Issuu on Google+

Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2012, 2011, 2010, 2009, 2008

Kehittämistyö Jyvälän Setlementti ry


TOJEN

TOIMIN

2012

ESITTELY

Projekti- ja hanketoiminnassa jatkettiin edellisinä vuosina käynnistynyttä verkostoyhteistyötä sekä kehitettiin moniammatillista yhteistyötä yli kuntarajojen. Yhteistyötä tehtiin mm. Suomen Setlementtiliiton, eri setlementtien ja kansalaisopistojen sekä muiden oppilaitosten, KYT:n, eri järjestöjen ja projektien kanssa. NÄKY 2 -HANKE RAY:n rahoittaman Näky 2 -hankkeen (2011-2013) tavoitteena on luoda Setlementtiliitolle ja sen jäsenyhdistyksille vakiintunut ja kehittyvä sosiaalisen arvioinnin toimintamalli ja tätä prosessia tukevat sähköiset palvelut. Hanke tukee setlementtitoimijoita keräämään tietoa toimintansa sosiaalisista vaikutuksista systemaattisesti, sekä ohjaamaan toimintaansa tämän tiedon pohjalta tavoitteidensa suuntaan. Arvioinnissa huomioidaan palvelujen käyttäjien sekä sidosryhmien tarpeita. Hankkeessa tehtävä arviointimenetelmän kehitystyö eteni siihen pisteeseen, että siitä alettiin puhua yleisemmällä termillä ”sosiaalinen arviointi”, ”sosiaalisen tilinpidon” sijaan. Uudessa mallissa mm. terminologiaa on yksinkertaistettu ja itsearviointi on keskeisemmässä roolissa ulkoisten tarkastusten sijaan. Töitä tehtiin myös RAY:n tiedontarpeiden huomioimiseksi arviointityössä. Tietopaketti uudesta mallista sekä arviointityötä tukeva, hanketyönä alusta asti kehitetty, Suuntima-kyselytyökalu julkaistiin hankkeen nettisivuilla loppuvuodesta 2012. Lisätietoja hankkeesta: www.näky2.À OT - OSAAN, SIKSI TYÖLLISTYN -HANKE OT -hanke on ELY -keskuksen rahoittama työllistämishanke, jonka tavoitteena on työllistää pitkään työttömänä olleita sekä rakentaa heille työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille. Hanke käynnistyi vuonna 2010, ja sen on tarkoitus jatkua vuoden 2014 loppuun. Kuukausitasolla projekti työllisti keskimäärin 25 henkilöä Jyvälän eri toimipisteisiin. Vuositasolla hankkeeseen osallistui yhteensä 48 henkilöä, joista 43 oli työsuhteessa Jyvälään. Lisäksi kaksi oli työelämävalmennuksessa. Hankkeelle asetettu kokonaistavoite viiden oppisopimuksen käynnistymisestä saavutettiin jo vuoden 2012 aikana. OT -hankkeessa kehitetyn koulutusmallin tavoitteena on tarjota osallistujille mahdollisuus kouluttautua työn ohessa. JAO:n Osaamisella Töihin -projektin kanssa tehty yhteistyö mahdollisti kolmelle henkilölle tutkintotavoitteisen opiskelun aloittamisen. Hankelaiset suorittivat myös pidempiä ja lyhyempiä henkilökohtaisia koulutuksia, joiden opintomaksut hanke korvasi kokonaan tai osittain. Vuoden aikana koulutuksiin osallistui yhteensä 32 henkilöä. Hanke järjesti myös lyhyitä kursseja, ryhmävalmennusta ja infotilaisuuksia. Jyväskylän kaupungin toiminta-avustus kohdistettiin palkkatukityöllistämiseen sekä OT -työllistämishankkeen omavastuuosuuteen.

52


SUKUPUOLISENSITIIVINEN NUORISOTYÖ (OIVA JA ILONA) 1.3.2012 käynnistyi sukupuolisensitiivisen nuorisotyön kehittämishanke Oiva tupa kaikkien Ilona -hanke. Hanke sai RAY:lta rahoitusoption vuoden 2015 loppuun ja toimitilat Jyväskylän kaupungilta. Hankkeen käynnistysvaiheessa painotuttiin systemaattiseen verkostoitumiseen muiden alan toimijoiden kanssa, toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä setlementtikentän sukupuolisensitiivisen työmuodon haltuunottamiseen koulutusten ja verkostotapaamisten kautta. Kohderyhmään liittyvä toiminta käynnistyi yksilö- ja ryhmätoimintana syyskaudella 2012. Toimintaa toteutettiin yhteistyössä OKM-rahoitteisen (Jyvälän kansalaisopisto) nuorten maahanmuuttajanaisten erityiskoulutuksen sekä Suomen lasten ja nuorten säätiön Myrsky-rahoitteisen Woimala-ryhmätoiminnan kanssa. Lokakuusta 2012 alkaen myös yksityinen seksuaaliterapeutti on ottanut vastaan nuoria asiakkaitaan samoissa tiloissa. Yhteensä eri toiminnoissa oli kävijäkertoja 739, joista asiakaskäyntejä 607 ja yhteistyökäyntejä 130. Lisäksi hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin osallistui yhteensä 218 henkilöä. Hankkeen henkilökunta jalkautui kouluttamaan kahdesti sukupuolisensitiivisestä erityisnuorisotyöstä. Lisätietoja hankkeesta: www.oiva-ilona.À

53


IIN HAASTEIS VOITE: 6 PÄÄTA AA A JANKOHTAISIIN ST T) JYVÄLÄ VA ÄKY 2 JA Oteeseen (N A T IN oit OIM - HANKET jakautuu 6 osatav e it o päätav 1. OSATAVOITE: JÄRJESTÖTYÖN TOIMINNAN ARVIOINTIA ON KEHITETTY osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla 1.Tavoitemittari:Toteutetaan mahdollisuuksia arviointikertomusten vaivattomampaan verkkojulkaisuun. Tulos: Näky 2 -hanke julkaisi nettisivuillaan yhteistyösetlementtien arviointikertomukset. Niiden julkaisusta uutisoitiin paitsi hankkeen omissa uutisissa, myös Setlementtiliiton uutisissa. Hankkeen toimittamien verkkojulkaisujen lisäksi setlementtien omia mahdollisuuksia vaivattomampiin verkkojulkaisuihin parannettiin Suuntima-kyselytyökalun julkaisun myötä. Se mahdollistaa arviointien kirjaamisen kyselytulosten yhteyteen sekä kerätyn tiedon verkkojulkaisun. Tietoja tuloksen kokoamisesta: Näky 2 -hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus kirjoitti kuvauksen kehittämistyön tilanteesta

54


2.Tavoitemittari:Toteutetaan sosiaalista arviointia tukevia verkkotyökaluja. Tulos: Sosiaalisen arvioinnin verkkotyökalut ovat olennainen osa Näky 2 -hankkeen tarjoamaa tukea setlementtiliikkeen arvioinnille. Arvioinnin verkkotyökaluiksi voidaan lukea hankkeen nettisivuille (www.näky2.À) koottavat sosiaaliseen arviointiin liittyvät ohjeet, lomakepohjat ja arviointikertomukset, joita päivitetään setlementeissä tehtävän arviointityön pohjalta. Nettisivuilla tarjottavat Suuntima-kyselytyökalu (https://naky2.À/suuntima/) ja keskustelupalsta edustavat työkalujen teknisempää puolta. Vuoden 2012 aikana nettisivuille linkitettiin erilaisia järjestöarviointia tukevia verkkomateriaaleja ja ohjeita. Nettisivuilla julkaistiin yhteistyökumppaneiden arviointikertomukset ja uutiset hankkeen kuulumisista sekä yhteistyöjärjestöjen tarjoamista arviointikoulutuksista. Hanke tarjosi nettisivuillaan arvioinnissa tarvittavat lomakkeet, joita päivitettiin arviointimenetelmän kehittyessä. Syksyllä nettisivuilla julkaistiin myös keskustelupalsta arvioinnin tiimoilta, mutta palsta ei kerännyt osallistujia. Yleisesitys sosiaalisen tilinpidon pohjalta kehitetystä sosiaalisesta arviointimallista julkaistiin nettisivuilla joulukuussa. Suuntima-kyselytyökalun kehittäminen alkoi Jyvälän Nuoret ry:n kanssa keväällä 2012. Aluksi ideoitiin leiritoiminnasta ja kursseilta kerättävän palautteen hoitamista sähköisen kyselytyökalun avulla. Kyselyihin vastaamisen käyttöliittymä suunniteltiin toimimaan paitsi tavallisilta tietokoneilta myös kosketusnäytöllisiltä kännyköiltä ja tableteilta, joissa on nettiyhteys. Syksyn aikana, ennen työkalun julkaisua, Suuntimaa koekäyttivät Jyvälän nuorten ohella Jyvälän Setlementti sekä Oulun Seudun Setlementin Tyttöjen Talo. Syksyn aikana Suuntiman käyttöliittymää, tietoturvaa, kyselytoimintoja, kutsujen hallintaa sekä vastausyhteenvetojen esittämistapaa kehitettiin. Suuntima julkaistiin setlementtien käyttöön 21. joulukuuta. Web-suunnittelija Toni Tourunen vastaa nettisivujen teknisestä ja graaÀsesta kehittämisestä. Suuntima-kyselytyökalun teknisestä kehittämisestä vastaa web-suunnittelija Juha Oinonen. Verkkotyökalujen sisällöllinen kehittäminen on hanketiimin vastuulla. Tietoja tuloksen kokoamisesta: Näky 2 -hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus kirjoitti kuvauksen kehittämistyön tilanteesta 2.5.2013 Tuloksen itsearviointi: Sosiaalista arviointia tukevien verkkotyökalujen kehittäminen oli vuonna 2012 vaiheikas prosessi, jossa otettiin vielä loppukiri vuoden loppua kohden, jolloin nettisivuilla julkaistiin sekä tietopaketti sosiaalisesta arvioinnista että Suuntima-kyselytyökalu. Hankkeen omana työnä tehty ideointi verkkotyökalujen suhteen ei kuitenkaan yksin riittänyt vastaamaan setlementtien arviointityöstä nouseviin ongelmiin. Kehittämisen suuntaamisessa korvaamattomana tukena toimi käyttäjiltä saatu palaute. Sähköisiin palveluihin tai verkkotyökalujen ominaisuuksiin, jotka eivät ole tarpeellisia käyttäjille, ei kannata panostaa.Vuoden 2012 aikana kiinnostavuuden vastinpareiksi verkkopalveluissa muodostuivat Suuntima-kyselytyökalu. Suuntimasta saatiin moninaista palautetta pilottisetlementeiltä jo ennen työkalun julkaisua. Toisaalta nettisivuille perustettu keskustelupalsta, jonne hankkeen tuottamien avauspuheenvuorojen lisäksi ei kirjoitettu muita puheenvuoroja. Näyttääkin siltä, että vaikka setlementtiliikkeessä kaivataan keskustelua arvioinnin suuntaviivoista, pyritään tätä keskustelua käymään toistaiseksi muita reittejä. Nähtäväksi jää löytyykö verkossa käytävälle arviointikeskustelulle tilausta kenties myöhemmin - hankkeen nettisivujen kävijätilastot olivat vuonna 2012, lomakautta lukuun ottamatta, tasaisesti kasvavat. Keskustelupalstan siirtäminen Setlementtiliiton ekstranetin yhteyteen on myös mahdollista. Näky 2 -hankkeen viimeinen rahoitusvuosi 2013 on käynnissä, mutta jatkorahoitusta haetaan syyskuussa RAY:n kohdennettuna toiminta-avustuksena. Hankemuotoista rahoitusta ei näillä näkymin siis enää haeta. Tieto jatkorahoituksesta saadaan joulukuussa. Kuitenkin jo nyt sopimus internet-palvelimen ylläpidosta on solmittu elokuulle 2016 saakka. Hankkeessa kehitettyjen verkkotyökalujen jatko pyritään takaamaan tavalla tai toisella niiden tarpeellisuuden mukaan. Päivämäärä: 2.5.2013

Laatija: Taneli Vuojus

55


3.Tavoitemittari: Raportti kehitetyistä tavoitemittareista ja mittausvälineistä Tulos: Setlementtiliikkeen sosiaalisessa arvioinnissa kehitetyt ja käytetyt tavoitemittarit julkaistaan Näky 2 -hankkeen verkkosivuilla eri setlementtitoimijoiden arviointikertomusten yhteydessä (esim. tämä julkaisu). Mittausvälineinä hankkeessamme kehitettiin sosiaalisen arvioinnin menetelmää sekä Suuntima-kyselytyökalua. Arviointia kehitettiin setlementtien käytössä olleen sosiaalisen tilinpidon lähtökohdista menetelmän käytöstä saadun palautteen perusteella. Kehittäminen muutti menetelmän painopisteitä siinä määrin, että menetelmän nimi muutettiin sosiaaliseksi arvioinniksi. Sosiaalisen tilinpidon sisältämistä talouden termeistä luovuttiin samalla kun käsitteitä vietiin yleiskielisempään suuntaan ja yhdenmukaistettiin mm. SOSTEn käyttämien termien kanssa. Sosiaalisessa arvioinnissa käytettävät lomakkeet uusittiin ja niihin liittyvää ohjeistusta sekä koulutusmateriaalia kehitettiin läpi vuoden. Sosiaalisista tilintarkastuksista arviointimenetelmän kiinteänä elementtinä luovuttiin. Uutena painopisteenä sosiaalisessa arvioinnissa on järjestöjen omana työnään tekemä osallistava itsearviointi, joka kirjataan osaksi arviointikertomusta. Sosiaalisen arviointimallin kuvaus julkaistiin hankkeen nettisivuilla joulukuussa. Tarkemmat tiedot sosiaalisesta arvioinnista osoitteesta http://www.naky2.À/sosiaalinen-arviointi. Tarkemmat tiedot Suuntima-kyselytyökalun kehitystyöstä löytyvät edellisestä tavoitemittarista. Tietoja tuloksen kokoamisesta: Näky 2 -hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus kirjoitti kuvauksen kehittämistyön tilanteesta 27.5.2013 Tuloksen itsearviointi: Arviointimenetelmän ja sitä tukevien sähköisten palvelujen kehitystyö oli hankkeemme suurin haaste vuonna 2012. Setlementeiltä 2011 kerätyn palautteen pohjalta Näky 2 -hankkeelle asetettiin tavoitteeksi mm. tehdä setlementtiliikkeen arvioinnista uskottavampaa, mutta myös kevyempää toteuttaa. Arviointikertomusten julkaisussa on taas pyritty luettavuuden parantamiseen, vaikka julkaisuissa käsitellään enemmän tietoa (tarkemmat tiedot tuloksesta, tuloksen kokoamisesta sekä tuloksista tehtävät itsearvioinnit). Moninaisten kehittämistavoitteiden kiteyttäminen setlementtiliikkeen erilaisia toimintoja palvelevaan arviointimalliin vaati paitsi aikaa myös useita päivityskierroksia tarjottuihin ohjeisiin, lomakkeisiin ja muihin työkaluihin. Vaikka sosiaalinen arviointi on nyt yleisellä tasolla mallinnettu sekä ohjeistettu ja Suuntima-kyselytyökalu monien setlementtien käytössä, töitä niiden jatkokehittelyssä riittäisi vuosiksi eteenpäin - kehittämistyöhän ei tekemällä lopu. Näky 2 -hankkeen viimeinen rahoitusvuosi 2013 on kuitenkin jo pitkällä, joten hankkeemme painopiste on siirtynyt intensiivisimmästä menetelmän ja työkalujen kehityksestä koulutukseen ja kehitettyjen palvelujen markkinointiin setlementtitoimijoille. Päivämäärä: 30.5.2013

Laatija: Taneli Vuojus

56 56


4.Tavoitemittari: Kaksi valittua esimerkkiä siitä kuinka toiminnan arviointi on liitetty osaksi toimintasuunnitelmia Tulos: 1 esimerkki: Sänttis-projekti, Pori Päämääränämme on se, että jokaisella nuorella on mahdollisuus osallistua ammatillisesti ohjattuun vapaa-ajan toimintaan, joka antaa hänelle mahdollisuuden kehittää omia sosiaalisia taitoja, emotionaalisia valmiuksia sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Sänttis-projektissa toimintamallin kehittämistyö tehdään yhdessä yhteistyökumppanien kanssa – toivommekin aktiivista yhteistyötä toimivien käytäntöjen löytämiseksi ja kehittämiseksi. Vaikutusten arvioimiseksi projektissa toteutetaan sosiaalinen tilinpito vuosina 2013-2014. * Tehdään sosiaalinen tilinpito vuosilta 2013-2014, josta saatuja tietoja hyödynnetään projektin loppuvaiheessa.” 2 esimerkki: KOTI-toiminta, Rovaniemi KOTI -toiminnan päämäärä on tukea maahanmuuttajien voimavaraistumista ja osallisuutta ja edistää erilaisuuden hyväksymistä Rovaniemellä. Toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtaamista ja yhteiskunnan monimuotoisuutta. Ensisijainen kohderyhmä on työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat, joiden kotoutumisaika on päättynyt: ikääntyneitä, eläkeläisiä, kotona lapsia hoitavia vanhempia sekä nuoria. Maahanmuuttajataustaiset asiakkaamme voivat olla perheitä, yksittäisiä henkilöitä, kieliryhmiä ja yhteisöjä, vapaaehtoisia tai kehittyvä järjestötoiminta. Suomalaiset voivat olla mukana vapaaehtoistyössä - joskus myös asiakkaina esimerkiksi monikulttuurisen avioeron yhteydessä - järjestöt, yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä tai vaikuttamistoiminnoissa. Painopistealueet: Vuodesta 2007 toiminnan painopisteinä ovat olleet vaikuttamistoiminta ja kohtaamispaikan kehittäminen. Arvioinnin ja seurantatietojen perusteella vuodelle 2013 toiminnan painopistealueiksi on valittu itsearvioinnin kehittäminen (Raha-automaattiyhdistyksen seurantajärjestelmän käyttöönotto sekä sosiaalisen arvioinnin käyttöönotto Rovalan Setlementti ry:ssä) sekä vapaaehtoistyön muotojen kehittäminen ja maahanmuuttajataustaisten vapaaehtoisten osallistumismahdollisuudet.” Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tulos kerättiin kahdesta Näky 2 –hankkeen tukemasta toiminnasta setlementtiliikkeessä. Tuloksen itsearviointi: Tulos osoittaa, että Näky 2 –hankkeen kehittämä sosiaalisen arvioinnin malli on alkanut juurtua setlementtiliikkeen eri toimintoihin ja hankkeisiin. Sitoutuminen arviointiin esimerkkitoiminnoissa (hankkeissa) on paitsi Ray:n seurantajärjestelmän ansiota niin myös osoitus luottamuksesta sosiaalisen arvioinnin malliin toiminnan arvioinnin työkaluna/viitekehyksenä. Päivämäärä: 6.3.2013

Laatija: Ilari Siltanen

57 57


2. OSATAVOITE: JÄRJESTÖTOIMIJOIDEN ARVIOINTIOSAAMISTA ON KEHITETTY osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla 1.Tavoitemittari: On järjestetty sosiaalisen arvioinnin koulutusta Tulos: Sosiaalisen arvioinnin koulutukset ja esittelyt (arviointityön palavereita ei ole listattu tähän) 3.2. Kuopion Setlementti Puijola 7.2. Koskelan Setlementti 14.2. Oulun Tyttöjen Talo 27.-28.2. Rovalan Setlementti 20.3. Harjulan Setlementti 3.4. Näky 2 -päivä, Jyväskylä * 28.4. Kalliolan Nuoret 2.5. Pohjois-Kymen Setlementti 21.5. Ahjolan Setlementti 22.5. Ahjolan Setlementti ja Kölvi-toiminta 29.5. Ahjolan Setlementti 4.6. Oulun Seudun Setlementti 14.6. Turun Tyttöjen Talo 20.6. Sovinto 13.8. Harjula ja Pohjois-Kymen Setlementti 11.9. Oulun Tyttöjen Talo Yhteensä 34 kpl

14.9. Jyvälän Setlementti , Oiva ja Ilona -hanke 17.9. Ukonhattu 25.9. Setlementtiliitto 5.10. Ahjolan Setlementti 9.10. Oulun Tyttöjen Talo 12.10. Ahjolan Setlementti 15.10. Jyvälän Nuoret 22.10. Setlementti Puijola 30.-31.10 Rovalan Setlementti 8.11. Setlementti Louhela 16.11. Setlementtiliittokokouspäivät, Järvenpää * 20.11. Jyvälän Setlementti, hallitus 21.11. Mikkelin Setlementti 27.-28.11. Setlementtiliitto 10.12. Jyvälän Setlementti 11.12. Kölvi-toiminta 14.12. Turun Tyttöjen Talo 19.12. Koskelan Setlementti * Eri setlementtitoimijoita kokoavia arviointitapaamisia

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Näky 2 -hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus ja hanketyöntekijä Ilari Siltanen koostivat listan Tuloksen itsearviointi: Vaikka sosiaalisen arvioinnin koulutusten ja esittelyiden järjestämiselle ei asetettu määrällistä tavoitetta, voi määrään olla melko tyytyväinen. Kaikkien setlementtien koulutustarpeisiin ei kuitenkaan pystytty vastaamaan toivotulla aikataululla, mitä voi pitää valitettavana. Koulutustarpeisiin pyritään vastaamaan entistä nopeammin nyt, kun hankkeen muissa kehittämishaasteissa suurin työ on tehty. Päivämäärä: 12.6.2013

Laatija: Taneli Vuojus

58


2.Tavoitemittari: Näky 2 -hankkeen järjestämiin koulutuksiin osallistuneet kokevat oppineensa sosiaalisesta arvioinnista melko paljon. .RLWNRVDDQHHVLSlLYlVWlXXWWDWLHWRDMDXXVLDDMDWXNVLD"

kpl

1 kpl

7 kpl

2 kpl

(0%)

( (10%) )

(70%)

(20%)

A

B

C

D

1

2

3

4

3.0 3 00 3. 3.00

Vastanneet: 10 / 10 kpl (100%)

Tavoitekeskiarvo

Saavutettu keskiarvo

3. 3 10 3.10

Koitko, että päivän aikana kerrotut asiat ovat sovellettavissa käytäntöön?

kpl

1 kpl

8 kpl

1 kpl

(0%)

( (10%) )

(80%)

( (10%) )

A

B

C

D

1

2

3

4

3.0 3 00 3. 3.00

Vastanneet: 10 / 10 kpl (100%)

Tavoitekeskiarvo

Saavutettu keskiarvo

3.0 3 00 3. 3.00

Vastausasteikko: A ei lainkaan B jonkin verran C kyllä, melko paljon D kyllä, täysin eos

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tuloksen itsearviointi:

Vuonna 2012 järjestetyistä koulutuksista kerättiin Jyväskylässä 3.4. järjestettyä Näky 2 -päivää lukuun ottamatta vain suullista palautetta. Tulokset ovat Näky 2 -päivästä annettua palautetta. Tavoitemittarissa mainittua kysymysmuotoilua ei kyselyssä käytetty, mutta tulokseksi on nostettu asiasisällöltään eniten vastaavat kysymykset.

Koulutuspalautetta olisi pitänyt kerätä systemaattisemmin järjestetyistä koulutuksista. Tähän ei keskitytty Suuntiman ollessa kehitysvaiheessa käytännössä koko vuoden 2012 ajan. Vuoden aikana saatu suullinen suullinen palaute oli kuitenkin samansuuntaista, kuin Näky 2 -päivästä kerätty. Jatkossa olisi kuitenkin järkevää arvioida palautteesta nousseita kehittämiskohteita ja niihin reagoimista koulutusten yleisen hyödyllisyyden hyödyllisyyden rinnalla. Laatija: Taneli Vuojus

59

Päivämäärä: 11.6.2013


3. OSATAVOITE: SETLEMENTTITOIMIJOIDEN OSALLISTUMISTA SOSIAALISEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN ON EDISTETTY osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla 1.Tavoitemittari: Näky 2 -hankkeeseen on osallistunut yhteensä 18 setlementtiyhdistystä sekä Suomen Setlementtiliitto ry Tulos: 13 paikallisyhdistystä sekä Suomen Setlementtiliitto ry Näky 2 -hankkeen kanssa yhteistyötä tekivät seuraavat setlementtiyhdistykset: Jyvälän Setlementti, Jyvälän Nuoret, Koskelan Setlementti, Kuopion Setlementti Puijola, Setlementti Ukonhattu, Kalliolan Nuoret, Sovinto, Setlementti Louhela, Harjulan Setlementti, Rovalan Setlementti, Oulun Seudun Setlementti, Ahjola, Pohjois-Kymen Setlementti sekä Suomen Setlementtiliitto. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Setlementtinuorten Hämeen piirin Kölvi-toiminnan,Tyttöjen talo verkoston (Helsinki, Kuopio, Oulu, Turku) sekä Uusi paikallisuus -hankkeen (Helsinki, Kemijärvi, Tampere,Vaasa) kanssa. Tietoja tuloksen kokoamisesta: Hankkeeseen osallistuneiksi laskettiin setlementtitoimijat, joiden kanssa Näky 2 -hanke teki yhteistyötä vuoden 2012 aikana. Tuloksen itsearviointi: Määrällisestä tavoitteista jäätiin viiden setlementtiyhdistyksen verran, mutta yhteistyötä tehtiin erilaisten verkostojen ja hankkeiden kanssa, jotka eivät näy määrällisessä tuloksessa. Päivämäärä: 11.6.2013

Laatija: Taneli Vuojus

60


4 OSATAVOITE: ON TOTEUTETTU TYÖLLISTÄVÄÄ JA TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄÄ TOIMINTAA osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla 1.Tavoitemittari: Kuvaava esimerkki työllistävästä ja työllistymistä edistävästä toiminnasta Tulos: Vuosi 2012 oli OT-hankkeen kolmas toimintavuosi. Vuoden aikana hankkeeseen osallistui 48 henkilöä, joista 43 oli työsuhteessa Jyvälään. Heistä 12 (25%) oli nuoria, 18-29-vuotiaita. Koulutus nostettiin keskeisempään asemaan työllistymistä parantavana tekijänä. Hankkeen osallistujien kouluttautumista edistämään etsittiin kumppaneita, tältä pohjalta syntyi lisää opiskelun ja työn yhdistämisen mahdollisuuksia. Hankkeen kokonaistavoitteena olleet 5 oppisopimusta toteutuivat, kun syksyllä 2012 oppisopimuksen aloitti kahden aikaisemman lisäksi kolme työntekijää. Kaikki oppisopimukset tähtäävät lapsi- ja nuorisotyön tutkintoihin. Syksyllä 2012 alkanut yhteistyö Jyväskylän aikuisopiston Osaamisella Töihin -projektin kanssa mahdollisti osatutkintojen suorittamisen työn ohessa. Kolme työntekijää aloitti osatutkintojen suorittamisen, kaksi heistä suorittaa merkonomin tutkintoa, yksi laitoshuoltajan tutkintoa. Tutkintotavoitteisten koulutusten lisäksi hanke järjesti lyhyitä kursseja, ryhmävalmennusta ja infotilaisuuksia. Hankkeen osallistujat suorittivat myös pidempiä ja lyhyempiä henkilökohtaisia koulutuksia, joiden opintomaksut hanke korvasi kokonaan tai osittain. Yhteensä koulutuksiin osallistui vuoden 2012 aikana 32 henkilöä. Jyvälään työllistymisen lisäksi hankkeen tavoitteena on rakentaa jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille. Jyväskylän Katulähetyksen Open ways -hankkeen kanssa vuonna 2012 alkanut yhteistyö tarjosi yhden mahdollisuuden jatkopolkujen löytymiseen yrityksistä. Open ways-hankkeen asiakkaaksi hakeutui työsuhteen loppuvaiheessa 10 henkilöä. Heistä yksi ohjautui yritykseen työelämävalmennukseen ja yksi yrittäjävalmennukseen Sovatekin TeMo-projektiin. Työsuhteen päättäneille (17 henkilöä) tehtiin seurantakysely, jonka avulla selvitettiin heidän työllistymistään. Tietoa jatkopoluista saatiin myös muuta kautta. Kaksi henkilöä oli saanut työpaikan avoimilta markkinoilta ja kaksi aloitti kokopäiväisen koulutuksen. Yksi jatkoi palkkatukityössä muualla. Työttömyys jatkui tiettävästi 6 henkilöllä.Yksi heistä teki työttömyysajalla osa-aikaista työtä. Kaikkien osalta ei saatu tietoa jatkosta. Tietoja tuloksen kokoamisesta: OT-hankkeen projektikoordinaattori Leena Nukari ja yksilövalmentaja Kaisa Akbay laativat kuvauksen

61


2.Tavoitemittari: On seurattu yksilötasolla hankkeeseen osallistumisen vaikutusta jatkotyöllistymiseen Tulos: Työttömänä ollut keski-ikäinen henkilö aloitti Jyvälässä palkkatukityön syksyllä 2011. Ennen työsuhteen solmimista hän oli 3 viikon mittaisella työelämävalmennusjaksolla. Hänellä ei ollut aiempaa työttömyyshistoriaa, mutta oli nyt ollut työttömänä 500 päivää. Työtehtävät olivat hänelle osittain uusia, hänellä ei ollut alan koulutusta eikä juurikaan työkokemusta alalta. Kuitenkin hänellä oli kaksi aiempaa ammatillista tutkintoa, joista toinen ammatista, jota hän ei voinut enää jatkaa terveyssyistä.Työntekijä oli alusta alkaen itsenäinen ja aktiivinen työssään. Hän koki, että työyhteisöön oli helppo sopeutua.Vuoden 2012 tammikuussa hänellä alkoi lähes kahden kuukauden mittainen sairausloma. Takaisin töihin siirtyminen onnistui työnantajan kanssa yhdessä sovittujen paluuta helpottavien järjestelyjen avulla. Kun Jyvälässä työskentely oli kestänyt noin vuoden, alkoi työntekijä suunnitella jatkopolkua alalla, joka täydentää hänen aikaisempaa tutkintoaan. Hankehenkilöstön kanssa keskusteltiin mahdollisuudesta kouluttautua (hankkeessa kehitetty koulutusmalli on kuvattu 6. osatavoitteen 1. tavoitemittarissa). Koulutuksen mahdollisti OT-hankkeen yhteistyö Jyväskylän aikuisopiston Osaamisella töihin -projektin kanssa. Koulutus alkoi syksyllä 2012. Työnantajalta vaadittiin joustavuutta sekä työaikojen että tutkintotilaisuuksien järjestämiseksi. Ensimmäinen tutkinnon osasuoritus toteutui tammikuussa 2013. Koulutuksen järjestäjän kanssa sovittiin siirtyminen toiselle työnantajalle kahden viikon ajaksi, jotta työntekijä voi suorittaa seuraavan tutkinnon osan. Henkilön oma aktivoituminen niin työelämän kuin muunkin elämäntilanteen suhteen on selkiyttänyt hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan. Opiskelun aloittaminen sellaisella alalla, jolla on työvoimapulaa, edistää ratkaisevasti hänen työllistymistään jatkossa. Tietoja tuloksen kokoamisesta: OT-hankkeen projektikoordinaattori Leena Nukari ja yksilövalmentaja Kaisa Akbay laativat kuvauksen yhdessä kuvatun henkilön kanssa

62


5 OSATAVOITE: ON KEHITETTY JA TOTEUTETTU LAADUKASTA TYร–VALMENNUSTA osatavoitetta on mitattu 7 tavoitemittarilla 1.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee saaneensa vรคhintรครคn hyvรครค tukea ammatilliseen kehittymiseensรค 0LWHQNRHWVDDQHHVLWXNHDDPPDWLOOLVHHQNHKLWW\PLVHHVL"

NSO

NSO

NSO

NSO

NSO

NSO







 





 



$

%

&

'

(

HRV











9DVWDQQHHW NSO 

6DDYXWHWWXNHVNLDUYR

    

9DVWDXVDVWHLNNR $ HQODLQNDDQ HQODLQNDDQ % KHLNRVWL KHLNRVWL & NRKWDODLVHVWL NRKWDODLVHVWL ' K\YLQ K\YLQ ( HULWWlLQK\YLQ HULWWlLQK\YLQ HRV HRV HRV

7LHWRMDWXORNVHQNRNRDPLVHVWD

7XORNVHQLWVHDUYLRLQWL

$VLDNDVN\VHO\WRWHXWHWWLLQYXRGHQDLNDQD SRLVOlKWHYLOOHN\VHO\WHKWLLQW\|VXKWHHQSllWW\HVVl .\VHO\lHLWHKW\MlONNlUHLVVlWRLPLYLOOHKDQNNHHQ RVDOOLVWXMLOOH

9lKLQWllQNRKWDODLVWDWXNHDDPPDWLOOLVHHQNHKLWW\PLVHHQVlNRNLVDDQHHQVD YDVWDDMLVWD9DLNNDWXORVRQSRVLWLLYLQHQRQNXLWHQNLQRWHWWDYDKXRPLRRQHWWl K\YLQWDLHULWWlLQK\YLQWXNHDNRNLVDDQHHQVDYDLQYDVWDDMLVWD 7DYRLWWHHQDROLHWWlYDVWDDMLVWDDUYLRLVDDQHHQVDYlKLQWllQK\YllWXNHD 7XORNVHQSHUXVWHHOODDPPDWLOOLVHQNHKLWW\PLVHQWXNHPLVHHQRQV\\WlMDWNRVVD NLLQQLWWllHQHPPlQKXRPLRWD

/DDWLMD/HHQD1XNDULMD.DLVD$NED\ /DDWLMD /HHQD1XNDULMD.DLVD$NED\

63

3lLYlPllUl 


2.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80% arvioi omaan ammattiin tai työtehtäviin liittyvän osaamisensa kehittyneen paljon tai erittäin paljon. Miten koet seuraavien taitojesi kehittyneen Jyvälässä oloaikana? A) Omaan ammattiin tai työtehtäviin liittyvä osaaminen

kpl

kpl

6 kpl

3 kpl

3 kpl

kpl

(0%)

(0%)

(50%)

(25%)

(25%)

(0%)

A

B

C

D

E

eos

1

2

3

4

5

Vastanneet: 12 / 12 kpl (100%)

Saavutettu keskiarvo

Vastausasteikko: A erittäin vähän B

vähän C

kohtalaisestii D

paljon E

erittäin paljon eos

3.7 3 75 3. 3.75

eos

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tuloksen itsearviointi:

Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

Puolet vastaajista koki oman osaamisensa kehittyneen paljon tai erittäin paljon. Tavoitteena oli 80%. Kuitenkin kaikki vastanneet kokivat oman osaamisensa kehittyneen vähintään kohtalaisesti. Laatija: Leena Nukari ja Kaisa Akbay

64

Päivämäärä: 25.4.2013


3.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80% arvioi työyhteisötaitojensa kehittyneen paljon tai erittäin paljon. Miten koet seuraavien taitojesi kehittyneen Jyvälässä oloaikana? B) Työyhteisötaidot (esim. vuorovaikutustaidot, v uorovaikutustaidot, omatoimisuus, ongelmanratkaisutaidot)

kpl

1 kpl

3 kpl

5 kpl

3 kpl

kpl

(0%)

((8.3%))

(25%)

(41.7%)

(25%)

(0%)

A

B

C

D

E

eos

1

2

3

4

5

Vastanneet: 12 / 12 kpl (100%)

Saavutettu keskiarvo

Vastausasteikko: A erittäin vähän B

vähän C

kohtalaisestii D

paljon E

erittäin paljon eos

3.8 3 83 3. 3.83

eos

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tuloksen itsearviointi:

Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

67% vastaajista koki työyhteisötaitojen kehittyneen paljon tai erittäin paljon, tavoitteena oli 80%. Kuitenkin 92% vastanneista koki työyhteisötaitojensa kehittyneen vähintään kohtalaisesti. Laatija: Leena Nukari ja Kaisa Akbay

65

Päivämäärä: 25.4.2013


4.Tavoitemittari: OT- hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % koki halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen 2QNRKDOXVLVDDGDW|LWlWDLSllVWlNRXOXWXNVHHQOLVllQW\Q\W27KDQNNHHQDLNDQD"

11 kpl

kpl

1 kpl

(91.7%)

(0%)

((8.3%))

kyllä

ei

eos

1

2

Vastanneet: 12 / 12 kpl (100%)

Saavutettu keskiarvo

7LHWRMDWXORNVHQNRNRDPLVHVWD

1.0 1 00 1. 1.00

7XORNVHQLWVHDUYLRLQWL

Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä.

Vastaajista lähes kaikki kokivat halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen. Työllistämishankkeen tarkoituksena onkin työpaikan lisäksi tarjota mahdollisuus paneutua eri työllistymis- ja koulutusvaihtoehtoihin. Tavoite tämän mittarin osalta (80 % kyllä-vastauksia) saavutettiin ja jopa ylitettiin. /DDWLMD Leena Nukari ja Kaisa Akbay

3lLYlPllUl 26.2.2013

5.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % koki saaneensa riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista?

8 kpl

kpl

3 kpl p

(72.7%)

(0%)

(27.3%)

kyllä

en

eos

1

2

Vastanneet: 11 / 12 kpl (91.7%)

Saavutettu keskiarvo

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä.

1.0 1 00 1. 1.00

Tuloksen itsearviointi: Tavoitetta (80% kyllä-vastauksia) ei saavutettu tämän mittarin osalta. Negatiivisia vastauksia ei kuitenkaan ollut lainkaan. On myös huomioitava, että kaikkia hankkeessa mukana olevia koulutusmahdollisuudet eivät kiinnosta. Laatija: Leena Nukari ja Kaisa Akbay

66

Päivämäärä: 26.2.2013


6.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee saaneensa riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista?

11 kpl

kpl

1 kpl

(91.7%)

(0%)

((8.3%))

kyllä

en

eos

1

2

Vastanneet: 12 / 12 kpl (100%)

Saavutettu keskiarvo

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä.

1.0 1 00 1. 1.00

Tuloksen itsearviointi: Tavoite (80% kyllä-vastauksia) saavutettiin ja ylitettiinkin tämän mittarin osalta. Negatiivisia vastauksia ei ollut lainkaan. Työllistämishankkeen verkostoyhteistyö edistää tiedon saantia työllistymismahdollisuuksista ja jatkopoluista. Kehityskeskusteluissa ja henkilökohtaisissa ohjauksissa nostetaan esiin tulevaisuuden suunnitelmia ja vaihtoehtoisia jatkopolkuja. Laatija: Leena Nukari ja Kaisa Akbay

67

Päivämäärä: 26.2.2013


7.Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee olevansa hankkeeseen kokonaisuudessaan tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen Miten suhtaudut OT -hankkeeseen kokonaisuudessaan?

kpl

kpl

2 kpl

7 kpl

3 kpl

kpl

(0%)

(0%)

(16 7%) (16.7%)

(58.3%)

(25%)

(0%)

A

B

C

D

E

eos

1

2

3

4

5

Vastanneet: 12 / 12 kpl (100%)

Saavutettu keskiarvo

Vastausasteikko: A erittäin tyytymätön B

tyytymätön C

neutraali D

tyytyväinen E

erittäin tyytyväinen eos

4.0 4 08 4. 4.08

eos

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tuloksen itsearviointi:

Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana poislähteville, kysely tehtiin työsuhteen päättyessä.

Tavoite (80% vastaajista on vähintään tyytyväinen) saavutettiin tämän mittarin osalta. Edellisessä mittauksessa, vuonna 2011, tavoitetta ei saavutettu. Siten voidaan päätellä, että hanke on kokonaisuudessaan kehittynyt osallistujien toivomaan suuntaan. Hankkeessa on pyrittykin jatkuvaan uudistumiseen, esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien ja yhteistyöverkoston kehittämisen kautta. Negatiivisia vastauksia ei ollut lainkaan. Laatija: Leena Nukari ja Kaisa Akbay

68

Päivämäärä: 26.2.2013


6 OSATAVOITE: ON KEHITETTY MALLI, JOSSA KOULUTUS LIITETÄÄN OSAKSI OT-HANKKEEN KAUTTA TYÖLLISTYVIEN TYÖSUHDETTA osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla 1.Tavoitemittari: Kuvaava esimerkki mallista, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta Tulos: OT-hankkeessa on kehitetty koulutusmalli, jonka tavoitteena on kannustaa osallistujia kehittämään itseään ammatillisesti sekä parantamaan työnsaantimahdollisuuksiaan. Samalla kun työntekijä työllistyy Jyvälään, hänelle tarjotaan mahdollisuutta kouluttautua työn ohessa. Malli toimii siten, että koulutusmahdollisuudet otetaan esiin jo rekrytointivaiheessa ja myöhemmin kehityskeskusteluissa.Vuosittain laaditaan koulutusopas, johon on koottu alueen koulutustarjontaa ja osallistujien toiveiden mukaisia koulutuksia. Koulutusten valinta tapahtuu yhdessä työntekijän ja hankehenkilöstön kanssa. Koulutus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan työaikaan ja OT-hanke vastaa sen kustannuksista osittain tai kokonaan. Koulutuksen korvaaminen varmistetaan vielä ELY-keskuksesta kunkin henkilön kohdalla; koulutuksen tulee edistää henkilön ammatillista osaamista tai suuntautumista uuteen ammattiin. Malli on kehitetty vuoden 2011 aikana, jolloin hankkeeseen tuli koulutussuunnittelusta kiinnostunut opiskelija työharjoitteluun. Suunnittelussa otettiin tavoitteeksi hankkeeseen osallistuvien koulutusmotivaation lisääminen. Kehityskeskusteluissa esiin tulleet koulutustoiveet olivat hyvä lähtökohta kannustaa osallistujia suuntautumaan koulutukseen jo työsuhteen aikana. OT-hanke tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa ja tarjoaa mahdollisuuksia sekä tutkintotavoitteiseen opiskeluun että yksittäisten kurssien suorittamiseen. Lisäksi hanke voi järjestää Jyvälässä pidettäviä tilauskoulutuksia.Vuoden 2012 aikana on lisätty yhteistyötä oppilaitoksiin, myös hankkeeseen osallistuvien kiinnostus kouluttautumiseen on lisääntynyt. Vuonna 2012 koulutuksiin osallistui 32 henkilöä hankkeeseen osallistuneista 48 henkilöstä. Tietoja tuloksen kokoamisesta: OT-hankkeen projektikoordinaattori Leena Nukari ja yksilövalmentaja Kaisa Akbay laativat kuvauksen Tuloksen itsearviointi: OT-hankkeen koulutusmalli muistuttaa osittain työhallinnon kehittämää Toppis-mallia, jossa työvoimapoliittinen ammatillinen koulutus yhdistetään palkkatuettuun työhön. OT-hankkeen malli ulottuu myös muuhun kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen, joten asiakkaan kannalta koulutusmalli on joustavampi ja yksilöllisempi. Mallin kehittämiseksi on tehty yhteistyötä Jyväskylän aikuisopiston Osaamisella Töihin-projektin kanssa. Yhteistyö on ollut tuloksellista, mutta projektin määräaikaisuudesta johtuen mallin toteuttaminen jatkossa on epävarmaa. Päivämäärä: 5.3.2013

Laatijat: Leena Nukari ja Kaisa Akbay

69


Päätavoite

7

2011 JYVÄLÄ ON VASTANNUT AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN EISIIN jakautuu 6 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Järjestötyön toiminnan arviointia on kehitetty Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: On kehitetty ATK-ohjelmistoa osoittamaan järjestökentän perus- ja hanketoiminnan aikaansaamia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Näky 2 -hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus kirjoitti kuvauksen kehittämistyön tilanteesta.

Tilanne 17.3.2012: Näky 2 -hankkeen tavoitteena on luoda Setlementtiliitolle ja sen jäsenyhdistyksille vakiintunut ja kehittyvä sosiaalisen arvioinnin toimintamalli ja tätä prosessia tukevat sähköiset palvelut. Sähköisiin palveluihin kuuluvat hankkeen nettisivut ( www.näky2.fi ), jonne kerätään monenlaista arviointia ja menetelmää tukevaa tietoa ja linkkejä. Sähköisten palvelujen ohjelmistopuoleen kuuluvat kyselytyökalu, jolla kerättyjä tietoja voidaan kätevästi käyttää sosiaalisen arvioinnin ja tulosten julkistamisen apuna sekä netissä toimiva, setlementeille suunnattu, sosiaalisen arvioinnin keskustelupalsta. Ohjelmistoihin tarjotaan myös ohjeistus sekä tuki. Näitä ohjelmistoja ei ole vielä julkaistu, mutta selvitys- ja kehitystyötä niiden eteen on tehty jo web-suunnittelija Toni Tourusen palkkaamisesta (syyskuussa 2011) lähtien. Kyselytyökalun teknisestä kehittämisestä vastaa hankkeen websuunnittelija Juha Oinonen, joka on aloittanut hankkeen palveluksessa helmikuun 2012 alusta. Jyvälän Nuoret ry:n kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta ideoitiin leiritoiminnasta ja kursseilta kerättävän palautteen hoitamista sähköisen kyselytyökalun avulla. Kyselyihin vastaamiseen ideoitiin käyttöliittymä, joka toimisi paitsi perinteisiltä tietokoneilta myös kosketusnäytöllisiltä kännyköiltä ja tableteilta, joissa on nettiyhteys. Sähköinen työkalu sai työnimekseen ”hymiökysely”, koska nuorisolta kerättävää palautetta tuntui järkevältä kehittää aluksi yksinkertaisiin hymiövastauksiin perustuvalla kolmiportaisella

asteikolla. Vierekkäin olevista hymiöistä yhden suupielet ovat ylöspäin, toisen vaakatasossa ja kolmannen alaspäin. Näin esim. kosketusnäytöllisellä tabletilla voidaan helposti kerätä yleispalaute tai vastaus tarkempaan kysymykseen esim. päivän tai kurssin päätteeksi. Lapset/ nuoret voivat vastata esim. kysymykseen ”Saitko leirin aikana uusia ystäviä?”. Vastaustiedot tallentuvat tietokantaan. ”Hymiökyselyä” on kevään 2012 aikana lähdetty kehittämään laajempien käyttömahdollisuuksien suuntaan; erilaisten setlementtien arviointityön tukemiseen. Sen rinnalla on selvitetty myös muiden netin kautta toimivien kyselytyökalujen mahdollisuuksia, mutta kaupallisissa vaihtoehdoissa ovat ongelmana lisenssihinnat. Niiden maksamisesta muodostuisi ongelma hankkeessa mukana olevien setlementtien määrän kasvaessa tai viimeistään Näky 2 -hankkeen päättyessä. Hankkeen periaatteena on pyrkiä tarjoamaan setlementeille palveluja, eikä velvoittaa heitä esim. vuotuisilla lisenssimaksuilla. Ilmaisista nettikyselysovelluksista pisimmälle pääsi Lime Survey -ohjelmisto, jonka käytettävyys todettiin kuitenkin liian monimutkaiseksi. Omaa kyselytyökalua päätettiin lähteä kehittämään myös siksi, että se on helpoimmin räätälöitävissä setlementtien tarpeisiin ja osaksi sosiaalista arviointia. Lisäksi työkalun kehittämiseen panostettavat resurssit jäävät setlementtien käyttöön ilman lisenssimaksua; mm. lähdekoodi on käytettävissä edelleenkehittämiseen tarpeiden mukaan. Tois-


taiseksi ratkaisun heikkoutena on se, että kehittämiseen tarvitaan aikaa, eikä palvelua ole voitu vielä lanseerata. Kehitys on edennyt kuitenkin lupaavasti. Kuuden viikon kehitystyön jälkeen kysymystyyppejä on hymiöiden lisäksi viisi kappaletta ja ne sisältävät kysymysten laatimisen perinteisemmillä vastausvaihtoehdoiltaan moniportaisilla asteikoilla sekä avoimilla sanallisilla vastauksilla. Toimivat tekniset ratkaisut kyselytulosten tallentamiseen, muokkaamiseen ja tarkasteluun ovat olemassa. Tulokset saadaan esille sekä lukijaystävällisessä nettisivu-, että analyysiystävällisessä Excel-muodossa. Työkalua lähdettiin kehittämään helppokäyttöisyysnäkökulmasta. Hankkeen web-suunnittelijoiden sekä testaajien välisellä yhteistyöllä käyttöliittymä on saatu

selkeämmäksi kuin muuten parhaana vaihtoehtona kilpailleessa LimeSurvey -ohjelmistossa, mutta kehitystyö on kesken. Kehityssuuntana jatkossa on se, että käyttäjät voivat tarkistaa jo kyselyä laatiessaan miltä pää- ja osatavoitteet, sekä tavoitemittarit, jotka sisältävät yksittäiset kyselyn kysymykset, näyttävät lopullisessa julkaisussa. Myös tulokset päivittyvät julkaisumuotoon reaaliajassa. Kokonaisuudessaan nettikyselytyökalu on kehitysvaiheessa. Olennaisia toistaiseksi puuttuvia osia kokonaisuudesta ovat tietoturvaan, sähköpostilla tapahtuvaan kyselykutsujen lähettämiseen ja vastaajien anonymiteetin takaamiseen liittyvät ratkaisut. Ominaisuuksia testataan yhteistyössä Jyvälän Nuoret ry:n kanssa.

2. Tavoitemittari: On kehitetty tietokantaa osoittamaan järjestökentän perus- ja hanketoiminnan aikaansaamia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Kts. edellisen tavoitemittarin tulos.

3. Tavoitemittari: Raportti kehitetyistä indikaattoreista ja mittausvälineistä Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tulos suunniteltiin alun perin koottavaksi otteena tietokannasta. Johtuen teknisen kehitystyön tilanteesta Näky 2 -hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus kirjoitti raportin kuvaamaan tilannetta huhtikuussa 2012.

Raportti: Järjestötyön toiminnan arvioinnin kehityksessä on keskitytty Näky 2 -hankkeen puitteissa sosiaalisen tilinpidon menetelmän kehittämiseen. Menetelmän terminologiaa on viety yleiskielisempään suuntaan. Sosiaalisessa tilinpidossa on perinteisesti puhuttu esim. indikaattoreista, jotka ovat kääntyneet uusissa tilipäätöksissä tavoitemittareiksi. Suurin uudistus koskee kuitenkin

vuoden 2011 sosiaalisia tilinpäätösten varsinaisia sisältöjä. Tämäkin tilinpäätös on tehty uudella taittopohjalla, jossa tuloksista kerrotaan aikaisempia vuosia seikkaperäisemmin. Määrällisten vastausten jakaumatiedot, vastausmäärät ja -prosentit on tuotu näytille, sikäli kuin tietoja on ollut käytettävissä. Vaikka sosiaalisista tuloksista kerrotaan tarkemmin, on luettavuutta myös pyritty parantamaan.


4. Tavoitemittari: Kaksi valittua esimerkkiä siitä kuinka toiminnan arviointi on liitetty osaksi toimintasuunnitelmia

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Jyvälän opiston koulutussuunnittelija Asta Niemi ja Näky 2 –hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus toimittivat kopiot toimintasuunnitelmistaan.

Näky 2:n hankesuunnitelma syyskuulta 2011: NÄKY 2 -hanke 1.4.2011–31.12.2013 LÄHTÖKOHDAT Sosiaalisen tilinpidon Näky 2 -hanke on käynnistynyt 1.4.2011 Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoimana. Näky 2 on keväällä päättyneen Näky -verkostohankkeen seuraaja. Sen suunnittelu lähti liikkeelle Näky -hankkeen myötä kentällä ilmenneistä tarpeista ja kysynnästä. Hankkeen avulla tehdään toiminnan näkymättömiä tuloksia näkyviksi järjestöjen sidosryhmille, rahoittajille, sekä toimijoille itselleen. Näky 2:n nimi juontuu tästä tehtävästä. Perustoiminnan arviointi on ollut kohdesetlementeissä hyvin kirjavaa ja sisällöltään yhdistyskohtaista. Tätä vahvistaa yleisestikin todettu arvioinnin tarve eri toimijatahoilla (lausuntoliitteet: Kettunen, Jyväskylän yliopisto ja Mikonranta, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry sekä Ursin, Koulutuksen tutkimuslaitos, ). Myös setlementtien toiminnanjohtajat ovat nähneet arvioinnin kehittämisen tarpeelliseksi. Tällä hetkellä Setlementtiliiton strategiatyössä haetaan uudenlaista muotoa liittää sosiaalisen tilinpidon menetelmä strategian arviointiin. Liiton ja jäsenyhdistysten välille on kehitetty

setlementtisitoumus, jonka osana huomioidaan yhteisen arviointijärjestelmän käyttöönotto. Valtakunnallisen keskusliiton mukanaolo tuo tulevaisuudessa uudenlaisia mahdollisuuksia koordinoida yhdistyskentän arviointitiedon tuottamista sekä palvelemaan entistä paremmin kansalaistoiminnan laadun kehittämistä ja yhteiskunnallista vaikuttamistehtävää. Aikaisemman NÄKY -hankkeen myötä sosiaalisen tilinpidon osaaminen on kehittynyt sekä teoriassa että käytännössä. Tämä on mitattu ja raportoitu NÄKY -hankkeen sosiaalisessa tilinpäätöksessä vuonna 2009. Toiminta on tarjonnut hyvän pohjan yhdistystoiminnan arvioinnin kehittämiselle laajemminkin eri yhdistyksissä. Menetelmään, koulutukseen ja vakiinnuttamiseen liittyvät kehittämiskohteet tarvitsevat kuitenkin lisäkehittämistä juurtuakseen osaksi yhdistysten perustyötä. NÄKY 2 -hankkeen myötä sosiaalinen tilinpito on tarkoitus muokata osaksi yhdistysten kokonaisvaltaista toiminnankuvausta. Laajimmillaan yhdistysten toiminnanarviointi on niiden taloudellisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten arviointia, jolloin yhdistystoiminnan vaikutukset saadaan menetelmän avulla esiin mahdollisimman laaja-alaisesti.

Ote Jyvälän kansalaisopiston toimintasuunnitelmasta vuodelle 2011: Opiston toimintaa arvioidaan edelleen sosiaalisen tilinpidon menetelmällä, jossa tavoitteena on erityisesti opiston laadullisten tavoitteiden toteutumisen todentaminen. Vuonna 2011 laatutavoitteina ovat opistotoiminnan monipuolisuus, opintotarjonta elämänkulun eri vaiheissa ja kaikenikäisille, tietojen ja taitojen vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, asiakastyytyväisyys sekä kyky vastata ajankohtaisiin haasteisiin.


2. Osatavoite: Järjestötoimijoiden arviointiosaamista on kehitetty Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: On järjestetty sosiaalisen tilinpidon koulutusta

Tulos: Näky -hankkeen tai Näky 2 -hankkeen puitteissa ei järjestetty vuonna 2011 sosiaalisen tilinpidon koulutusta. Tuloksen itsearviointi: Vuosi 2011 sijoittui Näky ja Näky 2 -hankkeiden nivelvaiheeseen. Näky -hanke päättyi toukokuun 2011 lopussa. Näky 2 -hanke käynnistyi elokuun 2011 alussa uusien hanketyöntekijöiden voimin ja syyskausi kului uuden hankkeen suunnittelun ja käynnistämisen merkeissä. Sosiaalisen tilinpidon koulutuksia ei järjestetty syyskaudella, koska sosiaalisen tilinpidon menetelmän kehitykselle asetetut tavoitteissa ei oltu vielä edetty riittävästi. Setlementtikenttää ei haluttu lähestyä syksyllä 2011 keskeneräisellä ohjeistuksella menetelmän käytöstä, vaan Näky 2 -hankkeen resursseja käytettiin menetelmän kehitystyöhön. - Taneli Vuojus, koordinaattori Näky 2 -hanke


3. Osatavoite: Järjestötoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista on edistetty Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: NÄKY – hankkeeseen on osallistunut yhteensä 8 setlementtiyhdistystä sekä Suomen Setlementtiliitto ry

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tulos suunniteltiin alun perin lokakuussa 2010 koottavaksi NÄKY -hankkeen tilastotietona, mutta tieto koottiin NÄKY -hankkeen loppuraportista.

Ote NÄKY -verkostohankkeen loppuraportista, 10.6.2011, s.4: Hankkeeseen osallistui yhteensä kahdeksan setlementtiä sekä Suomen Setlementtiliitto. Hankkeen aloitusvuonna 2008 osallistujia oli viidestä organisaatiosta: kaikki Keski-Suomen setlementit (Koskelan Setlementti Äänekoskelta, Lievestuoreen Setlementti ja Jyvälän Setlementti Jyväskylästä) sekä kaksi Itä-Suomen setlementtiä (Setlementti Puijola Kuopiosta ja Setlementti Ukonhattu Leppävirralta). Vuonna 2009 toimintaan tuli mukaan kolme uutta setlementtiä (Kalliolan Nuoret Helsingistä, Louhelan Setlementti Järvenpäästä ja Setlementti Naapuri/ Naistari Tampereelta) sekä Suomen Setlementtiliitto. Tuloksen itsearviointi: NÄKY -hanke päättyi 31.5.2011. NÄKY -verkostohankkeen työtä jatkamaan perustettuun Näky 2 -hankkeeseen osallistui vuoden 2011 loppuun mennessä Näky -hankkeessa mukana olleet yhdeksän setlementtitoimijaa ( Jyvälän, Koskelan, Lievestuoreen, Kuopion Puijolan, Ukonhatun, Louhelan, Naapuri / Naistarin ja Kalliolan Nuorten setlementit sekä Suomen Setlementtiliitto ry). Lisäksi vuoden 2011 aikana kiinnostuksensa Näky 2 -hanketta kohtaan osoittivat seuraavat uudet setlementit: Harjulan, Rovalan, Mikkelin ja Oulun Seudun setlementit, Jyvälän Nuoret ry, Tyttöjen Talo® -verkosto (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio), Setlementtinuorten Hämeen piirin Kölvi -toiminta sekä Setlementtiliiton koordinoima Uusi paikallisuus -hanke. Uusi paikallisuus -hankkeessa ovat mukana setlementit Vaasasta, Kemijärveltä ja Tampereelta. - Taneli Vuojus, koordinaattori Näky 2 -hanke


4. Tavoitemittari: On levitetty sosiaalisen tilinpidon menetelmätietoutta

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tieto oli alunperin tarkoitus koota hankkeen tilastotietona, mutta se koottiin Näky 2 -hankkeen toimintakertomuksesta 2011. Kirjoittanut Taneli Vuojus, koordinaattori Näky 2 -hanke

Tulos: Näky 2 -hanke julkaisi toiminnastaan tiedottavat nettisivut lokakuussa 2011 ( www.näky2.fi ). Sivuille linkitettiin netissä jo julkaistua tietoa sosiaaliseen tilinpitoon ja yleisemmin arviointiin liittyen. Hanke informoi nettisivujensa lisäksi sähköpostitse kaikkien suomen setlementtien toiminnanjohtajia. Yhteyttä hankkeeseen osal-

listuviin setlementteihin pidettiin pääasiassa sähköpostin ja viiteryhmäkokousten kautta. Setlementtiliiton tiloissa toimiva suunnittelija tapasi lisäksi setlementtien toiminnanjohtajia Helsingissä. Setlementtien tarpeisiin ja kysymyksiin vastattiin hankkeen resurssien puitteissa pääasiassa sähköpostitse ja puhelimitse sekä paikalliskäynneillä muutamissa setlementeissä.

4. Osatavoite: On toteutettu työllistävää ja työllistymistä edistävää toimintaa Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Hyvä esimerkki työllistävästä ja työllistymistä edistävästä toiminnasta Tietoja tuloksen kokoamisesta: Hankkeen koordinaattori ja työvalmentaja tekivät kuvauksen

Esimerkki: OSAAN, siksi TYÖLLISTYN -hanke käynnistyi 1.8.2010 ja se on suunniteltu päättyväksi 31.12.2014. Hanke on suunnattu Jyväskylän seudun työttömille. Kohderyhmänä on ennen kaikkea vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät sekä nuoret. Hankkeen kautta Jyvälään on työllistynyt vuoden 2011 aikana 45 henkilöä. Työsopimukset on tehty mahdollisuuksien mukaan 1-2 vuoden mittaisiksi. Työsuhteessa olevien lisäksi hankkeeseen on osallistunut 4 henkilöä kuntouttavan työtoiminnan tai työhönvalmennuksen kautta. Tavoitteena on aloittaa viisi oppisopimuskoulutusta hankkeen aikana, vuonna 2011 kaksi henkilöä aloitti oppisopimuksen. Hankkeen osallistujia on tuettu työvalmennuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Jokaiselle hankkeeseen tulevalle on nimetty työvalmentaja, joka vastaa työntekijän ammatillisesta ohjauksesta. Työntekijän tukeminen ja hankkeen palveluiden tarjoaminen on tapahtunut tarvelähtöisesti kunkin henkilökohtaisia ta-

voitteita ja suunnitelmia arvostaen. Työtehtävät ovat olleet aitoja Jyvälän työtehtäviä, ja niiden mielekkyyttä on arvioitu kehityskeskustelujen pohjalta. Hanke on tarjonnut osallistujille mahdollisuuden kouluttautua työn ohessa (ks. erillinen kuvaus koulutusmallista). Lisäksi hanke on järjestänyt työllistymistä edistäviä tiedotustilaisuuksia, vierailuja ja koulutuksia. Hankkeen osallistujat ovat saaneet tukea ja ohjausta jatkotyöllistymiseen ja koulutukseen hakeutumiseen. Työllistymisen edistämisessä yhteistyökumppanina on käytetty Open ways -projektia, jonka tavoitteena on löytää yhdistyksiin työllistetyille henkilöille jatkopolku avoimille työmarkkinoille. Yhteistyötä eri tahoihin on kehitetty lisäämällä henkilökohtaista kanssakäymistä niin viranomaisten kuin alueen toisten hankkeiden kanssa. Hankkeeseen osallistuvien ohjauksessa lähtökohtana on setlementtityön arvopohja, osallistujat nähdään vastuullisina oman elämänsä suunnittelijoina ja asiantuntijoina.


5. Osatavoite: On kehitetty ja toteutettu laadukasta työvalmennusta Osatavoitetta on mitattu 5 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % arvioi saaneensa vähintään hyvää tukea työvalmennuksesta ammatilliseen kehittymiseensä.

0 kpl (0%)

2 kpl (40%)

0 kpl (0%)

3 kpl (60%)

0 kpl (0%)

heikkoa

tyydyttävää

en osaa sanoa

hyvää

erittäin hyvää

1

2

3

4

5

kysymykseen vastanneet: 5/6 kpl (83,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kysymys: ”Millaista tukea koet saaneesi työvalmennuksesta ammatilliseen kehittymiseesi?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

3,2

Tulos: Tavoitteesta jäätiin tämän tavoitemittarin osalta jonkin verran. Kuitenkin 60 % (3 henkilöä) arvioi työvalmennuksesta saamansa tuen hyväksi.

2. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % koki halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen.

1 kpl (17 %)

5 kpl (83 %)

ei

kyllä

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kysymys: ”Onko halusi saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntynyt OT-hankkeen aikana?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Tulos: Tavoite saavutettiin tämän tavoitemittarin osalta (83 %). Kaikki yhtä lukuun ottamatta kokivat halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen.


3. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % koki saaneensa riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista.

1 kpl (17 %)

5 kpl (83 %)

ei

kyllä

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kysymys: ”Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Tulos: Tavoite saavutettiin tämän tavoitemittarin osalta (83 %). Kaikki yhtä lukuun ottamatta kokivat saaneensa riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista.

4. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee saaneensa riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista.

0 kpl (0 %)

6 kpl (100 %)

ei

kyllä

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kysymys: ”Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Tulos: Tavoite saavutettiin tämän tavoitemittarin osalta (100 %). Kaikki kokivat saaneensa riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista.


5. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee olevansa hankkeeseen tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen.

0 kpl (0%)

0 kpl (0%)

2 kpl (33%)

4 kpl (67%)

0 kpl (0%)

erittäin tyytymätön

tyytymätön

en osaa sanoa

tyytyväinen

erittäin tyytyväinen

1

2

3

4

5

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kysymys: ”Millaisen kokonaisarvosanan antaisit OT-hankkeelle?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

3,7

Tulos: Tavoitteesta jäätiin tämän tavoitemittarin osalta jonkin verran. Kukaan ei kuitenkaan kokenut olevansa tyytymätön hankkeeseen. Vastanneista 67 % (4 hlö) koki olevansa hankkeeseen tyytyväinen.

5. osatavoitteen itsearviointi: Tulokset pohjautuvat asiakaskyselyyn, johon hankkeesta pois lähtevät vastasivat päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty pois lähteville jälkkäriohjaajille (11 henkilöä). Tämä vaikutti todennäköisesti tuloksiin, sillä jälkkäriohjaajilla ei ollut mahdollisuutta osallistua kaikkiin hankkeen tarjoamiin koulutuksiin ja palveluihin. Jatkossa kysely tehdään kaikille hankkeesta lähtijöille. Vastaajien määrän ollessa pieni tulosten esittäminen prosentteina ja keskiarvoina heikentää niiden luotettavuutta ja vaikeuttaa tulkintaa.


6. Osatavoite: On kehitetty malli, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Hyvä esimerkki mallista, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta Tietoja tuloksen kokoamisesta: Projektikoordinaattori ja työvalmentaja tekivät kuvauksen

Esimerkki: OT-hankkeessa on kehitetty koulutusmalli, jonka tavoitteena on kannustaa osallistujia kehittämään itseään ammatillisesti sekä parantamaan työnsaantimahdollisuuksiaan. Samalla kun työntekijä työllistyy Jyvälään, hänelle tarjotaan mahdollisuutta kouluttautua työn ohessa. Malli toimii siten, että koulutusmahdollisuus ja koulutuksen hyödyllisyys otetaan esiin työsuhteen eri vaiheissa. Jo rekrytointivaiheessa kysytään henkilön kiinnostusta itsensä kehittämiseen ja kehityskeskusteluissa kartoitetaan hänen konkreettisia koulutustoiveitaan. Saatujen koulutustoiveiden pohjalta laaditaan koulutusopas, johon on koottu tarjolla olevat koulutukset seuraavan lukukauden aikana. Koulutusten valinta tapahtuu yhdessä työntekijän ja työvalmentajan kanssa. Koulutus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan työaikaan ja OT-hanke vastaa sen kustannuksista osittain tai kokonaan. Koulutuksen korvaaminen varmistetaan vielä ELY-keskuksesta kunkin henkilön kohdalla; koulutuksen tulee kehittää henkilön ammatillista osaamista.

Koulutukset voivat olla tutkintojen osia, lyhyitä tai pidempiä ammatillisia kursseja, ns. korttikoulutuksia tai harrastekursseja. Koulutukset ovat osa oppilaitosten normaalia ohjelmaa tai ne voidaan ostaa hankkeelle räätälöityinä yksittäisinä koulutuksina. Lisäksi hanke voi järjestää Jyvälässä pidettäviä tilauskoulutuksia. Malli on kehitetty vuoden 2011 aikana, jolloin hankkeeseen tuli koulutussuunnittelusta kiinnostunut opiskelija työharjoitteluun. Suunnittelussa otettiin tavoitteeksi hankkeeseen osallistuvien koulutusmotivaation lisääminen. Kehityskeskusteluissa esiintulleet koulutustoiveet olivat hyvä lähtökohta kannustaa osallistujia suuntautumaan koulutukseen jo työsuhteen aikana. Opiskelija kartoitti seudun oppilaitokset ja laati niissä toteutetuista koulutuksista henkilöiden toiveita vastaavan koulutusoppaan. Myöhemmin koulutuksen suunnittelua ja oppaan kehittämistä on jatkanut hankkeen kautta Jyvälän työntekijänä toimiva koulutussuunnittelija.


2010

Tililuokka 800 00 Tililuokka muodostuu 6 tavoitteesta

JYVÄLÄ ON VASTANNUT ALUEELLISIIN JA AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN

Tavoite 801 00

Sosiaalisen tilinpidon menetelmää on kehitetty ja sovellettu setlementtien tarpeisiin Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori 801 01

Indikaattori 801 02

On valmistettu setlementeille soveltuvia tilikarttoja osoittamaan niiden toiminnallaan aikaansaamia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

On löydetty / kehitetty setlementeille soveltuvia mittausvälineitä / tietolähteitä osoittamaan niiden toiminnallaan aikaansaamia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Jokainen NÄKY -hankkeessa mukana oleva kohdesetlementti on osaltaan työstänyt omalle setlementtitoiminnalle soveltuvat toiminnan ttilikartat. a tat. Nä Nämää ttilikartat a tat ovat kaikkien a e set setlee menttien käytettävissä. Useimmille setlementtien eri työmuodoille on valmistunut tilikarttapohja. Suomen Setlementtiliitto valmisti sosiaalisen tilinpidon menetelmän mukaan tilikartan toiminnan strategiseen suunnitteluun.

Jokainen NÄKY -hankkeessa mukana oleva kohdesetlementti on osaltaan työstänyt omalle setlementtitoiminnalle soveltuvia mittausvälineitä/ ttietolähteitä. eto ä te tä. Nä Nämää ovat kaikkien a e se setlementtien käytettävissä. Useimmille setlementt setlementtien eri työmuodoille on valmistunut erilaisia m mittausvälineitä/ tietolähtei tietolähteitä. Suomen Setlementtiliitto kehitti mittausvälineitä mittausvälineitä/ tietolähteitä strategian toteutumisen vaikutusten mittaamiseen.


Tavoite 802 00

On kehitetty setlementtien osaamista sosiaalisessa tilinpidossa Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori 802 01 NÄKY -hankkeen SoT -kirjanpitäjäkoulutukseen osallistuu yhteensä 22 - 60 henkilöä setlementtiyhdistyksistä.

Indikaattori 802 02 SoT -kirjanpitäjäkoulutukseen osallistuneista vastaajista 10 % ”Osaa SoT:in teorian..” erittäin hyvin. 70 % vastanneista osallistujista ilmoittaa osaavansa erittäin hyvin, hyvin tai melko hyvin. Koulutuskysely asteikolla: - Erittäin hyvin - Hyvin - Melko hyvin - Ei hyvin eikä huonosti - Melko huonosti - Huonosti - Erittäin huonosti

Indikaattori 802 03 SoT -kirjanpitäjäkoulutukseen osallistuneista vastaajista 10 % ilmoittaa ”Taitoni toteuttaa SoT:a käytännössä olevan..” erittäin hyvät. 70 % vastanneista osallistujista ilmoittaa taitojensa olevan erittäin hyvät, hyvät tai melko hyvät. Koulutuskysely asteikolla: - Erittäin hyvät - Hyvät - Melko hyvät - Ei hyvät eikä huonot - Melko huonot - Huonot - Erittäin huonot

Tu l o s :

SoT -kirjanpitäjä-koulutukseen osallistuu yhteensä 44 henkilöä setlementtiyhdistyksistä.

Tu l o s :

SoT-kirjanpitäjä-koulutukseen osallistuneista vastaajista 9 % ilmoittaa osaavansa SoT:in teorian erittäin hyvin. 100 % vastaajista ilmoittaa osaavansa erittäin hyvin, yvin, hyvin tai melko hyvin. (n=22/22) =22/22)

Tu ulos:

SoT-kirjanpitäjä-koulutukseen oT-kirjanpitäjä-koulutukseen osallistuneista sallistuneista vastaajista 9 % ilmoittaa moittaa taitojensa toteuttaa SoT:a käytännössä äytännössä olevan erittäin hyvät. 00 % vastaajista ilmoittaa taitojensa olevan 100 erittäin hyvät, hyvät tai melko hyvät. (n=22/22)


Tavoite 803 00

On kehitetty setlementtien kumppanuutta Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori 803 01 NÄKY -hankkeeseen on osallistunut yhteensä 11 setlementtiä.

Indikaattori 803 02 SoT -koulutukseen osallistuneista toiminnanjohtajista 10 % kokee että ”NÄKY -hanke on auttanut setlementtejä tehostamaan yhteistyötä muiden setlementtien kanssa..” erittäin paljon. 70 % vastanneista vastaa erittäin paljon, paljon tai melko paljon. Koulutuskysely asteikolla: - Erittäin paljon - Paljon - Melko paljon - Ei paljon eikä vähän - Melko vähän - Vähän - Erittäin vähän

Indikaattori 803 03 SoT -koulutukseen osallistuneista SoT -tiimiläisistä 10 % kokee, että ”NÄKY -hanke on auttanut setlementtejä tehostamaan yhteistyötä muiden setlementtien kanssa..” erittäin paljon. 70 % vastanneista vastaa erittäin paljon, paljon tai melko paljon. Koulutuskysely asteikolla: - Erittäin paljon - Paljon - Melko paljon - Ei paljon eikä vähän - Melko vähän - Vähän - Erittäin vähän

Tu l o s :

Hankkeeseen on osallistunut yhteensä 8 setlementtiä ja setlementtiliitto.

Tu l o s :

SoT-koulutukseen osallistuneista toiminnanjohtajista 20 % on täysin samaa mieltä siitä, että NÄKY-hanke on auttanut setlementtejä tehostamaan yhteistyötä. 80 % on asiasta täysin samaa tai melko samaa mieltä. (n=5/5)

Tu l o s :

SoT-koulutukseen osallistuneista SoTtiimiläisistä 12 % on täysin samaa mieltä siitä, että NÄKY-hanke on auttanut setlementtejä tehostamaan yhteistyötä. 47 % on asiasta täysin samaa tai melko samaa mieltä. (n=17/17)


Tavoite 804 00

On kehitetty ja toteutettu laadukasta työvalmennusta Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

Indikaattori 804 01 Työvalmentajien ohjauskoulutukseen osallistuneista 60 % kokee ohjaustaitojensa vahvistuneen paljon (asteikolla 1=erittäin vähän, 5=erittäin paljon). TOT- koulutuksen palautekysely. Asteikko 1- 5 1 = Ei lainkaan 2 = Jonkin verran 3 = En osaa sanoa 4 = Paljon 5 = Erittäin paljon

Tu l o s :

Työvalmentajien ohjauskoulutukseen osallistuneista 58 % kokee ohjaustaitojensa vahvistuneen paljon tai erittäin paljon.

90 70 60 50 30 10

58 %


Tavoite 805 00

On toteutettu elämänhallintaa tukevia ja oman tulevaisuuden valintoihin kannustavia projekteja Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori 805 01 Malliesimerkki tätä tavoitetta toteuttavasta hankkeesta.

Pitkäaikaistyöttömille ja mielenterveyskuntoutujille suunnattu elämänhallintaa tukeva Fiilis-hanke toteutettiin vuosina 2007-2010. Tavoitteena oli osallistujien elämänlaadun ja työmarkkinaaseman paraneminen henkilökohtaisen kasvun ja uusien tulevaisuuden suunnitelmien avulla. Hanke toteutettiin osallistujien voimautumiseen paneutuvan pitkäkestoisen (9 kk) ryhmätoiminnan avulla. Toiminnassa painottui elämänhallintaa tukevat yksilö- ja ryhmäharjoitukset, liikunta- ja kulttuuriharrastukset sekä sitoutuminen oman tulevaisuuden suunnitteluun. Hankkeessa kehitetyssä ohjausmallissa kannustettiin osallistujia pois passiivisen asiakkaan roolista kohti henkilökohtaisten valintojen tekemistä ja omavastuista ongelmanratkaisua. Suurimmalla osalla ryhmäläisistä tulevaisuuden suunnitelmat pitivät sisällään uuteen koulutukseen tai ammattiin hakeutumisen. Ryhmiin osallistui yhteensä 22 henkilöä, joista 13 suoritti ryhmätoiminnan loppuun.

Indikaattori 805 03 Fiilis -ryhmätoiminnan läpikäyneet tekevät henkilökohtaisen elämänpolun suunnitelman.

Indikaattori 805 02 Fiilis -ryhmätoiminnan aloittaneista (10) 5 henkilöä käy läpi koko prosessin.

Tu l o s :

Fiilis-ryhmätoiminnan aloittaneista (10 henkilöä) koko prosessin kävi läpi 7 henkilöä.

Indikaattori I 805 04 F Fiilis -ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikilla näkyy positiivisia muutoksia vähintään kolmella hyvinvoinnin osa-alueella. m

Tu l o s : Ryhmätoiminnan lopussa osallistujat tekivät henkilökohtaisen elämänpolun suunnitelman vähitellen etenevänä prosessina. Prosessin apuna käytettiin Ben Furmanin ja Tapani Aholan kehittämää reteaming-menetelmää. Tulevaisuuden suunnitelmaa työstettiin tehtävien avulla. Esimerkiksi tavoitteet, onnistumisen edellytykset, haasteet, edistysaskeleet ja henkilökohtaiset lupaukset puettiin sanoiksi ja kuviksi. Jokainen teki omista tulevaisuuden suunnitelmistaan julisteen, joka esiteltiin muille ryhmäläisille. Julisteista käydyn keskustelun pohjalta tehtiin ryhmän yhteinen Fiiliksen helmiä -kooste, johon koottiin kannustavia lausahduksia ja sanoja henkilökohtaisista tulevaisuuden suunnitelmista.

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä (7 henkilöä) kaikilla yhtä lukuun ottamatta tapahtui paranemista vähintään kolmella osa-alueella.


Indikaattori 805 05

Indikaattori 805 06

Fiilis -ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikki kokevat voimautuneensa Fiiliksen aikana.

Fiilis -ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikki kokevat saaneensa välineitä tulevaisuuden suunnitteluun.

Kooste loppuarviointi-lomakkeesta. Asteikko: en, ehkä, kyllä

Kooste loppuarviointi-lomakkeesta. Asteikko: en, ehkä, kyllä

Tu l o s :

Tu l o s :

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä (7 henkilöä) 6 koki varmasti voimautuneensa ja 1 koki ehkä voimautuneensa.

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä (7 henkilöä) 4 koki varmasti ja 3 ehkä saaneensa välineitä tulevaisuuden suunnitteluun.

Tavoite 806 00

Asiakastyytyväisyys: hankkeisiin osallistuvat kokevat saavansa sen mitä ovat odottaneet Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori 806 01 TOT -hankkeen työvalmentajien ohjauskoulutuksiin osallistuneista 15 /30 kokee kehittyneensä ohjaajina vähintään 4:lla eri osa-alueella (osa-alueita yhteensä 7) paljon. TOT- koulutuksen palautekysely. Asteikko 1- 5 1 = Ei lainkaan 2 = Jonkin verran 3 = En osaa sanoa 4 = Paljon 5 = Erittäin paljon

Tu l o s :

TOT -hankkeen työvalmentajien ohjauskoulutuksiin osallistuneista 12/20 kokee kehittyneensä ohjaajina vähintään 4:llä eri osa-alueella paljon tai erittäin paljon.


800 00

2009

JYVÄLÄ ON VASTANNUT ALUEELLISIIN LLISIIN JA AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN – JYVÄLÄN HANKETOIMINTA 801 00

Työllistäviä ja työllistymistä edistäviä projekteja on toteutettu 801 01

Kolme kuvausta käynnistyneistä projekteista, joilla on työllistäviä tai työllistymistä edistäviä tavoitteita FIILIKSESSÄ tarjotaan tukea, tietoa ja taitoa jatkotyöllistymiseen ja/ tai ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen. Tavoitteena on antaa osallistujille välineitä itsenäiseen ja omatoimiseen työn ja koulutuksen hakuun, kehittää osallistujien työn ja koulutuksen hakutaitoja ja herättää ajatuksia vaihtoehtoisista tavoista työllistyä. Erilaisten ennakkoluulojen ja pelkojen vähentäminen työnhakua ja omia tulevaisuuden vaihtoehtoja kohtaan on keskeinen osa toimintaa. FIILIKSEN tavoitteena on myös osallistujan kokonaisvaltainen tukeminen hänen elämäntilanteessaan. Tahto Tehdä Työtä -projektin (1.11.2006–31.10.2009) tavoitteena on työllistää kolmen vuoden aikana korkeimmalla korotetulla palkkatuella ja muilla tuetun työllistämisen keinoilla 40 henkilöä Jyvälän Setlementin eri toimipisteisiin ja muihin työpaikkoihin. Projektiin pyritään löytämään työhaluisia henkilöitä, joiden työelämän- ja työssäolon valmiuksia sekä verkostoitumista ja jatkopolkuja (joko työelämän tai koulutuksen) projektin orientaatio- ja työllistämisjakson aikana vahvistetaan. Taitajasta Ohjaajaksi -Työvalmentajien ohjauskoulutushanke kohdistuu työvalmentajien ohjaustaitojen kehittämiseen.Työvalmentautujat ovat erityisen haasteellisia, sillä suurin osa heistä on heikossa työmarkkina-asemassa olevia esim. pitkäaikaistyöttömiä, syrjäytymisuhan alla olevia, kuntoutettavia (esim. päihde- tai mielenterveyssyistä). Heillä voi olla myös luki-, kirjoitus- tai hahmottamishäiriöitä tai he voivat muuten olla elämänotteen kadottaneita. Monet työvalmentajat työskentelevät erityistä tukea tarvitsevien lasten- ja nuorten kanssa. Lisäksi eri kulttuurien kohtaaminen arkipäiväistyy monissa työyhteisöissä.

801 02

30 henkilöä osallistuu työllistäviin ja työllistymistä edistäviin projekteihin

14 henkilöä on osallistunut Fiilis-hankkeeseen ja165 henkilöä Tahto Tehdä Työtä -projektiin eli yhteensä 179 henkilöä on osallistunut työllistäviin ja työllistymistä edistäviin projekteihin.


802 00

Jyvälä vastaa välityömarkkinoille asetettuun haasteeseen 802 01

Työvoimapoliittisia toimenpiteitä hyödyntäen on työllistetty keskimäärin 15 henkilöä vuositasolla Tahto Tehdä Työtä -projektin kautta (1.1– 31.10.2009)

TTT- projektin kautta on työllistetty keskimäärin 20 henkilöä vuodessa.

803 00

On kehitetty ja toteutettu laadukasta työvalmennusta 803 01

80 % Tahto Tehdä Työtä -projektin asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista arvioi oman kokemuksensa pohjalta saaneensa hyvää tai vahvaa tukea työvalmennuksesta omaan ammatilliseen kasvuunsa ja kehitykseensä

Asteikko: 1=Heikko 2=Tyydyttävä 3=En osaa sanoa 4=Hyvä 5=Vahva

80 100

0

41%

41 % TTT- projektin asiakaskyselyyn vastanneista ilmoitti saaneensa hyvää tai vahvaa tukea työvalmennuksesta omaan ammatilliseen kasvuunsa ja kehitykseensä (4-5). (n=23/83) 803 02

Tahto Tehdä Työtä -projektin asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista 80 % koki halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen

Asteikko: kyllä – ei.

80 100

0

83%

83 % TTT-projektin asiakaskyselyyn vastanneista koki halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen. (n=19/83 ) 803 03

Tahto Tehdä Työtä -projektin asiakastyytyväisyys-kyselyyn vastanneista 80 % kokee olevansa tyytyväinen TTTprojektiin vastaamalla 4 tai 5

Asteikko: 1=heikoin 5=paras

65 % TTT-projektin asiakaskyselyyn vastanneista koki olevansa tyytyväinen projektiin (4-5). (n=23/83)

80 100

0

65%


803 04

60

Työvalmentajien ohjauskoulutukseen osallistuneista 60 % kokee ohjaustaitojensa vahvistuneen paljon tai erittäin paljon

100

0

Asteikko: 1=Ei lainkaan 2=Jonkin verran 3=En osaa sanoa 4=Paljon 5=Erittäin paljon

36%

Työvalmentajien ohjauskoulutuksen palautekyselyyn vastanneista 36 % koki ohjaustaitojensa vahvistuneen paljon (4-5). (n=22/31)

804 00

On kehitetty toimintamalli, jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tukityösuhdetta 804 01

Kuvaus mallista ja sen kehittämisestä

TTT-projektin tavoitteena oli myös koulutusmallin luominen osaksi työsuhdetta. Koulutusta saatiinkin osittain suunniteltua ja liitettyä työhön, mutta varsinaisen koulutusmallin kehittämistyö jäi idea-asteelle.

805 00

On toteutettu elämänhallintaa tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä projekteja 805 01

Malliesimerkki tätä tavoitetta toteuttavasta hankkeesta Fiilis-hankkeen (2007-2010) tavoitteena on ollut kehittää malli henkilökohtaisen elämänpolun suunnitteluun. Fiilis tarjoaa elämänhallintaa tukevan toimintakokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa osallistujien jaksamista ja uuden suunnan löytymistä omalle elämälle. Osallistujat olivat alkujaan pitkäaikaistyöttömiä, mutta vuoden 2009 aikana suurin osa heistä on ollut mielenterveyskuntoutujia, joiden kohdalla elämänhallinnan tukeminen erityisesti korostuu. Pitkäaikaistyöttömät ja mielenterveyskuntoutujat ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevia ja usein myös vailla ammatillista tutkintoa. Mielenterveyskuntoutujille paluu omaan ammattiin ei ole usein tavoitteena ja siten heidän syrjäytymistään pyritään ehkäisemään tukemalla uuden koulutuspolun löytymistä.


805 02

Fiilis-ryhmätoiminnan aloittaneista (6) 3 henkilöä käy läpi koko prosessin

Fiilis-ryhmätoiminnan aloittaneista (6 henkilöä) koko prosessin kävi läpi 3 henkilöä. 805 03

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneet tekevät henkilökohtaisen elämänpolun suunnitelman

Ryhmätoiminnan läpikäyneet tekivät henkilökohtaisen lähitulevaisuuden suunnitelmakartan Furmanin ja Aholan kehittämän reteaming-mallin mukaisesti. Fiiliksen loppuessa kahdella heistä oli oma jatkopolku selvillä, ja he lähtivät valitsemalleen polulle.

805 04

8 henkilöä osallistuu syyskuussa 2009 alkavaan Fiilis-ryhmään

10 henkilöä osallistui syyskuussa alkaneeseen Fiilis-ryhmään. 805 05

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikilla näkyy positiivisia muutoksia vähintään kahdella hyvinvoinnin osa-alueella

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä (3 osallistujaa) näkyi positiivisia muutoksia neljällä, viidellä ja seitsemällä osa-alueella.


805 06

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikki kokevat voimautuneensa. ”Oletko huomannut itsessäsi voimautumista Fiiliksen aikana?”

Asteikko: En, Ehkä, Kyllä

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikki (3/3) kokivat voimaantuneensa. 805 07

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikki kokevat saaneensa välineitä tulevaisuuden suunnitteluun

Asteikko: En, Ehkä, Kyllä

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä (3) yksi koki varmasti ja kaksi ehkä saaneensa välineitä tulevaisuuden suunnitteluun.

806 00

Asiakastyytyväisyys: hankkeisiin osallistuvat kokevat saavansa sen mitä ovat odottaneet 806 01

TOT-hankkeen työvalmentajien ohjauskoulutuksiin osallistuneista 15 /30 kokee kehittyneensä ohjaajana vähintään 4:lla eri osa-alueella (osa-alueita yhteensä 7) paljon tai erittäin paljon

Asteikko: 1=Ei lainkaan 2=Jonkin verran 3=En osaa sanoa 4=Paljon 5=Erittäin paljon

TOT-hankkeen työvalmentajien ohjauskoulutuksiin osallistuneista 10 / 22 koki kehittyneensä ohjaajana vähintään 4:llä eri osa-alueella (osa-alueita yhteensä 7) paljon tai erittäin paljon.


2008

700 00 JYVÄLÄ ON VASTANNUT ALUEELLISIIN JA AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN – JYVÄLÄN HANKETOIMINTA

701 00 Työllistäviä ja työllistymistä edistäviä projekteja on toteutettu 701 01 Kaksi kuvausta tätä tavoitetta toteuttavista hankkeista.

itsetuntemusta, ehkäisee syrjäytymistä sekä parantaa työelämä- ja työnhaun valmiuksia. Uudet työvoimapoliittiset linjaukset ovat luoneet omat haasteet välityömarkkinoille. NäiKuvaus 1. Tahto Tehdä Työtä -projektin kokonais- hin TTT-projekti pyrkii vastaamaan innovatiitavoitteena on työllistää kolmen vuoden ai- visesti. kana korkeimmalla korotetulla palkkatuella ja muilla tuetun työllistämisen keinoilla 40 Kuvaus 2. henkilöä projektin ajaksi ja sen jälkeen avoi- Jyvälän kansalaisopiston toteuttama Aktiimiin työpaikkoihin. Projektin orientaatiovai- visena arkeen -ryhmä suunnattiin Jyväskyhe suunnataan yhteensä 60–70 työttömälle län työvoiman palvelukeskuksen asiakkailtyönhakijalle. Projektiin pyritään löytämään le. Ryhmä kokoontui 20 kertaa (yhteensä 80 sellaisia työhaluisia henkilöitä, joiden työelä- tuntia). Ryhmän aloitti kahdeksan osallistujaa män- ja työssäolon valmiuksia sekä verkos- ja sen suoritti loppuun seitsemän ryhmäläistoitumista ja jatkopolkuja (joko työelämän tai tä. Palautekeskusteluissa viisi toi esiin oman koulutuksen) projektin orientaatio- ja työllis- ajatuksensa jatkopolustaan, joka suuntautui tämisjakson aikana vahvistetaan. Osa projek- työtoimintaan tai koulutukseen. Aktiivisena arkeen ryhmän tavoitteena oli tiin osallistuvista suorittaa työssä oppimisen kannustaa ryhmäläisiä aktiivisempaan ja liikohessa ammatillista tutkintoa tai sen osia. Projektin aikana kehitetään toimintamalli, kuvampaan arkeen, auttaa heitä löytämään ja jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tunnistamaan omia voimanlähteitään, antaa tukityösuhdetta. Tavoitteena on myös luoda valmiuksia suuntautua työelämään tai koulueri yhteistyökumppaneiden välille tiivis yh- tukseen, kannustaa näkemään uusia mahdolliteistyö, jonka avulla voidaan edistää projek- suuksia omassa elämässään sekä tuoda iloa ja tin asiakkaiden jatkotyöllistymistä palkkatu- yhteisöllisyyttä osallistujien arkeen. kityösuhteen jälkeen. Orientoiva vaihe tukee elämänhallinnan tason nostamista, vahvistaa 701 02 Hankkeisiin osallistuvia työnhakijoita (TTT-projekti, Fiilis-hanke, Aktiivisen arkeen). 701 03 Fiilis-ryhmätoiminnan aloittaneista käy läpi koko prosessin.

Tavoite

Tulos

30

166

50%

60%


702 00 Hankkeet työllistävät Jyvälän Setlementin eri toimipisteisiin työnhakijoita 702 01 Työvoimapoliittisia toimenpiteitä hyödyntäen on työllistetty Jyvälän Setlementin eri toimipisteisiin henkilöitä

Tavoite

Tulos

15

43

703 00 On kehitetty toimintamalli, jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tukityösuhdetta 703 01 Kuvaus mallista Tahto Tehdä Työtä -projektin (2006–2009) aikana kehitetään toimintamalli, jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tukityösuhdetta. Ammatillisten tutkintojen linkittäminen osaksi työsuhdetta on haasteellista. Opiskelun ja työn yhdistäminen ei aina ole paras vaihtoehto, varsinkaan henkilöille jotka ovat pitkään olleet poissa työelämästä. Kuitenkin ammatillinen koulutus voidaan tänä päivänä räätälöidä niin, ettei se kuormita liikaa työsuhteessa olevia. Tavoitteena on luoda mahdollisimman monelle projektilaiselle mahdollisuus liittää ammattillinen koulutus osaksi tukityösuhdetta. Neuvottelut muutamien projektilaisten ja kouluttajien välillä on aloitettu. TTT-projektissa on pyritty vastaamaan asiakaslähtöisesti mahdollisimman monipuolisella koulu-

tustarjonnalla projektilaisten tarpeisiin, ammatillisen kasvun ja elämänhallinnan tukemiseksi. Koulutusten kestot ovat vaihdelleet kertaluontoisesta vuoden mittaiseen. Keväällä järjestettyjä koulutuksia olivat: prosessi, hygieniapassi, atk-ryhmä, tahto-ryhmä, työtiimi, tulityökortti ja alkusammutus. Syksyn koulutukset olivat: prosessi, hygieniapassi, atk-ryhmä, tahto-ryhmä, työtiimi, ensiapu 1, jaksamista liikkuen ja äänenhuolto. Koulutuksista kerätyn kirjallisen palautteen mukaan kokonaiskeskiarvoksi tuli 4,12 (asteikko oli 1–5). TTT-projektin tavoitteena olevan toimintamallin kehittäminen on ollut haasteellista, johtuen projektilaisten henkilökohtaisista resursseista opiskelun ja työnteon samanaikaiseksi yhdistämiseksi. Kehitystyö toimintamallin kehittämiseksi jatkuu edelleen v. 2009.


704 00 On toteutettu elämänhallintaa tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä projekteja 704 01 Kaksi malliesimerkkiä tätä toveuttavasta hankkeesta Malliesimerkki 1.

Malliesimerkki 2.

Tahto Tehdä Työtä -projekti (2006–2009) on pääosin TE-keskuksen rahoittama ja Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoima kolmivuotinen projekti. TTT-projektin tavoitteena on edesauttaa osallistujien työllistymistä Jyvälän eri toimipisteisiin sekä avoimille työmarkkinoille. Projekti järjestää koulutuksia työntekijöiden ammatillisen kasvun ja elämänhallinnan tukemiseksi. Jokainen projektiin osallistuva saa henkilökohtaista tukea ja ohjausta jatkotyöllistymiseen ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. Jyvälässä työsuhteen v. 2008 päättävistä (23) jatkosuunnitelmia oli 12:sta projektilaisella ja 11:sta ei ollut varmaa tietoa jatkosta. Jatkotyöllistyminen välityömarkkinoille tarkoittaa usean kohdalla sitä, että he ovat siirtyneet työsuhteeseen Jyvälään. Ilahduttavaa on myös neljän henkilön ammatilliseen koulutukseen pääseminen. Kevään koulutuksista kerätyn kirjallisen palautteen mukaan kokonaiskeskiarvoksi tuli 4,1 (arviointiasteikko oli 1–5).

FIILIS-hanke (2007–2010) on RAY:n rahoittama ja Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoima kolmivuotinen kehittämishanke. FIILIS-pitkäaikaistyöttömän tulevaisuusverstaan tavoite on henkilökohtaisen elämän polun kehittäminen. FIILIKSESSÄ pyritään ihmisen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Toiminnan lisäksi kehitetään välineitä ja menetelmiä ”turvaverkkojen” rakentamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että osallistuville tulee yhteisöön ja verkostoon kuulumisen tunne, vielä FIILIKSEN jälkeenkin. Toteutuessaan FIILIS parantaa osallistujien tulevaa työmarkkina-asemaa ja auttaa heitä hallitsemaan paremmin tulevaisuuttaan, ehkäisee syrjäytymistä sekä tehostaa julkisten varojen käyttöä.

704 02 Jyvälän kansalaisopiston toteuttaman Aktiivisena arkeen -hankkeen elämänhallintaa tukevaan toimintaan osallistuneita.

Tavoite

Tulos

8

7

705 00 Hankkeisiin osallistuvat kokevat saavansa sen mitä ovat odottaneet 705 01 Jyvälän kansalaisopiston toteuttaman Aktiivisena arkeen -hankkeen koulutuspalautteiden keskiarvo (asteikolla 1–5). 705 02 Tahto Tehdä Työtä -projektin koulutuspalautteiden keskiarvo (asteikolla kouluarvosanoilla 4–10).

Tavoite

Tulos

3,5

4

7

8


Kehittämistyö - Jyvälän Setlementti ry