Page 1

JYVÄLÄ Kortesuonkatu 52-54, 40700 Jyväskylä

Jyvälän sosiaalinen tilinpäätös

TULOKSET 2008

Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke 2008–2011


TULOKSET 2008 -raportti on Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös, joka on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008–2011). NÄKY -hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi sekä mallintaa sosiaalisen tilinpidon menetelmän käyttö hankearvioinnin välineenä. Toimitus: Anne Siekkinen. Taitto, piirrokset ja valokuvat: Kalle Parkkonen. Jyväskylän ammattiopiston paino 2009.


Esipuhe

T

ULOKSET 2008 -raportti on Jyvälän Setlementti ry:n ensimmäinen sosiaalinen tilinpäätös. Raportti on tuotettu Jyvälän hallinnoiman ja RAY:n rahoittaman NÄKY-hankkeen (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008–2011) turvin. Tässä raportissa tehdään näkymättömät tulokset näkyviksi ja osoitetaan siten mitä toiminnallamme saimme aikaan. Jyvälän Setlementti ry:n ensimmäinen tilinpäätös on toteutettu taannehtivasti ja tililuokkien sekä tavoitteiden osalta rajoitetusti. Seuraavina vuosina tilinpäätös laajenee Jyvälän toimintaa laajemmin kuvaavaksi. Raporttia täydentää TOIMINTA 2008 -julkaisu, jossa esitellään Jyvälän Setlementti ry:n toimintaa kuvin ja sanoin sekä vastataan kysymykseen ”mitä teemme?”.

Sosiaalinen tilinpito Sosiaalinen tilinpito (SoT) on menetelmä toiminnalla aikaansaatujen sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten ja vaikutusten osoittamiseen ja se täydentää siten perinteistä tilinpitoa. SoT:ssa määritellään etukäteen toiminnalle asetettavat tavoitteet ja seurataan tämän jälkeen niiden toteutumista järjestelmällisesti. Samoin kuin taloudellisessa kirjanpidossa, niin myös SoT:ssa tehdään sosiaalista kirjanpitoa toimintakauden aikana. Lopuksi tositteet analysoidaan ja kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi (aikaansaadut tulokset), jonka sosiaalinen tilintarkastaja hyväksyy.

Matkan varrelta Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Uuden menetelmän käyttöönotto on pakottanut meidän kaikki keskeisten kysymysten äärelle. Miksi teemme tätä työtä? Mihin tavoitteisiin toiminnallamme pyrimme? Yhdistävien tekijöiden ohessa myös setlementtityön moninaisuus ja yhdistysten omaleimaisuus ovat olleet huomioitavia tekijöitä. Jyvälälle ja neljälle ensimmäisen vuoden kohdesetlementille (Koskela, Lievestuorela, Puijola ja Ukonhattu) sosiaalinen tilinpito on tarjonnut yhteisen haasteen ja toivottavasti siten myös osaltaan lähentänyt erillisiä yhdistyksiä sekä niiden työntekijöitä toisiinsa. Yhdessä olemme enemmän. Tämän raportin taitosta ja kuvituksesta on vastannut Kalle Parkkonen, NÄKY-hankkeen graafinen suunnittelija. Sisällön tuottamiseen ovat osallistuneet Jyvälän työntekijät omalla työpanoksellaan. Toimialojen vastuuhenkilöt puolestaan ovat vastanneet oman toimialansa sosiaalisen tilinpidon toteuttamisesta. Anne Siekkinen Projektikoordinaattori NÄKY-hanke, Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke Jyvälän Setlementti ry

3


Sosiaalisen tilinpidon prosessi Mistä SoT koostuu?

Kirjanpito

Jokaiselle indikaattorille on löydettävä hyvä mittausmenetelmä tai tietolähde, jolla indikaattorin toteutumista mitataan. Olennaista on varmistua siitä, että Kiinnostusvaiheen tavoitteena on saada tietoa pää- todella mitataan niitä asioita, joita on tarkoitus mitatöksentekoon SoT:in käyttöönotosta. Kun on päätet- ta. Tavoitteet, niiden indikaattorit ja valitut mittausty ryhtyä sosiaaliseen tilinpitoon, on tärkeää varmis- menetelmät kirjataan kirjanpidon suunnitelmaan. Kirjanpito tapahtuu säännöllitaa sekä ulkopuolisten sidosryhsesti tilikauden kuluessa: se on mien että sisäisten sidosryhmien jatkuvaa kirjanpitoa, johon kuu(luottamushenkilöiden, hallituk- A. Kiinnostusvaihe luvat valitut mittausmenetelmät, sen, operatiivisen johdon ja henKerää tietoa sosiaalisesta tilinpidosta esimerkiksi kyselyt, esimerkkikilökunnan) osallistuminen SoTkuvaukset, haastattelut jne. Joprosessiin. Organisaatio tilaa sokaiselle indikaattorille löytyy siaalisen tilinpidon tuottamisen SoT-vastaavalta. Toimeksianto Päätös ottaa käyttöön sosiaalinen tilinpito kirjanpidosta oma tosite, joka on kirjanpitoon viety todistus siitä, kirjataan toimeksiantosopimukmiten indikaattori on toteutunut seen. B. Valmistelut ja samanaikaisesti kuinka hyvin tavoite on saavutettu.

Sosiaalisen tilinpidon prosessi koostuu neljästä vaiheesta sekä yhdestätoista toteutusaskeleesta.

1. Tee sopimus

Budjetti Budjetin laadinta (tavoitteiden ja indikaattoreiden priorisointi ja määrittely) alkaa kartoittamalla tulevaa toimintavuotta koskevat tavoitteet. Asetettavien tavoitteiden ja indikaattoreiden tulee olla sellaiset, että sidosryhmät kokevat ne tärkeiksi ja mielekkäiksi. Kun tavoitteet on määritelty, ne ryhmitellään aiheittain tililuokkiin eli tavoitekokonaisuuksiin 100 00, 200 00 jne. Budjetti sisältää tavoitteiden 101 00, 102 00 jne. lisäksi onnistuneen tuloksen indikaattorit. Indikaattorit 101 01, 101 02 jne. voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia ja niitä tarvitaan yleensä useampia yhden tavoitteen saavuttamisen osoittamiseen. Indikaattori ja sille määritelty tavoitetaso mittaa sosiaalisen tavoitteen toteutumista ja osoittaa tavoitteen saavuttamisen niin vahvasti, että siihen voi luottaa.

Tilinpäätös

C.Toteutus I Budjetti

2. Priorisoi sidosryhmät 3. Tunnista ja määritä sosiaaliset tavoitteet 4. Määritä indikaattorit

II Kirjanpito

5. Määrittele mittausmenetelmät ja tee suunnitelma 6. Kirjaa sosiaaliset tapahtumat

III Tilinpäätös IV Tilintarkastus

7. Laadi sosiaalinen tilinpäätös 8. Teetä ulkoinen tilintarkastus

9. Julkista tulos

D. Kehittäminen 10. Pohdi 11. Suunnittele

4

Tositteiden tieto kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi. Tilinpäätös osoittaa ja todistaa organisaation sosiaaliset saavutukset tilikauden aikana. Tilinpäätöksen avulla näytetään ja todistetaan kokonaiskuva tavoitellusta sosiaalisesta tuloksesta organisaation sidosryhmille.

Tilintarkastus Tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen sekä varmistaa esitetyn tiedon. Tositteiden avulla tilintarkastaja tarkistaa ilmoitetut tulokset ja lisää siten sosiaalisen tilinpidon todistusarvoa. Ulkoinen tilintarkastus antaa ilmoitetulle tulokselle uskottavuutta ja luotettavuutta. Lopuksi sosiaaliset tulokset eli tilinpäätös esitetään kaikille niille, joita organisaation toiminta ja sen tulokset kiinnostavat. Tarkastettu tilinpäätös antaa pohjan suunnittelulle ja kehittymiselle.


JYVÄLÄ Kortesuonkatu 52-54, 40700 Jyväskylä …että ihmisen ois´ hyvä olla…

Jyvälä - SoT -tililuokat 2008 100 00 JYVÄLÄ ON YLEISHYÖDYLLINEN YHDISTYS

200 00 JYVÄLÄ ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA

300 00 JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU 400 00 JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ VARHAISKASVATUSTA – PÄIVÄKOTI, JYVÄLÄN LASTENTARHA

500 00 JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ KOULUAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAA – JYVÄLÄN JÄLKKÄRI

600 00 JYVÄLÄ ON EDISTÄNYT ELÄMÄNLAAJUISTA OPPIMISTA – JYVÄLÄN KANSALAISOPISTO

700 00 JYVÄLÄ ON VASTANNUT ALUEELLISIIN JA AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN – JYVÄLÄN HANKETOIMINTA

800 00 JYVÄLÄ ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE

5


Arvioimme tavoitteidemme saavuttamista seuraavin symbolein:

Ylitimme tavoitteemme! Erinomaista!

Saavutimme tavoitteemme! Hyvä!

Emme saavuttaneet täysin tavoitteitamme

Epäonnistuimme tässä tavoitteessa

100 00 JYVÄLÄ ON YLEISHYÖDYLLINEN YHDISTYS 101 00 Jyvälä on rekisteröity yhdistys 101 01 Jyvälän Setlementti ry on rekisteröity yhdistys Jyvälän Setlementti ry on merkitty yhdistysrekisteriin 24.04.1941.

102 00 Jyvälä toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi 102 01 Jyvälän Setlementti ry:n säännöissä toiminnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi. Jyvälän Setlementti ry:n säännöissä (vahvistettu 17.11.2008, 2 §) toiminnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi. ”Yhdistys toimii Suomen Setlementtiliiton ry:n jäsenenä. Yhdistys toimii Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seutukunnan alueella, toiminta voi ulottua myös koko KeskiSuomen ja valtakunnan alueelle. Yhdistys toimii sitoutumattomana setlementtiperustansa tunnustavana kansalaisjärjestönä, joka tukee ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamista, herättää kristillistä vastuuntuntoa, tukee sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa sekä edistää vuorovaikutusta, keskinäistä avunantoa ja luottamusta ihmisten kesken. Yhdistys korostaa ihmisyyttä ja yhteisöllisyyttä tarkoituksenaan edistää kansalaisten henkistä kasvua, elämän hallintaa sekä eettisyyttä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voittoa tavoittelematta: 6

1. ylläpitää Jyvälän kansalaisopistoa ja päiväkotia sekä järjestää esikoulua ja koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa, 2. ylläpitää toimintakeskuksia, joissa toteutetaan sosiaalista toimintaa eri kohderyhmille ja vastaa niiden toiminnasta, 3. järjestää sosiaali- sivistys-, koulutus-, kasvatus- ja harrastustoimintaa, 4. osallistuu nuorisotyöhön yhteistyössä Jyvälän Nuoret ry:n kanssa, 5. osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tekee ehdotuksia ja aloitteita päättäjille, 6. ryhtyy mahdollisuuksien mukaan muihin samantapaisiin toimenpiteisiin, kuin kohdissa 1–5 on mainittu.”


102 02 Jyvälän toiminnan kuvaus (Toiminta) sosiaalisessa tilinpidossa Katso TOIMINTA 2008 -julkaisu.

102 03 Toiminnan tulokset Jyvälän sosiaalinen tilinpäätös (Tulokset) Katso TULOKSET 2008 -raportti

103 00 Toiminta ei kohdistu rajoitettuun henkilöpiiriin 103 01 Jyvälän toiminnan kuvaus Katso TOIMINTA 2008 -julkaisu.

104 00 Jyvälä ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä 104 01 Ylijäämä sijoitetaan takaisin toimintaan Jyvälän Setlementti ry:n toimintakertomuksessa vuodelta 2008 hallitus esittää (18.3.2009) ylijäämää koskeviksi toimenpiteiksi että tilikauden 1.1.–31.12.2008 ylijäämä kirjataan kokonaisuudessaan taseen oman pääoman lisäykseksi. Tulos lisää maksuvalmiutta, mahdollistaa aineellista ja henkistä kehittämistyötä sekä alkavien hankkeiden edellyttämien omavastuuosuuksien varaamista. Jyvälän kartano, joka muodostaa Jyvälän toimintojen ytimen, vaatii erityistä ja tulevaisuudessakin jatkuvaa kehittämis- ja kunnostuspanostusta. Mäki-Matin alue, jossa Jyvälä toimii, on maakuntakaavan tukema kulttuuriympäristö. Paikallisidentiteettiä vahvistava Jyvälän kartano on museoviraston erityisen suojelun kohde, joten ylijäämää kohdennetaan myös kiinteistön tulevien vuosien (”korjausvelka”) kunnostamiseen.

104 02 Yhdistyksen purkautuessa sen omaisuus menee edelleen yleishyödylliseen tarkoitukseen Jyvälän Setlementti ry:n säännöissä todetaan yhdistyksen purkautumisesta seuraavasti: ”Yhdistyksen purkauduttua tai jos se lakkautetaan on sen omaisuus ja varat, sitten kun sen velat on suoritettu, luovutettava Suomen Setlementtiliitolle tai mainitun liiton tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti.”

50 45 40

55 60 5

35 30 25

10 15 20

7


200 00 JYVÄLÄ ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA

J

yvälän ensimmäisessä sosiaalisessa budjetissa asetettiin kolme tavoitetta Jyvälä on vastuullinen työnantaja -tililuokalle. Ensimmäisenä tavoitteena (201 00) ollut toimiva työorganisaatio-osioon suunnitellun työyhteisöindeksin toteuttaminen jäi pois Jyvälässä toteutetun samanaikaisen selvityksen vuoksi.

Lisäksi tavoitteena olleen vuotuisten sairauspoissaolojen (202 00) osalta ei ollut käytettävissä tilastotietoa, joten mittauksia ei myöskään tältä osin suorittettu ensimmäisenä tilikautena. Näiden tavoitteiden osalta mittaukset pyritään suorittamaan vuoden 2009 sosiaalisen tilinpidon yhteydessä.

203 00 Jyvälä on panostanut henkilöstön kehittämiseen, ammattitaitoa kehitetään säännöllisillä koulutuksilla oppisopimuskoulutuksena Jyväskylän kristillisellä opistolla. Lisäksi henkilökunnalle tarjottiin Tahto Tehdä Työtä -työllisyysprojektin järjestämiä koulutuksia. Hallinto Lisäksi on järjestetty koko henkilöstölle kiertävän erityislastentarhanopettajan järjestämä kouluToiminnanjohtaja, yksiköiden vastuuhenkilöt, tus sekä pelastautumisharjoitukset. hankekoordinaattorit sekä muuta henkilöstöä (2) on osallistunut kehittämisprosessiin ja siihen liittyneeseen koulutukseen. Koulutukseen on osallis- Jyvälän Jälkkäri tunut myös yksi hallituksen jäsen. Sisältönä oli: Toimiva työyhteisö ja viisastumisen taito. Koulu- Jälkkärikoordinaattori on suorittanut kouluttajan tuskertoja oli yhteensä 6, järjestäjänä oli Jyväsky- erikoistumisopinnot. Hän toimii TTT-projektilaislän yliopiston täydennyskoulutuskeskus, koulutta- ten lapsityön valmentajana. Kaksi jälkkäriohjaajaa suoritti koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan jana Erkki Takatalo. Koko vastuutiimi: toiminnanjohtaja, yksiköi- ohjaajan tutkintoa oppisopimuksella. Jälkkäriohden johtajat, hankekoordinaattorit (yhteensä 11 jaajille tarjottiin sekä TTT-projektin että Jyväskyhenkilöä) on osallistunut sosiaalisen tilinpidon län kaupungin järjestämiä lapsityön koulutuksia. kirjanpitäjäkoulutuksiin, joita on ollut kaksi kertaa 2008. 203 01 Yksi esimerkkikuvaus jokaiselta viideltä toimialalta toimialoilla siitä miten henkilöstöä on kehitetty

Jyvälän Kansalaisopisto

Jyvälän Lastentarha

Koko Jyvälän henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua kansalaisopiston ryhmäopetuksena toPäiväkodin johtaja suorittaa johtamisen erikois- teutetuille kursseille henkilökuntahintaan. Tätä ammattitutkintoa. Yksi lastenhoitaja on suorittanut mahdollisuutta hyödynsi kuusi työntekijää. näyttöarviointikoulutuksen kristillisellä opistolla. Opisto tukee koulutusbudjetin puitteissa opetYksi työntekijä aloitti lastenohjaajakoulutuksen tajien ammatillista kehittymistä osallistumalla 8


opetustyössä hyödynnettävien omaehtoisten koulutusten kustannuksiin. Opisto osallistui yhden tuntiopettajan koulutuksen kustannuksiin.

Jyvälän hanketoiminta: Tahto Tehdä Työtä -projekti

41

39

37

36

38

40

42

Projektipäällikkö opiskelee ylempää AMK-tutkintoa. TTT-projektissa pyritään vastaamaan koulutustarpeisiin asiakaslähtöisesti monipuolisella koulutustarjonnalla. Koulutusten kestot ovat vaihdelleet kertaluontoisesta vuoden mittaiseen. Keväällä järjestettyjä koulutuksia olivat prosessi, hygieniapassi, atk-ryhmä, tahto-ryhmä, työtiimi, tulityökortti ja alkusammutus. Syksyn koulutukset olivat prosessi, hygieniapassi, atk-ryhmä, tahto-ryhmä, työtiimi, ensiapu 1, tulityökortti, alkusammutus, jaksamista liikkuen ja äänenhuolto.

9


300 00 JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU

J

yvälän ydinsidosryhmiksi vuodelle 2008 on määritelty Suomen Setlementtiliitto ry, Jyvälän Setlementti ry:n hallitus, henkilökunta, rahoittajat ja media. Jyvälän ydinsidosryhmille tehdyssä kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä Jyvälästä, sen palveluista ja roolista yhteistyökumppanina. Sähköpostikyselyjä lähetettiin yhteensä 114 kpl, vastaajia oli yhteensä 58 henkilöä (51%). Kysely suoritettiin asteikolla 1–5:

1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä

301 00 Jyvälää pidetään luotettavana

302 00 Palvelutuotanto/toiminta on laadukasta

301 01 70% vastaajista on sitä mieltä että väittämä ”on luotettava” sopii Jyvälään jokseenkin tai erittäin hyvin. Korkeintaan 10% on sitä mieltä että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti.

302 01 Ydinsidosryhmiä edustavat henkilöt vastaavat henkilökohtaisesti ja 70% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä ”Tuottaa hyvälaatuista palvelua” sopii Jyvälään jokseenkin tai erittäin hyvin sekä korkeintaan 10% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti

89% vastaajista pitää Jyvälää luotettavana. Kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti.

10

89% vastanneista on sitä mieltä että Jyvälä tuottaa hyväläätuista palvelua/toimintaa. Kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti.


303 00 Jyvälä on tärkeä yhteistyökumppani 303 01 Ydinsidosryhmiä edustavat henkilöt vastaavat henkilökohtaisesti ja 70% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä ”On tärkeä yhteistyökumppanimme” sopii Jyvälään jokseenkin tai erittäin hyvin sekä korkeintaan 10% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti 89% vastaajista pitää Jyvälää tärkeänä yhteistyökumppanina. Kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti.

304 00 Jyvälä toteuttaa ydinsidosryhmien toiminnalle asettamat odotukset 304 01 Ydinsidosryhmiä edustavat henkilöt vastaavat henkilökohtaisesti ja 70% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä ”Toteuttaa sille asettamamme odotukset” sopii Jyvälään jokseenkin tai erittäin hyvin sekä korkeintaan 10% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti 78% vastaajista on sitä mieltä että Jyvälä toteuttaa sille asetetut odotukset. Kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti.

11


400 00 JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ VARHAISKASVATUSTA – PÄIVÄKOTI, JYVÄLÄN LASTENTARHA 401 00 Lastentarhan toiminta on ohjattua ja valvottua päivähoitoa 401 01 Lastentarhassa on yksi koulutettu aikuinen seitsemää lasta kohti (3–6-vuotiaita). Jyvälän Lastentarhassa on kuusi aikuista 35 lasta kohti siis yksi aikuinen kuutta lasta kohti.

Jyvälän Lastentarhassa toteutettiin päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely sekä kysely esiopetuksessa olevien lasten vanhemmille. Ensimmäiseen vastasi yhteensä 17 vanhempaa ja toiseen 8. Kysely suoritettiin asteikolla 1–4. 1=Ei lainkaan/huonosti 2=Tyydyttävästi 3=Hyvin 4=Erinomaisesti

12


402 00 Vanhemmat ovat tyytyväisiä päivähoitoon

Vastausten keskiarvo

Hyvin/ erinomaisesti

Ei lainkaan/ huonosti

Tavoite

TULOS

Tavoite

TULOS

Tavoite enintään kaksi ihmistä

402 01 Vanhemmat pitävät päivähoitopaikan sijaintia ja järjestymistä erinomaisena tai hyvänä.

3,5

3,9

75%

100%

Ei kukaan

402 02 Vanhemmat kokevat saaneensa riittävästi tietoa lapsensa päivähoidosta kuluneen vuoden aikana.

3,5

3,7

75%

100%

Ei kukaan

402 03 Vanhemmat kokevat lasten ja kasvattajien välisen vuorovaikutuksen toimivan erinomaisesti tai hyvin. 402 04 Vanhemmat kokevat toiminnan päivähoidossa olevan erinomaista tai hyvää.

3,5

3,7

75%

100%

Ei kukaan

3,5

3,8

75%

100%

Ei kukaan

402 05 Vanhemmat kokevat varhaiskasvatusympäristön (piha-alue, leikki- ja toimintavälineet, siisteys) olevan erinomaisen tai hyvän.

3,5

3,3

75%

100%

Ei kukaan

402 06 Perheet kokevat että heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa päivähoitoon (ovat tulleet halutessaan kuulluiksi ja saaneet vaikuttaa lapsen päivähoitoon liittyvissä asioissa).

3,5

3,6

75%

100%

Ei kukaan

403 00 Vanhemmat ovat tyytyväisiä lapsen esiopetukseen

Hyvin/ erinomaisesti

Ei lainkaan/ huonosti

Tavoite

Tulos

Tavoite enintään kaksi ihmistä

403 01 Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä lapsensa esiopetukseen.

75%

100%

Ei kukaan

403 02 Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä esiopetuksen järjestäytymiseen, esimerkiksi sijaintiin.

75%

100%

Ei kukaan

75%

100%

Ei kukaan

75%

100%

Ei kukaan

75%

100%

Ei kukaan

405 01 Vanhemmat ovat lastensa kanssa keskusteltuaan sitä mieltä että lapsi viihtyy esiopetuksessa erinomaisesti tai hyvin.

75%

100%

Ei kukaan

405 02 Vanhemmat ovat lastensa kanssa keskusteltuaan sitä mieltä että lapsi on ollut tyytyväinen kavereiden saamiseen esiopetusryhmässä.

75%

100%

Ei kukaan

75%

100%

Ei kukaan

404 00 Yhteistyö kodin ja esiopetuksen välillä on toiminut hyvin 404 01 Vanhemmat tuntevat saaneensa tarpeeksi tietoa lapsensa esiopetuksesta. 404 02 Vanhemmat kokevat, että he ovat halutessaan tulleet kuulluiksi ja että heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa lapsensa esiopetukseen liittyvissä asioissa. 404 03 Vanhemmat kokevat, että yhteistyö kodin ja esiopetuksen välillä on toiminut erinomaisesti tai hyvin ja että yhteistyötavat ovat olleet toimivia.

405 00 Lapset viihtyvät esiopetuksessa

406 00 Lasten on turvallinen olla esiopetuksessa 406 01 Vanhemmat ovat lastensa kanssa keskusteltuaan sitä mieltä että lapsi on kokenut olonsa turvalliseksi esiopetuksessa.

13


500 00 JYVÄLÄ ON TARJONNUT KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAA – JYVÄLÄN JÄLKKÄRI 501 00 Jälkkärin toiminta on ohjattua ja valvottua iltapäivätoimintaa 501 01 Jyvälän Jälkkärissä on yksi koulutettu aikuinen 12 lasta kohti ja sitä seuraavaa 15 lasta kohden yksi aikuinen lisää. Jyvälän Jälkkärissä on yksi koulutettu aikuinen 12 lasta kohti ja sitä seuraavaa 15 lasta kohden yksi aikuinen lisää.

14


Jyvälän Jälkkärissä toteutettiin lasten palautekysely (vastauksia 113), jonka tulokset esitellään tässä sosiaalisessa tilinpäätöksessä. Kysely toteutettiin hymynaama-asteikolla, jossa vaihtoehtoina olivat hymyilevä, neutraali ja surullinen ilme.

502 00 Jyvälä tarjoaa turvallista iltapäivätoimintaa Tavoite

Tulos

502 01 Lapsista vastaa ei kysymykseen ”onko Jälkkärissä kiusaamista?”

85%

28%

502 02 Lapset kokivat, että kiusaustapauksissa lapset kertovat siitä ohjaajille ja asiasta puhutaan. (Kyllä/ei)

85%

91%

502 03 Jälkkärissä saa rauhan läksyjen tekoon.

75%

59%

502 04 Lapset kokivat, että leikkipaikat ulkona ovat turvallisia. (Hymyilevä naama)

75%

81%

502 05 Henkilöstöstä 80 % vastaa ryhmällään olevan voimassa olevan turvallisuussuunnitelma. (Hymyilevä naama)

Ei mitattu v. 2008

502 06 Kyllä vastanneista 80 % ilmoittaa olevansa tietoisia turvallisuussuunnitelman sisällöstä (Hymyilevä naama)

Ei mitattu v. 2008

503 00 Lapset ovat tyytyväisiä Jälkkärin toimintaan Tavoite

Tulos

503 01 Lapset vastaavat tulevansa tyytyväisellä mielellä Jälkkäriin. (Hymyilevä naama)

75%

85%

503 02 Lapset ilmoittavat viihtyvänsä Jälkkärissä. (Hymyilevä naama)

75%

83%

15


600 00 JYVÄLÄ ON EDISTÄNYT ELÄMÄNLAAJUISTA OPPIMISTA

601 00 Jyvälän kansalaisopistolla on monipuolista toimintaa

16

Tavoite

Tulos

601 01 Kansalaisopiston opiskelijamäärä

2100

2331

601 01 Kansalaisopiston tuntimäärä

3000

3335

601 02 Liikunnan opiskelijamäärä

450

513

601 02 Liikuntatunteja

450

495

601 03 Musiikin opiskelijamäärä

300

344

601 03 Musiikkitunteja

1100

1295

601 04 Kehon ja mielen alueen kurssien opiskelijamäärä

300

348

601 04 Kehon ja mielen alueen kurssien tuntimäärä

300

385

601 05 Kädentaitojen opiskelijamäärä

150

201

601 05 Kädentaitojen tuntimäärä

100

162

601 06 Elämäntaitojen opiskelijamäärä

50

58

601 06 Elämäntaitojen tuntimäärä

50

52


602 00 Kansalaisopisto tarjoaa toimintaa elämänkulun eri vaiheissa oleville vauvaikäisistä senioreihin Tavoite

Tulos

Opiskelijoina on lapsia (0–12 vuotta)

350

359

Opiskelijoina on senioreita (yli 60 vuotta)

150

356

Opiskelijoina on työttömiä

70

93

603 00 Hyvinvointia on edistetty kurssien, luentojen ja muun toiminnan avulla 603 01 Kaksi malliesimerkkiä toiminnoista, jotka ovat edistäneet hyvinvointia. Malliesimerkki 1. Syväjumppa

Malliesimerkki 2. Reiki 1

Syväjumppa-kursseja järjestettiin yhdeksän ja niillä oli yhteensä 112 osallistujaa. Syväjumppa vahvistaa ja venyttää lihaksia, minkä myötä ryhti ja kehonhallinta kohenevat ja liikkuminen käy sulavammaksi ja taloudellisemmaksi. Tehokas ja miellyttävä tapa kohentaa lihaskuntoa, kursseilla on eri opettajia ja ryhmäkoot vaihtelevat käytössä olevan tilan mukaan.

Reiki 1-kursseja järjestettiin neljä kertaa ja niillä oli yhteensä 36 osallistujaa. Kurssilla opitaan rentouttavan, energisoivan ja harmonisoivan hoitomuodon perusteet. Kurssin jälkeen voi auttaa itseään ja läheisiään välittämällä voimistavaa energiaa kuluttamatta omia energiavarojasi. Opettajana toimii Kirsi Niemelä, ryhmäkoko 8–12.

Kurssipalautteiden kertomaa, Syväjumppa F -kurssi, syksy 2008: •

• • •

Kurssipalautteiden kertomaa, Reiki 1 A -kurssi, syksy 2008:

• ”Voin hoitaa perheenjäseniäni ja itseäni, pystyn jatkossa hoitamaan itseäni ja antamaan apua lä”Opin hengitystekniikkaa, syvien lihasten halhimmäisilleni, opin reikin itsehoidon ja toisen lintaa, keskikehon lihasten hallintaa (aina vain hoitamisen, mahdollisuus laajentaa itsehoitoa paremmin), syvien lihasten toimintaa löytyy sairauden hoidossa, itsehoitoa.” pikkuhiljaa.” ”Pysyy selkä kunnossa, selkä parani, selkäki- • ”Opin rauhoittumista.” • ”Vahvisti suuntautumistani henkiseen kaspujen poistamista, selän vahvistus.” vuun.” ”Opin keskittymistä, hyvää oloa.” • ”Auttaa jaksamisessa arjessa.” ”Rentoutusta, hyvää oloa.” • ”Virkistävä keidas kiireen keskellä.” • ”Laittoi pohtimaan asioita syvemmin.” • ”Hyviä ajatuksia ja eväitä elämään muutenkin.” • ”Tuo varmasti iloa jatkossa.” • ”Oppii kuuntelemaan itseä paremmin ja poistamaan stressiä.” • ”Selkeyttä ja muistutus myös itsen hoitamisesta.” 17


604 00 Opiskelijat ovat tyytyväisiä kansalaisopiston kursseihin

Kurssipalautteiden keskiarvo (Asteikolla 1–5, 1=huonoin ja 5=paras)

Tavoite

Tulos

4

4,4

605 00 Kansalaisopisto vastaa ajankohtaisiin haasteisiin 605 01 Kaksi malliesimerkkiä kokeilevasta ja kehittävästä toiminnasta Malliesimerkki 1. Ompelukurssi maahanmuuttajanaisille Idea maahanmuuttajanaisille tarjottavasta ompelun peruskurssista syntyi Jyvälän Nuoret ry:n Avaimet onnistumiseen –hankkeen asiakaskunnalle tehdyn tarvekyselyn perusteella, josta ilmeni, että maahanmuuttajanaisten parissa tarvetta olisi nimenomaan ompelukoneen käyttöön ja koneompelun alkeisiin keskittyvälle kurssille. Maahanmuuttajia on aiemmin osallistunut opiston kursseille vain joitakin yksittäisiä henkilöitä, joten kurssi tarjosi mahdollisuuden myös jonkin verran monipuolistaa opiston asiakaskuntaa. Opetusministeriön myöntämä opintosetelityyppinen rahoitus tarjosi lisäksi mahdollisuuden osallistujien kurssimaksun alentamiseen. Kurssilla opeteltiin käyttämään ompelukonetta ja valmistettiin ommellen erilaisia käyttö- ja koristetekstiilejä. Opittiin tekemällä ja suomen kielen taito karttui samalla. Ompelutaitojen kohenemisen ohella positiivisena kokemuksena pidettiin myös uusiin ihmisiin tutustumista.

18

Malliesimerkki 2. Itseä varten -hanke: Kolmas ikä henkilökohtaisena haasteena ja mahdollisuutena Itseä varten -hankkeessa (2006–2008) lähdettiin kehittämään osallistavaa toimintaa monen yli 60-vuotiaan elämäntilanteisiin: eläkkeelle jääminen tuo mukanaan uusia ajankäyttöön ja sosiaaliseen elämään liittyviä mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Samalla yritettiin vastata aikuiskouluttajien piirissä kasvavaan huoleen aikuiskoulutuksen ns. aliedustetuista ryhmistä, joita ovat mm. yli 55-vuotiaat ja eläkeikäiset. Tavoitteena hankkeessa oli kehittää ja tarjota eläkkeelle jääneille ikäryhmille sellaisia opinto- ja harrastusmahdollisuuksia, jotka avaavat väyliä itsensä toteuttamiseen, onnistumisen kokemuksiin ja elämyksiin. Tavoitteena oli myös tarjota ikääntyville sellaista toimintaa, jonka he kokevat omakseen ja johon he sitoutuvat niin, että osallistuvat itse ryhmien kehittämiseen ja myös ryhmien ohjaamiseen. Hankkeen aikana toteutettiin yhteensä 60 eri aiheista senioriryhmää, joihin osallistui yhteensä n. 680 seniori-ikäistä. Vaikkei hankkeella ollutkaan varsinaisia numeerisia tavoitteita, kertovat luvut omalta osaltaan siitä, minkälainen muutos hankkeen aikana tapahtui hanketta edeltävän ajan, kevään 2006, satunnaisista, yksittäisistä senioriryhmistä nykyiseen, oppimista haastavaan ja yhteisöllisyyttä rikastavaan, monipuoliseen ja vilkkaaseen senioritoimintaan, jossa seniorit itse ovat mukana sekä toiminnan suunnittelussa että ryhmien ohjaamisessa. Muita hankkeen keskeisimpiä tuloksia olivat osallistujien hyvinkin positiiviset kokemukset ryhmistä sekä senioreiden aktivoituminen mukaan sekä idearyhmään että ryhmien ohjaajiksi.


605 02 Kaksi malliesimerkkiä uusista kursseista, joita on suunniteltu ja toteutettu. Malliesimerkki 1. Vyöhyketerapiaa kotikäyttöön

Malliesimerkki 2. Yrttivoiteita kotikonstein

Idea vyöhyketerapian kurssista syntyi kerätyissä kurssipalautteissa mainittujen kurssitoiveiden perusteella. Sopivan opettajan löytäminen kurssille oli haaste, sillä vyöhyketerapian parissa paikkakunnalla askaroivat olivat joko liian kiireisiä tai eivät muutoin olleet kiinnostuneita opetustöistä. Vastikään paikkakunnalle muuttanut Vilokkisen Aija löytyi opettajaksi lopulta toisen tuntiopettajan vinkin perusteella. Vyöhyketerapiaa kotikäyttöön -kursseja järjestettiin kaksi ja niille osallistui yhteensä 19 kurssilaista.

Yrttivoiteita kotikonstein -kurssi otettiin opiston tarjontaan opettajan keväisen yhteydenoton perusteella. Opettaja oli toteuttanut samantyyppisen kurssin keväällä hyvinvointikeskus Mandalatalossa, jonka kurssille kuitenkaan kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Mandalatalon väki oli vinkannut opettajalle, että kannattaa ottaa yhteyttä Jyvälään. Yrttivoiteita kotikäyttöön -kurssille osallistui 11 henkilöä.

19


700 00 JYVÄLÄ ON VASTANNUT ALUEELLISIIN JA AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN – JYVÄLÄN HANKETOIMINTA

701 00 Työllistäviä ja työllistymistä edistäviä projekteja on toteutettu itsetuntemusta, ehkäisee syrjäytymistä sekä parantaa työelämä- ja työnhaun valmiuksia. Uudet työvoimapoliittiset linjaukset ovat luoneet omat haasteet välityömarkkinoille. NäiKuvaus 1. Tahto Tehdä Työtä -projektin kokonais- hin TTT-projekti pyrkii vastaamaan innovatiitavoitteena on työllistää kolmen vuoden ai- visesti. kana korkeimmalla korotetulla palkkatuella ja muilla tuetun työllistämisen keinoilla 40 Kuvaus 2. henkilöä projektin ajaksi ja sen jälkeen avoi- Jyvälän kansalaisopiston toteuttama Aktiimiin työpaikkoihin. Projektin orientaatiovai- visena arkeen -ryhmä suunnattiin Jyväskyhe suunnataan yhteensä 60–70 työttömälle län työvoiman palvelukeskuksen asiakkailtyönhakijalle. Projektiin pyritään löytämään le. Ryhmä kokoontui 20 kertaa (yhteensä 80 sellaisia työhaluisia henkilöitä, joiden työelä- tuntia). Ryhmän aloitti kahdeksan osallistujaa män- ja työssäolon valmiuksia sekä verkos- ja sen suoritti loppuun seitsemän ryhmäläistoitumista ja jatkopolkuja (joko työelämän tai tä. Palautekeskusteluissa viisi toi esiin oman koulutuksen) projektin orientaatio- ja työllis- ajatuksensa jatkopolustaan, joka suuntautui tämisjakson aikana vahvistetaan. Osa projek- työtoimintaan tai koulutukseen. Aktiivisena arkeen ryhmän tavoitteena oli tiin osallistuvista suorittaa työssä oppimisen kannustaa ryhmäläisiä aktiivisempaan ja liikohessa ammatillista tutkintoa tai sen osia. Projektin aikana kehitetään toimintamalli, kuvampaan arkeen, auttaa heitä löytämään ja jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tunnistamaan omia voimanlähteitään, antaa tukityösuhdetta. Tavoitteena on myös luoda valmiuksia suuntautua työelämään tai koulueri yhteistyökumppaneiden välille tiivis yh- tukseen, kannustaa näkemään uusia mahdolliteistyö, jonka avulla voidaan edistää projek- suuksia omassa elämässään sekä tuoda iloa ja tin asiakkaiden jatkotyöllistymistä palkkatu- yhteisöllisyyttä osallistujien arkeen. kityösuhteen jälkeen. Orientoiva vaihe tukee elämänhallinnan tason nostamista, vahvistaa 701 01 Kaksi kuvausta tätä tavoitetta toteuttavista hankkeista.

701 02 Hankkeisiin osallistuvia työnhakijoita (TTT-projekti, Fiilis-hanke, Aktiivisen arkeen). 701 03 Fiilis-ryhmätoiminnan aloittaneista käy läpi koko prosessin.

20

Tavoite

Tulos

30

166

50%

60%


702 00 Hankkeet työllistävät Jyvälän Setlementin eri toimipisteisiin työnhakijoita 702 01 Työvoimapoliittisia toimenpiteitä hyödyntäen on työllistetty Jyvälän Setlementin eri toimipisteisiin henkilöitä

Tavoite

Tulos

15

43

703 00 On kehitetty toimintamalli, jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tukityösuhdetta 703 01 Kuvaus mallista Tahto Tehdä Työtä -projektin (2006–2009) aikana kehitetään toimintamalli, jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tukityösuhdetta. Ammatillisten tutkintojen linkittäminen osaksi työsuhdetta on haasteellista. Opiskelun ja työn yhdistäminen ei aina ole paras vaihtoehto, varsinkaan henkilöille jotka ovat pitkään olleet poissa työelämästä. Kuitenkin ammatillinen koulutus voidaan tänä päivänä räätälöidä niin, ettei se kuormita liikaa työsuhteessa olevia. Tavoitteena on luoda mahdollisimman monelle projektilaiselle mahdollisuus liittää ammattillinen koulutus osaksi tukityösuhdetta. Neuvottelut muutamien projektilaisten ja kouluttajien välillä on aloitettu. TTT-projektissa on pyritty vastaamaan asiakaslähtöisesti mahdollisimman monipuolisella koulu-

tustarjonnalla projektilaisten tarpeisiin, ammatillisen kasvun ja elämänhallinnan tukemiseksi. Koulutusten kestot ovat vaihdelleet kertaluontoisesta vuoden mittaiseen. Keväällä järjestettyjä koulutuksia olivat: prosessi, hygieniapassi, atk-ryhmä, tahto-ryhmä, työtiimi, tulityökortti ja alkusammutus. Syksyn koulutukset olivat: prosessi, hygieniapassi, atk-ryhmä, tahto-ryhmä, työtiimi, ensiapu 1, jaksamista liikkuen ja äänenhuolto. Koulutuksista kerätyn kirjallisen palautteen mukaan kokonaiskeskiarvoksi tuli 4,12 (asteikko oli 1–5). TTT-projektin tavoitteena olevan toimintamallin kehittäminen on ollut haasteellista, johtuen projektilaisten henkilökohtaisista resursseista opiskelun ja työnteon samanaikaiseksi yhdistämiseksi. Kehitystyö toimintamallin kehittämiseksi jatkuu edelleen v. 2009.

21


704 00 On toteutettu elämänhallintaa tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä projekteja 704 01 Kaksi malliesimerkkiä tätä toveuttavasta hankkeesta Malliesimerkki 1.

Malliesimerkki 2.

Tahto Tehdä Työtä -projekti (2006–2009) on pääosin TE-keskuksen rahoittama ja Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoima kolmivuotinen projekti. TTT-projektin tavoitteena on edesauttaa osallistujien työllistymistä Jyvälän eri toimipisteisiin sekä avoimille työmarkkinoille. Projekti järjestää koulutuksia työntekijöiden ammatillisen kasvun ja elämänhallinnan tukemiseksi. Jokainen projektiin osallistuva saa henkilökohtaista tukea ja ohjausta jatkotyöllistymiseen ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. Jyvälässä työsuhteen v. 2008 päättävistä (23) jatkosuunnitelmia oli 12:sta projektilaisella ja 11:sta ei ollut varmaa tietoa jatkosta. Jatkotyöllistyminen välityömarkkinoille tarkoittaa usean kohdalla sitä, että he ovat siirtyneet työsuhteeseen Jyvälään. Ilahduttavaa on myös neljän henkilön ammatilliseen koulutukseen pääseminen. Kevään koulutuksista kerätyn kirjallisen palautteen mukaan kokonaiskeskiarvoksi tuli 4,1 (arviointiasteikko oli 1–5).

FIILIS-hanke (2007–2010) on RAY:n rahoittama ja Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoima kolmivuotinen kehittämishanke. FIILIS-pitkäaikaistyöttömän tulevaisuusverstaan tavoite on henkilökohtaisen elämän polun kehittäminen. FIILIKSESSÄ pyritään ihmisen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Toiminnan lisäksi kehitetään välineitä ja menetelmiä ”turvaverkkojen” rakentamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että osallistuville tulee yhteisöön ja verkostoon kuulumisen tunne, vielä FIILIKSEN jälkeenkin. Toteutuessaan FIILIS parantaa osallistujien tulevaa työmarkkina-asemaa ja auttaa heitä hallitsemaan paremmin tulevaisuuttaan, ehkäisee syrjäytymistä sekä tehostaa julkisten varojen käyttöä.

704 02 Jyvälän kansalaisopiston toteuttaman Aktiivisena arkeen -hankkeen elämänhallintaa tukevaan toimintaan osallistuneita.

Tavoite

Tulos

8

7

705 00 Hankkeisiin osallistuvat kokevat saavansa sen mitä ovat odottaneet 705 01 Jyvälän kansalaisopiston toteuttaman Aktiivisena arkeen -hankkeen koulutuspalautteiden keskiarvo (asteikolla 1–5). 705 02 Tahto Tehdä Työtä -projektin koulutuspalautteiden keskiarvo (asteikolla kouluarvosanoilla 4–10).

22

Tavoite

Tulos

3,5

4

7

8


23


800 00 JYVÄLÄ ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE 801 00 Jyvälä on merkittävä työllistäjä TAVOITE

TULOS

801 01 Henkilötyövuosia yhteensä.

39

44

801 02 Palkkatuetussa työsuhteessa olevia henkilöitä.

34

40

801 03 Muissa työsuhteissa olevia henkilöitä.

30

116

802 00 Jyvälä tuottaa lapsille suunnattuja palveluja 802 01 Jyvälän Lastentarha ja Jälkkäri tarjoavat paikkoja.

TAVOITE

TULOS

246

259

803 00 Jyvälän kansalaisopisto on järjestänyt tietoja ja taitoja vahvistavia kursseja 803 01 Toteutettujen kurssien luettelo Kieli- ja musiikkikursseja: - Englannin aktivointi - Englannin keskustelukurssi - Ranskan ensiaskeleet - Venäjää aakkosista alkaen - Iloa ja virkeyttä huilunsoitosta - Kitaran starttiryhmä - Kitaran alkeisjatko - Kitaran jatkokurssi - Kitaran yksityisopetus - Kotitarvesäestäjän kurssi - Laulaen ja luritellen - Naiskuoro Vaput - Pianonsoitto - Sähkökitaran yksityisopetus - Yksinlaulu

24

Kädentaitokursseja: - Entistäminen ja puutyöt - Helmityöpaja - Ikonimaalaus - Japanilainen kirjansidonta - Kaislapukki - Kasseja ja pusseja kahvipusseista - Kinnasneulatekniikka - Lahjakassit ja -rasiat - Mandalamaalaus - Neulahuovutuksen ihmeet - Ompelukurssi maahanmuuttajanaisille - Origami-koristemuna - Paperia itse tehden - Rumpukurssi - Sukkapari pyöröpuikoilla - Valokuvan siirto - Villainen huivi viitelöiden


Lapsille sekä senioreille suunnattuja kursseja: - Children´s Club - Lasten kuvispaja 3–12 v - Muskari 1–3 v - Puuhalauantai lapselle ja aikuiselle - Tanssimuskari A 4–7 v - Vauvamuskari A 3–12 kk vauvoille - Internet tutuksi - Kirjoittajaryhmä - Koo Kuuskyt - Laulu raikaa yhdessä - Onnikkaretki Isojärven kansallispuistoon - Tartu hiireen – tietokone tutuksi

Tietoja ja taitoja vahvistavia kursseja: - Hygieniapassi - Hygieniapassitesti - Iloa aromaterapiasta - Lupa jännittää - Sukututkimuksen alkeet - Sukututkimuksen jatkokurssi - Terveyttä luonnonkasveista - Yhdistystoimijan peruseväät - Yrttivoiteita kotikonstein - Ääni vapaaksi

804 00 Jyvälän kansalaisopisto on järjestänyt kursseja, joilla tarjotaan mielekästä tekemistä arkeen 804 01 Elämäntaidon, liikunnan sekä kehon ja mielen kurssit. - Fengshui energiasiivous - Fengshui – lisää työkaluja (jatkokurssi) - Fengshui – ulkoisen ja sisäisen harmoniaa - Mielenrauhaa ja sisäistä voimaa - Tunne itsesi – ymmärrä muita - Kuntoliikunta - Lavatanssit - Syväjumppa - Syvävenyttely - Hierotaan niska ja hartiat - Intialaista päähierontaa kotikäyttöön - Lempeää hathajoogaa aamuun - Päähieronnalla parisuhde paremmaksi? - Reiki 1 - Shindo rentoutusvenyttely - Vyöhyketerapiaa kotikäyttöön

25


805 00 Jyvälän kansalaisopisto on järjestänyt terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kursseja 805 01 Elämäntaidon, kehon ja mielen, liikunnan sekä senioreille suunnatut kurssit. - Fengshui energiasiivous - Fengshui – lisää työkaluja (jatkokurssi) - Fengshui – ulkoisen ja sisäisen harmoniaa - Mielenrauhaa ja sisäistä voimaa - Tunne itsesi – ymmärrä muita - Hierotaan niska ja hartiat - Intialaista päähierontaa kotikäyttöön - Lempeää hathajoogaa aamuun - Päähieronnalla parisuhde paremmaksi - Reiki 1 - Shindo rentoutusvenyttely - Vyöhyketerapiaa kotikäyttöön - Kuntoliikunta - Lavatanssit - Syväjumppa - Syvävenyttely - Internet tutuksi - Kirjoittajaryhmä - Koo Kuuskyt - Laulu raikaa yhdessä - Onnikkaretki Isojärven kansallispuistoon - Tartu hiireen – tietokone tutuksi

26


TILINTARKASTUSLAUSUNTO SOSIAALISESTA TILINPÄÄTÖKSESTÄ Jyvälän Setlementti ry, 2008 Olen tarkastanut Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalisen tilinpidon tilikaudelta 2008. Tilintarkastajana olen tutustunut sosiaalisen tilinpidon prosessiin valmiin kirjallisen materiaalin ja tarkentavien keskustelujen pohjalta. Vastuu sosiaalisen tilinpidon prosessista ja tilinpäätösmateriaalista on ollut sosiaalisen tilinpidon tiimillä, toiminnanjohtaja Helena Huovilalla ja sosiaalisen tilinpidon koordinaattori Anne Siekkisellä. Käytännön kirjanpidosta on vastannut Anne Siekkisen ohella useampi henkilö eri toimialoilta: Anne Leisalo, Marja Pajunen, Asta Niemi, Päivi Virtakallio, Kristiina Rothstén, Nina Niemi ja Leena Nukari. Tehtävänäni on ollut sosiaalinen tilintarkastus ja tilintarkastuslausunnon antaminen tehdystä sosiaalisesta tilinpidosta kokonaisuutena. Olen verrannut sosiaalisessa tilinpäätöksessä esitettyjä tuloksia etukäteen päätettyyn sosiaaliseen budjettiin (tavoitteet ja indikaattorit) ja arvioinut, ovatko tulokset vahvistettavissa oikeiksi. Työvälineenä tilintarkastuksessa olen käyttänyt Response-projektissa (2005-2008) kehitettyä sosiaalisen tilintarkastuksen työpohjaa. Sosiaalinen tilintarkastus on tehty sosiaalisen tilinpidon hyvien tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti. Olen tarkastanut tilinpidon prosessia, tilinpäätöksen tuloksia ja esittämistapaa riittävässä laajuudessa todetakseni, ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä ja puutteita suhteessa käytössä olleeseen budjettiin. Tarkastuksessa olen kuitenkin havainnut ensimmäisen tilikauden budjetissa kohtuullisen paljon sellaista parannettavaa ja epätäsmällisyyttä, joka ei täysin selity kirjanpito­ kaudelle ennalta määritellyillä sisältörajoituksilla. Tarkastaessani Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalisen tilinpidon olen todennut, että sosiaalinen tilinpito on toteutettu järjestelmällisesti ja noudattaa sosiaalisen tilinpidon periaatteita. Sosiaalisesta tilinpäätöksestä tarkastetut tulokset vastaavat yhdenmukaisesti tosite­ materiaalia. Sosiaalisessa tilintarkastuksessa olen lisäksi havainnut asioita, jotka olisi hyvä korjata seuraavassa tilinpidossa: - Ottaa ydinsidosryhmät mukaan budjetointiin. - Tarkistaa indikaattorien ja mittausvälineiden ilmaisu­ tapa ja sanamuodot sekä varmistaa budjetin ja tilinpäätöksen ilmaisut toisiaan vastaaviksi. - Varmistaa laadullisten ja määrällisten sisältöjen tasapaino. - Hyödyntää olemassa olevia mittauksia entistä paremmin ja suorittaa mittaukset jo tilikauden aikana. - Ilmaista selkeästi, miten saaduista tuloksista otetaan opiksi.

Ehdotan, että Jyvälän Setlementti ry uudistaisi seuraavaa sosiaalista budjettiansa seuraavalla tavalla: - Laajentaa budjettia suunnitelmien mukaisesti, mutta myös tarkastelee kriittisesti jo olemassa olevia tililuokkia, tavoitteita ja indikaattoreita tilintarkastuksen pöytäkirjan kommenttien pohjalta. Kehittää etenkin uutta tililuokkaa ja nykyistä tililuokkaa 900 00. Harkitsee myös taloudellisten indikaattorien käyttöä. - Huomioi paremmin eri sidosryhmien näkemyksiä jo tavoitteissa ja indikaattoreissa esim. kohdentamalla eri sidosryhmille erisisältöisiä kyselyjä/ haastatteluja. - Varmistaa, että kaikille tuloksille asetetaan mitattavat tavoitetasot (vrt. 803 00 – 805 00) ja että tulokset todentavat tavoitteen, mutta eivät kerro muuta (vrt. 601 00). - Varmistaa tulosten vertailtavuuden aiempiin tilikausiin ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin saman toimialan organisaatioihin. Sosiaalinen tilintarkastus antaa riittävän perustan sanoa, että tehty sosiaalinen tilinpäätös kuvaa Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalista tulosta. Sosiaalinen tilinpäätös voidaan vahvistaa tilikaudelta 2008. Omistajilla on syytä olla tyytyväisiä Jyvälän Setlementti ry:n ensimmäiseen sosiaaliseen tilinpitoon. Tämä tilintarkastuslausunto tulee liittää sosiaaliseen tilinpäätökseen. Tilintarkastuspöytäkirjasta (erillinen dokumentti) ilmenee tarkempia tietoja tilin­tarkastajan näkemyksistä. Oulussa 5.5.2009

Kirsi Timonen DI, sosiaalisen budjetin tilintarkastaja 050-577 0956 kirsi.timonen71@luukku.com

27


JYVÄLÄ Kortesuonkatu 52-54, 40700 Jyväskylä …että ihmisen ois´ hyvä olla…

Jyvälän Setlementti ry Kortesuonkatu 52–54, 40700 Jyväskylä

puh. (014) 217 202 fax. (014) 211 646

jyvala@jyvala.fi www.jyvala.fi

Jyvälän sosiaalinen tilinpäätös 2008  

Toimintakatsaus sosiaalisten tavoitteiden näkökulmasta.