraa. Asukasillan lisäksi asukas saa tietoa remontin etenemisestä postiluukusta jaettavista tiedotteista. Juuri ennen remontin alkua tiedotusvastuu asioiden etenemisestä siirtyy VAV:lta urakoitsijalle. Suunnitellusti ja yhteisymmärryksellä

Jukka Aalto kertoo, että valitettavasti asuntokohtaista erityiskohtelua esimerkiksi aikatauluista ei voida sopia. Samoin liikuntavammaisten, vanhusten, sairaiden ja omaishoitajien

täytyy kääntyä viranomaisten puoleen esimerkiksi laitospaikan järjestämiseksi kylpyhuoneremontin ajaksi. – VAV ei pysty auttamaan erityistarpeisia asukkaita kovin paljon. Asuntomme on vuokrattu normaaleiksi vuokra-asunnoiksi. Korvaavien asuntojen järjestäminen olisi mahdotonta, sillä remontteja tehdään niin moneen asuntoon vuosittain, Aalto toteaa. VAV teettää remontin 400–450 kylpyhuoneeseen vuosittain ja käyttää tähän noin 4 miljoonaa euroa. Urakat kilpailutetaan urakoitsijoilla. – Kylpyhuoneremontteja ei tehdä asukkaiden kiusaksi. Suunnitellut korjaukset ovat hallitumpia kuin se, jos lykättäisiin aloitusta, annettaisiin tilanteen räjähtää käsiin ja jouduttaisiin aloittamaan remontti pikaisella aikataululla, toteaa tekninen isännöitsijä Jarkko Heikkinen. – Toivomme molemminpuolista ymmärrystä remonttien kanssa. Meillä on pitkät, pysyvät vuokrasuhteet ja kohtuulliset vuokrat. Lopputulema kylpyhuoneremonteista on erittäin hyvä, Aalto päättää.

Kylppäriremonttien aikataulu: 6 kuukautta ennen remontin alkua asukkaille lähetetään tiedote kylpyhuoneremontin tulosta. Noin 1,5 kuukautta ennen remontin alkua tulee kutsu remonttia koskevaan asukasiltaan. Noin kuukausi ennen remonttia pidetään asukasilta, jossa kerrotaan remonttia koskevista käytännön asioista. Noin viikko ennen remonttia ja remontin aikana urakoitsija tiedottaa asukkaille työn edistymisestä postiluukusta jaettavilla tiedotteilla. Remontti kestää 3–5 viikkoa. Taloyhtiön saunatilat ovat käytössä, ekovessat tai kemikaaliset WC:t korvaavat asukkaiden kylpyhuoneet, pyykkiä pääsee pesemään pesutuvassa.

VAV

17


vav tiedottaa VAV TIEDOTTAA

Ara-asuntojen vuokrien tasaus uudistuu vuonna 2017 Valtion korkotuella rakennettujen VAV:n vuokra-asuntokiinteistöjen, eli niin sanottujen ara-kiinteistöjen vuokrien tasaus muuttuu vuonna 2017. Aiemmin ara-kiinteistöjen kesken on tasattu vain niin sanottu pääomavuokra, eli kiinteistöjen rakentamis- ja korjauslainoista ja niiden koroista koituvat kulut. Uuden vuokranmaksukauden alkaessa 1.3.2017 vuokrien tasaukseen otetaan mukaan myös hoitovuokra, eli kiinteistöjen ylläpidon kulut. Ara-kiinteistöjen vuokrat tasataan siis jatkossa kokonaisuudessaan. Tasaus tehdään Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA:n suositusten mukaisesti. TEKSTI: TUOMAS ALHO

V

uoteen 2014 saakka VAV Asunnot Oy:n ja muiden kunnallisten vuokrataloyhtiöiden ara-asuntojen vuokranmäärityksen periaatteita valvoi itse kunta, eli VAV:n tapauksessa Vantaan kaupunki. 1.1.2014 tämä valvontavastuu siirtyi ARA:lle, joka päättää myös ara-asuntojen rakennuttamisen tuista ja rahoituksesta. ARA antoi vuonna 2015 oman suosituksensa siitä, miten valtion korkotuella rakennettujen kiinteistöjen vuokrat tulee tasata. Vuokranmääritys perustuu korkotukilakiin, jonka noudattamista ARA valvoo. Lain keskeisin periaate on vuokrien omakustanteisuus, jonka mukaan asunnoista saa periä vuokraa enintään sen määrän, ”joka tarvitaan muiden tuottojen ohella vuokra-asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin” (lainaus korkotukilain 1. luvun pykälästä 13). Käytännössä omakustannusvuokra tarkoittaa sitä, että VAV:n vuokraustoiminta ei tuota voittoa. Yhtiö kerää vuokrissaan ainoastaan sen rahamäärän, joka tarvitaan kiinteistöjen ja asuntojen ylläpitoon, hallinnoimiseen, vuokraamiseen ja korjaamiseen sekä rakentamis- ja perusparannuslainoihin. VAV alkaa vuodesta 2017 noudattaa ARA:n suositusta vuokrien tasauksesta. ARA on laatinut vuokrantasauksen pohjaksi kiinteistöjen käyttöarvon mukaisen tasausmallin. Mallissa kiinteistöjen eri ominaisuuksille annetaan tietty painoarvo laskettaessa niiden kokonaiskäyttöarvoa. Tasausmalli esiteltiin VAV:n luottamushenkilöille keväällä 2016 järjestetyssä kahdessa infotilaisuudessa, minkä jälkeen VAV kartoitti kyselyllä heidän mielipiteitään mallista, jotta ne voitiin ottaa huomioon uuteen vuokrantasaukseen siirryttäessä

18

VAV

ARA:n suosituksen mukaisesti 45 prosenttia käyttöarvosta muodostuu asuinalueen luokittelusta: kiinteistön sijainnista, vajaakäytöstä, vaihtuvuudesta ja kysynnästä. Toiset 45 prosenttia tulee vuokranmäärityskohteiden luokittelusta: rakennustyypistä, kiinteistön teknisestä käyttöiästä sekä sen laatu- ja varustetasosta. Näiden perusteella lasketaan siis 90 prosenttia kiinteistön käyttöarvosta, ja jäljelle jäävä 10 prosenttia on varattu käyttöarvon tarkentamiseen. Asuinalueen luokittelussa kiinteistön sijainti ja sen asuntojen kysyntä muodostavat 45 prosenttia sen käyttöarvosta. Tätä painoarvoa laskettaessa otetaan huomioon alueen yleinen vuokrataso, kiinteistön asuntojen vaihtuvuus ja tyhjyydet sekä asuntojen kysyntä. Vaihtuvuus- ja tyhjyystiedot saadaan suoraan VAV:n kiinteistörekisteristä ja asuntojen kysyntä puolestaan VAV:lle jätetyistä asuntohakemuksista. Alueen yleisen vuokratason VAV saa puolestaan yhteistyökumppaninsa keräämistä tilastoista, joissa on laskettu alueen vuokraasuntojen keskivuokrat. Toiset 45 prosenttia kiinteistön käyttöarvosta lasketaan sen teknisistä ominaisuuksista. Näistä 5 prosentin painoarvon saa kiinteistön talotyyppi, joita VAV:lla on kolme: kerrostalo, pienkerrostalo, rivitalo. Kiinteistön teknisen iän painoarvo on puolestaan 30 prosenttia. Teknistä ikää määritettäessä otetaan huomioon kiinteistön sisäpinnat ja kalusteet, ikkunat ja ovet, ulkopinnat ja runko sekä sen talo-, sähkö- ja teletekniikka. 10 prosentin painoarvo on kiinteistön laatu- ja varustetasolla, jota määritellessä arvioidaan julkisivun ja yhteistilojen kunto sekä asuntojen kylpyhuoneiden ja keittiöiden kunto. Lisäksi otetaan huomioon se, onko asunnoissa omat

saunat ja lasitetut tai lasittamattomat parvekkeet, sekä se, onko kiinteistössä hissi. Kiinteistön tekninen ikä ja kunto määritellään VAV:n kunnossapitotiimin asiantuntijoiden tekemien katselmusten perusteella. Kiinteistön sijainti, sen tekniset ominaisuudet ja sen asuntojen kysyntä muodostavat 90 prosenttia vuokrien tasaukseen laskettavasta käyttöarvosta. Jäljelle jäävä 10 prosenttia on vuokranantajan oma harkintakerroin. Sitä käyttämällä vuokranantaja voi pitää vuokratason kohtuullisena ja estää sen, etteivät muut käyttöarvoon vaikuttavat tekijät nosta yksittäisen kiinteistön vuokria kohtuuttomasti. Aran suosituksessa vuokranantajan harkintakerroin on 10 prosenttia, mutta VAV aikoo vuosina 2017−2019 käyttää vähintään 20 prosentin harkintakerrointa. Tällöin kiinteistön teknisten ominaisuuksien sekä sen sijainnin ja kysynnän osuudet käyttöarvosta olisivat molemmat 40 prosenttia. Suurempaa harkintakerrointa käyttämällä VAV voi varmistaa sen, etteivät uudistuksen aiheuttamat mahdolliset vuokrankorotukset ole yhdessäkään kiinteistössä enempää kuin kaksi prosenttia. Vuodesta 2020 alkaen harkintakerroin laskee suosituksen mukaiseen 10 prosenttiin. Vuokrien tasauksen ulkopuolelle jäävät vuokralaisilta perittävät vesimaksut sekä autopaikkamaksut, sillä ne poikkeavat merkittävästi eri kiinteistöjen välillä. Myös asukastoimikuntien määrärahat ja niiden esittämät investoinnit ovat tasauksen ulkopuolella, koska asukastoiminnan aktiivisuus vaihtelee kiinteistöittäin. Lisäksi asukkaiden aktiivisuus vihertöissä otetaan erillisenä hyvityksenä huomioon niissä kiinteistöissä, joissa asukkaat tekevät nämä työt itse.


Vettä kannattaa säästää Jo kaksi minuuttia lyhyempi suihku päivässä säästää kymmeniä euroja vuodessa. Erityisesti vesilaskua nostaa lämmin vesi, joka kuluttaa paljon myös energiaa. TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVA: SHUTTERSTOCK

K

otitalouksissa vettä kuluu ruokailuun, pyykin- ja astianpesuun, wc-pöntön huuhteluun sekä peseytymiseen. Arvokkainta on lämmin vesi, joka vie kotitalouden vedenkulutuksesta noin 40 prosenttia. Lämmin vesi on myös merkittävä osa kodin lämmitysenergian kokonaiskulutusta. Energiaa kuluu myös raakaveden hankintaan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn. – Vettä saa käyttää, mutta sen tuhlailu ei ole hyväksi, sanoo VAV:n LVI-asiantuntija Kai Forsén. – Veden tulon voi esimerkiksi katkaista suihkussa saippuoinnin ajaksi, eikä missään nimessä kannata ottaa mitään puolen tunnin suihkuja. Ilmoita vesivuodoista heti

Keskimäärin suomalainen käyttää vettä vuorokaudessa 155 litraa, mutta 1970-luvulla sama luku oli vielä yli 400 litraa. Suurin tekijä vedenkulutuksen vähenemisessä on Forsénin mukaan ollut vesikalusteiden kehittyminen.

Tiesitkö tämän vedestäsi?  Vantaan vesijohtovesi on erinomaista juomavettä.  Hyvä tavoitearvo vuorokausittaiseen vedenkulutukseen on 100-120 litraa henkilöä kohden.  Suurin osa Vantaan vedestä tulee Päijänteeltä tunnelia pitkin yli 120 kilometrin matkan.  Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset tuottavat jätevettä noin sata miljoonaa kuutiometriä vuodessa.  Vesijohtoverkostoa on pääkaupunkiseudulla yhteensä noin 3 000 kilometriä.

Esimerkiksi uudet astian- ja pyykinpesukoneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin koneisiin. – Vuosien varrella vesikalusteita on kehitetty rakenteellisesti niin, että pienempi vesimäärä huuhtelee puhtaaksi, Forsén sanoo. – Ja on myös tullut esimerkiksi kaksitoimisia huuhteluita wc-istuimiin. Jos viemäri tukkeutuu, yleensä syynä on joku muu kuin liian vähäinen vesi. VAV:lla vesikalusteet pyritään pitämään hyvässä kunnossa. Tänä vuonna on tarkistettu wc-istuimet ja vaihdettu suuttimia ja suihkujen päitä. – Mietimme keinoja, joilla saisimme vesimaksuja alaspäin. – Vesikalusteissa on kuluvia osia, vanhetessa tiivisteet haurastuvat, ja muutakin vikaa voi tulla. Jos vesi juoksee läpi, sitä menee hukkaan. Vesikalusteiden vuodoista asukkaiden tulee ilmoittaa huoltoon heti, sillä pienistä pisaroista voi vuositasolla kasvaa isoja vesilaskuja. Esimerkiksi tiputtava hana voi maksaa 150 euroa ja vuotava wc-istuin yli 1000 euroa vuodessa. – On tärkeää, että tieto vesikalusteiden vuodoista tulee huoltoon nopeasti, Forsen sanoo. – Kun kierrämme asunnoissa, näemme välillä vuotavia wc-istuimia, joista ei ole ilmoitettu. Malttia vedenkäyttöön

VAV:lla on keskusteltu myös siitä, voisiko sadeveden käyttöä hyödyntää kotitalouksissa. Jossain vaiheessa varmaan kokeilemme sadeveden käyttöä, Forsen sanoo. – Wc-istuimet voisi olla yksi käyttökohde, tosin wc-altaaseen jää silloin väriä, koska vettä ei ole puhdistettu. Pientä taloudellista hyötyä toisi myös

Muista ilmoittaa asukasluvun muutokset VAV:n asuntojen vesimaksu määräytyy niiden asukasluvun mukaan. Jos asunnon asukasluku muuttuu, siitä tulee tehdä muutos talonkirjaan, jotta vesimaksu voidaan muuttaa vastaavasti. Muutos talonkirjaan tehdään ilmoittamalla asiasta kiinteistön huoltoyhtiölle. Huoltoyhtiön yhteystiedot löytyvät kiinteistön ilmoitustaululta sekä VAV:n talosivuilta: www.vav.fi/talosivut

sadeveden käyttö kasteluvetenä pihoissa. Jo kaksi minuuttia lyhyempi suihku päivässä säästää kymmeniä euroja vuodessa, joten vesilasku kiittää maltillista vedenkäyttäjää. Ja ekologinen vedenkäyttö on tietysti ympäristöteko. – Muualla maailmassa vesi on arvotavaraa, Forsen sanoo.

Säästövinkkejä  Ilmoita vuotavista vesikalusteista heti, jotta ne voidaan huoltaa nopeasti.  Käytä astianpesukonetta, jos asunnossasi on sellainen. Konepesu kuluttaa vähemmän vettä kuin käsin tiskaaminen. Älä huuhtele astioita juoksevan veden alla.  Tutustu pesukoneiden säästö- ja vajaatäyttöohjelmiin ja pese täysiä koneellisia.  Älä juoksuta vettä, kun harjaat hampaita tai saippuoit suihkussa. Ota lyhyitä suihkuja ja säästä kylvyt erityishetkiin.  Hyödynnä sadevettä vaikkapa pihamaan kastelussa tai autonpesussa. VAV

19


asuminen ”Hyvä naapuri kaksinkertaistaa talon arvon”, sanotaan sananlaskussa.

Naapurisovun jäljillä

Jokainen voi itse pyrkiä olemaan hyvä naapuri, mutta joskus naapurisuhteet menevät niin solmuun, että tarvitaan ulkopuolista apua. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä Naapuruussovittelun keskukseen. TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: TIMO PORTHAN, SHUTTERSTOCK

A

ina arki naapureiden kanssa ei suju. Jos on vaikkapa juuri saanut vauvan yöunille, ja alakerrassa aletaan porata seinää, ei paljon naurata. Usein asiat selviävät ne puheeksi ottamalla, mutta vaikeissa tilanteissa kannattaa pyytää apua. Vuoden 2015 alussa perustettiin Naapuruussovittelun keskus ennaltaehkäisemään ja sovittelemaan asumiseen ja naapuruuteen liittyviä konflikteja. Keskus toimii pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa, ja on VAV:n yhteistyökumppani. Sen palvelu on asiakkaille maksutonta, ja yhteyttä voi ottaa myös anonyymisti. – Tavoitteenamme on voimauttaa ihmisiä käsittelemään ristiriitojaan itse, sanoo Naapuruussovittelun keskuksen pääkaupunkiseudun aluekoordinaattori Jens Gellin.

20

VAV

– Silloin ne eivät kuormita yhteiskuntaa. Asiat voi hoitaa puhumalla

Naapuruussovittelun keskukseen voi ottaa yhteyttä, jos kokee naapurustossaan häiriötä tai hankalia tilanteita. Esimerkiksi jos yhteisiä tiloja käytetään väärin, naapurisuhteet ovat riitaisia tai niissä on etnisiä konflikteja. Konfliktit lisäävät Gellinin mukaan aina turvattomuuden tunnetta. Sovittelun kannalta avoin konflikti on kuitenkin hyväkin asia. – Avoimessa konfliktissa tunnustetaan toinen osapuoli, sanoo Naapuruussovittelun keskuksen johtaja Miriam Attias. – Vaikeimpia ovat piilevät konfliktit, joissa toinen osapuoli kiistää olevansa riidoissa ja vain nimittää toista hanka-

laksi. Asiat voi hoitaa puhumalla, ne eivät ole niin vaikeita ja mystisiä, kuin usein ajatellaan. Gellin kertoo esimerkin. Yhdessä sovittelutapauksessa Perhe A koki häiritseväksi alakerrassaan asuvan Perhe B:n asunnosta iltakymmenen jälkeen kuuluvat keittiön ja kävelyn äänet. Perhe A:n lapset heräsivät ääniin, minkä seurauksena perheen isä lähti hyökkäävällä asenteella vaatimaan alakertaa hiljaiseksi. Tästä taas loukkaantui Perhe B. Seurasi valitus asumisneuvojalle, joka ohjasi asian Naapuruussovittelun keskukseen. Keskus järjesti perheille ensin omat tapaamiset, joissa nämä saivat purkaa tuntemuksiaan ja sitten kaksi tuntia kestäneen yhteistapaamisen. Sovittelijat loivat ilmapiiristä turvallisen, ja tapaamisissa puhuttiin avoimesti. Äänien


syyt selkeytyivät, ja selvisi, ettei niiden tuottaminen ollut tahallista. Lopuksi tehtiin sopimus, jossa osapuolet lupasivat huomioida toisiaan paremmin. Vuorovaikutuksen voima

Sovittelutilanteessa olennaista on ymmärryksen lisääminen osapuolten välille, sillä usein ristiriitojen taustalla ovat erilaiset elämäntilanteet ja vuorovaikutuksen puute. On tärkeää kysyä, mitä toinen tarkoittaa, ja mitä se merkitsee, Gellin sanoo. – Ja voiko asiaa ajatella toisin. Häirintä on hyvin harvoin tahallista, Miriam Attias jatkaa. – Mutta jokaisella on oikeus tuntea itsensä häirityksi. Sovittelutilanteessa sitten määritellään yhdessä, mitä esimerkiksi hiljaisuus ja normaalit elämän äänet ovat. Usein sovittelutilanteet päättyvät sopimukseen vaikkapa siitä, että naapurille voi tulla juttelemaan ja pyytämään apua esimerkiksi kauppa-asioissa. Ketään ei kuitenkaan pakoteta ystävystymään. Voidaan päätyä sopimaan niinkin, että ei olla tekemisissä. Sopimukset ovat usein kirjallisia, ja niihin voidaan seurantatapaamisessa palata.

Naapuruussovittelun keskus järjestää myös keskusteluiltoja, esimerkiksi taloyhtiöissä, joissa ilmapiiri on huono ja riitaisa. Lisäksi keskus tekee ennaltaehkäisevää työtä, kuten kouluttaa asukasaktiiveja sovittelun käytöstä, vuorovaikutuksesta, dialogista, ilmapiirin parantamisesta ja monikulttuurisuudesta. – Yhteiskunta on nykyään niin eriytynyt, että on tärkeää vahvistaa ihmisten välisiä suhteita ja tuoda näkökulmia, toteaa Attias. Hyvä naapuri huomioi muut

Miriam Attias ja Jens Gellin uskovat Naapuruussovittelun keskuksen tarjoaman palvelun olevan tehokkaampaa kuin perinteiset kasvottomat valitusprosessit viranomaisten kautta. Valitusyhteiskunta ei tuo lohtua henkilökohtaiseen kriisiin, päinvastoin, Gellin sanoo. – Ei meitäkään aina oteta hurraahuudoin vastaan. Mutta on esimerkiksi tilanteita, joissa ihminen joutuu naapuriinsa törmäämisen pelossa miettimään sitä, koska uskaltaa mennä ulos ovesta. Kyllä hän silloin ilahtuu, kun tarjoamme tilanteeseen maksutonta sovitteluapua.

Ota yhteyttä miriam.attias@pakolaisapu.fi p. 040 5618376/Miriam Attias jens.gellin@pakolaisapu.fi p. 040 8352994/Jens Gellin

Gellinin mukaan hyvä naapuri käyttäytyy kuten itseään haluaisi kohdeltavan. Hän ilmoittaa etukäteen henkilökohtaisesti, jos tietää aiheuttavansa häiriötä. Ja kysyy naapuriltaan onko kaikki hyvin, jos huomaa tämän käytöksessä muutosta. Ennen asioiden eteenpäin viemistä hyvä naapuri keskustelee ongelmista rauhallisesti ja syyttämättä. Kun on menossa keskustelemaan häiriötä aiheuttavasta asiasta, kannattaa vetää syvään henkeä, jotta pysyy rauhallisena, Gellin sanoo. – Rauhallisuus on toimivaa. Hyvän naapurin kanssa voi asioida, Attias summaa.

Naapuruussovittelun keskukseen voi ottaa yhteyttä, jos kokee naapurustossaan häiriötä tai hankalia tilanteita. – Annamme asukkaille maksutonta sovitteluapua, keskuksen johtaja Miriam Attias ja aluekoordinaattori Jens Gellin kertovat.

VAV VAV

21


lyhyesti

VAV:n asukasaktiiveille on syyskaudella 2016 tiedossa seuraavaa ohjelmaa:

YMPÄRISTÖKOULUTUS Aika: to 17.11. klo 17.30. Paikka: Seurakuntien talon auditorio, Unikkotie 5 C, Tikkurila. Ympäristöeksperteille ja luottamushenkilöille tarkoitetussa tilaisuudessa tutustutaan ympäris-töekspertin tehtäviin ja energian käyttöön VAV:lla sekä esitellään jätteiden kierrätystä ja Vantaan kierrätyskeskuksen toimintaa. VAV lähettää koulutuskutsut asianosaisille henkilökohtaisesti postissa. Koulutusten tiedot löytyvät myös VAV:n kotisivuilta, osoitteesta www.vav.fi/asukastoiminta. Tervetuloa mukaan oppimaan!

VUODEN 2017 VUOKRANMÄÄRITYKSEN AIKATAULU 13.10.: VAV lähettää vuoden 2017 vuokralaskelmat ara-kohteiden asukastoimikunnille niiden lausuntoja varten. 8.11.: tähän päivään mennessä kunkin kohteen asukastoimikunnan tulee antaa lausuntonsa ensi vuoden vuokralaskelmasta. Myöhästyneitä lausuntoja ei oteta huomioon. Tämän jälkeen isännöitsijät käsittelevät lausunnot ja vastaavat asukastoimikunnille, miten lausunnoissa esitetyt asiat on voitu ottaa huomioon vuokralaskelmissa. Marraskuun viimeinen viikko: asukastilintarkastaja tutustuu vuokranmääritykseen ja antaa siitä tarkastusmuistion. 7.12.: VAV:n hallitus vahvistaa uudet vuokrat, jotka astuvat voimaan 1.3.2017. Jos kohteen vuokra nousee, siitä tiedotetaan asukkaille joulukuun loppuun mennessä.

22 VAV

Hilkka Honkanen

Uusi Isännöintipäällikkö Uusi isännöintipäällikkö Hilkka Honkanen aloitti työt VAV:lla heinäkuussa. Alun perin merkonomiksi valmistunut Honkanen kertoo harrastaneensa opiskelua koko ikänsä, ja merkonomin papereiden lisäksi hänellä onkin myös isännöitsijän, kiinteistönvälittäjän sekä rakennusinsinöörin tutkinto. Kiinteistöalalla hän on työskennellyt 25 vuotta, joista viimeiset 16 vuotta VVO:lla. Honkanen toimi VVO:n Vantaan kotikeskuksen vetäjänä sen lopettamiseen saakka. Tämän jälkeen hän toimi yhtiön pääkaupunkiseudun isännöinnin aluepäällikkönä, kunnes siirtyi VAV:n palvelukseen. − Työ VAV:lla on monipuolista, ja parin kuukauden työkokemuksen perusteella täällä on todella hyvä henki, Honkanen toteaa. Isännöintipäällikkönä Honkanen on VAV:n isännöitsijöiden esimies, ja hänen keskeisiä tehtäviään on isännöinnin toiminnan ja prosessien kehittäminen, jotta ne vastaavat jatkuvasti muuttuviin asumisen haasteisiin.


VAV:n uusin työntekijä on tekninen isännöitsijä Markku Pietarinen, joka aloitti yhtiön palveluksessa 15.8. Rakennusmestariksi vuonna 1986 valmistuneella Pietarisella on jo takanaan pitkä ura rakennusalalla. Viimeiset 10 vuotta ennen VAV:lle tuloaan hän veti linjasaneerauksia Helsingin keskustan arvokiinteistöissä. − Odotan innolla, että pääsen vetämään ensimmäisen korjausprojektini VAV:lla alusta loppuun saakka, kertoo juuri työssään aloittanut Pietarinen.

Rakennustöiden valvoja

Uusi rakennustöiden valvoja Juhani Hillman aloitti työt VAV:lla elokuun alussa. Rakennusmestariksi vuonna 1984 valmistunut Hillman on työskennellyt muun muassa työmaamestarina sekä vastaavana mestarina talon- ja maanrakennusliikkeissä, ja ennen VAV:n palvelukseen siirtymistä hän on ollut 10 vuotta valvojan tehtävissä. VAV:lla Hillmanin tehtäviin kuuluu yhtiön rakennustyömaiden valvonta. Hän kertoo, että VAV:n rakennushankkeiden kaltaiset pilkotut urakat ovat valvojalle haasteellisia ja kiinnostavia tehtäviä. − Oma työ pitää ajoittaa niin, että on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, Hillman toteaa.

Markku Pietarinen

Isännöitsijä

uudet kasvot

Tekninen isännöitsijä

Isännöitsijä Jouni Kärppä tuli VAV:n palvelukseen toukokuussa, ja siirtyi pian sen jälkeen isännöimään Korson ja sen lähialueiden kiinteistöjä. Isännöitsijän ja kiinteistön työnjohtajan tutkinnot suorittanut Kärppä on ollut kiinteistöalalla töissä toistakymmentä vuotta, ja isännöintitehtävissä hän on toiminut vuodesta 2013. VAV:sta Kärppä kertoo jo huomanneensa sen, että yhtiössä on hyvä työympäristö ja hyvät työkaverit. − Tiimityöskentely VAV:lla toimii, sanoo isännöintitiimin tuorein jäsen.

Juhani Hillman

Toimiston aukioloajat muuttuvat VAV:n toimiston aukioloajat käyntiasiakkaille sekä infon puhelinajat muuttuvat. Maanantaista 3.10. alkaen toimiston asiakaspalvelu ja infon puhelinpalvelu ovat auki seuraavasti: MAANANTAI: asiakaspalvelu on auki klo 9.00−15.00, puhelinpalvelu on auki klo 9.00−12.00 ja klo 13.00−15.00. TIISTAI, KESKIVIIKKO JA TORSTAI: klo 9−12.

Jouni Kärppä

PERJANTAI: toimiston asiakaspalvelu ja infon puhelinpalvelu ovat suljettu. Myös VAV:n vuokravalvonnan ja asumisneuvonnan puhelinpäivystys on 3.10. alkaen suljettu perjantaisin. Isännöitsijöiden puhelinaikoihin ei tule muutoksia. Jatkossa puhelinpäivystysajat ovat seuraavat: VUOKRAVALVONNAN PUHELINPÄIVYSTYS Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: suljettu ASUMISNEUVONNAN PUHELINPÄIVYSTYS Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: suljettu VAV

23


TOIMISTON ASIAKASPALVELU

OMA ISÄNNÖITSIJÄSI

Ma: Ti-to: Pe:

VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

klo 9.00-15.00 klo 9.00-12.00 suljettu

Puhelinajat Ma: klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00 Ti-to: klo 9.00-12.00 Pe: suljettu Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

ASUKASVALINTA Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

VUOKRAVALVONTA Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: suljettu Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi

ASUMISNEUVONTA Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: suljettu Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Puhelut vuokravalvonnan, asumisneuvonnan ja isännöitsijöiden numeroihin maksavat 8,8 snt/min. Puhelut muihin 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min.

Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi Isännöitsijä Jouni Kärppä Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki P. 010 235 1091 Sähköposti: jouni.karppa@vav.fi Isännöitsijä Susanna Kasonen Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi Isännöitsijä Markus Herrainsilta Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1440 Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

www.vav.fi

Isännöitsijä Pekka Siltala Alue: Pekka Siltalan kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1479 Sähköposti: pekka.siltala@vav.fi

VAV -viesti 3/16  

VAV Asunnot Oy:n asiakaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you