__MAIN_TEXT__

Page 1

Naisjuristit ry j채senlehti 2/2014

Kutsu syyskokoukseen 26.11.2014 Naisjuristien seminaarisarja

Kohti tosiasiallista tasa-arvoa?

Sukupuolisyrjinn채n kiellot oikeudellisen pluralismin aikana

Yhdistyksen www-sivut uusittu

o

i

k

e

u

d

e

n

a

s

i

a

l

l

a


Puheenjohtaja Outi Raekivi outi.raekivi@naisjuristit.org Varapuheenjohtaja, jäsenrekisteri Anne Ihalainen anne.ihalainen@naisjuristit.org Sihteeri Eija Warma eija.warma@naisjuristit.org Taloudenhoitaja Paula Tuononen paula.tuononen@naisjuristit.org Viestintä Orvokki Lohikoski orvokki.lohikoski@naisjuristit.org Tapahtumat, uusjäsenhankinta Merva Hämäläinen merva.hamalainen@naisjuristit.org

Puheenjohtajan puheenvuoro

3

Outi Anttila: Kohti tosiasiallista tasa-arvoa?

4

Yhdistyksen www-sivut uudistettu

6

Tietosuoja - ketä kiinnostaa

7

Vuoden 2014 maksamattomat jäsenmaksut 8 Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia Naisjuristien seminaarisarja  Kutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen Teatteri-ilta Kansallisteatterissa

9 10 11

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy 12 Naisten laki-ilta 14 Vierailu korkeimpaan hallinto-oikeuteen 17

Jäsenlehti Mirja Wynn-Williams mirja.wynn-williams@naisjuristit.org

www.naisjuristit.org

Muistathan ilmoittaa mikäli yhteystiedoissasi tapahtuu muutoksia: info@naisjuristit.org Painopaikka ja taitto: Tikkurilan Paino Oy, Vantaa Lehden kuvat: tiedot toimituksella, tuottajaorganisaatiolla, ilmoittajalla

Hyvää syyskauden alkua kaikille naisjuristeille! Ihanan hellekesän jälkeen Naisjuristien kalenterit kääntyvät jo hiljalleen kohti syksyä. Vaikka myös Naisjuristeissa vietettiin hyvin ansaittuja kesälomia, jo pitkin kevättä ja vähän kesälläkin valmistauduimme tulevaan syksyyn, josta näyttääkin tulevan mukavan vilkas. Tarjolla on syyskauden ajan ja vielä ensi vuoden puolellekin ulottuva työelämän erilaisiin aiheisiin keskittyvä uusi seminaarisarjamme. Kokeneet asiantuntijapuhujat siivittävät meidät alustustensa myötä varmasti hyvään keskusteluun meille kaikille tärkeistä aiheista ja samalla sinulla on tilaisuus tutustua toisiin naisjuristeihin. Seminaarisarjasta voit lukea tästä lehdestä tarkemmin, ilmoittaudu nyt heti kun kalenterissasi vielä on tilaa! Ja mikä parasta, voit tuoda mukanasi myös naisjuristikollegasi tai -ystäväsi, vaikkei hän olisikaan yhdistyksemme jäsen. Naisjuristit ovat uurastaneet myös viestintänsä kehittämiseksi ja uudistaneet internetsivunsa. Käy tutustumassa uuteen ilmeeseemme vanhassa tutussa osoitteessa www.naisjuristit.org! Maailman meno on hektistä ja pyrimmekin entistä aktiivisemmin sähköisesti tiedottamaan jäsenille yhdistyksen järjestämistä tapahtumista sekä joskus muistakin naisjuristien sydäntä lähellä olevista asioista. Internetsivujen kautta voit myös kätevästi liittyä sähköpostilistallemme. Naisjuristit ry täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Juhlimme tätä taivalta 6.2.2015 iltapäivällä ja aina iltaa myöten Pörssitalossa, merkitsethän päivän jo kalenteriisi! Tilaisuudesta lisätietoja lähempänä internet sivuillamme, sähköpostilistan kautta sekä LinkedIn ja Facebook ryhmissämme. Jollet vielä saa viestejämme ajankohtaisista tapahtumista näitä sähköisiä tiedotuskanaviamme pitkin, nyt on erinomainen syy ja tilaisuus liittyä mukaan! Hyvää syyskauden alkua kaikille naisjuristeille toivottaen Outi Raekivi 3

Puheenjohtajan puheenvuoro

Hallitus 2014 Sisällys


Outi Anttila:

Kohti tosiasiallista tasa-arvoa?

Sukupuolisyrjinnän kiellot oikeudellisen pluralismin aikana.

Suomea on totuttu pitämään sukupuolten tasa-arvon mallimaana. Osittain tämä olettama pitääkin varmasti paikkansa, ovathan suomalaiset naiset olleet pitkään tiiviisti mukana työelämässä ja poliittisessa päätöksenteossa. Naiset kuitenkin yhä törmäävät lasikattoihin, palkkakuiluihin, raskaussyrjintään, pätkätöihin, häirintään. Feministinen oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus onkin osoittanut, ettei suomalaisessa tasa-arvossa ole kyse mistään loppuunsaatetusta projektista. Meilläkin on tasa-arvo-ongelmia, joihin olisi vastattava poliittisin ja oikeudellisin keinoin. Elokuussa 2013 Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassani tarkastelin sukupuolisyrjinnän kieltoja, jotka ovat yksi keino edistää sukupuolten tosiasiallista tasa-arvoa.

Tutkimuksessani tarkastelin sukupuolisyr- yhdenvertaisuutta länsimaisessa ajattelusjinnän kieltoja sekä kansallisessa ja EU-oi- sa pidetty oikeudenmukaisuuden ydinkohkeudessa että perus- ja ihmisoikeuksien nä- tana. Naisliikkeen sitkeiden ponnistelujen kökulmasta. Syrjinnän kiellot rakentuvat eri ansiosta yhdenvertaisuusperiaate tarkoittaa tänään myös naisten tavalla näissä eri doktriija miesten välistä yhdenneissa, eikä tosiasiallisen vertaisuutta. Sukupuolten tasa-arvon kannalta suinvälinen yhdenvertaisuus kaan ole yhdentekevää, tarkoitti aluksi muodollisminkä doktriinin mukaisesta yhdenvertaisuutta, jonti syrjinnän vastaisen oikeuTutkimuksen lähtöka avulla ei voitu parantaa den yleisiä oppeja ryhdytään kohtana oli tasa-arnaisten tosiasiallista asekehittämään. Tutkimuksen volain 7 ja 8 §:n syrmaa. Vähitellen yhdenvertarkoituksena oli osoittaa jinnän kiellot, joista taisuuden käsite laajeni katsyrjinnän vastaisen oikeu7 § sisältää syrjintamaan myös tosiasiallisen den monikerroksellisuus ja nän yleiskiellon ja 8 tasa-arvon. Kyse ei kuiteneri doktriinien välisen vuoro§ työelämän syrjinkaan ole vain oikeudellisisvaikutuksen merkitys silloin, nän erityiskiellon. ta käsitteistä, sillä tasa-arkun tavoitellaan tosiasiallisvo on kehittynyt käsitteenä ta tasa-arvoa. Vaikka väitöskirjani teemana oli suku- myös poliittisissa prosesseissa. Rajanveto puolisyrjintä oikeudellisena käsitteenä, kä- oikeuden ja politiikan välillä ei ole aina helpsittelin tutkimuksessa yhdenvertaisuutta, poa. Epäoikeudenmukaisesti kohdellun nätasa-arvoa ja syrjintää myös teoreettisem- kökulmasta on kuitenkin olennaista tietää, pana, normitasoa laajempana oikeudenmu- voidaanko tilanteeseen puuttua oikeudellikaisuutta koskevana kysymyksenä. Onhan sin välinein - minkälainen menettely on kiel4

lettyä ja sanktioitua syrjintää ja minkälaisia oikeudellisesti velvoittavia tasa-arvon edistämisvelvollisuuksia työnantajilla ja julkisella vallalla on. Tutkimuksen lähtökohtana oli tasa-arvolain 7 ja 8 §:n syrjinnän kiellot, joista 7 § sisältää syrjinnän yleiskiellon ja 8 § työelämän syrjinnän erityiskiellon. Tasa-arvolain mukaiset syrjinnän kiellot ovat saaneet keskeisen sisältönsä EU-oikeuden ja etenkin EU-tuomioistuimen tulkintojen kautta. Syrjinnän kiellot ovat myös tärkeä osa perus- ja ihmisoikeusdoktriinia, mikä etenkin työoikeudellisesta näkökulmasta jää usein vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi YK:n naisten oikeuksien eli CEDAW-sopimuksella olisi paljonkin annettavaa myös työelämän tasa-arvolle. Kysyin tutkimuksessani, minkälaisista oikeudellisista elementeistä välittömän ja välillisen sukupuolisyrjinnän kiellot muodostuvat Suomen ja EU:n tasa-arvo-oikeudessa sekä perus- ja ihmisoikeusdoktriinissa, miten nämä eri doktriinit eroavat toisistaan ja miten eri doktriineissa kehittyneet opit voivat keskinäisen vuoropuhelun kautta tukea sukupuolten tosiasiallisen tasa-arvon edistämistä. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut antaa tyhjentävää ja yksityiskohtaista ohjeistusta siitä, mitä kaikkea on huomioitava yksittäistä syrjintätapausta ratkaistaessa. Sen sijaan kyse oli syrjinnän vastaisen oikeuden ongelmakohtien paikantamisesta ja monikerroksellisuuden hahmottamisesta. Tutkimuksessa toin esiin, kuinka syrjinnän kielto rakentuu eri tavalla yhtäältä EUoikeuteen perustuvassa tasa-arvolaissa ja toisaalta perus- ja ihmisoikeusdoktriinissa. EU:n syrjinnän vastainen oikeus perustuu ns. suljetulle systeemille, jossa syrjintäperusteiden luettelo on tyhjentävä, ja jossa välittömän syrjintäolettaman voi kumota vain laissa määritellyin poikkeuksin. Kiperät laintulkintatilanteet on ratkaistu vertailtavuusperiaatetta korostamalla. Perus- ja ihmisoikeusdoktriinissa taas syrjintäperusteiden luettelo on avoin ja uusia syrjintäperustei-

ta syntyy ajan myötä. Erilaisia poikkeuksia syrjinnän kieltoon ei voi muotoilla kovin yksityiskohtaisesti ennalta käsin. Oikeuttamisperusteet ovat avoimet, jotta tuomioistuimet voivat soveltaa syrjinnän kieltoja yhteiskunnallisen kehityksen edellyttämällä tavalla. Tällöin on mahdollista keskittyä arvioimaan menettelyn hyväksyttävyyttä. Vertailtavuusperiaatteelle ei ole annettu samanlaista merkitystä kuin EU-oikeudessa. EU-oikeudessa ei ole myöskään vastaavaa valtion harkintamarginaalia koskevaa oppia kuin Euroopan ihmisoikeussopimusta sovellettaessa. EU-tuomioistuimen rooli on pikemminkin luoda yhteistä mittapuuta, ei toimia sen tulkkina. Tällöin EU-tuomioistuimen on mahdollista toimia myös suunnannäyttäjänä kohti tosiasiallista tasa-arvoa. Rakenteeltaan väitöskirjani eteni siten, että johdantoluvun jälkeen kirjan toisessa luvussa pyrin hahmottamaan oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjinnän välisiä suhteita. Tarkastelin yhdenvertaisuutta etenkin feministisen kritiikin valossa, jossa huomiota on kiinnitetty muun muassa siihen, kuinka perinteinen käsitys yhdenvertaisuudesta samanlaisten samanlaisena kohteluna vahvistaa sukupuolten eriarvoisuutta. Oikeudenmukaisuutta koskevassa keskustelussa erityisesti John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria on keskeinen. Sillä olikin keskeinen asema tutkimuksen oikeudenmukaisuutta koskevassa luvussa. Kävin läpi myös kritiikkiä, jota feministit ovat Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriasta esittäneet. Luvun lopuksi tarkastelin oikeudellisen yhdenvertaisuuden käsitettä, ja hahmottelin Sandra Fredmanin tutkimuksiin nojautuen, mitä tarkoitan puhuessani tosiasiallisesta tasa-arvosta. Tutkimuksen kolmannessa luvussa käsittelin yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa perus- ja ihmisoikeutena. Perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen hahmottamiseksi tarkastelin myös valtiosääntöoikeuden yleisiä oppeja hieman laajemmin. Ihmisoikeusso5


Kuva: Shutterstock

pimuksista käsittelin tarkemmin Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen, YK:n CEDAW-sopimuksen, KP-sopimuksen ja TSSsopimuksen syrjinnän kieltoja. Neljännessä luvussa kävin läpi sukupuolten tasa-arvon kannalta keskeiset EU-oikeudelliset lähteet. Luvun lopussa tarkastelin lyhyesti EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välistä suhdetta sen hahmottamiseksi, miksi EU-oikeuden vahva asema syrjinnän vastaisessa oikeudessa on perusteltu. Viidennessä luvussa siirryin tasa-arvolain mukaisiin syrjinnän kieltoihin ja niiden oikeudellisiin elementteihin. EU-oikeuden asema näyttäytyi vahvana tässäkin luvussa, sillä tasa-arvolain syrjinnän kieltojen sisältö on määräytynyt pitkälti EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä. Tarkemmin kävin läpi eräitä tasa-arvolain 8 §:ssä säänneltyjä työelämän syrjintätilanteita kuten

työhönottosyrjintää, palkkasyrjinnän eräitä ajankohtaisia ongelmakohtia, raskaussyrjintää sekä lyhyesti työsyrjintää rikoksena. Väitöskirjani johtopäätösosiossa totesin, että syrjinnän vastaista oikeutta luodaan eri doktriinien välisen vuoropuhelun kautta. Näin syrjinnän vastainen oikeus muodostuu pienistä paloista, ja palapelin kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi edellyttää eri doktriinien huomioon ottamista. Palapelin osaset tulisi asetella siten, että valmis palapeli, asian ratkaisu kussakin yksittäistapauksessa, vastaisi mahdollisimman pitkälle tosiasiallista tasa-arvoa. Olennaista on hahmottaa syrjinnän vastaisen oikeuden kokonaisuus ja EU-oikeuden sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden merkitys ja asema Suomen oikeudessa.

Väitöskirjani Kohti tosiasiallista tasa-arvoa? Sukupuolisyrjinnän kiellot oikeudellisen pluralismin aikana on ilmestynyt Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen A-sarjassa.

Yhdistyksen

www-sivut

uudistettu

Käy tutustumassa Naisjuristien uusiin verkkosivuihin (www.naisjuristit.org). Sivujen ilme on uudistettu ja käyttäjäystävällisyyttä lisätty. Löydät Naisjuristien www-sivuilta esimerkiksi tulevat tapahtumat, julkaistut jäsenlehdet ja sosiaalisen median linkit. Sivuilla voit myös liittyä helposti yhdistyksen sähköpostilistalle.

6

TIETOSUOJA -

ketä kiinnostaa Tietosuoja-asiat ja oikeus yksityisyyteen ponnahtivat kertaheitolla laajamittaisen julkisen keskustelun kohteeksi viimeistään silloin, kun Edward Snowden tapasi Guardian lehden toimittajan Hong Kongissa 1.6.2013. Tästä alkoi tapahtumien virta, joka jatkuu edelleen. Snowdenin paljastusten jälkeen jokaisella meistä on mielipide siitä mitä yksityisyys juuri minulle tarkoittaa ja miten minua koskevia tietoja tulisi käsitellä ja kenen toimesta.

Oikeus yksityisyyteen on perusoikeutena ollut tunnustettu jo pitkään. Sen sijaan henkilötietojen käsittelyä koskevat ensimmäiset laintasoiset säädökset tulivat Euroopassa voimaan 1970-luvulla. Suomessa ensimmäinen henkilötietojen käsittelyä sääntelevä henkilörekisterilaki tuli voimaan vuonna 1987. Vaikka sääntelyä on ollut olemassa jo suhteellisen pitkään, on tietotekninen kehitys muuttanut toimintaympäristöä huomattavasti ja erittäin nopeasti koko 2000-luvun. Tänä päivänä valtavia tietomassoja pystytään analysoimaan sekunneissa ja niiden kerääminen ja tallentaminen on mahdollista kenelle tahansa. Kun käytännössä kuka tahansa voi kerätä ja analysoida suuria määriä tietoa, on kiinnostavaa tietää kuka sitä itseasiassa tekee ja millä perusteilla. Tietosuojasääntely on parhaillaan muuttumassa EU:ssa. Komissio luonnostelee uut-

ta asetusta, jonka asettamia vaatimuksia henkilötietoja käsittelevät organisaatiot ovat velvollisia noudattamaan kovien hallinnollisten sanktioiden uhalla. Tätä hanketta ei laitettu vireille Edward Snowdenin paljastusten johdosta, vaan hanke on ollut vireillä jo useita vuosia. Sen sijaan Snowdenin paljastukset toivat lisää perusteluita hankkeen puolustajille ja tämän sektorin lainsäädännön tarpeellisuudelle. Mitä tietosuojalainsäädäntö käytännössä sääntelee? Henkilötietolaki asettaa raamit organisaatioille siitä miten henkilötietoja tulee käsitellä, miten käsittelyyn liittyvät prosessit tulee suunnitella, minkälaisia henkilötietoja organisaatio ylipäätään saa kerätä ja mihin näitä tietoja saa käyttää ja luovuttaa. Vaikka kyseessä on meitä jokaista koskettava jokapäiväinen asia, niin käytännössä tietämättömyys organisaatioita, eli rekisterinpitäjiä, koskevista velvoitteista on hyvinkin yleistä. Organisaatiolla tulisi olla hyvin suunniteltu, läpinäkyvä ja toimiva prosessi kattamaan koko henkilötiedon elinkaaren, eli siitä hetkestä alkaen kun tieto kirjataan ensimmäis7


oikeuksista. Läpinäkyvä henkilötietojen käsittely herättää luottamusta tietoja käsittelevää organisaatiota kohtaan. Milloin sinä olet viimeksi lukenut oman työnantajaorganisaatiosi rekisteriselosteet läpi? Entä verkkosivuilla olevan tietosuojaselosteen, kun osallistut johonkin kilpailuun? Tai liittyessäsi Naisjuristien jäseneksi? Kokemuksesta tiedän, että henkilötietojen käsittelyyn liittyvät asiat vaativat jonkinlaisia toimenpiteitä useimmissa organisaatioissa, koska monestikaan ei ole mielletty ja ymmärretty sitä, miten laajaa tietojoukkoa henkilötietolaki lopulta koskettaa. Henkilötiedolla kun tarkoitetaan käytännössä mitä tahansa tietoa, jonka perusteella henkilö on tunnistettavissa ja näitä tietoja organisaatioiden tietojärjestelmät ovat pullollaan.

Kirjoittaja: Eija Warma työskentelee Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla tietosuojaan ja yksityisyydensuojaan liittyvien toimeksiantojen parissa. Hän on yksi joulukuussa 2013 julkaistun kirjan Henkilötietojen suoja kirjoittajista.

LASKU 14.2.2 014

Jos sinusta tuntuu, että vuoden 2014 jäsenmaksun maksaminen on saattanut unohtua, maksathan sen ystävällisesti mahdollisimman pian. Yhdistyksen pankkiyhteys on: IBAN: FI4080001801739930 (Danske Bank) BIC-koodi: DABAFIHH Viite: 44558 8

Naisjuristit tarjoaa jäsenilleen osana ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia syksyllä 2014 alkavan seminaarisarjan keskittyen erilaisiin työelämän aiheisiin. Miten voit vaikuttaa oman urasi suuntaan ja kuinka kohdata työelämän haastavat tilanteet? Mitä se muutosjohtaminen on ja miten edistää omaa työhyvinvointia?¨ Seminaarisarjan tapaamiset pidetään klo 17-20 seuraavasti: 24.9.2014 teemalla ”Oman urapolun johtaminen” • Alustajina Vice President Seija Malmi ja Senior Consultant, Head of Talent Management services Annukka Tervo, Mercuri Urval • Mercuri Urval, Mannerheimintie 15 A, Helsinki 23.10.2014 teemalla ”Työelämän haastavat tilanteet” • Alustajina counsel Henna Kinnunen, Asianajotoimisto Castrén & Snellman ja valmentaja Krista Pohjola, HRM Partners • Asianajotoimisto Castrén & Snellman, Eteläesplanadi 14, Helsinki 26.11.2014 teemalla ”Muutosjohtaminen” • Alustajana toimitusjohtaja Helka Pirinen, People & Leadership Consulting PLC, seminaari alkaa heti yhdistyksen syyskokouksen jälkeen • KPMG Oy Ab, Töölönlahdenkatu 3 A, Helsinki

Vuoden 2014 maksamattomat jäsenmaksut Vuoden 2014 jäsenmaksu 25 euroa on vielä maksamatta useilta jäseniltä. Jotta yhdistys voi järjestää kiinnostavaa jäsentoimintaa, on tärkeää että kaikki maksaisivat jäsenmaksunsa.

Naisjuristien seminaarisarja

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia

tä kertaa tietojärjestelmiin aina siihen saakka kun se sieltä poistetaan. Henkilötiedot, joita käsitellään erilaisia tarkoituksia varten tulisi olla eroteltavissa toisistaan - eli esimerkiksi asiakastiedot tulee olla erotettavissa työntekijöitä koskevista tiedoista ja vastaavasti työnhakijoiden tiedot tulee erotella muista organisaatiossa käsiteltävistä henkilötiedoista. Lisäksi henkilötietolaissa on mainittu nimenomaisia yksilön, eli rekisteröidyn, oikeuksia. Näitä hyödyntämällä rekisteröidyt voivat, esimerkiksi omat tiedot tarkastamalla, varmistua siitä, että häntä koskevia päätelmiä tai analyysejä tehdään oikeiden ja päivitettyjen tietojen perusteella eikä rekistereissä ole vanhentuneita tietoja. Myös suoramarkkinointikiellon ilmaiseminen on yksi rekisteröidylle nimenomaisesti annetuista

JÄSENMAKS U 2014

Naisjuristit Kvinnliga juri ster ry:n sää jäsenmaksun ntömääräises suuruudeksi sä syyskokou vuodelle 201 ksessa 12.11. 4 vahvistetti 2013 in 25 euroa Pyydämme vuodessa. ystävällisesti suorittamaan Tarkemmat tiedot jäsenm jäsenmaksun aks Huomaathan, eräpäivään un mennessä. että viite ei ole suorittamiseksi löytyvä t alla. henkilökohtain en. Naisjuristit Kvin PL 424, 00101 nliga jurister ry:n hallitus HELSINKI Lisätietoja Paula Tuonon en, taloudenho naisjuristit@g itaja mail.com tai paula.tuonone n@castren.fi

14.1.2015 teemalla ”Työhyvinvointi” • Alustajana Työelämäpalveluiden liiketoimintajohtaja Ove Uljas, Mehiläinen • Toinen alustaja ja paikka tarkentuvat myöhemmin, seuraa ilmoitteluamme internet sivuilla www.naisjuristit.org, sähköpostilla, LinkedIn ja Facebook ryhmissä Tule kuuntelemaan asiantuntijoiden alustukset, keskustelemaan ja verkottumaan! Jos kollegasi tai ystäväsi on naisjuristi, mutta ei vielä yhdistyksemme jäsen, hän on tervetullut mukanasi tutustumaan yhdistyksemme toimintaan. Ilmoittaudu seminaarisarjan ensimmäiseen osaan viimeistään 17.9.2014 ja muihin seminaarisarjan osiin viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta. Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen info@ naisjuristit.org. Mikäli tuot naisjuristikollegasi tai -ystäväsi mukanasi, ilmoitathan myös hänen nimensä ilmoittautumisesi yhteydessä. Mukaan mahtuu noin 20-30 osallistujaa/tilaisuus. Lämpimästi tervetuloa!

9


Naisjuristien teatteri-ilta Kansallisteatterissa perjantaina 7.11.2014 klo 19.00, pieni näyttämö

Kutsu sääntömääräiseen

SYYSKOKOUKSEEN

Aika: Keskiviikko 26.11.2014 klo 17.00 alkaen Paikka: KPMG Oy Ab, Töölönlahdenkatu 3 A, Helsinki

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. valitaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 6. vahvistetaan toimintasuunnitelma 7. vahvistetaan tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus 8. valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja 9. muut mahdolliset asiat 10. kokouksen päättäminen Kahvitarjoilu Sääntömääräiseen syyskokoukseen klo 17.00 kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Heti sääntömääräisen syyskokouksen jälkeen noin klo 18.00 jatkamme syksyn seminaarisarjaa. Toimitusjohtaja Helka Pirinen alustaa aiheesta “Muutosjohtaminen”. Ilmoittautumiset seminaariin viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta sähköpostilla osoitteeseen: info@naisjuristit.org. Tervetuloa! Naisjuristit ry:n hallitus

10

Dreamteam Komedia elämänhallinnasta

ROOLEISSA: Katariina Kaitue, Minttu Mustakallio, Sari Puumalainen ja Paula Siimes OHJAUS Minna Nurmelin LAVASTUS Katri Rentto PUVUT Anna Sinkkonen VALOSUUNNITTELU Kare Markkola ÄÄNISUUNNITTELU Kalle Chydenius NAAMIOINTI Jani Kylmälä DRAMATURGI Michael Baran Tuntuuko sinusta, ettei elämälläsi ole tarkkaa suuntaa? Stressaatko jatkuvasti, pettääkö ajanhallintasi, kaipaatko tukea ajatuksillesi? Hengitä syvään, sinulla ei ole mitään hätää: ongelmiisi on ratkaisu! Dreamteam tarjoaa sinulle räätälöidyn unelmavalmennuksen, jonka aikana pääset unelmiesi ytimeen ja aimo askeleen lähemmäs niiden toteutumista. Tiimimme kokeneet unelmavalmentajat Mia, Eeva, Hanna ja Jutta auttavat sinua kohti kokonaisvaltaista, inspiroivaa ja onnellisempaa olemassaoloa, jossa juuri sinä olet oman elämäsi johtaja. Sano itsellesi kyllä, ja unelmasi toteutuvat! Osaamisalueemme: Mia on meistä se suuri visionääri, jonka suvereeni ote ja näkemys yllättävät välillä hänet itsensäkin. Ravintovalmentaja Eeva on sympaattinen kannustaja, jolla on paljon rakkautta annettavanaan. Positiivisen Jutan ominta alaa ovat sisustussuunnittelu ja tavaranhallinta. Vastuunkantaja Hanna on koulutukseltaan mm. humanisti. Hän toimii ulkonäkö- ja treenivalmentajanamme. P.S. Olemme juuri nyt vastaperustetun firmamme kickoff-matkalla kohti korkeuksia. Mikä mieletön fiilis, mikä energia ja läsnäolo — nyt jos koskaan eletään hetkessä! Eikös? Ohjaaja-näytelmäkirjailija Minna Nurmelinin otteessa vakavatkin aiheet, kuten avioero ja elämän ja kuoleman kysymykset, taipuvat huumoriksi. Kesto: 2 tuntia Lipun hinta 32,00 euroa/hlö. Lipun hinta tulee maksaa ilmoittautuessa Naisjuristien tilille Danske Bank: FI4080001801739930 käyttämällä viitettä: 44561. Tähän teatteri-iltaan voi ottaa mukaan myös naisjuristin, joka ei ole Naisjuristien jäsen. Ilmoittautuminen 1.10.2014 mennessä sähköpostitse: mirja.wynn-williams@naisjuristit.org Tapaaminen kello 18.30 pienen näyttämön aulassa, jossa jaetaan liput osallistujille. Pienen näyttämön sisäänkäynti on Kaisaniemen puiston puolelta, Itäisen Teatterikujan kulmasta. Osoite on Bergbominkuja 2. Pienelle näyttämölle on kätevä tulla myös Rautatieaseman alikulkutunnelin kautta. 11

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia

Lähde ja kuva: kansallistaatteri.fi


Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy

Iltaan osallistui lähes kaksikymmentä naisjuristia Asianajajat Tiina Ashorn ja Pekka Jäntti

Naisjuristit ry järjesti 20.3.2014 vierailun asianajotoimisto Juridia Bützowiin. Osakas, asianajaja Pekka Jäntti kertoi kokemuksia asianajajan työstä. Hän on erikoistunut työ- ja sopimusoikeuteen sekä riidanratkaisuun. Jäntti esitteli myös asianajotoimisto Juridia Bützowin ja sen toimintaa. Juridia Bützowin kotisivujen osoite on www. juridiabutzow.com. Asianajotoimistot Juridia Oy, Bützow Oy ja Heinonen & Co Oy yhdistyivät 1.9.2013. Juridia Bützow on yksi Suomen johtavista täyden palvelun asianajotoimistoista ja sillä on maanlaajuinen toimistoverkosto. Sen palvelut kattavat kaikki liikejuridiikan osa-alueet ja sen vahvuuksina ovat yritysjärjestelyt, riidanratkaisu, TMT, immateriaalioikeudet, työoikeus ja maksukyvyttömyys. Se tarjoaa palveluita yritysten lisäksi merkittäville julkisen sektorin asiakkaille sekä yksityishenkilöille. Pekka Jäntti kertoi, että asianajajan työ liikejuridiikkaa harjoittavassa toimistossa edellyttää erikoistumista. ”Yleismies Jantusen” osaaminen ei nykyisin riitä, vaan osaamisen edellytetään olevan kunkin juristin Juridia Bützowin henkilöstössä on 105 asianajajaa, joista 33 on osakkaita sekä 60 muuta asiantuntijaa ja tukihenkilöstöä. Naisia on henkilöstöstä 56 %. 12

erikoistumisalueilla syvempää. Suurempi koko mahdollistaa tällaisen erikoistumisen jollekin juridiikan lohkolle. Toimiston juristit työskentelevät kukin yhdessä tai muutamassa osaamistiimissä, mikä mahdollistaa erikoistumisen ja sen edellytyksenä olevan osaamisen ja kokemuksen siirtämisen ja erityisalan oppimisen. Luottamus, laatu ja asiakaslähtöisyys ovat kaiken toiminnan perusta. Juridia Bützowin tapaan toimia kuuluu myös erikois-

osaaminen, pitkät ja hyvät asiakassuhteet, helppo lähestyttävyys ja nopea palvelu. Kansainvälisessä verkostossa ovat mukana Meritas, Eversheds, Multilaw ja European Law Firm asianajotoimistot. Osakas, asianajaja Tiina Ashorn kertoi käytännön kokemuksia sopimusoikeusjuristin työstä. Ashornin työtehtäviä ovat asiakkaiden tukeminen heidän liiketoiminnassaan ja erityisesti sopimusten neuvotteleminen ja laatiminen mm. ”cross-border” sopimukset ja oikeudelliset kysymykset. Työ edellyttää, että on huomioitava lainsäädäntö, säännökset ja oikeuskäytäntö ja cross-border sopimuksissa on tunnistettava kansalliset eroavuudet. Lainsäädännön ja sopimusoikeuden tunteminen ei riitä. Sopimus syntyy yhteistyöllä ja on ymmärrettävä asiakkaan liiketoiminta ja tavoitteet ja yhteistyön on oltava kiinteää oman päämiehen kanssa. On myös huomioitava monta oikeudenalaa esimerkiksi verotus, kilpailuoikeus jne. tarvittaessa yhteistyössä eri alan erityisosaajien kanssa.

Kansainvälisissä sopimuksissa on otettava huomioon eri maiden eroavaisuudet ja tarvittaessa on tehtävä yhteistyötä kansainvälisen verkoston kanssa. On osattava kysyä ja hankkia tietoa ja on osattava tehdä muiden kanssa yhteistyötä ja koordinoida projekteja. Sopimusneuvotteluja käyvät henkilöt ovat kaikki erilaisia ja ei ole kahta samanlaista sopimusneuvottelua. On otettava huomioon yksilölliset erot, kulttuurierot ja kieli. Sosiaalisuus ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa on tärkeää. Työtavat vaihtelevat ja työajat vaihtelevat ja erityisesti kansainvälisessä toiminnassa on oltava valmis joustamaan työajoissa, mutta vastineeksi saa mielenkiintoisen työn! Vierailu oli oikein mukava ja mielenkiintoinen. Saimme paljon uutta tietoa mm. asianajajan työtehtävistä. Merva Hämäläinen tutkija Oikeustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 13


Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti: Mirja Wynn-Williams

Naisten laki-ilta Asianajotoimisto Castrén & Snellman ja Suomen UN Women järjestivät asianajotoimistossa naisten laki-illan 24.3.2014. Illan emäntinä toimivat Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja ja UN Women Suomen kansallisen komitean puheenjohtaja, Leena Linnainmaa, joka on myös Naisjuristien ja EWLAn entinen puheenjohtaja, sekä Senior Counsel Leena Romppainen. Tilaisuuteen osallistui kolmekymmentä naista, joista kymmenkunta oli Naisjuristien jäseniä. Leenat perehdyttivät kuulijat naisen oikeusturvan varmistamiseen eri elämän tilanteissa.

Asianajaja Leena Romppainen

Laki-illan emännät kertoivat pääteemoina omaisuuden omistusoikeuden ja testamentin merkityksestä avioliitossa verrattuna avoliittoon, perintö- ja lahjaveroista eri tilanteissa, testamentin tekemisestä sekä testamenttilahjoituksen mahdollisuudesta. Leena Linnainmaa totesi, että Suomessa asennoituminen on vielä sellainen, että kuolemaan valmistautumista ja testamentin tekemistä pidetään hieman tulevan manaamisena. Leena Linnainmaa kertoi myös eri oikeudenaloilta miten lainsäädäntö mm. tasa-arvolaki, on muuttanut ja parantanut naisen asemaa ja mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Yli sata vuotta sitten Suomessa saatiin maailman ensimmäiset naiskansanedustajat. Käytännössä vielä on kuitenkin matkaa tasa-arvon saavuttamiseen työelämässä, mm. palkkaeron kiinnikuromisessa. Linnainmaa huomautti, että harva työnantaja pelkää pätevän naisen siirtymistä kilpailijalle, kun taas päteville miehille rakennetaan urapolkuja, jotta heidät saataisiin pidettyä talossa. Muillakaan oikeuden aloilla säädökset eivät aina takaa tasa-arvoista lopputulosta. Vaikka perhe- ja perintöoikeudelliset säädökset Suomessa ovat sukupuolineutraaleja, eivät ne välttämättä tuota samaa lopputulosta naisen ja miehen kannalta. Senior Counsel Leena Romppainen esitteli ensin Suomen suurimman asianajotoimiston toimintaa ja tuloksia (lisää tietoa castren.fi sivustolta). Toimitusjohtaja Pau-

tivat tilanteita, milloin perintöveron pienentävänä tekijänä käytettyä hallintaoikeuden pidättämistä pitää käyttää suunnitelmallisesti, ettei tule tilanteita, joissa leski luopuu hallintaoikeudesta omaisuuteen ja perilliset joutuvatkin maksamaan lahjaveroa. Leskellä on oikeus tehdä uusi testamentti omasta omaisuudestaan, vaikka hän olisi keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla vastaanottanut hallintaoikeuden edesmenneen puolisonsa omaisuuteen. Avioliittolaissa säädetään aviopuolisoiden oikeuksista ja velvoitteista ja turvataan lesken asuminen. Mutta jos aviopuolisot ovat muuttaneet erilleen ennen toisen kuolemaa ja asuvat omissa asunnoissaan, ei leski aviopuolison kuoleman jälkeen voi vedota siihen, että pitäisi yhteisen kodin hallinnassaan, koska yhteistä kotia ei ollut kuoleman sattuessa. Yhdessä asuminen ja eläminen yhteiselon päättyessä avoliitossa saattaa tuoda ongelmia, joihin eloonjäävä avopuoliso ei ole varautunut. Kuoleman yllättäessä avopuoliso ei peri edesmennyttä asuinkumppaniaan. Avoleskellä ei ole oikeutta lesken eläkkeeseen. Avioliitossa sen sijaan puolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, joten kuoleman yllättäessä leskellä on oikeusturvana myös leskeneläke. Sekä avioliitossa että avoliitossa on erittäin tärkeää kenen nimiin omaisuus hankitaan. Puolisoiden omaisuus on yhteistä, kun se on hankittu molempien nimiin. Avio-oikeus ei siis tee omaisuudesta yhteistä. Avioeh-

14

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa

liina Tenhusen johtama Castrén & Snellman valittiin vuoden pohjoismaiseksi asianajotoimistoksi maaliskuussa 2014. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja on Merja Kivelä. Leena jatkoi sen jälkeen illan pääteemoista. Molemmat laki-illan emännät selvittivät miten avioliitto, avoliitto, avio-oikeus, avioehto ja testamentti vaikuttivat lesken/”avolesken” asemaan kuoleman tai eron yllättäessä. Kummatkin Leenat valot-

dolla puolestaan suljetaan puolison avio-oikeus tiettyyn tai koko omaisuuteen. Avioeron yhteydessä Suomessa ei useinkaan toiselle puolisolle määrätä elatusapua. Saksassa moni nainen jää kotiäidiksi lapsen saatuaan. Siellä naisen asema on turvattu siten, että miehen on pääsääntöisesti elätettävä entinen vaimo elämän loppuun asti, jos mies eroaa, Leena Linnainmaa kertoi. Leena Romppainen painotti testamentin tekemisen tärkeyttä, vaikka olisikin rintaperillisiä. Hyvin tehdyllä testamentilla voidaan välttyä erimielisyyksiltä, kun testamentintekijä jo etukäteen määrää testamentissaan omaisuuseristä oman kuolemansa varalta. Testamentilla voidaan myös tietyissä tapauksissa pienentää perintöveroa. Esimerkiksi jos testamentilla on määrätty omaisuus lapsenlapsille, rintaperilliset voivat vaatia lakiosaansa vain osittain ilman lahjaveroseuraamuksia (KHO 2013:52, toimituksen huomautus) ja näin perintövero koko jäämistöstä voi pienentyä ja omaisuuserä päätyy sille lapsenlapselle tai niille lapsenlapsille, jotka omaisuutta ovat eniten hoitaneet ja arvostaneet. Testamentin tekeminen on myös tärkeää perheettömille ja lapsettomille pariskunnille ja yrityksen sukupolven vaihdoksissa. Testamentin tekeminen on määrämuotoinen oikeustoimi. Perintö- ja jäämistöoikeudessa on paljon lakimääräisiä vaatimuksia. Perintökaaren luvuissa 9-16 määrätään testamentin laatimisesta, testamentin tul15


kinnasta ja pätemättömyydestä ja testamenttiin liittyvistä oikeuksista. Testamentin todistajien pitää olla esteettömiä. Yksikin esteellinen todistaja on riittävä peruste testamentin mitätöimiseksi moitekanteella. Elämän tilanteiden muuttuessa testamenttia on hyvä muuttaa. Säätiölakia ollaan muuttamassa, joten olemassa olevat testamentit, joilla määrätään omaisuuden säätiöittämisestä, on hyvä tarkastaa. Testamentissa on hyvä myös määrätä kenelle tahtoo sähköisen jäämistön (tietokoneen, älypuhelimen ja digitaalisen kameran tiedostojen) päätyvän ja määrätä kenelle käyttäjätunnukset ja salasanat kuoleman jälkeen annetaan. Testamentissa voi määrätä myös lahjoituksista eri yleishyödyllisille järjestöille. Suomen UN Women on sopinut yhteistyöstä asianajotoimisto Castrén & Snellmanin Leena Romppaisen kanssa. Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa veroa testamenttisaannosta. Testamenttilahjoituksilla Suomen UN Women rakentaa parempaa tulevaisuutta ja tasa-arvoisempaa maailmaa maailman naisille; mikään testamenttilahjoitus ei ole liian pieni tähän tarkoitukseen. Illan aikana tuli selväksi, että testamentin tekemisen ei tarvitse olla tulevan manaamista vaan valmistautumista tulevaan siten,

Jokaisen on hyvä tehdä testamentti.

16

että itse määrää mihin oma omaisuus kuoleman jälkeen päätyy. Hyvä perintöverosuunnittelu testamentin teon yhteydessä auttaa perintöverojen optimoinnissa. Testamentin tekemisen ohella ilta herätti ajattelemaan muutakin. On hyvä valmistautua korkean iän tuomiin haasteisiin siten, että tekee testamentin lisäksi myös edunvalvontavaltuutuksen siltä varalta, että terveydentila heikkenisi sellaiseksi, ettei itse kykene tiettyjä asioita hoitamaan. Valtuuttaja voi määritellä itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi esimerkiksi nimittää sopivan henkilön päättämään omaisuutensa hoitamisesta ja muista taloudellisista asioistaan sekä päättämään itseään koskevista terveyden- ja sairaanhoitoasioista. Hoitotahdon voi ilmaista erillisellä asiakirjalla. Myös edunvalvontavaltakirjan teossa on noudatettava tiettyä määrämuotoa kuten testamentin teossakin. Testamentin ja edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ei ole huono idea myöskään nuoremmille, jotka harrastavat ääri urheilulajeja, lomailevat luonnonkatastrofialueilla tai työnsä puolesta joutuvat maailman kriisi- tai sota-alueille. Ja kaikille muillekin iästä riippumatta, kunhan vain on täyttänyt 18 vuotta.

Vierailu korkeimpaan hallinto-oikeuteen Naisjuristit ry järjesti vierailun korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) 13. toukokuuta 2014.

KHO perustettiin vuonna 1918. Sen ensimmäinen presidentti oli K. J. Ståhlberg. Hänen työhuoneensa alkuperäiset esineet ja kirjat ovat KHO:ssa Fabianinkadulla. KHO:n nykyinen presidentti oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuori on toiminut virassaan vuodesta 2012 alkaen. KHO:n presidentin lisäksi KHO:n kolmessa jaostossa toimii jäseninä 20 hallintoneuvosta ja tällä hetkellä yksi määräaikainen hallintoneuvos. Kansliapäällikkö hoitaa hallinnon, esittelijöitä on 36 ja muuta henkilökuntaa 43. Kansliapäällikkö Ann-Mari Pitkäranta kertoi KHO:n toiminnasta yleisesti. Hallintoneuvokset Hannele Ranta-Lassila ja Leena Äärilä alustivat ajankohtaisista kysymyksistä mm. vero-oikeuden alalta.

Montako hallintopäätöstä Suomessa tehdään vuosittain? Kymmeniä miljoonia. Miten niiden päätösten muutoksenhakuoikeus ja lainmukaisuuden tutkiminen on järjestetty? Yleinen muutoksenhakuoikeus hallintopäätöksiin ja päätösten lainmukaisuuden tutkiminen on järjestetty lähinnä hallintolainkäyttölailla. Mitä muutoksia hallinto-oikeuksissa on tapahtunut vuonna 2014? Huhtikuun 1. päivästä 2014 lukien Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeudet yhdistyivät Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi sijaintipaikkana Kuopio ja Oulun sekä Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistyivät Pohjois-Suomen hallinto-oikeudeksi sijaintipaikkana Oulu. Miten asiat ratkaistaan KHO:ssa? Lainkäyttöasiat KHO:ssa ratkaistaan esittelystä jaostojen istunnoissa, säännönmukaisesti viiden tuomarin kokoonpanoissa. Ympäristönsuojelulais17

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Lähteet: aineisto verkkosivuilla www.KHO.fi, KHO esittelydiat, Hannele Ranta-Lassilan esitys Kuvat KHO/Virve Pesonen


Valtio-oikeus ja yleishallinto Itsehallinto Ulkomaalaisasiat Rakentaminen Ympäristö Sosiaali- ja terveydenhuolto Taloudellinen toiminta, liikenne ja viestintä Verot Muut asiat Kaikki asiat yhteensä

Yksityishenkilö %

Yhteisö %

Julkisyhteisö %

85,0

6,2

8,8

75,7 97,5 70,4 58,1

8,9 0,9 20,8 31,7

15,3 1,6 8,8 10,2

90,0

0,9

9,0

48,4 52,7 100,0 77,5

41,7 35,8

9,9 11,6

14,5

8,0

Saapuneet asiat muutoksenhakijoittain 2013

sa tarkoitetuissa asioissa ja vesiasioissa sekä patenttia, hyödyllisyysmallia ja integroidun piirin piirimallia koskevissa asioissa oikeuden kokoonpanoon kuuluu lainoppineiden lisäksi kaksi alan asiantuntijajäsentä. Valituslupahakemus voidaan hylätä kolmen tuomarin kokoonpanossa (lähde KHO:n diat). Tosiseikkojen selvittämiseksi KHO voi järjestää katselmuksen (lähinnä maankäyttö- ja ympäristöasioissa) tai suullisen käsittelyn.

Ajankohtaisia asioita kuuntelemassa.

18

Kuinka monta valitusta hallintotuomioistuimet ratkaisevat vuodessa? Hallintotuomioistuimet ratkaisevat noin 30 000 valitusta vuodessa. Hallintotuomioistuimen tehtävä on hakijan valituksessa esittämien vaatimusten pohjalta arvioida viranomaispäätöksen lainmukaisuutta. Asianosainen pystyy usein ajamaan asiaansa hallintotuomioistuimessa ilman asiamiestä. Tämä tekee osaltaan muutoksenhaun yksinkertaiseksi ja halvaksi helpottaen oikeusturvan saamista (KHO esittelydiat). Kuinka monta asiaa KHO ratkaisee vuodessa? KHO ratkaisee noin 4 000 asiaa vuodessa. KHO:n ratkaisuilla ohjataan hallintotuomioistuinten, valtiollisten sekä kunnallisten viranomaisten ratkaisutoimintaa. KHO antaa myös lausuntoja ministeriöille ja tarvittaessa mm. oikeuskanslerille. Selkeästi yli kaksi kolmasosaa muutoksenhakijoista on yksityishenkilöitä. KHO:n ratkaisut ja hallintotuomioistuinten lainkäyttöpäätökset vaikuttavat yksityishenkilöiden elämään ja yhteisöjen toimintaan. KHO:n vuosikirjassa 2013 todetaan mm. kun KHO esimerkiksi vammaispalveluasiassa toteaa, että tietty sairaus oikeuttaa

Kiitos vierailun järjestäjille.

henkilökohtaiseen avustajaan, päätöksellä voi olla kauaskantoisia seurauksia koko kuntakenttään ja kuntatalouteen. Yksittäisen muutoksenhakijan oikeus henkilökohtaiseen avustajaan soveltuu kaikkiin samanlaisiin tapauksiin kaikkialla Suomea. Erityisesti KHO:n veroja koskevat ratkaisut vaikuttavat olennaisesti yhteisöjen toimintaan. Hallintoneuvos Hannele Ranta-Lassila selvitti esityksessään ”Ajankohtaista KHO:n veroasioista” mm. KHO:n verotusasioissa myöntämien valituslupien määrän ja käsittelyaikojen kehitystä. Vuonna 2013 KHO julkaisi kaikkiaan 202 vuosikirjaratkaisua ja 43 lyhyttä ratkaisuselostetta eli yhteensä 245 ratkaisua. Ratkaisuista 73 koski Verohallinnon tehtäväkenttään kuuluvaa verotusta. Vuoteen 2012 verrattuna julkaistavien ratkaisujen määrä kaksinkertaistui.

Vuosi 2013 oli ensimmäinen, jolloin sähköinen julkaiseminen korvasi KHO:n painetun vuosikirjan. Siirtyminen sähköiseen julkaisemiseen KHO:n verkkosivuilla mahdollisti julkaistavien ratkaisujen määrän merkittävän kasvattamisen. Näin tiedot ovat entistä laajemmin kaikkien niitä tarvitsevien luettavissa. Vierailuun osallistui lähes kaksikymmentä Naisjuristien jäsentä. Yhteisövierailuilla on mahdollisuus tavata alan asiantuntijoita, kuulla ajankohtaisista asioista ja verkottua muihin jäseniin. Vierailujen järjestäminen vaatii ylimääräistä aikaa ja organisointia järjestön puolesta ja tilaisuuden järjestäjiltä vierailupaikassa. Tilaisuudet ovat ainutkertaisia tapahtumia, joihin jäsenten kannattaa tarttua.

Naisjuristit ry kiittää mielenkiintoisesta ja tietorikkaasta illasta. 19


LÄHETTÄJÄ Naisjuristit ry PL 424 00101 Helsinki

Naisjuristit ry Internet: www.naisjuristit.org • perustettu 1945 • Suomen Lakimiesliitto ry:n jäsenyhdistys • jäsenmäärä 480 • jäsenmaksu 25 € DANSKE BANK: FI4080001801739930 BIC-koodi: DABAFIHH

Profile for Naisjuristit ry

Naisjuristit 02/2014  

Naisjuristi jäsenlehti 02/2014

Naisjuristit 02/2014  

Naisjuristi jäsenlehti 02/2014

Advertisement