__MAIN_TEXT__

Page 1

NAISJURISTIT - KVINNLIGA JURISTER JÄSENLEHTI 2/2013

Tässä numerossa mm. •

Kutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen

Muutosehdotukset sääntöihin

Muistelmia vuosien takaa: Naisjuristin erikoinen esteellisyys

O I K E U D E N A S I A L LA


Sisällys 3

Puheenjohtajan puheenvuoro

Naisjohtajien mentorointiohjelma

4-5

Talouden näkökulmia juristeille

6-8

Naisjuristien seminaarisarja "Naisyrittäjyys"

9-10

Fondian tarina: Ihana lady lawyer Fondian perustajana

11-12

Verotusneuvoja juristiyrittäjälle – Lakimiesliiton urakoulutusilta

13-16

In Memoriam Inkeri Anttila

17-22

Pörssisäätiön Pörssi-illat

23

Juristi, erotu työmarkkinoilla

24

Kutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen

25

26-29

Muutosehdotukset sääntöihin

Naisjuristien teatteri-iltapäivä Kansallisteatterissa

Lehden kuvat: tiedot toimituksella, tuottajaorganisaatiolla, ilmoittajalla 2

30


Puheenjohtajan puheenvuoro Uusi syksy ja uudet kujeet, toivottavasti Naisjuristinkin kesään on mahtunut myös riittävästi palauttavia lomapäiviä!

tästä sitten jo noin 10 vuoden kuluttua aika onkin ajanut työntekijän ohitse? Lyhyeksi jää se varsinainen parhaiden vuosien panos, sillä jos seinä nousee uusien uramahdollisuuksien osalta pystyyn alle viisikymppisenä, myös työntekijän motivaatio ja työpanoksesta saatava kokonaishyöty laskevat. Olenkin usein miettinyt, voisivatkohan rekrytointiammattilaiset tehdä palveluksen sekä suomalaiselle yritysmaailmalle, työurien pidentämistä kipeästi kaipaavalle yhtyeiskunnalle ja eläkejärjestelmällemme sekä varsinkin vielä mainiossa työiässä ja vireessä oleville eri alojen ammattilaisille. Kannustan paitsi työnantajia avarakatseisuuteen myös työnhakijan ja työnantajan välissä avainasemassa toimivia rekrytointiammattilaisia vaikuttamaan työnantajien valintoihin siten, että viisikymppisetkin voisivat antaa panoksensa uusissa haasteissa ja vakituisissa työsuhteissa vielä ainakin seuraavan 15 vuoden ajan.

Kesäisen hengähdystauon aikana moni saattaa pohtia myös töihinsä ja uraansa liittyviä uusia kuvioita. Haluaisinko tehdä jotain ihan uutta, olisiko aika hypätä urapolun seuraavalle kivelle ja miten näitä askelia sitten voi toteuttaa? Valtaosa Naisjuristien jäsenkunnasta on ehtinyt kerätä erilaisissa työelämän vaiheissa arvokasta näkemystä ja kokemusta. Lapsetkin ovat jo kasvaneet ja meillä on energiaa ja motivaatiota vaikka kuinka. Ollaan siis hyvässä ellei peräti parhaassa iässä vaativiin tehtäviin, vai työmarkkinoiden näkökulmasta, ollaanko? Toistuvasti kuitenkin saamme lukea, kuinka reilusti keski-ikäisen, korkeasti koulutetunkin työnhakijan mahdollisuudet uusiin tehtäviin ainakin keskijohdossa ja asiantuntijatehtävissä heikkenevät olennaisesti 50+ ikävuoden kohdalla ja että jo 45-vuotiaskin alkaa hävitä nuoremmilleen, ja juuri ikänsä vuoksi. Valitettavasti myös johto- ja asiantuntijatehtäviin kompetentteja ehdokkaita hakevat rekrytointialan ammattilaiset kertovat samaa.

Toisaalta haluan uskoa myös siihen, että oma motivaatio ja kiinnostus kehittyä uusien tehtävien parissa kantavat ja avaavat uusia mahdollisuuksia vielä kokeneemmallekin konkarille. Tästä lehdestä löydät myös jutun motivoituneista, kehittymishaluisista naisjohtajista mentorointiohjelman äärellä.

Näin 45-ikäisen näkökulmasta tällainen ajattelu tuntuu aivan uskomattomalta. Onko todella niin, että kun asiantuntijuudessa ja johtamiskokemuksessa saavutetaan hyvä taso ehkä keskimäärin 35 vuoden korvilla,

Hyvää syyskauden alkua kaikille Naisjuristeille toivottaen Outi Raekivi 3


Naisjohtajien mentorointiohjelma Keskuskauppakamari käynnisti toukokuussa 2012 Suomessa ainutlaatuisen mentorointiohjelman, jonka tarkoituksena on vauhdittaa osaavien naisten tietä yhtiöiden liiketoiminnan johtotehtäviin ja pörssiyritysten hallituksiin. Mentorointiohjelma on puolentoista vuoden pituinen päättyen kuluvan syksyn aikana. Ohjelmaan sisältyy mentoritapaamisten lisäksi seminaareja, verkostoitumistapaamisia, www.naisjohtajat.fi -verkkosivusto, matrikkeli, LinkedIn -keskusteluryhmä ja yritysvierailuja. Mentorointiohjelmasta vastaava Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, joukko huippujohtajia sparraa naisjohtajia Keskuskauppakamarin mentorointiohjelmassa, millaisen vastaanoton ohjelma on saanut ja kuinka monta mentoriparia ohjelman puitteissa toimii? - Kiinnostus ohjelmaan oli valtava, saimme noin 250 hakemusta korkeatasoisilta, jo pitkääkin työelämän kokemusta omaavilta hakijoilta eri toimialoilta ja erilaisilla koulutustaustoilla. Mentoreiksi lupautui joukko sekä miehiä että naisia liikeelämän johtopaikoilta. Muodostimme näistä yhteensä 42 mentoriparia, jotka ovat nyt työskennelleet yhdessä jo yli vuoden. Mitkä ovat olleet tähän asti mentorien ja mentoroitavien kokemukset ohjelmasta? - Mentorointiohjelman aikana saadun palautteen perusteella mentoroitavat ovat antaneet kiitosta erityisesti liittyen verkostojen luomiseen ja mentorointikeskustelujen ohella myös muissa ohjelmaan kuuluvissa tapaamisissa saatuun sparraukseen. Mentorit taas ovat kuvanneet mentorointia oppimiskokemuksena itselleenkin ja monet mentoreina toimivat miehet ovat ohjelman kautta saaneet realistisen kuvan naisjohtajien asemasta näiden urapolulla. Naiset ovat keskimäärin koulutetumpia kuin miehet. Yritysten ylin johto valitaan silti usein vain osaavimpien ja sopivimpien miesten joukosta, ei parhaiden henkilöiden keskuudesta. Mikä merkitys naisjohtajuuden kehittymisellä mielestäsi on liikeelämälle? - Yritysten johtajavalinnat eivät mahdollisesti kohdistu parhaaseen mahdolliseen henkilöön, jos valinnan kohteena olevasta joukosta puuttuvat suurelta osin naispuoliset ehdokkaat. Tavoitteena on saada yritykset tiedostamaan naisjohtajissa oleva potentiaali ja saada yritykset ja esimiehet sitoutumaan samantyyppisten urapolkujen rakentamiseen kehityspotentiaalia omaaville naisille kuin mitä sa4


moissa organisaatioissa toimiville miehille tehdään. Myös naisten itsensä kannattaa tehdä määrätietoista urasuunnittelua ja monipuolistaa kokemustaan nimenomaan liikkeenjohdon puolelle. Yritykset taas saavat parhaat johtajat käyttöönsä, kun valinnan kohteena oleva henkilöjoukko on laajempi ja pitää sisällään sekä mies- että naispuoliset hakijat. Onko tässä vaiheessa ohjelmaa jo nähtävissä konkreettisia askelia, siirtymisiä esimerkiksi vastuullisempiin liiketoiminnan johtotehtäviin? - Ohjelman aikana on tapahtunut useitakin uramuutoksia, siirtymisiä uusiin haasteellisiin tehtäviin kotimaassa ja ulkomaille, hallituspaikkoja yrityksissä ml. pörssiyhtiön hallituspaikka sekä myös yrittäjäksi siirtymisiä. Mentoroitavat ovat myös kokeneet, että heidän rohkeutensa vastaanottaa uusia haasteita on ohjelman myötä kasvanut. Mielenkiintoinen lisä on se, että mentoroitavat naisjohtajat kokevat saavansa niin paljon tämän ohjelman kautta, että halusivat myös itse antaa yhteiskunnan hyväksi osaamistaan ja aikaansa ja panivat pystyyn oppisopimushaastekampanjan nuorisotyöttömyyden torjumiseksi (www.oppisopimushaaste.fi). Saako ohjelma mahdollisesti jatkoa uusien mentorien ja mentoroitavien parissa? - Naisjohtajuuden edistäminen itsesääntelyn keinoin on yksi Keskuskauppakamarin strategisista tavoitteista. Ohjelmasta saatu erittäin positiivinen palaute rohkaisee harkitsemaan uuden ohjelmakierroksen käynnistämistä. Keskuskauppakamarilla on tämäntyyppisen ohjelman järjestämiseksi myös tarvittavat resurssit ja laaja liike-elämän kontaktiverkosto. Uskon vakaasti, että ohjelmalla on tärkeä tehtävänsä mielipidevaikuttamisen osalta niin yrityksissä kuin mediassakin, summeeraa Leena Linnainmaa. Outi Raekivi

5


Talouden näkökulmia juristeille Naisjuristit- yhdistys järjesti 4.12.2012 Talouden näkökulmia juristeille - seminaarin Pörssisäätiössä. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri esitteli meille Pörssisäätiön ja kertoi meille arvopaperimarkkinoiden haasteista. Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita. Rahoituksen säätiö saa omistamansa Pörssitalon vuokratuotoista. Lounasmeri kertoi, että yritysten koko kasvuputken toimivuus on tärkeää. Oman pääoman ehtoista rahoitusta tulee löytyä siemenvaiheesta monikansallisiin pörssiyhtiöihin saakka. Kasvuputken alkupuolella on näkynyt positiivista liikehdintää. Start up -sektori on piristynyt viime vuosina. Haaste onkin, kuinka osa näistä yrityksistä pidetään jatkossakin Suomessa. Start up -määritelmällä tarkoitetaan usein kasvuyritystä, nopean exitin yritystä. Haaste on, jos omistajayrittäjät myyvät yrityksensä parin vuoden jälkeen ulkomaiselle ostajalle – ja muuttavat itsekin ulkomaille. Osan yrityksistä toivoisi jatkavan kasvuaan kotimaisessa omistuksessa – ja työpaikkojen pysyvän Suomessa. Kasvuputken alkuvaiheessa vallitsee julkinen rahoitus, yksityistä rahaa on vähän. Tekes ja Teollisuussijoitus ovat omaa pääomaa tarjoavat julkiset toimijat, Finnvera tarjoaa vierasta pääomaa. EU-lainsäädännössä on eritelty säännelty markkina (RM) eli vanhat pörssit eli pörssin päälista. Näitä koskeva sääntely tulee EU-tasolta. Monenkeskiset markkinapaikat puolestaan ovat uusia kauppapaikkoja, joita koskee kevyempi sääntely. Nasdaq OMX:n ylläpitämä First North on Suomessa toimiva monenkeskinen markkinapaikka, jolle yhtiö hakeutuu itse kaupankäynnin kohteeksi. Euroopassa on myös monenkeskisiä markkinapaikkoja, joihin eri listauduta, vaan jotka käyvät kauppaa oma-aloitteisesti yhtiöiden osakkeilla. Toimiva markkinapaikka edellyttää sijoittajia, sijoituskohteita ja sopivat lainsäädännölliset puitteet. Sijoittajien osalta eläkealan konsolidoituminen on ongelma, kotitalouksia on aktivoitava. Sijoituskohteita rajoittaa yritysten kasvuhalukkuuden puute. Lainsäädännölliset puitteet muodostuvat arvopaperimarkkinalainsäädännöstä sekä verotuksesta. Lähitulevaisuudessa pankkirahoituksen kiristyminen luo tarpeen toimiville kotimaisille rahoitusmarkkinoille. Seuraa First Northin esiinnostaminen ja jvk-markkinoiden kehittäminen. Mikäli näissä ei onnistuta, on vaihtoehtona tytäryhtiötalous. Markkinapaikan kilpailukyvyn osalta tullaan keskustelemaan hallintarekisteröinnin sallimisesta sekä rahoitusmarkkinaveron ja pankkiveron vaikutuksista. 6


Lounasmeren mukaan rahoitusmarkkinoiden toimivuus ei saa olla este kasvulle. Suomi tarvitsee kasvua, työpaikkoja ja verotuloja. Kasvu lähtee yrityksistä. Kasvuhaluisilla yhtiöillä on oltava mahdollisuus hakea oman pääoman ehtoista rahoitusta arvopaperimarkkinoilta. Kaupankäynti ei ole tärkeintä, pääoman saatavuus (listautumiset, osakeannit) on. Kotimainen omistajuus vaikuttaa. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta puhui meille aiheesta eurokriisi, demokratia ja valtiosääntö. Tuori kertoi, että säännöksillään talous- ja rahaliitosta (EMU) Maastrichtin sopimus otti käyttöön uuden makrotaloustason Euroopan taloudelliseen valtiosääntöön. Euroopan taloudellisen valtiosäännön Maastricht- taso perustui seuraaville periaatteille: rahapolitiikan eurooppalaistaminen (yksinomainen toimivalta), Euroopan keskuspankin (EKP) korostettu riippumattomuus, hintavakaus rahapolitiikan ensisijaisena tavoitteena, jäsenvaltioiden suvereniteetti finanssipolitiikassa; demokraattisen legitimiteetin vaatimus ja toisaalta jäsenvaltioiden finanssipoliittinen vastuu suvereniteetin vastapuolena, kansallinen finanssipolitiikka hintavakauteen tähtäävän ylikansallisen rahapolitiikan rajoissa. Tuori toi esiin, että toimenpiteet, joihin euroalueen kriisin takia on ryhdytty, ovat horjuttaneet Euroopan taloudellisen valtiosäännön Maastricht- periaatteita: EKP:n riippumattomuuden ja hintavakaustavoitteen kyseenalaistaminen, jäsenvaltioiden taloudellisen vastuun periaatteesta tinkiminen ja apua saavien jäsenvaltioiden finanssipoliittisen suvereenisuuden kaventuminen. Tuorin mukaan on kyse uudesta demokratiavajeesta: EKP:n uusi rooli: uusi arvio legitimiteettivaatimuksesta?, finanssipoliittisen päätöksenteon demokraattisen katteen heikentyminen kansallisen määräysvallan supistuessa, ehdotukset määritellä uudestaan finanssipolitiikan luonne ja sen edellyttämä demokratiakate ja kansallisen demokratiaja legitimiteettivajeen korvaaminen eurooppalaisella tasolla; demokraattisen liittovaltioistumisen vaihtoehto. Tuori esitteli, että tosiasiallinen kehitys I on hallitusten välisyyden uusi nousu, eksekutiivisen liittovaltioistumisen tendenssi, tosiasiallinen kehitys II on parlamentti periferiassa ja tosiasiallinen kehitys III on institutionaalinen ja lainsäädännöllinen fragmentaatio. Lisätietoa löytyy kirjasta: Kaarlo Tuori- Klaus Tuori: Eurozone Crisis: A Constitutional Analysis, Cambridge University Press 2014. Legal Councel Kati Honkajuuri-Kokkonen Euroclear Finland oy:stä kertoi meille arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2013 ja siirsi 7


vanhentuneen ja rakenteellisesti haastavan markkinalainsäädännön historiaan. Muutoksia tehtiin lopulta yhteensä kolmeenkymmeneen lakiin. Honkajuuri-Kokkosen mukaan tavoitteena uudistuksessa oli selkeyden ja ymmärrettävyyden parantaminen, EU-sääntelyn implementoinnin jälkiseuranta ja sääntelyn kilpailukyvyn parantaminen, valvonnan tehostaminen ja voimakkaammat hallinnolliset seuraamukset sekä välillisesti hallinnoitujen arvopaperien omistuksen oikeusvarmuuden turvaaminen ja sijoittajansuojan puutteiden korjaaminen. Ulkomaalaisten sijoittajien näkökulmasta uusi laki arvopaperitileistä on merkittävä, sillä se antaa lainsäädännön suojaa Suomessa säilytettäville hallintarekisteröidyille omistuksille. Tämä sääntely on aikaisemmin puuttunut ja hallintarekisteröidyt omistukset ovat nauttineet sääntelysuojaa vain ulkomailla - jos sellaista sääntelyä on ulkomailla ollut. Arvopaperikeskustoimintaan kokonaisuudistus tuo joitakin uudistuksia, jotka tekevät mahdolliseksi arvo-osuusjärjestelmän laajemman ja tehokkaamman käytön. Arvoosuusjärjestelmässä säilytettävien lajien kirjo ei ole enää sidottu listaamiskelpoisiin lajityyppeihin, kuten aikaisemmin. Arvo-osuuksina voi nykyään olla lähes mikä tahansa siviilioikeudellinen arvopaperi ja siten myös arvopaperi, joka ei ole vapaasti luovutettavissa tai vaihdantakelpoinen pääomamarkkinoilla. Nykyisellään sääntelyssä on vielä rajoituksia siirtää arvo-osuusmuotoon tiettyjä arvopaperiksi katsottavia lajeja, kuten asunto-osakkeita. Aika näyttää olisiko tämäkin tulevaisuudessa mahdollista. Seminaari ja vierailu Pörssisäätiöön olivat oikein mielenkiintoisia ja mukavia. Saimme paljon uutta tietoa mm. Pörssisäätiöstä, eurokriisistä ja arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistuksesta.

Merva Hämäläinen Tutkija Oikeustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

8


Naisjuristien seminaarisarja "Naisyrittäjyys" Mielenkiintoinen seminaarisarja sai oivallisen päätöksen helmikuussa Pasilassa. Illan teemana oli Naisyrittäjyys ja isäntänä toimi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia. Tilaisuuden aluksi Henki-Fennian toimitusjohtaja Seppo Rinta toivotti kuulijat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti yhtiön toiminnasta. 130 vuotta vanha vahinkovakuutusyhtiö on tänä päivänä mielenkiintoinen työpaikka monille eri ammattikunnille ja juuri tämä asia tekee Seppo Rinnan mukaan työyhteisöstä hyvin mielenkiintoisen. Tämän jälkeen saimme kuulla lisää Fennian toiminnasta Helsingin yritysalueen myyntipäällikön Kirsi Rouhiaisen kertomana. Hän kävi läpi myös aloittavan yrittäjän vakuutustarpeita, joiden määrittelyssä oli tärkeää tunnistaa yrityksen perustamiseen liittyviä riskejä, jotta niitä voitaisiin vakuutuksilla poistaa tai ainakin vähentää. Yleisenä vinkkinä hän kehotti yritystoiminnan aloittamista miettiville suunnitteluun panostamista ja verkostoitumisen tärkeyttä oman hyvinvoinnin ja jaksamisen ohella. Ensimmäisen yrittäjän puheenvuoron piti Marita Willman Contractia Oy:stä teemana "Yrittäjyys ja palveluiden tuotteistaminen". Maritan mukaan yrittämisen yhtälö voi näyttää seuraavanlaiselta: "on tosi hyvä jossain" + mukana on tunne "rakkaus" = lopputulos on "yrittäminen". Kysymykseen siitä, mitä yrittäminen vaatii saimme kuulla vastaukseksi, että ajanhallintaa, lupauksia, suorittamista, tavoitettavuutta, yhteydenpitoa ja sitä, että pitää päästä asiakkaan luokse. Esityksessään Marita pohti ja kertoi kiinnostavalla tavalla mm. Miksi tyytyväisestä yritysjuristista tuli onnellinen yrittäjä? Minkälainen ihminen onnistuu yrittäjänä? Miten osaaminen ja palvelut tuotteistetaan myytäviksi tuotteiksi ja hyödyksi asiakkaalle ja kannattavaksi liiketoiminnaksi yrittäjälle? Liikeidean kehittämisessä voi ja kannattaakin käyttää erilaisia apuvälineitä ja Marita oli kokenut hyväksi ja mielenkiintoiseksi meille monelle tutun kirjan nimeltä "Sinisen meren strategia", jossa tiivistyy ajatus siitä, että tekee sellaista mitä kukaan muu ei vielä tee. Yrittäjyyttä miettiessä Marita oli pohtinut rohkeutta ja uskallusta aloittaa yrittäjyys ja hän sanoikin, että on hyvä hankkia idoleita, jotka kannustavat ja inspiroivat eteenpäin. Lopuksi hän muistutti, että kaikkea ei tarvitse keksiä aluksi, vaan ideoita syntyy oman toiminnan ohessa. Tämän jälkeen kuulimme kokemuksia yrittäjyydestä Kaisa Vuorion kertomana. Hän on perustanut vuonna 2011 yrityksen nimeltä Propdea Oy "Ideas for profitable properties". Kaisa kertoi siitä, miten kaikki asiat muuttuivat, kun toinen yhtiökumppani lähti toimintaan mukaan ja entisestä alaisesta tuli kollega. Samalla kodin kellarityöhuone muuttui uusiksi toimi9


tiloiksi, alkoi työntekijöiden rekrytointi ja keskinäisten sopimusten laatiminen. Kuulimme Kaisan ajatuksia siitä, mitä haasteita yrityksen kasvu tuo tullessaan ja miten kasvua voi hallita. Myös kysymykset siitä, missä määrin tekee asioita, jotka itsestä ovat mukavia vai niitä joista markkinoilla on kysyntää, oli hyvin mielenkiintoista kuultavaa. Suuret kiitokset Fennialla hyvistä puitteista ja mahtavista tarjoiluista! Erityiset kiitokset erinomaisille puhujille - monta asiaa jäi mieleen. Eija Warma

Muistelmia vuosien takaa:

NAISJURISTIN ERIKOINEN ESTEELLISYYS Olin Turun verovirastossa ensimmäinen naisjuristi yleissihteerinä, ja hain kaupungin kiinteistö- ja rakennuslautakunnan apulaissihteerin virkaa.

Kun hän kuuli tovereilta että minä olin hakenut virkaa, hän ryhtyi minulle tuntemattomasta syystä puhemiehekseni.

Tehtäviin kuuluivat kaavoitusjaoston, talo- ja tonttijaoston, maa- ja metsätalousjaoston sekä esikaupunkitoimikunnan kokousten hoito.

Myöhemmin kuulin, että hän oli mainostanut minua, että olen hyvin urheilullinen ja juon vielä kun muut ovat pöydän alla.

Hakemukseni herätti suurta hämmennystä politiikkojen keskuudessa, koska heidän mielestään siihen liittyi myös paljon saunomista ja ryyppäämistä. Kaikissa kokouksissa oli vain miehiä.

Sain viran, ja kun neljän vuoden päästä hain lautakunnan sihteerin virkaa, sain sen ilman erikoissuosituksia. Olin siinä 16 vuotta.

Verovirastossa oli vanhan taksoituksen ajalta demaripoliitikko, joka oli kyseisen lautakunnan varapuheenjohtaja. Sitä minä en tiennyt.

10

Suositus oli kyllä aika erikoinen, kun äitini oli rekisteröity raittiuspuhuja. Tosin isä oli aina sanonut, ettei ilmaista viinaa ole pakko kaikkea juoda. Hillevi Koponen Varatuomari 90 v.


Fondian tarina: Ihana lady lawyer Fondian perustajana Fondia on yhdeksän vuotta vanha lakipalvelujen tarjoaja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Fondia on kasvanut pienestä toimistosta sadan hengen suuruiseksi ja liikevaihto on moninkertaistunut. Fondian perustaja ja sen idean ja brändin luoja on naisjuristi Fondian perustaja, sen idean ja brändin luoja Marianne SaarikkoJanson

Marianne Saarikko-Janson.

Nuori naisjuristi Marianne Saarikko totesi ensimmäisissä työpaikoissaan, että IT-start-upeille ja muille nuorille yrittäjille ei ole tarjolla helposti lähestyttävissä olevia lakipalveluja kohtuulliseen hintaan. Hänestä oli tärkeää, että yrittäjät voisivat saada tällaisia lakipalveluja, ja että heidän yritystensä juridinen perusta voisi olla jo alusta lähtien kunnossa (Fondia nimi tarkoittaa perustaa). Vahvalle juridiselle perustalle olisi sitten hyvä rakentaa menestyvää liiketoimintaa. Mariannen ajatuksena oli, että lakitoimistoon olisi helppo tulla ja juristit siellä olisivat helposti lähestyttäviä. Marianne vastasi monen vuoden ajan Fondian myynnistä ja markkinoinnista ja loi perusajatuksensa pohjalta Fondian brändin. Brändin tärkein sisältö muodostuu toimistosta, jossa on hauska ja välitön tunnelman sekä asiantuntevat juristit. Tämän vuoksi jo alusta lukien toimiston sisustukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Aikaisemmat toimistot ovat olleet värikkäitä ja iloisesti sisustettuja. Nykyisessä toimistossa, joka sijaitsee ihanassa Suomi-talossa Lönnrotinkadulla, on vastaanoton tilalla Fondia Cafe. Fondia Cafeen iloiset emännät toivottavat asiakkaan tervetulleeksi ja tarjoavat kahvia tai muita virvokkeita, taustalla soi rauhallinen jazz. Toimiston sisustus on uniikki ja huonekalut ovat kierrätettyjä ja antiikkisia, joita on tuunattu Fondian väreihin. Kahvilan ja neuvotteluhuoneiden uniikkien sisustusten ansiosta tunnelma on rento ja hauska. Fondian toimiston ilme, tilaisuu11


det ja Internet -sivut muodostavat brändin ulkoisen kuvan, joka ilmentää helposti lähestyttävyyttä ja rentoa iloisuutta. Tämä kokonaisuus on alkujaan Mariannen luomaa. Brändihän ei itsessään ole mitään ellei se anna myös oikeaa kuvaa palvelujen sisällöstä ja toteuttamisesta. On siis erittäin tärkeää millaisia lakipalveluja tarjotaan ja miten lakipalveluja toteutetaan. Fondian kärkituote vuosien ajan on ollut ns. Lakiosastopalvelu, jossa asiakkaan lakiasioita hoidetaan sisäisen, oman juristin tavoin. Fondian juristit ovat kokeneita ja ammattitaitoisia businessjuristeja, monella heistä pitkä kokemus in-house juristina. He tietävät omasta kokemuksestaan miten Lakiosastopalvelua toteutetaan. He ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin ja tekevät itse toimeksiannot asiakkailleen sekä laittavat asiakkaan juridisen perustan kuntoon.

Fondia tarjoaa myös lakipalveluja tukevia säh-

köisiä palveluja, kuten mm. yhtiöiden asiakirjojen arkistointiin ja hallinnointiin sekä hallituksen aineiston jakamiseen ja säilyttämiseen. Kaiken kaikkiaan Fondia on innovatiivinen lakipalvelujen edelläkävijä ja sinne on myös nuorien yrittäjien helppo tulla. Fondian asiakkaina on erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä, pienistä start-upeista pörssiyhtiöihin. Mariannelta on ollut aikanaan erittäin rohkeaa perustaa aivan uudella konseptilla toimiva lakialan yritys. Fondia on todellinen menestystarina. Yrittäjäomistajiksi tulivat myöhemmin myös pari muuta juristia sekä Mariannen aviomies. Marianne omistajakumppaneineen onnistui myös rekrytoimaan kokeneita juristeja, jotka ovat olleet innostuneita kehittämään palveluja ja liiketoimintaa. Fondian konseptia on tietysti kehitetty vuosien varrella, mutta Mariannen luoma yhtiön brändin sisin palveluineen on pysynyt samana. Maire Laitinen Lisätietoja: fondia.fi

12


Verotusneuvoja juristiyrittäjälle – Lakimiesliiton urakoulutusilta Suomen Lakimiesliitto järjesti urakoulutusillan, jonka aiheena oli ”Verotusneuvoja juristiyrittäjälle” liiton tiloissa Helsingissä 29.5.2013. Luennoitsijana oli johtava veroasiantuntija KTM Sami Varonen Verohallinnosta. Tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä juristia. Tiivistahtinen esitys oli mielenkiintoinen, käytännönläheinen ja hyvin laajapohjainen. Kuva Mirja Wynn-Williams

Varonen esitti ensin yleisellä tasolla yrityksen tulolähteet ja omaisuuslajit, tulojen ja menojen kohdistamisen ja näihin menoihin liittyvien tappioiden vahvistamisen tulolähteittäin sekä eri yritysmuotojen verotusta. Hän selvitti suunnitteilla olevia verouudistuksia. Sitten syvennyttiin EVL:n mukaisien menojen vähennyskelpoisuuteen ja vähennyskelvottomiin menoihin. Mitkä Johtava veroasiantuntija KTM Sami Varonen Verohallinnosta menot ovat kokonaan tai osittain vähennyskelpoisia, mitkä katsotaan verovapaiksi kustannusten korvauksiksi, mikä on edustusmeno, mitkä ovat tavanomaisia henkilökuntaetuja? Kustakin näistä aiheista Varonen kävi läpi esimerkkejä, oikeuskäytäntöä ja verohallinnon syventäviä ohjeita. Sitten hän jatkoi selvittämällä työnantajan järjestämän verovapaan terveydenhuollon, virkistys- ja harrastustoiminnan, työnantajan antamien merkkipäivälahjojen, maksamien koulutusmenojen, asianajo- ja oikeudenkäyntimenojen, matkamenojen vähennyskelpoisuutta. Sitten syvennyttiin EVL:n mukaisien menojen vähennyskelpoisuuteen ja vähennyskelvottomiin mitkä ovat tavanomaisia henkilökuntaetuja? Kustakin näistä aiheista Varonen kävi läpi esimerkkejä, oikeuskäytäntöä ja verohallinnon syventäviä ohjeita. Sitten hän jatkoi selvittämällä työnantajan järjestämän verovapaan terveydenhuollon, virkistys- ja harrastustoiminnan, työnantajan antamien merkkipäivälahjojen, maksamien koulutusmenojen, asianajo- ja oikeudenkäyntimenojen, matkamenojen vähennyskelpoisuutta. Esitys käsitteli vielä mm. kuluvan ja kulumattoman käyttöomaisuuden ja rahoitusomaisuuden arvonalentumisia ja yritystoimintaan liittyviä vakuutusmaksuja. 13


Varonen muistutti myös, että Vero.fi verkkosivulta löytyy lukuisia verotuksen tulkintatilanteita koskevia Verohallinnon tiedotteita ja ohjeita, joita päivitetään säännöllisesti. Henkilökuntaetujen verovapaudesta Tavanomaisista ja kohtuullisista henkilökuntaeduista todettiin mm. että verovapaa terveydenhuolto edellyttää, että työnantaja on järjestänyt terveydenhuollon joko työpaikkalääkärin palveluksina tai sopimalla terveyspalvelujen tarjoamisesta yksityisen alan toimijan kanssa. Jos työnantaja järjestää työpaikkaterveydenhuollon ottamalla henkilökunnalle sairaanhoitovakuutuksen niin hoitotapahtuman kertakorvauksen määrä voi olla enintään 10 000 euroa ja vuosittainen vakuutusmaksu tällä hetkellä on keskimäärin enintään 400 euroa työntekijäkohtaisesti. Korkeimmassa hallintooikeudessa on parhaillaan käsiteltävänä asia, joka koskee työnantajan maksaman vakuutusmaksun määrää. Lisää tietoa tavanomaisuudesta ja kohtuullisuudesta verohallinnon ohjeessa 21.11.2011 Dnro 555/32/2011 ja työterveydenhuollon järjestämisestä Työterveydenhuoltolaissa (1383/2001). Työnantajan henkilökunnalle järjestämien yhteisten virkistystilaisuuksien pitää olla avoimia kaikille työntekijöille. Työnantaja voi lain sallimissa rajoissa virkistystoiminnassaan esimerkiksi ostaa elokuvalippuja ja jakaa ne työntekijöilleen. Tällöin henkilökuntaetu on verovapaa. Jos työntekijä ostaa elokuvalipun itse ja esittää kuitin työnantajalle, joka antaa korvauksen, silloin etu on verotettava palkkaetu. Vähennyskelpoisena kohtuullisena merkkipäivälahjana voidaan pitää arvoltaan palkansaajan 1-2 viikon bruttopalkkaa vastaavaa lahjaa. Työnantajan antama esinelahja jouluna tai muu vähäisempiä lahja huomionosoituksena voi olla enintään 100 euron arvoinen. Merkkipäivä on mm. työntekijän hääpäivä, 50-, 60- ja 70-vuotispäivä, pitkäaikaiseen palveluun perustuvaa merkkipäivä tai eläkkeelle siirtyminen. On tärkeää muistaa, että yksityisen elinkeinonharjoittajan ja osakeyhtiön menojen vähennyskelpoisuudessa on eroa. Eroavaisuuksia on erityisesti mahdollisuudessa vähentää yrittäjään itseensä kohdistuvia henkilökuntaetuja. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei esimerkiksi voi vähentää verotuksessaan oman omaehtoisen virkistystoiminnan menoja eikä itselleen ottamaansa sairaanhoitovakuutuksen maksuja.

14


Vähennyskelvottomat menot Verovapaan tulon hankkimisesta aiheutuneet menot eivät ole pääsääntöisesti vähennyskelpoisia. Sakot, veronkorotukset, pysäköintivirhemaksut, ylikuormamaksut, laiminlyöntimaksut ja kartellisakot eivät ole vähennyskelpoisia. Työntekijän puolesta maksetut sakot voivat tietyssä tapauksessa olla vähennyskelpoisia palkkamenoina. Lahjukset ja lahjuksen luonteiset menot ovat vähennyskelvottomia. Lahjus voi olla vastikkeeton tai puettu näennäisen vastasuorituksen muotoon, kuten lahjottavalle tai hänen intressipiirilleen suoritetuksi konsulttipalkkioksi. Lahjus voidaan toteuttaa myös alihintaisena omaisuuden luovutuksena. (Lisätietoja verohallinnon ohjeesta 16.6.2011 Dnro 383/345/2011). Muita vähennyskelvottomia menoja ovat esimerkiksi konsernituki, omien osakkeiden hankintameno, palautuskelpoinen liittymismaksu ja arvonimestä maksettava vero. Suunnitteilla olevia hallituksen linjaamia verouudistuksia vuodesta 2014 alkaen Uudistuksia on tulossa mm. osakeyhtiön verotukseen ja osinkoverotukseen. Hallitus on julkistanut tietoja kevään 2013 kehysriihessä päätetyistä uudistuksista, mutta uudistusten tarkempi sisältö on vielä täsmennystä vailla. Osinkoverotusta suunnitellaan muutettavaksi 2014 alkaen siten, että listayhtiöstä saadusta osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa siltä osin, kun osingon määrä on enintään 8 % osinkoa jakavan yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuudesta. Verovuosikohtainen enimmäismäärä on 150 000 euroa. 8 %:n tai 150 000 euron ylittävältä osingon osalta 85 % on veronalaista pääomatuloa. Osinkoverouudistuksen osalta on todettu, että malliin liittyviä valuvikoja voidaan vielä virkamiesvalmistelun tuloksena korjata. 1) Tällä hetkellä edustusmenojen määrästä on 50 % vähennyskelpoista. Hallitus on keväällä linjannut, että elinkeinoverotuksen edustuskulujen tämä osittainenkin vähennysoikeus poistetaan vuodesta 2014 alkaen. Varosen esityksessä Verohallinnon ohjeistuksen mukainen edustusmeno määriteltiin seuraavasti: “Edustusmenoina pidetään sellaisia asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin elinkeinonharjoittajan elinkeinotoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja, joilla elinkeinonharjoittaja pyrkii uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten säilyttämiseen 15


tai parantamiseen taikka muutoin toiminnan edistämiseen.” Rajanveto ei ole aina helppoa esimerkiksi neuvottelumenojen ja edustusmenojen välillä. Voi olla tulkinnanvaraista, onko asiakkaan kanssa neuvoteltu jostain sopimuksesta vai onko tilaisuus ollut luonteeltaan enemmälti suhteiden ylläpitoa ja sopimuksia koskeva keskustelu vain viitteellistä. Monesti, jos neuvottelutarjoiluihin sisältyy runsaasti alkoholia, se katsotaan edustusmenoksi. Hyödynnä Lakimiesliiton urakoulutustapahtumia Kiitos Sami Varoselle erinomaisesta esityksestä ja Lakimiesliitolle tapahtuman järjestämisestä. Tilaisuus antoi myös mahdollisuuden verkottumiseen ja keskusteluun tuloverolain soveltamisesta käytännössä. Asiantuntijallamme riitti aikaa jakaa neuvoja, mistä pykälästä tai ohjeesta löytyy vastaus mihinkin osallistujien kysymyksiin. Lakimiesliitto järjestää arvokasta urakoulutusta. Toivottavasti Lakimiesliittoon kuuluvat jäsenemme osaavat arvostaa ja hyödyntää liiton järjestämää rahanarvoista koulutusta. 1)

Elokuussa mallia muutettiin siten, että osingosta, joka ylittää 8 % nettovaroista, on ansiotuloa 75 % (toim.)

Mirja Wynn-Williams Leeni Nuutila

Muistathan ilmoittaa, mikäli yhteystiedoissasi tapahtuu muutoksia: naisjuristit@gmail.com

16


In Memoriam

Kuva: Suomen Kulttuurirahasto/Heikki Tuuli.

INKERI ANTTILA OLI URANUURTAJA JA ENSIMMÄINEN NAINEN MONESSA TYÖSSÄ JA ASIASSA Sylvi Inkeri Anttilan (o.s. Metsämies; 29.11.1916. Viipuri –6.7. 2013 Helsinki) ura ja työnteko jatkuivat käsittämättömät 72 vuotta. Hän valmistui juristiksi 20-vuotiaana vuonna 1936. Työuransa hän päätti tuntiopettajana Helsingin yliopistossa vuonna 2009 eli 92vuotiaana.

ta, josta tässä muistokirjoituksessa yritetään kertoa. Allekirjoittaneella oli hieno mahdollisuus tehdä Lakimieusuutiset-lehteen Inkeri Anttilan 80ja 90vuotishaastattelut ja keskustella hänen kanssaan sitä varten useissa eri tilaisuuksissa. Olin myös hänen viimeistä edellisellä luennollaan Helsingin yliopistossa, josta myös tehtiin haastattelu. Näihin tapaamisiin ja moniin kirjallisiin lähteisiin perustan tämän kirjoitukseni Inkeri Anttilasta, entisestä opettajastani, sittemmin hyvästä ystävästäni ja esikuvastani.

Inkeri Anttilan ansiota oli pitkälti myös se, että naisjuristeille perustettiin oma yhdistys vuonna 1945. Hän oli myös viisihenkisen perheen äiti, joka solmi avioliiton jo 20vuotiaana. Lisäksi hän oli taitava pianisti ja laulaja sekä paljon, paljon muu17


usein myös asianajajan työhön liittyvistä kysymyksistä. Näin tulivat juridiset asiat tutuiksi jo kouluaikana.

Elämän kolme tärkeää miestä Inkeri Anttilan 90-vuotishaastattelua tehtiin muun muassa hänen kodissaan, jossa hän asui kuolemaansa asti. Kun saavuin sinne, kahvipöytä oli valmiiksi kauniisti katettu ruokasaliin. Huolitellusta emännästä ja kodista ei lainkaan huomannut, että siellä olisi juuri eletty suuren putkiremontin keskellä. Rikosoikeuden ongelmista ja oman, pitkän elämän vaiheista puhuminen sekä lämpöpattereiden tarkistus huoltomiehen kanssa sujuvat sulassa sovussa rinnakkain.

Asianajaja isällä oli myönteisiä kokemuksia naisista juristeina, joita ei ollut montaa. Tuohon aikaan Helsingissä toimi asianajajana Agnes Lundell, joka oli Suomen ensimmäinen naisjuristi. Inkeri Anttila muistelee isänsä todenneen Agnes Lundellista, että hyvin hän ajaa asioita. Inkeri Anttila oli äitinsä Sylvi Airion tavoin musikaalisesti hyvinkin lahjakas. Pitkään hän aprikoikin, valitsisiko elämänurakseen äitinsä tavoin musiikin vai noudattaisiko isänsä esimerkkiä. Hän päätyi lainopin opiskelijaksi, mutta musiikki jäi pysyväksi harrastukseksi. Hän esiintyi pianistina muun muassa ensimmäisten Lakimiespäivien jälkeisissä illanvietoissa.

Tätä katsellessa sai aavistuksen siitä, miten hän oli saanut elämässään aikaiseksi niin paljon. Hyvin järjestelmällisesti ja helponoloisesti sujui vielä 90vuotiaalta erilaisten asioiden toimittaminen limittäin ja yhtä aikaa. Inkeri Anttilan kanssa käydyissä keskusteluissa vilahti usein sanonta: ”elämässäni on ollut kolme tärkeää miestä, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet saavutuksiini”. Nämä miehet olivat hänen isänsä asianajaja Veini Metsämies, aviomies ja keuhkotautien erikoislääkäri Sulo Anttila sekä professori Brynolf Honkasalo.

Inkeri Anttila pääsi ylioppilaaksi jo 16vuotiaana vuonna 1933. Samoihin aikoihin hän myös tapasi tulevan miehensä. Metsämiehen perhe vieraili usein Satalinnan parantolassa, jossa Inkerin isän veli oli ylilääkärinä. Inkeriä kahdeksan vuotta vanhempi lääketieteen kandidaatti Sulo Anttila oli töissä samassa sairaalassa. Kihlaus solmittiin vuonna 1934.

Inkerin isä Veini Metsämies oli suorittanut kaksi akateemista tutkintoa. Hän oli sekä filosofian maisteri että varatuomari ja asianajaja.

Sulo Anttila valitsi elämäntyökseen keuhkosairauksien hoidon. Tämä merkitsi tuohon aikaan työntekoa maaseutuparantoloissa. Kannattaisiko tuossa tilanteessa ylipäätään jatkaa opintoja? Silloin astui kuvaan Inkeri Anttilan elä-

Anttila olin perheen ainoa lapsi, joka vietti paljon aikaa vanhempiensa seurassa. Isänsä kanssa hän keskusteli 18


män kolmas tärkeä mies, professori Brynolf Honkasalo.

Auskultointia ja väitöskirjan tekoa sodan jaloissa

Honkasalo on omissa muistelmissaan kertonut, että Inkeri Anttila oli ”toisen lukukauden alussa ehtinyt jo aineiden kirjoittamiseen, kun hän eräänä aamuna vihkoa minulle tuodessaan kirkkain silmin selitti, että aikoi lopettaa opiskelun tai suorittaa korkeintaan alemman oikeustutkinnon. Syyksi hän sanoi, että oli päättänyt mennä naimisiin. Koetin parhaani mukaan selittää, ettei kihlauksen enempää kuin avioliitonkaan tarvinnut olla esteenä hänen opintojensa jatkamiselle, jotka olivat sujuneet erinomaisesti.”

Ja sitten alkoi Anttilan perheen kymmenvuotinen maaseutukierros, jolloin perhe asui kaikkiaan kolmessa suuressa keuhkotautiparantolassa. Vuosiin 1936–1946 mahtui uskomattoman paljon. Kolmen lapsen syntymä Veini 1938, Liisa 1939 ja Mirja 1944. Rakkaan isän kuolema vuonna 1944. Kaksi sotaa sekä niihin liittyen lähtö viisi kertaa evakkoon Joutsenossa sijainneesta kodista. Kun parantoloiden lähellä ei ollut juristille sopivaa työtä, oli käräjien istuminen ainoa vaihtoehto. Sota-ajan ankaruus tuli vastaan kuitenkin jo ensimmäisenä työpäivänä. Imatran tuomiokunnan arkistoon oli käveltävä 8 kilometriä 32 asteen pakkasessa ja iltapäivällä sama matka takaisin kotiin.

Inkeri Anttila on muistellut Honkasalon edenneen taivuttelussaan hyvin diplomaattisesti. Hän kehotti ainakin kirjoittamaan aineet, kun ne eivät vanhenisi. Ja niin tuli Inkerin Anttilan samalla jatkettua opintoja. Asenne kuvaa hyvin 1930-luvun henkeä. Naiset olivat yleensä kotirouvia.

Varatuomarin arvon Inkeri sai vuonna 1942, mutta työtä ei ollut tarjolla kodin läheltä. Tarvittiin siis ”etätyötä”. Siihen soveltui hyvin väitöskirjan teko. Se merkitsi kolmen ja puolen vuoden matkustamista Helsingin ja Joutsenon välillä joka toinen viikko. Tällöin Inkeri Anttila kävi sekä rikosoikeuden seminaareissa että eduskunnan kirjastossa. Sieltä haettiin aina uusia kirjoja niin paljon kuin kerralla jaksoi kantaa. Opintomatka ulkomaille oli mahdoton ajatus sota-aikana.

Sulo Anttila sai ensimmäisen työpaikan Kangasalta. Niinpä nuorelle aviovaimolle tuli kiire valmistua, jotta hän voisi muuttaa pysyvästi aviomiehen luokse. Ylemmän oikeustutkinnon Inkeri suorittikin jo jouluna 1936 ja seuraavana keväänä hän valmistui lakitieteen kandidaatiksi, joka nykyisin vastaa oikeustieteen lisensiaattia. Naimisiin hän meni 20-vuotiaana vuonna 1936.

Inkeri Anttila on hieman leikkisästi todennut, että tutkimustyötä tekevän naisen on parasta avioitua lääkärin kans19


sa. Hän saa silloin miehen, joka tekee aina työtä eikä välitä seurapiirielämästä ja joka osaa tarpeen tullen hoitaa lapset. Miestään hän kiittelee myös siitä, ettei tämä kertaakaan maininnut olevansa ainoa, joka toi rahat perheen elatukseen.

Koti ja työ Helsinkiin Vuonna 1946 Anttilan perhe muutti lopullisesti Helsinkiin. Inkeri Anttila teki vuosina 1946 erilaisia ”juridiikkaan ja opetustyöhön liittyviä pätkätöitä ”. Työn ja perheen hoidon ohessa hän opiskeli lisää valmistuen vuonna 1954 sekä valtiotieteen kandidaatiksi että lisensiaatiksi.

Anttiloiden koti ei ollut turvassa sodan melskeiltä, sillä he asuivat vain 12 kilometriä talvisodan rajasta. Kesällä 1944 perhe lähti viidennen kerran evakkoon.

Inkeri Anttila toimi oikeusministeriön vankeinhoito-osaston virkamieskoulutuksen johtajana vuodesta 1955, kunnes sai 1961 nimityksen Helsingin yliopiston rikosoikeuden professoriksi – ollen ensimmäinen nainen oikeustieteen professorina. Professorin virassa hän oli vuoteen 1979 ja nautti opiskelijoiden suurta suosiota. Vuonna 1975 Inkeri Anttila oli virkamieshallituksessa ensimmäinen nainen oikeusministerinä.

Tälle matkalle sai ottaa mukaan sen verran, kuin jaksoi kantaa. Inkeri Anttilalla oli pärekorissa neljän kuukauden ikäinen tytär ja väitöskirjan osia tungettuna muiden tavaroiden joukkoon. Näissä oloissa Inkeri Anttila viimeisteli väitöskirjansa noin puolessatoista vuodessa. Inkerin Anttilan väitteli ensimmäisenä suomalaisena naisena lakitieteen tohtoriksi 1946. Väitöskirjatyö oli nimeltään ”Loukatun suostumus oikeudenvastaisuuden poistavana perusteena”. Sen poikkeuksellisuutta osoittaa oikeustieteen tohtori Ari-Matti Nuutilan tekemä arvio: ”Joskus väitöskirjat herättävät keskustelua heti julkaisemisensa jälkeen, mutta eivät enää myöhemmin. Joskus väitöskirjan todellinen ja kestävä arvo on oivallettavissa vasta vuosikymmeniä sen ilmestymisen jälkeen. Osasta väitöskirjoja ei keskustella niin väittelemisen aikaan kuin sen jälkeenkään. Anttilan väitöskirja kuuluu mielestäni keskimmäiseen ryhmään.”

Hän toimi Kriminologisen tutkimuslaitoksen esimiehenä 1963–1974 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana 1974–1979. Ammattiura jatkui vielä Euroopan Kriminaalipoliittisen instituutin (HEUNI) johtajana 1982– 1986. Ja tähän mahtuu vain pieni osa Inkeri Anttilan CV:stä. Kaiken tämän ohella Inkeri Anttila ehti myös toimia lukuisissa yhdistyksissä ja luottamustehtävissä. Takaisin Helsinkiin muutettuaan Inkeri Anttila kokosi ympärilleen joukon naisjuristia keskustelukerhoon, jota kutsuttiin nimellä Lumpeenkukka. Sen “perilliseksi” 32 naisjuristia (yksi heis20


tä Inkeri Anttila) perusti 18.10.1945: Justitia-kerhon. Tätä pidetään Naisjuristit ry:n virallisena syntymäpäivänä. Naisjuristit – Kvinnliga jurister ry rekisteröidään yhdistykseksi vuonna 1950. Inkeri Anttila oli etenkin alkuvuosina aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa.

distuksen tärkeimpiä asiantuntijoita, toimien useissa eri rooleissa hankkeen alkumetreiltä sen loppuvaiheeseen asti. Tämä pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvoille rakentuva kriminaalipolitiikan malli on kansainvälisesti arvostettu. Sen ytimenä on vaatimus siitä, että ratkaisujen on perustuttava tutkittuun tietoon eri toimien vaikutuksista, kustannuksista ja käytössä olevista vaihtoehdoista. Rikosten torjunnassa on hyödynnettävä laajasti sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan keinoja, mutta myös konkreettisia toimia rikostilanteiden ja tekomahdollisuuksien sääntelemiseksi. Rikosten ehkäisyn ohella on tärkeää korvata syntyneet vahingot ja turvata rikosuhrin asema. Järjestelmän tulee taata oikeusturva, rangaistusten suhteellisuus ja humaanisuus sekä lainkäytön yhdenvertaisuus. Vankeusrangaistusten käyttöön liittyvät ongelmat hyvin tuntenut Anttila asetti painon vapaudessa täytäntöön pantavien seuraamusten kehittämiselle.

Elämäntyönä kriminaalipolitiikka ja sen kehittäminen Professori Inkeri Anttila on vaikuttanut kauemmin kuin kukaan suomalaiseen kriminaalipolitiikkaan, josta muodostuikin hänen elämäntyönsä keskeinen alue. Inkeri Anttila oli vallitsevan aseman saavuttaneen rationaalisen ja humaanin kriminaalipolitiikan merkittävin kehittäjä. Tältä osin tämä kirjoitus hyödyntää Inkeri Anttilan läheisiltä työtovereilta ja työnjatkajilta rikosoikeuden professori Raimo Lahdelta ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälältä käyttöön saatua aineistoa.

Inkeri Anttilan vaikutus kriminologian ja kriminaalipolitiikan ajattelutapoihin on ollut maailmanlaajuinen. Kansainvälisen uran huippukohta oli hänen toimintansa YK:n kriminaalipoliittisen maailmankongressin presidenttinä 1975.

Inkeri Anttilan panos oli keskeinen uudistettaessa vankeusrangaistuksen sisältöä ja täytäntöönpanomuotoja, nuorten rikoksentekijöiden seuraamusjärjestelmää, abortti- ja sterilointilainsäädäntöä, sakkorangaistusta, ehdollista vankeutta ja yhdyskuntaseuraamuksia, rattijuopumuksen sääntelyä sekä rikoksen uhrin asemaa ja uhrille maksettavia korvauksia.

Moneen kertaan palkittu ja ystävien arvostama Inkeri Anttila sai lukuisia huomionosoituksia kuten Amerikan Kriminologiyhdistyksen Sellin – Glueck -palkinto

Inkeri oli vuosina 1990–2003 toteutetun rikoslainsäädännön kokonaisuu21


1983, YK:n pääsihteerin myöntämä palkinto järjestön kriminaalipoliittisen ohjelman hyväksi tehdystä työstä 1992, Suomen Lakimiesliiton lyöttämä mitali 1996 ja Euroopan Kriminologiyhdistyksen elämäntyöpalkinto 2011.

“Elegantti, vaaleanvihreään kävelypukuun ja samanväriseen hattuun pukeutunut nainen kulkee sateisella Aleksanterin kadulla vihreän sateenvarjon suojassa, hame keveästi keinahdellen. Oli 60-luvun alku, jolloin vielä sai olla elegantti, jos osasi. Tunsin naisen lehtikuvista ja kerroin tuttavalleni, että siinä meni rikosoikeuden professori Inkeri Anttila. Tämä ei ollut uskoakseen, sillä naisprofessorit olivat siihen aikaan vielä suurempi harvinaisuus kuin nyt, ja eleganttia ja naisellista oli vaikea kuvitella.”

Inkeri Anttilaa ovat ystävät monessa eri yhteydessä kuvanneet toiminnan terävän älykkääksi ja ilmaisultaan kirkkaaksi. Hän oli myös valloittava seuraihminen, joka veti lähipiiriinsä eri alojen eri-ikäisiä ihmisiä. Hänen kotinsa oli avoinna virikkeitä antaneille illanvietoille ja kansainvälisten tutkijoiden tapaamiselle. Hänen henkinen vireytensä ja ajankohtaisten asioiden seuraaminen säilyivät viimeisiin elinpäiviin asti.

Inkeri Anttilan opiskelutoveri ja hyvä ystävä Helvi Sipilä on kuvannut häntä Naisjuristien historiikissa näin “Oi, hän oli hurja, aivan uskomaton, rohkea, mitään pelkäämätön ja hän onnistui aina kaikessa.”

Tässä muutamia poimintoja läheisten ystävien luonnehdinnoista. Inkeri Anttilan pitkäaikainen ja hyvin läheinen ystävä FM Seija Tiisala, on kuvannut ensi tapaamista seuraavasti:

Ritva Juntunen

STIPENDI Naisjuristit - Kvinnliga jurister ry jakaa vuosittaisen Stipendinsä ansiokkaalle tasa-arvoa tai naisasiaa käsittelevälle oikeustieteelliselle tutkimukselle. Tutkimus voi olla OTK-tutkielma tai muu akateeminen tutkimus. Stipendin suuruus on 500 euroa. Naisjuristien hallitukselle osoitetut hakemukset pyydetään lähettämään 3.12.2013 mennessä osoitteeseen: Naisjuristit - Kvinnliga jurister ry, PL 424, 00101 Helsinki Hakemus voi olla vapaamuotoinen. Siihen tulee oheistaa tutkimus, jolla stipendiä haetaan. Tutkimus palautetaan pyydettäessä. Lisätietoja tarvittaessa: Merva Hämäläinen, merva.hamalainen@helsinki.fi tai puh. 040 747 2316. 22


Haluatko tietoa mihin voisi sijoittaa ja miten säästää? Tervetuloa Pörssisäätiön Pörssi-iltaan marraskuussa 2013. Tilaisuuksia järjestetään pääkaupunkiseudun lisäksi suurimmissa kaupungeissa. Tilaisuuksissa Helsingin pörssissä noteeratut yhtiöt esittelevät liiketoimintaansa ja muita sijoittajan kannalta kiinnostavia asioita. Ilta päättyy ekonomistin pitämään talouskatsaukseen.

Pörssisäätiön Pörssi-illat syksyllä 2013 to 31.10. Tampere, Tampere-talo, Rondo, klo 17 ti 5.11. Helsinki Private Investors' Morning (in English), Pörssitalo, 8.30 am ke 6.11. Oulu, Musiikkikeskus, klo 17 ma 11.11. Espoo, Kulttuurikeskus, Tapiola Louhisali, klo 17 ma 18.11. Helsingfors (på svenska), Börshuset, kl 17 ti 19.11. Jyväskylä, Paviljonki, klo 17 to 21.11. Turku, Mauno Koivisto-keskus, klo 17 ti 26.11. Helsinki, Pörssitalo, klo 17 ke 27.11. Tampere II, Tampere-talo, Rondo, klo 17 Vapaa pääsy! Ilmoittautumistiedot ja ohjelmat Pörssisäätiön tapahtumakalenterissa: www.porssisaatio.fi

Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja kehittää arvopaperimarkkinoita.

23


24


Naisjuristit - Kvinnliga jurister ry KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN Aika:

Tiistai 12.11.2013 klo 17.00 alkaen

Paikka:

Lakimiesliitto, Uudenmaankatu 4–6 B, Helsinki

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. valitaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 6. vahvistetaan toimintasuunnitelma 7. vahvistetaan tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus, valtuutetaan hallitus päättämään esitetyllä tavalla vapaan rahaston perustamisesta, varojen rahastoimisesta, vapaan rahaston käyttämisestä yhdistyksen tarkoitusperien edistämiseksi 8. valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja 9. sääntöjen muuttaminen Muutokset koskevat 1 §, 4 §, 6 §, 8 §, 10 § ja 11 §, muilta osin säännöt pysyvät samoina. Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kts. Seuraavat sivut 10. hallituksen valtuuttaminen Hallitus esittää, että syyskokous valtuuttaa hallituksen tekemään yhdistysrekisterin vaatimat teknis-stilistiset muutokset sääntöjen muutospäätökseen siltä osin kun rekisteriviranomainen sitä edellyttää sääntöjen muutosta rekisteröitäessä. 11. kokouksen päättäminen

Kokouksen jälkeen, noin kello 18.00 alkaen, Destian johtoryhmän jäsen ja Erikoisrakentamisen tulosyksikön johtaja Minna Heinonen alustaa aiheesta ”Juristi liiketoiminnassa”. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa !

Naisjuristit - Kvinnliga jurister ry:n hallitus 25


Nykyiset säännöt: NIMI JA KOTIPAIKKA 1 § Yhdistyksen nimi on Naisjuristit - Kvinnliga jurister ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki . Yhdistyksen nimi ruotsiksi on Kvinnliga jurister rf ja englanniksi Women Lawyers Association. Hallituksen esitys uusiksi säännöiksi: NIMI JA KOTIPAIKKA 1 § Yhdistyksen nimi on Naisjuristit ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimi ruotsiksi on Kvinnliga jurister rf ja englanniksi Women Lawyers Association.

Nykyiset säännöt: HALLITUS 4 § Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Vaali on suoritettava umpilipuin, jos joku läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä niin vaatii. Hallitus valitsee keskuudestaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksesta eroaa vuosittain puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vuorovuosin kaksi tai kolme muuta jäsentä. Hallituksella on oikeus ottaa palkallista työvoimaa tulo- ja menoarvion puitteissa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään neljä jäsentä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen esitys uusiksi säännöiksi: HALLITUS 4 § Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan syyskokouksessa siten, että hallituksen puheenjohtaja sekä kaksi tai kolme muuta jäsentä eroavat vuorovuosittain ja erovuoroisten tilalle valitaan uudet hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Vaali on suoritettava umpilipuin, jos joku läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä niin vaatii. Hallituksella on oikeus ottaa palkallista työvoimaa tulo- ja menoarvion puitteissa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna, on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. 26


Nykyiset säännöt: TILINTARKASTAJAT 6 § Yhdistyksellä on syyskokouksen vuosittain valitsemat yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Hallituksen esitys uusiksi säännöiksi: TOIMINNANTARKASTAJAT 6 § Yhdistyksellä on syyskokouksen vuosittain valitsemat yksi varsinainen toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.

Nykyiset säännöt: YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN 8 § Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään 7 päivää ennen kokousta lähettämällä jäsenelle kirjallinen kutsu tai sähköpostitse, mikäli jäsen on liittyessään yhdistyksen sähköpostilistalle ilmoittanut sen hyväksyvänsä ja on ilmoittanut sähköpostiosoitteen. Hallituksen esitys uusiksi säännöiksi: YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN 8 § Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta lähettämällä jäsenelle kirjallinen kutsu, julkaisemalla ilmoitus jäsenlehdessä tai yhdistyksen verkkosivuilla tai sähköpostitse, mikäli jäsen on ilmoittanut sähköpostiosoitteen.

Nykyiset säännöt: VUOSIKOKOUKSET 10 § Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. käsitellään kuluneen vuoden toimintakertomus 6. esitetään kuluneen vuoden tilit ja tilintarkastajien lausunto ja vahvistetaan tilinpäätös 7. päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 9. kokouksen päättäminen 27


Hallituksen esitys uusiksi säännöiksi: VUOSIKOKOUKSET 10 § Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. käsitellään kuluneen vuoden toimintakertomus 6. esitetään kuluneen vuoden tilit ja toiminnantarkastajan lausunto ja vahvistetaan tilinpäätös 7. päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 9. kokouksen päättäminen Nykyiset säännöt: 11 § Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus 6. valitaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 7. valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 9. kokouksen päättäminen Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokous- ja pöytäkirjakielenä voidaan käyttää sekä suomen että ruotsin kieltä. Hallituksen esitys uusiksi säännöiksi: 11 § Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus 6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 28


7. valitaan yksi varsinainen toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 9. kokouksen päättäminen Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokous- ja pöytäkirjakielenä voidaan käyttää sekä suomen että ruotsin kieltä.

Euroopan Naisjuristit kokoontuvat Roomassa 2013 European Women Lawyers Association (EWLA) järjestää vuotuisen kongressinsa Pariisissa 22.–23.11.2013. Seuraa tiedotusta EWLA:n nettisivuilla www.ewla.org

Edellisen jäsenlehden ilmoituksesta poiketen EWLAn vuoden 2013 kongressin paikka on siirtynyt Pariisista Roomaan. Ilmoittautumislomakkeen ja ohjelman löydät www.ewla.org -sivustolta.

Varmista tiedonkulku liittymällä sähköpostilistalle Ilmoita sähköpostiosoitteesi naisjuristit@gmail.com

29


Naisjuristien teatteri-iltapäivä Kansallisteatterissa lauantaina 14.12.2013 klo 13.00 Pieni näyttämö, Läntinen Teatterikuja 1b, Helsinki

Märta Tikkanen—Henrik Tikkanen VUOSISADAN RAKKAUSTARINAT Isoäidin, äidin ja Märtan aika Rakkaussotaa kolmessa näytöksessä Suuressa valkoisessa huoneessa seisoo mustapukuinen nainen. Hän on selin huoneeseen. Astelen huoneen poikki hänen luokseen. Onko tämä sinun elämääsi, minä kysyn. Saatko sinä elää näin? Silloin nainen kääntyy hitaasti minua kohti. Ja hän on minä. Valkoinen huone sijaitsee Töölönkadun asunnossa, johon Märta muuttaa aviomiehensä Henrikin kuoltua. Huoneisto paljastuu hänen isoäitinsä entiseksi asunnoksi. Pitkään vireillä ollut ajatus kirjoittaa isoäidistä vie Märtan tutkimusmatkalle myös omien vanhempien ja lopulta oman avioliiton kipupisteisiin. Kirjailijan mielikuvitus herättää kuolleet, läheiset ihmiset eloon — tässä ja nyt, teatteriyleisön silmien edessä. Sukukronikkaa ja intiimejä tunnustuksia yhdistävän draaman pääosaan nousevat kolmen sukupolven naiset — isoäiti Emma, äiti Margit ja Märta itse — jotka taistelevat oman elämänsä tasa-arvoisen oikeutuksen puolesta. Yksittäisten ihmisten elämänkohtalot piirtyvät Suomen historian kiihkeää taustaa vasten. Dramatisointi Seppo Parkkinen Alkuteosten suomennokset Eila Pennanen, Liisa Ryömä ja Elvi Sinervo Ohjaus Kaisa Korhonen Lavastus Kati Lukka ja puvut Tarja Simonen Muusiikki ja muusikko Altti Uhlenius Rooleissa Jussi Lehtonen, Pirjo Luoma-aho, Markku Maalismaa, Petri Manninen, Cécile Orblin, Kaija Pakarinen, Terhi Panula, Antti Pääkkönen ja Linda Wiklund (TeaK) (lähde:kansallisteatteri.fi) Esityksen kesto 3 h 15 min. Esityksessä on väliaika. Lipun hinta 32,00 euroa. Lipun hinta tulee maksaa ilmoittautuessa Naisjuristien tilille Danske Bank: FI4080001801739930 käyttämällä viitettä: 201346. Naisjuristit tarjoavat väliajalla kivennäisvettä, kahvin, teen ja suolaisen tai makean leivonnaisen Suolaiset vaihtoehdot: poroleivos , lohileipä tai kasvisleipä Makeat vaihtoehdot: teatterileivos tai suklaa-nougatleivos Jos teatteriesityksen jälkeen intoa riittää verkostoitumista voidaan jatkaa omalla kustannuksella jouluglögin äärellä. TERVETULOA! Ilmoittautuminen 1.11.2013 mennessä sähköpostitse: naisjuristit@gmail.com. Ilmoita samalla toiveesi väliaikatarjoiluvaihtoehdoista. Tapaaminen kello 12.30 teatterin aulassa, jossa jaetaan liput osallistujille. 30


Hallitus 2013

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja, viestintä, lausunnot

Outi Raekivi outi.raekivi@technopolis.fi

Eija Kuivisto eijak2011@hotmail.com

Sihteeri

Taloudenhoitaja

Eija Warma eija.warma@castren.fi

Titti Luukkainen titti.luukkainen@arabianranta.com

Jäsenrekisteriasiat

Tapahtumat, uusjäsenhankinta

Anne Ihalainen anne.ihalainen@kpmg.fi

Merva Hämäläinen merva.hamalainen@helsinki.fi

Jäsenlehti Mirja Wynn-Williams mirja@wynn-williams.eu

www.naisjuristit.org

31


LÄHETTÄJÄ Naisjuristit - Kvinnliga jurister ry PL 424 00101 Helsinki Internet: www.naisjuristit.org • perustettu 1945 • Suomen Lakimiesliitto ry:n jäsenyhdistys • jäsenmäärä 500 • jäsenmaksu 25 € SAMPO: FI4080001801739930 BIC-koodi: DABAFIHH Viite: 20132

Toimittajat Mirja Wynn-Williams, Outi Raekivi, Leeni Nuutila

Ulkoasu ja taitto Tessu Kivi

HELSINKI Painopaikka Tikkurilan Paino Oy, Vantaa

Profile for Naisjuristit ry

Naisjuristit 02/2013  

Naisjuristit jäsenlehti 02/2013

Naisjuristit 02/2013  

Naisjuristit jäsenlehti 02/2013

Advertisement