Issuu on Google+

KÄY TANSSIMAAN

KEHON KUORMITTUMINEN TANSSIESSA

s. 16

SUOMEN TANSSIPALVELIN TANJA SAARELA TANSSINHARRASTAJAN TIETOPANKKI s. 18

KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA s. 14

TANSSIViihde

SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI • 1/2007

ISKELMÄGAALASSA

PALKITTIIN ISKELMÄMUSIIKIN ARTISTIEN 2006 PARHAIMMISTOA

TANSSIVAT SUUTARIT HAASTE YRITYKSILLE

SOMEROLLA NUORET TANSSIVAT

TANSSIPAIKKALIITTEESSÄ MUKANA: • Esakallio, Somero • Hietasaaren Majakka, Oulu • Huvilintu, Raisio • Ilveskasino, Kuopio • Jämiareena, Jämijärvi • Kerhola, Nokia • Kisaranta, Kangasala • Kruunupuisto, Punkaharju • Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja • Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio • Naapurinvaara, Sotkamo • Rukahovi, Kuusamo • Rönnin lava, Orivesi • Saariselän Tunturihotelli • Satulinna, Hattula • Scandic Luosto • Tanssikrouvi, Häijää • Vikingline

TANSSII TÄHTIEN KANSSA ARTISTIKOULUTUKSESTA VALMISTUU

JANI & JETTSETTERS

TULEE TAAS

YLEISÖN VIIHDYTTÄJIÄ

-RAUTALANKAA VIISUISSA JA LAVOILLA

s. 6


2

TANSSIVIIHDE -LEHTI 1/2007

PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN

KUVA: NICOLA OBERMEIER

HAAVEISTA VIHDOINKIN TOTTA ...

K

un aloitin Suomen Seuratanssiliiton jäsenlehden tekemisen noin kolmisen vuotta sitten, taustalla alkoi kyteä heti ajatus laajemmasta lavatanssia ja iskelmämusiikkia käsittelevästä valtakunnallisesta julkaisusta. Nyt tuo unelma on käynyt vihdoinkin toteen, mutta helpolla se ei ole tullut, eikä työsarka ole vieläkään ohi – se on itse asiassa toden teolla vasta alkamassa. Projekti on vaatinut roppakaupalla sitkeää ja aktiivista panostusta sekä uusien asioiden opettelemista. Virheitäkin on tullut siten tehtyä, mutta työ tekijäänsä opettaa. Autoni matkamittariin on kertynyt useita kymmeniä tuhansia kilometrejä näiden vuosien aikana kiertäessäni ympäri Suomea. Olen tavannut matkoillani paljon eri tanssinjärjestäjiä ja muita kontakteja sekä tietysti tanssinut, ettei pääni olisi aivan seonnut ”työpaineiden” alla. Tanssiessa mieli piristyy ja olen saanut paljon uusia tuttuja ja ystäviäkin kautta maan. Kroppa kestää myös paljon paremmin, kun harrastaa itselleen mieluista liikuntaa. Vapaa-aikaa minulla ei ole juuri ollut, mutta kun tekee sellaista työtä, johon sydämessään uskoo ja joka tuntuu mielenkiintoiselta ja innostavalta, ajatus työajoista ei ole enää merkityksellinen asia. Palaute, joka on tullut ”kentältä”, on ollut ainoastaan positiivista ja kannustavaa. Lehden olemassaolo on koettu hyvin tärkeäksi ja että sitä todella tarvitaan. Näiden kommenttien perusteella uskoni koko projektiin on vain vahvistunut ja olen jaksanut puksuttaa eteenpäin kuin juna raiteillaan lisäten mahdollisten mutkien jälkeen vain pökköä pesään. Tässä junassa ei ole pakkia olemassa, eikä sille toiminnolle ole tähän mennessä edes tarvetta ilmaantunut. Palautteen saaminen on mahdollistanut lehden kehittämisen jo sen alkumetreillä paremmin eri osapuolia palvelevaksi ja toivon saavani rakentavaa kritiikkiä jatkossakin toiminnan vahvistamiseksi!

Tanssiviihde on toiminnallisesti aivan uudenlainen julkaisu. Se on kulttuurillinen ilmaisjakelulehti mutta tietyssä määrin myös kaupallinen, koska lehti kustannetaan kokonaan mainostilamyynnillä. Erikoislehtenä sitä ei voi siten verrata suoraan yksittäisiin päivä- ja viikkolehtiin. Lehteä luetaan pääosin hyvin erilaisella mentaliteetilla; pidempään ja syvällisemmin, eikä sitä heitetä yleensä vielä ensimmäisen lukukerran jälkeen roskiin. Tämä lehti ei olisi ollut mahdollinen ilman teitä kaikkia, jotka olette ostaneet ilmoitustilaa ja tai ottaneet muutoin osaa projektiin. Maailmassa ei ole mikään ilmaista, eikä siten myöskään tämän kaltaisen laajan julkaisun tekeminen. Yhdessä voimme mahdollistaa lehden tuottamisen ja antaa tietoa ihmisille ainutlaatuisesta tanssikulttuuristamme, innostaa heitä sen pariin sekä aktivoida samalla myös kotimaan matkailua. Voisin käyttää tässä yhteydessä mielisanontaani; ”Ei yksi muurahainen vielä pesää tee, mutta kymmenentuhatta muurahaista saa aikaan jo mittavan keon!” Lämmin ja sydämellinen kiitos kaikille mukana olleille ja etukäteen myös mukaan tuleville! Jatketaan tätä hyvin alkanutta projektia yhteisin voimin, sillä siten voimme saada koko tanssikulttuurille sen ansaitsemaa huomiota ja arvostusta! Päätoimittaja Jaana Vuorenpää

TANSSIKULTTUURIN VAIKUTTAJISTA

VUODEN 2006

TANSSINOPETTAJAT YHTEISTYÖNEUVOSTO

S

uomen Tanssinopettajain liitto STOL ry on nimennyt vuoden 2006 tanssinopettajiksi Harri Antikaisen Helsingistä (tanssiurheilujaos) ja Liisa Kontturin Oulusta (seuratanssijaos). Liisa Kontturi on viime vuosina ansioitunut ennen kaikkea tanssinopettajien ja -ohjaajien koulutustoiminnan kehittämisessä. Kontturi toimii päätoimisena tuntiopettajana Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksessa vastaten laitoksen kilpa- ja seuratanssin suuntautumisvaihtoehtojen opetuksen järjestämisestä. Kontturi toimii myös kenttätyössä opettaen kaiken ikäisiä ja -tasoisia tanssiurheilun ja seuratanssin harrastajia. Harri Antikainen on oman

tanssi- ja opettajanuransa aikana kehittänyt määrätietoisesti ja johdonmukaisesti omaa opetusmenetelmäänsä, jossa hän painottaa luonnollisten liikeratojen kehittämistä ja oman kehon tunnistamista. Antikainen kouluttaa eri lajien harrastajia ja ammattiopiskelijoita eri puolilla Suomea ja avaa tanssijoiden silmiä näkemään liikkumisen perusasioiden yhteyden kaikissa lajeissa. Hän tekee perusvalmennustyötä omassa koulussaan ja seuroissa eri puolilla Suomea, valmentaa useita tanssiurheilumme kärkipareja sekä kouluttaa valmentajia ja ammattiopiskelijoita muun muassa Suomen Tanssiurheiluliitossa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssiopettajakoulutuksessa.

JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry Puheenjohtaja, Petri Riento Kankaanrannantie 46, 29200 Harjavalta GSM. 040 861 8209, petri.riento@susel.fi Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, paatoimittaja@jaamedia.fi Toimitus: Juha Lahti, pro.viihde@marttila.fi

S

uomen Seuratanssiliitto SUSEL ry kutsui koolle suomalaisen tanssikulttuurin vaikuttajia yhteisen pöydän ääreen tammikuun alkupuolella Ikaalisten kylpylään. SUSELin Suurleirin yhteydessä pidettyyn kokoukseen osallistui Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton puheenjohtaja Sakari Kesonen, Discopress Oy:n Pentti Teräväinen ja SUSELin edustajista varapuheenjohtaja Matti Mustajärvi, taloudenhoitaja Harri Käyhkö sekä Tanssiviihde lehden päätoimittaja Jaana Vuorenpää. Ohjelmatoimistojen Liiton puheenjohtaja Markku Laaksonen oli myös kutsuttujen listalla, mutta estyi osallistumasta tilaisuuteen. Yhteisen kokouksen tuloksena perustettiin uusi yhteistyö-

Vierailevat toimittajat: Anita Andersson, Lasse Finska, Heikki Merivaara, Unto Viitamäki Toimitusneuvosto: Jaana Vuorenpää, Matti Mustajärvi, Pentti Teräväinen, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino, Tampere Painosmäärä 60 000 kpl Kannen pääkuva Aleksi Koskinen/Jani & Jettsetters Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM 050 569 1969 tanssiviihde@jaamedia.fi

neuvosto, jonka keskeisenä tehtävänä on kehittää ja ylläpitää tanssikulttuuria sekä aktivoida uusia yhteistyömuotoja eri tahojen kesken. Yhteistyöneuvoston toiminta tulee perustua kaikkien etuja hyödyttävällä tavalla. Neuvosto ei ole kuitenkaan oikeustoimikelpoinen, jolloin edustajien tulee hakea taustayhteisönsä tuki keskeisille aloitteille ja päätöksille jotka suuntautuvat kolmansille tahoille tai joista voi muodostua toiminnallisia tai taloudellisia sitoumuksia. Neuvostolle laadittiin omat säännöt ja se kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Yhteistyöneuvoston yhtenä toimintona on toimia myös Tanssiviihde lehden toimitusneuvostona.

YHTEISTYÖSSÄ MUKANA: Suomen Huvijärjestäjien Liitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettaijien Liitto ry Suomen Tanssipalvelin Discopress Oy

Lehden 1/2007 jakelupaikat

Jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 19) Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot verkkosivustolla; www.susel.fi ABC Jalasjärvi, Jalasjärvi ABC Kiuruvesi, Kiuruvesi ABC Kokkola, Kokkola ABC Lahdesjärvi, Tampere ABC Marjahaka, Iisalmi ABC Masuuni, Karkkila ABC Orivesi, Orivesi ABC Rauma, Rauma ABC Tikkula, Pori ABC Viipurin portti, Lappeenranta Alex Park Hotel, Lahti Auran Nuortentalo, Aura Esakallio, Somero Helsinki Pavi, Vantaa Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta HimosAreena, Jämsä Hotelli Cumulus, Kemi Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi, Rauma Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Järvenpään tanssikeskus, Järvenpää Karelia, Joensuu Kauppahotelli Grand, Lahti /Iltaravintola Tähtitaivas Kerhola, Nokia Kisaranta, Kangasala Kruunupuisto, Punkaharju Kuntotalo, Kouvola Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kärsämäen Kataja, Kärsämäki Lapland Hotel Äkäshotelli, Äkäslompolo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo Neste Napapiiri, Rovaniemi Paradise Garden, Salo Puistokulma, Vantaa Ravintola Galax, Turku Ravintola Kaleva, Mikkeli Ruusulinna, Nurmijärvi Salon Citymarket, Salo Scandic, Luosto Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa, Ravintola Tulisuudelma Sokos Hotelli Tahkovuori, Tahkovuori Suutari-Kake, Lappeenranta Tanhuhovi, Lohja Tanssikrouvi, Häijää Tanssiravintola Jyväshovi Tanssiravintola Lempi & Toivo, Kemi Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Tanssiravintola Marilyn, Kouvola Tanssiravintola Rukahovi Tanssiravintola Tulenliekki, Heinävesi Teeriharju, Somero Urjanlinna, Sievi Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo

Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere e-mail; tanssiviihde.aineisto@jaamedia.fi

Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä liiton jäsenseurojen lisäksi tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, huoltoasemilla ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea.

Ilmestymisviikot 2007: Katso lehden mediatiedot: www.susel.fi helmikuu vko 9, toukokuu vko 21, elokuu vko 35, marraskuu vko 46 Aineistopäivät: Taitettava aineisto - kunkin ilmestymiskuukautta edeltävän kuun viimeinen arkipäivä. Marraskuun lehdessä se on poikkeuksellisesti jo 15.lokakuuta. Valmiit ilmoitukset - viimeistään 5 arkipäivää ennen julkaisuviikon ensimmäistä päivää. Lehden 2/2007 aineistopäivä on 30.4.2007 (Valmiit ilmoitukset 11.5)

ISSN 1796-7139

Aikakauslehtien Liiton jäsen


WWW.SUSEL.FI

TANSSIVIIHDE LEHDEN

3

ILMOITUSTILAHINTOJA SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY JA VUOSI 2007 PÄIVITETÄÄN

S

aamansa runsaan palautteen perusteella Suomen Seuratanssiliiton hallitus on päättänyt päivittää Tanssiviihde lehden ilmoitustilahintoja ja alennusehtoja. Uusi mediakortti julkaistaan viimeistään maaliskuun alkupuolella, jolloin muutos tulee voimaan koskien jo seuraavaa toukokuun numeroa. Julkaisun menestyksellinen toiminta on tärkeää liitolle monin tavoin. Lehteä pyritään kehittämään siten, että se palvelisi

kaikkia osapuolia, niin lukijakuntaa kuin yhteistyökumppaneitakin mahdollisimman monipuolisesti. Tämän kaltaisen julkaisun avulla voidaan tavoittaa laajalti suomalaista yleisöä ja innostaa heitä samalla tanssin ja musiikin pariin sekä käymään tanssipaikoilla viihtymässä. Lehti voi toimia myös kaikkien tanssikulttuurissa vaikuttavien tahojen yhteisenä äänenkannattajana ja vahvistaa lisäksi yhteistyötä näiden kesken.

TANSSIORKESTEREIDEN

SM 2007:N SMORK SEMIFINALISTIT VALITTU

S

M-orkesterikilpailun semifinalistit 2007 on valittu. Semifinaaliorkesterit valittiin äänitekarsinnan perusteella ja kisan toiseen semifinaalivaiheeseen jatkaa 9 tanssiorkesteria (aakkosjärjestyksessä; Coralia, Oulu Karavaani, Polvijärvi Mika-Antero & Slipover, Espoo Sami Kojonen & Vaihtoaskel, Pöljä (Kuopio) Sedna Quartet, Anjalankoski Solistiyhtye Ketola & Vitikainen, Kemi Tanssiorkesteri Veikko Nieminen, Tampere Twisters, Rajamäki Voimaorkesteri, Tampere (varalla: Safir, Pori)

SISÄLLYSLUETTELO

Smorkin tavoitteena on löytää voittajaksi monipuolinen ja persoonallinen tanssiorkesteri, jolle tarjotaan erinomainen mahdollisuus päästä kokeilemaan rah-

keitaan tanssimuusikon vaativassa työssä. Kilpailu on avoin kaikille 4-6 hengen kokoonpanoille, pääasia on, että genre on hallussa ja yhteistyö bändin ja yleisön kesken toimii. Uudet ja uudistumishaluiset kyvyt pääsevät tämän foorumin kautta kokeilemaan siipiään. Kilpailun järjestelyistä vastaavat Ylläs Soikoon ry ja Auraviihde yhteistyökumppaneina Kullervo Linna Säätiö, Tanssinjärjestäjien Tuki ry, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry, Suomen Muusikkojen liitto ry, Suomen Tanssinopettajain liitto ry, MTG Musiikkituottajat Group ja Viking Line. Kilpailu jatkuu semifinaalilla, joka pidetään juuri tämän lehden ilmestyessä Viking Linen m/s Amorellalla helmikuun lopulla. Varsinainen finaali kisaillaan Ylläksellä tapahtuvan Ylläs Soikoon tapahtuman yhteydessä heinäkuun puolessa välissä.

Y

hteensä 47 jäsenseuraa, 24 yhteistyöjäsentä, kymmeniä jäsenetupaikkoja ja lukuisia yhteistyökuvioita eri toimijoiden kanssa. Jäsenmäärä on jo reilusti yli 10 000. Panostus liiton toimintaan alkaa tuottaa ”hedelmää” ja liitto kasvaa kohti Suomen suurinta tanssijärjestöä. Tästä pääsemmekin vuoden 2007 suurimpaan haasteeseen, jäsentoiminnan kehittäminen, jotta pystymme vastaamaan haasteisiin liiton kasvaessa. Kuten monta kertaa on todettu, liitto toimii siis melkein täysin vapaaehtoisvoimin. Ainoastaan koulutustoiminnassa, sekä lehden osalta käytetään ammattihenkilöstön palveluja. Muutaman viime vuoden ajan liitto on voimakkaasti koittanut päästä niin sanottujen valtion apurahojen piiriin. Tämä on osoittautunut ”turhaksi” toiveeksi ja asiaa on selvitetty vuoden 2007 alusta alkaen tarmolla. Suomessa on muutamia järjestöjä, mitkä antavat lausuntoja yhdistysten valtionapu kelpoisuudesta. Näistä ehkä merkittävin on SLU, Suomen Liikunta ja Urheilu. Kyseisen järjestön alle kuuluu myös muutama merkittävä järjestö, kuten Suomen Kuntoliikuntaliitto. Suomen Seura-tanssiliitto SUSEL ry on turhaan kolkutellut näiden järjestöjen ovia jäsenyyden merkeissä ja toivonut pääsevänsä jakamaan myös näitä merkittäviä apurahoja. SUSEL:n kasvu ja vilpitön työ Suomalaisen seuratanssikulttuurin ylläpitämiseksi ovat kuitenkin niitä elementtejä, joita tulevaisuudessa ei voida unohtaa. Meidän kaikkien työ tullaan huomaamaan lähivuosina. Kilpailutoiminnan yhteistyö, Ohjaajakoulutusuudistus, Tanssiviihde-lehti, haastekampanja Suomaisille yrityksille ja muutama muu valmisteilla oleva projekti ovat toiminnan merkittäviä osia vuoden 2007 aikana. Pääpaino on kuitenkin jäsenpalvelujen tuottaminen kasvavalle jäsenmäärälle. Esimerkkinä tästä on yhteissopimus, johon on liitetty Teosto-, Gramex-, sekä vakuutussopimukset.

SUSEL MUKANA

Koulutuspalveluita tullaan myös monipuolistamaan. Toiminnan- ja palveluiden kehittäminen kuitenkin maksaa ja koska SUSEL ei kuulu apurahojen piiriin, on haasteellista hankkia rahaa yhdistystoimintaan. Liitto on koko ajan mukana erilaisissa rahoitushankkeissa ja pyrkii sitä kautta tuottamaan toiminnan kehittämistä, sekä seuratanssikulttuurin edistämistä. Toivon kaikille turvallista ja tanssillista vuotta 2007! Yhdessä olemme Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Petri Riento puheenjohtaja

KUVA: ARJA KYLLÖNEN

MATKAT 2007 MESSUILLA

H

elsingin Messukeskuksessa järjestettiin jokavuotiset matkamessut tammikuun puolen välin jälkeen. Messuilla vieraili tänä vuonna ennätysmäärä yleisöä, sillä paikalla kävi kaiken kaikkiaan 85 953 kävijää, joista 16 910 oli matkailun ammattilaisia. Suomen Seuratanssiliitto oli mukana messuilla yhdessä Sotkamolaisen Naapurinvaaran Huvikeskuksen ja muiden paikallisten yrittäjien kanssa. SUSEL jakoi osastolla viimeisintä vielä marraskuulla

jäsenlehtenä ilmestynyttä julkaisuaan ja markkinoi tulevaa Tanssiviihde lehteä. Lehtiä jaettiin neljä päivän aikana kaksituhatta kappaletta, joten panostus ei ollut turha. Samaan aikaan pidetyt Karavaanarimessut toivat myös runsaasti kotimaan matkailusta kiinnostuneita ihmisiä paikalle. Karavaanarien mielenkiinto tanssipaikkamatkailuun on lisääntynyt viime vuosina ja se on ollut selkeästi nähtävillä tanssipaikkojen parkkialueilla.

Naapurinvaaran Huvikeskuksen Sirpa Moilanen jututtamassa osastolla vierailemassa käyneitä artisteja; Susanna Heikkiä, Kari Vepsää, Saija Tuupasta ja Mikael Konttista.

AJANKOHTAISTA

2 - 4 ARTIKKELIT

5

ISKELMÄGAALA 2006

6

TANSSII TÄHTIEN KANSSA TULEE TAAS

KEHON KUORMITTUMINEN TANSSEISSA

8

16

SEINÄJOEN KAUPUNGINTEATTERIN MUUKALAISIA YÖSSÄ

5 - 9 10 - 13 14 - 16

UUTISET JA PAKINAT SEKÄ TERVEHDYKSET

aihealueittain TAPAHTUMAT JA MUUT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI

JOKA LEHDESSÄ MM.

17 - 19

KYSY BUFFETIN PUOLELTA TAPAHTUMAKALENTERI JÄSENSEURATIEDOT YHTEISTYÖJÄSENET JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE (keskiaukeama)


4

TANSSIVIIHDE -LEHTI 1/2007

SUOMEN HUVIJÄRJESTÄJIEN KESKUSLIITON JA OHJELMATOIMISTOJEN LIITON PUHEENJOHTAJIEN TERVEHDYKSET TANSSIVIIHDE LEHDEN LUKIJOILLE TANSSIJÄRJESTÄJIEN

EDUNVALVONTAA VUODESTA 1968

S

uomen Huvijärjestäjien Keskusliitto perustettiin 1968 Ruovedellä. Sen tärkeimmäksi tehtäväksi määriteltiin tanssipaikkojen etujen valvonta. Toimintaan kuuluu keskeisesti neuvottelut eri viranomaisten ja etupiirien kuten tekijänoikeus- ja esiintymiskorvauksien kanssa. Nykyisin myös lausuntopyynnöt valtakunnallisesti toimiville järjestöille ovat lisääntyneet. Liitto järjestää myös alueellisia koulutustilaisuuksia ympäri maata. Koulutustilaisuuksissa käsitellään paritanssiin ja tanssipaikkoihin liittyviä aiheita ja ongelmia. Liiton alkuaikoina jäsenmäärämme oli reilusti yli sata huvipaikkaa. Eri aikakausien ja tyylisuuntien johdosta huvipaikat ovat pikku hiljaa lopettaneet tanssien järjestämisen, kukin erinäisten syiden vuoksi. Nykyinen jäsenmäärämme on ollut jo jonkin aikaan noin 70 huvipaikkaa. Tanssikulttuuri on muuttunut koko ajan parempaan suuntaan. Enää ei huvipaikalle tulla juurikaan humaltuneessa tilassa kuten vielä kymmenkunta vuotta takaperin. Huvipaikat ovat investoineet tiloihinsa huomattavia summia yleisilmeen ja viihtyvyyden kohottamiseksi. Anniskeluoikeudet ovat huvipaikoissa jo miltei elinehto, mutta silti tanssiväki käyttäytyy fiksusti. Ennen huvitilaisuuden alkua järjestettävät tanssikurssit ovat myös saaneet hyvän vastaanoton. Selvästikin tällaiselle tanssikurssitoiminnalle on ollut tarvetta. Suuri kiitostanssikurssien järjestämisestä lan-

keaa tanssiseuroille, jotka ovat lähteneet tuomaan oppia suurelle yleisölle. Mistä tanssiharrastustaan aloitteleva saakaan paremman kosketuksen paritanssiin kuin tulemalla huvipaikalle ja osallistumalla siellä järjestetyille tanssikursseille! Toivonkin, että tanssiseurojen ja huvipaikkojen välinen kanssakäyminen edelleen lisääntyisi ja monipuolistuisi Sakari Kesonen Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto

EI KAHTA ILMAN KOLMATTA

O

hjelmatoimistojen asiakkaita ovat yhtä aikaa meille edustusoikeutensa antaneet artistit ja toisaalla heitä ostavat asiakkaat – olemme kahden asiakkaan ”loukussa”, jossa on pidettävä molemmat tyytyväisinä. Mutta: tärkein asiakas onkin se ”kolmas osapuoli”, eli lipunostaja, joiden rahoilla koko sirkusta pyöritetään. Ei siis kahta ilman kolmatta. Vaikka huhut tanssipaikkojen kuolemasta ovat ennenaikaisia, ei kokonaistilannetta voi pitää kovin hyvänä muualla kuin iltapäivälehtien alkukesän jutuissa, joissa ”lavatanssit ovat lisänneet suosiotaan” joka vuosi. Vaikeuksiin on pyritty hakemaan ”syyllisiä”, mutta onneksi myös keinoja tilanteen parantamiseksi. Aktiiviharrastajat ja tosiuskovaiset viilaavat tahteja ja orkesterien ohjelmistoa, mutta nk. taviksen valintaan vaikuttavan huvipaikan sijainti, yhteydet, muu yleisö, palvelut, turvallisuus, siisteys, jne. Tämä on tutkittu juttu. Miten tansseissa käyminen saataisiin haluttavammaksi niille, jotka eivät lavoilla vielä käy? Miten paritanssin tosiosaajat voisivat vaikuttaa siihen, että tavalliset vaihtoaskeleen tallaajat uskaltaisivat lähteä kokeilemaan, häpeää pelkäämättä? Haastatteluissa kehutaan tanssia ”hyväksi liikunnaksi” – eikö ihmisen pariutumispyrkimyksillä ole mitään merkitystä? Uskaltaako vaatimattomilla tanssitaidoilla varustettu mies hakeutua lavatansseihin, vaikka siellä olisi ihania naisia – ja toisin päin? Kuluttajien sieluista kilpailee moni ja informaatiota on ähkyyn asti. Mielikuvat ratkaisevat valinnoissa. Sen vuoksi paljon pa-

rannettavaa olisi lavojen markkinoinnissa ja keinoissa, joilla herätetään kiinnostusta, tavoitetaan uusia lipunostajia tai kehitetään tanssipaikkojen ansaintamalleja. Jos ei ole rahaa, niin pitää olla luovuutta ja yhteistyötä. Ideoita peliin! Markku Laaksonen Kirjoittaja on Ohjelmatoimistojen liitto r.y: n puheenjohtaja ja Eastway –konserniin kuuluvan Melodia Oy:n toimitusjohtaja

Voitto Engsbäck 1958–2007

S

toisille. Olemme aina kokeneet Voiton fyysisesti ja henkisesti vahvana. Hän säteili iloa ympärilleen. - Voitolla oli aina pikkupoikatemput mielessä. Eräs ystävä kysyi kerran Voitolta, oletko käynyt pellekoulun? Voitto vastasi: Tämä on syntymälahja. Opettaja-Voitosta Sture ja Pirjo toteavat sen saman, kuin me muutkin onnelliset, jotka hänen oppiinsa pääsimme. - Voitto osasi tehdä asiat opetuksessa yksinkertaisesti ja hauskasti. Mikään tyyli ei ole ainoa oikea. Voitto pystyi opettamaan lavatyylin, joka sopi kenelle tahansa. Hän pystyi tuomaan tanssin ilon jokaisen ihmisen ulottuville.

– IN MEMORIAM -

uomalaiset seuratanssijat kokivat helmikuun alussa suuren järkytyksen: Rakastettu Bugg-opettaja Voitto Engsbäck menehtyi yllättäen Kotkassa. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo Annika, tytöt Elin ja Sofia sekä suuri joukko ystäviä ja tanssinharrastajia ympäri Suomen ja Ruotsin. Haluamme kunnioittaa hänen muistoaan ja jakaa kanssanne palan Voiton elämäntarinaa. MONESSA MUKANA Voitto Engsbäck (alun perin Halmetoja) syntyi Oulun lähellä Martinniemessä v. 1958. Elämä kuljetti hänet Ruotsiin, jossa hän eli perheensä kanssa ja teki sieltä usein opetusmatkoja Suomeen. Voiton meriittilista on mittava mm. tanssiopettajuuden, pedagogiikan, lapsityön, pyörätuolitanssin ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen hallitsijana. Suomalaiset seuratanssijat muistavat hänet parhaiten megasuurista Bugg-kursseista. Suuri persoona, värikäs ja ristiriitaisiakin tunteita herättänyt huumorintaju, loistava pedagogiikka ja hassu suomenkieli

olivat hänen tavaramerkkejään. Voiton ystävien muisteluiden avulla voitte kurkistaa myös julkisivun taakse. Bugg opettajuus oli vain yksi osa Voiton osaamisesta; hän teki mm. ison päivätyön Ruotsin kouluissa lasten parissa. Tähän puoleen pääsivät tutustumaan myös Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijat. Liisa Kontturi koulutuksesta kertoo, kuinka opiskelijat saivat Voitolta valmiin materiaalin lisäksi uskomattoman suuren annoksen pedagogista näkemystä. - Voitto oli loistava pedagogi, joka juksasi ihmiset oppimaan ja innostumaan tanssimisesta, oli kysymys lapsista tai aikuisista, Liisa muistelee. Päivi Juden Oulusta toimi usein Voiton kursseilla assistenttina. Buggin ja tanssin lisäksi heitä yhdisti kiinnostus vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin ja keskustelut koskettivat usein aiheita, joissa Voitto oli itseään kouluttanut: energiahoidot, klassinen hieronta, healing touch, shamaanikurssit jne. Päivi kirjoittaa siitä, kuinka Voitto muistutti aina, että asioita ei kannata

siirtää tulevaisuuteen, koska ne eivät sitten kenties koskaan pääse tapahtumaan. Voitto totesi myös usein: ”Muista sanoa usein ystäville ja läheisille, kuinka tärkeitä he ovat.” HENKISYYS JA HUUMORI KÄSI KÄDESSÄ Maija Astikainen Järvenpäästä järjesti säännöllisesti tanssikursseja Voitolle. Heitä yhdisti paitsi ystävyys ja tanssinopettajuus, myös yhteinen ammatillinen kiinnostus ihmisen anatomiaan ja henkisyyteen. Voitto uskoi vahvasti, että omalla asenteellamme on paljon merkitystä siihen, kuinka hyvin voimme. Voitolla oli luja usko asioiden tarkoituksenmukaisuuteen ja henkimaailman voimiin. Hän oli omalla tavallaan tietäjä ja omasi parantajan kykyjä. Voitolle oli tärkeää kehittää itseään ja paneutua elämää suurempiin kysymyksiin. Annika ja tytöt olivat Voitolle erittäin tärkeitä. Hän rakasti perhettään, ja tapa jolla hän puhui vaimostaan ja tytöistään oli hyvin kunnioittava. - Jään kaipaamaan Voiton

valoisaa persoonaa ja aitoa olemusta, sekä tunnetta siitä, että jällennäkeminen toi aina uusia mielenkiintoisia näkökulmia. Hänen kanssaan keskustelut jatkuivat siitä, mihin ne edellisellä kerralla päättyivät. Hän oli legenda jo eläessään ja oikeasti hyvä ihminen, Maija Astikainen toteaa. Sture ja Pirjo Rosenqvist

Kotkasta tutustuivat Voittoon noin viisi vuotta sitten ja ovat olleet ystäviä siitä asti. Voitto yöpyi heidän luonaan myös viimeisellä opetusmatkallaan ja juuri Pirjo istui Voiton vieressä, kun sairaskohtaus tuli. Surun keskellä Pirjo ja Sture muistelevat lämmöllä ystävää. - Voitto oli voimakas tunteiden tulkki ja hän aina siirsi voimaa

VOITTO IN MEMORIAM Suuren surumme hetkillä olemme löytäneet voimaa Thomas Cambellin sanoista: ” Elämme niiden sydämissä, jotka jäävät jälkeemme. Näin emme kuole.” Artikkelin kirjoittajien omat tuntemukset ovat luettavissa Voiton muistosivulta internetistä www.tanssiaalto.com. Siellä voit jättää nimesi suomalaisten seuratanssijoiden yhteisadressiin. Suurmiestä ja ystävää kaivaten: Sari Aaltonen ja Niina Huhtala


WWW.SUSEL.FI

ISKELMÄGAALASSA

KUVAT: MIKA KANERVA, ISKELMÄN KUVAPANKKI

PALKITTIIN ISKELMÄMUSIIKIN ARTISTIEN 2006 PARHAIMMISTOA

Agents & Jorma Kääriäinen ja Finlanders saivat kaksi palkintoa Iskelmägaalassa. Paula Koivuniemi äänestettiin vuoden naisartistiksi.

I

skelmä-radion järjestämän yleisöäänestyksen palkinnot jaettiin sunnuntai-iltana 11.2 Tampere-talossa järjestetyssä Iskelmägaalassa. Yhtyeet nousivat gaalassa päärooliin. Keikkatauolla toistaiseksi oleva Agents & Jorma Kääriäinen äänestettiin vuoden yhtyeeksi ja lisäksi Agentsin ’…is All Right’ –levy palkittiin vuoden myydyimpänä iskelmäalbumina. Myös Finlanders sai kaksi palkintoa. Yhtyeen hitti ’Oikeesti’ voitti ylivoimaisesti vuoden 2006 paras iskelmä –äänestyksen ja yhtye palkittiin myös raadin valitsemalla Pro iskelmä –palkinnolla. Vuoden 2006 naisartistina palkittiin Paula Koivuniemi, miesartistina Charles Plogman ja tulokkaana Jani & Jetsetters. Vuoden iskelmäalbumi–sarjan voitti Simo Silmu levyllä ’Sydänsärkyä’. Ulkomaisena yhtyeenä palkittiin toisena vuonna peräkkäin kansainvälinen popoopperakvartetti Il Divo. Iskelmän vuosiäänestyksellä ja Iskelmägaalalla halutaan nostaa iskelmämusiikin arvostusta Suomessa. Seitsemässä kategoriassa palkinnot jaettiin yleisöäänien perusteella. Tammikuun aikana osoitteessa www.iskelma.fi järjestettyyn äänestykseen osal-

listui 27 719 äänestäjää. Vuoden iskelmäksi valitun ’Oikeesti’ –kappaleen on säveltänyt Kaisa Ranta, sanoittanut Sinikka Svärd ja sovittanut Aku Toivonen. Sanoittaja Sinikka Svärd oli jo kolmatta kertaa vuoden iskelmän sanoittaja. Hänet palkittiin viime vuonna myös Pro iskelmä –palkinnolla. Vuoden 2006 Pro iskelmä -palkinnon voitti Finlanders. Raati totesi perusteluissaan, että jo yli kaksikymmentä vuotta iskelmämusiikin parissa tinkimätöntä työtä tehnyt yhtye on noussut uudelle tasolle 2000luvulla. Finlanders on kasvanut tanssikansan suosikista myös radio- ja levymyyntitilastojen kärkisijoja tavoittelevaksi yhtyeeksi. Tästä osoituksena viime vuosien hitit ’Anna jatkua yön’, ’Enemmän kuin milloinkaan’, ’En’ ja vuoden 2006 iskelmäksi äänestetty ’Oikeesti’ sekä kolmesta 2000-luvulla julkaistusta albumista saadut kultalevyt. Pro iskelmä -palkinnon saajan valitsi asiantuntijaraati, joka kävi keskusteluissa läpi ison joukon iskelmämusiikin parissa ansioituneita ammattilaisia. Raadissa olivat mukana toimittaja Pirkko Kotirinta Helsingin Sanomista, toiminnanjohtaja

SILJA LINE TANGOMARKKINOIDEN

YHTEISTYÖKUMPPANIKSI

S

ilja Line on solminut Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen, joka kattaa tangotapahtumia maalla ja merellä vuoden 2007 aikana. Koko vuoden kattava yhteistyö on alkanut tammikuusta toukokuuhun kestävästä esikarsintakiertueesta ja jatkuu aina joulukuussa Silja Europalla järjestettävään White Christmas –konserttiin. Silja Line on näkyvästi mukana sekä Tangomarkkinoiden Raision semifinaalissa toukokuussa että finaalissa Seinäjoella heinäkuussa. LAIVALLA TANGON TAIKAA YMPÄRI VUODEN Silja Linen osalta tangotapahtumat keskittyvät Turusta liikennöivälle Silja Europalle. Laivalle yhteistyö jalkautuu kevään finalistien Meritangot-risteilynä toukokuun lopulla, finalistien esiintymisinä Meritansseissa kesä-elokuussa sekä syksyn Meritansseissa. Lisäksi Silja Europalla jär-

jestetään tangokuninkaallisten Sinitaivas-kiertueen konsertti 19.11. ja White Christmas–kiertueen konsertti 17.12. - Haluamme saada Tangon harrastajat ja -ystävät valtaamaan Silja Europan tanssilattian tänä vuonna, sanoo Esa Kettunen Silja Linelta.

5

Martti Heikkilä Sanoittajat ja säveltäjät Elvis ry:stä, promoottori Pekka Nieminen HMCmusiikkiyhtiöstä, äänitejakelun puolelta, Hot one groupista, Timo Mäntyniemi sekä Iskelmän ohjelmajohtaja Ari Ojala. Pro iskelmä -tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle, yhteisölle tai muulle taholle, joka on omalla työllään merkittävästi edistänyt kotimaista iskelmäkulttuuria viime vuosina. Tunnustuksen tarkoitus on myös tuoda esiin henkilöitä, joiden ansiosta iskelmä säilyy tulevaisuu-

dessakin elinvoimaisena, suuren yleisön musiikkina. SBS-radioihin kuuluva Iskelmä on yksi Suomen suosituimmista radioista. Se tavoittaa yli miljoona kuuntelijaa viikossa ja on koko maan kolmanneksi kuunnelluin radiokanava.• Oikealla Vuoden 2006 parhaana naisartistina palkittu Paula Koivuniemi. Alhaalla oikealla Vuoden 2006 yhtye ja myydyin iskelmäalbumi -palkitut: Agents & Jorma Kääriäinen. Palkintoa vastaanottamassa myös Agents -manageri Jukka Airaksinen. Alhaalla vasemmalla Vuoden 2006 paras iskelmä ja Pro Iskelmä -palkinnot pokannut Finlanders.

TANGOMARKKINOIDEN ESIKARSINTA UUDISTUNUT

T

angomarkkinat 2007 on jo hyvässä vauhdissa esikarsintakiertueen startattua käyntiin tammikuun alussa Turusta. Esikarsintaa on uudistettu edellisvuosiin nähden siten, että tangoiltoja on nyt kahdenlaisia. Uutuutena on mukana esikarsintataltiointi, joka suoritetaan kaksi tuntia ennen varsinaisen tanssi-illan alkua. Mukana tanssittamassa näissä pelkän esikarsintataltioinnin sisältävissä tanssi-illoissa on myös joko Elina Vettenranta Fantasia- orkesterin kanssa tai Marko Lämsä ja Lumipallo. Joillakin karsintapaikkakunnilla järjestetään myös perinteinen esikarsinta. Tällöin videotaltioinnin lisäksi on iltafinaali, jossa kymmenen parasta kilpailijaa pääsee mittelemään esikarsinnan voitosta. Näissä illoissa mukana on Elina Vettenranta ja Fantasia-orkesteri, joka myös vastaa iltafinaalin säestyksestä. Sekä uuden että perinteisen karsintamenetelmän sisältävissä tangoilloissa valitaan myös tangopareja, jotka pääsevät Seinäjoen Tangomarkkinoilla pidettävään Lavatangon SM-

TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: SEPPO HAGFORS

kilpailuun. KUNINKUUS PITÄÄ KIIREISENÄ TanssiViihde tiedusteli tangokuningattaren titteliä hallussaan pitävältä Elina Vettenrannalta kuulumisia tangovuoden ja esikarsintakiertuuen tiimoilta. - Aika tyypilliseen tapaan ovat karsinnat lähteneet liikkeelle, eli tammikuussa on ollut vielä hieman hiljaisempaa, mutta osallistujamäärät nousevat taas sitten kevättä kohden, Elina Vettenranta kommentoi. - Niihin muutamiin esikarsintatapahtumiin, jotka on tammikuun aikana käyty, on osallistunut nelisenkymmentä laulajaa. Mitään huippulahjakkuuksia ei vielä ole löytynyt, mutta hyvää keskitasoa laulajissa on sitäkin enemmän, Vettenranta analysoi. Tangokuningattaren vuosi on ollut hyvin kiireinen, mutta odotusten mukainen. Muutamia asioita Elina Vettenranta haluaa tittelin tavoittelijoille painottaa: - Kuninkuus on ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen asia, mutta siihen kannattaa myös valmistautua erittäin huolellisesti.

Elina Vettenrannan kuningatarvuosi on ollut kiireinen mutta odotetunlainen. Voiton myötä ajankäyttö muuttuu ja tämä pitää sopeuttaa myös yksityiselämään. Ja esimerkiksi keikkaohjelmiston nuottikansioineen pitää olla kunnossa, Elina Vettenranta kertoo. Tangomarkkinat 2007 esi-

karsintakiertue jatkuu aina huhtikuun loppupuolelle asti, ja karsintapaikkakuntiin ja muuhun asiaan liittyvään voi tutustua muun muassa Auraviihde Oy:n kotisivuilla. •


6

TANSSIVIIHDE -LEHTI 1/2007

SUOMALAINEN TANSSIKULTTUURI MATKAILUVALTIKSI DANCE-BUSSEJA TURISTEILLE?

TANSSII TÄHTIEN KANSSA

TULEE TAAS

TEKSTI: ANITA ANDERSSON / KUVAT: MTV3

Tanssii Tähtien Kanssa MTV3-kanavalla 25.2. alkaen

S

uomalainen tanssikulttuuri on eksoottinen ilmiö, joka kiinnostaa takuulla ulkomaisia turisteja. Oikeiden tanssien löytäminen ei ole kuitenkaan helppoa, koska niiden markkinointia ei ole organisoitu. Olishan se hienoa, jos esimerkiksi rautatie- ja bussiasemilla sekä lento- ja laivaterminaaleissa olisi mainosplakaatit ja ohjeet, miten suomalaisiin tansseihin pääsee. Hotelleissa ja matkailutoimistoissa voitaisiin neuvoa Dance-bussien lähtöpaikat, joissa kielitaitoiset tanssiseuraihmiset ottaisivat turistit lämpimästi vastaan. Valokuvaaja ikuistaisi tansseihin osallistuneet ja myisi matkamuistokuvat heille saman tien. Näinhän se toimii muuallakin! Tanssipaikkojen vetäjien ja aktiiviharrastajien kannattaa olla aloitteellisia asian suhteen. Yhteys paikallisiin matkailutoimistoihin ja neuvottelut käyntiin. Kesä tulee ennen kuin huomaammekaan! Pentti Teräväinen

SUSEL CUP 2. osa kisa 5.5.2007 LAVALATTARIT SM JA TANGO Saarijärven Kukonhiekassa Kisa info: www.tanssittaa.

Tanssi tähden kanssa Sanna Hirvaskari

Jyväskylän Viihdekeskus 5. - 6.5.2007 Lajeina: Lattarit ja välipalana Hidas Foksi La 10 - 16 alkeis/jatko Su 10 -16 jatko/konkarit

.ta w ww

HELSINKI: Aleksis Kiven katu 32-34 p. (09) 446 788, ma-pe 11-18, la 10-15 LAHTI: Vesijärvenkatu 26 p. (03) 782 3021, ke-pe 12-18, la 10-14 TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö p. (050) 538 9097, avoinna sopimuksen mukaan

. a a tt ssi

n

S

.fi ike v r ta

si

ww

ans t . w

LATTAREITA Opettajina Marko ”Tanssii Tähtien Kanssa” Keränen sekä Onnenmaan omat opettajat Anna ja Mika Väisänen. Vauhdikkaita Lattareita yksin ja kaksin! Perjantaina soolotunnit, lauantain ja sunnuntain kursseilla parinvaihto, joille voit osallistua myös ilman omaa paria!

Lisätietoja & ilmoittautuminen: Anna Väisänen, puh. 050 512 5053 onnenmaa@pp.inet.fi www.tanssikouluonnenmaa.com

uosittu ja palkittu televisio-ohjelma Tanssii Tähtien Kanssa kokee uuden tulemisen tänä keväänä. Samalla formaatilla jatketaan. Tuttuja ovat myös juontajat, Ella Kanninen ja Marco Bjurström, samoin kuin tuomaristo Merja Satulehto, Jorma Uotinen, Jukka Haapalainen ja Mikko Rasila. Ensimmäiseltä tuotantokaudelta jatkavat myös kolme tanssinopettajaa, finaalissa tanssineet Sanna Hirvaskari sekä Marko Keränen ja Helena Ahti-Hallberg. Tämän lisäksi mukana on viisi uutta opettajaa ja tietysti kahdeksan kilpailijaa joiden tanssitaito vaihtelee nollapisteestä nuoruuden tanssilavoilla hankittuun taitoon. Finaaliin, joka pidetään 22.4. tähtäävät parit tulevat näyttämään katsojille monipuolisia tanssiesityksiä ja jokainen pudotus tulee viimevuotiseen tapaan herättämään paljon keskustelua. Sohvalla lojuvat tanssijat esittävät omat mielipiteensä. Mikä pari voittaa, arvausleikki on jo alkanut. OPPILAAT Tanssijat julkistettiin Wanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä

16.1. Aakkosjärjestyksessä lueteltuna alkuperäiset kilpailijat olivat Pirkko Arstila, Vanessa Forsman, Mariko, Sari Siikander, Kirka, Eppu Salminen, Sami Sarjula ja Jani Sievinen. Kirkan ennenaikainen ja yllättävä poismeno sekoitti pakkaa hetkiseksi, mutta pian saatiin kahdeksanneksi kilpailija Roman Schatz. Julkistamistilaisuudessa tanssijat astelivat pareittain Marcon ja Ellan haastateltaviksi. Samoin tehtiin viime vuonna. Silloin pressitilaisuus oli suhteellisen rauhallinen, eihän kai kukaan osannut odottaa ohjelman saamaa suurta suosiota. Nyt kun suosio on tiedossa, pressitilaisuus oli aikamoinen kaaos. Kuvaajat tungeksivat lähes nurin toisiaan, seisoivat tuolien päällä ja salamat räpsyivät. Jokainen etsi sitä parasta kuvaa. Kaikki parit on kuvattava, eihän sitä tiedä kuka voittaa. Pareilla oli asuinaan upeat ilta-asut, saatiin esimakua tulevasta. Viime tuotantokaudellahan puvustus oli varsin upeaa ja keskustelua herättävää. OPETTAJAT Marko Keränen kertoi hakevan-

sa revanssia viime vuoden kakkossijalle. Hänhän tanssi itsensä kansan sydämiin tukemalla partneriaan Kristiina Elstelää tätä kohdanneen suuren henkilökohtaisen suruviestin tultua julkisuuteen. Tänä vuonna Marko tanssii ex-Miss Suomen, Vanessa Forsmanin kanssa. Tomi Metsäkedon kanssa voiton tanssineen Sanna Hirvaskarin kanssa tanssii Scandinavian Hunks -showryhmässä naisia huudattava Salkkaritähti Sami Sarjula. Onko Hunkseissa hankitusta tanssitaidosta hyötyä tässä kilpailussa, se nähdään huhtikuun finaaliin mennessä. Helena Ahti-Hallberg puolestaan tanssi brittitaustastaan huolimatta tyypillisen suomalaisen miehen tyyliin tanssineen Keke Armstrongin kanssa viime kerralla. Nyt parina on uimarilegenda Jani Sievinen. Sulavaa liikuntaahan uiminenkin on, auttanee siis tätä paria. Loput viisi opettajaa, Vesa Anttila, Aleksi Seppänen, Mikko Ahti, Saara Huovinen ja Anna Sainila ovat suurelle yleisölle tuntemattomampia. Kilpailumenestyksestä riippuen ainakin osasta heistä tulee uusia tanssiyleisön suosikkeja.

YKKÖSPUHEENAIHE? Tuotantoyhtiö odottaa myös tämän kevään ohjelmasarjan nousevan ykköspuheenaiheeksi. Parhaimmassa tapauksessa se lisää tanssiharrastusta kaksi vasenta jalkaa omaavien keskuudessa. Se lisää myös kilpailuissa onnistuneiden opettajien työtilaisuuksia ja tunnettuutta. Ohjelma tulee poikimaan suuren määrän lehtijuttuja ja kaiken mennessä nappiin viime vuoden finaalin 1,8 miljoonan katsojan ennätys rikotaan. •


WWW.SUSEL.FI

SUOMEN SEURATANSSILIITTO JUHLI

KYMMENVUOTISTA TAIVALTAAN

S

euratanssiliitto vietti juhlavuoden 2006 pääjuhlan, lauantaina 25.11.2006, Ikaalisten Kylpylän Wanhassa Ravintolassa. Ennen varsinaisen juhlan alkua liiton hallitus vastaanotti juhlavieraat sekä liitolle osoitetut tervehdykset. Vuosijuhlaan saapui paikalle runsaat 150 vierasta, mikä odotetusti tiivisti tunnelmaa. Tilaisuuden avasi juhlaleirin emäntänä toiminut liiton koulutussihteeri Eija Puranen. Illan juontajana toimi Eija Hinkkala. Tilaisuus aloitettiin juhlaillallisella, minkä jälkeen liiton puheenjohtaja Petri Riento kiitteli juhlapuheessaan liiton perustajia kaukokatseisesta toiminnasta. Liitosta on kasvanut 10 vuodessa merkittävä valtakunnallinen toimija, joka edustaa jäsenseurojen kautta reilusti yli 10 000 tanssinharrastajaa. Puheenjohtaja osoitti lämpimät kiitokset myös kaikille vuosien varrella vapaaehtoistoimintaan liiton hyväksi osallistuneille, tehdyn työn arvoa ja merkitystä korostaen. Ilman vapaaehtoistoimintaa liitto ei olisi voinut kasvaa niihin mittasuhteisiin, mitä se tänä päivänä on.

siseuran. Vuoden Tanssiseuran titteli, liiton viiri ja kunniakirja myönnettiin Turun Kansantanssin Ystävät ry / Lavatanssikerho Sekahaulle. Valinnan perusteena on lyhyellä aikavälillä saavutettu uskomaton menestys seuratoiminnassa. Lavatanssikerho Sekahaku on perustettu syyskesällä 2005, ja reilussa vuodessa seuraan on liittynyt jo lähes 900 jäsentä. Lavatanssikerho Sekahaun tar-

TEKSTI: HARRI KÄYHKÖ KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ

koituksena on edistää seura- ja lavatanssikulttuuria Turussa ja sen lähiympäristössä, toimia yhteistyössä muiden tanssia edistävien tahojen kanssa, järjestää monipuolista kurssitoimintaa, retkiä ja tapahtumia, sekä madaltaa kynnystä uusien harrastajien mukaan saamiseksi. Seuratanssiliitto kiittää kaikkia vuosijuhlan onnistumiseen vaikuttaneita. •

TULEVIA TYÖPAIKKOJA Nyt haemme

MYYNTIEDUSTAJIA, HUOLTOMIEHIÄ JA KONEENKULJETTAJIA

www.pekkaniska.com

Etelä-Pohjanmaalle, Kymenlaaksoon, Lappiin ja Pohjois-Karjalaan sekä

RAKENNUSMESTAREITA JA –INSINÖÖREJÄ kaikkialle Suomeen. Hakijalta edellytämme:

• 20-30 vuoden ikää • tanssitaito katsotaan eduksi

Tarjoamme:

• kilpailukykyisen palkkauksen • koulutuksen alan erityispiirteisiin • alan osaavimman organisaation taustatuen Kirjalliset sähköpostiosoitteeseen pekkaniska@pekkaniska.com tulevat hakemukset huomioidaan.

Pekkaniska tukee taloudellisesti henkilökunnan

Liiton koulutussihteerinä toimiva Eija Puranen avasi pääjuhlan aloituspuheellaan. Illan juontajana toimi puolestaan Ikaalisten Artistikoulutuksen päällikkänä toimiva Eija Hinkkala (oikealla).

kuntoiluharrastuksia ja tarjoaa terveisiin elämäntapoihin kannustavan kuntobonusjärjestelmän, joka mahdollistaa huomattavat lisäansiot: • ei poissaolopäiviä töistä: 510 €/vuosi • ei tupakkaa: 170 €/vuosi • ei alkoholia: 170 €/vuosi • virallisen maratonin juokseminen: 170 €/vuosi • toimitusjohtajan voittaminen leuanvedossa: 170 € • lenkkeily (vähintään 5 km): 1 €/km

PEKKANISKA on johtava henkilönostimia ja nostureita vuokraava ja myyvä yritys Suomessa, Venäjällä, Virossa ja Latviassa ja Liettuassa. Laadun takaavat osaava henkilöstö, alan uudenaikaisin 5.000 koneen kalusto ja laatujärjestelmä, jolle on myönnetty SFS-EN ISO 9001 -standardin mukainen sertikaatti.

LIITTO JAKOI HUOMIONOSOITUKSIA Petri Riento ja varapuheenjohtajana 2006 toiminut Kristiina Lähde jakoivat vuosijuhlassa liittohallituksen myöntämiä huomionosoituksia seuraavasti: Kultainen kunniamerkki myönnettiin liiton perustajille Lahja Pietiläinen, Helen Krigsholm, Pirjo Kainu, Pertti Virtanen, Hannu Nyyssönen ja Veli Kainu. Liiton viiri myönnettiin perustajajäsenseuroille; Tanssin Taitajat ry, Suomalaisen Tangon Tuki ry ja Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry. Kultainen kunniamerkki on liiton korkein arvomitali, ja se myönnetään erityisen ansioituneesta työstä liiton hyväksi. Kunniamerkkejä myönnetään yleensä liiton virallisissa juhlatapahtumissa. Kunniamerkki on eräänlainen elämäntyö -merkki, henkilölle joka on vähentänyt tai jättänyt aktiivisen järjestötyön. Kultainen ansiomerkki myönnettiin seuratanssinohjaajakoulutustiimin jäsenille Liisa Kontturi, Juhani Tahvanainen ja Timo Arstila. Koulutustiimi on tehnyt uraauurtavaa työtä vuodesta 1999 lukien ja kouluttanut 250 seuratanssinohjaajaa. Kultainen ansiomerkki on joko keskusorganisaatiossa tai alayhdistyksissä tai molemmissa ansiokkaasti toimineille. Merkkiä voidaan myöntää myös liiton ulkopuolisesta toiminnasta, kuten yhteistoiminnasta liiton hyväksi. Juhlavuoden kunniaksi liitto otti käytännökseen valita jäsenseuroistaan Vuoden Tans-

Vuoden Tanssiseuran titteli, liiton viiri ja kunniakirja myönnettiin Lavatanssikerho Sekahaulle, jonka puolesta palkinnon nouti seuran puheenjohtaja Matti Mustajärvi.

Kristiina Lähde kiinnittämässä liiton perustajille myönnettyä kultaista kunniamerkkiä Lahja Pietiläisen rintaan. Vasemmalla Pirjo Kainu ja vuoroaan odottelee vielä Pertti Virtanen.

TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN Laaja valikoima, kaikki koot suoraan myymälästä

TANSSIKURSSIT NON-STOP

www.pilvisteps. Swing´n Joy tanssiryhmän jäsenet toivat juhlaan riehakasta tanssitunnelmaa esityksillään.

7

tanssikoulu

PilviSteps

Pasilan asema 2. kerros, Helsinki puh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095 e-mail: tanssikoulu@pilvisteps.


8

TANSSIVIIHDE -LEHTI 1/2007

MUUKALAISIA YÖSSÄ

TEKSTI:EIJA PURANEN KUVAT: HENRIK SCHÜTT

En tekis toisin… laulaa Miro Honkanen Frank Sinatran tunnetuksi tekemän kappaleen My Way suomennoksessa. Ja tähän lyhyeen ja ytimekkääseen lauseeseen kiteytyy paljon sanomaa sekä Frank Sinatran että meidän tanssijoiden elämässä. Miten ”The Voice” Frank Sinatra ja me kuusi suomalaista tanssijaa liitymme toisiimme…

M

enneenä kesänä sain puhelun, joka mullisti ajatukseni sillä hetkellä, sekä työelämäni syksystä lähtien. Nissisen Sanna-Maria ja Heikkilän Matti Vaasasta olivat saaneet samankaltaisen puhelun jo hieman aikaisemmin. Puhelu tuli ”Tanssii tähtien kanssa” -ohjelmassa tanssineelta Marko Keräseltä, jonka me jo tunsimme ennestään saman opinahjon kautta. Marko tarjosi meille uutta haastavaa työtä teatterissa. Mielessä pyöri valtavasti ajatuksia. Mitä töitä olemme jo luvanneet tulevaksi syksyksi, lukuvuodeksi, miten paljon teatterilla harjoitellaan, milloin on näytöksiä, jääkö vapaapäiviä ja miten saamme nämä kaikki sopimaan yhteen. Tilaisuutta ei voinut jättää kuitenkaan käyttämättä, sillä tämä pyyntö oli uusi ja hieno haaste meille kaikille. Tanssijoita tuli mukaan meidän kolmen lisäksi parinani tanssiva Juha ”Topi” Viermaa Helsingistä, Mikko Lehto Tampereelta ja Sanna-Kaisa Kajaala Seinäjoelta, joka on kaupunginteatterin omia avustajia. Meitä kaikkia yhdistää kilpatanssitausta. Olimme lähteneet tekemään yhdenlaista historiaa, sillä olimme mukana teoksessa, joka sai maailman ensi-illan joulukuun alussa Seinäjoen kaupunginteatterissa Etelä-Pohjanmaalla. Käsikirjoituksen ja ohjauksen tähän uuteen musiikkinäytelmään Muukalaisia yössä teki kaupunginteatterin johtaja Petri Lairikko. Petrin pyytäessä keväällä Markoa koreografiksi, Marko piti tiukasti kiinni siitä, että hän haluaa kokeneet tanssijat tekemään hänen kanssaan yhteistyötä, koska lyhyessä ajassa oli kuitenkin toistakymmentä koreografiaa saatavaa valmiiksi

näyttämölle. Elokuun alussa ensimmäisissä harjoituksissa tapasimme kaikki tanssijat toisemme, saimme näytösajat, suunnittelimme Markon ja kuuden tanssijan kalenterin kanssa harjoitusaikoja, opettelimme Markon kesän aikana tekemiä koreografioita ja jotenkin kummasti vaan kaikki palat alkoivat loksahdella kohdelleen niin harjoitusaikoineen kuin näytöspäivineen, huolet olivat turhia tässä vaiheessa. Osa koreografioista valmistui syksyn edetessä sitä mukaan kun näyttelijöiden harjoituksetkin etenivät ja lisäkoreografioille tuli tarvetta. ”Muukalaisia yössä” musiikkinäytelmä kertoo Frank Sinatrasta ja Ava Gardnerista, ja heidän intohimoisesta ja myrskyisästä kuusi vuotta kestäneestä avioliitostaan. Frank iski silmänsä Avaan, joka tuntui vaaralliselta seikkailulta. Ava oli useiden miessuhteidensa vuoksi alituinen Hollywood-juorujen aihe. Hän oli äärimmäisen huikentelevainen nainen, joka halusi kaiken sujuvan omilla ehdoillaan. Toimittajat olivat jatkuvasti heidän kintereillään tekemässä skandaalinkäryisiä juttuja, ja pian alkoi myös kilpailu siitä kumman tähti loistaa kirkkaammin. Avan roolissa vuorottelevat Satu Silvo ja Kati Fors. Mukana on iso joukko teatterin omia näyttelijöitä ja muuta henkilökuntaa. Onkin ollut hienoa, mutta myös opettavaista tehdä yhteistyötä toisen alan ammattilaisten kanssa. Musiikkina teoksessa on Frank Sinatran tunnetuksi tekemiä lauluja. Se sisältää yli 20 kappaletta, joista hieman alle 20:ssä on tanssia mukana. Harjoitusvaiheessa käytimme Frank Sinatran laulamia kappaleita, mutta

musiikkinäytelmään laulut on suomennettu Jukka Virtasen ja Ilkka Talasrannan toimesta ja niinpä noin viikkoa aikaisemmin päästessämme näyttämölle kokeilemaan valmiina olleita koreografioita kapellimestari Timo Ristilän johtaman bändin ja Frank Sintraa näyttelevän Miro Honkasen kanssa olimmekin melkein kuin eri laulujen kanssa tekemisissä. Jos koko projekti on ollut täynnä kohokohtia, niin yksi niistä suurimmista oli päästä seuraamaan Suomen tunnetuimman muotisuunnittelijan Jukka Rintalan työskentelyä hänen luodessaan suunnitelmiensa pohjalta päällemme upeita glamour-pukuja. Myös musiikkinäytelmän komea lavastus on Rintalan ja Matti Vaskelaisen yhteistyötä. Ensi-iltaan saimme meikkitaiteilija Raili Hulkkosen tekemän meikin. Hän on suunnitellut näyttelijöiden meikin, jonka teatterin oma väki sitten näytöspäivinä toteuttaa. Jännittäviä hetkiä koimme kahden viimeisen harjoitusviikon aikana, jolloin harjoittelimme lähes joka arkipäivä. Koreografimme joutui olemaan muiden töiden parissa tämän ajan, joten hänen assistenttinsa Noora Kolanen hoiti koreografioiden viimeistelyn näyttämölle oikeille paikoille sekä niiden hiomisen yhtenäiseksi.

Yläkuvan keskellä seisova Frank Sinatra (Miro Honkanen) tanssiparien ympäröimänä: vasemmalta lukien Juha Viermaa ja Eija Puranen, Sanna-Maria Nissinen ja Matti Heikkilä sekä Sanna-Kaisa Kajaala ja Mikko Lehto. Vasemmalla Avan roolia vuorottain Satu Silvon kanssa näyttelevä Kati Fors roolipuvussaan. Pukuja sovitettiin, lehdistötilaisuuksia pidettiin, mainoskuvia otettiin, läpimenoharjoituksissa tehtiin virheitä ja kuten usein ennen ensi-iltaa, pelättiin tuleeko tästä ollenkaan valmista. Mutta kun ensi-ilta koitti, tunnelma ja lataus olivat pilvissä ja jalat tuskin käväisivät lattiassa esityksen aikana, oli niin hieno olo olla yksi tästä joukosta! •

TANGOFESTIVAALIMATKA BUENOS AIRESIIN 6.10–23.10.06

TANGO PITÄÄ ELÄÄ

L

Luotettavat painoaskeleet Pirkanmaan Lehtipaino Oy www.pirkanmaanlehtipaino.fi

Maria Nieves esiintymässä parinsa kanssa festivaalien tangoshow-illassa.

okakuisena perjantaina 14 hengen innokas joukko argentiinalaisen tangon harrastajia lähti matkaan tangon syntysijoille Argentiinaan Maailman tangofestivaaleille Buenos Airesiin. Tuskinpa kukaan meistä osasi etukäteen odottaa, mitä kaikkea ihanaa tapahtuisi ja mitä saisimmekaan yhdessä kokea. Moni ryhmäläinen tuumasikin viimeisenä päivänä: ” Kyllä tänne pitää tulla vielä uudestaan! ” Heti ensimmäisenä iltana lähdimme tutustumaan erään vanhan, välillä kiinni olleen tanssiaispaikan ”Sin Rumbon” avajaisiin. Tangon olemassaolo Buenos Airesissa on mielenkiintoinen asia: välillä et näe sitä ollenkaan ja tuntuu, että miljoonakaupungin maailmanlaajuiset ilmiöt ovat täysin tukahduttaneet sen alleen, mutta sitten yhtäkkiä tuntuu, että koko kaupunki on yhtä kuin ”Tango”.

TEKSTI JA KUVAT: ERITA WENNSTRÖM

Tango soi joka puolella, sitä näkee joka kulmalla ja sen olemassaolo sinetöityy iltataivaan kirkkaansinisessä taianomaisessa hehkussa. Tangoa pitää tanssia sydämellä. Tango voi olla myös keino surra tai paeta. Se on terapiaa. Tänään, jolloin Argentiina on nousemassa taas jaloilleen taloudellisesta romahduksesta, tangon ikiaikaiset aiheet ovat edelleen muuttumattomia. Buenos Aires on espanjalaisajan vanha kaupunki, jolle ovat ominaisia suorakulmaisesti toisiaan leikkaavat kadut ja aukiot. Sinisin kukin kukkivat suuret puut, jakarandat, alkoivat hitaasti aukoa kukkiaan; vaalenpunaiset puut olivat jo täydessä kukassa. Buenos Aires muistuttaa enemmän Pariisia kuin tyypillistä eteläamerikkalaista kaupunkia. Se on tyylikäs suurkaupunki kuuluisine oopperataloineen ja hallinto-rakennuksineen. Tavallisen argentiinalaisen


WWW.SUSEL.FI

SOMEROLLA NUORET TANSSIVAT on tänä vuonna erityisen tanssipainotteinen; Grease -musikaalin hengessä toteutettu lukion toisen luokan juhla kolmasluokkalaisille. Näytelmään sijoittuva tanssikilpailu on hienoa nähtävää 50-luvun asuineen. TANSSIKURSSEJA 7-LUOKKALAISILLE

J

okin tuossa tanssimisessa kiehtoo. Riittää, kun musiikin tahtiin liikehtii rytmikkäästi, kuka milläkin tavoin. Liikunta on avainasemassa nuoren kaikenpuolisessa kehittymisessä. Tanssi on terveellinen harrastus ja yritämme kannustaa täällä Somerolla nuorisoa kehittämään tanssitaitoaan, sillä eläähän tanssiharrastus jälleen kukoistuskautta. MTV3:n uutuussarja ”Tanssii tähtien kanssa” on lisännyt harrastajamääriä ja varsinkin kesälavoilla on ollut aikamoinen vilske.

käytti etua hyväkseen ja varsin tyytyväisiä olivat kaikki osapuolet, niin tanssiseura, Teeriharju kuin kurssilaisetkin tähän uuteen järjestelyyn. Jatkamme kevään kursseilla samaa menettelyä ja erityisesti hiihtoloman ilmainen tanssi-ilottelu oli mielenkiintoinen. Nuorille ja nuorenmielisille suunnattu Tanssikoulu Flow: n johdolla toteutettu Dancefever –ilta oli mainio lisä nuorten tanssiharrastuksen lisäämiseksi. Teeriharju antoi myös ilmaisen tanssilipun kaikille mukana olleille opiskelijaikäisille.

NUORISON AKTIVOINTI TEERIHARJUN TANSSIKURSSEILLA

TANSSIMANIAA KIIRUUN KOULULLA

Paikallisen tanssiseuran parissa olemme pyrkineet aktivoimaan nuoria mukaan tanssin pariin. Teeriharjun keskiviikkokurssien palaute viime syksynä oli lupaava; kolme kertaa kursseilla käynyt nuori sai ilmaisen lipun Teeriharjun lauantaitansseihin. Kymmenkunta opiskelijanuorta

elämää koskettavat köyhyys ja huoli toimeentulosta. On kerjäläisiä ja roskapusseja penkovaa ns. pahvikansaa. Toisaalta on olemassa ylellisyyttä ja huippukalliita ostospaikkoja. Tangon juuret ovat Rio de la Platan varrella sijaitsevien kaupunkien satamakortteleissa 1800-luvun lopulla. Kiertoajeluilla kävimme tutustumassa La Boca –korttelin Caminitokatuun, tangon syntymäpaikkaan sekä San Telmoon, toiseen kuuluisaan vanhaan tangokaupunginosaan ja sen kuuluisaan tangokirpputoriin. Katutanssijat viihdyttävät ohikulkijoita tangoesityksillään ja laittavat sitten hatun kiertämään. Kahviloissa esiintyy tango-orkestereita ja tanssijoita. FESTIVAALI Maailman tangofestivaalin järjestelyt olivat mitä parhaimmat. Osallistujia oli joka puolelta maailmaa. Festivaaliohjelmassa oli erityisenä teemana tangon historia ja tangotyylit kautta aikojen. Nämä esitelmät ja niihin liittyvät tanssi- ja musiikkinäytteet laajensivat käsitystämme

Kiiruun koululla on menossa oikea tanssivuosi. Lukiolaisten huipputapahtuma on ilman muuta Karonkka ja Wanhaintanssit. Tokaluokkalaiset ovat pitkin syksyä harjoitelleet vanhoja tansseja. Ne ovat muodostuneet perinteeksi, joka vuodesta toiseen on entistä upeampaa katsottavaa. Lukion karonkkajuhla

Jos lukiolaiset tanssivat kovasti, eivät yläkoulun oppilaatkaan pääse ”vähemmällä”. Heille räätälöitiin oma tanssikurssipaketti: Siihen kuuluu kolme kahden tunnin kurssia perustansseista. Syyskuussa Fabricio Hernandez ja Tiina Lavonen opastivat latinalaisrytmeihin. ”Eturivin tytöt olivat innokkaimpia, letkeästi lanteet pyörivät myös opettajilla ja pikkuhiljaa rytmi vei mukaansa myös takarivin pojat.”, kirjoitti paikallinen lehti tästä ensimmäisestä tanssikerrasta. Kurssi oli vapaaehtoinen, johon kaikki osallistuivat niin kuin peruskoulun henkeen kuuluu. Joulukuussa oli toinen osa tuota tanssi-iskua, vuorossa oli foksi. Foxtrot on yleisin tans-

silaji ja sopii kaiken musiikin tanssimiseen iskelmämusiikista rokkiin, balladeista lattareihin. Perusaskeleen osaamiseen riittää kun osaa laskea neljään: hidashidas-nopea-nopea. Ohjaajana oli Markku Saari, joka syksyn aikana on vetänyt aikamoisen sarjan kursseja Teeriharjulla, Salossa ja yksityistilaisuuksissa. Kolmatta kurssia odotellaan jo innokkaasti. TANSSIMATTO Kiiruun koulun kirjastoon on ilmestynyt nyt uusi tanssipeli, joka on tullut suosituksi varsinkin poikien keskuudessa. Lavatanssiseura Monokas ry lahjoitti Kiiruun koululle tanssimaton joulukuussa olleen kurssin yhteydessä ja matto asennettiin kirjastoon. Monokas halusi näin olla mukana nuorison terveellisten liikuntaharrastusten lisäämisessä. Hieman opettajat epäilivät, että mitenkähän käy – tuleeko siitä harmia. Joululoman aikana asensimme tietokoneohjelmat ja paikaksi tuli koulun kirjaston nurkkaus. •

TANSSIMATTO ON PIRISTÄVÄ LISÄ KOULULLA Matto on yleensä varattu kaikkien taukojen ajan, kun halukkaat mittelevät taitojaan nopeudessa ja rytmitaidossa. Noin kuukauden kokemuksella täytyy myöntää, että asia on ollut harvinaisen hyvä ja tanssimatto ”istuu” hyvin Kiiruun koulun arkeen. Matto on piristävä lisä taukojen ja välituntien aktiviteettimahdollisuuksiin. Muutama lukiolaispoika kerää ihailevia katseita ympärille kerääntyneiltä oppilastovereilta. Harjoittelu onnistuu vaikka ympärillä on kymmeniä uteliaita silmäpareja. Yläkoululaisilla pitää olla hieman ”turvatumpi” ympäristö ja opettajathan harjoittelevat salaa, kun uteliaita ei ole lähellä. TEKSTI: Emmi Uutela/Kiiruun lukion oppilas.

Pentti ja Marja-Liisa Kerola Oulusta voittivat Maailman tangofestivaalien tangoparin aloittelijoiden sarjan 2006. tangosta ja sen monipuolisuudesta. Festivaalin ohjelmaan oli järjestetty tangoshow-iltoja. Niiden yhteydessä oli kauniisti katettu ja tarjoiltu illallinen. Show kesti pari tuntia ja se sisälsi tangoa laulettuna, soitettuna ja tanssittuna.

TEKSTI: AHTI KUKKONEN KUVA: EMMI UUTELA

Suomalainen tango teki vaikutuksen festivaaliyleisöön. Useat päättivät heti tulla Suomeen käymään, kun ”siellä tanssitaan noin ihanaa tangoa”. Saimme myös nähdä, miten amerikkalaiset tanssivat jenkkitanssejaan ja mitä samba on brasilialaisena

lavaversiona. Festivaalin tanssiaisiltojen aikana näimme esimerkiksi, miten tangoa on tanssittu Pariisissa 1920-luvulla. Upeat tanssiasut ja päähineet sekä hieman kilpatangomaiset liikkeet olivat todella sykähdyttävän kauniita. Nähtiin paikallisten milongerojen eli ”lavatanssijoiden” tangoa ja tietysti festivaaliopettajien esityksiä. Eräänä tanssiaisiltana valittiin Maailman tangofestivaalien vuoden 2006 tangopareja. Kaikki saivat osallistua valitsemaansa sarjaan, joita oli ”aloittelijoiden sarja, keskitason sarja ja edistyneiden sarja”. Ryhmästämme Pentti ja Marja-Liisa Kerola Oulusta osallistuivat aloittelijoiden sarjaan ja VOITTIVAT SEN! He tekivät vaikutuksen tangollaan, joka perustui suomalaiseen tangoon. Siinä näkyi tangon tunnelma, parin keskinäinen yhteen tanssiminen ja liikkeen hallinta sekä musiikin tulkinta. Näin todistettiin, että tangon ydin ja perusolemus on sama, tanssitaanpa sitten suomalaisen tangon tai argentiinalaisen tangon askelin. •

9


10

ARTISTIT JA MUSIIKKI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 1/2007

JANI & JETSETTERS MENESTYKSEN TIELLÄ

TEKSTI: HEIKKI MERIVAARA KUVAT: ALEKSI KOSKINEN

-RAUTALANKAA VIISUISSA JA LAVOILLA

R

iihimäkeläinen Jani & Jetsetters on tuonut 1950-60 –lukujen tunnelman takaisin tanssilavoille. Bändi valloittaa kuulijansa rautalankamusiikilla, bändin omin sanoin surf-iskelmillä. - Hyvässä biisissä on tarttuva kertosäe ja paljon melodioita, solisti Jani Forsman määrittelee. Jani & Jetsetters nousi listoille kesällä 2006 hitillä Jätä mut..

Jatkoa tarjosivat muun muassa laulut Rakkaus sokeaksi saa ja Vain typerykset rakastuu. Biisit ennakoivat syksyllä julkaistua Uusi aalto -debyyttialbumia. Pojat osoittivat pätevyytensä lyhyessä ajassa. Siksipä heidät valittiin mukaan Suomen Eurovision laulukilpailuun. Kilpailukappaleina olivat Musta sulhanen sekä Etupenkillä. Mukanaolo Vuoden iskelmä -kilpailussa sekä Emma-ehdokkuus antoivat

lisäpontta tuoreen bändin uralle. - Mikään ei ole hienompaa kuin laulaa ihmisille. Jos laulamisesta saa palkaksi isot aplodit, sitä tunnetta ei mikään voita. Olemme tuoneet tanssipaikoille paljon sellaista väkeä, joka ei muuten lavoilla käy, Forsman arvioi. SULATTAAKO PIKEÄ VAI SYDÄMIÄ? Forsman ehti tehdä asfalttitöitä viisi vuotta. Herääminen maanantaiaamuisin pikitöihin harmitti, mutta keikalle Forsman kertoo lähtevänsä aina mielellään. On upeaa saada harrastuksesta ammatti. - Yleisöön tulee suhtautua kunnioituksella, vaikka kuuJani & Jetsetters sekoittaa omalla tyylillään iskelmiä ja rautalankamusiikkia. Solisti Jani Forsman toivoo, että bändi voisi osaltaan ylläpitää Suomen hienoa tanssilavakulttuuria. Forsman kävi ensi kertaa itse tansseissa vuonna 1996 kotikylänsä Ryttylän Kolmilammen lavalla. Forsmanin mielitanssi on twist.

VARJOKUVALTA ESIKOISLEVY

TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: MIKA OKKO

TUNNELMANTEKIJÄT - Tansseissa käymisen pitää olla hauskaa ja tapahtumassa viihtymistä, ei pelkästään osaamista ja pätemistä. On paljon ihmisiä, jotka eivät tule tansseihin tanssimaan, vaan tapaamaan tuttuja ja kuuntelemaan hyvää musiikkia. Varjokuva pyrkii tekemään jokaisesta tilaisuudesta hienon, lämminhenkisen tapahtuman, kertoo orkesterin laulava lyömäsoittaja Kyösti Mäkimattila.

V

arjokuva- orkesteri on noussut viime vuosien aikana vakuuttavasti maamme tanssiorkestereiden eliittiin. Menestys ei ole suinkaan sattuman kauppaa, vaan

lijoita olisi vain kourallinen. Teemme homman aina täysillä. Bändin muut jäsenet ovat minua reilusti vanhempia ja heiltä olen saanut paljon hyviä neuvoja. Uskon, että hauskanpitomme lavalla tarttuu kuulijoihin. Homma ei saa olla liian viilattua, vaan spontaania. Kokoonpano esiintyy tyypillisesti tummissa puvuissa yleisön edessä. Poikkeuksiakin on nähty; joskus pojat vetävät hawaiji-paidat päälleen ja käärivät farkkujen lahkeet. Näin tapahtui muun muassa viisukarsinnoissa. LAULUTUNNEILTA LISÄOPPIA Laulaminen on ollut Forsmanin intohimona jo lapsesta asti. Alaasteella luokanopettajat kannustivat Jania laulamiseen. Tuolloin kaveripiiri, urheilu ja erityisesti jääkiekko veivät voiton. Tänä päivänä tilanne on toinen. Forsman käy säännöllisesti laulutunneilla kehittyäkseen laulajana. - Kun olin ensi kertaa studiossa ja kuuntelin ääntäni, se tuntui vieraalta. Nykyisin olen siihen tottunut. Ääneni on aika persoonallinen – en ole kuullut kenenkään muun laulavan samalla sävyllä. Enkä tyyliäni aio muuttaa, nuori ja innokas Forsman vakuuttaa.

Orkesterin ensimmäinen, cover-biisejä ja bändin keikkamateriaalia sisältävä levy toki julkaistaan helmikuussa 2007, mutta suosio on siis saavutettu muilla keinoin kuin levymyynnin saattelemana. Noin puolentoistasadan keikan vuosivauhtia paahtava Varjokuva onkin satsannut ’kenttätyöhön’ niin paljon kuin mahdollista. - Me emme ole mikään tanssinjärjestäjien unelmabändi siinä mielessä, että roudauksemme kestää aina kauan. Lisäksi meillä on esimerkiksi oma rumpukoroke, ja tämän suhteen tulee joissakin paikoissa tilaongelmia. Orkesterilla on myös erikseen henkilö, joka hoitaa keikoilla äänentoiston ja lavavalaistuksen, Mäkimattila luettelee asioita, joilla pyritään palvelemaan yleisön viihtyvyyttä. ASIALLEEN OMISTAUTUMISTA

alun perin kahden veljesparin kokoonpanona, The Cruels- nimellä aloittanut bändi on oivaltanut mainiosti sen, mistä suomalaisessa paritanssikulttuurissa on kyse, ja vuosien pyyteetön

työ sen eteen alkaa nyt kantaa hedelmää. - Olemme yksi harvoista ammatikseen soittavista bändeistä, joka ei ole vielä levyä julkaissut, Kyösti Mäkimattila kertoo.

Tanssimuusikon leipä ei irtoa helpolla. Ehkä vieläkin on jonkin verran vallalla käsitys, että orkesteri tulee tanssipaikalle, soittaa muutaman setin ja käärii hyvät rahat. - Olemme laskeneet, että keskimääräinen keikkamatkamme edestakaisin on 450 kilometriä. Autossa istumiseen siis kuluu seitsemän tuntia per keikka. Pelipaikalla olemme noin kahdeksan tuntia. Näin yhteen keikkaan kuluu keskimäärin viisitoista tuntia aikaa. Ja tämä on lähes

Vaikka laulaminen onkin Janin kohdalla selättänyt urheilun, jääkiekko on yhä kuvassa mukana. - Pelaan riihimäkeläisessä harrastajajoukkueessa, Play Teamissa. Siellä olen saanut lempinimenkin, Ryttylän Danny. Lätkäporukka on kannustanut minua laulamisessa, Forsman paljastaa. Jani & Jetsetters on keikkaillut runsaat kolme vuotta; takana on kolmisensataa esiintymistä

yleisön edessä. Forsman pitää tärkeänä, ettei bändi kuluta itseään puhki. Työnteko on oltava hauskaa. - Toivottavasti saamme nauttia keikkailusta vielä vuosien ajan. Meillä on sopimus neljästä levystä, joten jatkuvuus on siten taattu. Seuraavan levyn purkitus alkaa ensi syksynä. Teemme duunia nöyrästi ja toivoen, että yleisö viihtyy ja pysymme terveinä, Forsman kiteyttää. •

poikkeuksetta yötyötä, Mäkimattila analysoi. Varjokuvan jäsenillä jokaisella on myös oma, bändin toimintaan liittyvä vastuualueensa. Tällaisia ovat muun muassa studio, ohjelmisto, auto ja keikkamyynti. Vaikka työtä bändin toiminnan pyörittämiseksi siis joutuukin tekemään paljon, ei tämä kuitenkaan Mäkimattilan mukaan ole mitään pakkopullaa. - Niin kauan kuin työstä tykkää, sitä jaksaa myös tehdä. Orkesteri on saanut käyttää myös mediaa hyväkseen itsensä esilletuomisessa. Kaksi kertaa SMORK- kilpailun voittanut Varjokuva on jälkimmäisen, vuoden 2005 voittonsa myötä päässyt esiintymään TV2:n Kesäillan Valssi- ojelmaan. - Pääsimme ohjelmaan niin sanotuksi house-bändiksi. Löysimme kuitenkin itsemme soittamassa massatapahtumissa päivän iskelmiä, eikä se oikein ollut meidän juttumme, Kyösti Mäkimattila muistelee.

Tällä pyritään varmasti riskien minimoimiseen, Mäkimattila mietiskelee. Varsinaisten tanssipaikkojen lisäksi ammatikseen soittavat orkesterit esiintyvät etenkin talviaikaan paljon ravintoloissa. - Tanssiravintolakulttuuri aika lailla erilainen juttu. Monesti tullaan sanomaan, että täällä ei sitten soiteta humppaa! Tämä tuo mukanaan hienoisia ongelmia, koska ohjelmistomme on nimenomaan 50- ja 60-lukujen materiaalia. Monissa paikoissa myös aloitetaan soitto klo 23 ja soitetaan umpihumalaisille puoli neljään asti aamulla. Me pyrimme aina esiintymisissämme vuorovaikutukseen, ja humalaisten kanssa se ei oikein onnistu. Mutta on niitä hienojakin tanssiravintoloita paljon – esimerkiksi Hiittenharjun naistentanssit on aivan erinomainen juttu, Kyösti Mäkimattila kertoo. Kyösti Mäkimattilan innostunutta tarinointia kuunnellessa tajuaa helposti sen, että Varjokuva on saavutetusta suosiosta huolimatta vasta uransa alkutaipaleella. Paljon ideoita on koko ajan olemassa ja mikä parasta, orkesterin miehistöllä on selvästi myös sydän mukana tekemisissään. Asialleen omistautumisesta kertoo myös miehen heittämä kommentti: - Niin kauan kuin Suomessa tanssimusiikkia soitetaan, me olemme yksi niistä. •

LAVOILTA RAVINTOLOIHIN Suomalaiseen tanssilavaperinteeseen kuuluu olennaisena osana mielikuva kesälavasta järven rannalla hanurimusiikin sävelten soidessa. Tällaisessa ympäristössä Varjokuvakin tuntee olevansa kotonaan. - ’Sisäruokintakausi’ on kuitenkin pidentynyt, eli kesälavojen kausi on selvästi lyhentynyt.


ARTISTIT JA MUSIIKKI

JUHA METSÄPERÄLTÄ VUODEN LEVY 2006

WWW.SUSEL.FI TEKSTI: JUHA LAHTI, KUVA: HMC 2006

TUHKIMOTARINA

E

MIKAEL KONTTINEN TOTEUTTAA UNELMAANSA TEKSTI JA KUVA: EXTRAVIIHDE

K

un 22-vuotias Mikael Konttinen sai kunnian esiintyä presidentin ”Linnanjuhlissa” Itsenäisyyspäivänä hän tuskin arvasi mitä yksi esiintyminen voi saada aikaan. Vajaa viikko linnanjuhlista Mikaelilla oli taskussaan levytyssopimus monikansallisen levy-yhtiön kanssa ja keikkamyyntiä alkoivat hoitaa Extra Viihteen ammattilaiset. Keikkakalenteri täyttyy kovaa vauhtia ja lisää TV-esiintymisiä on luvassa pitkin kevättä ja kesää. Mikään vahingossa löydetty ”navettalaulaja” Mikael ei kuitenkaan ole, vaan hänen verokortissaan lukee muusikko ja opiskelut Oulunkylän Pop-Jazz konservatoriossa ovat loppuvaiheissaan. Tanssimusiikki on jo isän perintöä, sillä isä kiersi tanssimuusikkona Suomen ja Ruotsia ristiin rastiin. Mikaelilla ja hänen muusikkoystävillään on jo jonkin aikaa ollut Must-bändi,

joka on soittanut niin häitä kuin muitakin perhejuhlia. Hommaa on viety nyt vähän ammattimaisempaan suuntaan ja tulevaisuus näyttää tällä hetkellä erittäin valoisalta. Mikael Konttisen nimi saattaa tuntua tutulta Tangomarkkinoita seuraavilta, sillä Mikaelin itsensäkin yllätykseksi hän lauloi viime kesänä tiensä Seinäjoen finaaliin. - Pelästyin todella, kun pääsin ensi yrittämällä Seinäjoelle asti. Tangomarkkinat oli ihan mielenkiintoinen kokemus, mutta tuskin yritän enää jatkossa sitä kautta esille, toteaa Mikael, jonka tähdet näyttävät juuri nyt olevan oikeassa asennossa. •

TANSSIKAPPALEITA UUSILLA ÄÄNILEVYILLÄ

kuussa nettisivuilla www.hitit.fi Jorma Kääriäinen - Yksinäisten miesten kanjoni • Todella tyylikäs sovitus. Solistin ote tutusti pehmeää ja varmaa. Hienoa kuunneltavaa ja varmasti myös toimivaa. Rami • Kääriäisen linja pitää, mies kulkee omaa polkuaan. Musiikillisesti onnistunut kokonaisuus, tästä on hyvä jatkaa. Lasse • Jorkka ilman Agentseja liikkeellä, taustalla iso orkesteri. Ei välttämättä mikään suurhitti, mutta soi taatusti radioissa. Juke

koko materiaalin on tehnyt albumista varsin onnistuneen. Ei ole siis mikään ihme, että Paikallisradioiden musiikkitoimittajat valitsivat albumin vuoden levyksi 2006. TIEN PÄÄLLE Onnistunut ensilevy antaa hyvän pohjan myös keikkailulle. Ja esiintymisethän useimmille artisteille Suomessa on juuri se leipäpuu, josta elanto pitää saada. - Minun kohdallani keikkatilanne on hyvä. Esimerkiksi vuoden 2007 kaikki viikonloput on jo myyty, Metsäperä kertoo tyytyväisenä. Tunnettu tosiasia on se, että homma keikoilla ei oikein toimi, ellei esitettävä ohjelmisto ole etukäteen taustabändin kanssa huolellisesti harjoiteltu. - Minulla on oma hieno Hurmio- niminen bändi, jonka kanssa kierretään maata ristiin rastiin. Orkesteri ottaa nämä tanssimusiikkiasiat ihan tosissaan, he ovat muun muassa olleet Martti Metsäkedon koulutuksessa, Juha Metsäperä kehaisee. Ohjelmistonsa mies kertoo valitsevansa aina tilanteen mukaan – tanssipaikoilla esitetään tanssimusiikkia mahdollisim-

UUTUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA

Tätä Suomi Tanssii –listaa laativat tanssiravintoloiden musiikki-isännät arvostelevat alkuvuoden uutuuslevyjä tanssi- ja iskelmämusiikin saralta. Lista julkaistaan tuoreeltaan kahdesti

Kun Juha Metsäperä runsas vuosi sitten veljensä kanssa äänitti demoja, ei hän arvannut, mitä vaikutusta tällä tulisi hänen musiikilliseen tulevaisuuteensa olemaan. ikä hän myöskään osannut kuvitella, miten kaikki tulisi tapahtumaan. Nimittäin kun hänen tätinsä sai äänitteen käsiinsä, hän lähetti sen Helsinki Music Companyn ammattilaisten kuultavaksi. Artistin ihmetys olikin melkoinen, kun HMC:sta yllättäen otettiin yhteyttä ja pyydettiin tapaamiseen. - Ei jokaiselle artistille varmaankaan soiteta kotiin ja pyydetä tekemään levyä. Kai se oli jonkinlainen lottovoitto meikäläiselle, varsin sympaattisen oloinen Juha Metsäperä muistelee. Toukokuussa 2006 sitten ilmestyikin Metsäperän esikoisalbumi Pienen Hetken. Kappaleita kuunnellessa huomaa koko levymateriaalin kattavan pienieleisyyden. Mihinkään maailmoja syleileviin äänikokonaisuuksiin ei ole menty, vaan tietynlainen akustisuus ja oikeiden soittimien läsnäolo kuultaa hienosti läpi. Se onkin kuuntelijan korvalle todellista herkkua. Kappaleet sävellyksinä ja sanoituksina eivät kovin paljon totutuista kaavoista poikkea, mutta juuri oikeanlaisen tyylin löytäminen ja sen vieminen sovituksissa läpi

11

man laajasti, ravintolakeikoilla voidaan sitten joskus taas heittää vähän rokahtavampaakin materiaalia. HYVISSÄ KÄSISSÄ Kiinnitys HMC:lle on merkinnyt Juha Metsäperälle tietynlaista helppoutta asioiden hoitamisessa. - Onhan se hyvä, että kaikki tarvittavat toiminnot – kuten levy-yhtiö ja keikkamyynti – löytyvät saman katon alta. Ja kun vielä olen huomannut, että HMC:ssa artisteihin tosissaan panostetaan, niin tunnen kyllä urani olevan hyvissä käsissä, Metsäperä kiittelee taustajoukkojaan. Tästä panostuksesta kertoo myös se, että artistin toista pitkäsoittoa ollaan jo täysillä työstämässä. - Uusi albumi on tarkoitus julkaista toukokuussa 2007. Materiaali tulee varmaan noudattamaan pitkälti esikoisen viitoit-

tamaa tietä, Metsäperä kertoo. Mies on itsekin harrastanut sävellystyötä, ja tarkoituksena on saada uutukaiselle mukaan myös omia aikaansaannoksia. - Olen selvästi keskittynyt säveltämiseen, sanoitusten aikaansaaminen on minulle jotenkin paljon haasteellisempaa, artisti kertoo. Tulevaisuuden suhteen Juha Metsäperä on varsin optimistinen, vaikka realistina myöntääkin, ettei hän mikään kovin tunnettu artisti vielä olekaan. Työtä uransa eteen hän on kuitenkin valmis tekemään paljon huolimatta siitä, että keikkailu joskus tuntuukin aika raskaalta. - Parin vuoden sisällä varmasti nähdään, mihin asti siivet kantavat, mies kertoo. - Ja tulkaa nyt hyvät ihmiset keikoille katsomaan, mistä on kysymys, selvästi positiivisen luonteen omaava Juha Metsäperä heittää lopuksi. •

Varjokuva - Kesämuisto • Kesä edessä, tässä valmista hittimusiikkia kesää odotellessa. Lasse • Tuttua taattua Varjokuvaa, jota voi käyttää mielin määrin keikalla. Kansa tykkää, jopa Agents-fanitkin. Hyvä ja miellyttävä kokonaisuus. Harold • Äärettömän mukavaa ja letkeää matskua. Legendaarinen sävelmelodia. Tyylikästä kitarointia ja miellyttävä laulusoundi. Hieno kosketinsoolo. Ei pahaa sanottavaa. Hyvä. Pertsa Rainer Friman - Tähtiä täynnä • Päivän selvää hittikamaa. Saas nähdä millainen on tuo koko CD, kun kolme hyvää sinkkua on jo maistiaisina julkaistu... Juke • Perusiskelmää kohtuullisen hyvin esitettynä. Sovitus oli jotenkin outo, erikoinen rumpusoundi. Toisaalta, olihan se erilaista kuultavaa, korvan täytyy vain hetkisen tottua. Rami • Tuttua taattua RF:ää, jota voi käyttää mielin määrin keikalla. Kansa tykkää kuin sika puurosta edelleen. Tätä pitää saada ehdottomasti lisää. Harold Tiina Pitkänen - Eri maailmaan • Kuin tarina tosielämästä, upea kokonaisuus. Kuuluu ehdottomiin loppuillan tanssikappaleisiin. Lasse • Laulajatar on taitava ja se on jo tiedossakin edellisten esitysten ansiosta. Ammattimaisesti tehty kappale, mutta ei vaan iskenyt oikein kunnolla tällä kertaa. Rami • Yllättävä slowari, jota voi käyttää keikoilla. Tosin tästä kappaleesta puuttuu se jokin, mikä nostaisi kappaleen ylitse muiden. Muuten ihan ok. Harold Tanssiorkesteri Pekkaniskan Pojat - Humppakuningas • Tämä on sitä itseään. Rehellistä humppaa iloisella mielellä esitettynä ja soikin oikein nätisti. Hyvä! Rami • Humppa, joka on tanssijoiden mieleen. Tämä vie parketille takuuvarmasti. Lasse • Perushumppaa parinkymmenen vuodentakaisella tyylillä. Toimii kuitenkin jotenkuten Solistiyhtye Suomen mukana. Ilman edellistä ei välttämättä toimi hyvin. Harold Paula Koivuniemi - Sata miestä • Aikuisen naisen aikuista tulkintaa, nuorentuneen Paulan musiikkia, joka toimii myös parketilla. Lasse • Toimiva kappale nykysoundein, mutta ei taida olla tästä kappaleesta hitiksi. Juke • Nooo, virstanpylväshän se on tämäkin, Leikki leikkinä, heheehahaa. Tehokas intro. Gimme gimme. Tästä unenomaisesta sanoituksesta voi kyllä jokainen kehitellä ihan oman maun mukaisen perverssin mielikuvansa... Toimiva ja perinteinen Toivasen tuotos. Ihan kiva. Pertsa Elina Vettenranta – Elämäntanssi • Sopivan laiskatempoinen biisi. Tanssi-illan hempeilyhetkiin vallan hyvä kipale. Juke • Mukavan rauhallinen ja ilmava kipale. Maalaispoikakitara kuulosti herkulliselta. Tuli mieleen ajoittain tuollainen Grease-tyylinen fiftarimeininki. Hyvä, hallittu ja mukava kokonaisuus. Pertsa • Käyttökelpoinen, selkeä ja tanssittava sovitus eikä esityksessäkään mitään moittimista. Tunnelmaltaan vähän vaisu, mutta selvästi toimivin näistä “kuningattaren” sinkuista. Rami Sarian - Ota syliin ja rakasta • No niin, jospa se tästä nyt sitten aukeaisi. Tanssillisesti ainakin hyvärytminen ja muutenkin aivan mainio esitys. Melodiakin jää mieleen helposti. Rami • Konstailematonta paahtoa tanssittavasta iskelmästä pitäville. Kitarasoolo alkoi ovelasti puun takaa. Hyvät melodiat ja Sarianin varmaa vokalisointia. Reippaasti hyvää. Pertsa • Reipasta perusiskelmää hyvillä rautalankavivahteilla. Tätä vääntää keikalla ihan mielellään. Ja tanssiva kansa tykkää. Harold Nat Newborn Big Time - Hard rock hallelujah & Get on, & Nat Newborn & Vicki Rusty - Fire night • Mainio ja hieno toteutus Natilta Tässä on kuultavissa sitä osaavan ammattilaisen jälkeä. Todellista viihdemusiikkia odotettavissa koko CD:llinen. Kolmannella raidalla hieno piristys: Vicki. Lasse • Hallelujah! Olipas hienoja versioita. Naistentansseissakin cha cha-taiturit vetäisivät Hard rockin kuin tyhjää vaan. Kaupan päälle vielä mainiot muunnelmat ikihiteistä Sata salamaa ja Get on. Rami


12

ARTISTIT JA MUSIIKKI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 1/2007

ARTISTIKOULUTUKSESTA VALMISTUU

YLEISÖN VIIHDYTTÄJIÄ

L

änsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän järjestämän sekä viisi ensimmäistä vuotta läänin rahoituksella toteutetun ja sittemmin Pirkanmaan T&E- keskuksen rahoittaman Artistikoulutuksen hedelmistä on saatu nauttia jo kymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen koulutus toteutui kesällä 1996 yhden viikon mittaisena. Koska tulokkaita koulutukseen oli paljon, päätettiin toimintaa jatkaa. Artistikoulutus onkin laajentunut alkuaikoihin verrattuna melkoisesti sekä sisällöltään että kestoltaan ollen tänä päivänä 40 opintoviikon mittainen. Artistikoulutus mielletään helposti iskelmä- ja tanssimusiikkia esittävien laulajien temmellyskentäksi. Käsitys on syntynyt ehkä sen takia, että esimerkiksi monet Tangomarkkinoillakin menestyneet artistit ovat tähän koulutukseen osallistuneet. Mutta Artistikoulutuksessa ei mitään musiikkityylejä ole suljettu pois. - Ei tämä koulutus ole mitenkään kohdistettu tanssi- ja iskelmäosastoon. Viime vuonna meillä oli esimerkiksi varsin

laaja oppilasaines, kuten pop-, rock-, iskelmä- ja gospelmusiikin esittäjiä. Myös trubaduureja ja lastenmusiikin esittäjiä osallistuu koulutukseen, artistikoulutuspäällikkö Eija Hinkkala painottaa. Varsinaisen Artistikoulutuksen lisäksi on myös mahdollisuus kouluttautua vaikkapa lauluntekijänä. Seuraava Lauluntekijäkoulutus alkaa syksyllä 2008. Lisäksi keväällä 2007 on käynnistymässä ilmaisua, laulua ja tanssia sisältävä Ideasta Estradille- koulutus. Myös pienempiä koulutussessioita – kuten esimerkiksi laululyriikka – järjestetään säännöllisesti. KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYS LÄSNÄ Käytännön asioiden painottaminen on koulutuksessa tärkeässä asemassa. Artistien työnkuvia kentällä kartoitetaan ja niitä käydään läpi. - Tanssi- ja iskelmämusiikkia esittävien artistien osalta pääpaino on ohjelmiston toimivuudessa, Eija Hinkkala mainitsee ja lisää: - Artistit tekevät itse omat ohjelmistonsa, ja niitä sitten käy-

dään yhdessä läpi. Katsomme, että sovitukset ovat kunnossa, eri tanssilajit on löydyttävä ja lisäksi varmistumme siitä, että tanssitempot ovat kohdallaan. Tomi Oravala ja Taisto Lunkka toimivat asiantuntijoinamme näissä asioissa. Vaikka esiintymistaidon ja laulullisen ilmaisun osuus koulutussisällöstä onkin varsin suuri – noin neljäsosa – kiinnitetään koulutuksessa nykyään huomiota varsin moninaisiin asioihin. Neljäkymmentä opintoviikkoa koostuu muun muassa sellaisista aiheista kuin taloushallinto, yritysmuodot, palkkaus, tietojenkäsittely sekä markkinoinnin ja tuotekehittelyn perusteet. Myös henkisen ja fyysisen kunnon tärkeyttä laulajan ammatissa korostetaan. Artistikoulutuksessa panostetaan selvästi laatuun. Oman panoksensa tähän tuovat yli kaksikymmentä vierailevaa kouluttajaa, jotka ovat alansa asiantuntijoita. Jokaiselle eri musiikkityylille esimerkiksi löytyy oma laulunopettaja. Vuosittain Artistikoulutuksesta pääsee nauttimaan viisitoista osallistujaa. Koulutus on op-

TEKSTI: JUHA LAHTI, KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ

pilaalle ilmainen, eli lukukausi- ja materiaalikustannuksia ei ole. Haku koulutukseen tapahtuu työvoimatoimiston kautta. Oppilaan on mahdollista saada myös avustusta työvoimatoimiston kautta koulutukseen kohdistuneisiin kustannuksiin. • Artistikoulutuksen vuosiluokan 2007 oppilaita lauluharjoituksissa. Oik. kuvassa etualalla Taisto Lunkka säestämässä ryhmää kosketinsoittimilla.

TÄTÄ SUOMI TANSSII

Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä maaliskuun alkupuolella 2007. ed vk 1 2 15 2 1 13 3 3 9 4 4 24 5 11 5 6 19 2 7 8 2 8 5 20 9 12 7 10 * * 11 18 30 12 9 15 13 10 9 14 21 2 15 6 13 16 * * 17 13 13 18 * * 19 * * 20 15 24 21 7 11 22 28 2 23 * * 24 14 5 25 * * 26 16 9 27 24 68 28 * * 29 25 2 30 * * © Discopress Oy

Kappale Kaipuuni on uskomaton Taivas itkee puolestain Kesämuisto Aamuun on hetki aikaa Humppakuningas Ota syliin ja rakasta Sata miestä Sateen hiljainen ääni Vain muistosi jää Nyt boogie soi Norsunluusydän Etsin kunnes löydän sun Carmen Sylva Elämän tanssi Katseesi polttaa Julia Rakkauden verkko En ole yksinäinen Viimeinen satama Musta sulhanen Uhkapeluri Unelmoin Nauti ja elä Jos lähdet pois Tähtiä täynnä Rakasta mua Ikuisesti sinun Oikeesti Vietellen Hard Rock Hallelujah Irwinin hattu

Artisti / Levymerkki Anne Mattila / Bluebird Rainer Friman / Magnum Varjokuva / Mediamusiikki Charles Plogman / Bluebird Pekkaniskan pojat / MGM Sarian / Smilemusic Paula Koivuniemi / Edel Reijo Taipale / Bluebird Saska Helmikallio / Mediamusiikki Pekkaniskan pojat / Magnum Janne Tulkki / PFM Ville Leinonen / Poko Erkki Räsänen / Pilfink Elina Vettenranta / Mediamusiikki Antti Raiski / Hurmio Aki Hietala / Magnum Lea Laven / Bonnier Janne Tulkki / PFM Jani & Jetsetters / Universal Agents & Jorma Kääriäinen / EMI Charles Plogman / Bluebird Matti Esko / Edel Tanssiorkesteri Syke / Magnum Rainer Friman / Magnum Tanssiorkesteri Sunset / Ensio Music Marko Lämsä / Mediamusiikki Finlanders / MTG Susanna Heikki / Magnum Nat Newborn Big Time / Gebardi Neljänsuora / Hurmio

TENAVATÄHDESTÄ TANSSIMUUSIKOKSI Matias Sassali lauloi vuonna 1991 Tenavatähtikilpailussa itsensä varttuneemman väen sydämiin esittämällä kappaleen Elämää juoksuhaudoissa. Tämän kilpailukappalevalinnan myötä – onhan se yksi kotimaisen valssimusiikin klassikoista - oli jo aistittavissa Sassalin kiintymys tanssimusiikkiin. Niinpä hän onkin sittemmin ajautunut yhdeksi Tanssiyhtye Unikuvan jäsenistä, ja on myös tällä hetkellä Artistikoulutuksessa mukana. - Haluan ammattimuusikoksi. Vaikka minulla onkin jo takana Rovala-opiston pop-/jazz-linja ja olen myös ollut Lapin sotilassoittokunnassa, halusin lisätietoja muusikon ammattiin liittyen, Sassali perustelee valintaansa. - Koulutuksen monipuolisuus kiinnosti. Alaan liittyvä markkinointitietous, artistin heikkouksien korjaaminen ja yleisesti tietynlaisen varmuuden saavuttaminen ovat tärkeitä asioita minulle.. Voin vilpittömästi suositella Artistikoulutusta kaikille, Matias Sassali kertoo.


ARTISTIT JA MUSIIKKI

WWW.SUSEL.FI

* DANCING ON THE

RIVERSIDE

13

www.dancebic.com

- 5.7. 200 .6 0 3 N U U S 7 JOEN TANSSRIINVGOINITAKNSSKILO EIRI KESÄYÖN AU

Yläkuvassa alkutalven laululyriikan intensiivikurssille osallistuneita oppilaita yhteispotretissa. Kurssin pääkouluttajana toimi Heikki Salo (etualalla). Oik. kuvassa kurssilla vuorostaan oppilaana oleva ja sanoittajanakin jo meriittiä ansainnut artistikoulutuspäällikkö Eija Hinkkala. Taustalla Olli Heikkinen, joka vieraili koulutuksen päätteeksi antamassa opiskelijoille vinkkejä laulun sävellykseen liittyvistä asioista.

JA JOEN JATSIT

* Tanssikenkämyynti

www.alemana.fi

* Joen Jatseilla Humppa-SM ja Tanssifinlandia: Elvis Liperissä * Lasten- ja nuorten Tanssileiri * Tanssikursseja kaikille tasoille * Leiritanssit * Tangojen Yö * Midnight Show * Tanssinohjaajakoulutukset - seuratanssi, Latinobic, lastentanssi, senioritanssi, Swing

Suomen huippuopettajat:

Juhani Tahvanainen, Carlos Correa, Lasse Paasikko ja Liisa Kontturi, Timo Arstila, Kati Koivisto, Tommi ja Pirjo Koivula, Anna ja Mika Väisänen, Jari ja Sari Aaltonen, Pasi Lauren, Maria Savolainen, Matti Heikkilä, Sanna-Maria Nissilä, Jaana Siitari, ym...

* Tanssia aamusta aamuun - illasta iltaan !

SINUSTAKO SEURATANSSIN OHJAAJA? SEURATANSSIN OHJAAJAN STARTTIKURSSI Suselin uusi seuratanssin ohjaajan starttikurssi alkaa Joensuussa 1.-5.7. 2007. Koulutus jatkuu kahtena viikonloppuna syksyllä 2007 ja sen jälkeen voit saumattomasti jatkaa tammikuussa 2008 alkavaan seuratanssin perusohjaajan koulutukseen. www.tapiola.fi tai 0203 63630 ma–pe 8–20.

Kouluttajina toimivat seuratanssin huippuammattilaiset: Liisa Kontturi, Timo Arstila, Juhani Tahvanainen ja Eija Puranen. Tanssimusiikkikouluttajana toimii Lasse Paasikko. Lisätiedot: Liisa Kontturi 050-443 1011, liisa.kontturi@oamk.fi Eija Puranen 050-595 8787, eija.puranen@pp.inet.fi Tarkempia tietoja: www.susel.fi TERVETULOA MUKAAN!

Tanssinystävien kesätapahtumassa

tanssitaan yötä päivää! 19.- 22.7.2007

Viihdyttäjinä mm.

Anne Mattila & Mistral, Korsuorkesteri, Varjokuva, Susanna Heikki, Harri Marstio... Tanssiorkestereiden SM-kilpailun finaalit 19. - 20.7.2007

Lisätiedot ja majoitukset:

www.yllas.fi

Ylläs Soikoon -juna Helsingistä keskiviikkoiltana 18.7.


14

TANSSI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 1/2007

KOKO SUOMI TANSSII Tanssi on tänä päivänä yksi suurimmista kahvipöytä kuin muidenkin tapaamisten keskustelunaiheista. Eikä vähiten MTV3:n Tanssii Tähtien Kanssa ohjelman tullessa taas olohuoneisiimme keväänaikana. Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen kulttuurillisen merkityksen. Ensimmäisenä erikoishaastateltavana on kulttuuriministeri Tanja Saarela.

TEKSTI: LASSE FINSKA KUVA: AKI PAAVOLA, KESKUSTAN KUVAPANKKI

Millaisena Te näette nykyisen seuratanssikulttuurin tilan yleisesti ottaen maassamme kulttuuriministerin silmin ja miten koette sen merkityksen tällä hetkellä suomalaisille yhtenä kulttuurimuotona? Voisiko se olla Teistä siten potentiaalinen vaihtoehto koko maamme ja erityisesti maaseudun kulttuurillisen toiminnan elvyttämiselle sekä myös konkreettinen kansantaloudellinen vaikuttaja parantaen kokonaisvaltaisesti suomalaisten mielen ja kehon virkeyttä? Tanssinharrastus sopii kaikenlaisille ihmisille ja on oiva harrastusmuoto niin sosiaalisessa kuin liikunnallisessa mielessä. Suomessa on tilastojen mukaan paljon yksinäisiä ihmisiä ja ylipaino on niin ikään huolestuttavassa määrin nousemassa kansalaisten keskuudessa. - Seuratansseilla on Suomessa vahvat perinteet. Osittain ne pohjaavat suomalaiseen kansantanssiperintöön ja kansainvälisiin salonkitansseihin, mutta ne ovat kehittyneet omaleimaiseksi kulttuuriksi, jollaista ei muualta maailmasta löydy. Varsinkin suomalainen lavatanssikulttuuri on mielestäni ainutlaatuista. Suomessa on tanssittu tuhansilla seurojentaloilla ja tanssilavoilla, jonne paikkakunnan nuoriso ja vanhempikin väki on kokoontunut tapaamaan tuttuja ja solmimaan uusia tuttavuuksia. Uskon, että seuratanssit säilyvät Suomessa myös tulevaisuudessa yhtenä tärkeänä kulttuurimuotona niin sosiaalisessa kuin liikunnallisessa mielessä. Sen lisäksi, että tanssiessa voi nauttia ilosta ja yhdessäolosta siinähän tulee myös hiki, pulssi kiihtyy ja hengästyy – siis kunto nousee. Seuratanssi ja tanssiurheilu ovatkin oivallisia terveysliikunnan muotoja, jolloin fyysisen hyvinvoinnin lisäksi psyykkinen ja sosiaalinen puoli tulevat otetuksi mukaan. Nuorison saaminen mukaan seuratanssitoimintaan on askarruttanut tanssikulttuurissa toimivia tahoja jo pitkään. Suurten ikäluokkien ikääntyessä ja tanssinharrastusaktiivisuuden siten ehkä hiljalleen myös vähentyessä, olisi tärkeää saada uutta ikäpolvea tanssipaikoille. Voisiko Teidän mielestänne seuratansseja opettaa jo peruskouluissa ja olisiko esimerkiksi liikuntatuntien määrää lisättävä, jotta oppilaat saisivat riittävän perustanssitaidon kouluissa sekä miten se olisi mahdollista toteuttaa valtiovallan näkökulmasta katsoen. Entä näkisittekö Te muita mahdollisia keinoja asian edistämiseen? - Opetusministeriö tukee kunnissa tapahtuvaa kulttuurin harrastustoimintaa asukaskohtaisesti ns. kulttuurieurolla. Tällä rahalla rahoitetaan monia kursseja kunnissa. Mielestäni seuratanssit sopivat hyvin koulujen kulttuurikasvatukseen. Käsitykseni mukaan tanssia voidaan jo nyt opettaa kouluissa liikuntatuntien puitteissa. Kuntien olisi hyvä ottaa tämä huomioon opetussuunnitelmia laatiessaan. Nämä opetussuunnitelma-asiat ja liikuntatuntien määrä kuuluvat opetusministerin toimenkuvaan, joten en lähde tässä puuttumaan siihen. Tanssitaito on tietyllä tavalla osa yleissivistystä, sillä tanssi kuuluu merkittävänä osana yleensä ihmisten vapaa-aikaan ja esimerkiksi juhlatilaisuuksiin. Jokaiselle meistä tulee elämänkaarensa aikana hetkiä, jolloin tanssitaidon merkitys korostuu. Suomen Seuratanssiliitto pyrkii luomaan ja vahvistamaan tanssinopetustarjontaa mm. tanssinohjaajakoulutuksen kaut-

SUSELIN

ta ja edistämään muutoinkin tanssiseurojen toimintaa kattojärjestön ominaisuudessa sekä tekemään ja vahvistamaan yhteistyötä kaikkien kulttuurissa vaikuttavien tahojen kanssa. Yhdistyspohjalla toimivia tanssiseuroja toimii kaikkialla Suomessa ja ne ovat tärkeä osa koko seuratanssikulttuuria ja jotka tekevät myös omilla tahoillaan jatkuvaa työtä kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Miten Te koette maamme tanssiseurojen tekemän työn seuratanssin parissa ja miten toimintaa voitaisiin Teidän näkökulmastanne katsoen kehittää? - Katson, että kaikki paikallisesti ja alueellisesti tehtävä kulttuurityö on merkittävää, oli kyse sitten seuratanssista tai jostakin muusta taiteenalan harrastustoiminnasta. Ihmiset ovat erilaisia ja olennaista on, että kaikille löytyy mieluista harrastustoimintaa. Merkittävää Suomessa on myös kansalaisjärjestöjen ja muiden 3. sektorin toimijoiden aktiivisuus. Kiitos heille siitä. Miten valtiovalta huomioi avustuksissaan tällä hetkellä maassamme vaikuttavan tanssikulttuurin? Voisiko myös seuratanssi olla Teidän mielestänne potentiaalinen kohde avustuksille ja millaisin kriteerein avustuksia yleensä jaetaan? - Opetusministeriö tukee paikallista ja alueellista tanssitaidetta, seuratanssitoiminta mukaan lukien, jo aiemmin mainitsemallani kulttuurieurolla. Lisäksi ministeriö tukee tanssikulttuuria veikkausvoittovaroin sekä liikunnan että taiteen edistämisen varoista. Taiteen edistämisen varoista tuetaan tanssitaidetta, joka liittyy ammattilaisuuteen tai esitystoimintaan joko suoraan tai välillisesti. Liikunnan varoista tuetaan mm. kilpatanssitoimintaa. MTV3:ssa oli viime vuonna ohjelma Tanssii Tähtien Kanssa, joka saa jatkoa myös tänä vuonna. Millaisena Te koette tämän kaltaisten ohjelmaformaattien vaikutuksen ja voisiko se lisätä Teidän mielestänne innostusta tanssiharrastukseen maassamme ja tai mitä muita keinoja julkisessa mediassa voitaisiin käyttää? - Uskon, että hyvä ja asiallinen informaatio aina edistää asiaansa. Tanssiseurojen ja -koulujen tanssituntien suosio kasvoi merkittävästi edellä mainitun ohjelman seurauksena, mutta tanssipaikkojen yleisömäärissä tämä ei vielä näkynyt riittävästi. Katselitteko itse kyseistä ohjelmaa ja millaisia ajatuksia se herätti Teissä yleisesti ottaen ja lisäsikö se Teidän omaa mielenkiintoa tanssiharrastuksen pariin? - Katsoin osan ohjelman jaksoista ja mukavaa seurattavaa se oli. Parit olivat harjoitelleet ahkerasti, mikä näkyi taitavina suorituksina. Ministerivuodet ovat olleet sen verran kiireisiä, että uusien harrastusten aloittaminen ei ole oikein ollut mielessä. Mutta miksipä ei, kun lapset ovat muutaman vuoden kuluttua vähän vanhempia... Tasavallanpresidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli nähtävissä, että Te viihdyitte myös itse hyvin tanssiparketilla. Mikä on oma suhtautumisenne seuratanssiin ja tai muihin tanssilajeihin ja kuinka Te koette sen omalla kohdallanne toteutuneen? - Olen harrastanut aerobicia useita vuosia. Jonkin aikaa ohjasin aerobicryhmiä jopa työkseni. Eli liikunnan ja musiikin harrastaminen on sitäkin kautta hyvin tuttua. Erittäin hyvä ja mieluisa harrastus se oli. Pidän myös seuratansseista. Mukavaa, jos se on huomattu!

TEKSTI JA KUVA: EIJA PURANEN

SUURLEIRILLÄ TANSSITIIN

J

oukko innokkaita tanssijoita, reilu sata henkeä, kokoontui tanssimaan ja nauttimaan samanhenkisten ihmisten seurasta sekä karkoittamaan talven kylmyyttä tanssikurssien parissa Ikaalisten Kylpylässä. Jo perinteiseksi muodostunut Suselin Suurleiri tammikuun alussa tarjosi erittäin laadukasta tanssiopetusta Suomen huippuvalmentajien johdolla. Opettajina Suurleirillä tänä vuonna olivat Pirjo ja Tommi Koivula, vuoden 2006 tanssinopettajaksi valittu Liisa Kontturi, Lasse Paasikko ja Eija Puranen. Alkeistason opetuksesta huolehtivat Suselin oman ohjaajakoulutuksen käyneet ohjaajat Päivi Mustonen, Eero Honka-

nen, Kristiina Lähde ja Pepe Rantanen. Tanssikurssien lisäksi tarjolla oli myös kehonhuoltoa ja suljettujen tanssien vartalonkäyttöä. Viikonlopun aikana tanssittiin Tangoa, Foksia, Jenkkaa, Polkkaa sekä Rock’n’swing cocktailia, jossa tanssijat pääsivät tutustumaan saman tunnin aikana useihin ko. kategorian tanssilajeihin, niiden eroihin ja yhtäläisyyksiin. Leirille ei tarvinnut ilmoittautua pareittain, mutta aika tarkasti tasaparein ryhmissä voitiin tanssia, joskus jopa niin päin, että miehiä oli enempi. Liisan ja Lassen tuntien aiheena oli lattari workshop, jossa tekniikkaharjoitteiden avulla

parannettiin vartalonkäyttöä ja tanssillisuutta, musisoinnin avulla opittiin ymmärtämään lattarimusiikin saloja ja pystyttiin toteuttamaan musiikkia entistä paremmin tanssiessa sekä irroteltiin ja bailattiin helppoja tanssillisia keinoja käyttäen. Tämän Suurleirin yhteydessä huomattiin erityisesti se, että leirille ilmoittaudutaan ihan viime hetkillä. Nimittäin joulukuun puolessa välissä, jolloin ilmoittautuminen päättyi, nimiä oli kertynyt alle puolet siihen verrattuna mitä leirillä sitten loppujen lopuksi väkeä oli. Järjestäjien osalta tämä tietenkin aiheutti sen, että valmentajamäärä ei uskallettu lisätä, minkä olisi sitten loppujen lopuksi voinutkin teh-

Suurleirillä lattari workshopissa oppilaat saivat tiukkaa tekniikkaharjoitusta, maukasta musisointia ja iloista irroittelua Liisa Kontturin ja Lasse Paasikon opastuksella. dä, mutta ihan muutamaa päivää ennen leiriä. Kiva tietenkin, että väkeä innostui viime hetkillä leirille

lähtemään, olihan marraskuussa Suselin 10-vuotisjuhlatapahtuman yhteydessäkin leiri, joka osaltaan varmasti vähensi tämän

leirin osallistujamäärää. •


TANSSI

TANSSIVAT SUUTARIT

WWW.SUSEL.FI

TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ KUVAT: KERÄNEN

HAASTAVAT YRITTÄJÄT MUKAAN INNOITTAMAAN TYÖNTEKIJÄNSÄ TANSSIIN PARIIN

L

appeenrannan Prismassa toimii suutarin verstas, josta voisi sanoa, että se on Suomen parhaimpia, mikäli otetaan koko henkilökunnan tanssitaito huomioon. Vuonna 2000 Suutari Kaken omistaja Kauko Keränen alkoi opetella aktiivisesti tanssin alkeita ja innostui siitä niin paljon, että hän on osallistunut myös lavatanssikilpailuihin yhdessä vaimonsa Raija Oksasen kanssa. Vuosien 2002–2006 aikana he ovat kilpailleet kisoissa todella hyvällä menestyksellä, sillä suomenmestaruuksia on tullut eri ikäsarjoissa yhteensä 14 ja kahtena vuotena lisäksi myös cup-voitot. Siinä sivussa Kake houkutteli myös työntekijänsä Marko Ignatiuksen tanssin pyörteisiin

ostamalla hänelle paikallisen Tanssikoulu Onnenmaahan kausikortin lahjaksi. Make innostuikin tanssista niin, että hänestä on tullut tanssipaikkojen vakiokävijä ja tanssintaitaja. Tämän kaiken innoittamana Kake haastaakin nyt kaikki Suomen yrittäjät kokoon katsomatta kannustamaan henkilökuntansa lavatanssin pariin ja lisäksi mukaan SUSELin yhteistyökumppaneiksi ja/tai jäsenetupaikoiksi. - Tanssi on erittäin hyvä ja monipuolinen liikuntamuoto ja myös mieltä virkistävä sosiaalinen laji. Kun työntekijä on fyysisesti ja sielullisesti pirteä, niin siitä on hyötyä hänen itsensä lisäksi myös koko ympäristölle aina työnantaja mukaan lukien. Kake toteaa. •

TEKSTI JA KUVA: AHTI KUKKONEN

TANSSIPASSIN

E

telä-Suomen helmi, Esakallio haluaa vastata tanssijoiden haasteeseen. Kehityksessä ollaan oltu ja ollaan edelleen vahvasti mukana. Ensi kesän 23 viikon mittaiseen kesäkauteen Esakallio tuo uutuutena tanssipassin, joka tarjoaa merkittävän alennuksen perjantain tanssilippuun – noin puolet tavanomaisesta hinnasta. Tanssipassi koskee perjantaitansseja tanssikursseineen. Viime kesän suurmenestys kävijämäärissä innoittaa kokeilemaan myös tällaista vaihtoehtoa. Tanssinopetustakin on lisätty – nyt jokainen perjantai alkaa 1,5 tunnin tanssikurssilla. Ensi kausi on entistä pidempi, sillä Suomen kesähän vaan sen kun pitenee ja siinä saavat tanssijatkin osansa. Esakallio haluaa

olla ajan hermolla ja tanssikansan suosiossa - tanssijoiden vaatimuksiin halutaa vastata. Tanssinetin keskustelupalstan tanssipassiin liittyvä keskustelu sai Esakallion vetäjät tarttumaan ideaan: Aktiivisia harastajia haluttiin palkita merkittävin eduin. Esakallion kannalta etu olisi vakituisen tanssiporukan lisääntyminen ja tottakai sen mainosarvo olisi paikalle merkittävä. Esakalliosta on tulossa hyvää vauhtia varsinainen viihdekeskus. Pari vuotta sitten otettu karaoke on tuonut omat kannnattajansa Esakalliolle. Oman lukunsa muodostavat jo perinteeksi muodostuneet yleisötapahtumat joita vuosien varrella on vakiintunut jo useita Someron kesään. •

•TANSSITARVIKKEET•HARJOITUSASUT• •TANSSIMUSIIKKI•TANSSIKENGÄT•

Pitkäkatu 35, 44150 Äänekoski GSM 040 505 2507 E-mail: dancestopoy@pp.inet.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

www.dancestop.

PEREEN TANSSIKOULU M A T Tanssi- ja juhlakenkien erikoisliike

Keskellä Tamperetta sijaitseva myymälämme tarjoaa monipuolisen valikoiman laatukenkiä! Tutustu tarjontaamme netissä: www.tampereentanssikoulu.

Yläkuvassa ”iloinen henkilökunta” eli Marko Ignatius työssään. Vas. Raija Oksanen ja Kauko Keränen Someron Unto Monosen muistokilpailuissa kuvattuna. Oik. ”vaatimaton Kake” erään yksittäisen tanssikilpailun palkinnot kainalossaan.

SOMERON ESAKALLIO OTTAA KÄYTTÖÖN

15

Tätä ilmoitusta vastaan saat 10 % alennusta kaikista kengistämme! Kuninkaankatu 33 (katutaso), Tampere Puhelin 050 - 532 5382 Avoinna ma-pe 11-17, la 10-14

TERVETULOA!

SEURATANSSILIITTO KÄYNNISTÄÄ

VALTAKUNNALLISEN HAASTEKAMPANJAN

S

euratanssiliiton hallitus on päättänyt käynnistää yrityksille ja yhteistöille suunnattavan haastekampanjan työntekijöiden kannustamiseksi tanssiliikunnan pariin. Kampanjan tavoitteena on aktivoida yrityksiä tarjoamaan työntekijöilleen tanssinharrastusmahdollisuuksia ja innostaa heitä liikkumaan. Hyvinvoiva työntekijä on energinen ja virkeä mieleltään. Liitto pyrkii kampanjan ohessa hakemaan myös uusia yhteis-

työjäseniä ja jäsenetupaikkoja sekä samalla voidaan tuoda esille Seuratanssiliiton jäsenten tanssikurssitarjontaa. Kampanjan ideana on, että kukin yritys voi haastaa SUSELin välityksellä yhteistyökumppaninsa haastekampanjaan mukaan. Haasteet julkaistaan Tanssiviihde-lehdessä ja SUSELin verkkosivuilla. Kampanjalle pyritään hakemaan näkyvyyttä myös eri medioilta. •

Hurjan hauskoja tanssitapahtumia pitkin vuotta!

LIIKUNTASETELI LINKITTÄMÄÄN YRITYKSET JA TANSSISEURAT SUSEL ja Liikuntaseteliä välittävä Smartum Oy ovat alustavasti sopineet liikuntasetelin kytkemisestä haastekampanjointiin. Liikuntaseteli on kätevä toimintamalli yritysten kannustaessa työntekijöitään liikunnallisiin harrasteisiin. Liiton hallitus suosittelee, että jäsenseurat liityisivät Smartumin-liikuntaseteliverkoston palveluntarjoajiksi. Verkostoon liittyminen on Seuratanssliiton jäsenille maksutonta, jolloin liittymissopimuksen yhteydessä kannattaa mainita SUSEL-jäsenyydestä.

• Lavatanssivalmennusta kevään aikana Iskelmäkeskiviikkoisin Presidentti Club, Helsinki. • Lavalattari-illat Helsinki Pavi, Vantaa 17.5.2007, 14.6.2007, 23.8.2007 • Tanssitapahtuma ja -kilpailut Helsinki Pavi, Vantaa 5.5.2007 • Miljoona Tanssit Tuuri 30.6.2007 • Hyrylän Humppa Hyrylän toriaukio 21.7.2007 • Megaleiri Sokos Hotelli Presidentti, Helsinki 19 - 21.10.2007

Lisätietoja: www.staditanssii. tai ofce@staditanssii.


16

TANSSI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 1/2007

KÄY TANSSIMAAN

Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi.

KEHON KUORMITTUMINEN TANSSIESSA

T

anssiminen on mukava harrastus ja parhaimmillaan se rentouttaa kehoa ja mieltä kokonaisvaltaisesti. Tanssi-illan jälkeen on useimmiten mukavan rento olo ja nautintoa lisää se, että on sopivalla tavalla suonut itselleen liikkumisen iloa. Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta ja toiselta puolelta tarkasteltuna asiat näyttävätkin usein erilaisilta. Tanssi-illan jälkeen voi tulla ns. tanssikrapula, jolla ei ole alkoholin kanssa mitään tekemistä. Näin voi käydä varsinkin kesällä, jolloin on lämmin ja keho haihduttaa nestettä enemmän kuin olisi suotavaa ja nestetankkaus jää pyörähdysten tiimellyksessä toisarvoiseen asemaan. Heikotuksen ja voimattomuuden tunne, sekä omituisen raskas olo päässä kielivät nestevajauksesta. Kehosta poistuu monen tunnin suorituksen aikana paljon nestettä ja suoloja, joita ei saa korvattua esim. pelkästään vettä juomalla. Pää saattaa olla kipeä vielä seuraavanakin päivänä ja jäsenet turvoksissa epätasapainosta. Asiaan auttaa tauot tanssimisen lomassa ja sellaisen nesteen nauttiminen, jossa on suoloja, esim. vichy tai kivennäisvesi. TANSSIASENTO Tanssiasennolla ja otteilla on merkitystä sekä miehelle että naiselle. Miehen tanssiasennosta tulee kuormittava, jos hän yrittää – vaikkapa huomaamattaan - kannatella naista. Silloin kuormitus käsivarsissa ja hartiaseudussa lisääntyy. Myös selkä rasittuu tällöin helposti. Seurauksena on niskajumia takaraivolla ja kolotusta hartioissa. Naisen on tärkeä tanssiessa kannatella oma kehonsa. Paino on naisen omilla jaloilla ja vartalossa. Nainen ei saa painaa käsillään miestä, vaan hänen tulee kannatella käsiään. Mitä lähemmäksi mies puristaa naisen, sitä hankalampi naisen on tanssia. Silloin mahdollisuus luonnolliseen liikkeeseen katoaa ja keho jännittyy tanssin aikana. Nainen alkaa pistää hanttiin, koska mie-

TEKSTI JA KUVAT: MAIJA ASTIKAINEN KUVIEN RETUSOINTI: JAANA KURKI

lekäs liikkuminen liian tiukassa otteessa on mahdotonta. Perustanssiotteessa, jossa miehen oikea käsi on naisen kyljessä ja vasen käsi naisen oikeassa kädessä sivulla, miehen tulisi huolehtia, että ohjatessaan naista tanssin aikana hän ei työntäisi vasemmalla kädellä naisen oikeasta kädestä niin paljon, että nainen joutuu painamaan voimalla vastaan. Tämä kuormittaa naisen oikean hartian- ja lavanseudun lihaksistoa kohtuuttomasti. Hiirikäden saa tällä tavoin sujuvasti jumiin, vaikka ei olisi yhtään hiirtä illan aikana nähnytkään. Siis miehille vinkiksi, että tanssi ei ole voimankäyttölaji, vaan siinä tarvitaan viisautta. KENGÄT OVAT TÄRKEÄT Selkä saattaa kipeytyä vartalon kierroista, viennistä tai pieleen menneestä kenkävalinnasta. Liukkaalla lattialla, jossa kenkä ei pidä, on vaikeaa, jopa epätodennäköistä, saada rentoa tanssiasentoa. Kenkävalinnalla on suuri merkitys. Lavatansseja ajatellen tanssijalalle parhaat ovat kengät, joissa on sopivasti pitoa. Ne kuormittavat vähiten. Naisilla, jotka tanssivat korkokengillä lavatansseja, kuormittuvat päkiät, selkä ja niskahartiaseutu eniten. Jos miehet tanssisivat korkokengillä, viennistä ei tulisi yhtikäs mitään. Miehet tarvitsevat viennissä hyvän tukipinnan. Se löytyy parhaiten oikean tyyppisellä kengällä. Naisten kenkävalinta on haasteellisempi kuin miehen. Hyvältä pitäisi näyttää, vaikka kenkä olisikin vähän epämukava ja monet eivät halua käyttää tanssilenkkareita hameen kanssa. Tanssi-illan jälkeen, kun varpaat ja liikavarpaat pääsevät ihanaan kylpyyn, saattaa tulla pohtineeksi kenkävalintaa uudelta kannalta, mutta varpaat ja päkiät antavat anteeksi ja paranevatkin onneksi nopeasti. Polvien nivelkierukkavaivat ovat tanssijoilla tavallisia. Nivelkierukan pieni repeämä tai kuluma saattaa kipeyttää polven tanssiessa. Polvikipuiselle miehelle valssit ovat tansseista kuormittavimpia ja naisten kohdalla swing-tanssit, koska kierrot ovat näissä lajeissa voimakkaita. Jälleen korostuu oikean kengän valinnan tärkeys. Liian pitävä kenkä, joka ei salli jalkaterän pyörivää liikettä, on ihan myrkkyä tälle vaivalle. Tällöin

nimittäin kuormitus polvelle muodostuu moninkertaiseksi. Vaiva ei valitettavasti parane itsestään. Helpotusta saa käyttämällä tanssin aikana tukisidosta ja ottamalla etukäteen särkylääkettä. Itse syy poistuu kuitenkin vasta kirurgisella toimenpiteellä. NÄIN HOIDAT MUUT PIKKUHARMIT Nilkkojen kuormittumista ja kipeytymistä vähentää onnistunut kenkävalinta. Hyvä kenkä tukee nilkkaa. Kun nilkoille tarvitaan tukea, elastiset nilkkatuet tai sidokset auttavat. Liian löysät nilkkanivelet, jotka voivat olla yliliikkuvat tai venähtäneet, saattavat kipeytyä ajoittain. Kuormitusta pitäisi annostella silloin kivun sallimissa rajoissa. Tarjoa kipunilkoille tanssi-illan jälkeen kylmägeeliä, lepoa ja kipulääkettä. Tanssi-illan jälkeen saattaa ilmentyä suonenvetoa eli lihaskramppeja jaloissa. Vaaraton, mutta kiusallinen vaiva, johon auttaa nestetasapainosta ja suolojen saannista huolehtiminen tanssi-illan aikana ja sen jälkeen. Magnesiumin nauttiminen on myös hyvä apu tähän vaivaan. Tällaiset jalat rauhoittuvat myös sillä, että nukkuu villasukat jalassa yön yli tai ainakin niin kauan kun jalat rauhoittuvat. KALORIT KULUVAT Lopuksi tarkastelen vielä kolikon toista puolta. Kokonaisuutta ajatellen tanssi on monipuolinen ja harrastajalleen antoisa liikkumisen muoto. Tanssi-illan aikana keho saa liikettä ja mieli lääkettä. Kalorikulutuskin on aikamoinen, sillä perustansseissa ja lattareissa kuluu 60 min. aikana n. 296 kcal ja kun vauhtia hieman lisätään ja esim. salsataan tuo sama aika, niin kaloreita kuluu 356 kcal. Onneksi pienistä kolotuksista huolimatta parketille palataan uudestaan nauttimaan ja viihtymään. Mukaansa tempaava, tanssijalalle sopiva musiikki innostakoon meitä jatkossakin rientämään sankoin joukoin tanssin pariin ja liikunnan ilon ja riemun lisäksi auttakoot meitä kadottamaan mieltä painavat asiat tanssin pyörteisiin. Maija Astikainen Fysioterapeutti/ Tanssinopettaja

HENKILÖKUVA MAIJA ASTIKAINEN

O

len fysioterapeutti ja tanssinopettaja Maija Astikainen. Asun Helsingissä ja työskentelen pääasiassa Uudenmaan alueella. Sisarusparven nuorimpana sain kulkurin geenit ja levottoman sielun. Olen kova touhuamaan kaikenlaista ja minulle on tyypillistä se, etten pysy pitkään paikoillani. Jokin sisäinen uteliaisuus ja innostus elämälle kuljettavat minua määrätietoisesti haasteista toiseen. Tällä hetkellä toimin yrittäjänä yhden naisen yrityksessäni. Yrittäjyyteni koostuu tuntiopettajan tehtävistä Järvenpään Seurakuntaopistolla, jossa toimin mm. lähihoitajien, koulunkäyntiavustajien ja perhepäivähoitajien kouluttajana. Opetan heille kasvun- ja kuntoutumisen tukemiseen liittyviä aineita ja ohjaan, sekä arvioin heidän työssäoppimis-jaksoja. Tanssinopettajana toimin iltaisin ja viikonloppuisin, opettamalla paritanssia kurssimuotoisesti tai yksityistunteina. Vakituiseksi toiminnaksi on muotoutunut Malmin työväentalon maanantaikurssit ja Puistokulman keskiviikko ja torstaikurssit, sekä Hki - Pavin kesäkurssit. Viikonloppukursseja ja tilauskursseja kierrän pitämässä kutsusta eri puolilla suomea. On ilo huomata miten tanssinopetuksen ja kurssien määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Tanssinopetuksessa ja kurssitoiminnassa pyrin laadukkaaseen toimintaan ja korostan hyvän pedagogiikan merkitystä motoristen taitojen oppimisessa. Haluan pitää huolen siitä, että hinta ja laatusuhde on kohdallaan. Yrittäjyyteni mahdollistaa myös paljon muuta. Olen ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa mm. muusikoiden ja yrittäjien varhaiskuntoutustoimintaa. Onnistumista koen siitä, että molemmat ryhmät ovat käyttäneet mahdollisuuden hyväkseen ja lähteneet rohkeasti hakemaan puhtia itselleen Kelan-kursseilta. Elämäni ei kuitenkaan ole kokonaisuudessaan työtä, eikä tanssia, eikä ainakaan ruusuilla tanssimista. Etusijalla ovat läheiset rakkaat ihmiset ja ystävät. Päivittäin olen ensisijaisesti äiti Veeralle ja Jaskalle, sen jälkeen tulevat kaikki muut asiat vaihtelevassa järjestyksessä. Olen ollut onnekas, kun olen saanut nähdä ja kokea paljon. Vaihtelua kaipaavalle luonteelleni, mutkia, mäkiä, suoria, kuoppia ja pomppuja on ollut riittämiin, mutta sopivasti. Oma arvomaailmani ja toimintatapani on ihmisiä kunnioittava ja arvostava. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja uskon, että meissä on sisällä enemmän mitä päällepäin näkyy. Asiakkaat, oppilaat, yhteistyökumppanit ja läheiset ovat minulle tärkeitä ja pyrin huomioimaan heidät lämpimän asiallisesti. Minua on helppo lähestyä ja useimmiten aikaa on muutamalle ystävälliselle sanalle, joten kun kohdataan tulethan rohkeasti juttelemaan ja tutustumaan. Viestit, yhteydenotot ja palautteet ovat tervetulleita. Maija

KUVA: PERTTI MANNELIN


?

17

?

??

K Y S Y BUFFETIN PUOLELTA

WWW.SUSEL.FI

KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA Tällä palstalla lukijat voivat kysyä mieltään askarruttavia tanssikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Vastauksia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan ja ne ovat luettavissa myös verkkosivustollamme. Vastaajina toimivat Liisa Kontturi, Lasse Paasikko, Markku Laaksonen, Pentti Teräväinen, Petri Riento ja Sakari Kesonen.

LIISA

LASSE

LIISA KONTTURI (Lissu) on pitkänlinjan tanssinopetuksen ammattilainen, jolla on takanaan aktiiviura kilpatanssijana, laaja ja monipuolinen koulutus ja pitkä työkokemus. Lissu lähti kouluttautumaan tanssinopettajaksi lopetettuaan aktiiviuransa tanssiurheilijana vuonna 1986 ja on sen jälkeen suorittanut sekä alan englantilaiset tutkinnot että 4-vuotisen ammatillisen koulutuksen Oulussa. Tällä hetkellä työhön kuuluu alle kouluikäisten opettamista, tanssiurheiluvalmennusta kaikilla tasoilla, laaja-alaista seuratanssin opettamista, tanssinohjaaja- ja opettajakoulutusten kehittämistyötä. Päätyönään Lissu kouluttaa tulevia kilpa- ja seuratanssin opettajia Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Lissu vastaa mielellään tanssimista, tanssitekniikkaa ja tanssilajeja koskeviin kysymyksiin. LASSE PAASIKKO on toiminut kevyen musiikin saralla vuodesta 1976 lukuisissa erilaisissa työtehtävissä: tanssi- ja viihdemuusikko (Henry Theel, Matti&Teppo, Finlanders), musiikinopettaja, freelance-studiomuusikko, musiikintuottaja/äänittäjä, säveltäjä/sanoittaja/ sovittaja, itsenäinen yrittäjä (Nuottigrafiikka LP) ja musiikkikouluttaja (SUSEL, STOL, STUL, OAMK). Tämä kaikki pitää sisällään mm. yli 5000 esiintymistä tanssi-, huvi- ja konserttitilaisuuksissa, toistasataa TV-esiintymistä, sadoittain

HANKI HYVÄ HARRASTUS

A

llekirjoittanut on yhdenlainen musiikin ja radion parissa puurtaja, jolle työ on harrastus ja päinvastoin. Olen ”viihteen puolella” aamusta iltaan, joskus öisinkin. En ole kärsinyt yksipuolisesta suuntautumisesta, mutta takaraivossa on muhinut pitkään ajatus oman repertuaarin laajentamisesta tavalla tai toisella. Viime keväänä valkeni. Perusäijä, rockari ja res.luutnantti Jone Nikula, johon olen tutustunut alan kuvioissa vuosien mittaan, lähti mukaan Tanssii tähtien kanssa –televisio-ohjelmaan. Jone oli viimeinen, jonka olin voinut kuvitella näkeväni tanssimassa – ja hyvin - perinteisiä paritansseja. Hänen sulavaa liikehdintäänsä katsellessa tuli mieleen, että jos Jone oppi tanssimaan, niin sitten oppii kyllä moni muukin, melkein kuka tahansa. Tanssii tähtien kanssa teki historiaa. Se nosti paritanssin jälleen trendikkääksi. Tämä heijastui hienona tanssikesänä ja tanssiseurojen jäsenmäärien kasvuna. Esimerkiksi Sekahaku-nimiseen kerhoon Turussa liittyi vuodessa noin TUHAT jäsentä. Tanssin paluu on siis täyttä totta. Muuan tuttu ehdotti alkusyksystä, että eiköhän lähdetä tanssikouluun. Ällistyksest�� selvittyä olin tietysti sitä mieltä, että kyllähän meikäläinen osaa tanssia ihan omiksi tarpeiksi. Kukaan ei ole valittanut ja pienellä dopingilla tanssiravintolassa kaikki on tuntunut menevän oikein sujuvasti. Toki tiesin, että tässä on kyse samanlaisesta harhasta kuin karaokessa, kun kaiutettu ääni ja tekstin seuraaminen antaa illuusion onnistumisesta. Jos et usko, äänitäpä huviksesi muutama karaoketulkintasi ja kuuntele selvin päin. Aivan, niitä ei voi kuunnella selvin päin… Olen niitä kaupunkilaisia ikäluokkia, jotka eivät koskaan oppineet tanssimaan kunnolla. Kun olin teini-iässä, bändit ja solistit alkoivat pitää tanssipaikoilla konsertteja, joiden tahtiin ei voinut paljon tanssia. Iskelmälaulajatkin toteuttivat omia kunnianhimojaan, jotka poikkesivat heidän levytystuotannostaan. Olemme muistelleet esimerkiksi Pasi Kauniston kanssa, kuinka yleisö halusi ja odotti tuttuja iskelmiä, mutta iso bändi soitti innolla Chicagoa ja Blood Sweat & Tearsia. Tanssiyleisön toiveiden täyttäminen alkoi vasta myöhemmin, pakon edessä.

MARKKU

PENTTI

soitettuja ääniteraitoja sekä toista tuhatta tehtyä sovitusta pienyhtyeestä sinfoniaorkesteriin. Työssään hän on myös altistunut sen kuuluisan tanssikärpäsen puraisulle. Lasse vastaa parhaimman mukaan tanssimusiikkia koskeviin kysymyksiin. MARKKU LAAKSONEN (s.1954) asuu Turussa. Hän on Eastway–yhtiöihin kuuluvan Melodia Oy:n toimitusjohtaja ja mm. Ohjelmatoimistojen liitto r.y:n puheenjohta-ja. Aiemmin hän on toiminut mm. 6,5 vuotta YLE Viihteen päällikkönä, paikallisra-dio Auran Aaltojen tj:na, Auraviihteen varatj:na, jne. Työkokemusta viihde- ja media-alan vastuutehtävistä on yli 20 vuotta sekä 70- ja 80 –luvuilla keikka-muusikkona tanssiorkestereissa opiskelujen ja päivätöiden ohella. Markku vastaa esim. alan yleistä kehitystä, taloutta, markkinointia, rakenteita ja mediaa koskeviin kysymyksiin. PETRI RIENTO on 41-vuotias tanssin harrastaja Harjavallasta. Tanssi on kuulunut hänen elämäänsä aktiivisemmin noin kymmenen vuotta. Vuosina 2003-2005 Petri suorittanut Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n perus- ja jatko-ohjaajakoulutukset sekä Dancebic:n Bugg- ja Latinobic-ohjaajakoulutukset. Erilaisia perus- ja jatkokursseja Petri on vetänyt aktiivisesti noin neljän vuoden ajan. SUSEL:n puheenjohtajana ovat takana vuodet -05 ja -06. Nyt

Nyt keski-ikäisen väen vanhemmat eivät aina olleet innokkaina siirtämässä tanssiperintöä eteenpäin. Kun he itse olivat parhaassa tanssi-iässä, maassa oli sota-aikana usean vuoden ajan tanssikielto. Sotaveteraanien ja muidenkin saman ajan nuorten joukossa monelta jäi tanssitaito hankkimatta. Lavatanssin peruskurssin ensimmäiset tunnit lähtivät perusaskelten jauhamisesta. Hyvin pian valkeni, että enhän minä todellisuudessa osannut tanssia juuri lainkaan. Viimeistään sen huomasi, kun harjoituksissa pantiin parit heti kiertoon eli oman parinsa kanssa saivat tanssia vain nimenomaan niin haluavat kuten häätanssejaan valmistelevat. Mitä enemmän toistaa ja treenaa, sitä paremmin mikä tahansa asia menee otsaluuhun, tässä lajissa jalkoihin. Muutaman tunnin jälkeen perusasiat alkoivat sujua, eikä jalkoihin tarvinnut vilkuilla kuin uusien askelten kohdalla. Jos joku ei meinannut oppia, tanssinopettaja näytti kirjaimellisesti kädestä pitäen. Putkiaivoisinkin mies siinä alkaa oppia. Miehille opetetaan tanssikoulussa vientiä ja varmuutta, naisille sulavaa myötäilyä. Kaikki on lopulta miehen vastuulla ja se jossain vaiheessa yllättävä onnistumisen tunne, se on jotain se. Kukin taaplaa tyylillään, mutta monien kanssa tanssiessa oppii parhaiten. Eihän sille mitään, jos omaa synnynnäiset puujalat, mutta niilläkin etenee kohtuullisesti. Sen huomasin, että monille itsenäisille naisille on vaikea pala tottua ajatukseen, että mies vie. Kuten opettaja sanoi, tanssiparketti on ainoa paikka, jossa mies määrää. Oman mielenkiintoisen säväyksensä antaa se, että tanssikoulussa käy kaikenikäisiä ja kokoisia ihmisiä. Kun tanssii peräjälkeen 60- ja 16-vuotiaan kanssa, voi arvioida – ei muita vaan – itseään. Huomasin, että tanssikoulun peruskursseilla kävi osittain samaa porukkaa ”pidempään kuin lääkäri määrää”. Oletin aluksi, että jotkut eivät vain oppineet yhtä nopeasti kuin toiset. Lopulta tajusin, että osa porukasta käy tanssikoulussa ihan huvikseen. Väki on selvin päin, ohjattu systeemi on selkeä, tapaat luontevasti uusia ihmisiä, eikä maksa paljon. Tanssiravintoloille on haaste saada nämä ihmiset myös elämän parketeille. Tanssikoulussa käyntiin tuli pieni tauko joulukuussa, kun DJ

Kysymyksiä voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: tanssiviihde@jaamedia.fi, tai verkkosivustomme; www.susel.fi/tanssiviihde palautelomakkeella sekä myös postitse: Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere Merkitse kuoreen viite “ Kysy Buffetin Puolelta”

PETRI

SAKARI

on menossa jo kolmas vuosi -07. Näiden vuosien aikana Petri on päässyt seuraamaan liiton voimakasta kehitystä. Kehityksen tuoma erilaisten toimintojen organisointi onkin hänen tärkein tehtävänsä. Petri vastaa pääasiassa liittoa, sen kehitystä, ja liiton linjauksia koskeviin kysymyksiin. SAKARI KESONEN Köyliöstä on toiminut SHK:n puheenjohtajana vuodesta 2002 alkaen. Huvijärjestäjiin hän tuli kotipaikkakuntansa maineekkaan Lallintalon edustajana. Tehtävät Lallintalon tanssi-illoissa on käsittänyt melkein kaikki osa-alueet. Sakari aloitti järjestysmiehenä, seuraavaksi tuli illan nokkamiehen moninaiset hommat. 90-luvun alkupuolesta asti hän on hoitanut esiintyjien hankinnat, mainonnan sekä linja-auto kuljetukset. Lallintalo on ns nuorisopaikka, joten se on asettanut joka alueella vielä erikoistilanteita joita ei perinteisen tanssi-illan kuvioihin kuulu. Sakari vastaa tanssi-illan järjestämiseen liittyviin kysymyksiin ja valtakunnallisesti neuvoteltuihin sopimuksiin (Teosto ja Gramex) PENTTI TERÄVÄINEN, musiikkiviihteen monitoimimies, jolla on pitkä kokemus muun muassa musiikki-isännän ja radiojuontajan töistä. Toimittaa mm. Tätä Suomi tanssii -listaa ja paikallisradioiden Listasuosikit-ohjelmasarjaa. Toimittaja, sosionomi, copywriter.

Hall of Famen kotiluola avattiin. Tamperelainen-lehti haastatteli minua asian tiimoilta ja laittoi otsikoksi Disco KING. En kehdannut tällä tanssitaidolla näyttää naamaani tanssikoulussa vähään aikaan… Suomen Seuratanssiliitto SUSEL vietti 10-vuotisjuhlaa pikkujouluaikaan Ikaalisten kylpylässä. Lavakauden päättäjäisissä mukana olleet suselilaiset kutsuivat mukaan juhliin. Samassa yhteydessä Susel piti tanssileirin. Lopulta löysimme itsemme aamukymmeneltä kaukana kotoa fuskun peruskurssilta. Kolmen tunnin veivauksen jälkeen alkoivat kädenalitanssit sujua jotenkuten - ja olo olla aika ryytynyt. No, mieshän pääsee fuskussa melko helpolla, kun vain nostaa kättä oikein ja nainen tekee suurimman osan töistä… Seuraava episodi koettiin tammikuun alussa halpamatkalla Riikaan, Latviaan. Lento maksoi yhden (!) sentin plus verot, lentokenttäkuljetus bussilla 30 senttiä jne. Menimme ratikalla (30 senttiä / hlö) keskustan ulkopuolella olevaa huvikeskukseen, Lido Centeriin, jossa on huvitoimintaa ison hirsilinnan kolmessa kerroksessa. Ylimmässä kerroksessa soitti jazz-yhtye kultivoitunutta viihdettä, keskellä syötiin buffetista ja alimpana oli rennompi ruokapubi. Stagella soitti joku ”paikallinen agents” beatia ja rautalankaa. Jonkin aikaa orientoiduttuamme päätimme singahtaa mukaan tanssilattialle, kun kompit olivat kohdallaan. Vaihtoaskelten jälkeen kokeilimme parissa nopeammassa biisissä fusku-kurssin oppeja. Ja sehän sujui. Sujui niin hyvin, että paikallinen yleisö antoi meille tanssin päätteeksi aploodit! Olimme vähän ällikällä lyötyjä, mutta otettuja. Niin, Latviassakin tanssitaan - kuten kaikkialla Euroopassa enemmän tai vähemmän. Organisoitua, perinteistä lavameininkiä löytyy kaiketi vain Pohjoismaista ja eniten juuri Suomesta. Tanssii tähtien kanssa –ohjelma palaa jälleen ruutuihin helmikuun lopulla. Mukana on varmaan joku Jone Nikulan kaltainen hahmo, jonka esimerkki saa ”äijät” tanssin pariin. Kiitos, Jone - kyllä sun pitäis tästä saada joku mitali. • Pentti Teräväinen www.hitit.fi


18

TANSSIVIIHDE -LEHTI 1/2007

SUOMEN TANSSIPALVELIN ON TANSSINHARRASTAJAN TIETOPANKKI

TAPAHTUMAKALENTERI

TEKSTI: JUHA LAHTI

Kun joskus 1990-luvun alkupuolella Usenet-keskustelufoorumissa käytiin keskustelua tanssipaikoista ja väittelyä siitä, ovatko ne keskittyneet pääasiassa kaupunkeihin vai muualle, sai tämän keskustelun pohjalta alkunsa palvelu, joka on vuosien saatossa kasvanut melkoiseksi tanssijan tietopankiksi. Palvelu löytyy osoitteesta tanssi.net.

K

aarinalaisen Matti Jokisen kehittämä sekä ylläpitämä ja alun perin hyvin vaatimattomista lähtökohdista alkaneen palvelun sisältö on laajentunut ajan saatossa melkoisiin mittoihin. Sen lisäksi, että palvelusta löytyy erittäin mittava määrä eri esiintyjien ja tanssipaikkojen kalenteritietoja, löytyy sieltä myös uskomaton määrä muuta tanssiin liittyvää tietoa. Suomen tanssipalvelin on jaettu eri osioihin sisältönsä perusteella. Osioita ovat muun muassa Seuratanssi, Suomalainen kansantanssi, Ulkomaiset traditionaaliset tanssit, Kilpatanssi ja erittäin kattava linkkikokoelma aiheeseen liittyen. Eri osioiden alta löytyy tietoa aina kyseiseen

aiheeseen liittyen. Palvelussa on tietyt osiot, joissa vieraillaan eniten. Ainakin henkilökohtaisesti käyn eniten Seuratanssien osiossa, joka pitää sisällään muun muassa juuri esiintyjien ja tanssipaikkojen kalenterit. Tanssipaikkoja voi hakea joko aakkosjärjestyksessä tai maakunnittain. Seuratanssi-osiosta löytyy myös tietoa kaikista yleisimmistä tanssilajeista, ja mahdollisuus on myös tutustua eri tanssilajeihin askelanimaatioiden kautta. Seuratanssi-osiossa voi myös tehdä oman tanssikalenterin tai vaikkapa etsiä naistentansseja tietyllä päivämäärällä. Suomalainen kansantanssiosioon on kerätty lähinnä tietoa kansantanssiryhmistä ja kansan-

tanssin keskusjärjestöistä. Myös tietoa kansantanssista ulkomailla löytyy linkkikokoelman muodossa ja alan kirjallisuutta kaipaavallekin löytyy apu tästä osiosta. Ulkomaiset traditionaaliset tanssit- osio on lähinnä linkkikokoelma – joskin varsin kattava sellainen – eri yhdistysten tai muuten asiaankuuluvaa tietoa sisältäville sivuille. Samalla linkkiperiaatteella toimii myös Kilpatanssi- osio. Myös yksi käytetyimmistä palvelun osioista on keskustelupalsta, jonka ylläpito ja seuraaminen vievät myös paljon aikaa. Mielenkiintoisena yksityiskohtana kannattaa mainita myös sen, että jokainen voi syöttää palvelimelta löytyvät tanssipaikan koordinaatit GPS-paikantimelleen, jolloin eksymisvaaraa tanssimatkalla ei ole. Suomen Tanssipalvelin on siis erittäin kattava ja tutustumisen arvoinen tietopankki paritanssin ystäville, ja tanssinharrastajat ovatkin nähneet palvelun varsin tarpeelliseksi ja ottaneet sen omakseen. Tästä kertoo sekin, että hakujen määrä palveluun on kuukaudessa noin 2 miljoonaa kappaletta. •

SUSEL jäsenseurojen ilmoittamat tapahtumat. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme www.susel.fi Lyhenteet: TK - tanssikurssi, CUP - SUSEL CUP Lavatanssikilpailu, ES - esittely, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus TAP / TK / 03.03.2007 / Lumitangon MM-kisat Tampereella ja Tanssileiri / Keskustori / www.hurmio.fi TK / 03.03.2007 / Lattarilauantai Kuopiossa / Cha cha, Rumba, Bachata, Merenque / Markku Hyvärinen - Disa Kortelainen ja Jussi - Maija Kuosmanen / www.tanssit.fi TK / 03.-04.03.2007 / Tanssileiri Lappeenrannassa / www.saiset.net TK / 10.03.2007 / Perinteinen tanssileiri Porvoossa / Porvoon Lavatanssiseura ry / www.susel.fi KOU / 10.-11.03.2007 / Latinobic-ohjaajakoulutus Korpilahdella Alkio-Opistolla / www.freewebs. com/latinobic TK / 17.3.2007 / Raija Johansson ja Jarmo Piepponen Kiuruvedellä / www.vuskarait.urli.net TK / 17.-18.3.2007 / Lattareita Lahden Pesäkallolla / Liisa Kontturi ja Lasse Paasikko / www.lavarit. com/tapahtumat TK / 17.03.2007 / Lauantaitanssikursseja Turussa / Pyrkivän urheilutalo / Foksi, Hidas Valssi, Swingpolkka / www.sekahaku.net TK / 18.03.2007 / Sunnuntai tanssien Uudessakaupungissa / Työväentalo / Laivasto Swing ja Bugg / www.sekahaku.net KON / 25.-29.03.2007 / Iloinen kevätkonserttikiertue / Turku, Helsinki, Tampere, Lahti ja Jyväskylä / www.auraviihde.fi TK / 07.04.2007 / Pääsiäisleiri Raahessa / Pirjo ja Tommi Koivula / www.raahentanssiklubi.com TK / 14.04.2007 / Lauantaitanssikursseja Turussa / Pyrkivän urheilutalo / Fusku, Blues, Laivasto-Swing / www.sekahaku.net TK / 14.04.2007 / Kurssipäivä Lahden Pesäkalliolla / Tango, Salsa ja Wanha Tango / www.lavarit. com/ tapahtumat TK / 15.04.2007 / Sunnuntai tanssien Mynämäellä / Vanhan yhteiskoulun sali / Vanha Tango ja Bugg / www. sekahaku.net TK / 21.4.2007 / Lauantaitanssikursseja Turussa / Pyrkivän urheilutalo / Jive, Hitaat, Kävelyhumppa / www.sekahaku.net TK / 21.-22.04.2007 / LumiLattarit -latinotanssikurssi Saariselällä / Tunturihotelli / Tanssiseura Heinäkengät / www.susel.fi

Entinen osoite tai lehden saaja Etunimi Sukunimi

E-mail

Lähiosoite Postinumero

Postitoimipaikka

PALVELUKORTTI

Tilaan Tanssiviihde lehden ___/___200__ alkaen itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen ___/___200__ ajaksi ___/___200__ - ___/___200__

KOU / 21.-22.4.2007 / Latinobic-ohjaajakoulutus Raahessa / www.freewebs.com/latinobic TK / 27.4.2007 / Salsa lauantai Jyväskylässä / Salsa ja Parisalasa / Carlos Correa / www.kestavat.fi CUP / 5.5.2007 / SUSEL Lavatanssi CUP / Lavalattarit SM ja Tango / Saarijärvi / Carlos Correa / www. tanssittaa.fi TK / 12.05.2007 / Salsa lauantai Jyväskylässä / Salsa ja Parisalasa / Carlos Correa / www.kestavat.fi TK / 17.-20.5.2007 / Satulinnan Tanssipäivät Hattulassa / www.satulinna.net TAP / 27.-28.5.2007 / Meritango -risteily Silja Europalla / www.silja.fi TK / 09.-10.06.2007 / Yöttömän yön swingit Luostolla / Kädenali - Rock’n swing -tanssileiri / Hotelli Luostotunturi / Jive, Bugg, Fusku, Boogie Woogiw, Lindy hop / www.plappi.fi/yhdistykset_ja_vapaa_aika/ urheilu_ja_liikunta/sodankylan_seuratanssijat_ry/tanssikurssit/ CUP / 30.06.2007 / SUSEL Lavatanssi CUP / Humppa SM ja Elvis Liperissä / www.susel.fi

Puhelin KOU / 02.-04.07.2007 / Latinobic-ohjaajakoulutus Joensuussa / www.freewebs.com/latinobic TAP / 19.07.2007 / SMORK-finaali Ylläksellä / Ylläs Soikoon tapahtuma / www.smork.net

Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Etunimi Sukunimi

Postinumero

LEHDEN TILAUS

E-mail

Lähiosoite Postitoimipaikka

www.susel.fi

Puhelin

Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin. Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 20 € - määräaikaistilaus 12 kk / 25 €

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa!

Kirjemaksu

c/o Jaamedia PL 57 33711 TAMPERE

Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@jaamedia.fi Lehden voi tilata myös verkkosivustomme kautta tai oheisella tilauslomakkeella.


WWW.SUSEL.FI

SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N

YHTEISTYÖJÄSENET:

JÄSENSEURAT JA YHTEYSHENKILÖT WWW.SUSEL.FI Botafogo ry (Seinäjoki)

Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry

Tanssikerho Jammarit ry (Nivala)

Leila Mäenpää

Pentti Heiskari

Jorma Seppälä

Välilänkuja 6 A 8, 62100 LAPUA

Marttalankatu 1 C 25, 94200 KEMI

050 343 3858

050 387 5687

leila.maenpaa@pp.inet.fi

pentti.heiskari@swengijengi.net

Uusi jäsen!

• Alemana Dance Center • Auraviihde Oy • Dance Stop Oy UUSI • Extraviihde Oy • Finlanders Production Oy • Fysioterapia ja tanssinopetus UUSI Maija-Leena Astikainen Ky • Hotelli Levitunturi UUSI • Hotelli Ylläs Saaga UUSI • MML-Invest Oy (Satulinna,Jenkkapirtti) • Pipex In Style UUSI • Piruetti Oy UUSI • Pistohiekan Lava • Saariselän Tunturihotellit Oy UUSI • Seinäjoen Tangomarkkinat Oy UUSI • Sempatik Oy (Ravintola 91,1) • Suomen Media & Action UUSI • Suomen Viihdekeskus • Taikakuu Oy • Tanssikoulu Baila Baila • Tanssikoulu Eija Puranen UUSI • Tanssikoulu Hannu Koivisto UUSI • Tanssikoulu Liisa Kontturi UUSI • Tanssikoulu Pilvisteps UUSI • Tanssikoulu Tahvanainen / Dancebic

Lampintie 33, 84100 YLIVIESKA 044 710 8722 jorma.seppala@kotinet.com

Fuskaajat ry

Mikkelin Tanssihullut ry

Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll

Timo Mylläri

Tuomo Riittinen

Olli-Pekka Kirmanen

Havukuja 15 B, 60100 SEINÄJOKI

Sokkalantie 28 A 7, 50600 MIKKELI

Esikonkatu 4 A 7, 15420 LAHTI

040 551 8071

040 550 0507

040 745 4555

sihteeri@fuskaajat.fi

tuomo.riittinen@tanssihullut.net

jamroll@jamroll.com

Itä-Suomen Tanssimaailma ry

Möysän Nuorisoseura ry

Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry

Jari Lindblad

Raimo Koskinen

Kalevi Lystimäki

Harustie 1 E 2, 80160 JOENSUU

Launeenkatu 75, 15160 LAHTI

Ostolantie 13, 63700 ÄHTÄRI

050 584 5594

040 719 1754

0400 413 134

jari.lindblad@metla.fi

mns@tonttila-sali.com

kalevi.lystimaki@pp.nic.fi

Jumis-Paloisten nuorisoseura ry/

Porvoon Lavatanssiseura ry (Porvoo)

Tanssin Taikaa ry

Viäntymättömät ry

Sirkka-Liisa Jonninen

Kristiina Lähde

Uusi jäsen!

Uusi jäsen!

Kaija Korhonen

Bredviikintie 245, 07780 HÄRKÄPÄÄ

Ylätie 20, 40420 JYSKÄ

Mäkikyläntie 785, 71920 PAJUJÄRVI

040 757 5601

040 568 5225

040 568 7624

sikke.lissu@pp.inet.fi

kristiina_lahde@hotmail.com

Raahen Tanssiklubi ry

Tanssin Taitajat ry

Mika Kesäläinen

Kemijärven Seuratanssijat ry

Tapani Mäkinen

Marja Myllärinen

Nummenpuistokatu 9 as 1 , 20540 TURKU

Tapani Tolonen

Runninkatu 10, 92100 RAAHE

Kuohukuja 7 C 40, 01600 VANTAA

040 578 6792

Vaaranpolvi 4 A 4, 98100 KEMIJÄRVI

0500 160 785

050 373 8165

mika.kesalainen@kolumbus.fi

040 827 5945

raahentanssiklubi@raahentanssiklubi.com

marja.myllarinen@pp.inet.fi

Rauman Danseor ry

Tanssirinki ry

Pirjo Kainu

Keski-Suomen Tanssin Ystävät

Petri Saksa

Veli-Matti Keikkala

Töölönkatu 1 B 15, 00100 HELSINKI

KESTÄVÄT ry

Lintulahdenkuja 4, 26510 RAUMA

Friskinpolku 8 B 28, 20360 TURKU

050 572 2779

Johanna Heikkilä

(02) 822 9368

040 415 4250

pirjo.kainu@welho.com

Varppaaja 6 A 3, 40100 JYVÄSKYLÄ

vps4@luukku.com

vmk@tanssirinki.com

Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps

kaija.korhonen@pp4.inet.fi

Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry

tapani.tolonen@storaenso.com

040 715 3818 Rock’n’Roll Dance Club Comets ry / Helsinki

Tanssiseura Heinäkengät ry (Inari)

Tanssiurheiluseura Kajaanin

Tuomas Saarela

Lauri Wesslin

Casamba ry

Kokkolan Tanssiklubi ry

Kaunokkikatu 14-16 B 8, 04220 JÄRVENPÄÄ

Hiillostie 18, 99800 IVALO

Kirsi Haapea

Vesa Witick

050 387 7140

040 700 8146

Linnakatu 2, 87700 KAJAANI

Mäntynäädänkatu 10 A 6, 67800 KOKKOLA

tuomas.saarela@comets.fi

lauri.wesslin@pp.inet.fi

0400 192 245

Saanko Luvan Seuratanssijat ry

Tanssiseura Hurmio ry

(Göteborg) Pirjo Leinonen

Pasi Kovanen

Tanssiurheiluseura Rolling ry

Box 101, S-43122 MÖLNDAL

Pajukonkatu 5 D 18, 33820 TAMPERE

Eija Myllykangas

SWEDEN

050 480 3863

Klemetinkatu 3 A 15, 65100 VAASA

+46 73 953 4563

info@hurmio.fi

040 589 0087

johanna.heikkila@kestavat.fi

kirsi.haapea@pp.inet.fi

0400 160 099 vesa.witick@kolumbus.fi

Kuhmon Lavatanssijat ry Anna-Leena Merentie Mäntytie 7 D 11, 88900 KUHMO

Uusi jäsen!

050 306 0029

eija.myllykangas@rolling.fi

info@saankoluvan.se Tanssiseura J & V ry

annaleena.merentie@luukku.com Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT

Anitta Miettinen

Team Illusion ry (Tuusula)

Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry (Lahti)

Liisa Kenttälä

Varraspolku 2 A 1, 70820 KUOPIO

Päivi Mustonen

Sirpa Kivistö

Pyytötie 32, 96700 ROVANIEMI

040 511 2856

Edöntie 107, 07750 ISNÄS

Kettulantie 59, 16160 NASTOLA

040 736 1694

anitta.miettinen@tanssiseurajetv.fi

040 567 0860

040 596 6962

liisa.kenttala@nastat.net

paivimustonen@pp.inet.fi Tanssiseura Menomono ry

sihteeri.lavarit@phnet.fi Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry

Hilkka Suomalainen

Turun Kansantanssin Ystävät ry/

Lavatanssiseura Monokas ry

Asko Kiiveri

Pulkkatie 3 as 1, 99100 KITTILÄ

Sekahaku (Turku)

Ahti Kukkonen

Tuhkasenkatu 72,53500 LAPPEENRANTA

040 762 1254

Matti Mustajärvi

PL 36, 31401 SOMERO

040 543 8414

hilusu@suomi24.fi

Hakinkatu 10 as 25, 21210 RAISIO

040 501 4841

puheenjohtaja@saiset.net

0400 225 856 Tanssiseura Tanssi-Savo ry

monokas.ry@somero.salonseutu.fi

matti.mustajarvi@sekahaku.net

Salon Seuratanssi Klubi ry

Juhani Kuosmanen

Lavatanssiseura Tanssikas ry

Turo Rantanen

Kuopionlahdenkatu 13 B 24, 70100 KUOPIO

Vaasan Viuhka ry

(Kouvola) Mervi Harjula

Kalhukatu 16, 24280 SALO

040 757 1821

Ilmo Arpiainen

Keskustie 7 D 9, 46900 ANJALANKOSKI

040 838 0284

juhani.kuosmanen@scanria.fi

Kullgärdinkulma 12, 65410 SUNDHOLM

040 824 2226

info@salonseuratanssiklubi.com

050 390 1277 Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry

jasensihteeri@tanssikas.net

ilmo.arpiainen@vaasanviuhka.fi

Scandinavian Culture Forum ry

Seija Suhonen

Lavatanssiseura TanssiTossut ry

Kauko Laakso

Anna-Marintie 9, 74700 KIURUVESI

Petri Riento

Ramnebacken PL 90, S-42438 Agnesberg

050 354 2023

Kankaanrannantie 46, 29200 HARJAVALTA

SWEDEN

seija.suhonen@dnainternet.net

040 861 8209

+46 70 603 7373

petri.riento@satapelastus.fi

sirpa@mbox306.swipnet.se

Liperin Lavatanssijat LiLat ry

Sodankylän Seuratanssijat ry

Pirjo Kettunen

Tauno Saukko

Apilakuja 1 B 11, 83100 LIPERI

Karhunkierros, 99600 SODANKYLÄ

05.05.2007 Lava- Lattarit SM ja Tango / Saarijärvi

050 592 8449

0400 131 229

30.06.2007 Humppa SM ja Elvis Liperissä / Liperi

pirjo.kettunen@poliisi.fi

tauno.saukko@sodankyla.fi

SUSEL LAVATANSSI CUP 2007

Oheislaji: 70-luvun musiikkiin tanssitava Tanssifinlandia 11.08.2007 Hitaat SM ja Jenkat / Kaarina

Lohjan Tanssifestivaalit ry (Lohja)

Suomalaisen Humpan yhdistys ry

Jukka Kivimäki

Juhani Tahvanainen

Matinraitti 14 A 9, 02230 ESPOO

Lappeenrannatie 22, 80220 JOENSUU

050 303 3624

0400 883 140

jukka.kivimaki@omnia.fi

juhani.tahvanainen@saunalahti.fi

19

01.09.2007 Foksi SM ja Bugg

/ Lohja

Oheislaji: Soitettavaan musiikkiin (kolme eri lajia) 06.10.2007 Tango SM ja Lava – Jive / Tampere Oheislaji: Salsa

Lisätietoja: www.susel.fi

www.alemana.fi www.auraviihde.fi www.dancestop.fi www.extraviihde.fi www.finlanders.fi www.tanssiajaterapiaa.com

Pori Turku Äänekoski Riihimäki Rauma Helsinki

www.hotellilevitunturi.fi www.yllassaaga.com www.satulinna.net

Sirkka Ylläsjärvi Hämeenlinna Joensuu Tampere Puumala Saariselkä Seinäjoki Helsinki Piikkiö Jyväskylä Tampere Helsinki Ikaalinen Leppävesi Oulu Helsinki Joensuu

www.piruetti.fi www.pistohiekanlava.net www.tunturihotelli.fi www.tangomarkkinat.fi www.ravintola911.com www.tanssikurssit.fi www.viihdekeskus.fi www.taikakuu.com www.bailabaila.fi www.haetko.fi www.pilvisteps.fi www.dancebic.com

JÄSENETUPAIKAT 2007 Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta! • Aulavan lava, Alavus • Esakallio, Somero • Haikan lava, Pirkkala • Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio • Hotelli Rauhanlahti, Kuopio • Huvilintu, Raisio • Höyryveturipuisto, Haapamäki UUSI • Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö • Kerhola, Nokia • Kisaranta, Kangasala • Krouvin lava, Hartola • Kulttuuritalo, Helsinki • Lahden Pesäkallio • Laurilan lava, Marttila • Liperin lava, Liperi • Littoisten lava, Kaarina • Lomakeskus Revontuli UUSI • Lusan halli, Kurikka • Martin Kievari, Hietama UUSI • Mäntymäen lava, Orimattila • Mäntyrinne, Savonlinna • Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo • Pesäkallio, Lahti UUSI • Petäjäjoen Paviljonki, Loimaa • Pistohiekan Lava, Puumala • Riutanharju, Riihimäki • Rönnin lava, Eräjärvi • Suukosken keidas, Tervola • Syvälahden lava, Kangasniemi • Tanhuhovi, Lohja • T-talo, Turku • Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula • Uittamon lava, Turku • Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala • Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi

• Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista. UUSI • Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % • Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. UUSI • Intersport Erä-Urheilu, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. UUSI • Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. UUSI • Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% • Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista • pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. UUSI • PIPEX In Style, Joensuu; -10% norm.hinnoista • Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista • Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista

LISÄTIETOJA JÄSENETUPAIKOISTA VERKKOSIVUILTA WWW.SUSEL.FI


SUSEL TARJOAA TOIMINTAA JA YHTEISTYÖTÄ YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE

HAASTA YHTEISTYÖKUMPPANISI

KANNUSTAMAAN TYÖNTEKIJÄNSÄ TANSSILIIKUNNAN PARIIN

HAASTAVAN YRITYKSEN TAI YHTEISÖN TIEDOT

HAASTAMME

Täytä ja palauta lomake osoitteella: Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry, Kankaanrannantie 46, 29200 HARJAVALTA

Mainostilaa

Haastettavan yrityksen tai yhteisön nimi

Yhteyshenkilö

Lähiosoite

Puhelin

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

Yrityksen tai yhteisön virallinen nimi

Y-tunnus

Lähiosoite

Yhteyshenkilö

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Verkkosivut

Sähköposti

Paikka ja päiväys

Yrityksen tai yhteisön edustajan allekirjoitus

Hakeudumme samalla Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n kampanjoimaan yhteistyöhön

Yhteistyöjäseneksi jäsenmaksu 150 eur

Yhteistyökumppaniksi

SUSEL -jäsenetupaikka Tarjoamme toistaiseksi voimassa olevia jäsenetuja / jäsenalennuksia seuraavasti: (edun laatu / alennus euroa tai -%)

Haasteen voi lähettää kätevästi myös nettilomakkeella verkkosivustomme kautta!

WWW.SUSEL.FI lehdestä ostamalla voit tavoittaa laajalti suomalaista aikuiväestöä ja saada huomattavaa näkyvyyttä yrityksesi toiminnalle ja tuotteille! Laaja jakeluverkosto kautta Suomen eri tanssilavoilla ja -ravintoloissa, hotelleissa, huoltoasemilla, sekä muissa yksittäisissä yrityksissä. Painosmäärä 60 000 - 100 000 kappaletta.

(rasti haluttuihin ruutuihin)

YHTEISTYÖJÄSENILLE

• Näkyvyyttä Tanssiviihde -lehdessä ja verkkosivuilla • Jäsenalennus Tanssiviihteen ilmoitustilasta • Mahdollisuus laittaa tiedotteita sähköiseen jakeluun jäsenistölle • Alennuksia yhteistyökumppaneiden sopimusten mukaisesti YHTEISTYÖKUMPPANEILLE • Näkyvyyttä Tanssiviihde -lehdessä ja verkkosivuilla • Lisää kosketuspintaa ja vetovoimaa tanssinharrastajiin

SUSEL kasvaa voimakkaasti; henkilöjäsenmäärä jäsenseuroissa on kaksinkertaistunut RISSA VUODESSA

Tanssiviihteen kesänumero 2/2007 ilmestyy toukokuun lopulla viikolla 21! SUSEL Varaa mainostilasi ajoissa Yhteistyöjäsenyys Jopa 100 000 kpl painos tarjoaa monipuolisia etuja Päivitetyt mainostilahinnat yrityksille ja yhteisöille. nähtävillä maaliskuun Jäsenyysmaksu vain 150 euroa/ aikana verkkosivuskalenterivuosi! tollamme! Lisätietoja www.susel.


TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2007

TANSSIPAIKKAliite KEVÄT 2007

Tanssit klo 20.30 - 02.00 Ke tunti miehille, la tunti naisille

2007

Hietasaarentie 13, Oulu TANSSIKAUSI MAALISKUU-JOULUKUU

Esiintyjinä ovat maan parhaat artistit ja orkesterit, jotka takaavat onnistuneen ja iloisen tanssi-illan. Tulossa mm. Kari Tapio, Yölintu, Finlanders, Souvarit, Tarja Lunnas, Eija Kantola, Reijo Taipale! Myös yritys- ja perhejuhlia niin tanssi-illan lomassa kuin yksityistilaisuutena. VARUSTELU Savuton kahvio, A-oikeudet, grilli

A-oikeudet!

Katso ohjelmistotiedot: www.hietaviihde. Nokian tanssiva

KERH � LA

Souranderintie 13, Nokia / Info 045 133 1981

•maakunnan suurin parketti 450 m2 • Nokian kaunein rakennus • Tasokas kahvila •

Tanssiaika: su 17 (18) – 22 (23), la, aattoina ja juhlapyhinä 20 – 01 (02) Su 04.03. Su 11.03 Su 18.03 Su 25.03 Su 01.04 Su 08.04 Su 15.04 Su 22.04

Charles Plogman & Tommys Markus Törmälä & FBI Beat Anneli Mattila & V.I.P Taikakuu Marko Lämsä & Lumipallo PÄÄSIÄISPÄIVÄN PITKÄT 7 tuntia Klo 19-02 Pekkaniskan Pojat, Markus Sextet Tarja Lunnas & Rosso Kevätkauden päättäjäisissä 6 tuntia tauotta Finlanders ym.

Kustaa Kolmannentie 39, Kangasala / Info 045 133 1981

KISARANTA - Kisis for you!

Tanssiaika la ja aattona

Tanssikauden avajaiset la 31.3 - Eija Kantola & Omega 20-01 (02), ke 20-01 Tulossa: Syke, Pekkaniskan Pojat, Yölintu, Charles Plogman, Suurparketti 550 m2 Matti ja Teppo, Katri Helena, Tapani Kansa, Finlanders ym.

LIITE ON TARKOITETTU PÄÄASIALLISESTI TANSSIPAIKKOJEN OHJELMISTO- JA YHTEYSTIEDOILLE! tanssi- ja huvikeskus www.haijaa.com Tanssikrouvin asiakaskortti ·kerää 9 leimaa ja 10. tanssikerta ilmainen ·kortti voimassa ilman aikarajoituksia ·voit yhdistää usean kortin leimat yhteen

Satulinna Parola Puh. (03) 616 6490

nk sa e tumain

evätohjelm

2007

isto

la 03.03

Finlanders, Jarno Grönholm

la 07.04

la 10.03

Taikakuu, Birgit Ohra-Aho

su 08.04 Jani & Jetsetters, Varjokuva

la 17.03

Matti ja Teppo, Anneli Mattila

la 14.04

Syke, Rainer Friman

la 24.03

Yölintu, Tomi Markkola

la 21.04

Kari Tapio

la 28.04

Pekkaniskan Pojat

la 31.03

Markku Aro, Terhi Matikainen

Taikakuu, Markus Sextet

ma 30.04 Varjokuva

Kevätlauantaisin paikalla FINLAND TANGO TEAM

Tulossa SATULINNAN Tanssipäivät 16.-20.5.2007 Info www.satulinna.net www.tanssikurssit.fi www.dancebic.com


ESPANJAN AURINKORANNIKKO

TANSSII JA SOI!

TEKSTI JA KUVAT: UNTO VIITAMÄKI

Juhani Markola, Leena Rämö ja Rami Välimäki.

P

uhutaan, että Espanjan Aurinkorannikko, Costa Del Sol on eteläisin Suomi. Onhan se suurimpia suomalaisia yhdyskuntia rajojemme ulkopuolella. Pysyvästi asuu noin 20000 suomalaista ja lisäksi käy kymmeniä tuhansia viikkoturisteja Suomesta vuosittain. Eniten suomalaisia tapaa 60000 asukkaan Fuengirolassa.. Aurinkorannikko kuuluu itsehallinnolliseen Malagan maakuntaan, jossa asukkaita on 1,5 miljoonaa. Pääkaupunki on 520000 asukkaan Malaga. Maakunnassa aika kuluu aluksi sen historiaan, kulttuuriin, taiteeseen ja huvielämään tutustuessa. Pian tulee tarve tutustua toisiin suomalaisiin. pitempään Aurinkorannikolla asuvat ovat järjestäytyneet moniin yhdistyksiin ja onpa siellä oma seurakuntakin. Konkarit neuvovat mielellään tulokkaita ja turisteja alueen harrastuksien pariin. Yksi merkittävimmistä on tanssi. Kun paikallisiin tansseihin ja mm. flamengoon on tutustuttu, tekee mieli pian tanssia humppaa, valssia, tangoa yms. Tarjontaa sillä saralla löytyykin yllin kyllin. TASOKKAITA PUITTEITA LÖYTYY RUNSAASTI Paikallisia suomalaisia lehtiä, joita löytyy peräti viisi, seuraa-

malla pääsee myös pian perille suomalaisille suunnatusta tanssitarjonnasta. Runsasta, monipuolista tanssitarjontaa löytyy yökerho Mai Taista, jota johtaa Sami Ghaly. Hänen isänsä on egyptiläinen ja äitinsä kreetalainen. Lisäksi hän on toiminut Suomessa eri ravintoloissa 14 vuotta. Niinpähän on erityisen mieltynyt suomalaisiin. – Meillä on syyskuusta huhtikuulle suomalaisia artisteja joka viikko tiistaisin ja torstaisin ja lisäksi tangoprinssi Rami Välimäki esiintyy joka lauantai. Alkuillasta puoleen yöhön tanssitaan vain suomalaisia tansseja. Sen jälkeen meno muuttuu kansainvälisemmäksi. Koska arvostan suomalaisia kovasti, pidimme asiakkaillemme täällä omat itsenäisyysjuhlatkin Esko Rahkosen hoitaessa laulupuolen, Sami Ghaly kertoo. Mai Taissa viime lokakuussa esiintynyt Rainer Bollström sanoo paikan ilmapiirin olevan erinomaisen. – Tänne on mukava tulla esiintymään ja siksi tulen keväällä uudelleen. Itselläni on ohjelmistossa noin 80 tanssittavaa kappaletta, joista illan mittaan esitän reilun neljänneksen. Kokemus on osoittanut, että kannattaa aluksi tarkkailla tanssiyleisöä ja valita musiikki sen mukaan. Näin tanssien tunnelma

nousee korkealle. Artistit tuottaa Fuengirolassa toimivaa Radio Finlandiaa luotsaava Teva Glad yhteistyökumppaneineen Artistisillan nimellä. Mai Tain esiintyjinä on ollut useita tunnettuja suomalaisia artisteja. Suomalaistanssit jatkuvat viikoittain huhtikuun loppuun saakka alkaen syyskuussa uudelleen. –Käyn itse Mai Taissa viikoittain kuulostelemassa, mitä tanssikansa toivoo. Tunnelma on jatkuvasti aivan katossa. Aurinkorannikon tanssijoiden tanssinohjaajat Eino Krunninna ja Leena Rämö kehuskelevat tanssijoiden taitoja estotta. – Täällä käy myös turisteina paljon suomalaisten tanssiseurojen tuttuja jäseniä. Iloksemme olemme saaneet ohjata vapaaehtoisperiaatteella myös muiden maiden kansalaisia suomalaisten tanssien pariin. Tuossakin tanssiva ukrainalaisespanjalainen pariskunta oppi muutamassa viikossa hyvät perustaidot valssiin, tangoon ja humppaan heitä hieman opastettuamme, ohjaajat kehuvat. Eikka on opettanut myös espanjalaisen laulajattaren Sofian tanssimaan humppaa. Sofia seurustelee Rami Välimäen kanssa, joten hyvänä tanssijana tunnettu Rami on hänelle oiva harjoituskumppani siinäkin lajissa.

Juhani Rautiainen (oik.) käy aina välillä laulattamassa yleisöään oman esiintymisensä ohella. Tällä kertaa vuorossa jo eläkkeellä oleva laulunopettaja Juhani Markola.

Esko Rahkonen ja Sam Ghaly Suomen itsenäisyyspäivänä siniristilippujen ympäröimänä.

BENAL BEACHISSA SENIORITÄHDEN TAHTIIN Nilsiästä kotoisin oleva Juhani Rautiainen voitti vuonna 2000 Senioritähtikisan Suomessa. Mies on varsinainen ilopilleri ja erinomainen tenori, jolta operettisävelmätkin taittuu. Hän laulaa naisille serenadeja tanssijoiden keskellä johdattaen halukkaita samalla tanssiinkin. Rautiainen vuokrasi Benalmadenasta tilan omalle tanssiparke-

tille. Parketin hän teki itse omin kustannuksin. Keskiviikkoisin ja lauantaisin isäntä itse esiintyy, mutta myös vierailevia artisteja on. Rautiainen on tanssijoiden iloksi esittänyt mahtavia duettoja mm. edellä mainitun Sofian kanssa. Suomalaisille tarjotaan musiikkia elävänä ja karaoketansseissa myös Fuengirolan rannassa Reflassa sekä venesataman edustalla Reginassa. Aurinko-

rannikon yhdistyksillä on omia tanssejaan sekä tanssikursseja. Juhani Rautiainenkin käy argentiinalaisen tangon kurssia. 500-jäsenisen Suomelan tiloissa Los Pacosissa on tanssiillat lauantaisin. Samoin Torremolinoksessa on Kymppipaikan omat tanssit lauantaisin ja Benalmadenan suomalaisyhdistyksen tanssit perjantaisin. Kaikissa näissä järjestetään myös tanssikursseja. •

Leena Rämö ja Eino Krunninna näyttivät tanssimisen mallia Sofian laulaessa taustalla rantaravintola Jabegassa.


����� ��� ��� �� �� � ���������� ����� ��� �

�����������������

�� ����� �������������� �� ���� ������ �������������������� �� ���� ������������������ �� ����� ����������������������� �� ����� ������������������ ������������������������ �� ����� �������������� �� ����� ������������������� ���������� ����������� �� ����� ������������ �� ����� �������������������������� �� ���� ��������������� �� ����������������������������� �� ���� ��������������� �� ���� ��������������� ���������������������������������� �� ����� �������������������� ���������������������������� �� ������������������������������� �� ����� ��������������� ������������������ ����������������������������� �� ���������������������������� �� ����� ����������������������

�������������������������������� ���������������

���� ������ ����� ����������� ������

PUUTTUVATKO TÄSTÄ TEIDÄN TANSSIPAIKKANNE YHTEYSTIEDOT?


Kurkimäentie 13, Kuopio Puh. (017) 362 3523 (18 km Kuopiosta etelään, vanhan 5-tien varrella.)

kus Kuopiossa an viihty isin huvikes Maakunn • Tanssikausi 2007 alkaa 19.5 ja päättyy syyskuun alkupuolella. • Tanssia aina lauantaisin • Tanssittavat maan parhaat orkesterit ja solistit

Katso ensi kesän ohjelmistomme: www.tanssi.net/ilveskasino

PUNKAHARJUN

KRUUNUAREENALLA TANSSIT HUIPPUARTISTIEN SEURASSA

TANSSIPAKETTI

49

Sis. majoitus 2hh (1 vrk), aamiainen, sauna- ja allasosaston käyttö ja tanssilippu. Lisävuorokausi 35 €/hlö 2 hh:ssa.

Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. (015) 775 091, myyntipalvelu@kruunupuisto.fi

Tanssi-illat ja kesän ohjelma: www.kruunupuisto.fi

������������������� ������������������������������������������ ������������������������������������������� �������������������������� ������������������������������������ ���������������������������� ��������������������������������������������������� ��������������������������������������

KAIKKI TANSSIPAIKKALIITTEEN ILMOITTAJAT MAINITAAN MYÖS ETUSIVULLA! IRROTA LIITE LEHDESTÄ JA OTA MUKAASI!

Mainostilamyynti: Jaana Vuorenpää tanssiviihde@jaamedia.fi GSM 050 569 1969


tanssiviihde_107