Page 1

-viesti 2/2016

VAV Asunnot Oy:n asukaslehti / www.vav.fi

Talojen uudet luottamushenkilöt ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti:

Jokaisella on oikeus hyvään kotiin Asukastoiminta on iloista yhteispeliä

Pyörällä perille VANTAALLE RAKENNETAAN UUSIA PYÖRÄILYREITTEJÄ


PÄ ÄKIRJOITUS

Ruokatarpeita pihoilta ja parvekkeilta Ruokatarpeiden viljely kaupungeissa on ikiaikainen tapa. Se on

pelastanut nälkäkuolemalta vaikeina aikoina ja tuottanut iloa ja hyötyä parempina. Nyt kaupunkiviljelystä on tullut muoti-ilmiö, joka ei perustu enää pakkoon, kuten joskus elintarvikepulan aikaan, vaan haluun syödä terveellisesti ja turvallisesti tuotettua ruokaa. Kaupunkiviljely kattaa niin yrttien kasvattamisen ikkunalaudalla, tomaattien viljelyn parvekkeella, pihamaan perunavaot, kuin tyhjän tontin, jonka aktivistit ovat valloittaneet omaksi kasvipuutarhakseen. Huoli ympäristöstä ja itse tai yhdessä tekemisen ilo ovat osa ilmiötä. Mielenkiintoista on, että kaupunkiviljelystä on monissa maailman suurkaupungeissa tullut pehmeä poliittinen ase, jolla protestoidaan esimerkiksi epäviihtyisiä kaupunkiympäristöjä tai rakentamissuunnitelmia vastaan. Viestinsä perillemenoksi jokin ryhmä on valloittanut tilaa viljelylle ja vihreämmälle kaupungille tyhjiltä tonteilta, puistoista, parkkialueilta, katoilta – kaikkialta, missä on nähty mahdollisuus vaikka vain pienimuotoisellekin kasvulle. Seuraukset ovat olleet lopulta usein myönteisiä, sillä vaikka varsinainen ajettu tavoite ei olisikaan toteutunut, niin muun muassa yhteisöllisyyden on todettu selvästi kohentuneen. Suomessa on toki pitkät kaupunkiviljelyn perinteet, kuten edelleenkin voimissaan oleva siirtolapuutarhakulttuuri osoittaa. Myös viljelypalstoja on järjestetty lähes jokaisessa kaupungissa viljelystä innostuneiden käyttöön. Mutta jos tilannetta vertaa esimerkiksi Saksaan, jossa kaupunkiviljelyllä on vahva asema ja sitä ihan erikseen säädellään ja tuetaan, on todettava, että enemmänkin harrastusta kotimaahan mahtuisi. VAV:n taloissa on tuhansia parvekkeita ja pihoja, joissa mahtuisi kasvattamaan monenlaista ruokapöydän täydennystä kesäkukkien lisäksi. Moni parveke ja piha onkin kaunis ja vehreä niin asujan, naapuruston kuin ohikulkijoidenkin iloksi. Vaikka elintarviketuotanto Suomessa on turvattua ja äärimmäinen köyhyys vähäistä, ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, etteikö viljelyn merkitys kaupungeissa kasva mahdollisten ympäristökatastrofien tai poliittisten konfliktien vuoksi. Tutkijoiden mukaan molemmat voivat merkittävästi haitata kansainvälisiä mutta myös kansallisia elintarvikemarkkinoita. Viljelystaitoja pitäisi siis kaiken varalta pitää yllä. Katastrofeja ei kannata odottaa, mutta kasvun ihmettä kyllä. Jo yhdellä multaämpäriin istutetulla perunalla voi saada omalta parvekkeelta suuren ilon ja kattilallisen perunoita.

Kesän iloja kaikille! Teija Ojankoski toimitusjohtaja

Tässä numerossa 2 4

Pääkirjoitus

6

Pyörällä pääsee Vantaa uudistaa pyöräilyverkostoa.

10

Minun harrastukseni Näyttelijä Ari Mäkinen.

12

Tavoitteena roskaton Vantaa Roskapoliisi vieraili Pähkinärinteen asukasillassa.

14

Kelan tarjoamat asumisen tuet Miten ne toimivat ja kuka voi hakea.

16

Asukastoimikunnat välittävät Myönteinen asenne on tärkeä.

20

Luottamushenkilöt 2016

22

Lyhyesti: pidä huolta avaimista, grillaamisen ohjeet, vastauksia asumisen pulmiin.

24

VAV:n yhteystiedot

ARA ja oikeus hyvään asumiseen Hannu Rossilahden haastattelu.

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala (Omnipress Oy, Keskisuomalainen Oyj). Tuotanto: Omnipress Oy, tuottaja Kari Martiala, kari.martiala@omnipress.fi. Ulkoasu ja taitto: Vaula Aunola, Painotalo Plus Digital Oy 2016. Painos: 10 700 kpl Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

2

VAV


4 Säästetään rahaa ja ympäristöä VANTAAN Energian palveluksessa oleva roskapoliisi Helmi Nevalainen vieraili Pähkinärinteen asukasillassa. Illan teemoja olivat kierrätys, lajittelu ja energiansäästö. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa jätekulujen pienenemiseen ja sitä kautta myös vähentävästi vuokrien korotustarpeeseen. – Olemme jo onnistuneet saamaan jätehuollon kustannukset noin kolmessa vuodessa huomattavasti laskemaan tiedottamisella ja ihmisten opastamisella. Olemme esimerkiksi voineet vähentää sekajätteen keräysastiat neljästä kahteen per talo, talonsa energiaekspertti, VAV-asukas Leena Pietiläinen kertoo. Talon asukkaiden käytössä on myös kerhotiloihin sijoitettu hyvin hoidettu kierrätyshuone. sivu 12

Pidä avaimet hyvässä tallessa AVAIMEN KADOTTAMINEN voi tulla asukkaalle yllättävän kalliiksi. sivu 22

Luottamushenkilöt 2016 TÄSSÄ LEHDESSÄ esitellään vasta valitut yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajat ja talojen luottamushenkilöt. sivu 18

Talojen ajankohtaiset asiat löytyvät verkosta osoitteesta:

www.vav.fi/talosivut VAV

3


YHTEISKUNTA

Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

– ARA:n tavoitteena on varmistaa, että kaikilla väestöryhmillä on kohtuuhintainen koti, varsinkin niillä, jotka eivät pysty itse sellaista asuntomarkkinoilta saamaan, ylijohtaja Hannu Rossilahti tiivistää. TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA

A

RA eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa. ARA on toimeenpanovirasto, joka toteuttaa valtionhallinnon sille antamia tehtäviä ja toimii niillä työkaluilla, joita sille on kulloinkin annettu. – Olemme hyvin tarkasti sidottu niihin rahoitustuotteisiin, mitä meille on annettu ja siihen lainsäädäntöön, joka tätä alaa säätelee. Liikkumavaramme on hyvin pieni. Emme siis voi keksiä meistä mukavia juttuja, vaan noudatamme olemassa olevaa säännöstökokonaisuutta, joka on erittäin laaja ja monimutkainen, ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti kuvailee. ARA:n toiminta nojaa valtion virastoja koskevaan lainsäädäntöön, ja vuosittain valtion talousarvio antaa linjauksia toimialalle. – Me neuvottelemme vuosittain ministeriöiden kanssa toimintamme pääpiirteistä ja käymme kuukausittain vuoropuhelua ajankohtaisista asioista. – Suurin asiakaskuntamme on kuntasektori, jolla on erilaisia haasteita eri puolella Suomea. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua ja olemme apuna heille, koska kunnat ovat usein viime kädessä ratkomassa näitä asioita ja tarvitsevat valtion tukielementtejä omissa hankkeissaan. – Viime vuoden vaihteessa astui voimaan ARA:n uusi työjärjestys ja sen mukana uusi organisaatio, joka palvelee aikaisempaa paremmin asiakaskuntaa ja kaikkia, jotka kanssamme asioivat. Se antaa henkilöstölle parempia mahdollisuuksia erikoistua omiin tehtäviinsä.

Kivijalkana sosiaalinen asuminen

ARA:n tavoitteena on saada kohtuuhintaisia asuntoja pieni- ja keskituloisille. – Meillä on erityisryhmiä, kuten muistisairaita vanhuksia, kehitysvammaisia ja päihdeongelmaisia. Erityisen

4

VAV

talovaatimukset. Se oli hyvä osoitus, että pystymme tekemään energiatehokasta, jos vain tilaaja sitä haluaa. ARA:ssa on myös vahvaa omaa tietotuotantoa. – Tuotamme tilastoja ja raportteja asuntomarkkinoista ja teemme selvityksiä, jotta alalla olisi pontta tehdä uudistuksia ja jotta päättäjillä olisi käytössään koko ajan tietoa siitä, mihin asuntomarkkinat ovat menossa. Asumisen tarpeet muuttuvat

– Tavoitteena on saada syntymään tehokkaita, toimivia koteja pienin kustannuksin, ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoo.

tuen tarpeessa ovat myös nuoret ja opiskelijat. Toiminnan lähtökohtana on sosiaalisen asumisen ja erityisryhmien kautta kehittää asumista, asumisen teemoja, asuntorakentamista sekä asuntosuunnittelua. Tavoitteena saada syntymään tehokkaita, toimivia koteja pienin kustannuksin, Hannu Rossilahti sanoo. – Ara-tuotannossa pyritään myös energiatehokkuuteen, ja sen osalta meillä on monia pilottikohteita ja projekteja käynnissä. Meillä on näyttöjä siitä, että ara-tuotannon kautta voidaan tehdä edullisesti erittäin energiatehokkaita asuntoja. – Hiljattain valmistui ARA:n kehityskohde, Lahden vanhusten asuntosäätiön rakennus. Se oli esillä Saksassa passiivitalopäivillä, ja se on ilmeisesti ainakin Euroopan, ellei koko maailman suurin passiivitaloperiaatteella tehty asuinrakennus, joka täyttää saksalaiset passiivi-

Rossilahden mukaan asumisen tarpeiden muuttuminen näkyy selvästi ARA:n toiminnassa. – Ennen tehtiin paljon isoja asuntoja, kun perhekoot olivat suuria. Nykyisin kysyntä kohdistuu pienempiin asuntoihin, yksiöihin ja kaksioihin, joita vanhassa asuntokannassa on aika vähän. – Asuntojen laatu on myös koko ajan paranemassa, kun rakennustekniikka, energiatehokkuus, ilmanvaihto ja muut ominaisuudet kehittyvät. Asuntojen mukavuus paranee, hän sanoo. Alan ongelmat liittyvät kysynnän suuriin alueellisiin vaihteluihin. – Suomessa on muutamia suuria alueita, joilla on kovasti kysyntää kohtuuhintaisille asunnoille, mutta joissa tarjontaa on aivan liian vähän. Toisaalta meillä on väestöltään väheneviä rakennemuutoskuntia, joissa tyhjistä asunnoista aiheutuu kuluja yhtiöille ja asukkaille. Meillä on erilaisia uusia haasteita verrattuna takavuosiin, jolloin oli paljon määrällistä asuntopulaa, asunnottomuutta ja asuttiin huonosti. ARA-tuotannon houkuttelevuutta kehitetään

Pääkaupunkiseudulla suurin syy kalliiseen asumiseen on Hannu Rossilahden mukaan kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. – Helsingin ympäristössä monet


alueet ovat myös hyvin haluttuja, ja niille on kova kysyntä. Maksukykyiset henkilöt ovat paremmassa asemassa saamaan asuntoja, kun taas niillä joilla on vähemmän maksukykyä, on myös vähemmän vaihtoehtoja ja tarjontaa. Tähän purevat kuntien perinteiset keinot. Tuotetaan riittävästi uutta kohtuuhintaista tonttimaata, kohtuuhintaiseen ARA-rakentamiseen. Asuntojen tuottajia pitäisi saada nykyistä enemmän kiinnostumaan ara-tuotannosta. – Ara-tuotantoon liittyvät avustukset ja tukiehdot eivät ole kilpailukykyisiä ja houkuttelevia suhteessa siihen, minkälaisia rajoituksia tämä valtion tuki tuo tullessaan. Siitä johtuen osa vuokra-asuntotoimijoista on ryhtynyt rakentamaan vapaarahoitteista vuokraasuntotuotantoa. Tukiehtoihin pitäisi saada uusia avauksia ja uutta sisältöä, jotta vuokrasäännöstellylle tuotannolle olisi riittävästi tekijöitä, Rossilahti sanoo. Uudessa, ministeriössä valmistelussa olevassa lyhyessä korkotukimallissa pyritään edistämään vuokraltaan säänneltyjen asuntojen tuottamista erityisesti suurissa kaupungeissa. – Esitys on menossa nyt eduskunnan käsittelyyn ja voi astua voimaan vielä tämän kesäkauden aikana. Toteutuessaan se houkuttelee uusiakin toimijoita tuottamaan tätä vuokraa, asukasvalintaa ja omistajalle tulevaa tuottoa säätelevää vuokra-asuntotuotantoa. Vanhaan asuntokantaan ja sen kulurakenteeseen liittyen on tehty päätöksiä, joilla on pyritty hillitsemään vuokrien määräytymiseen sisältyviä menoja. Näillä keinoilla on pyritty helpottamaan vanhaan asuntokantaan liittyviä kustannusongelmia. – On käyty keskustelua myös siitä, millä tavalla vanhaan asuntokantaan liittyvä säätely heijastuu halukkuuteen rakentaa uustuotantoa.

Lisätietoja: www.ara.fi

Tuotannon tavoitteena on energitehokkuus ENERGIATEHOKKUUS on ollut jo pitkään esillä rakentamisessa, ja vuonna 2020 uusien rakennusten täytyy olla lähes nollaenergiatasoa. Rakennuskanta tuottaa 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, joten se on suurin vastuunkantaja. – Se on iso haaste alalle, mutta myös mahdollisuus muuntautumiseen. On muuntauduttava tuottamaan kiinteistöjä, jotka tä täyttävät nämä vaatimukset. Se on haaste tilaajille. On opittava vaatimaan tiettyjä asio asioita, suunnittelijoiden on opittava suunnittelemaan taloja, jotka eivät ole pulloja vaan lähestulkoon termospulloja, ilman niitä ongelmia, joita pullotalot aikanaan aiheuttivat, ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti kuvailee.

Kivistön kaupunginosaan Kivistön Ruusukvartsinkujalle syksyllä 2017 valmistuva asuintalo on Aran tukema kehityshanke, jossa kehitetään 3D-mallinnusta rakentamisen ja huollon tueksi.

ARA valvoo myös vuokrien määräytymistä ARA:ssa kerätään säännöllisesti tietoa vuokrataloyhtiöistä, ja valmistumassa on sähköinen järjestelmä, jolla pyritään saamaan jokaiselta yhtiöltä vuosittain vuokravalvontatiedot. Järjestelmällä seurataan, miten omakustannusperiaatetta ja vuokrien määräytymistä on hoidettu yhtiöissä. – Vuokrat on määriteltävä tiettyjen periaatteiden mukaisella tavalla, ja vain laissa mainitut kustannuserät saa sisällyttää vuokriin, ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoo. – Annamme ohjeistusta ja opastusta silloin, kun siihen on tarvetta, sillä säännöstö on monimutkainen ja erilaisiin lainoihin liittyy erilaisia ehtoja. Usein väärinkäytökset liittyvätkin tietämättömyyteen siitä, miten toimia missäkin tilanteessa. Näissä tilanteissa puututaan asiaan ja annetaan opastusta. – Me emme lähtökohtaisesti voi ottaa kantaa siihen, onko vuokra liian kallis, vaan seuraamme sitä, että kulut muodostuvat oikeista, laissa mainituista osatekijöistä. – Jonkun asukkaan mielestä hänen maksamansa vuokra voi olla liian kallis, mutta jos se perustuu todellisiin kustannuksiin, meillä ei ole keinoja lähteä alentamaan sitä. Vuokriin saa sisällyttää kohteen hoitokulut, pääomamenot eli korot ja lyhennykset ja korjauskulut sekä mahdollisen tasauserän – mutta ei lähtökohtaisesti muita kustannuksia. Omistajalle tuleva tuotto on rajattu. Omakustannusvuokra ja sen määrittely muistuttaa asunto-osakeyhtiöiden talousarviomenettelyä, jossa tulot mitoitetaan todellisten syntyvien kulujen mukaan. – Ainoa toimipaikka, joka voi ottaa kantaa vuokran kohtuullisuuteen, on käräjäoikeus. VAV

5


VANTA AN PALVELUT

Vantaa on mukana HSL:n eli Helsingin seudun liikenteen Pyörät on pistetty pyörimään -kampanjassa.

6

VAV


Pyörällä pääsee Pyöräily kohottaa kuntoa ja on ympäristön kannalta kestävä tapa liikkua. Nyt pyöräilystä tulee vantaalaisille entistä sujuvampaa, kun Vantaa kehittää ja laajentaa kaupungin pyöräilyverkkoa. TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: TIMO PORTHAN

VAV

7


HY VINVOINTI

Vantaa pyöräillen -opas tutustuttaa Vantaan luontoon ja historiaan 12 valmiin kotiseutupyöräilyreitin avulla.

K

unto kohenee ja raitis ilma saa mielen virkistymään, kun matka taittuu pyörän selässä. Pyöräily voi olla siirtymistä paikasta toiseen, leppoisaa ajanvietettä, hyötyliikuntaa, kilpaurheilua ja kaikkea siltä väliltä. Se on ekologinen tapa liikkua eri paikkojen välillä, ja vaihteleva maasto tuo luonnollista intervallimaisuutta pyöräilyn antamaan liikuntaharjoitukseen. Vantaalla satsataankin nyt pyöräilyyn, sillä kaupunki on sitoutunut lisäämään

pyöräilyn kulkutapaosuutta kuusi prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä. Pyörät pyörimään

Vantaa on mukana HSL:n eli Helsingin seudun liikenteen Pyörät on pistetty pyörimään -kampanjassa. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa pyöräilemään, muuttaa asenteita pyöräilymyönteisemmiksi ja lisätä eri liikkujien ymmärrystä toisiaan kohtaan. Brändiväriksi on valittu keltainen,

VANTAALLA on yhteensä noin 730 kilometriä erilaisia pyöräteitä viheralueilla ja katujen varsilla. Kolmannes näistä on merkitty pääreiteiksi Vantaan tulevassa pyöräilykartassa. 85% Vantaan pyöräreiteistä on asfalttia. Loput ovat hiekka- ja metsäteitä kulkevaa ulkoilureitistöä. Osoitteessa www.vantaa.fi/pyorareitit on ladattavissa Vantaa pyöräillen -opas. Oppaasta on tulostettavissa valmiiksi suunniteltuja pyöräilyreittejä, joiden varrella voi tutustua Vantaan luontoon, kulttuuriin ja historiaan.

8

VAV VAV

jolla merkitään muun muassa samaan seudulliseen systeemiin kuuluvat liityntäpysäköinnit. –Kampanjassa luodaan pääkaupunkiseudulle pyöräilyn yhtenäistä ilmettä, sanoo Vantaan kuntatekniikan keskuksessa työskentelevä liikennetutkija Timo Väistö. – Sen myötä pyöräilijä hahmottaa pääkaupunkiseudun yhtenäisempänä pyöräilyalueena. Vantaan pyörätieverkko on jo kattava ja laadukas, mutta nyt sitä parannetaan lisää. Kivistön alueelle on juuri tehty kaksi kilometriä uutta pyörätietä heinäkuussa auenneen Kehäradan varteen, ja pyörätietä pitkin pääsee myös Kivistön asemalle liityntäpysäköintiin. –Kivistön kaavoituksessa on ollut mukana pyöräilykaupunkiajatus, jotta esimerkiksi perheeseen ei tarvittaisi toista autoa, Väistö sanoo. – Vantaan pyörätieverkkoon tavoitellaan suoruutta, ja pyöräilijät yritetään saada pois autoliikenteen ja liikennevalojen keskeltä. Ensimmäinen runkoreitti tehdään pääradan varren nykyisiä pyöräteitä parantamalla, ja vuoteen 2035 mennessä radanvarteen tehdään täysin uusia pyörätieosuuksia. Pyöräilyverkon laatua parannetaan poistamalla esimerkiksi pyöräilemistä haittaavia kynnyksiä ja maalaamalla keskikatkoviivat pyöräteille. Mopot ohjataan autoteille, ja keskustoissa jalankulku ja pyöräily on tarkoitus erotella paremmin. Liikennevaloristeyksiin lisätään odotuskaiteita, joihin


Vuoden vantaalainen pyöräilijä? VUOSITTAIN valitaan Vuoden vantaalainen pyöräilijä. Valituksi voi tulla yhteisö tai yksityishenkilö, joka on esimerkiksi ahkera työmatkapyöräilijä tai toimii pyöräilyn puolesta. Kuka tietää, vaikka tuo titteli ensi vuonna olisi sinun? Ei siis muuta kuin hyppy satulaan ja menoksi!

pyöräilijä pääsee nojaamaan nousematta pyörän selästä, ja myös pyörien pysäköintiin kiinnitetään huomiota. –Tikkurilaan on esimerkiksi suunnitteilla liityntäpysäköinti, joka voisi olla matkakortilla avautuva yhteistila, Väistö sanoo. – Ja pyörätelineet toteutetaan niin, että pyörän saa niihin vaijerilukolla kiinni. Tilannenopeus ratkaisee

Turvallisuus on pyöräillessä tärkeää. Tilannenopeus täytyy pitää sopivana, ja muut tiellä liikkuvat tulee aina huomioida. Kypärää suositellaan, ja mobiililaitteiden käyttö on hyvä jättää toiseen ajankohtaan. – Pyöräillessä on oltava hereillä koko ajan, Timo Väistö muistuttaa. Vantaalla ulkoilupyöräreittejä on paljon. Suosittua pyöräilyseutua ovat jokivarret, kuten Heurekan ympäristö puistoineen. Väistö kannustaa miettimään pyöräilyä myös autoilun vaihtoehtona. Pyöräily on nopea ja helppo keino liikkua tiiviissä kaupunkiympäristössä, ja pysäköitynä pyörä vie paljon autoa vähemmän tilaa. – On hyvä miettiä matkaa, Väistö sanoo. – Piano tuodaan tietysti kotiin pakettiautolla, ja perheen kesälomamatka tehdään usein autolla. Mutta lähikauppaan voisi mennä pyörällä. Lapsetkin olisi hyvä saada pienestä pitäen pyörän selkään ja ohjatusti liikenteen rytmiin ja ympäristöön mukaan.

Ammattilaisen vinkit PYÖRÄILYKAUSI lähtee mukavasti ja turvallisesti liikkeelle huolletulla pyörällä. Renkaat on helppo pumpata itse, ja sisäkumin paikkauskin onnistuu monelta kotikonstein. Pyöräliikkeistä löytyy uusin tekninen osaaminen pyörän huoltamiseen, mutta pyörän voi huoltaa myös itse. Pyörän huolto on hyvä aloittaa pyörän pesusta. Vanha hammasharja ja rasvanpoistoaine toimivat ketjujen puhdistuksessa, ja muut osat voi pestä sienellä, vanhalla tiskiharjalla ja räteillä. Pesuaineeksi sopii mieto liuotinpesuaine tai astianpesuvesi, ja vesiletku tai kastelukannu ovat hyviä pesuapureita. – Polkupyörien pesuun myydään myös omia pesuaineita ja pesusettejä, Tikkurilassa sijaitsevan Kunnon Kauppapyöräliikkeen omistaja Heikki Klemetti sanoo. Pesun jälkeen on mukava alkaa huoltaa puhdasta pyörää. Klemetti kehottaa tarkistamaan, että pultit ja mutterit ovat kiinni ja öljytyt ketjut tarpeeksi kireällä, jotta ne eivät tipu kesken matkan. – Myös vanteiden tulee olla suorat, etteivät ne ota jarruihin kiinni, Klemetti sanoo. – Jarrupalojen kunto ja vaijerien liikkuvuus kannattaa tarkistaa, ja jos renkaat ovat halkeilleet, hapertuneet tai reikäiset, ne on hyvä vaihtaa. Valo ja heijastimet on myös katsottava kuntoon, vaikka keväällä onkin syys- ja talvikautta enemmän luonnonvaloa. Ja huollon lopuksi sitten renkaisiin ilmaa sen verran, että ne painettaessa antavat vähän periksi. Polkupyörän pystyy siis kotioloissakin huoltamaan pitkälle. Moni haluaa kuitenkin tarkistuttaa pyöränsä ajovalmiuden ammattilaisella. – Polkupyörä kannattaa tuoda pyörähuoltoon esimerkiksi silloin, kun omistaa vaihdepyörän, jota ei ole ennen huoltanut, Klemetti sanoo. – Pyörän huoltoon tarvitaan myös erikoistyökaluja. Perusteellisen huollon jälkeen onkin sitten huolettomia kilometrejä edessä. Pyörä pitää huolen ajajansa kunnosta, kun ajaja pitää huolen pyöränsä kunnosta. VAV VAV

9


MINUN HARRASTUKSENI

Teatteri tärkeässä roolissa koko elämän

Simonkylässä asuva Ari Mäkinen on harrastanut teatteria lapsesta saakka. 50-vuotista taiteilijauraansa hän juhlistaa Siunattu hulluus -näytelmän pääroolissa tänä kesänä. TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: ELSE KYHÄLÄ

E

läkeläiset ne vasta kiireisiä ovat, sanotaan. Tämä taitaa pitää paikkansa Ari Mäkisenkin kohdalla. Vuonna 2010 eläkkeelle jäänyt mies on käynyt koko alkuvuoden ajan näytelmäharjoituksissa useita kertoja viikossa. Kesällä kiireet vain lisääntyvät, kun Siunattu hulluus -näytelmän esitykset käynnistyvät Navethaliassa eli Vantaan Näyttämöllä. Vantaan Näyttämö on harrastajateatteri, jossa kaikkien odotetaan tekevän kaikkea. On puvustamista, valotekniikkaa, lipunmyyntiä, järjestyksenvalvontaa ynnä muuta. Mäkinen kertookin, että näytteleminen on koko hommasta vain ehkä neljäsosa. Mäkinen on yksi Vantaan Näyttämön

10

VAV

perustajajäsenistä, ja heistä ainoa, joka on edelleen toiminnassa mukana. Teatteri sai alkunsa vuonna 1974. Mäkinen laskee oman teatteriuransa kunnolla alkaneen Malmin työväen näyttämöltä vuonna 1966. Siitä tämänvuotinen 50-vuotisjuhla. Jo ennen tuota vuotta nuori Ari oli muun muassa kansakoulussa teatteritouhuissa mukana. Mieleen on jäänyt esimerkiksi osallistuminen Aleksis Kiven Hyrrä-näytelmään. Musiikkia, ohjaamista ja leffarooleja

Mikä on alunperin vetänyt mukaan teatterintekoon? Mäkinen naurahtaa, että vastaus taitaa olla kliseinen ja usein toistettu. – Olen ollut aina hirveän ujo. Lap-

sena kun äiti vei minua kouluun, itkin että älä jätä! Kai ujon luonteen täytyy päästä esille jotenkin, esimerkiksi näyttelemällä jotakuta muuta kuin itseään. Opintopaikkoihin hakiessa nuorena Mäkinen seurasi vierestä, kun moni kaveri haki teatterialaa opiskelemaan. – Kyllä itsekin harkitsin, mutta en uskaltanut. Näyttelijän ammatissa toimimisen sijasta teatteri on seurannut koko elämän ajan tiiviinä harrastuksena. Armeijassakin Mäkinen pääsi vetämään omaa showta. Vantaan Näyttämön aktiivina toimimisen lisäksi Mäkinen on ystävänsä kanssa käynyt yli 20 vuoden ajan erilaisissa juhlissa, kuten syntymäpäivillä ja


– Aplodit ovat palkkana, toteaa Ari Mäkinen teatteriharrastajan uurastuksesta. Noh, myöntää hän harrastuksen antavan myös paljon uusia kavereita.

häissä esittämässä eri hahmoja. Välillä harrastus on mennyt vähän ammattimaisemmalle asteelle, kun Mäkinen on saanut rooleja mainospätkissä sekä lyhyissä ja pitkissä elokuvissa. Teatterin lisämausteena musisointi on vienyt mennessään – Mäkinen on soittanut trumpettia ja rumpuja sekä laulanut. Savonlinnan oopperajuhlille hän on tuonut oman äänensä kolmena kesänä. Mäkinen on käynyt Voionmaan opistossa näyttelijäkoulutusta, johon kuului myös ohjaamista. Hän onkin ohjannut myös kaksi näytelmää, Hirsipuumiehen ja Rakennetaan sauna -näytelmän. – Totesin kuitenkin lopulta, että minun on parempi olla lavan puolella. Ilmeisesti en osaa oikein ohjaajana ilmaista näyttelijöille, mitä haluan. Varsinaisen työuransa mies on tehnyt muun muassa myyntimiehenä ja taksikuskina. Harrastus tuo ihmiset yhteen

Teatteri on harrastuksena ennen kaikkea sosiaalinen. – Toiminta antaa hirveästi uusia ystäviä. Vantaan Näyttämöllä on monta kymmentä aktiivista jäsentä. Täällä on muodostunut myös monta pariskuntaa – yht'äkkiä katsotaan, että ai, noi seurustelee. Onpahan Mäkisen omakin puoliso löytynyt erään kuoron kautta. He ovat aiemmin asuneet Simonkylässä VAV:n vuokrakodissa, mutta nykyinen koti on omistusasunto. Uuden näytelmäroolin omaksuminen ja koko näytelmän harjoittelu on monivaiheinen prosessi. – Pitää ensin löytää se näyteltävä tyyppi ja miettiä, mitkä taustat sillä on. Sitä hakee, ja löytää jotain, mutta sitten ohjaaja tulee ja vetää narun jalasta. Oman työn tulosta pitää koko ajan myydä ohjaajalle. Lisäksi harjoitellaan muun muassa tekniikan, valojen ja musiikin toimimista juuri oikealla hetkellä ja tavalla. Mäkisellä on lukihäiriö, joten hän harjoittelee näytelmää nauhalle luettujen tekstien pohjalta. Kesäkuussa ensi-iltansa saava Siunattu hulluus on Aapelin kirjoittama näytelmä. Siinä Mäkinen toilailee pääosassa Anana, yhtenä kolmesta veljeksestä.

Markku Mäkinen eli Vilippus (vas.) ja Ari Mäkinen eli Ana harjoittelevat Siunattu hulluus -näytelmää Vantaan Näyttämön navetasta kunnostetuissa tiloissa.

Nouse lavalle Vantaan Näyttämö ry eli Navethalia-teatteri (Oraskuja 1, Jokiniemi). Harrastajateatteri ottaa uusia näyttelijöitä raadin kautta kahdesti vuodessa. Muihin talkootehtäviin voi hakeutua jatkuvasti. Tikkurilan teatteri ry (kulttuuritalo Vernissa, Tikkurilantie 36, Tikkurila). Ammattilaisjohtoinen harrastajateatteri ottaa harvakseltaan uusia jäseniä pääsykokeiden kautta. Pääsykokeista ilmoitetaan teatterin kotisivuilla. Lisäksi Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulu antaa taiteen perusopetusta. Vantaan Aikuisopisto järjestää kursseja muun muassa improvisaatiosta ja muista teatterin lajeista. Kurssipaikkoina toimii esimerkiksi Vantaan opistotalo (Lummetie 5, Tikkurila). Kurssitarjonta löytyy osoitteesta www.ilmonet.fi.

VAV VAV

11


YMPÄRISTÖ

Tavoitteena roskaton Vantaa – Pienillä teoilla on suuri merkitys ympäristölle ja kestävälle kehitykselle, sanoo kotitalonsa energiaekspertti, VAV:n asukas Leena Pietiläinen. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: ANTERO AALTONEN

V

AV Asunnot Oy:n pähkinärinteeläinen asukas Leena Pietiläinen sanoo, että jokainen voi pienilläkin teoilla saada paljon aikaan oman taloyhtiön, asuinympäristön ja koko kaupunkinsa hyväksi. – Kierrätys ja ympäristöasioiden toteuttaminen on tärkeää ja samalla mukavaakin. Ympäristövastuun toteuttamiseen tuli minullekin suorastaan intohimo. Pähkinärinteentie 22:ssa, 24:ssä ja 26:ssa sijaitseva kolmen talon taloyhtiö on iso, asuntoja siinä on yhteensä 81. Vaikka asukkaita on melko paljon, taloyhtiön roskakatokset pysyvät suhteellisen siisteinä ja yhä useampi on tarttunut tosissaan lajittelun ja kierrätyksen ideologiaan. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa jätekulujen pienenemiseen ja sitä kautta myös vähentävästi vuokrien korotustarpeeseen. – Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme saaneet jätehuollon kustannukset huomattavasti laskemaan tiedottamisella ja ihmisten opastamisella. Olemme

esimerkiksi voineet vähentää sekajätteen keräysastiat neljästä kahteen per talo. Kun kierrätys paranee, sekajätteeseen tulee vähemmän täytettä. – Kustannusten taso vaikuttaa vuokrien määritykseen. Asukkaiden olisi

Pähkinärinteentien kierrätyshuoneessa tavarat ovat siistissä järjestyksessä. Etualalla Laura Rönkä, taustalla Jane ja Patrick Okoye. Janen neljän kuukauden ikäiselle Michaelvauvalle on jo löytynyt kaikenlaista tarpeellista kierrätyshuoneesta.

12

VAV VAV


Jaa oma lupauksesi roskattomamman Vantaan puolesta hyvä yhdistää nämä kaksi asiaa: vuokrien tasoon vaikuttaa oma toiminta, kuten lajittelu, veden kulutus, yleisten tilojen käyttö, sotkeminen ja ilkivalta. Haluan tässä kiittää niitä asukkaita, jotka ovat ottaneet neuvoista vaarin ja vieneet asiaa eteenpäin. Taloyhtiön oma itsepalvelukirppari

Leena Pietiläisen ansiosta taloyhtiön kerhohuoneessa on myös hulppea kierrätyshuone, joka voisi tavaran ja tekstiilien laadusta päätellen olla myös yhtä hyvin itsepalvelukirpputori. – Vauvojen vaatteet, lelut ja kodin tekstiilit löytävät nopeasti uudet kodit. Vaatteet olemme lajitelleet koon ja tyylin mukaan, ja meillä toimii hyvin ideologia ”vie mennessäsi ja tuo tullessasi”. Pietiläinen muistuttaa, ettei talon roskasäiliöihin tai niiden viereen saa jättää kodinkoneita eikä huonekaluja. Huoltoyhtiö tai jäteastiat tyhjentävä HSY vie jätettyjä tavaroita pois, mutta niiden kuljetuksesta peritään ylimääräinen maksu, mikä tulee kaikille vuokralaisille maksettavaksi. – Hyväkuntoiset huonekalut voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Tavaraa voi lahjoittaa myös netin kaupankäyntipalveluissa. Itselle tarpeeton tavara voi olla toiselle aarre. Pari kuukautta sitten järjestetyssä energiasäästö- ja kierrätysillassa VAV:n asukkaat saivat keskustella Vantaan Energian palveluksessa olevan roskapoliisin Helmi Nevalaisen kanssa kierrätys- ja lajitteluasioista. Lämminhenkinen tilaisuus järjestettiin taloyhtiön kerhohuoneessa. Osana Vantaasta Suomen roskattomin kaupunki -kampanjan työtä Vantaan Energia rekrytoi kymmenen roskapoliisia, jotka kiertävät paikallisissa yhteisöissä, kuten kouluissa ja taloyhtiöissä, puhumassa roskattomamman Vantaan puolesta. Roskapoliisin voi tilata myös maksutta vierailulle omaan yhteisöönsä.

#roskattominkaupunki Vantaan Energian roskapoliisi Helmi Nevalainen kiertää erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa kierrättämisen merkityksestä.

Nevalainen kertoo, että roskapoliisien tehtävä on vaikuttaa ruohonjuuritasolla ihmisten ympäristö- ja kierrätystietouteen ja innostaa kaupunkilaiset pitämään huolta omasta lähiympäristöstään. – Kerromme eri puolilla Vantaata, kuten täällä Pähkinärinteessäkin, VAV:n asukkaille kierrätyksestä ja siitä, minne kodin roskat päätyvät ja miksi. Olemme vierailleet vantaalaisissa kouluissa jakamassa tietoa ja haastamassa koululaiset mukaan Roskattomin kaupunki -talkoisiin. Uskon, että tieto lisää halua tarttua käytännön toimiin. 320 000 tonnia jätettä uusioenergiaksi

Helmi Nevalaisen mukaan Vantaalle vuonna 2014 avatun jätevoimalan ansiosta 320 000 tonnia jätettä ei päädy enää kaatopaikalle vaan muuttuu ympäristöystävälliseksi uusioenergiaksi. – Roskat poltetaan jätevoimalassa uusiosähköksi, ja samalla syntyy uusiolämpöä, joka lämmittää kaukolämpöverkossa olevia vantaalaisia koteja. Hänen mielestään roskien lajittelu kannattaa ottaa arkirutiiniksi. – Vantaalaisillakin on vielä paljon opittavaa ja tehtävää biojätteiden ja muovipakkausten kierrätyksessä. Myös sähkö- ja elektroniikkalaitteita laitetaan sekajätteeseen, vaikka niiden paikka on keräyspisteessä. Suunta on kuitenkin parempaan, sillä Suomi saa pian käyttöönsä KeskiEuroopassa jo rutiiniksi muodostuneet kierrätyskeinot, ja jo ensi vuoden alusta kierrätyskriteerit tiukentuvat. – Orgaanista jätettä, esimerkiksi muoveja, tekstiilejä ja rakennusten purkujätettä, ei saa enää viedä kaatopaikalle. Asukkailla on myös paljon kysymyksiä, joihin meiltä saa vastauksia. Tyyliin: mihin laitetaan tyhjät aerosolipullot, kynsilakat tai rikkinäiset astiat? Pietiläinen sanoo, että myös yritysten merkitys kierrättäjinä ja uusiomateriaalien hyödyntäjänä kasvaa entisestään. Kaupunkilaisten kierrätysaktiivisuus näkyy. – Sekajätteeseen laitetaan esimerkiksi metallia, joka ei sinne kuulu. Oma henkilökohtainen vinkkini on, että kaikkea ei tarvitse ostaa uutena, keittiössäkin voi miksailla kaikenlaista ja samalla loihtia upeita herkkuja.

VANTAAN ENERGIA on asettanut tavoitteekseen, että uusiutuvan energian osuus sen energiantuotannosta on 35 prosenttia vuonna 2020. Näin kertoo Vantaan Energian roskapoliisi Helmi Nevalainen. Viime vuonna uusiutuvan energian osuus oli 29 prosenttia. Uusiutuvia energialähteitä ovat biohajoava osuus jätteestä, vesi ja tuuli. Jätevoimalan polttoaineesta arviolta puolet on biohajoavaa. Vuonna 2020 uusiutuvan ja muun päästökaupan ulkopuolisen energian osuuden pitäisi olla 55 prosenttia. Uusiutuvan ja päästökaupan ulkopuolisen tuotannon osuus energiantuotannosta oli 51 prosenttia vuonna 2015. Ydinvoiman ohella päästökaupan ulkopuolista energiaa on se osuus jätteestä, jota ei luokitella uusiutuvaksi, esimerkiksi pakkausmuovit. Tällaisen jätteen osuus sekajätteestä on Nevalaisen mukaan noin 50 prosenttia. Syksyllä 2014 käyttöönotetun jätevoimalan ansiosta fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö on Vantaalla vähentynyt noin 40 prosenttia ja tuotannon hiilidioksidipäästöt runsaat 20 prosenttia.

– Asukkaiden omalla toiminnalla voi vaikuttaa kiinteistön kustannuksiin, Leena Pietiläinen muistuttaa. Sylissä Michael Okoye. VAV

13


VAV TIEDOTTAA

ASUMISEN TUET:

miten ne toimivat ja kuka niitä voi hakea Jos vuokralaisen omat tulot eivät syystä tai toisesta riitä vuokranmaksuun, ei ole syytä vaipua epätoivoon. Kansaneläkelaitokselta eli Kelalta voi tällöin hakea rahallista tukea asumiseen. Asumisen tukien hakeminen ja määräytyminen eivät aina ole aivan helppoja hahmottaa, mutta seuraavassa ne pyritään käymään läpi mahdollisimman yksinkertaisesti. Samalla esitellään muutoksia, joita yleiseen asumistukeen on tehty vuonna 2015. TEKSTI: TUOMAS ALHO

A

sumisen tukia on kolmea lajia: yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki sekä opintotuen asumislisä. Yleistä asumistukea maksetaan pienituloisille ruokakunnille, lukuun ottamatta eläkeläisiä ja opiskelijoita. Pienituloiset eläkeläiset voivat hakea eläkkeensaajan asumistukea. Opintotuen asumislisän piirin puolestaan kuuluvat lapsettomat, vuokralla asuvat päätoimiset opiskelijat, joilla on oikeus opintotukeen. Ne opiskelijat, jotka eivät kuulu edellä mainittuun ryhmään, voivat hakea yleistä asumistukea. Kuka voi hakea yleistä asumistukea Yleistä asumistukea voivat hakea pienituloiset ruokakunnat. Ruokakunta tarkoittaa kaikkia samassa asunnossa pysyvästi asuvia henkilöitä, lukuun ottamatta alivuokralaisia. Jos kaksi tai useampi täysi-ikäinen henkilö vuokraavat yhdessä VAV:n asunnon, normaalisti he kaikki allekirjoittavat yhteisen vuokrasopimuksen. Tällöin he kaikki kuuluvat samaan ruokakuntaan, vaikka eivät olisikaan avio- tai avopari eikä heillä olisi yhteistä taloutta. Yhteisellä vuokrasopimuksella olevien henkilöiden lisäksi samaan ruokakuntaan kuuluvat samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset. Lähisukulaisiksi lasketaan avio- ja avopuolisot, vanhemmat ja lapset, isovanhemmat sekä alaikäiset sisarukset. Jos esimerkiksi henkilö vuokraa yksin VAV:n asunnon, ja myöhemmin hänen puolisonsa muuttaa pysyvästi asuntoon, he ovat samaa

14

VAV

ruokakuntaa, vaikka vuokrasopimus on vain toisen nimissä. Jos henkilö on vuokrannut VAV:n asunnon, ja myöhemmin hän vuokraa osan asunnosta alivuokrasopimuksella toiselle henkilölle, he kuuluvat eri ruokakuntiin, jos he eivät ole avio- tai avopari. Asunnon vuokra ja tuen määrä Yleinen asumistuki on muuttunut 1.1.2015 alkaen niin, että tukea haettaessa vain asumismenot ja asunnon sijaintikunta vaikuttavat hyväksyttäviin asumismenoihin. Ennen vuotta 2015 asumistukea laskettaessa otettiin vielä huomioon erilaisia asuintalon ominai-

suuksia, kuten talon valmistumisvuosi. Nämä ominaisuudet eivät siis enää vaikuta yleiseen asumistukeen, eikä niistä tarvitse toimittaa Kelalle mitään todistuksia. Myöskään tukea hakevan ruokakunnan omaisuus ei 1.1.2015 alkaen ole enää vaikuttanut yleiseen asumistukeen. Kela saa tiedot VAV:n vuokrasopimuksista ja vuokrista suoraan yhtiöltä. Jos VAV:n vuokralainen siis hakee yleistä asumistukea, hänen ei tarvitse liittää hakemukseen kopiota vuokrasopimuksesta tai todistusta vuokran suuruudesta. Samoin jos yleiseen asumistukeen haetaan korotusta vuokrankorotuksen vuoksi, asumismenoihin liittyviä


liitteitä hakemukseen ei tarvita, koska Kela saa tiedon vuokrankorotuksesta suoraan VAV:lta. 1.1.2015 alkaen yleisessä asumistuessa on määritelty enimmäisasumismenot, eli ne menot, jotka asumistuessa voidaan enintään huomioida. Enimmäisasumismenot vaihtelevat riippuen ruokakunnan koosta ja siitä kunnasta, jossa asunto sijaitsee. Esimerkiksi vuonna 2016 Vantaalla asuvan yhden hengen ruokakunnan enimmäisasumismenot ovat 492 euroa kuukaudessa. Jos yksin asuvan vantaalaisen vuokra on esimerkiksi 520 euroa kuukaudessa, enimmäisasumismenot ylittävä osuus vuokrasta on 28 euroa. Tätä osuutta ei huomioida asumistuessa, eli vuokralaisen tulee aina maksaa se kokonaisuudessaan itse.

mistuen määrää laskettaessa jokaisen ruokakunnan jäsenen yhteenlasketuista ansiotuloista 300 euroa kuukaudessa. Käytännössä siis ainoastaan 300 euron ylittävät ansiotulot vaikuttavat yleiseen asumistuen määrään. Vähennys tehdään jokaiselle ruokakunnan jäsenelle erikseen, eli se on henkilökohtainen. Ansiotuloiksi lasketaan palkkatulot sekä elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulot. Ansiotulovähennyksen tarkoituksena on tehdä työn tekeminen kannattavammaksi kuin sosiaaliturvalla eläminen. Samalla pyritään madaltamaan työn vastaanottamisen kynnystä. Asumistuen saajia kannustetaan näin ottamaan vastaan myös lyhyt- ja osa-aikaisia töitä, kun niillä on positiivinen vaikutus kokonaistuloihin.

Vähintään 20 % vuokrasta maksetaan aina itse Yleisen asumistuen määrä on korkeintaan 80 prosenttia enimmäisasumismenoista. Asumistuen saajan tulee siis itse maksaa aina vähintään 20 prosenttia vuokrasta. 20 prosentin osuuden lisäksi maksettavaksi tulee mahdollinen perusomavastuu. Perusomavastuuseen vaikuttavat asumistukea saavan ruokakunnan täysikäisten jäsenten tulot sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä. Ainoastaan erikseen laissa lueteltuja tuloja (esimerkiksi lapsilisä ja opintotuki) ei oteta huomioon. Jos esimerkiksi toinen avopuoliso käy töissä mutta toinen ei, voi ruokakunta silti olla riittävän pienituloinen saamaan asumistukea. Tällöin sekä palkkatulo että työttömän saama työttömyyskorvaus otetaan huomioon perusomavastuussa. Jos asumistuen hakija asuu yksin ja saa täyttä työmarkkinatukea, hänellä ei ole perusomavastuuta, vaan tuki kattaa täydet 80 prosenttia enimmäisasumismenoista. Jos edellä mainitulla yksin asuvalla esimerkkivantaalaisella ei ole muita tuloja kuin Kelan työmarkkinatuki, vuonna 2016 asumistuki kattaa 492 euron enimmäisasumismenoista 80 prosenttia, eli 393,60 euroa. Hänen itsensä maksettavaksi jää 20 prosentin osuus, eli 98,40 euroa, sekä enimmäisasumismenot ylittävä osuus, eli 28 euroa. Kaikkiaan hänen tulee siis itse maksaa kuukausivuokrastaan 126,40 euroa.

Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki lasketaan eri tavalla kuin yleinen asumistuki; sen määräytymiseen voi perehtyä tarkemmin Kelan kotisivuilla, osoitteessa kela.fi/elakkeensaajan-asumistuki. Eräs keskeinen ero eläkkeensaajan ja yleisen asumistuen välillä on se, että yleinen asumistuki myönnetään ruokakunnalle, mutta eläkkeensaajan asumistuki on henkilökohtainen, vaikka sen määrään vaikuttavat myös puolison tulot ja omaisuus. Eläkkeensaajan asumistuesta vähennetään aina perusomavastuu, joka jää siis tuen saajan maksettavaksi. Perusomavastuun määrä on kaikille sama. Vuonna 2016 perusomavastuu on 615,71 euroa vuodessa, eli noin 51,31 euroa kuukaudessa. Lisäksi eläkkeensaajille voi tulla lisäomavastuu, mikäli heidän tulonsa ylittävät laissa määritellyt, indeksiin sidotut tulorajat. Eläkkeensaajan asumistuen suuruus on 85 prosenttia huomioon otettavista, korkeintaan enimmäismääräisistä asumismenoista. Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksytyt enimmäisasumismenot lasketaan eri tavalla kuin yleisessä asumistuessa. Vuonna 2016 Vantaalla yksin asuvan henkilön tai avio- tai avopuolisoiden enimmäisasumismenot ovat 7 951 euroa vuodessa, eli noin 662,58 euroa kuukaudessa. Jos vuokra ylittää tämän summan, ylitse menevä osuus jää kokonaisuudessaan itse maksettavaksi. Eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttaa myös omaisuus. Omaisuudelle on määritelty rajat, jotka vuonna 2016 ovat yksin asuvalla 16 542 euroa ja avio- tai avoparilla 26 467 euroa. Jos nämä rajat ylittyvät, tuloihin lisätään 8 prosenttia rajan ylittävästä omaisuuden osasta.

Ansiotulovähennys ehkäisee kannustinloukkuja Yleiseen asumistukeen on 1.9.2015 alkaen otettu mukaan ansiotulovähennys. Tämä vähennys tarkoittaa sitä, että asu-

Opintotuen asumislisä Opintotuen asumislisää voivat hakea ne päätoimiset opiskelijat, jotka saavat opintotukea. Asumislisä myönnetään aina yksittäiselle henkilölle, ei ruokakunnalle. Jos opintotuen asumislisää hakeva henkilö asuu yhdessä puolison kanssa samassa vuokraasunnossa, hänen asumislisässä huomioitavaksi asumismenoikseen lasketaan puolet vuokrasta. Alivuokralaisena asuvan kohdalla asumislisä määräytyy alivuokrasopimuksen mukaisesti. Opintotuen asumislisä on maksimissaan 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista. Hyväksyttävät asumismenot voivat asumislisässä olla korkeintaan 252 euroa kuukaudessa, ja tämän rajan ylittävä osuus vuokrasta jää kokonaan itse maksettavaksi. Asumislisää voi siis saada korkeintaan 201,60 euroa kuukaudessa. Kaikkien VAV:n huoneistojen kuukausivuokra ylittää 252 euron rajan, joten käytännössä jokainen yksin VAV:n asunnossa asuva opiskelija on oikeutettu maksimiasumislisään. Jos opiskelija tekee opiskelun ohella töitä, työstä saadut vuositulot vaikuttavat siihen, kuinka monena kuukautena vuodessa hän voi saada opintotukea ja asumislisää. Vesimaksu on hyväksyttävä asumismeno Kaikissa VAV:n asunnoissa on keväästä 2016 alkaen erillinen, henkilölukuun perustuva vesimaksu, joka on 15 euroa henkilöltä. Kela hyväksyy yleisessä asumistuessa erikseen maksettavan vesimaksun asumismenoksi normin suuruisena. Vuonna 2016 vesimaksunormi on 18 euroa henkilöltä kuukaudessa. Todellista vesimaksua ei siis tarvitse Kelalle yleistä asumistukea varten ilmoittaa. Eläkkeensaajan asumistuessa otetaan huomioon VAV:n asuntojen kiinteä vesimaksu tuen saajan ja hänen mahdollisen avio- tai avopuolisonsa osalta. Muita erillisiä asumiseen liittyviä kuluja, kuten pysäköinti- tai saunamaksuja, ei asumisen tukia haettaessa huomioida.

Lisätietoja: www.kela.fi/asumistuki

VAV

15


ASUKASTOIMINTA

Talot täynnä iloista yhteispeliä Lähes jokaisessa VAV:n talossa on asukastoimikunta, joka välittää viestiä asukkaiden ja vuokranantajan välillä. Ritva Karttunen ja Erkki Nikkanen sanovat, että myönteinen asenne on avain asukastoimintaan. TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: TIMO PORTHAN, SHUTTERSTOCK

A

sukastoimikunta edustaa asukkaita ja edistää talon asumisviihtyvyyttä. Näin tiivistää villakoiran ytimen omassa talossaan asukastoiminnassa 12 vuotta mukana ollut Erkki Nikkanen.

Kevään aikana VAV:n taloissa on pidetty asukaskokoukset, joissa on valittu asukastoimikunta ja muut luottamushenkilöt. Nikkanen kannustaa jatkossakin mahdollisimman monia mukaan asukastoimintaan. – Jos ei osallistu omassa talossaan yhteisten asioiden hoitamiseen, ei voi oikein vaatiakaan mitään. Jos osallistuu, voi odottaa jotakin. Erityisesti nuoria kaivataan mukaan lisää. Myös kaksi vuotta asukastoiminnassa aktiivina ollut Ritva Karttunen kannustaa olemaan ylpeä omasta kodista ja osallistumaan.

16

VAV

– Joillakin on vielä vanhakantaisia käsityksiä vuokratalojen imagosta. Oikeasti vuokra-asuminen on ihan samanveroista kuin omistusasuminen. Toivon, että vuokrakotiin suhtaudutaan kuin omaan kotiin ja siitä pidetään huolta. – Myönteisellä asenteella päästään pitkälle. Jatkuva valitus asumiseen liittyvistä asioista ei ole hedelmällistä. Jos esittää kovaa kritiikkiä, on samaan hengenvetoon tehtävä myös parannusehdotus. Toivotetaan tervetulleeksi taloon Asukastoimikunta voi muun muassa järjestää talkoita ja pihajuhlia ja ratkoa talossa syntyviä pulmatilanteita. – Tämä on uusi talo, joten järjestimme täällä vuosi sitten pihajuhlat naapurien tutustumista varten. Keitettiin kahvia ja grillattiin. Täällä on paljon lapsiperheitä-

kin, kertoo Karttunen. – Meillä on pidetty talkoita ja tehty talon yhteisiin tiloihin kerhotila biljardipöytineen. Myös viereisen talon kanssa on tehty yhteistyötä, Nikkanen sanoo. Asukasaktiiveina Karttunen ja Nikkanen kulkevat talonsa tuntumassa tuntosarvet herkkinä ja soisivat muiden tekevän samoin. – Kun taloon tulee uusi nuori asukas, käyn tervehtimässä häntä ja tarvittaessa antamassa neuvoja, Nikkanen sanoo. – Äskettäin näin viherhoitajia työssään pihassamme ja menin tervehtimään heitä. Siivous- ja huoltoyhtiö ja muut vastaavat ovat talon yhteistyökumppaneita, Karttunen kuvaa. – Eräällä rollaattorilla kulkevalla naapurillani hajosi puhelin, ja soitin sitten tarvittaessa taksin hänelle. Tuen mielelläni naapurituttavuutta, hän jatkaa.


Arinatiellä asuva Erkki Nikkanen on asukastoiminnan konkari ja ollut asukastoimikunnassa jo 12 vuotta. Ritva Karttunen asuu Husbackankujalla ja on kuulunut asukastoimikuntaan kaksi vuotta.

Asukkaiden ei tarvitse kuitenkaan pelätä, että asukastoimikunnan jäsenet liikaa puuttuisivat naapureidensa elämään. – Luottamushenkilö ei ole talon poliisi, vaan yhteistyökumppani, toteavat Ritva Karttunen ja Erkki Nikkanen yhdestä suusta. Koulutusta ja taustatukea Joskus voi eteen tulla hankalampia pulmatilanteita ratkottavaksi. Karttunen kertoo, että tarvittaessa asukastoimikunta voi kokoontua nopeastikin vaikkapa vain osan jäsenistä voimin ja miettiä ratkaisua. – Jos asiat eivät etene toivottuun suuntaan, VAV:lta löytyy kyllä tukihenkilöitä. Asukastoimintaa harkitsevienkaan henkilöiden ei tarvitse pelätä yksin jäämistä, hän toteaa. Asukasaktiivit saavat VAVilta koulutusta, mutta palkkaa vaivannäöstä ei tule. Mikä saa lähtemään mukaan toimimaan yhteiseksi hyväksi? – Olen aina ollut sosiaalinen sekä halunnut auttaa ja olla mukana, Nikkanen kertoo. – Ihmisten kanssa oleminen ja yhteisiin asioihin vaikuttaminen motivoivat. Tässä hommassa pitää myös olla avarakatseinen ja kokea monimuotoisuus rikkautena, Karttunen kertoo.

Asukkaan kultaiset ohjeet

• Tervehdi naapureita. huomaat, että asunnossasi on jotakin epäkunnossa, • Jos laita sähköpostia tai soita huoltoyhtiöön tai isännöitsijälle. myös yhteisissä tiloissa olevista vioista – älä • Ilmoita ajattele, että kyllä joku muu hoitaa! vuokrakotiisi kuin omaan kotiisi ja pidä siitä • Suhtaudu huolta.

• Tupakoi vain vuokrasopimuksessasi sallituilla alueilla. yhteisiin talkoisiin, asukaskokouksiin ja VAVin • Osallistu järjestämiin tilaisuuksiin. • Jos et pääse talkoisiin, siivoa edes oma parkkiruutusi. • Ilmoita etukäteen naapureille, jos aiot pitää juhlat. • Vie koirasi asioille kauemmas talon piha-alueesta. jos naapurissasi esimerkiksi vanhus tarvit• Kuulostele, see apua ja tarjoa auttava kätesi. palautetta siivoojille, huoltoyhtiölle ja VAVin • Anna yhteyshenkilöille – he tekevät töitä asukkaiden hyväksi. mahdollista, ota kotivakuutus oman irtaimistosi • Jos suojaksi. ja muissa luottamustehtävissä • Asukastoimikunnassa pääset vaikuttamaan yhteisiin asioihin. ottakaa käyttöön talosivu VAV:n • Asukastoimikunnat: kotisivujen alla ja käyttäkää sitä tiedottamiseen. Asukkaiden kannattaa seurata talosivua, jonne pääsee ilman salasanaa. VAV

17


YTE-puheenjohtajisto 2016 VAV:n 12 suuralueella on jälleen valittu alueellisten yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajat. He edustavat VAV:n asukasdemokratiassa omaa suuraluettaan ja kokoontuvat säännöllisin väliajoin YTEpuheenjohtajiston kokouksissa. YTE-puheenjohtajiston puheenjohtaja on Liisa Tilander, 1. varapuheenjohtaja on Jari Keränen ja 2. varapuheenjohtaja Erkki Nikkanen.

YTE 1: Pähkinärinne Arja Wahlström Tukkilaisentie 9 A 14 01680 Vantaa p. 040-548 0421 arja.wahlstrom@pp.inet.fi

YTE 2: Myyrmäki, Martinlaakso Niila Lehtivaara Iltatie 18 F 28 01670 Vantaa p. 045-630 1566 niila.lehtivaara@gmail.com

YTE 3: Keski-Vantaa Erkki Nikkanen Arinatie 7 C 39 01520 Vantaa p. 044-936 9494 erkki.nikkanen@gmail.com

YTE 8: Korso Sven-Olof Sontag Otavantie 9 A 10 01450 Vantaa p. 040-726 9377 uffe@kolumbus.fi

YTE 4: Tikkurila Päivi Järvinen Viljo Sohkasen katu 16 P 131 01370 Vantaa p. 050-380 7374 jarvinen_paivi@hotmail.com

YTE 5: Tikkurilan ympäristö Anneli Sinkkonen Maarinkunnaantie 19 G 39 01370 Vantaa p. 040-835 8199 anneli.sinkkonen@gmail.com

YTE 6: Asola, Ilola Arja Niemelä Rumpalintie 4 C 13 01390 Vantaa p. 040-512 5585 arja.niemela@vantaa.fi

YTE 7: Havukoski, Koivukylä, Päiväkumpu Liisa Tilander Paimenenkatu 19 A 25 01360 Vantaa p. 050-535 8481 liisa.tilander@welho.com

YTE 9: Pohjois-Korso Jari Keränen Linnustajankuja 1 A 1 01450 Vantaa p. 0400-793 558 keris@kolumbus.fi

YTE 10: Nissas Hannele Jokela Merkkipuuntie 14 E 20 01260 Vantaa p. 041-770 7914 hannele59.jokela@gmail.com

YTE 11: Hakunila Göran Hoffström Laukkarinne 8 A 17 01200 Vantaa p. 040-740 6626

YTE 12: Länsimäki Hannu Ahonen Kerokuja 2 A 10 01280 Vantaa p. 045-7731 2429 hannu.ahonen@pp4.inet.fi

Luottamushenkilöt 2016 Kevään 2016 asukaskokouksissa VAV:n kohteisiin valittiin jälleen luottamushenkilöt. Luottamushenkilö toimii asukastoiminnan moottorina ja pitää yhteyttä VAV:n isännöintiin kiinteistön asioissa. Alla on lista valituista luottamus- ja varaluottamushenkilöistä osoitteittain. Kohde

Luottamushenkilö

Varaluottamushlo

Kohde

Luottamushenkilö

Varaluottamushlo

Aamutie 8 / Iltatie 16 & 18

Niila Lehtivaara

Tarja Järvinen

Arinatie 9

Meri Haatanen

Tiina Joki

Ainonkuja 2

Sirpa Blom

Ei valintoja

Asolantie 22

Ei valintoja

Ei valintoja

Andersinkatu 2

Urho Heikkinen

Jarmo Luostarinen

Asterintie 24

Sari Heikkilä

Minna Heino

Antaksentie 21

Silja Keronen

Tiitti Väistö

Avaintie 2

Sari Kuhmonen

Tiina Fagerström

Apajakuja 7

Tommi Huuhtanen

Ismo Uskali

Eppiläntie 1–3

Petri Sarkkinen

Ei valintoja

Arinatie 7

Erkki Nikkanen

Kirsi Härmälä

Esikkotie 7

Arja Kupias

Airi Karlenius

Eteläinen Rastitie 11

Ari Kinnunen

Ei valintoja

18

VAV


Kohde

Luottamushenkilö

Varaluottamushlo

Kohde

Luottamushenkilö

Varaluottamushlo

Evästie 5 / Konttitie 4 & 6 / Paimenenkatu 19

Liisa Tilander

Leila Palo-Oja

Kirvisenkuja 1

Janne Vintturi

Markku Naumanen

Hakopolku 4

Ei valintoja

Ei valintoja

Kivikirveenkuja 4

Virva Immonen

Pirjo-Riitta Tiilikainen

Hakunilantie 58

Sinisa Vukcevic

Ali Taimouri

Knaapinkuja 6

Ei valintoja

Ei valintoja

Hansinkatu 1–3

Hannu Jukonen

Mika Rautanen

Koisotie 1

Ei valintoja

Ei valintoja

Harppuunapolku 1

Pasi Kivimäki

Maija-Liisa Näsi

Kolohongankuja 6

Katju Nieminen

Jukka Jeskanen

Helmikuja 1

Harri Tiihonen

Anu Ponsimaa

Kolohonganreitti 4/ Merkkipuuntie 14

Hannele Jokela

Toivo Kyhyräinen

Herttuantie 6

Kari Heinänen

Johanna Muhonen

Kortetie 1 / Osmankäämintie 25

Liisa Örri

Tiina Torala

Huddingenpolku 2

Raili Outinen

Ei valintoja

Krakankuja 2

Reijo Väänänen

Ismo Kettunen

Husbackankuja 1

Ritva Karttunen

Liisa Viljakainen

Krakankuja 4

Heikki Murrosvuo

Ari Melander

Hyrräkuja 10

Kati Nikkinen

Ei valintoja

Kukinkuja 8

Rauha Bollström

Maire Miettinen

Hämeenkyläntie 77

Sanna Huotari

Tiina Huotari

Kuninkaanmäentie 104

Suvi Alaranta

Eija Eskelinen

Ilolantie 2 & 4

Ei valintoja

Ei valintoja

Kunnaantie 20

Tuomo Virtanen

Tuomas Isosalo

Immonkuja 2 / Kyllikintie 29

Venla Vuojolainen

Anu Jussila

Kylväjänkuja 7

Tuula Lindqvist

Ei valintoja

Jäniksenkäpälä 11

Ei valintoja

Ei valintoja

Jänönhäntä 1

Marianne Saarela

Aune Söderholm

Kyläkaskentie 2–6

Jarmo Ahponen

Hannu Perttula

Kallioimarteentie 10

Anki Luukinen

Mikko Kinnunen

Kylämiehenkuja 2

Ei valintoja

Ei valintoja

Laaksotie 20

Ei valintoja

Ei valintoja

Kalliotie 2 / Kimaratie 3 & 5 / Tukkilaisentie 22

Minna Mäntyvuo

Signe Ratnik

Lauhatie 7

Tia Mannonen

Ei valintoja

Kannuskuja 5

Raimo Rantasalmi

Jorma Suikkari

Laukkarinne 8

Göran Hoff ström

Pirjo Halinen

Laulurastaanpolku 1–2

Pirjo Saloranta

Jaana Leinonen

Laurantie 11

Juhani Lilja

Janne Manninen

Laurintie 41

Tarja Hilden

Merike Hilden

Lautamiehentie 22–24

Taisto Mild

Marjut Kyllinen

Lehmuspolku 3

Pentti Vihavainen

Ei valintoja

Kannuskuja 8

Johanna Kallio

Kannuskuja 10

Esko Kekkonen

Karhunkierros 1 a

Lauri Kojo

Ei valintoja Ei valintoja Tommi Pulkkinen

Karsikkokuja 13

Ei valintoja

Ei valintoja

Kastanjakuja 1 a

Ei valintoja

Ei valintoja

Kauppalaivurintie 10

Raivo Hinn

Sergei Dmitrijev

Lehtikallio 2

Pertti Myllykoski

Annika Rolig

Keikarinkuja 2

Päivi Pietikäinen

Tuula Mollel

Leikkitie 1

Silja Laine

Mikael Sandström

Kerkkäkuja 3

Jukka Pyöttiälä

Aulis Kotalampi

Leikkitie 2

Sari Saastamoinen

Jukka Pennanen

Kerokuja 2

Hannu Ahonen

Reijo Sippola

Leiritie 6

Ei valintoja

Ei valintoja

Kerokuja 7

Anne Heikkinen

Ei valintoja

Liljatie 12

Anne Väyrynen

Jari Ruotsalainen

Kielotie 25

Ei valintoja

Ei valintoja

Linnustajankuja 1

Jari Keränen

Raimo Suominen

Kiitäjäntie 2–6 / Korennontie 39 / Mehiläisenpolku 17

Jari Valtanen

Aki Viljasalo

Lippukuja 2

Jaana Kuusisto

Miia Heikkinen

Kirvelitie 2

Ei valintoja

Ei valintoja

19 VAV


Kohde

Luottamushenkilö

Varaluottamushlo

Kohde

Luottamushenkilö

Varaluottamushlo

Lipputie 14

Tuomo Ryyppö

Ei valintoja

Mäyräkuja 4

Eveliina Nieminen

Minna Simpanen

Loikkokuja 1

Ei valintoja

Ei valintoja

Mäyräkuja 6

Anja Hannila

Allan Riiski

Luhtimäki 1

Ei valintoja

Ei valintoja

Luhtimäki 2

Külli Ukatova

Aune Piiroinen

Niittäjäntie 13

Markku Niskanen

Jari Allén

Lummetie 11

Juhani Olenius

Mirja Behm

Nissaksentie 15

Mia Toiviainen

Triin Soro

Maalinauhantie 8

Seija Hänninen

Norkkokuja 2

Katja Ahola

Hannu Malinen

Ei valintoja

Maalinauhantie 10

Irja Laine

Aila Lankinen

Normannikuja 6

Ei valintoja

Ei valintoja

Maalinauhantie 13 & 15

Ei valintoja

Ei valintoja

Maalinauhantie 14

Aila Metsälä

Pirjo Oravainen

Maalinauhantie 19 / Rajakentänkuja 5

Liisa Viinanen

Tuomo Koponen

Maarinkunnaantie 19

Anneli Sinkkonen

Mari Ihalainen

Maarukanrinne 5

Kalevi Kavander

Pertti Kalinainen

Maauuninkuja 2

Nina Aaltonen

Marko Turunen

Maitikkapolku 10

Irja Reinikainen

Arja Pöntynen

Malvatie 1 & 4

Katri Salin

Ei valintoja

Mantelipolku 2

Tanja Parkkima

Taina Leppänen

Maratonkuja 6

Tuomas Haverinen

Harri Lilja

Markkulantie 24

Virve Vellonen

Sari Tanninen

Marsinkuja 4

Hannu Kankus

Ei valintoja

Meripihkatori 2

Ei valintoja

Ei valintoja

Merjantie 10

Ei valintoja

Ei valintoja

Merkkipuuntie 2

Merja Maukonen

Christinen Hedman

Metsolantie 3

Reijo Valo

Leo Mensonen

Metsotie 25

Ei valintoja

Metsänhoitajankuja 2

Nyyrikintie 1 / Sari Kärkkäinen Vellamonkuja 1 & 2

Elvi Vihersola-Karonen

Nyyrikintie 7

Jarkko Ylönen

Anti Kaczmarek

Näätäkuja 1

Sirpa Frondelius

Heli Heinänen

Näätäkuja 4

Ei valintoja

Ei valintoja

Ohratie 1

Ei valintoja

Ei valintoja

Ohratie 12

Anna Koskela

Tarmo Laakso

Ojahaantie 1

Juhani Harju

Ei valintoja

Ollaksentie 29–31

Paavo Muhonen

Esko Veijalainen

Orvokkirinne 4

Rainer Andersson

Saija Lönnqvist

Otavantie 9

Sven-Olof Sontag

Seija Haverinen

Otavantie 11

Meri-Tuuli Mattila

Jaana Merilahti

Otavantie 20

Ei valintoja

Ei valintoja

Pakkalanrinne 6

Merja Ala-Poikela

Lea Ormo

Pallastunturintie 3b

Sinikka Selkisalo

Toini Laakkonen

Pehtoorintie 11

Jenni Matikainen

Ei valintoja

Peijaksentie 15

Ei valintoja

Ei valintoja

Peijaksentie 31

Janne Törmänen

Lasse Saari

Ei valintoja

Peijaksentie 67 / Viidakkokuja 4

Erkki Kanalanmäki

Kaija Heikkonen

Miia Suominen

Marja Jalkanen

Peijaksentie 69

Aivar Haller

Ei valintoja

Mikaelintie 4

Tarja Vaahtera

Marie Frilander

Ponikuja 4

Mirca Dahlstedt

Miika Heinonen

Mikaelintie 7 & 9

Johanna Lampio

Virpi Suhonen

Punamultapolku 3

Jorma Lahin

Ei valintoja

Mikaelintie 11

Marja-Leena Vuorinen

Suvi Clarén

Pyykuja 1

Ei valintoja

Ei valintoja

Minkkitie 9

Eeva Saarinen

Suvi Mäkinen

Pähkinärinteentie 22, 24 & 26

Tapani Keurulainen

Minna Chlebnikov

Minkkitie 11

Arto Väntönen

Irja Ekman

Raikukuja 12

Jari Kemiläinen

Jorma Salmi

Minkkitie 16

Aira Koskela

Timo Tuominen

Raikukuja 14

Anja Lindqvist

Ei valintoja

Rajatie 5 a

Ulla Lindqvist

Elvi Lindström

VAV

20


Kohde

Luottamushenkilö

Varaluottamushlo

Kohde

Luottamushenkilö

Varaluottamushlo

Rautkallionkatu 10

Sirpa Hirvenoja

Vilguelm Orpana

Tykkikuja 5

Marja Isomäki

Ari-Pekka Simola

Rautkalliontie 3

Kari Marjanen

Teemu Kärkkäinen

Tykkikuja 9

Galina Toivanen

Suleiman Bekhal

Riimukuja 4, 6, 8 & 13

Laine Bjurkland

Risto Lipponen

Urheilutie 10 a

Jessica Raitio

Karita Lavi-Granroth

Rosendalinrinki 1

Maj-Britt Qvarnberg

Laura Raittola

Uusiniityntie 1

Matti Majuri

Ei valintoja

Rumpalintie 4

Arja Niemelä

Mariann Grönqvist

Uusiniityntie 6

Terhi Lundén

Jouko Vuorinen

Ruukkukuja 1

Leila Sompajoki

Ahti Hämäläinen

Uusiraja 13

Raili Kurtén

Pia Nylund

Ruukuntekijäntie 8

Heikki Seppälä

Iris Tikkaniemi

Vaijeritie 1

Kirsi Manner

Ei valintoja

Ruukuntekijäntie 10

Orvokki Kaskela

Margit Pulkstén-Elikci

Vainiotie 2

Irja Kuusela

Seppo Vasikkola

Ruukuntekijäntie 12

Anne Räisänen

Anneli Korkalainen

Vallikuja 6

Tomi Salin

Ei valintoja

Ruusuvuorenkuja 3

Heli Kuikka

Mirja Kuronen

Valtuustokatu 1

Raija Pelttari

Sirpa Husso

Saagatie 9

Antti Hakulinen

Esa Kaukua

Vankkurikuja 6

Satu Sepponen

Sari Dendrakis

Sahatie 2

Raija Toivonen

Henriikka Hibay

Varpusenkuja 1

Ilkka Patjas

Raul Mik

Santamäentie 20

Per Nyberg

Börje Silventoinen

Vartiokuja 1

Maija-Liisa Saastamoinen

Marika Jata

Satukuja 1

Pauli Järvinen

Sari Laurila

Vaskikuja 2

Ei valintoja

Ei valintoja

Saturnuksenkuja 2&4

Heikki Hyvärinen

Satu Lempinen

Vaskivuorentie 20

Arja Vanhala

Tellervo Huovila

Vaunukalliontie 2

Riitta Berg

Milla Mälksoo

Siilireitti 8–10

Lasse Puhtimäki

Veturikuja 7

Jani Höglund

Susanna Väisänen

Veturikuja 8

Ei valintoja

Ei valintoja

Viherkummuntie 6

Ei valintoja

Ei valintoja

Viidakkokuja 3

Kari Waldén

Ei valintoja

Viidakkokuja 5

Susanna Hakasaari

Ei valintoja

Viidakkokuja 7

Kari Anttilainen

Leena Laine

Ei valintoja

Sorakuja 4

Mika Korkeakangas

Yrjö Peura

Suitsikuja 1

Maria Kislova-Liikama

Dominica Borucka

Tahtitie 24

Jari Toikkanen

Päivi Taskila

Takojantie 1

Feija Nyman

Natalia Kiuru

Talvikkirinne 4

Pirjo Matula

Marjaana Suo

Viikinkikuja 2

Marja Kousa

Ei valintoja

Talvikkirinne 9

Liisa Sontag

Anne Suoverinaho

Viikinkikuja 3

Heidi Söderman

Tarja Salo

Tammistonkatu 9

Kimmo Pölkki

Ei valintoja

Viikinkitie 2

Ei valintoja

Ei valintoja

Viikinkitie 6

Reijo Bildjuschkin

Arto Lahikainen

Viljo Sohkasen katu 16

Päivi Järvinen

Rami Loikkanen

Virsupolku 1

Lea Lehtinen

Eila Timonen

Tammistonkatu 25

Ei valintoja

Ei valintoja

Tanhukuja 4

Eija Pohjasniemi

Kirsi Oksanen

Tanhurinne 5

Kirsti Turunen

Marja-Leena Jutila

Tanssijantie 2

Raija Jonsson

Tuulikki Torniainen

Tarhurintie 1 & 3

Stig Sandström

Reijo Peltola

Terhotie 6

Juha Lahtinen

Vesa Kärenlampi

Tukkilaisentie 9

Arja Wahlström

Heidi Laakso

21 VAV


lyhyesti

Pidä dä huolta asunnon avaimista − niiden katoaminen voi tulla kalliiksi

VAV:n asiakaspalvelu ja puhelinpalvelu kesällä 2016 To 23.6. (juhannusaaton aatto) asiakas- ja puhelinpalvelu sulkeutuvat jo klo 14. Aikavälillä 3.6−26.8. asiakas- ja puhelinpalvelu ovat perjantaisin kiinni koko päivän.

22 VAV

VUOKRALAISEN muuttaessa pois tarkastetaan, että hän palauttaa kaikki ne avaimet, jotka on saanut VAV:n kautta. Talon avainjärjestelmästä riippuen sarjanvaihto voi maksaa jopa yli 300 euroa, mikä tulee vuokralaisen maksettavaksi. Avaimista kannattaa siis pitää hyvää huolta. Vuokrasopimuksen mukaisesti vastuu asunnon avaimista on vuokralaisella. Jos yksi tai useampi avain katoaa, asunnon ja talon avainturvallisuuden varmistamiseksi VAV joutuu sarjoittamaan uudestaan ne lukot, joihin kadonnut avain käy. Vuokralaisen vastuun kannalta ei ole merkitystä, miten tai missä avaimet ovat kadonneet. Avaimia tarkastettaessa varmistetaan, että vuokralainen palauttaa kaikki ne alkuperäiset avaimet, jotka hän on alun perin saanut huoltoyhtiöstä tai suoraan VAV:lta. Vuokralaisen mahdollisesti itse teettämiä avainkopioita ei huomioida, vaan palautettujen avainten tulee olla alkuperäisiä. Jos kaikkia avaimia ei palauteta, vuokralaiselta laskutetaan sarjanvaihdon kustannukset kokonaisuudessaan. Vantaan käräjäoikeus antoi esimerkiksi hiljattain tuomion tapauksessa, jossa vuokralainen kiisti korvausvas-

tuunsa sarjanvaihdosta. Sarjanvaihto oli tehty asuntoon, josta vuokralainen oli muuttanut pois, koska hän oli poismuuton yhteydessä palauttanut vain osan saamistaan avaimista. Koska vuokralainen ei todistettavasti ollut palauttanut kaikkia alkuperäisiä avaimia, käräjäoikeuden mukaan vuokranantajalla oli vuokralaisen toiminnasta johtuva perusteltu syy sarjoittaa asunnon lukko uudestaan ja vaatia vuokralaiselta korvausta sarjoituksen kustannuksista. Jos asunnon avain rikkoutuu tai kuluu käyttökelvottomaksi, mutta se on yhä tallella, ei lukkoja tarvitse sarjoittaa uudestaan. Tällaisissa tapauksissa tulee olla yhteydessä talon huoltoyhtiöön, jotta rikkoutunut avain voidaan vaihtaa uuteen. Avaimen kadotessa vuokralaisen kannattaa olla yhteydessä talon isännöitsijään, jotta lukitus voidaan sarjoittaa uudestaan. Näin sarjanvaihdon lasku ei tule maksettavaksi vasta asunnosta pois muutettaessa, ja kadonneen avaimen tilalle saa uuden. Jos vuokralainen ei pysty maksamaan laskua yhdessä erässä, hän voi tehdä siitä maksusopimuksen ottamalla yhteyttä VAV:n vuokravalvontaan.


Mihin asumisen häiriötekijöihin vuokranantaja voi lain puitteissa puuttua? Entä, jos lapset heittelevät kiviä ikkunoihin? Mitä isännöitsijä voi tehdä? VAV:n lakimies Aku Rantasalo kertoo, että asukkaat tekevät useimmiten ensimmäisenä ilmoituksen esimerkiksi järjestyshäiriöistä. – On tärkeää, että mahdollinen valitus tai kannanotto häiriökäyttäytymiseen tai muuhun häiriöön on tehty asiallisesti ja että siinä on mahdollisimman tarkasti kuvattu häiriötä aiheuttava asia. Ensimmäiseksi häiriötä aiheuttanut saa varoituksen ja jos se ei auta, voidaan päätyä vuokrasuhteen päättämiseen. – Tähän tilanteeseen joudutaan useimmiten silloin, kun asukkaan oman elämän hallinta on muutenkin pois raiteilta. Työttömyys, mielenterveysja päihdeongelmat ovat asioita, joita asukkaalla on sitten myös harteillaan. Huonot taloudelliset ajat näkyvät esimerkiksi päihdekäyttäytymisessä. Hyvänä asiana Aku Rantasalo pitää sitä, että usein varoitus riittää; asunto ja sen tuoma turvallisuus koetaan niin tär-

keiksi, että elämänmenoa ollaan valmiita rauhoittamaan. Rantasalon mukaan kynnys häiriöilmoituksen tekemiseen on madaltunut vuosien myötä. – Asumisrauha ja viihtyisyys ovat tärkeitä asioita. Järjestyslakikin velvoittaa häiriöttömään asumiseen. Asukkaat reagoivat herkimmin yöllisiin ääniin, yleisissä tiloissa tapahtuviin häiriöihin sekä juopotteluun ja äänekkääseen kiroiluun. Jos oma elämisenlaatu kärsii häiriöistä, on syytä viedä asioita eteenpäin. Rantasalo huomauttaa vielä, että häiriökäyttäytyminen on usein pitkään jatkunutta. Satunnaisesta ylilyönnistä harvemmin tehdään ilmoitusta. – Tällaisia ovat esimerkiksi perhejuhlat tai tupaantuliaiset, mutta huo-

pulmapalsta

Häiriötön asuminen kuuluu kaikille

maavaista on laittaa ilmoitus rappuun juhlista ja niiden kestosta. Jos juhlat jatkuvat tauotta ja useita päiviä, se voi johtaa valitukseen ja varoitukseen. Rantasalo toivoo, etteivät asukkaat kuitenkaan ryhtyisi pihapoliiseiksi tai tai alkaisi ratkaisemaan itsenäisesti ongelmia. – Tätä varten on on isännöitsijä, johon voi ottaa yhteyttä. Kyttäysmeiningillä saadaan enemmän harmia aikaiseksi. Rantasalo sanoo, että lasten leikit kodissa ja pihapiirissä ja normaalit asumisen äänet kuuluvat arkeen. – Jos lapsi aiheuttaa ajattelemattomuuttaan tai tietämättömyyttään häiriöitä, on kynnys varoitukseen tai ääripään vuokrasuhteen päättämiseen korkeampi. Lapsen huoltajalla on kuitenkin vastuu ja myös taloudellinen vastuu mikäli lapsi tekee taloyhtiössä ilkivaltaa.

Grillaaminen parvekkeella ja patiolla Etenkin kesällä moni VAV:n asukas grillaisi mielellään ruokaa omalla parvekkeellaan patiolla. Grillaaminen ei niissä ole kielletty, mutta paloturvallisuussyistä asukkaiden tulee noudattaa seuraavia rajoituksia: Patiolla eli maatason parvekkeella grillaaminen on sallittu kaasu- tai sähkögrillillä. Parvekkeella grillaaminen on sallittu vain sähkögrillillä. Grillaaminen hiiligrillillä sekä sytytysnesteen käyttö on kokonaan kielletty parvekkeilla ja patioilla. VAV

23


TOIMISTON ASIAKASPALVELU

OMA ISÄNNÖITSIJÄSI

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00

VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia. Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

ASUKASVALINTA Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

VUOKRAVALVONTA Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

ASUMISNEUVONTA Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461 Puhelut vuokravalvonnan, asumisneuvonnan ja isännöitsijöiden numeroihin maksavat 8,8 snt/min. Puhelut muihin 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min.

Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi Isännöitsijä Jouni Kärppä Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki P. 010 235 1091 Sähköposti: jouni.karppa@vav.fi Isännöitsijä Susanna Kasonen Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi Isännöitsijä Markus Herrainsilta Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1440 Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

www.vav.fi

Isännöitsijä Pekka Siltala Alue: Pekka Siltalan kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1479 Sähköposti: pekka.siltala@vav.fi

VAV viesti, 2/2016  

VAV oyn asiakaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you