Page 1

Pohjanmaa talvi ja kev채t 2009 www.juhlienhelmet.fi


puukkojunkkarit

En minä hurjan luontoni tähäre päätäni alaha paina. Iloonen ja irti maasta meinaan aina olla. Kuva ja kuvateksti Ilmajoen Musiikkijuhlat

Y T J T ULOO! Ä H Puukkojunkkarit tai häjyt olivat Etelä-Pohjanmaalla lähinnä 1800-luvulla toimineita rettelöitsijöitä ja rauhanhäiritsijöitä. Puukkojunkkareiden keskuudessa tappelut olivat yleisiä. Häjyt panivat myös toimeen lukuisia miestappoja; jopa hautajaisissa saattoi joku saada puukosta. Yleensä puukkojunkkarit kuitenkin rellestivät häissä, varastelivat hevosia ja kiertelivät ympäri pitäjiä. Puukkojunkkarit harrastivat usein myös uhkapelejä, varastelua ja yöjuoksuja. Pahinta puukkojunkkarius oli Lapuanjoen alaosan pitäjissä kuten Kauhavalla, Yli-

2

härmässä ja Alahärmässä. Ensimmäiset miestapot tapahtuivat jo 1790-luvulla, mutta varsinainen puukkojunkkarien kulta-aika sijoittui 1820-luvulta 1880-luvulle. Puukkojunkkareita tuli kaikista yhteiskuntaluokista.Tuomittuina oli niin talollisia kuin renkejä ja torppareita sekä itsellisiä.Talolliset olivat kuitenkin yleensä joukon johtajia. Puukkojunkkarit olivat yleensä pelättyjä sekä kunnioitettuja. Härmäläinen häjy tappeli kunniansa vuoksi. Mitään tai ketään ei saanut pelätä, kunnon mies tappeli. Puukkojunkkareita oli

usein vaikea saada tuomituksi. Harva ihminen uskalsi todistaa puukkojunkkaria vastaan sillä he saivat yleensä todistajat katoamaan. Puukkojunkkarit saivat osakseen myös ihailua ja kunnioitusta, koska he uskalsivat vastustaa yhteiskuntaa ja virkavaltaa. Häjyjen nousua on pyritty selittämään monin tavoin. 1800-luvulla elintaso Pohjanmaalla nousi, minkä johdosta ennen kaikkea häät muodostuivat suurellisiksi runsaine alkoholitarjoiluineen. Pohjaanmaan nuorille miehille ei usein ollut kotiseudullaan mahdollisuutta oman tilan perimiseen ja oman

varallisuuden luomiseen, mikä johti turhautumiseen. Tunnettuja puukkojunkkareita: • Matti Haapoja • Antti Isotalo • Jaska Pukkila • Antti Rannanjärvi Käytetyt lähteet: • Paulaharju, Samuli: Härmän aukeilta. WSOY, 1947. • Pietiläinen, Timo: Kauhavan historia 1. Kivikaudesta kaupungintaloon. Saarijärven Offset Oy, 1999. • http://fi.wikipedia.org/wiki/Puukkojunkkarit


PÄÄKIRJOITUS

Meitä on kolme komiaa.

Minä, äiree ja minä ja äiree yhyres !

Laajensimme viime keväänä Juhlien Helmet – lehtemme ilmestymisaluetta Pohjanmaalle. Saimme lehdestämme positiivisen palautteen. Lehteä tehdessäni sain kunnian tutustua pohjalaisuuteen, pohjalaisiin perinteisiin ja siellä asuviin ihmisiin. Halusin tehdä pohjalaisen lehden, pohjalaisille. Lehtiämme lähti sukuseuran mukana aina Amerikkaan asti. Olen ylpeä, onnistuimme työssämme. Olen juuriltani satakuntalainen. Äitini on savolainen. Minuun on sekoittunut savolaista kieroutta, vilkkautta ja satakuntalaista juroutta. Asun Ulvilassa ja puhun aitoa porin murretta. Mitä enemmän tutustun pohjalaisiin, sitä kateellisemmaksi tulen siitä, että minä en pysty olemaan yhtä ylpeä juuristani ja murteestani niin kuin Te Pohjalaiset. Arvostan pohjalaista luonteen suoruutta. Pohjalainen sanoo niin kuin asiat ovat. Itse en satakuntalaisena pysty siihen. Mutisen asioista jälkeenpäin. 1980-luvun alussa opiskelin kirjapainoalaa Jyväskylässä. Kämppäkaverini oli kotoisin Seinäjoelta. Olin ostanut itselleni hienot, piukat trikoot.Vedin ne sitten jalkaani kun lähdettiin iltaa istumaan. Kämppäkaverini tuumi, pohjalaisittain, että sopii niin kuin satula sialle. Ne housut jäivät sitten laittamatta jalkaan. Usein olen naureskellut hänen sanomaansa. Se oli aika osuvasti sanottu. Tätä lehteä tehdessäni olemme mieheni kanssa lueskelleet pohjalaisia sanontoja ja nauraneet maha kippurassa. Ne ovat tosi hauskoja ja osuvia. Ilmajoen Musiikkijuhlat ovat tehneet meihin suuren vaikutuksen. Olemme taas ensi kesänä tulossa Ilmajoelle. Ooks sää käyny Poris ja Pori Jazzeil? Meil o Poris sillo kiva meininki. Tul Käymää! Nährää taas ens kesän Ilmajoel. Mää puhu pori murret mut ei kai me silti sit selvit?

Hyviä Lukuhetkiä Pohjalaisille Lehtemme Parissa! Kerätkäähän lehdestämme vinkkejä pohjalaisiin juhliin! Merja Hietaranta-Mäkinen Lehden Kustantaja

Keski-Suomi:

Logo:

maaliskuu ja lokakuu 2008

Vesa Saivo

Jutut:

Painopaikka:

Merjan Mediakonsultointi Merja Hietaranta-Mäkinen

Satakunnan Painotuote, Kokemäki

Mediamyyjä

Valokuvat:

Anja Niemi puh. 041 583 3288

Merja Hietaranta-Mäkinen

juhlatilat ja juhlapaikat, muotiliikkeet, kirkkoherranvirastot, matkailuinfot, hääpukuliikkeet, messut, lehdessä mukana olevissa yrityksissä ym.

lmoitusmyynti: Myyntijohtaja Merja Hietaranta-Mäkinen puh. 045 123 0175, 050 3064 863 merja@juhlienhelmet.fi

Ilmestyminen:

Graafinen suunnittelu ja taitto:

Alueellisena lehtenä ympäri Suomea

Media-assistentti Janna Niemi

Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta.

Jakelu:

3


Vauvan kastepäivänä niityltä kuuluu helinä. Keijut lapsen herättää, unelmilla siivittää. Nyt paljon onnea elämää varten Kastepappi Jari-Pekka Friiman, lahjoja hyvien haltiatarten. Mustasaaren suomalainen seurakunta. ‘Tämä päivä, päivistä herkin, nimen saat ja kasteen merkin. Olkoon päiväsi jokainen kauneutta täynnä ja onnellinen. Ristiäiset

Ristiäisten muistilista • Kastepäivästä päättäminen • Yhteydenotto kotiseurakunnan kirkkoherranvirastoon, kasteen ajasta, paikasta ja kastepapista sopiminen • Lapsen nimen valinta • Kummien valinta, kummien halukkuuden ja kirkkoon kuulumisen varmistaminen • Toimituskeskustelu papin kanssa • Kastetilaisuuden virsien valinta • Avustamistehtävistä sopiminen (Raamatun ja rukousten lukeminen jne.) • Rekisteröinti-ilmoituksen täyttäminen • Lapsen nimen laillisuuden varmistus • Toimituskaavan läpikäynti • Lapsen kastepuvun hankinta • Valokuvauksesta sopiminen • Tilaisuuteen kutsuminen • Mahdollisesta toimituksen jälkeisestä tarjoilusta huolehtiminen • Kastepöydän valmistelu kotikasteen yhteydessä • Valkea pöytäliina • Kastemalja (haaleaa vettä, lapselle sopivan lämpöistä) • Raamattu • Kynttilä • Valkoinen liina lapsen päälaen kuivaamista varten • Kukkia koristeeksi

Tarjoiltavaa ristiäisjuhliin Ristiäisiin sopii tarjoiltavaksi tavanomaiset kahvipöydän herkut ja pikkusuolaiset, kuten kakut, pikkuleivät, leivokset, piiraat, pasteijat, tuulihatut ja voileivät tai voileipäkakku. Ristiäisjuhlien kunniaksi voi leipoa tai tilata leipomosta juhlallisen ristiäiskakun tai esimerkiksi juustokakun tai marenkikakun. Isoihin juhliin voi leipoa tavallista isomman kakun tai 2-3 pientä ristiäiskakkua.

4

Ristiäiset pidetään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, sillä siihen mennessä lapsi on merkittävä väestörekisteriin. Lapsi kastetaan samaan uskoon kuin hänen äitinsä, ellei toisin sovita. Kastejuhla on lapsen ensimmäinen kirkollinen juhla. Kasteessa lapsi liitetään seurakuntaan ja Jumalaan.

Kastejuhla Kaikista kodin juhlista ristiäiset on se perhejuhla, johon kytkeytyy suuri määrä iloa ja toivoa ja tulevaisuuden lupauksia. Se on myös perhejuhlista se, jonka kohdalla tiukimmin usein halutaan pitää kiinni vanhoista, perinteisistä tavoista ja suvun traditioista. Ristiäisiä vietetään usein kotona lähiomaisten ja kummien kanssa. Ristiäiset voidaan myös pitää kirkossa, kappelissa, pappilassa tai seurakuntatalolla. Myös idyllisistä, kodinomaisista juhlatiloista on tullut suosittuja ristiäisten pitopaikkoja.

Kastetoimitusen kulku Kastetilaisuuden kulku löytyy virsikirjan lopussa olevasta kastekaavasta ja kirkollisten toimitusten kirjasta.Yksityiskohdista sovitaan kastavan papin kanssa kastekeskustelussa. Kummeilla, isovanhemmilla ja muilla kaste-

juhlassa läsnä olevilla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti toimitukseen. Vesi kaadetaan kastemaljaan ennen toimituksen alkua.Kastetoimitus tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen asettuvat pappi, kastettava lapsi vanhempineen ja kummeineen. Sylikummille voidaan varata tuoli. Seurakunta voi seistä koko kastetoimituksen ajan. Lasta siunattaessa kättenpäällepanemisella voivat vanhemmat, kummit ja kastetun sisarukset osallistua siunaamiseen yhdessä papin kanssa.

Kummin tehtävä Pappi voi olla perheen vanha tuttu tai sitten kirkkoherranviraston puolesta sovittu. Lapselle pyydetään ystävien tai sukulaisten joukosta vähintään kaksi kummia, joista toinen on sylikummi. Heidän tulee itsekin kuulua samaan kirkkoon kuin kastettava lapsi. Kummin perinteinen tehtävä on lapsen kristillinen kasvatus vanhempien tukena.

Kastemekko Kastejuhlaan poikavauvakin saa ylleen mekon. Kastemekon väri on aina valkoinen.Valkoinen väri kuvastaa viattomuutta ja puhtautta. Poikamaisena erotuksena mekkoon kuuluvan rusetin väri on sininen, kun taas tytöillä rusetti on vaalean punainen.

Ella Pauliina ja Atte Tapio Tuomivirta

ristiäiset


Peukaloinen

ilmoitus ja joka iikka

KUULUISIA HÄJYJÄ: ANTTI RANNANJÄRVI Rannanjärvi tunnetaan nykyään parhaiten laulusta Isontalon Antti ja Rannanjärvi, jonka sanat kuuluvat seuraavasti: ”Isoontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken…” Antti Rannanjärvi (4. huhtikuuta 1828Ylihärmä – 12. elokuuta 1882 Ylihärmä) oli Antti Isotalon ohella puukkojunkkareiden eli häjyjen toinen päämies ja ylihärmäläisen maatalon isäntä, joka eli rikollista elämää. Rannanjärvi jatkoi elämänsä loppupuolellakin ajoittain ”häjyilyä” mutta ei joutunut enää viranomaisten kanssa tekemisiin. Hänet surmasi Erkki Fränti (”Prännin Erkki”).

ANTTI ISOTALO Antti Isotalo eli Isoo-Antti, Isoon talo(o)n Antti tai Isontalon Antti (24. elokuuta 1831 Alahärmässä – 8. elokuuta 1911 Alahärmässä) oli härmäläinen maanviljelijä ja puukkojunkkari, joka yhdessä Antti Rannanjärven kanssa johti Isoo-joukkonimistä puukkojunkkarijoukkoa vuosina 1856–1867. Isotalo oli luonteeltaan levoton, ja hänen harrastuksiinsa kuului muun muassa hevosurheilu. Hän oli etevä kauppamies, ja oli markkinoilla kuin kotonaan. Hänen ei tarvinnut kerätä joukkoa ympärilleen, vaan ihmisten kerrotaan kokoontuneen hänen ympärilleen omasta tahdostaan. Hän oli myös peloton ja hurja tappelija. Suuren kokonsa vuoksi häntä pyydettiin usein valvomaan erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Isotalo kielsi lopun ikänsä tehneensä tappoa mutta sanoi tuomiostaan: ”Kyllä mä sen ansaattiin.” Vankilassa hän käyttäytyi hyvin.

MATTI HEIKINPOIKA HAAPOJA Matti Heikinpoika Haapoja (16. syyskuuta 1845 Isoky-

rö–8. tammikuuta 1895 Turun vankila) oli eteläpohjalainen puukkojunkkari. Hänen tiedetään tehneen varmasti kolme murhaa, mutta niitä on sanottu olleen yhteensä 22–25. Haapojasta tuli eläessään kuuluisa ja sanomalehdet käsittelivät hänen murhatöitään laajasti ja yksityiskohtaisesti. Hän oli Turun vankilassa eli Kakolassa elinkautisvankina vuosina 1871–1879, mutta karkasi neljästi. Vuonna 1880 hänet karkotettiin Siperiaan. Sieltä hän pakeni vuonna 1890. Tämän jälkeen hän joutui uudelleen Kakolaan, jossa hän teki itsemurhan hirttäytymällä vuonna 1895 tapettuaan sitä ennen kaksi vartijaansa vankilassa. Kuolemansa jälkeen hänen ruumiinsa annettiin lääketieteellisen käyttöön, ja luurankoa säilytettiin pitkään Vantaan Rikosmuseossa. Matti Haapoja haudattiin viimeinYlistaroon syyskuussa 1995.

JASKA PUKKILA Jaska Pukkila (s. 19. heinäkuuta 1831 Kauhava -?) oli puukkojunkkari. Hänen vanhempansa olivat talollinen Jaakko Kustaanpoika Pukkinen ja Maria Israelintytär Haapoja. Pukkila tappoi Ylitalon häissä Perttulanmäellä 29. joulukuuta 1851 morsiamen isän, räätäli Jaakko Yrjönpoika Ylitalon eli Lahden. Hänet tuomittiin kuolemaan, mutta tuomio muunnettiin karkotukseksi pakkotyöhön Siperiaan, josta hän onnistui pakenemaan takaisin Suomeen. Hän joutui kuitenkin uudestaan kiinni ja hänet luovutettiin Venäjän viranomaisille Viipurissa elokuussa 1857. Hänen kerrotaan myöhemmin päässeen pakenemaan Amerikkaan. Hänet tunnetaan myös laulusta Isontalon Antti ja Rannanjärvi. Käytetyt lähteet: • Paulaharju, Samuli: Härmän aukeilta. WSOY, 1947. • Pietiläinen, Timo: Kauhavan historia 1. Kivikaudesta kaupungintaloon. Saarijärven Offset Oy, 1999. • http://fi.wikipedia.org/wiki/Puukkojunkkarit

Peukaloinen & Jokaiikka

VAATETTAA PIENOKAISET JUHLAAN Peukaloinen & Jokaiikka on palveleva lastenliike Kokkolassa, josta löytyy monipuolinen valikoima lastenvaatteita ja –tarvikkeita. Vuokraamme myös turvaistuimia ja matkasänkyjä sekä huollamme lastenvaunuja. Yritys aloitti toimintansa noin 20 vuotta sitten leluliikkeenä. Myöhemmin valikoimaa laajennettiin käsittämään myös lastentarvikkeet. Sittemmin mukaan tulivat myös lastenvaatteet.

Meiltä saat asiantuntevaa palvelua

Yrittäjän, äidin, Minna Vörlinin lisäksi liikkeessä palvelee yksi osa-aikainen myyjä. Pyrimme palvelemaan asiakkaitamme niin hyvin, että hän lähtee meiltä tyytyväisenä ja kertoo palveluistamme muillekin. Laajaan asiakaskuntaamme kuuluu sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä ja kuntia ympäri Keski-Pohjanmaan maakuntaa.

koot 35 cm–152 cm (Lego, Mayoral, Girandola, Schiesser, Sucre d’orge, Rasavil-ulkoilupuvut) - äitiysvaatteet (Valja) - Ruskovillan tuotteet ( - lastenvaunut (Brio, Teutonia, Ora) - matkarattaat (Graco, Emma, ABC) - turvaistuimet (Graco, Britax, Brio) - pinnasängyt ja hoitopöydät (Brio) - muut lastentarvikkeet kuten sitterit, punkat, koliikkikeinut, petivaatteet, kantoliinat, rinkat, rintareput, itkuhälyttimset sekä Avent-tuotesarja - lelut (Fisher Price, Fehn) Ota yhteyttä ja kysy lisää! Autamme mielellämme kaikissa lastenvaatteisiin ja – tarvikkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelemme ma–pe kello 10–17 ja lauantaisin kello 9–13. Liikkeemme sijaitsee Kokkolassa Rantakadulla, Rantakadun ja Pitkänsillankadun kulmassa.

Valikoimamme: - keskosten vaatteet - vauvojen ja lastenvaatteet,

www.peukaloinenjajokaiikka.com 5


Rippijuhlat Konfirmaatio Konfirmaatiopäivä on usein merkittävä kokemus niin rippikoulunsa päättäneelle nuorelle itselleen kuin myös hänen vanhemmilleen, omaisilleen ja ystävilleen. Rippikoulu, konfirmaatio, ehtoolliselle osallistuminen ja kodin rippijuhla muodostavat mieleenpainuvan vaiheen ihmisen elämässä. Se on kokemus, joka yhdistää eri sukupolvia. Rippijuhlasta otettuja kuvia on mukava katsella vuosienkin päästä. Juhlaan, esimerkiksi tarjoiluun, liittyvissä asioissa kannattaa kysyä myös konfirmoitavan nuoren mielipidettä: onhan kyse nimenomaan hänen juhlastaan.

Vieraat Nuoren isovanhemmat ja kummit ovat konfirmaatiopäivänä kunniavieraita. Jumalanpalvelukseen ja ehtoolliselle voi osallistua myös muita lähisukulaisia ja ystäviä. Monissa seurakunnissa on tapana, että nuoren kummit avustavat konfirmaatiomessun toteutuksessa ja

esimerkiksi siunaavat kummilapsensa. Jumalanpalveluksen jälkeen siirrytään viettämään juhlaa nuoren kotiin.

Pukeutuminen Niin konfirmoitavan nuoren kuin vieraidenkin kannattaa pukeutua rippijuhlaan juhlavan asiallisesti, samassa hengessä kuin muihinkin perhejuhliin. Kaikki värit oovat sallittuja. Kirkossa nuoret käyttävät pitkää valkoista albaa, joka tulee seurakunnan puolesta.

Lahjat Nuorille on konfirmaatiopäivänä annettu perinteisesti lahjoja kuten rippiristi ja nuoren rukouskirja. Seurakunnalla on tapana lahjoittaa rippikoulun yhteydessä nuorelle joko Raamattu, Uusi Testamentti, Katekismus tai virsikirja.

Tarjoilu Rippijuhlassa tarjotaan usein lämmin ruoka tai pientä suolaista ja sen jälkeen kahvit.

Vahvistunut sinussa

Seison valossasi tänään valkoisessa albassa, kanssasisarieni ja veljieni vierellä, kohotan katseeni sinuun kolmiyhteinen, armossasi otit minut huomaasi kasteeni hetkellä, sielussani olen vahvistunut sinussa, tänään sisimmässäni juhlien käyn nöyränä rippiehtoolliselle. Oskari

6

Tuoksuva kukka tuo mieleen muistoja Moni ei voisi kuvitella joulun aikaa ilman hyasinttia tai alkukesää vailla syreenin tuoksua. Monet muutkin kukat levittävät ympärilleen vienoa tuoksua. Valitse freesiaa, liljoja, ruusuja, tulppaaneita… Tuoksun voimakkuus vaihtelee lajikkeittain, ja se kehittyy parhaimmilleen vasta lämpimässä. Kysy siis kauppiaalta tuoksuvia kukkia!


Ylioppilasjuhlat Kun juhla suunnitellaan juhlakalun toiveiden mukaisesti, mikään ei voi mennä pieleen. Valmistujaisjuhlat ovat usein nuorelle elämän ensimmäiset suuret juhlat. Ylioppilasjuhlissa ei noudeta varsinaisia muodollisuuksia. Yleensä ylioppilasjuhlaan kutsutaan nuoren lähisuku ja kaverit.Varsinaista kutsua ei tarvitse lähettää. Ylioppilasjuhliin naiset voivat pukeutua jakkupukuun tai leninkiin ja miehillä on kokopuku. Sopivaa päälle pantavaa kannattaa alkaa etsiä jo alkukeväästä. Näin ehtii rauhassa tehdä asuun mahdolliset muutokset. Ylioppilas muistaa hänen juhliaan läsnäolollaan kunnioittaneita vieraita juhlien jälkeen kiitoskortilla. Usein myös kummeille ja isovanhemmille annetaan ylioppilaan kuva.

niin pienet, että kukitus kannattaa tehdä ulkona juhlan jälkeen. Juhlat jatkuvat juhliin varatussa juhlapaikassa tai kotona, sukulaisten ja tuttujen seurassa. Tarjolla on usein pikkusuolaista, koska päivästä voi tulla pitkä, sillä kaikki vieraat eivät välttämättä tule samaan aikaan. Ruokatarjoilu on tarpeen, mikäli vieraita on saapunut kauempaa. Juomapuolella kannattaa ottaa huomioon myös autolla liikkuvat. Kevyt valko- ja punaviini ja olut on mukavaa tarjottavaa ruoka- ja seurustelujuomana. Illalla sankari kuitenkin yleensä lähtee juhlimaan ystäviensä ja tuttujensa kanssa ravintolaan.

Ylioppilasjuhlan

Juhlapaikkaan voi laittaa erillisen lahjapöydän, jos vieraita on tulossa paljon. Lahjatoive kannattaa tarkistaa nuoren vanhemmilta etukäteen, että lahja on varmasti mieleinen. Rahalahja on aina tarpeen ja mieluisia nuorelle.

päivän ohjelma

Lakitustilaisuus alkaa aamusta koululla. Sen jälkeen lakitetut yleensä käyvät laskemassa seppeleen sankarihaudalle. Yleensä koulujen juhlasalit ovat

Ylioppilaalle tuodut lahjat

Päättäjäiset ja valmistujaiset Opintojen taitekohdat ovat oiva tilaisuus harjoitella hyvinpukeutumisen taitoa - sitäkin tarvitaan myöhemmin elämässä. Koulujen päättäjäisiin ja valmistujaisiin pukeudutaan vuodenajan mukaisiin juhla-asuihin. Pojilla on lukukauden päättäjäisissä vähintään suorat housut ja kauluspaita. Valmistujaisissa ollaan jo varttuneempia ja käytetään pukua. Tytöt ja nuoret naiset pukeutuvat mekkoihin, hameen ja puseron yhdistelmiin, jakkupukuihin tai housupukuihin. Jalassa on nahkakengät tai tytöillä sandaalit. Kun vastavalmistuneen kunniaksi pidetään juhlat, isännät ja vieraat pukeutuvat samaan tyyliin kuin ylioppilasjuhliin: kevyen juhlavasti.

Elämän poluilla

Aikuisuuden kynnyksellä ovat kaikki ovet avoinna ja maailma mahdollisuuksia täynnä. Kun pidät sydämesi avoimena, Löydät oman polkusi elämässä. Voit olla varma, että maailma tarjoaa sinulle parastaan myös tulevina aikoina A.T

7


ilmoitus

Hyvää palvelua ja laadukkaita tuotteita

OIKEAAN HINTAAN Kokkolalainen kultasepänliike O. Niemi Oy on toiminut vuodesta 1908 lähtien eli jo sadan vuoden ajan ja samalla Isokadun liikepaikallakin vuodesta 1928 lähtien.Yrityksen pääperiaate on pysynyt samana yrityksen perustajan ja nykyisen toimitusjohtajan isoisän, Oskari Niemen ajoista lähtien. Ajat ja tavat ovat nykyään aivan toiset kuin ne olivat vaikkapa meidän vanhempiemme aikana, saati satoja vuosia sitten. Nykypäivän koru on yhteydessä muotiin ja mielialaan. Koru on osa imagoa, se paljastaa inhimillisiä tunteita ja osoittaa hienotunteisesti kantajan sielullisen identiteetin. Elämämme eri juhliin on aina kuulunut omat, perinteiset korunsa ja niillä on ollut oma symbolinen merkityksensä ihmisen elämässä.

Laadukkuus lähtee tuotteiden tarkasta valinnasta

O. Niemen tuotevalikoimasta löytyvät niin korut ja kellot kuin palkinnot ja lahjatavaratkin. Tuotevalikoima on todella laaja ja yrityksellä on iso varasto jo siitäkin syystä, että toimitaan kauempana pääkaupunkiseudusta. Tavoitteena on, että mahdollisimman paljon tuotteita löytyy heti varastosta ja mikäli nyt ei juuri oikeaa sormuskokoa, niin ainakin asiakas näkee heti, millaiselta tuote näyttää luonnossa. Timantit ja kihlat ovat suurin myyntiartikkeli. Näiden tuotteiden halutaan olevan kunnollisia ja kestäviä ja niihin panostetaan enemmän rahallisesti. Rannekellot ovat myös tulleet takaisin. Kännyköiden tullessa kellojen käyttö väheni, mutta nyt halutaan asustekelloja sekä kelloja eri käyttötarkoituksiin, Hanna Niemi kertoo. Hänen mukaansa asiakkaat yhä enenevässä määrin osaa8

vat arvostaa laatua ja tuotteiden kestävyyttä, mihin yrityksessä on kiinnitetty huomiota alusta lähtien. Hanna Niemen mukaan laadukkuus lähtee jo myyntiin tulevien tuotteiden tarkasta valinnasta.

Meiltä saat hyvää palvelua

Hyvä palvelu on toiminnan perusta alalla, jossa ollaan koko ajan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Hanna Niemi korostaakin henkilökohtaisen palvelun merkitystä. Hänen mukaansa hyvä palvelu lähtee aivan perusasioista kuten jokaisen asiakkaan huomioimisesta, toivottamisesta tervetulleeksi liikkeeseen sekä palvelualttiudesta. Hyvän palvelun ja myös menestyksekkään toiminnan taustalla on hyvä, asiantunteva ja iloisella asenteella palveleva henkilökunta. Yrityksen Isokadun liikkeessä työskentelee neljä työntekijää ja Prisman toimipisteessä yksi työntekijä. Lisäksi yksi työntekijä toimii molemmissa liikkeissä. Kultaseppä O. Niemi Isokatu 7 67100 Kokkola Puh. 06-831 2174 Fax. 06-831 0984 Gsm. 050-539 3251 www.kultaseppaniemi.fi Kultasydänpiste Prismantie 1 67100 Kokkola Puh. 06-831 2865 kultaseppaniemi @kpnet.com


ilmoitus

Ruusuke Kukat & Sisusteet -

ARJESTA JUHLAA!

Ruusuke Kukat & Sisusteet on yritystilaisuuksien somistamiseen erikoistunut kukkasidontayritys. Toteutamme yritystilaisuutenne esteettisen ilmeen kokonaisuutena ideoinnista ja suunnittelusta paikalle rakentamiseen tai vain haluamanne osan kokonaisuutta. Työkenttämme on Suomi. Tulemme sinne, missä asiakkaamme meitä tarvitsevat. Olemme

toteuttaneen yritystoimeksiantoja 20 hengenVIP-tilaisuuksista 1 800 henkilön gaala-illallisiin. Työskentelemme verkottuneesti voidaksemme palvella asiakkaamme monipuolisesti, innostuneesti ja luotettavasti.

Kuva: Valokuvaaja Tommi Penttinen

Kauneus on sielun ruokaa, arjen lisäksi tarvitsemme myös juhlaa. Kaunis työympäristö ja mukavat yhteiset juhlat parantavat työviihtyvyyttä. Ne lisäävät henkistä pääomaa, ihmisten jaksamista ja osoittavat työntekijöille sekä asiakkaille, että heitä arvostetaan.

Me luomme puitteet, jotta asiakkaamme saavat tilaisuuksissaan keskittyä olennaisimpaan: omiin tärkeisiin ihmisiinsä sekä nauttimaan juhlan tunnelmasta.

Keskustie 20, 42600 MULTIA GSM: 040 846 3987 susanna.lehmonen @ruusuke.fi www.ruusuke.fi www.wisdomus.com

tasokasta ohjelmaa juhliin

www.juhlienhelmet.fi

STAND-UP TAIKURI RISTO PAJUNEN

“Ohjelmaa päiväkerhosta yökerhoon...” Puh. (03) 473 7211, GSM 040-588 9999 www.ristopajunen.fi, email:taikuri@ristopajunen.fi

9


KAHDEN KAUPPA, KOLMANNEN KORVAPUUSTI Kihlajaisten perinnettä

Ennen kihloihin mielevän nuoren miehen oli mentävä hännystakkiin sonnustautuneena mielitiettynsä isän luo. Nuori mies pyysi juhlallisesti isältä tämän tyttären kättä. Nykyään vanhemmilla ei ole enää kovinkaan paljon sanomista nuortensa avioliittoaikeisiin. Kihloihin pyytäminen eli kosiminen on ollut perinteisesti miesten tehtävä. Naisille kosintaoikeus sallittiin ennen vanhaan vain karkauspäivänä; maailma oli muutenkin mennyt tuolloin nurin kurin.

Kihlaus on ollut ennen vanhaan lupaus avioliitosta

Nykyään kihlauksella ilmaistaan myös rakkaussuhteen lujuutta. Kaikilla kihlautuneilla ei ole aikomustakaan solmia avioliittoa.

Kihlasormukset Kihlapari ostaa toisilleen kihlasormukset. Sulhasen sormukseen merkitään morsiamen, morsiamen sormukseen sulhasen etunimi. Kummankin sormukseen merkitään myös kihloihinmenon päivämäärä. Sileä kultasormus on perinteisesti ollut kihlasormus. Se symboloi auringon väriä, hengen ja ikuisuuden vertauskuvaa, hyvän onnen tuojaa.

Kihlauksen julkaiseminen

Menneinä vuosina oli tapana, että kihlapari lähetti kihloihin menemisestä sukulaisilleen ja ystävilleen kihlajaiskortin. Nykyään tyydytään vain panemaan paikalliseen lehteen tai valtakunnalliseen lehteen kihlajaisilmoituksen, kihloihin menneet – osastolle. Läheskään kaikki kihlaparit 10

eivät julkista kihloihinmenoaan millään tavalla.

Kihlajaisjuhlat Monet kihlapari päättelevät, että koska kihlaus on heidän oma juttunsa, sitä myös juhlitaan romanttisesti kahden kesken. Jos kihlapari haluaa juhlia, juhlia vietetään perheen ja ystävien kesken. Lähisukulaiset ja ystävät muistavat kihlautuneita lahjoin. Kihlajaispaikaksi sopii kodin lisäksi romanttinen mökki tai idyllinen ravintola, usein kabinetti. Usein vietetään morsiamen kotona kihlajaisvastaanottoa eli juodaan kihlajaiskahvit. Jos morsiamen kotona syödään kihlajaisateria, istuu kihlapari kunniapaikalla. Arvopaikalla istuvat myös sulhasen vanhemmat. Muu istumajärjestys noudattaa sukulaissuhteiden luomaa arvojärjestystä, kuten sukulaisjuhlissa yleensä.

Kihlauksen purkautuminen

Kihlauksen purkautuessa osapuolet palauttavat toisilleen ostamansa sormukset. He jakavat keskenään usein myös kihlajaislahjaksi saamansa lahjat.

Minun kultani koria on, on kuin nurmikukka. Sill´ on silmät siniset ja aivan musta tukka.

Kuvassa kihlapari Vesa Saivo ja Mia Ollikainen. Kuvauspaikka: Ahlströmin Ruukki, Noormarkku. Valokuva: Tiina Saivo

Kihlajaiset


Sami ja Heidi Liikanen

morsiamen kampaus Hiuspiste Haapajärvi, morsiamen meikki Kauneuskulma Haapajärvi, kukat Kukkapalvelu T Rajala Reisjärvi

sanoivat TAHDON Reisjärven kirkossa 12.7.2008

Kesä oli kauneimmillaan, kun Heidi ja Sami vihittiin. Heidän onneaan oli todistamassa 170 häävierasta. Vihkipappina toimi Jaakko Rantamäki. Kaason tehtävää hoiti Jonna Jämbäck ja Bestmaneina olivat Janne Paakkonen ja Jarmo Aho.

Häävalmistelut

Hääjuhlaa vietettiin Hipporannassa, Reisjärven Osuuspankin omistamassa juhlapaikassa.

Meikkiin ja kampaukseen varasimme ajan helmikuun alkupuolella. Kortteja katseltiin jo hyvissä ajoin netistä, mutta vasta toukokuussa tehtiin lopullinen päätös ja tilattiin kutsut. Kutsut lähetettiin sitten saman tien.

Heidin ja Samin rakkaustarina

- Tunsimme toisemme jo yläasteella, mutta tuolloin kuuluimme eri kaveripiireihin. Olemme aina tunteneet toisemme myös harrastusten kautta. Rakkautemme roihahti heinäkuussa 2001, kun tiemme kohtasivat jälleen ravintolassa. - Tapailimme aluksi ystävinä, mutta pian huomasimmekin sen, ettemme voineet enää olla erossa toisistamme. Rakkaus sai yliotteen, Heidi ja Sami naurahtavat onnellisina.

Kirkko, pappi ja juhlapaikka varattiin jo hyvissä ajoin, lokakuussa. Ne olivat ne kiireellisimmät, jotta varmasti saimme varattua vihkipäivällemme haluamamme paikat.

Koska pesäpallo vie hääparin aikaa, häämatkakin tehtiin ennakkoon, pesäpallon aikataulujen mukaan. Sami pelaa Reisjärven Pilkkeessä miesten suomisarjaa ja Heidi on pelannut viime kaudet Ylihärmän Pesis-Junkkareissa. Vieraiden lukumäärä haluttiin tietää jo ennen häämatkaa, jotta järjestelyt ruokailuineen ja muine järjestelyineen etenisivät. Juhlan teemaväriksi viime metreillä tuli vanilja ja koristeluissa käytettiin satumetsän tunnelmaa.

Hääpäivä Hääjuhlassamme vieraina oli runsaasti sukulaisia ja ystäviä, joita meillä onkin paljon harrastustemme parista. Samin vanhemmat ottivat vieraat vastaan. Heidin vanhemmat seurasivat tyttärensä onnea pilven reunalta, sillä Heidin vanhemmat ovat edesmenneitä.

Hääjuhlamme ohjelma lyhennettynä

Vieraiden kättely, maljan kohotus, ruokailu, leikkimielinen kilpailu vieraiden kesken, kilpailu hääparin kesken, multimedia

esitys ja lahja meidän taipaleesta sisareltani ja hänen perheeltään, sukulaisten kesken tietokilpailu hääparista (sattui hauskasti olemaan kummankin puolelta kolme täsmälleen samannimistä sukulaista paikalla), kakun leikkaaminen ja kahvittelu, vapaata seurustelua, morsiammen ryöstö ja sulhasen laulu, häävalssi, morsiuskimpun ja sukkanauhan heittäminen, kaason, bestmanien ja seremoniamestarin muistaminen pienin lahjoin, karaokea ja tanssia.

Suhteessamme parasta Tunnemme toistemme mielen syöverit läpikotoisin. Se näkyy arjessa siten, ettei aina tarvitse sanoa, mitä ajattelee tai haluaa. Toinen ymmärtää sen jo eleistä. Meillä on syvä luottamus toisiimme. Annamme toisillemme tilaa. Tuki ja ymmärrys itsenäiseen toimintaan ovat meidän perheessämme erittäin hyvällä pohjalla. Toistemme pelejä käymme seuraamassa aina silloin kun vain on mahdollista. Tietenkin pelimatkat ja treenit vievät paljon aikaa kesäisin, varsinkin kun pelaamme 150 km:n päässä kotoaan. Siinä sitä sitten kulkemista riittää, ja aikaa kuluu kesällä tien päällä. Pelejä on myös Ympäri Suomea.

Tulevaisuus? Meillä ei ole mitään isompia suunnitelmia. Elämä saa mennä eteenpäin omalla painollaan. Oikeastaan suurimmat tulevaisuuden haaveet olemme jo toteuttaneet. Ne ovat vakiintunut työ, omakotitalo maalla, yritys ja harrastukset.Yksi vain puuttuu, eli perheen perustaminen jossakin vaiheessa, mutta antaa asioiden edetä omalla painollaan eteenpäin.

11


häät

Avioliittoon VIHKIMINEN

Naimisiin meneminen ja avioliiton solmiminen on riitti, jolla sitoutuminen vakituisesti toiseen ihmiseen tunnustetaan julkisesti. Kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa häämenoilla on ollut huomattava sijansa yhteiskunnassa. Suurin osa vanhoista häihin liittyvistä rituaaleista on aikojen myötä muuttunut lähinnä vertauskuvalliseksi. Juhlien luonnetta häät eivät kuitenkaan ole menettäneet. Avioliiton voi solmia kirkollisena vihkimisenä tai maistraatissa siviilivihkimisenä. Kirkkovihkiminen edellyttää, että molemmat osapuolet kuuluvat kirkkoon ja ovat käyneet rippikoulun. Nykyisin avioliittoon vihkimiset voivat sisältää aineksia sekä kirkollisesta että siviilivihkimisestä. Pariskunta, josta vain toinen kuuluu kirkkoon, voi vihkiä itsensä maistraatissa mutta järjestää halutessaan avioliiton kirkollisen siunauksen hääjuhlassa.

Avioliiton esteiden tutkinta

Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Siten varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu. Avioon aikovat pyytävät yhdessä avioliiton esteiden tutkintaa joko sulhasen tai morsiamen väestörekisterin pitäjältä. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet voivat käydä jommankumman kotiseurakunnan kirkkoherranvirastossa.

Avioliiton voi solmia

· kirkollisin menoin kirkossa, kappelissa, kotona tai vaikkapa puutarhassa · Siviilivihkimisenä maistraa12

tissa tai henkikirjoittajan ja kihlakunnantuomarin virkahuoneessa · Ulkomailla suomalaiset voidaan vihkiä siviilivihkimismenoin Suomen suurlähetystöissä ja kirkollisin menoin esim. suomalaisessa merimieskirkoissa. Kanariansaarilla toimiva suomalainen turistipappi voi myös toimia vihkijänä.

Hääjuhla Vihkimisen jälkeen järjestetään usein hääjuhla. Usein suurissa juhlissa on istumajärjestys mietitty jo etukäteen. Vieraiden paikat voidaan helpoimmin osoittaa nimikortein tai varta vasten piirretyllä kartalla.Tavallisimmin lähimmäksi nuoren avioparin pöytää sijoittuvat sulhasen ja morsiamen vanhemmat ja isovanhemmat. Hääjuhlan tarjoiluna voi olla hääkahvi, jonka kruunaa hääkakku. Ruokatarjoilua mietittäessä on laskettava paitsi kustannuksia, myös sujuvuutta ja juhlan aikataulua. Yleensä morsiamen ja sulhasen vanhemmat ottavat vieraat vastaan.Yleinen tapa on kohottaa morsiusparin onneksi häämalja. Maljan kohottaessaan morsiamen isä toivottaa vieraat samalla tervetulleiksi. Häämaljan edellä tai jälkeen vieraat onnittelevat morsiusparia. Hääjuhlan ohjelman rakentamisessa kannattaa käyttää harkintaa. Häihin liittyy monia kauniita tapoja, muttei niitä

kaikkia tarvitse yrittää mahduttaa yksiin ja samoihin häihin. Useimmissa juhlissa on kuitenkin muutama puhe, musiikkiesityksiä, yhteislaulua ja tietenkin hääkakun leikkaaminen - juhlan yksi kohokohta. Pääasioita ovat sydämen lämpö ja yhteyden tuntu. Morsiuspari poistuu häistä

ensimmäisenä, kun pääosa tarjoilusta ja ohjelmasta on takana. Ennen lähtöä he hyvästelevät lähimmät sukulaisensa, mutta eivät yleensä muita vieraita. Hääparin jäljessä voi astella myös morsiustyttöjä tai sulhaspoikia, jotka tosin ovat vain suloista tunnelmaa lisäämässä.

Rakkauden kultainen lupaus

Itken tänään onnenkyyneleitä niin kuin sinäkin armaani ihan niin kuin silloin kun tapasimme ensi kerran valkeiden omenapuiden alla nyt olemme kruunaamassa suurta rakkauttamme kultaisiin lupauksiin tuhansin suudelmin saattelemme toisemme yhteiselle elämäntielle aurinkoisen taivaan alle. Oskari


häät

Hää- ja juhlapukujen HISTORIAA Entisaikaan morsiuspuku ei itsessään eronnut tavallisesta muodikkaasta juhlapuvusta. Ainoastaan puvun lisänä käytettävät kruunu, seppele tai morsiuskorut tekivät siitä hääpuvun. Pitkään morsiuspuku olikin tavallinen musta juhlahame. Valkea hääpuku alkoi Suomessa yleistyä säätyläisten parissa 1700-luvun lopulta. Kaupunkilaisporvaristolla valkoinen morsiuspuku yleistyi 1800-luvun puolivälistä lähtien, maaseudulla musta morsiuspuku oli kuitenkin tavallinen vielä 1900-luvun alussa. Hääpukujen tyyli on aina mukaillut ajan muuta muotia. 1800-luvun lopulla jyväskyläläisen kauppiasperheen tytär avioitui valkeassa silkkisessä laahuksellisessa puvussa, jossa oli korostuneen kapea vyötärö. 1920-luvulla suoran ja lyhyen morsiuspuvun helma lyheni ja vyötärö laskeutui lanteille. 1960-luvulla muotiin tuli suoralinjainen ja yksinkertainen morsiuspuku, viime vuosikymmeninä on käytetty myös paljon helmikirjailtuja leveähelmaisia pukuja. Koristeena morsian on käyttänyt sukkia, sukkanauhoja, kenkiä ja hansikkaita. 1870-1980 –luvuilla tyypillinen puku oli kapea vyötäröinen ja varustettu pitkällä laahuksella.

Lottapuvussakin avioiduttiiin – myöhemmin jopa farkuissa

Sota-aikana 1940-luvulla ja sen jälkeen pula-aikana oli vaikeaa hankkia morsiuspukua. Siksi vihkimisessä voitiin käyttää myös arkimekkoa, sen kanssa pientä hattua ja valkeita käsineitä. Myös lottapuvussa on avioiduttu. Olojen parannuttua 1950-luvulla voitiin jo hankkia muodikas morsiuspuku, joka oli kapeavyötäröinen, leveähelmainen ja lyhythuntuinen. 1960-luvulla olivat muotia yksinkertaiset puvut: käytettiin

myös lyhyitä pukuja, jopa minihameita. Vihillä voitiin käydä myös arkivaatteissa, kävelypuvussa tai jopa farkuissa. 1970-luvulla vihkipuvun kuosi saattoi olla myös kuviollinen. Useat morsiamet pukeutuivat myös kansallispukuun. Huntua useammin puvun kanssa käytettiin suurta hattua, kukkaseppelettä tai morsiuspukuun saattoi kuulua huppu. Suuret hääjuhlat ja kirkkohäät palasivat muotiin jälleen 1980-luvulla. Puvut olivat valkeita, vyötäröt kapeita ja helmat leveitä: koristeina käytettiin puhvihihoja, rusetteja, röyhelöitä ja erilaisia helmiä.

Morsiuskimput Morsiuskimput olivat 1920-1940 –luvuilla suuria ja näyttäviä, 1950-luvulla pienempiä ja pyöreämpiä ja seuraavina vuosikymmeninä vielä pienempiä. 1980-luvulta alkaen isojen häiden tultua muotiin ovat morsiuskimputkin kasvaneet. Nykyään on käytössä amerikkalaisen mallin mukaan morsiuskimpun lisäksi erillinen pieni heittokimppu, jonka morsian heittää naimattomien naisvieraiden joukkoon ennustaakseen seuraavan morsiamen. Silkkiset pussukat, koristeet ja silkkiset morsiuskengät, silkkiset morsiussukkanauhat röyhelöineen ja koristeineen – jo 1800-luvun muotia. Morsiussukkanauhojen käyttö loppui sittemmin. Nykyään tunnetaan englantilaisen hääperinteen vaikutteena morsiamen reisinauha, jonka sulhanen irrottaa ja heittää poikamiesten joukkoon ennustaakseen seuraavan avioituvan.

Lähde: Uudenkaupungin kulttuurihistoriallinen museo, vanhat valokuvat Valokuvaamo Augusta Olsson/Uudenkaupungin museon kuva-arkisto.

13


Syntymäpäivät Syntymäpäivien vietto on aikojen saatossa muodostunut jokavuotiseksi perinteeksi ympäri maailman. Alunperin syntymäpäivä oli vain yksinkertainen tapa muistaa oma ikänsä, mutta nykyään se on monille suuren juhlan hetki! Varsinkin nuoruusvuosien ja vanhemmiten tasakymmenten täyttymisen juhlistaminen ovat tärkeitä etappeja, joita ei lähipiirissäkään kannata unohtaa. Nuorempana ikäluvun vaihtuminen on tärkeä muistutus uusien oikeuksien ja velvollisuuksien lähenemisestä tai saavuttamisesta, sekä iso askel kohti aikuisuutta. Varsinkin 18 vuotta täyttävä nuori kokee monta uudistusta elämässään ajo-oikeuden, äänestysoikeuden sekä ravintolaelämän avautumisen myötä, joten normaalia näyttävämpi juhliminen ja onnittelu on paikallaan. Vanhempana syntymäpäivien juhlinta ei sen sijaan ole kaikilla enää jokavuotista, vaan aletaan keskittyä tasalukuihin. Tasalukujen juhlinta onkin niiden harvinaisuuden vuoksi yleensä railakkaampaa ja juhlavampaa kuin perussyntymäpäivinä. Tasakymmeniä täyttävän juhlatilaisuus järjestetään usein vuokratuissa tiloissa pitopal14

velun kera, eikä esiintyjien tai muun oheisohjelman järjestäminen ole harvinaista. Kutsuttujen vieraiden määrä voi liikkua jopa useissa kymmenissä ja mukaan kutsutaan muutkin kuin lähimmäiset ja parhaimmat kaverit. Esimerkiksi työkaverit voi hyvillä mielin pyytää mukaan illanviettoon, naapureista puhumattakaan. Aikuisiän syntymäpäivänvietosta puhuttaessa on hyvä kuitenkin pitää mielessä, että sankarin muistaminen tämän syntymäpäivänä joka vuosi, saavutetusta ikäluvusta huolimatta lämmittää aina mieltä.

Ikääntymiseen liittyviä sananparsia: ”Anna ajan kulua, varren venyä” ”Ikä kultainen kuluvi, aika armas rientelevi.” ”Tikka kirjava metsässä, ihmisen ikä kirjavampi.” ”Ei elämään vuosia, vaan vuosiin elämää.” ”Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus.” (lähde: Suuri Perinnekirja, 2003, Satu Aalto)

Lahjat Kun kutsu käy syntymäpäiville, tulee juhlakalulle hankkia lahja, mikäli lahjantuontikieltoa ei ole erikseen kutsussa painotettu. Lahja on mieluisin vastaanottajalle kun se on persoonallinen ja mietitty, jolloin lahjaan saadaan rahallisesti mittaamatonta ja tärkeää tunnearvoa. Lahja ei kuitenkaan ole sankarin muistamisessa tärkein asia,vaan henkilökohtainen läsnäolo ja juhlittavan merkkipäivän kunnioitus. Mikäli juhlatilaisuuteen pääsyyn tulee ylittämätön este, on hyvien tapojen mukaista lähettää onnittelukortti tai jollain muulla tavalla muistaminen.

Kuva on 1970-luvulta, kun kustantaja vietti 10-vuotissynttäreitään. Edessä kuvassa on paras kaverini Maria. Kaverit nuoruudessa tulevat ja menevät, mutta Maria on edelleen tärkeä ihminen elämässäni. Nyt minulle on kertynyt ikää 43 vuotta. Kiitos Maria, että olet edelleen paras ystäväni, lapseni kummi ja kuuntelijani! Olemme viettäneet monet ikimuistoiset elämänkaaren juhlat yhdessä, omamme ja lastemme!


Lahjavinkit

Pro-Seremoniat (Prometheus-seremoniat Oy) on vuonna 1999 perustettu,voittoa tavoittelematon palvelukeskus. Sen perustajia ovat Vapaa-ajattelijain liitto, Suomen Humanistiliitto sekä Prometheus-leirin tuki ry. Pro-Seremoniat auttaa perheitä järjestämään elämän taitekohtien juhlat uskontokunnista riippumattomasti: siviilihäät, lapsen nimenantojuhla eli nimiäiset, aikuistumisjuhla ja siviilihautajaiset. Maksuttoman neuvontapalvelun lisäksi saatavilla on puhuja- ja muusikkopalvelua sekä omatoimisille Perheen omat juhlat -käsikirja. Lisäksi häihin ja nimiäisiin voi tilata kauniit todistukset. Suru-

juhlan suunnittelussa taas auttaa lompakossa kulkeva hautausohjekortti sekä Musiikkia siviilihautajaisiin -cd-levy.

NOSTALGIAKAUPPA

Juhlakäsikirja

Lahjaideoita perinteen ystäville!

Perheen omat juhlat – kirja kertoo, miten rakennamme onnistuneen perhejuhlan ilman kirkollisia seremonioita. Teos antaa jokaiselle juhlanjärjestäjälle tietoa, rohkaisua ja ideoita omaan ainutkertaiseen tilaisuuteensa. Kirjaa on saatavissa Akateemisesta kirjakaupasta ja kirjastoista. Sitä saa tilata myös suoraan Pro-Seremonioilta.

Ilkantie 12, Ilmajoki

Aidot Jussi-paidat, Vihtori-paidat, Flanellipaidat, Pussihousut, Jatsarit, helavyöt.. ja paljon muuta!

Verkkokauppa avoinna 24h/vrk: www.nostalgiakauppa.fi, puh 0500-972945

Lisää tietoa aiheesta: www.pro-seremoniat.fi

Monipuolinen käsikirja juhlanjärjestäjille: PERHEEN OMAT JUHLAT. Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin.

15


Kun suru kohtaa Surevan kohtaamiseen ei tarvita valmiita sanoja, vaan asettumista kuuntelemaan ja kuulemaan toista. Surulle on annettava aikaa, se ei helpotu kiirehtimällä. Kun suru kohtaa ihmistä, hän tarvitsee alusta saakka vierelläolijoita. Mutta aina ei tarvita puhekumppania, useammin vain toista ihmistä, joka on läsnä. Kun puhumisen tarve sitten tulee, tarvitaan ennen kaikkea kuuntelijoita, jotka eivät kiirehdi surun edelle tai tarjoa omia vastauksiaan.

Kun ihminen kuolee Kun läheinen ihminen kuolee, omaiset voivat tarvita monenlaista apua ja tukea. Surun ja ahdistuksen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Kriisiapua voi hakea esimerkiksi perheneuvolasta, psykiatrian poliklinikalta tai terveysasemalta. Jos ihminen kuolee äkillisesti, kuolemasta täytyy ilmoittaa poliisille. Poliisi huolehtii siitä, että kuoleman syy selvitetään, jos se on tarpeellista. Poliisi myös välittää tiedon kuolemasta Väestörekisterikeskukselle. Kun ihminen kuolee sairaalassa tai hoitolaitoksessa, tieto kuolemasta menee automaattisesti 16

Väestörekisterikeskukseen sekä Kelaan ja eläkelaitoksiin. Kun lääkäri on selvittänyt, mistä kuolema johtui, hän kirjoittaa kuolintodistuksen. Todistus tarvitaan, jotta ihminen voidaan haudata. Väestörekisteri tai seurakunta antaa hautausluvan, kun lääkäri on kirjoittanut kuolintodistuksen.

Hautajaiset Hautajaisten järjestämiseen voi saada apua uskonnollisista yhteisöistä. Kysy lisää omasta yhteisöstäsi. Suomen evankelisluterilaisen kirkon sivuilta saat tietoa kirkon palveluista. On myös mahdollista järjestää siviilihautajaiset. Niistä saat tietoa Pro-Seremoniatsivuilta, www.pro-seremoniat.fi. Hautaustoimistot tarjoavat maksullisia palveluita. Ne huolehtivat hautajaisjärjestelyistä, kuten vainajan kuljetuksesta, myyvät arkkuja ja uurnia sekä

hoitavat sopimuksen mukaan kaikki muutkin asiat, jotka liittyvät hautaukseen ja joita omaiset pyytävät.

Hautapaikka Suomen hautausmaista lähes kaikki ovat seurakuntien omistuksessa. Hautapaikan voi saada, vaikka ei kuulu kirkkoon. Seurakuntien hautausmailta hautapaikan myy kirkkoherranvirasto tai seurakunnan hautatoimisto. Jos henkilö ei ole kuulunut kirkkoon eikä halunnut kirkollista siunausta, sitä ei toimiteta. Vainaja voidaan haudata arkussa maahan tai hänet voidaan tuhkata.

Kelan perhe-eläke täydentää työeläkkeiden perhe-eläkettä.

Perunkirjoitus Perunkirjoitus täytyy pitää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Sitä varten tarvitaan aukoton sukuselvitys vainajasta syntymästä kuolemaan saakka. Tarvitaan myös virkatodistukset, todistukset kuolinpesän osakkaista eli niistä, jotka perivät vainajan omaisuutta. Perinnöstä täytyy maksaa veroa. Siksi perunkirjoitus jätetään verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Lisää tietoa perunkirjoituksesta on oikeuslaitoksen ja verohallinnon sivuilla.

Hautausavustus Vainajalla voi joskus olla oikeus hautausavustukseen työsuhteen perusteella. Kysy asiasta viimeiseltä työnantajalta.Varattoman vainajan hautauskuluihin voi anoa toimeentulotukea kotikunnan sosiaalipalvelutoimistosta.

Perhe-eläke Leski ja lapset voivat saada perhe-eläkettä. Perhe-eläke turvaa omaisten toimeentuloa, kun perheen huoltaja on kuollut. Jos kuollut omainen on ollut ansiotyössä, perhe voi saada työeläkelain mukaista perhe-eläkettä. Jos perheen tulot ovat pienet,

Et ole ikiunessa, et ole poissa, olet tuhat tuulta puistikoissa, olet valon välke aallokossa, olet timantti hankien loistossa. Et jättänyt meitä, et ole vaiti, olet lintujen laulu taivaalla, olet kuiskaus viljapellolla, olet henkäys rakkaasi poskella.


Täällä Pohjantähden alla on nyt kotomaamme, mutta tähtein tuolla puolen toisen kodon saamme

)ZWĂŠĂŠOFMĂŠNĂŠĂŠOMJJUUZZNZĂšTFOOBLLP TVVOOJUUFMVFMĂŠNĂŠOQĂŠĂŠUUZNJTFOWBSBMMF

�Näin Minä Haluan�-

mitä omaisteni tulisi tietää hautausjärjestelyistäni

Hautajaiset ovat viimeinen yhteinen juhla, jossa poismennyt läheinen on vielä läsnä, vaikkakin ainoastaan valokuvassa, puheissa ja muisteloissa. Hautajaisten merkitys on suuri: Siunaus- ja muistotilaisuudessa yhdessäolo, kauneus ja hartaus antavat sureville omaisille lohtua ja voivat auttaa surutyÜssä eteenpäin.Yhteisen suremisen mahdollisuutta tarvitsevat myÜs vainajan ystävät ja tuttavat.

Hautajaisjärjestelyt ja vainajan oma toive

Hautajaisjärjestelyt ovat asioita, joista on usein vaikea puhua ennakkoon, mutta joista monilla ihmisillä on tarve lausua omat toivomuksensa. Omaisten ratkaisuja helpottaa, jos vainaja on jo elinaikanaan tehnyt ennakkosopimuksen omista hautajaisistaan. Kun lapset tietävät, miten äiti tai isä haluaisi tulla haudatuksi, suuri taakka putoaa heidän harteiltaan. Surun keskellä tulee onnellinen olo siitä, että voi noudattaa rakkaimpansa toiveita.

Näin minä haluan -vihkonen Monet iäkkäät ihmiset haluavat ilmaista mielipiteensä omista hautajaisistaan. Toivomukset voi määritellä hyvinkin tarkkaan, arkun, virret, muistotilaisuuden tarjoilun ja kuolinilmoituksen määräten tai suurpiirteisemmin. Siihen voi määritellä myÜs ne asiat, jotka haluaa jättää omaisten päätettäviksi. Usein hautaustoimistolla, jonka

kanssa henkilÜ on tehnyt Näin minä haluan – sopimuksen, on tehdyn sopimuksen kaksoiskappale. Asiakkaan sopimuspapereihin liittyy myÜs kortti, jota hän elinluovutustestamentin tapaan voi säilyttää vaikka lompakossaan ja joka voidaan sairaalaan mentäessä liittää potilaskorttiin. Elokuussa 2008 valmistui liiteosa �Tärkeät asiakirjani�, johon voi entistä tarkemmin kirjata tiedot mm. testamenteista ja omaisuudesta.Vihkonen on tärkeä jo ihmisen elinaikana, sillä se käsittelee myÜs hoitotahtoa ja edunvalvontavaltuutusta.

/PVEBUBJUJMBB/ĂŠJONJOĂŠIBMVBOWJILPOFO

IBVUBVTUPJNJTUPU

XXXNFNPSJBm

Luotettavaa ja asiantuntevaa

kukka- ja hautausalan palvelua

Kauneimmat muistolauseet

Kolmas pidetty Memoria-painotuote on pieni vihkonen, johon on monista eri lähteistä koottu suomen- ja ruotsinkielisiä muistolauseita. Tämän vihkosen monet asiakkaat säilyttävät myÜs tulevaisuuden varalle.

Kauppatie 15 66300 JURVA p. (06) 363 1028 / 040 846 0748

Memoriahautaustoimistot

Näin minä haluan-vihkonen on veloitukseton ja sen voi noutaa tai tilata kaikista Memoria-hautaustoimistoista.Tuote on kuulunut Memoria-hautaustoimistojen palveluihin jo 15 vuoden ajan ja sitä on painettu n 150 000 kappaletta. Memoria-verkoston hautaustoimistoja on Suomessa 35 paikkakunnalla, eteläisimmät Helsingissä, pohjoisin Ivalossa. Memorian palveluverkosto on nähtävissä kokonaisuudessaan sivuilla:

Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Kun sammui sydän läheisen, on aika surun hiljaisen.

www.memoria.fi 17


Arkun kantajan

ARVOKAS TEHTÄVÄ Arkun kantamiseen tarvitaan 4-6 henkilöä. Kantajina ovat lähimmät sukulaiset. Heistä läheisimmät kantavat arkkua sen pääpuolesta. Myös työtovereita tai ystäviä voidaan kutsua kantajiksi. Hautaustoimisto järjestää kantajat pyynnöstä. Kantajien on hyvä sopia keskenään etukäteen paikoista arkun ympärillä. Kantajana toimiminen hautajaisissa on arvokas tehtävä, joka saattaa kuitenkin tuntua raskaalta. Raskain asia ei ole arkun paino, vaan hautajaisiin liittyvät suru ja jännitys saattavat tehdä tilanteesta vaikean. Kantaja suoriutuu tehtävästään helpoiten, kun muistaa muutaman kantamiseen liittyvän tärkeän asian:

Ensikertalaisen tavallisin virhe on asettaa kantoliina kaulan ympärille. On tärkeää viedä liina pään ylitse, selän takaa vinottain ulommalle olkapäälle. Arkkua kannetaan mahdollisimman korkealla, jotta se olisi helpompi nostaa ulkona odottaville kärryille tai autoon. Siksi on tärkeää ottaa liinasta kiinni riittävän alhaalta. Parhaimman otteen saa, kun notkistaa polvia hieman, vetää kantoliinan kireälle ja ottaa kiinni liinasta tukevasti ja alhaalta. Näin paino jakautuu koko vartalolle ja kantaminen helpottuu. Kun kaikilla kantajilla on tukeva ote liinasta, he nousevat seisomaan suoraksi. Myös arkun laskeminen hautaan saattaa jännittää kantajaa. Se tapahtuu helpoiten seuraavasti:

Olkapäällä oleva liina heitetään taaksepäin ja käsi viedään nopeasti eteen toisen käden viereen niin, että kädet ovat peräkkäin kantoliinalla. Liinasta otetaan kiinni siten, ettei käsi jää kannen alareunan alle. Kantoliinaa ei myöskään pidä pyörittää käden ympärille. Kun arkku on laskettu hautaan, toisen puolen kantajat hellittävät otteensa kantoliinoista ja toisen puolen kantajat nostavat ne ylös. Etukäteen on sovittava, kumman puolen kantajat nostavat liinat ylös. Kantajat hiljentyvät hetkeksi hautaan päin, kääntyvät lähiomaisiin ja kumartavat. Haudan päälle asetetaan kansi, jolle saattoväki laskee kukat. Kantajien järjestys sovitaan aina etukäteen. Kaikki paikat

ovat yhtä tärkeitä ja arvokkaita. Käytännöllisintä on, että vahvimmat kantajat sijoittuvat arkun pääpuolelle. Arkku on kappelissa pää alttariin päin ja arkkua kannetaan jalkopää edellä. Jos kantajat tarvitsevat päällysvaatteita kantaessaan arkkua ulos, päällysvaatteiden pitäisi olla kappelissa lähellä ja hyvin saatavilla. On suositeltavaa käyttää käsineitä. Kantajat kutsuu paikalle vahtimestari tai pappi. Kantajat asettuvat arkun ympärille, viettävät hiljaisen hetken asennossa arkkuun päin kääntyneinä ja laittavat hatun päähänsä.Vasta sitten tartutaan liinoihin ja lähdetään kantamaan arkkua. Lähde: Memoria-lehti

Valokuvaukset & Kehystykset

"Vaikka puhdasta kultaa sydän ois, se kuitenkin uupuu ja sammuu pois. Vain muistot ja rakkaus jäljelle jää.”

18

...niin studiossa kuin miljöössä... ...ammattitaidolla

www.d-kuvajakehys.fi

Yli 200 listamallia tule ja tutustu...

Laturitie 1, 60510 Hyllykallio puh. 0400 - 927 293 e-mail: d-kuvajakehys@netikka.fi


studio alfa

Elämäsi tärkeät hetket ikuistaa Sinulle STUDIO ALFA, KOKKOLASSA Rakkauden silmin koko maailma on vain ikuisuuden huntu, hohto, häivähdys. Maailmasta tulee paratiisi siellä, missä ihmiset löytävät sen yhteisenä, turvallisena ja sydämeen ankkuroituna asuinpaikkanaan taivaan ja maan välillä. Aurinkolaivaan astuvat ne, jotka purjehtivat yhdessä toiselle rannalle. Ritva Välitaloa voi kutsua kokeilijaksi ja uuden etsijäksi. Hänellä on jo noin 20 vuoden kokemus muotokuvaajana ja hänet on palkittu useasti alan kilpailuissa. Ritvan ottamissa kuvissa välittyy tunne ja yksilöllisyys. Kaikki me olemme omia persooniamme ja Ritvalla on taitonsa hyppysissä saada myös persoonallisuutemme ja ainutkertaiset hetkemme ikuistettua kuviin.Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Elämänkaaremme kuvat -Yksivuotiskuvat ja vauvakuvat ovat traditionaalinen perinne. Sen pohjalta lisään toimintaa kuviin. Lapset ovat haaste kuvaajalle. Kun kuvaan lapsia, minun täytyy olla tilanteessa aidosti mukana. Lapsiin täytyy saada luottamuksellisen kontaktin. Lapsia ei pysty huijaamaan, Ritva kertoo. Perhekuvissa näkyy usein perheen harrastukset ja mielenkiinnot. Perhekuvat ovat usein kodissa näyttävästi esillä. Niistä voi aistia perheen kehityksen ja historian. Rippikuviin ja valmistujaiskuviin on tullut uutta, modernia ajattelua. Niissä näkyvät usein kuvattavien harrastukset voimakkaasti. Hääkuvissa heijastuu yksilöllisyys ja tunne. Eräs hääpari halusi hääkuvan, jossa he kävelevät veden päällä. Olin hämmästynyt ja kysyin että miksi? Sulhanen vastasi, että kun on rakastunut, voi kävellä veden päällä. Kuva on varmasti herättänyt ajatuksia ja mielenkiintoisia kysymyksiä ja hääpari on

saanut selittää tämän kauniin ajatuksen varmasti monta kertaa, kun ihmiset ovat katsoneet heidän hääkuvaansa, Ritva naurahtaa. - Iäkkäät ihmiset haluavat kuvistaan perinteisiä ja kauniita. Kuvissa näkyy tunne mukana mutta kunnioitan heidän näkemystään enkä tee heidän kuvistaan liian moderneja kuvia, Ritva jatkaa.

Valokuvat sisustukseen sopiviksi

Tänä päivänä monessa kodissa valokuvat ovat osa kodin sisustusta. Nykytekniikan avulla valokuvista saadaan tehtyä näyttäviä tauluja. Ne sopivat niin moderniin kuin vanhahtavaankin sisustukseen. Kehyksillä saadaan usein viimeisteltyä näyttävän ja jokaisen omaan kotiin soveltuvan taulun, joka on todellinen katseenvangitsija.

Ennakkosuunnittelu tärkeää

Valokuvaajana minun täytyy kaivaa esille se kaikkein tärkein tieto, mitä kuvattava kuvastaan haluaa. Valokuvassa näkyy kuvattavan tärkeitä asioita ja hänen sen hetkinen tunnetilansa. Kun on rakastunut, kuvassa saa myös halata, Ritva kertoo. Kuvien ei tarvitse aueta kaikella kansalle. Kuvassa on kuvattavan oma tarina ja historia. Kun kuvaa ja aihetta ihmetellään ja se herättää mielenkiintoa ja keskustelua, sukupolvelta toiselle, silloin kuva on onnistunut täydellisesti. Teksti: Merja HietarantaMäkinen

RITVA VÄLITALO SVLM, ARPS,VEAT, QEP STUDIO ALFA,Torikatu 16, 67100 KOKKOLA p. (06) 8316 722, 040 5040 919 ritva@studioalfa.fi www.studioalfa.fi Arvonimet SVL:n (Suomen Valokuvaajain Liitto ry) Mestariarvo muotokuvauksen alueelta 1995 Myönnetään hausta 20 kuvan kokoelmalla ja ammatilliseettisellä esseellä, Suomessa tähän mennessä myönnetty noin 40 Mestariarvoa joko muotokuvauksen tai mainoskuvauksen alueelta.

ARPS arvonimi, The Royal Photographic Sosiety of Great Britain 1997 Myönnetään hausta 15 kuvan kokoelmalla mm. muotokuvauksen alueelta.

QEP-(Qualifield European Photographer) arvonimi 2007 Federation of European Professional Photographers (FEP) myöntää sen hausta 12 kuvan kokoelmalla. Arvonimen saaminen edellyttää valokuvaajalta pitkäjänteistä ja vaativaa työskentelyä sekä monipuolista kouluttautumista alalle.

Kilpailut useita sijoituksia SVL:n Vuosikilpailuissa viime vuosilta, mm. ” ” ” ”

Vuoden Vuoden Vuoden Vuoden

Lapsikuva 1995 ”, ” Vuoden Lapsikuva 1996 ” Lapsikuva 1997 ”, ” Vuoden Lapsikuva 1998 ” Kilpailukuva 1998 ”, ” Vuoden Lapsikuva 2006” Hääkuva 2006”

”Vuoden muotokuvaaja 1999”- titteli Voitto SVL:n Vuosikilpailussa marraskuussa 1998 Toinen sija vuoden 2003 ” Vuoden Hääkuva” -kilpailussa, jonka järjestivät yhteistyössä Häät-lehti ja Fuji Finland Oy. Toinen sija vuoden 2003 ” Vuoden Lapsikuva” -kilpailussa, jonka järjestivät yhteistyössä Kaks+ -lehti ja Fuji Finland Oy. Voitto vuoden 2004. ” Vuoden Hääkuvakuva” -kilpailussa, jonka järjestivät yhteistyössä Häät-lehti ja Fuji Finland Oy. Voitto vuoden 2007. ” Vuoden Hääkuvakuva” -kilpailussa, jonka järjestivät yhteistyössä Häät-lehti, Canon Oy ja Color Kolmio Oy

19


koti juhlakuntoon

Juhlan ONNISTUMINEN Juhlan onnistumisen ratkaisee monesti se, kuinka järjestäjät ovat huomioineet pikkuseikat. Jos takille ei lÜydy naulakkoa tai autolle parkkipaikkaa, juhlatunnelma kärsii auttamatta. Kaikkea ei tietenkään voi ennakoida, mutta suunnittelu auttaa karsimaan ainakin takuuvarmasti eteen tulevia ongelmatilanteita. Seuraavassa muutamia pieniä, mutta juhlan jouhevan etenemisen kannalta tärkeitä asioita:

Onko juhlapaikalla riittävästi parkkitilaa ja tarvitaanko sinne joku ohjaamaan liikennettä?

Opastukset

Tarvitaanko karttoja ja tienviittoja juhlaväen opastamiseksi? Entä nauhat autoletkan koossapitämiseksi?

LahjapÜytä Miten lahjapÜytä sijoitetaan ja koristellaan? Kuka hoitaa lahjojen avaamisen?

Tupakointitilat Onko sopiva tupakointitila osoitettu riittävän selkeästi? LÜytyykÜ paikalta tuhkakuppeja?

Lippu Kukkamaljakoita ja paperikori

Ota selvää liputtamissäännÜistä!

RiittävätkÜ kukkamaljakot? Onko pakettipapereille roskakori? Tarvitaanko joku vastaamaan kukkien esille laittamisesta?

Majoitus Onko kauempaa tulleita, jotka tarvitsevat majoitusta?

Halutaanko ammattivalokuvaaja ikuistamaan tilanne vai annetaanko tehtävä jollekulle juhlavieraalle? Olisiko video mukava muisto?

Vieraskirja

Kuljetukset ja paikoitustilat

Naulakot ja wc:t

Tarvitaanko bussia vai riittääkÜ kyytien koordinointi esim. hääkirkosta juhlapaikkaan siirryttäessä?

Onko naulakoita ja wc-tiloja riittävästi? Tarvitaanko narikkaan henkilÜkuntaa?

"  ĂŠ1 iˆÂ?ĂŒBĂŠÂ?Â&#x;Ăž`BĂŒĂŠĂ•ÂŤi>Â˜ĂŠĂ›>Â?ˆŽœˆ“>Â˜ĂŠ

6 ,"‡]ĂŠ--1-/1-‡Ê ĂŠ*6* /  / UĂŠ"“iÂ?Ă•ÂŤ>Â?Ă›iÂ?Ă• UĂŠĂ•Â…Â?>ÂŽ>˜Ž>>ĂŒĂŠÂŤĂ•ÂŽiĂ•ĂŒĂ•Â“ÂˆĂƒii˜ /Ă•Â?iĂŠĂ›>Â?ÂˆĂŒĂƒi“>>Â˜ĂŠ-Ă•ÂœÂ“iÂ˜ĂŠĂƒĂ•Ă•Ă€ÂˆÂ“ÂŤÂˆÂˆÂ˜ĂŠÂŽĂ•Ă•Â?Ă•Ă›>ĂƒĂŒ>ĂŠÂŽ>˜}>ĂƒÂŽ>Ă•ÂŤ>ĂƒĂŒ>

SAUMAN KANGASHALLI

->Փ>ĂŒÂˆiʙ]ĂŠ1, *Ă•Â…Â°ĂŠÂ­Ă¤ĂˆÂŽĂŠ{xäÎÊ{ä{

*>Â?Ă›iÂ?i““i\ʓ>Â‡ĂŒÂœĂŠÂ™Â‡ÂŁĂ‡]ĂŠÂŤiʙ‡£nĂŠÂ?>ʙ‡£{

20

Valokuvaus

Mihin vieraskirja sijoitetaan? Onko kirjan vieressä varmasti kynä


Maatilamatkailu Heikin Tuvassa voit viettää juhlasi

POHOJALAASEEN MALLIIN

Heikin tupa sijaitseeTöysän Ritolassa, Akkojärven rannassa. Palvelemme sinua ympäri vuoden. Kaikilla vuodenajoilla on oma viehätyksensä. Kesällä luomutilamme elää vuoden aktiivisinta aikaa ja lomailija voi tutustua ihan konkreettisesti toimivan tilamme arkeen. Historiallinen pihapiirimme on perua jo 1900 -luvun alusta, jolloin tilan päärakennus valmistui. Maatila on perinteisten laidunpeltojen ympäröimä. Maatilan emolehmiin pääset tutustumaan aivan aidan vierestä. Se on elämys kaupunkilaislapsille. Keskisen kuuluisa kyläkauppa sijaitsee 15 km:n etäisyydellä ja Ähtärin eläinpuistoonkin on matkaa vain 35 kilometriä. Heikin Tupaa isännöivät Liisa ja Heikki-Pekka Levelä.Tila on ollut luomutilana vuodesta 1993

alkaen. Oman tilan marjoista ja omenoista jalostetut tuotteet löytävät tiensä tilan tarjoilu- ja pitopöytään.

Monipuolista

tarjontaa matkailijoille ja juhlien viettäjille

Tilalla on ympäri vuoden majoitustoimintaa, ruoka- ja juhlapalveluja, kokouspalveluja, virkistyslomapäiviä, kursseja, hierontaa ja savusaunomista. Päärakennuksen yläkerrassa on neljä kappaletta tilavia huoneita, jotka soveltuvat hyvin vaikka isommankin perheen yöpymispaikaksi.

Savusauna Heikin Tuvalla järjestetään savusaunalöylykisat joka kesä. Naisille, miehille ja nuorille on omat kilpailusarjansa. Savusauna lämmitetään 130 asteeseen ja löylyä heitetään puolen minuutin välein. Jos ei kolmeen minuuttiin ole tapahtunut mitään, nappoa suurennetaan. HeikinTuvalla on mahdollisuus viettää polttareita. Savusaunassamme on monelle morsiamelle tehty taikoja.

Perhejuhlat ja

Kangasmökki on kirkasvetisen Valkeisen rannalla. Mökki on peruskorjattu ja hyvin varusteltu.

yritysjuhlat onnistuvat Heikin Tuvalla

Kesällä lähellä menee mukavia polkuja, joilla voit kävellä pienen lenkin ennen pulahtamista viileään lähdeveteen. Mökille sopii 10 henkeä.

Kodinomainen, pohjalainen ilmapiiri takaavat sinulle ikimuistoiset ja onnistuneet juhlat. Pohojalaaseen malliin tehdyt kattaukset ja perinteinen poh-

jalainen pitopöytä kruunaavat juhlasi. Juhliisi on tarjolla myös monipuolista ohjelmaa: polttariporukoille luontoretkiä, laavu, savusauna, kylpytynnyri ym. Kesäisin voi viettää iltaa grilliladossa järven rannalla. Järjestämme myös pienten työporukoiden virkistyspäiviä ja saunailtoja. Emäntä Liisalta voi tilata myös rentouttavan hieronnan. Heikin Tuvalla kohtaat ystävälliset ihmiset ja asiakkaistaan huolehtivan isäntäväen. Olet aina tervetullut meille, halusitpa sitten vain yöpyä, jäädä pidemmäksi aikaa, tulla yksin tai isomman porukan kanssa. Heikin Tuvan väki toivottaa kaikki tervetulleeksi viettämään kiireetöntä laatuaikaa maatilalle! 21


Keski-Suomen juhlien helmiä poimimassa Keskisuomalainen

kaunis luonto luo hienot puitteet juhlaasi

Keski-Suomen maisemat ovat kauniita ja sielua rauhoittavia; Päijänteen ja Keiteleen ulapat, kaunis Keurusselkä ja Keitele-Päijänne – kanavareitti. Alvar Aallon arkkitehtuuri luo oman leimansa keskisuomalaiseen miljööseen. Jyväskylän kantakaupungin alueella näet helmiä arkkitehti Alvar Aallon tuotannosta kuuden vuosikymmenen ajalta.

Keski-Suomen Helmet Majoitu mukavasti mökkiin tai maalaistalon romanttiseen kamariin. Emännän kädenjälki näkyy ja maistuu ruokapöydässä. Herkuttele tunnelmallisissa tuvissa, raittiissa ulkoilmassa laavulla tai maistele makuja pirtin pöydän ääressä. Kalastele kosken kuohujen ääressä tai yövy metsäkämpällä. Keski-Suomen Helmet on viiden keskisuomalaisen matkailu-, elä-

22

mys ja juhlapalveluita tuottavien yritysten verkosto. Kaikkia kohteita yhdistävät persoonallisuus, vahva ammatillinen osaaminen ja laadukkuus sekä palvelujen tuottamisessa että asiakaspalveluasenteessa. Kullakin yrityksellä on oma vahva tarinansa, perustuen paikan historiaan ja henkeen. Keski-suomen Helmistä löydät omaan juhlaasi räätälöidyn paikan. Jos haluat hemmotella asiakkaitasi, työntekijöitäsi ja pitää kokousta elämysten siivittämänä, sekin onnistuu. Jokaisessa Keski-Suomen Helmien yrityksessä voit viettää unohtumattomia hetkiä.

Helmiyritykset Kapeenkoski, Äänekoski Kauniit metsäiset harjumaisemat sekä taimenien asuttamat kosket tarjoavat rentoutumiseen ja virkistäytymiseen oivat puitteet. Kapeenkoskella voit kalastaa, laskea koskea kumilautoilla ja pitää tukkilais- kisailuja.Tarjolla on myös työhyvinvointiin liittyviä ohjel-


n poimimassa

www.kukkaismaki.fi

mia: savusaunomista, opastettuja kierroksia alueen arvokohteisiin, joita alueella on 1400 -luvulta lähtien. Kapeen historia elää mm. aittakylässä, jonne on vuosikymmenien varrella kerätty vanhaa rakennuskantaa. Majoitukseen on valittavissa hyvin varusteltu lomamökki Kuhnamo-järven rannalla, aittamajoitusta tai historiallinen myllytupa Kapeenniemessä.

Kukkaismäki, Jämsä Kukkaismäki on upea koulutus- ja kokouskeskus rauhallisessa maalaisympäristössä Himoksen naapurissa. Flywell:in koulutus- ja kokouskeskus hienosti saneeratussa entisessä kivinavetassa, kauniissa maalaismaisemassa, tarjoaa loistavat puitteet tilaisuuttanne varten. Ydinosaamista ovat johtamisen, esimiestyön ja työyhteisöjen kehittäminen.

www.kapeenkoski.com

Lakomäen Metsäkartano, Kannonkoski Metsäkartanolla on mielenkiintoinen historia, joka liittyy sekä päärakennuksen vaiherikkaaseen 120-vuotiseen elämään että erikoiseen metsäympäristöön. Metsäkartano on remontoitu pieteetillä rakennuksen alkuperäisessä hengessä.Tyylikkäässä päärakennuksessa on noin 80 hengelle sopivia useita erityylisiä tiloja juhliin ja kokouksiin sekä majoitustilaa parillekymmenelle vieraalle. Erähenkinen illanvietto onnistuu eräleirillä, jossa on mm. palkittu maasavusauna, ja ruokailut nuotion loimussa.

www.kshelmet.fi/yritykset/turkkila.htm

Turkkilan tila, Muurame Turkkilan tila on kuuluisa maukkaasta ruoastaan, joka on tehty vanhojen hyväksi havaittujen reseptien pohjalta. Ruoka valmistetaan puhtaista raaka-aineista. Ruoka on kauniisti esillä ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Ruoka muhii puu-uunissa. Siinä ilmeisesti on sen herkullisuuden salaisuus. Tilaa ympäröi vanha pihapiiri, aittoineen ja huvimajoineen.

Villa Hiidenmäki, Jämsän keskustassa Villa Hiidenmäki tarjoaa tyylikkään ja tunnelmallisen ympäristön: lomailulle, kokouksille, perheille ja yrityksille. Villa Hiidenmäki on vuosisadan vaihteessa rakennettu hirsitalo. Tilat ovat helposti muunneltavissa ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaan. Illanviettoon on käytössä tyylikäs saunaosasto, vuolukivikiukaineen ja poreammeineen.

www.lakomaki.fi

www.villahiidenmaki.fi 23


idylliset juhlatilat- ja paikat

Arvokas talo elää tätä päivää

Sanssinkartanon juhlia ryydittää kulttuuri Kauhajoen kaupungin omistama Sanssinkartano sopeutuu taajaman vilkkauteen arvolleen sopivasti, rauhallisen arvokkaasti. Vehreän puiston keskelle sijoittuva kartano luo kuitenkin elävät, toimivat ja tyylikkäät puitteet tämän päivän vaativiinkin tilaisuuksiin. Kartanon tiloja voivat sekä yksityiset että yhteisöt vuokrata niin kokous-, edustus- kuin juhlatilaksikin. Myös kulttuuritarjonta rikastuttaa talossa vierailevia; vaihtuvat taidenäyttelyt ja monipuoliset konsertit ovat kaikkien ulottuvilla.

Kartanon aateliset juuret

Pieteetillä peruskorjattu kartano elää voimakkaasti nykyajassa, mutta sen salit ja kamarit sisustuksineen viestivät myös kiehtovasta menneisyydestä.

Vuonna 1815 paikallista YliKnuuttilan tilaa ryhtyi isännöimään saksalaissyntyinen aatelismies Berndt Ludvig von Schantz. Hänen poikansa Axel Wilhelm von Schantzin isännöidessä tilalle nousi näyttävä päärakennus ”Sanssinkartano”, joka valmistui vuonna 1863. Suvun kolmatta polvea edustava Carl Wilhelm von Schantz oli myös erittäin arvostettu kotipaikkakuntansa kehittäjä, hän oli mm. Kauhajoen ensimmäinen kunnallisneuvos. Kartanossa vietettiin iloisia juhlia. Kartanon puistoineen ja ympärillä olevine maineen osti Kauhajoen kunta 1903. Talo toimi sittemmin vanhainkotina yli 80 vuotta. Talvisodan aikana Suomen eduskunta toimi poikkeuksellisesti Kauhajoella. Tuosta ajasta muistuttaa nyt kartanon

OLEMME KANSSASI KUN ELÄMÄ JÄRJESTÄÄ JUHLAT! Karhunmäentie 923 62100 LAPUA

v Suosittu paikka häiden, sukujuhlien ym. perhejuhlien järjestämiseen.

Puh. 06-437 7757 tai 050-5401711

v Koeteltua osaamista vuosien varrelta.

www.wanhakarhunmaki.net karhunmaki@wanhakarhunmaki.net

läheisyydessä olevat Eduskuntasalimuseo sekä Veteraanien Perinnetalo, joihin kartanonkin vieraat voivat halutessaan tutustua.

aikakauden tyyliä noudattelevaa kalustusta. Alkuperäisiä Schantzín suvun huonekaluja on ollut tarjolla niukasti, mutta niistäkin löytyy komea näyte.

Juhlat palasivat Sanssinkartanoon

Sanssinkartanon tunnelmalliseen pääsaliin voidaan sijoittaa 50 – 100 vierasta, kesällä lisätilaa tuo avara katettu lasiveranta. Ryhmien käyttöön on tarjolla myös pienempiä tiloja; erillinen kokoushuone sekä punainen ja sininen huone, joiden värimaailma ja kalustus kiehtovat tyylillään. Kappelikamarista laskeudutaan pieneen kappeliin, jonka valkeat seinät ja kaari-ikkunat luovat herkkää tunnelmaa vihki- ja kastetilaisuuksiin. Kappelia käytetään vain kesäisin.

Kartanoa yksitoista vuotta emännöinyt Taija Hakola toivottaa vieraat tervetulleiksi kartanon eteisessä. Silmäys huoneen seinälle antaa viitettä tulevasta; 1700-luvulla valmistetun sohvan yläpuolella on kehystetty kuva kartanon viimeisestä aatelis-isännästä Carl Wilhelm von Schantzista. Kartanossa jokaisella esineellä on oma kiehtova tarinansa. Taija Hakola oli mukana työryhmässä, joka aikoinaan toteutti mm. kartanon sisustusta. Oman maakunnan antiikki- ja taideliikkeistä löytyi runsaasti

Kartanon suosittuihin perhejuhliin varataan aina koko talo. Seurustelun ohessa vieraat voivat tutustua myös kartanon

www.koivurannankartano.fi

JUHLAPAIKKA

ETELÄ-POHJANMAALLA

v Karhunmäen perinteistä rikas pitopöytä, eri vaihtoehtoja. Teemme kaiken ruuan taidolla ja tunteella. v Juhlatilaa jopa yli 250 hengelle, juhlasali ja 2 isoa ruokasalia voidaan yhdistää yhtenäiseksi tilaksi. Jatkopaikaksi vieressä oleva liikuntasali. v Tunnelmalliset puitteet takaavat onnistuneet juhlat. v Elämän aitoutta ja perinteitä historiallisessa kulttuuriympäristössä. v Hostel majoitusta yli 120 hengelle.

24

Mökkejä vuokrattavana ympäri vuoden! Mahdollisuus myös pienimuotoiseen koulutus- ja kokouskäyttöön

Kalliorinteen mökit

Kirsi ja Matti Kitula, Töysä, puh. 0400 669 616, www.kalliorinne.fi


idylliset juhlatilat- ja paikat

mielenkiintoisiin tiloihin. Häävalssin keinunta kutsuu tanssijat kartanon pääsaliin.

tilaisuuksia ja tapahtumia on noin 450 vuosittain, kahta samanlaista päivää ei ole.

Salit ja kamarit somistetaan asiakkaan toiveiden mukaan. Oman makunsa tilaisuuteen tuo ateriapalvelu. Kartano on keskustassa ja lähellä sen monia palveluita. Emäntä korostaa, että kartanon tilojen toimivuuteen ja tarpeisiin on panostettu huolella. Niin keittiÜ astiastoineen kuin kokousten vaatima AV-laitteisto on kattava. Hakola kertoo pitävänsä monipuolisesta tyÜstään. Kiirettä riittää,

Von Schantz-suku on myÜs lÜytänyt kartanon uudelleen. Yksittäisten vierailujen lisäksi perustettu sukuyhdistys vietti taannoin 50-vuotisjuhlaansa Sanssinkartanossa. Muistona juhlasta he luovuttivat Kauhajoen kaupungille suvun vaakunan, joka nyt on itseoikeutetusti Sanssinkartanon sinisen huoneen seinällä. Leena Pihlaja

www.herkoolinkartanot.fi

Herkoolin Kartanot Herraskartano KĂśnnintie 299, 60800 ILMAJOKI

Ravintolapalvelut ammattitaidolla Häät, ristiäiset, syntymäpäivät, koulutustilaisuudet Puh. (06) 422 9988, Gsm 044 322 9988 Fax (06) 422 9990, e-mail: sanna-liisi@netikka.fi

Tarjoamme asiakkaillemme erilaiset puitteet juhliin, kokouksiin, asiakas- tai koulutustilaisuuksiin, luonnon keskellä, kuitenkaan unohtamatta nykyajan tarpeita. Tiloissamme pystymme palvelemaan talviaikoina 50 hengen seurueet ja kesäisin jopa liki 100 hengen tilaisuus onnistuu. Panostamme erityisesti asiakkaidemme viihtyvyyteen, ruokatarjoilumme on saanut osakseen suurta kiitosta. Saunatarjonnassakaan emme ole tinkineet. Käy tutustumassa lisää osoitteessa www.venesniemi.fi ja ota yhteyttä niin suunnittelemme yhdessä tilaisuutesi.

6ENESNIEMI+Ys+ANGASNIEMENTIEs*OKIPII -IRJA*Ă‹RVIMĂ‹KIs sINFO VENESNIEMIl

PitkämÜnranta Camping Moljakantie 28, 61300 Kurikka puh: 06 4502545 tai 0400 833977 Talviaikana puh. 0400 833 977

www.pitkamonranta.com Avoinna: 1.6 - 30.8 , muuna aikana sopimuksen mukaan.

25


ilmoitus

Outin Hiuskulmasta näyttävät juhlakampaukset

17 VUODEN KOKEMUKSELLA Palveluihimme kuuluvat hiustenleikkaukset, värjäykset, kiharakäsittelyt, kampaukset ja teippipidennykset. Palveluihimme kuuluvat myös korvien ja nenän rei´itykset Blomdahl-menetelmällä, joka on hygieeninen ja turvallinen tapa. Liikkeessäni on myynnissä myös hammaskoruja. Koruvalikoimassa on neljä eriväristä kristallia.

Morsiuskampaus - Näyttävien juhlakampausten tekeminen on vahvin osaamisalueeni. - Suunnittelemme yhdessä morsiamen kanssa hänen persoonaansa ja pukuunsa sopivan

kampauksen. Koekampauksen tekeminen on ehdottomasti tärkeää.

tekemisen taito juontaa sieltä juurensa, parturi-kampaaja Outi Riihimäki kertoo.

- Joskus joudun hieman hillitsemään morsiamia koristeiden suhteen. Jotkut haluavat kampaukseen hunnun, koristeita, kukkia ym. Tietenkin otan jokaisen oman maun huomioon, mutta tähdennän aina, että yksinkertainen on kaunista.

Kampaan myös koko perheen ja hääseurueen hiukset juhlakuntoon.

Morsius- ja juhlakampauksissa nutturakampaukset ja kiinnivedetyt kampaukset ovat suosittuja. - Pyrin aina tekemään kampauksen nopeasti, ettei morsiamen tarvitse istua montaa tuntia kampaajalla. Olen työskennellyt Seinäjoen kaupunginteatterin kampaajana, joten nopeiden ja kestävien kampausten

Liikkeessäni on myynnissä persoonallisia käsitöitä. TERVETULOA!

Outin Hiuskulma Parturi-kampaaja Outi Riihimäki Peltohaantie 1 62375 YLIHÄRMÄ www.outinhiuskulma.fi Puh. 06-4846424 outin.hiuskulma @netikka.fi

Aukioloajat: ma 12-19 ti 9-17 ke suljettu to 9-17 pe 9-17 lauantaisin vain sopimuksen mukaan

Pöytäkartta ja pöytäkortti Kun istumajärjestys on suunniteltu, se kannattaa luonnollisesti panna paperille muistiin. Jos vieraita on paljon, on ehkä paikallaan laatia pöytäkartta, ja panna se vieraitten näkyville eteiseen tai lähelle ruokailutilaa. Kartassa voi käyttää titteliä ja sukunimeä. Pöytäkortti joka sijoitetaan kunkin vieraan kohdalle, on epävirallisimmissa tilaisuuksissa vapaaehtoinen, mutta juhlistaa mukavasti tilannetta. Korttien suunnittelussa voi huoletta käyttää mielikuvitusta. Sen sijaan virallisissa tilaisuuksissa kortti on välttämätön, ja sen tulee olla suorakaiteen muotoinen, sileä ja valkoinen. Siitä on käytävä ilmi titteli, koko nimi ja mahdollinen arvonimi. 26


ilmoitus

Vietä ikimuistoiset juhlat Härmän Kuntokeskuksessa POHJANMAAN LAKEUKSIEN KESKELLÄ Härmän Kuntokeskus sijaitsee Ylihärmässä, Etelä-Pohjanmaalla. Tilamme ja tarjoilumme soveltuvat niin perhejuhlien, merkkipäivien kuin yritysjuhlienkin viettoon. Suussa sulava ruokamme kruunaa juhlasi. Räätälöimme mielellämme Teille onnistuneet juhlat. Autamme sinua sopivan menyyn valitsemisessa. Otamme myös huomioon menyytä suunnitellessamme vieraidenne mahdolliset erikoisruokavaliot ja perheen pienimmät.

Vietä häät Härmän Kuntokeskuksessa Kuntokeskuksessa voit viettää pienet tai isot häät. Härmän Kuntokeskuksen ravintolat Yölintu ja Lounatuuli muodostavat yhteensä 600-paikkaisen ravintolakokonaisuuden. Tarjoamme häiden viettäjille kaikki tarpeelliset palvelut saman katon alta. Morsian saa kauniin ja kestävän ehostuksen Kauneussalonki Komiassa Flikassa. Hotellimme palvelee morsiusparia ja häävieraita. Myös häävieraat voivat majoittua hotellissamme Kaikkiin majoituspaketteihimme sisältyy herkullinen aamiaisbuffet, kuntosalin käyttö ja rentoutuminen kylpylämme allasosastolla. Morsiuspari voi viettää hääyönsä Lakeussviitissä, toistensa seurasta, saunasta, poreammeesta ja yöpalasta nauttien. Hääkattaus ja – tarjoilut sekä Sinun häillesi sopiva tila sovitaan aina yhteisissä neuvotteluissa hääparin kanssa. Valittavana on neljä erilaista häämenuvaihtoehtoa. Hintaan kuuluvat ruokailu buffetpöydästä, kahvi ja hääkakku ja salin käyttö. Perhejuhlissa ja häissä voi myös tarjoilun tilata À la Carte – listaltamme, pöytiin tarjoiltuna.

Polttarit Olemme suunnitelleet asiakkaidemme iloksi erilaisia polttariteemoja aina hunajaisista polttareista pelimiesten polttareihin, tutustu teemoihin paremmin nettisivuillamme. Polttariporukka voi myös hemmotella itseään hoitojen ja kylpylän ja rentouttavien saunojen parissa. Kylpylässä on tilaussauna, naisille ja miehille on oma suomalainen sauna sekä yhteinen turkkilainen sauna. Tietenkin hyvä ruoka kruunaa polttarit.

Muut perhejuhlat Härmän Kuntokeskuksessa vietetään paljon syntymäpäiviä, rip-

pijuhlia ja yritysjuhlia. Erikokoiset tilamme ovat muunneltavissa intiimeiksi ja viihtyisiksi tiloiksi juuri sinun juhliisi. Meillä on myös tarjolla pikkuväelle liikunnallisia synttäreitä Anssi Jussin Areenallamme.

Viikonloppuisin tarjolla herkullinen buffetpöytä

Lauantaina ja sunnuntaina meillä voi herkutella niin isomman kuin pienemmänkin porukan kanssa herkullisesta buffetpöydästämme. Tarjolla on kala- ja lihaleikkeleitä, erilaisia salaatteja, lämpimiä liha-, kala- ja kasvisruokia, leivät ja levitteet sekä ruokajuomat. Jälkiruoaksi on tarjolla jäätelöbuffet, joka on erityisesti lasten suosiossa ja täytekakkua. Teemme ruokamme alusta loppuun itse. Päivittäinen buffet-pöytä valmistetaan lähellä tuotetuista raikkaista ja laadukkaista raaka-aineista, unohtamatta luomutuotteita ja sitoutumistamme suomalaisiin raaka-aineisiin. À la carte -listalta löytyvät Kuntokeskuksen omien herkkujen lisäksi lähialueen raaka-aineista koostettu Pohjanmaa Menu. Härmän Kuntokeskus on yksi Pohjanmaa menua toteuttavista Taste of Finland Province-ravintoloista. Lahjakortti Härmän Kuntokeskukseen ilahduttaa lahjansaajaa. Hän pääsee hemmottelemaan itseään hyvän ruoan ja palvelun pariin ja nauttimaan kylpylän poreista. Tervetuloa Juhlimaan Härmän Kuntokeskukseen!

HÄRMÄN KUNTOKESKUS Vaasantie 22 62375 YLIHÄRMÄ Puh (06) 4831 111 Fax (06) 4846 703 www.harmankuntokeskus.fi 27


nuorisoseurat

Seurantalot osana

RAKENNETTUA KULTTUURIHISTORIAA Vuonna 1881 Kauhavalla EteläPohjanmaalla perustetun nuoriseuraliikkeen kuvaan ja toimintafilosofiaan on aina kuulunut nuorisoseurojen omat talot, joissa eri ikäiset ihmiset ovat kohdanneet.

lähes yhtä paljon.

Maan seurantalorikkainta aluetta on juuri Etelä-Pohjanmaa, jossa tänäkin päivänä on suomenkielisellä Seinäjoen ja Vaasan ympäristöalueella 84 kunnostettua seurantaloa ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla

Seurantalot ovat ennen kaikkea eri sukupolvien turvallisia ja viihtyisiä kohtaamispaikkoja. Seurantaloissa näytellään, tanssitaan ja urheillaan, koska taloissa on tilavat salit ja hyvät näyttämöt.

Seurantaloissa on perustettu pankkeja, osuuskuntia, meijereitä, soittokuntia, kuoroja, urheiluseuroja, kansantanssiryhmiä ja pelimanniorkestereita.

Seurantalot tarjoavat varustukseltaan monipuoliset tilat erilaisiin juhliin, kokouksiin ja liikuntatapahtumiin. Seurantalojen yhteydessä on nykyaikaiset keittiötilat kylmiöineen sekä rutinoitu henkilökunta tarvittaessa. Erikokoisten ja eri puolilla maakuntaa sijaitsevien seurantalojen palvelut ovat

Toukolan Nuorisoseura Vähäkyrö Toukolantie 4, 66440 Tervajoki varaukset (06) 4785 345 tai 040 552 9601

Kaustisen nuorisoseura Jalasjärven Keskikylässä (Juustoportin vieressä) sijaitsee nuorisoseurantalo Harjula. Rakennus on siisti ja hyväkuntoinen. Se soveltuu hyvin erilaisten tilaisuuksien kuten häiden, syntymäpäivien ym. juhlien järjestämiseen. Keittiö, sosiaali- ja toimistotilat kunnostettu v. 2001 Harjulassa on 200 hengen ruoka- ja kahviastiasto, jota vuokraa Maa- ja kotitalousnaiset / Sirkka Pakkala, puh. 040 - 760 5430 tai 040 - 764 7010 Harjulan käyttöä ja vuokrausta koskeviin kysymyksiin vastaa / Sirkka Pakkala, puh. 040 - 760 5430 tai 040 - 764 7010 Jalasjärven Keskikylän Nuorisoseurantalo Harjula Hulkontie 110 61710 Pentinmäki

28

Jorma Aro toiminnanjohtaja Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura

saatavissa alueemme nuorisoseurojen palvelukeskuksesta:

TERVETULOA JUHLIMAAA JA VIIHTYMÄÄN

HARJULAAN!

Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurasta os. Puistopolku 12, 60100 Seinäjoki puh. 06-4292300 tai jorma.aro@netikka.fi.

Kalliopaviljonki http://www.kaustinen.fi/~kns.

Päntäneen Nuorisoseura ry vuokraa taloaan juhlien pitopaikaksi.

Luopajärven Nuorisoseura Pohjolantie 10 61270 Luopajärvi Luokkakallio Tero 0400 954 072

Kainaston Nuorisoseura Kauhajoki / Onnela gsm. 0400 513 004 e-mail: kainastons@kauhajoki.fi www.kauhajoki.fi/kainastons

Evijärven Nuorisoseura

Talolta löytyy astiastoa, kokoontaitettavia pöytiä sekä penkkejä, irtojakkaroita, telttakatos, kaasugrilli sekä muuta vastaavaa.

Tukkilantie 11 Evijärvi 040 513 3608 040 755 0428

Käy katsomassa nettisivuillamme osoitteessa www.kauhajoki.fi/pns

*bingo joka sunnuntai klo 19.


HÄIDEN PERINNESANASTOA Antimet Häämuistot, eli morsiamen puhemiehelle, sukulaisilleen, miehensä sukulaisille, vieraille ja jopa kuokkavieraillekin antamat häälahjat. Lahjoina saattoi olla esim. anopille ja puhemiehelle tehdyt paidat, huivit ja kankaat sekä “alemmille” vieraille tehdyt sukat, nenäliinat, sukkanauhat ja hiusnauhat.

Huomenlahjat Häiden jälkeisenä aamuna miehen vaimollensa lupaama lahja, jonka tämä sai hallintaansa miehen kuoltua.Vaikkakin on joskus ajateltu, että huomenlahja olisi tavallaan neitsyyden luovuttamisen vastalahja, näin ei voida ainakaan historian kautta todistaa asian olleen. Huomenlahjan uskotaankin olleen enemmänkin sitä itseään, eli lahja mielitietylle ja ehkäpä myös hieman taloudellista turvaakin siltä varalta, että mies kuolisi ennen vaimoaan. Mikään neitseellisyyteen sidoksissa oleva korvaus se ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan ole, sillä keskiajalla huomenlahjoja luvattiin jo ennen hääyötä.

Luovan Nuorisoseura ry Seuratie 3 61230 Luopa PUH. 06-4533160

Hääkulkue

- Tilavuokraukset Marjatta Lapiolahti 06 453 3018

Lehtimäen Nuorisoseura Rahjan Nuorisoseura ry - Juhlatilavuokraus - Astiaston vuokraus Kristiina Hukka 050 553 3838

Rannankyläntie3, 63500 Lehtimäki Pj. Tanja Vuorela-Borisov 040 553 9389 Tilaa voi vuokrata erilaisia juhlia varten. Kaikkia tilojamme voi vuokrata myös erikseen, esim. salia voi vuokrata pelaamista varten tai kokoushuoneita palavereihin. Lisäksi vuokraamme keittiötä ja astioita. Tervetuloa tutustumaan taloomme!

Morsiamen ja sulhasen johtama kulkue morsiamen kodista kohti sulhasen kotia. Hääkulkueeseen kuuluivat kaikki häävieraat, soittajat ja paikoin lipunkannattajatkin. Sulhasen suvun edustajat ottivat vastaan morsiamen suvun lipunkantajat ja seurue jatkoi edelleen sulhasen kotiin, jossa hääjuhlan toinen vaihe aloitettiin.

Hääsalko (hääfaanu,maistonki) Häiden ajaksi häätalon pihalle pystytettiin koristeltu salko. Hääsalko on meille tullut Ruotsista. Hääsalkoja esiintyi eniten Ahvenanmaalla ja Länsisuomen rannikkoalueilla.

Hääpuukko Teetettiin vieraille, joilla ei ollut omaa puukkoa aikana ennen aterimia.

Vetelin Pulkkisen Nuorisoseura tarjoaa tiloja perhejuhliin ja kokouksiin Varaukset ja lisätiedot 040 540 1232 tai sari.haapasalo@pp.inet.fi

Munakan Nuorisoseura on juhlien pitopaikka Ilmajoen Munakassa - tilat max 150 juhlijalle -tilakyselyt Niina Knuuttila 050 594 6902 niina.knuuttila@netikka.fi

Härmänkylän Nuorisoseura

Hääviinat

- Juhlatila- ja muut tilavuokraukset

Viina ja häät kuuluivat melko tiiviisti yhteen lukuun ottamatta herännäis- ja körttiläishäitä, joissa viinaa ei tarjottu. Viinaa tarjottiin kosiomatkoilla, kihlajaisissa ja itse häissä, sekä häiden jälkeisissä rääppiäisissä. 1850-luvulla talonpoikien keskivertohäissä viinaa saattoi kulua jopa 50–100 kannua. Yksi kannu vastaa 2,5 litraa, joten häissä siis saatettiin juoda 125–250 litraa viinaa.

Marita Kunnari 050 304 4627

Jalasjärven Keskikylän Nuorisoseura - Tilavuokraukset Sirkka Pakkala 06 456 0459

Kruunuhäät Etelä- ja Keskipohjanmaan monipäiväiset hääjuhlat. Juhlaeli häähuone koristeltiin yleensä peilein, lakanoin ja tauluin. Hienoista hienoin koriste oli morsiustaivas tai telta, jonka alla hääpari vihittiin. Morsiamen pitämä kruunu saattoi olla valtava pään päällä pidettävä rakennelma, jolle kertyi painoa useita kiloja. Häihin kuului myös reilusti tanssia ja soitantaa. Juhlat saattoivat kestää jopa kaksi viikkoakin! 29


Elämänkaaremme juhlien

koruista: RISTIÄISET

Lapselle annetaan yleensä lahjaksi kummeilta kummilusikka, kummisormus, kummikaulakoru tms.

YLIOPPILASJUHLAT Perinteinen lyyra Äidinlyyran luovuttaminen on jokaiselle abiturientille kaunis tapa kiittää omaa äitiään lapsesta saakka saamastaan tuesta ja huolenpidosta. Äidinlyyra kiinnitetään yleensä rintaan rintakorun tavoin, mutta se voi myös olla kiinnitettynä kaula- tai rannekoruun. Äidinlyyraa voi käyttää esimerkiksi tärkeissä perhejuhlissa ja toisten lakkiaisissa.

Äiti voi kantaa samanaikaisesti useita lyyria, yhtä kutakin ylioppilaaksi kirjoittanutta lasta kohden. - Monet haluavat laittaa lyyraan timantteja, tehdä lakkiaispäivästä ja korusta entistä arvokkaamman ja juhlavamman. - Ylioppilaalle suosittuja lahjoja ovat sormukset, ristit, kalvosinnapit ja medaljongit.

RIPPILAPSELLA PERINTEINEN RISTI ON TOIVOTTU LAHJA Usein kummit ovat alttarilla mukana siunaamassa rippilapsen ja he ostavat rippilapselle rippiristin. Yksilöllinen, oman persoonan mukaan suunniteltu

risti on myös tullut suosituksi rippikoruna.

SYNTYMÄPÄIVÄT JA PYÖREÄT VUODET Kun läheisemme täyttää pyöreitä vuosia, haluamme antaa lahjan joka säilyy muistona koko loppuelämän. Yksilöllisistä koruista on tullut hyvin suosittuja.

KIHLA- JA VIHKISORMUS Kun sormusta pidetään nimettömässä, se johtuu siitä, että sieltä uskotaan olevan suora yhteys rakkauden symboliin eli sydämeen. Perinteiset sormukset ovat sileä kihlasormus molemmille osapuolille ja timantein koristeltu vihkisormus vain morsiamelle, jos hääpari noudattaa perinteistä kaavaa.

Valkokultaiset vihkisormukset ovat yleistyneet viime vuosina, ja myös yhdistelmäsormukset kasvattavat suosiotaan. Lisäksi sormukset, joissa on paljon pieniä kiviä, ovat kysyttyjä. Etenkin naisten valinnoissa painottuu myös vihkisormuksen istuvuus kihlasormuksen viereen. Ajat ja tavat ovat nykyään aivan toiset kuin ne olivat vaikkapa meidän vanhempiemme aikana, saati satoja vuosia sitten. Nykypäivän koru on yhteydessä muotiin ja mielialaan. Koru on osa imagoa, se paljastaa inhimillisiä tunteita ja osoittaa hienotunteisesti kantajan sielullisen identiteetin. Elämämme eri juhliin on aina kuulunut omat, perinteiset korunsa ja niillä on ollut oma symbolinen merkityksensä ihmisen elämässä.

POHJALAISIA SANONTOJA: -

Turha siton yrittää olla nyrryystä, ku kerran on komianhenkinen.

-

Moomma meleko komia pari, jonsei sua lasketa.

-

Tulin teille ku en ihimisihin keherannu mennä.

-

Kaukaa komioota ku kyrölääset.

-

Älä vällää, ei Villekää vällänny vaikka tupa paloo - se muutti kamarihin.

-

Olokaa hilijaa jotta ihmisten lehmät saa nukkua!

-

pohojatuuli on aina kylymä vaikka mistä päin puhaltais.

-

Kyll' on kiva ku tuloo kesä ja kärpääsiä, niin ei köyhän tartte olla yksin.

-

Soot varmahan Kurikasta ku niin oot olovinas.

-

Ja aina sopiva lohkaisu tupaantuliaisissa: Kyllä täällä on hyvä köyhän elellä...

-

Komiaa tuloo oltua kun tietää miston kotoosin! (Ilmajoki)

-

Meitä on kolme komiaa. Minä, äiree ja minä ja äiree yhyres !

-

Kyllä mailma opettaa, jonsei muuta niin hiliaa kävelemähän.

-

Turha siton yrittää olla nyrryystä, ku kerran on komianhenkinen.

-

Ei ryyppy miestä kaada jos ei mies ryyppyä.

-

Soot yhtä raitis ku Rannanjärven koira.

-

Se on pian oksat pois ja pala runkoo, niinku suutarin emännän joulukuuses

-

Hyvää yritetähän mutta primaa pakkaa tulemahan!

30


kauniina juhliin ilmoitus

Anna itsellesi aikaa. Hetki, joka on vain sinun. Hieronta-Spahoitola

MAREL

Marita Elomaa Koulutettu hieroja

Pultrantie 10, Seinäjoki 045-6336 119

www.hieronta-spahoitolamarel.ďŹ

KAUNEUSHOITOLA 3+9 KOSMETOLOGI,EENA/KSANEN

Kauppatie 7, OP:n 2 krs. ILMAJOKI

Puh. (06) 4246 023 ,040 519 1307

sKASVO KĂ˜SI JALKAHOIDOT sKESTOVĂ˜RJĂ˜YKSET sMEIKKAUKSETJAMEIKIT sSOKEROINTIJAKARVANPOISTO sRIPSIENPIDENNYKSETVIIKOIKSI sKESTOPIGMENTOINNIT sRAKENNEKYNNET

WWWKAUNEUSHOITOLALEENAOKSANENCOM

TERVETULOA!

Studio Wau! Mirkka Syrjälä Kirkkoahde 1 61300 KURIKKA

Mittamekko on täyden palvelun

Puh. 050 446 4444

MORSIUSPUKULIIKE KOKKOLASSA Mitta-Mekko aloitti ompelimona vuonna 1984 Aila Isokankaan johdolla. MyÜhemmin toiminta laajeni myÜs pukuvuokrauksen puolelle. - Jo pikkutyttÜnä tiesin haluavani tällaisen liikkeen. Unelmani on siis toteutunut, Aila Isokangas kertoo. Meiltä morsian lÜytää kaiken, mitä häissään ylleen tarvitsee. Valikoimastamme lÜytyvien valmiiden morsius- ja juhlapukujen lisäksi myÜs ompelemme morsius- ja juhlapukuja mittatilauksesta sekä vuokraamme miehille saketteja, frakkeja, bonjour-pukuja sekä mustia pukuja. Valintaprosessissa voit luottaa asiantuntevaan palveluumme. Meiltä lÜydät myÜs juhlapukuja aina, ympäri vuoden eikä vain sesonkiaikaan.Tästä huolimatta olemme aina myÜs muodissa mukana.

Naisten valikoima Valikoimaamme kuuluu mm. - morsiuspukuja - juhlapukuja - vanhojenpäiväpukuja - kaulakoruja - huntuja

Siis kaikkea, mitä morsian tai muuten vain päivän �prinsessana� olla haluava voi toivoa.

Miesten valikoima Pukuvuokraamostamme lÜydät - saketteja, värikkäillä liiveillä ja plastroneilla - frakkeja - bonjour-pukuja, värikkäillä liiveillä ja plastroneilla - mustia pukuja - Paljon erivärisiä takkeja, esim. vaaleita, joita voit ostaa myÜs omaksi Vuokrapukumme ovat Turo Tailorin pukuja. Palvelemme aikaa säästämättä. Tavoitteenamme on tyytyväinen asiakas. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Palvelemme ma–pe 10–17 ja lauantaisin 10–13. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä myÜs matkapuhelinnumeroomme. Mitta-Mekko, Torikatu 31, 67100 Kokkola, Puh: (06) 822 3559 www.mittamekko.com

Lea KytÜkorpi SKY –kosmetologi

Kalevankatu 5A 23

puh. 040 7453 852

60100 Seinäjoki kh.cleapatra@suomi24.ďŹ Lea KytĂśkorpi SKY –kosmetologi

Parturi-Kampaamo

TARJA KRISTIINA

puh. 040 7453 852 Kalevankatu 5 A 23 kh.cleapatra@suomi24.fi 60100 Seinäjoki (06) 423 2752 Puistopolku 15, II kerros, Seinäjoki

Hyvä ja kevyt olo koko kehollesi Erilaiset hieronnat ja pehmeät nikamakäsittelyt Uniikit runotaulut & hauskat paidat tilaustyÜnä juhliin kuin juhliin, lahjaksi esim. hääparille Rentouttava suklaahieronta Hoitola Terveyttä Käsillä Sirpa Jaakkola Hieroja ja nikamakäsittelijä, Akupunktioterapeutti Topeeka 28, Kauhajoki, Puh. 050 - 351 9268 hoitola.terveytta.kasilla@kolumbus.fi

optikko Ulla Perttula

Kauppatie 9, Ilmajoki

Puh. (06) 423 4980, 050 357 4578

Palvelen ma-pe 9-17

31


Miten pukeudumme

PERHEJUHLIIN? Monen perhejuhlan luonne on pohjimmiltaan uskonnollinen, mikä on syytä ottaa huomioon asuvalinnassa. Kirkkoon on perinteisesti tapana pukeutua hillittyyn, peittävään asuun. Toki kesähäihin sopii saapua kukkamekossa, mutta hartioille on hyvä varata huivi, jakku tai takki. Kansallispuku on suomalainen juhla-asu, jota sopii käyttää useimmissa perhejuhlissa tai muissa juhlatilaisuuksissa.

Kastejuhla Kaste on iloinen, mutta arvokas lähisukulaisten ja ystävien kokoontuminen. Tilaisuuteen pukeudutaan juhlaviin vaatteisiin. Paljastava pukeutuminen ei ole suositeltavaa. Juhlan päätähdelle puetaan valkoinen tai pastellisävyinen kastemekko.Tyttövauvan mekkoon solmitaan usein vaaleanpunainen, poikavauvan mekkoon vaaleansininen rusetti.

Rippijuhla Rippijuhlaan kutsutut vieraat pukeutuvat juhlavasti, esim. vierailupukuun.Tilaisuus on perinteikäs ja perustaltaan uskonnollinen, joten hillitty linja on parempi kuin räiskyvät värit. Juhlan päähenkilö pukeutuu kirkossa useimmiten albaan, joka jättää vain kengät näkyviin. Kenkien tulee olla tilaisuuteen sopivat eikä lenkkitossuja pidä käyttää. Alban alla olevat vaatteet voivat olla muodikkaat, mutta esimerkiksi läpinäkyvä tai kimaltava asu ei ole paras mahdollinen valinta. Tytöllä voi olla mekko tai vaikkapa ensimmäinen jakkupukunsa, pojalla voi olla kauluspaita ja housut tai mieluummin tumma puku tai tumma irtotakki-housuyhdistelmä. Koska rippijuhlissa otetaan paljon va32

lokuvia, on siisti kampaus paikallaan.Voimakas meikki ei sovi juhlan luonteeseen.

Ylioppilasjuhlat Lakkiaisten pukeutumisesta ei ole sääntöjä, mutta silti nuoret pukeutuvat usein hyvin yhtenäisesti.Ylioppilaslakkia käytetään koko päivän. Tytöillä on yleensä vaalea jakkupuku, housupuku tai kotelomekon ja jakun yhdistelmä. Sirot sandaalit tai avokkaat soinnutetaan vaatteiden sävyyn. Puuteri, huulipuna, nenäliina ja rahat kulkevat pikku olkalaukussa. Iltajuhlaa varten monet vaihtavat jakkupuvun kevyempään juhlamekkoon. Pojat pukeutuvat kokopukuun, joka voi olla tumma tai vaalea. Myös yhdistepuku, jonka osat ovat samansävyiset, on hyvä vaihtoehto.Valkoinen kauluspaita ja nuorekas solmio täydentävät kokonaisuuden. Jalkineiksi valitaan nahkakengät ja niiden sävyiset sukat.

Päättäjäiset ja valmistujaiset

Opintojen taitekohdat ovat oiva tilaisuus harjoitella hyvinpukeutumisen taitoa - sitäkin tarvitaan myöhemmin elämässä. Koulujen päättäjäisiin ja valmistujaisiin pukeudutaan vuodenajan mukaisiin juhla-asuihin. Pojilla on lukukauden päättäjäisissä vähintään suorat housut ja kauluspaita. Valmistujaisissa ollaan jo varttuneempia ja käytetään pukua. Tytöt ja nuoret naiset pukeutuvat mekkoihin, hameen ja puseron yhdistelmiin, jakkupukuihin tai housupukuihin. Jalassa on nahkakengät tai tytöillä sandaalit. Kun vastavalmistuneen kunniaksi pidetään juhlat, isännät ja vieraat pukeutuvat samaan tyyliin kuin ylioppilasjuhliin: ke-


juhlapukeutuminen

Kuvat ja tuotteet: In Stock, Tampere

vyen juhlavasti.

Häät Suurissa häissä noudatetaan yleensä pukeutumisetikettiä tarkemmin kuin lähipiirin kesken vietetyissä pienissä häissä. Varminta on aina noudattaa perinteitä ja muistaa hyvät tavat. Kun sulhanen, morsian tai molemmat ovat jo aiemmin olleet avioliitossa, morsiamen hääasu on useimmiten tyylikäs lyhyt jakkupuku tai pitkä mekko. Hiuksilla on hattu tai kukkakoriste, mutta harvoin huntua. Puku ei välttämättä ole valkoinen, vaikkakin vaalea. Sulhanen, lapset ja hääväki pukeutuvat juhlavasti. Siviilivihkiminen vaihtelee tyyliltään arkisesta juhlavaan hääparin toiveiden mukaan. Morsiamella on yleensä jakkupuku, takkipuku tai mekko, mutta pitkiä hääpukujakin nähdään. Jos hääpukuna on jakkupuku, kuuluvat hattu ja hansikkaat asiaan. Sulhasella on usein tumma puku. Molemmat voivat kuitenkin olla arkipuvussakin, jos he niin ovat keskenään sopineet. Sama pätee todistajiin ja vieraisiin Sulhasella on tumma kokopuku. Paita on aina valkoinen. Solmio tai solmuke on hillitty, luonnonsilkkiä.Tumman puvun kanssa käytetään tummia sukkia. Kengät ovat aina mustat, ohutpohjaiset nahkakengät. Frakki on etiketin mukainen sulhasen hääasu etenkin, kun häät alkavat kello 17:n jälkeen.

Suurissa päivähäissä sulhanen voi pukeutua sakettiin. Upseerit vihitään sotilaan juhlaasussa. Morsiamen perinteinen asu on pitkä valkoinen hääpuku huntuineen. Hiuksia koristaa diadeemi, kruunu tai kukkasomiste.Vanhan säännön mukaan puvun tulisi olla pitkähihainen eikä se saisi olla hyvin avokaulainen. Jos puku on hihaton tai lyhythihainen, sen kanssa voi käyttää hansikkaita. Sukat ja kengät ovat valkoiset. Morsiustyttöjen vaaleat mekot soinnutetaan morsiamen asuun sopiviksi. Sulhaspojat ovat tummissa housuissa ja valkoisissa paidoissa, vanhemmilla pojilla on puku ja valkoinen paita. Pikkupojilla voi olla polvihousut. Kaasolla on päivähäissä yleensä juhlava jakkupuku tai leningin ja jakun yhdistelmä sekä hattu - toisin sanoen vierailupuku. Liian tiukka jakku tai korkeat korot voivat olla epäkäytännölliset päivän mittaan. Isoissa iltahäissä kaasolla on pitkä juhlapuku, ei hattua. Bestman pukeutuu aina samoin kuin sulhanen. Samaa linjaa noudattavat myös lähisuvun miehet. Muut miesvieraat pukeutuvat usein tummaan pukuun, kun sulhanen ja lähisuku ovat saketeissa tai frakeissa. Naisvierailla on päivähäissä vierailupuku, johon voi kernaasti kuulua hattu, haluttaessa hansikkaatkin. Iltahäihin naisvieraat pukeutuvat miehen

puvun mukaan: lähisuvun naisilla on pitkä juhlapuku, muilla pitkä tai lyhyt iltapuku. Jos puku on avonainen, harteilla käytetään kirkossa huivia tai takkia. Naisvieraiden tulee välttää kokovalkoista ja kokomustaa asua - valkoista, jotta morsian saa erottua ja loistaa, mustaa, koska se on suruväri. Lapsilla on juhlapuvut ja -kengät.

Syntymäpäivät Pyöreitä vuosia täyttävän päivänsankarin kunniaksi järjestetään usein vastaanotto työpaikalla, juhlahuoneistossa tai kotona. Vieraat pukeutuvat vastaanotolle siistiin päiväasuun. Jakkupuku on naisen varma valinta. Kotelomekko lyhyen neuleen tai jakun kanssa sopii hyvin, eikä neuleyhdistelmäkään ole poissa laskuista. Muodikkaat kengät ja laukku, koru tai huivi täydentävät asun vierailupuvuksi. Miehet käyttävät tummaa pukua tai arkipukua. Päivänsankari pukeutuu juhlavasti oman tyylinsä mukaan. Kenkien on syytä olla mukavat, koska juhlinnan kohde joutuu seisomaan pitkään. Syntymäpäiviin voi liittyä illalliset ravintolassa tai kotona. Jos ollaan kotona ja mukana on vain suvun omaa väkeä, pukeutuminen on juhlavaa mutta vapaata. Jos järjestetään juhlaillalliset ravintolassa, kutsukortissa on hyvä mainita pukeutumiskoodi. Tumma puku tai smokki on paikallaan. Nainen pukeutuu etiketin mukaisesti miehen pu-

kua vastaavaan asuun: vierailupukuun tai iltapukuun.

Hautajaiset Perinteinen hautajaisväri on musta. Mies pukeutuu mustaan tai tummaan pukuun, tummaan tai mustaan solmioon, valkoiseen paitaan ja mustiin kenkiin. Taskuliina on valkoinen. Päällystakki ja hattu ovat tummat ja kaulaliina joko musta tai valkoinen. Isoissa hautajaisissa käytetään joskus sakettia, johon tässä tilanteessa kuuluvat musta liivi ja musta solmio. Naisen surupukuun kuuluu hillitty, umpinainen, pitkähihainen musta puku, mustat sukat ja kengät, mustat hansikkaat ja lähiomaisella musta suruhattu harsoineen. Puku voi olla jakkupuku, leninki tai leningin ja jakun yhdistelmä. Koruja ei hautajaisissa käytetä. Tummat lasit ovat hyväksyttävä asuste sekä naisilla että miehillä. Lapsille sopivia asuja ovat esimerkiksi tummansininen hame tai housut ja valkoinen paita. Jalkineina lapsille suositellaan mustia kenkiä. Sukkien pitäisi olla väriltään tummansiniset ja pienimmillä lapsilla valkoiset. Lähde: Pukeutumisopas

YKSILÖLLISIÄ ESPANJALAISIA

vaatteita arkeen ja juhlaan

In Stock sijaitsee Tampereella, Koskikeskuksessa.Yritys on perustettu vuonna 1989. Yrityksellä on omaa maahantuontia Espanjasta.

Liikkeen valikoima on runsas. Juhlaan ja arkeen löytyy juhlapukuja, koruja, laukkuja, kenkiä, farkkuja ym.Vaatteet ovat kauniita ja niissä on hienoja yksityiskohtia. Juhlapukuja löytyy kokoja 32 – 52, kenkiä kokoja 35 – 41.

- Espanjalaisista vaatteista löytyy väriä, kimallusta, paljetteja ja käsityönä tehtyjä kirjailuja. In Stockilla on oma juhlapukumallisto. Juhlapuvut valmistetaan pääosin Espanjassa, osa mallistosta Suomessa. Juhlapuvuissa on paljon kauniita yksityiskohtia, laahuksia ja leikkauksia.

töskaronkkaan, vanhojentansseihin, ylioppilasjuhliin, rippijuhliin ja arkisiinkin juhliin. Asiakkaidemme ikähaitari on teinitytöstä isoäitiin. Ihmiset ympäri Suomea ovat löytäneet meidät ja meillä käy ostoksilla myös paljon ulkomaalaisia turisteja, yrittäjä Suvi Ylijoki kertoo.

Ihmiset löytävät meiltä vaatetta kaikkiin elämänkaarensa juhliin, häihin, vuosijuhliin, väi-

- Meillä on myös korjauspalvelua, Suvi jatkaa.

Jos haluat säväyttää juhlassasi yksilöllisillä vaatteilla, kengillä ja koruilla, kannattaa tulla tutustumaan In Stockin runsaaseen valikoimaan Tampereelle! 33


ilmoitus

POLTTARIT, TYKYTOIMINTA, JUHLAT JOKILAUTALLA

Namituvalta saa makean elämyksen kielelle ja mielelle Namitupa Ilmajoen keskustassa on makein käyntikohde Etelä-Pohjanmaan lakeudella. Jo ovella herkullinen piparmintun tuoksu lehahtaa vastaan houkuttelevana. Tuvan isäntä ja monien toimintojen ideoija Reijo Laine esittelee punavalkoisia ”polkaporsaita”, joiden valmistuksesta Namitupa sai alkunsa. Polkagrisin juuret ovat Ruotsissa, Grännan kylässä, jossa niiden valmistus aloitettiin jo vuonna 1859. Nyt ryhmä- ja perhematkailijat käyvät Ilmajoella tutustumassa karkin valmistukseen, jota voi halutessaan kokeilla itsekin. -Moni polttareita tai merkipäiviä juhliva on ollut innoissaan saatuaan lämpimän karkkimassan hyppysiinsä. Opasleipurin opein karamellit valmistuvat vaikkapa hääpöytään, Reijo Laine lupaa.

Luxor –risteily, elämys omalla ohjelmalla

Lakeuden halki virtaavaa Kyrönjokea voi risteillä omaan tahtiin Namituvalta vuokrattavalla 1-12 hengen Luxor I ponttooniveneellä. Ylellisen makuisessa Luxorissa voi järjestää juhlan omalla ohjelmalla; laulua, soittoa ja iloista seurustelua. Myös ajankohdan voi valita: auringon nousu Alajoella tai illan sinisen lakeus ovat elämyksiä.

Vesikirpulla vetten päällä tai safarille vesipolkupyörällä

Kyrönjoki rantoineen tarjoaa haasteita. Tiukan korikiipeilyn jälkeen voi kokeilla vesikirppua, veden varassa ihmisvoimin hyppivää menopeliä.Vesipolkupyörä on helpompi ohjattava,

ja tarjolla myös tandem –mallina.Tasapainoilu ison vesijuoksupallon sisällä kutkuttaa sekä käyttäjän että katselijan nauruhermoja.

Uusi virkistysalue lisää liikunnallisia tempauksia

Alle puolen tunnin ajomatkan päässä Seinäjoen keskustasta sijaitsee Namituvan uusi virkistysalue, kaunis kallioniemeke järven rannalla. Rannan läheisyyteen pystytetyn majassa voi talvella aterioida 16 vierasta, kesällä tilaa laajentaa lasikattoinen terassi. Majassa on myös sauna.

heittäytyä köysiradan kautta trapetsille tasapainoilemaan, tai vaikka niemen nokkaan maalaamaan porukalla taulua.Toiminnot valitaan asiakkaiden toiveiden mukaan, oli sitten polttarit, tyky-päivä tai vaikka 60-vuotistempaus. Lisätietoja: Reijo Laine 0500-366759 www.namitupa.fi

Metsämaastoon on kehitelty liikunnan ammattilaisten kanssa monipuolinen rata, jossa alkulämmittelyn jälkeen voi ohjaajan opastuksessa vaikkapa

herkullisia tarjottavia

Makkaraviettelys

www.lounaspaja.fi Juhlapalvelut -juuri sinun toiveidesi mukaan räätälöitynä, yksilöllisesti ja ammattitaidolla niin pieniin kun suuriinkin tilaisuuksiin.

-

n. 1l tuoreita sieniä ½ purjoa 1 dl ranskankermaa ½ tl suolaa 2 rkl sinappia 100 g juustoraastetta

Kuori makkaralenkki (Atria Helapää), puolita se ja leikkaa palat halki. Aseta uunivadille foliopalasten päälle (näiden avulla makkarat on helppo nostaa lautasille). Valmista sienimuhennos: kuumenna pilkotut sienet pannulla, lisää purjo ohuina viipaleina, sekä kerma. Hauduta hetki, ja mausta. Sivele sinappi leikatulle makkarapinnalle. Lusikoi muhennos makkaroille, ripota juusto päälle ja kuorruta n. 200 asteessa n. 20 minuuttia, eli kunnes juusto saa väriä.

34


ilmoitus

POHOJALAASTA

sinappia Porin Mikkolan Citymarketissa sinappia esittelee iloinen ja puhelias nainen. Maukkaiden sinappien lisäksi shown varastaa naisen hattu. Se on tehty huovasta ja hatussa on sinappipullon korkki. Nainen puhuu leveää pohjalaista murretta. Jäyhät satakuntalaiset ovat myytyjä. He maistelevat innoissaan tarjolla olevia, eri makuisia sinappeja, toteavat sinapit hyviksi ja laittavat kärryihinsä. Näin sinapit matkaavat satakuntalaisten saunamakkaroiden päälle ja ruokapöytiin.

Tämän aina yhtä iloisen ja positiivisen sinapintekijän nimi on Leila Nuottivaara. Hänen yrityksensä, Leila´s Hyvät Maut, on valmistanut sinappia myyntiin kymmenen vuoden ajan. Leilan sinappeja on myynnissä kaupoissa ympäri Suomea ja sinappeja voi tilata myös hänen verkkokaupastaan. Leila esittelee myös sinappejaan eri tapahtumissa ja kaupoissa.

Monikäyttöisiä sinappeja

Sinappivalikoimasta löytyy Perinteistä sinappia, Valkosi-

pulisinappia, Chilisinappia, 7-Pippurin sinappia ja uutuutena Wanhan ajan sinappi, joka on oiva kinkkusinappi ja sopii hyvin juhlien pitopöytään. Se on myös kiva lahjaidea.Wanhan ajan sinappi on kauniissa lasipurkissa. - Myös nuoret ovat löytäneet sinappini. He ovat rohkeita kokeilijoita.Annan mielelläni ihmisille reseptejä. Sinappi soveltuu hyvin ruoanlaittoon, se kruunaa ruoan maun ja on myös oiva lisuke juustoihin. Etenkin Chilisinappi on nuorten suosiossa. Se on myös täydellinen makkarasinappi, Leila kertoo. - Kun maistatan sinappia homejuuston päällä, se herättää aina keskustelua. Monet ovat ihastuneet siihen niin paljon, että tänä päivänä myös monessa juhlapöydässä uskalletaan laittaa Leilan maukkaita sinappeja homejuuston päälle. Valkosipulisinappi sopii savujuuston ja muiden voimakkaiden juustojen kera. Kannattaa kokeilla rohkeasti, Leila opastaa. Teen työtäni hymyssä suin. On kiva tutustua uusiin ihmisiin. On mukavaa saada positiivista palautetta sinapeistani.

Varsin pienet lapset ovat ihania asiakkaita. Kun maistatan sinappeja perheen pienemmille, äidit usein sanovat, että lapseni ei syö sinappia. Etenkin valkosipulisinappi on perheen pienempien mieleen. Äideillä on yllättynyt ilme, kun lapset sanovat, että kyllä on hyvää! Leila´s Hyvät Maut sinapit ovat laktoosittomia ja gluteenittomia ja ne on sydämellä ja hyvällä ammattitaidolla valmistettuja. Osoitteesta www.leilashyvatmaut.fi löytyy yrityksen kotisivut ja verkkokauppa ja maukkaat reseptit, jotka on suunniteltu Leilan omille, maistuville sinapeille.

Leila´s Hyvät Maut Vatajantie 500, 61450 Kylänpää Puh. (06) 473 3553, 040 595 6873 leila.nuottivaara@ leilashyvatmaut.fi

Leila maistattaa sinappejaan Porin Mikkolan Citymarketissa. Kauppiaana Porin Citymarketissa toimii Jari Puumala.

Kylmät lohirullat Aseta kylmäsavustetut lohenpalat tuorekelmun päälle, n. ½ cm limittäin. Laita päälle tasaisesti 7-pippurin sinappia ja sinapin päälle sinihomejuustoa (Regina Bluen saat tasaisesti ohuina siivuina). Kääri kelmua apuna käyttäen tiukalle rullalle, ja laita pakastimeen n. 10 - 15 minuutiksi. Poista kelmu varovasti, ja leikkaa n. 1 cm kiekkoja tarjoilulautaselle. Lähde: http://www.leilashyvatmaut.fi

35


ilmoitus

Susisaaressa

LUONTO LUO KAUNIIT PUITTEET JUHLIISI

Susisaari on niin perheille kuin pienille seurueillekin sopiva loma- ja virkistys-kohde Pohjois-Pohjanmaalla, Reisjärven kunnassa. Noin 1 km pitkässä saaressa 1800-luvun pohjalaisen maalaistalon pihapiirimiljöössä sijaitseva hotelli-ravintolamme tarjoaa monia mahdollisuuksia esim. perhe- ja luontomatkailuun.

Vaikka saaremme on saanut hurjan nimensä vanhan legendan mukaisesta tapahtumasta, jossa pieni lapsi pelastautui suden kynsistä, tarjoaa Susisaari turvallisen tukikohdan kaikille luonnosta kiinnostuneille ikään ja eräretkeilyvalmiuksiin katsomatta.

36

Vierailu Susisaaressa voi olla myös kuin aikamatka meille suomalaisille tärkeisiin muistoihin.Voit palauttaa niitä mieleesi kesäyön kalastusretkillä, syksyn marjareissuilla, talvella saunan jälkeen takkatulen ääressä tai aurinkoisilla keväthangilla.

Juhlat Susisaaressa Idyllinen ravintolamiljöö tarjoaa myös viihtyisät puitteet erilaisten perhejuhlien järjestämiseen häiden, syntymäpäivien, rippijuhlien ym. Käsin veistetyt seinähirret, hirventalja, takkavalkea ja upea järvimaisema - ravintolassamme on tunnelmaa, jonka vertaista et juuri muualta löydä. Ravintolaamme mahtuu talviaikaan 70 - 80 asiakasta ja kesällä voidaan hyödyntää terassia, jolloin juhlijoita mahtuu vähän yli 100, säävarauksella. Maakunnan kauneimmalla ilta-aurinkoterassilla nautittu iltapala ja terassilavalla pyörähdellyt kesäillan valssit kultaavat Susisaaressa vietetyt hetket.

Tarjolla myös mo-

nipuolista ohjelmatarjontaa juhliisi

Henkilöstön virkistyspäivät, moottorikelkka-, hiihto, - tai vaellusretken päätös - nämä ja monet muut yhdessä olon hetket voit juhlistaa ohjelmallisella kotaillanvietolla. Loimulohta, kuumia lettuja, makkaraa ja nokipannukahvia - siinäpä muutamia suosikkeja illan hiukopalaksi.

non ikimetsineen ja korpialueineen.

Runopuisto Runopuistossamme voidaan viettää säävarauksella pieniä juhlatilaisuuksia. Runopuistossa on oma, kaunis tunnelmansa. Puisto voidaan juhlissasi valaista kynttilöin. Maljoja on kiva kohotella luonnosta ja sen rauhasta nauttien. Kodassa palaa nuotio ja herkullisen loimulohen tuoksu leijailee ilmassa.

Perhejuhliin ja polttareihin mukavia ohjelmanumeroita ovat kauneuspalvelut, erikoishoidot, jäsenkorjaukset ym. Näitä palveluita voimme tilata yhteistyökumppaneiltamme. Saunaosastomme tarjoaa tilat noin 8-12 henkilön yhdessäoloon.Talvella voit liittää illan ohjelmaan vaikka pulahduksen avantoon.

Monet hääparit haluavat ikuistaa hääpäivänsä ja ottaa hääkuvansa Runopuiston kauniissa puitteissa.

Luonnossa liikkujille rajat eivät tule heti vastaan sillä Peuran Polun vaellusreitin varren asumaton erämaa-alue on kymmenien tuhansien hehtaarien laajuinen. Täällä retkeilijä voi kokea koskemattoman luon-

Lahja Ruuska ja PR-hotelli ja ravintolapalvelu Oy toivottavat kaikki tervetulleeksi tutustumaan Susisaaren kauniiseen saareen ja ravintola- ja hotellipalveluihimme!

Meillä juhlasi onnistuvat, ammattilaisten osaavissa käsissä!


ilmoitus

Tmi Sami Liikanen

HENGITYS JA ÄÄNENTUOTTO KUNTOON

Pohjoispohjanmaalla, Reisjärvellä toimiva Sami Liikanen on urheiluhieroja ja voice massage-terapeutti. Urheiluhierojaksi Liikanen opiskeli Vuokatin urheiluopistossa ja Voice massage-terapeutiksi Kuopiossa, menetelmän kehittäjän Leena Koskisen opeissa.

Mitä on voice massage? Voice massage on hengitykseen ja äänentuottoon osallistuvien ja niihin läheisesti liittyvien lihasten rentouttamista klassisen hieronnan ottein. Lisänä käytetään hengitysharjoituksia. Tavoitteena on lihasten rentouttamisen avulla luoda edellytykset puheen ja laulun tasapainoiselle äänentuotolle. Äänen tuottoon osallistuvia lihaksia ovat keski- ja ylävartalon, niskan ja kaulan sekä pään ja kasvojen alueen lihakset. Myös purentalihakset ja kieli kuuluvat käsiteltäviin lihaksiin. Hoitomenetelmä suunniteltiin alun perin laulajille ja laulun opiskelijoille. Myöhemmin hoidosta ovat hyötyneet myös

puhujat, puhaltajat, muusikot ja viime aikoina tietokoneiden parissa työskentelevät toimistotyöntekijät, joilla on kiputiloja niska- hartiaseudun lihaksissa. Voice massage käy myös loistavasti yleisenä rentoutumiskeinona.Voice massage -terapialla on hoidettu myös erittäin hyvin tuloksin purentatoimintahäiriöiden kiputiloja. Hoitokerran kesto on 45-75 minuuttia ja hoitokertoja tarvitaan yleensä 1-5, mutta pitkälle edenneissä ääni- ja hengityselin vaivoissa yleensä enemmän. Voice massage ei ole fysioterapiaa, luontais- tai vaihtoehtohoitoa. Hoidon yhteydessä ei käytetä laite- tai lämpöhoitoja. Voice massage -terapia on hierontahoito, jota voi antaa ainoastaan koulutetut voice massage -terapeutit.

Elämyksiä savesta ja KÄSIN TEHTYÄ KERAMIIKKAA SAVIPAJA PELTORANNASTA Savipaja Peltoranta löytyy Reisjärven Köyhänperältä. Olemme vuonna 2006 muuttaneet vanhan navettamme savipajaksi. Saven käsittelytaitoja olen opiskellut Toholammin maaseutuoppilaitoksessa.

Tule tutustumaan

- Toteutin pitkäaikaisen haaveeni. Jo pienenä tyttönä tiesin, että minusta tulee isona keraamikko. Kun teen savitöitä, palaan lapsuuden hiekkalaatikolle, Virve Räisälä naurahtaa.

Pajan myymälä on auki päivittäin klo 10 - 18 ja käytännössä myös aina kun olen kotona. Varmista kuitenkin paikalla oloni numerostani 050 408 6388, varsinkin jos tulet kauempaa.

Parasta tässä työssä on itsenäisyys ja perheenäidin työn ja oman työn yhdistäminen joustavasti.

Kesällä töitä on myös myytävänä ja esillä pajan läheisyydessä sijaitsevassa aitassa. Myyntinäyttelyn teemat vaihtuvat joka kesä.

Olen luova ihminen. Saan inspiraationi Suomen kauniista luonnosta: erämaasta, metsästä ja suosta. Savi on vaativa materiaali. Saven monimuotoisuus kiehtoo minua. Kun laitan oman luovuuteni ja persoonani peliin, syntyy uniikki tuotteita ja tuoteperheitä. Käsitöitä, joita et löydä markettien hyllyiltä. Yksilöllinen lahja lämmittää aina lahjan saajan mieltä. Savipaja Peltorannan tuotteita voi tilata myös netistä kotisivuni kautta. Tuotteitani on myös myynnissä sisustus ja lahjatavaraliike Hilipakassa Pulkkilassa.

Torvijäkälämalja

saven kiehtovaan maailmaan!

Tule pajalleni kokeilemaan dreijausta, tekemään savitaulu tai muovailemaan kämmenkuppi.

Tervetuloa Savipaja Peltorantaan viettämään vaikka polttareita

Räätälöidään yhdessä juuri teidän ryhmällenne sopiva savielämys. Polttareissa voitte valmistaa porukalla esim. persoonalliset koristeet häihin ja viettää yhdessä luovaa aikaa saven kanssa. Paja sijaitsee pihapiirissämme. Jos pajalla ei näy ketään, poikkea reippaasti tuvalle tai soita auton torvea pihalla, niin tulen paikalle. Pajan pihapiirissä sijaitsee katos, jonka alla voi esim. syödä omia eväitä.

suosituin tuotteeni

lisää infoa: www.voicemassage.fi/

Persoonallinen torvijäkälämalja on pajamme eniten myyty tuote. Malja on suunniteltu erityisesti kirkkaille juomille, kuten valkoviini, siideri ja kivennäisvesi. Punaviinin ystäville suosittelen suolammen ruskeaa maljaa. Nämä maljat ovat tyylikkäitä myös koristeena. Saatavana neljä värivaihtoehtoa: suolammen ruskea, korpinmusta, korpinmusta/mustikankukka ja korpinmusta/metsäorvokki.

lisää infoa: www.savipajapeltoranta.fi

37


Kattaus

Kun järjestät juhlia, voit luoda kattauksilla mielenkiintoisempia tunnelmia. Leikkimieli ja luovuus auttavat omannäköisen kattauksen syntymisessä. Ruokalistan ja kattauksen voi suunnitella juhlien teeman mukaan. Katetun pöydän yleisilme

Kattauksen kokonaisuus syntyy väreistä, kokonaisuuteen sopivista astioista, kukista, kukka-asetelmista, havuista, kynttilöistä ja koristeista. Värit viestivät tunteita: keltainen iloisuutta ja dynaamisuutta, punainen rakkautta ja lämpöä, sininen on levollinen ja rauhoittava, vihreä tuo viestin luonnosta ja luo tasapainoa.

Pöytäliinat Pöytäliina valitaan tilaisuuden mukaan.Virallisissa juhlissa käytetään valkoista liinaa. Puhdas ja sileä liina on kattauksen perusta. Liinat mankeloidaan ja silitetään etukäteen, jotta ne ovat varmasti siistejä juhlapäivänä. Rennommissa juhlissa pöytäliina voi olla vaikkapa lakana, kertakäyttöliina, tabletit, 38

pöydän pinta sellaisenaan tai peitettynä ruskealla, rypistetyllä käärepaperilla ym. Tarjottavat herkut voi kattaa myös ulos nurmelle, laiturille tai kalliolle. On kuitenkin muistettava, että ruokailun tulee sujua helposti ja siksi liian erikoisia kattauksia on syytä välttää.

Lautasliinat Lautasliinan paikan voi valita vapaasti. Se voi olla lautasella, lautasen vieressä tai lasissa. Arkena lautasliinat ovat yksinkertaisia paperiliinoja.

Vinkkejä kattaukseen Juhlissa ja hienoissa ravintoloissa käytetään myös kankaisia liinoja, jotka sopivat yhteen pöytäliinan kanssa. Väri valitaan aterian teeman, vuodenajan ja käytettävien astioiden mukaan.

Noutopöytään saa uutta ilmettä nostamalla ruokia eri tasoille. Jalallisilla astioilla tai jalustan avulla voi nostaa tarjottavia ruokia korkeammalle tasolle. Jalustan voi rakentaa esimerkiksi lasilevystä ja tukevista mukeista.

Keväällä: Koivunoksat, pajunkissat, kevätkukat, omenapuun taitettu oksa, kivet

Kesällä: Niittykukat, heinät, kivet, lehdet, oksat ja ruohot, isot lehdet, kuten raparperinlehdet sopivat lautasten alustaksi


Juhlien

Helmet

VINKKILEHTI ELÄMÄSI KAIKKIIN JUHLIIN


Härmäntie 10, 62300 Härmä p. 06 4848 058 • 046 8111 095

"Ikuistamme ihmisten ilot ammattitaidolla - studiossa ja miljöössä"

Juhlien Helmet 2009  

Juhlien Helmet

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you