LEVÄPERÄINEN 1 / 2017 by MYY ry

2017 • 1 • Leväperäinen

P P P P P

Ä Ä Ä Ä Ä

T T T T T

O O O O O

I I I I I

M M M M M

I I I I I

Me Homo sapiensit ollaan laumaeläimiä. Lajimme alkuhämärissä vaelsimme savanneilla kiinteissä porukoissa hakien ruokaa ja suojaa. Jossain vaiheessa keksimme, että voisimme viljellä itse kasveja ruoaksi ja domestikoida muita lajeja niin ruoaksi kuin apulaisiksi ja ystäviksikin. Lopulta asetuimme paikoillemme, perheen kanssa, saattoipa useampi lauma tulla asumaan samaan kylään. Välillä oli varmasti erimielisyyksiä muiden kyläläisten kanssa, mutta ympärillä oli aina välittäviä ihmisiä, ja elämä oli hallittavissa oleva kokonaisuus. Näin me elimme, yhteydessä toisiimme, sekä muihin eläimiin ja elämään tuhansia vuosia. Vain hippuriikkisen hetken verran olemme asuneet valtioissa, saati globaalissa maapallossa, jossa voimme olla samaan aikaan yhteydessä kaikkialle, kun emme ole oikein mihinkään. Tunnemme samoja tunteita kuin lajitoverimme toisella puolella Atlanttia katsoessamme samoja sarjoja Netflixistä, mutta emme tiedä missä kaikki sukulaisemme asuvat, mistä ruokamme, vaatteemme ja epämääräinen yksinäisyytemme tulevat. Elämänpiiristämme on tullut liian iso, jotta voisimme samaistua kaikkiin siinä osallisena oleviin ihmisiin ilman aktiivista uteliasta tutustumista siihen. Lukemalla kirjoja, lehtiä, katsomalla elokuvia, matkustamalla ja puhumalla ihmisille. Hyvin moni ihminen ei tutustu, ja ute-

T T T T T

A A A A A

J J J J J

A A A A A

L L L L L

T T T T T

A A A A A

liaisuus ja tunne yhteisöllisyydestä korvautuu pelolla, ja pelko aikaansaa vielä suurempaa sisäänpäin kääntymistä. Pitää koko ajan muistuttaa itselleen, että kaiken maailmalta kantautuvan pelon ja vihan tekojen äärellä ei pidä itse kyynistyä vaan jaksaa löytää uteliaisuutta maailmaa ja sen ilmiöitä kohtaan ja taistella pelkoja ja ahdasmielisyyksiä vastaan. Parhaiten se onnistuu yhteisön avulla, kun tuntee että kuuluu jonnekin. Myy on yksi modernin ajan kyläyhteisö. Se on vieläpä siitä hyvä, että se ei ole erityisen virtuaalinen vaan vallan konkreettinen. Tokikaan kaikille Myy ei ole se henkinen kotikylä, vaan kuten monet muutkin tämän ajan yhteisöt, se on aika samanmielisten ja -laisten kupla. Helkkarin hyvä kupla onkin, mutta aina voi muistaa paremmin pitää mielessä, että Myy-kuplaan on kaikki halutessaan tervetulleita, kuten tämän Leviksen erinomaisissa kirjoituksissa sivuilla 24 ja 24 muistutetaan. Kun on itse sisällä yhteisössä, voi olla vaikea nähdä, millaisia poissulkevia mekanismeja kyseinen yhteisö pitää sisällään. Koitetaan tänä vuonna päästä muidenkin kuin oman kuplan mielisten pään sisään lukemalla, opiskelemalla, tutustumalla uusiin ihmisiin. Samalla kuitenkin pitäen oma yhteisö lähellä, koska rakkaus - se on aika siisti juttu. Rakkaus on myös tämän Leviksen teema! Rakkaudella, Anna

Leväperäinen • 1 • 2017

L E V Ä P 1

Leväperäinen on Ympäristötieteiden opiskelijat - Myy Ry:n julkaisu. 2017 on lehden 46. vuosikerta. Päätoimittaja Anna Toikkanen (anna.toikkanen@helsinki.fi) Taitto Anna Toikkanen, Mari Pieniniemi Toimituskunta Mari Pieniniemi, Essi Huotari, Marika Aihio, Jenni Jääskeläinen, Sara Simola, Henri Hane Kuvitus Katariina Väätänen, Mari Pieniniemi, Anna Toikkanen, Marika Aihio Kannen kuva Katariina Väätänen Paino Picaset Oy, 80 kpl ISSN 2323-7430 Leväperäinen on saanut HYYn järjestölehtitukea.

E R

Päätoimittajalta............................................................2 Sisällys ja tekijät............................................................3 Puheenjohtajalta..........................................................4 Hallitus esittäytyy.......................................................6 Rakkaus on? Asiantuntijat vastaavat.........................12 Tinder - koukuttavaa ja imartelevaa.........................14 Suuri seksikysely........................................................18 Uusi aika, vanhat tavat..............................................24 Myy - kaikkien myyläisten ainejärjestö...................26 Nouse lempi liehumahan..........................................28 Ympäristöystävällistä seksiä?.....................................30 Iso pyörä vielä kerran.................................................32 Treffi-texti-tv ja Eko-vinki........................................35 Amanda ponnistaa Myystä kuntavaaleihin..............36 Miksei politiikka kiinnosta nuoria?..........................38 Kysy Pikku-Myyltä ja 3310:n paluu..........................39

Ä I N E N

2017 • 1 • Leväperäinen

Puheenjohtajalta Teksti: Saara Pörsti Kuva: Sakari Sarjakoski

Meni monta päivää - oikeastaan valehtelematta monta me aikojen maailmantapahtumat suorastaan vaativat liviikkoa - päättää, mistä haluaisin kirjoittaa vuoden 2017 sää rakkausteemaisia lehtiä. Myyläinen maailmantuska ensimmäiseen Levikseen. Tämähän on se teksti, jolla on on tuttu termi monelle, mutta niin on myös myyläisrakehkä eniten merkitystä. Nyt pitäisi tehdä vaikutus ja olla kaus. Onko tämä siis sitä kauhun tasapainoa? Mielestäni vakuuttava. Siitähän puheenjohtajuudessa on kyse, vai ei. Se on optimismia, joka tiedostaa kuinka paljon maaonko? ilmassa on vielä parannettavaa, mutTätä kirjoittaessani Trump ta toisaalta kuinka paljon siinä on raon ollut presidenttinä viikon, kastettavaa. Siksipä onkin niin suuri "Siskot ja veljet, legendaarinen näyttelijä John ylpeys olla myyläinen. Siskot ja veljet, let's brace myyläisrakkaus." Hurt on kuollut 77 vuoden let’s brace myyläisrakkaus. ikäisenä ja Putous pyörii jälTänä vuonna Myy ottaa syksyllä leen televisiossa. Kaikki nämä hellään huomaansa kuusikymmentä jollain tapaa edustavat aikaa uutta fuksia. Tämä on enemmän kuin jossa elämme: jokainen tulkitkoon itse, mitä tämä tar- koskaan aikaisemmin, ja joudumme siirtymään pienen aikoittaneekaan. Haluan luokitella itseni optimistiksi ja nejärjestön ajattelumallista suuren ainejärjestön ajattelunähdä ne hyvät asiat, mitä tuleva vuosi kenties tuo tul- malliin. Olemme kuitenkin valmiita: kehitimme viime lessaan. Jokaiseen vuoteen kuuluu niin iloja, suruja kuin vuonna toimintaamme, ja sama tulee jatkumaan tämän pettymyksiäkin. Jokaisen omaksi tehtäväksi kuitenkin jää vuoden suunnitelmissa. Tulevan vuoden yksi tärkeimse, mistä tunteista päättää pitää kiinni. Tämä nimittäin mistä tehtävistä on siis toivottaa kuusikymmentä uutta määrittelee myös pitkälle sen, miten suhtaudumme tule- myyläistä mukaan toimintaan. Tämä luo suuria haasteivaan ja sen tuomiin haasteisiin. ta ja ongelmia, mutta mahdollistaa samalla monta uutta Tämän Leviksen teemana on rakkaus. Aihe, josta saa ja hauskaa ideaa. Mitä on siis puheenjohtajuus? Omat aavistukseni miniin vaikean kuin haluaa, mutta toisaalta niin rennon rempseän kuin vain huvittaa. Mielestäni tämä on upea nulla on, eiköhän vuosi 2017 vielä sen opeta. aloitus vuoden 2017 Leviksille. Pimeä alkuvuosi ja vii- Saara

Leväperäinen • 1 • 2017

2017 • 1 • Leväperäinen

Hallitus esittäytyy Uusia virkoja, uusia naamoja. Hallitus 2017 esittäytyy!

Puheenjohtaja // Saara Pörsti

Moikkamoi myypylät! Mä oon Saara, tänä vuonna teidän palveluksessanne nimikkeellä ”puheenjohtaja”. Olen siis se, joka tietää kaikesta kaiken (not), tuntee kaikki (dream big) ja on aina seesteinen sekä hallittu (in a perfect world). Onnekseni voin kuitenkin heti todeta, ettei puheenjohtajuudessa ole oikeasti siitä kyse. Mä oon täällä teitä varten, joten multa saa tulla kysymään ne typerimmätkin kysymykset, tai ihan muuten vaan avautumaan jos jokin varjostaa mieltä. Yleensä mulla on vastaus kaikkeen. Ainejärjestötouhu on kaikessa hulluudessaan aivan ihanaa, ja haluan että kaikki kokisivat samanlaista kiintymystä omaa järjestöään kohtaan kuin mä. Me tehdään tätä meitä varten, ja ilman meitä ei olis Myytä ja ilman Myytä ei olis meitä. Puheenjohtajana haluan mahdollistaa jäsenien villeimmätkin ideat (mahdollisuuksien mukaan tietenkin) ja pitää huolen siitä, että kaikki saavat äänensä kuuluville. Mut löytää viikonloppuisin opashommista duunipaikalta kertomasta koralliriutoista ja arkisin seikkailen Viikki – Kumpula -kampusten välillä akva- ja mantsaopintojen parissa. Öisin mut löytää parhaiten jostakin Punavuoren hipsterimiljöön ja linnunradan välistä. Parhaiten mut tavoittaa ihan vaan soittamalla. Hyvää ystävääni siteeraten, ”jos olet Pete Parkkonen, swaippaa oikealle, ja vaikket olisikaan, swaippaa silti”.

Leväperäinen • 1 • 2017

Sihteeri // Iida Siukkonen

Olen ympäristötieteiden fuksi ja ensimmäistä kertaa mukana järjestötoiminnassa. Tämän vuoden toimin hallituksen sihteerinä sekä kv-vastaavana. Mun lempivärejä ovat violetti - minkä ehkä voi päätellä nykyisestä hiusten väristäkin - ja musta, koska siinä ei näy punaviinitahrat.

Taloudenhoitaja // Suvi Jaakola

Olen Suvi, 3. vuoden ympäristömuutoksen ja -politiikan opiskelija. Päätin alkaa pikkuhiljaa siirtyä biletyspuolelta tänne tekijäosastolle ja laittaa Myyn talousasiat taas kuntoon. Vaikka oon yleensä joka paikassa päällään, oon nyt ensimmäistä vuotta hallituksessa. Vapaa-aikakin menee yleensä perinteisissä maa-metsiksen tapahtumissa, joten kiva päästä nyt tutustumaan enemmän myyläisjoukkoon. Hienoa päästä näkemään myös, miltä hallitushommat näyttävät. Muistakaa, että mua saa aina tulla nykäsee hihasta jos joku asia mietityttää, tai vaikkei mietityttäiskään. Mut löytää usein Ladonlukosta, tenttikirjan äärestä tai C-grundilta. Vi ses!

2017 • 1 • Leväperäinen

Jäsenvastaava // Meeri Näppilä

Jäsenvastaava eli vastaavavastaava eli toimarivastaava eli Meeri. (Tätä uutta nimikettä vois vielä kehitellä ens vuodeks...) Oon ympäristöakva, joka myös mantsalla pyörii. Punainen pipo ei ole mulla vain akvan merkki, vaan mulla on oikeesti aina kylmä. Lämpimiä haleja otetaan vastaan! Vapaa-ajalla seison käsilläni (huonosti), retkeilen (harvoin) ja laiskottelen (liikaa). Pistäkää siis mulle koodii, jos unohditte ilmottautua toimareiksi mutta teillä on ideoita tai intoa. Saa pistää muutenki viestii. Oon iha kiva.

Viestintävastaava // Riikka Närvänen

Tervehdys! Olen Närväsen Riikka ja toimin tänä vuonna Myy ry:n viestintävastaavana. Olen toisen vuoden Ykä, ja opiskeluhistoriaani lukeutuu myös vuosi suomen kielen opintoja hyvissä humanistimeiningeissä. Viestintähommat maistuvat hyvin, kun muutenkin nautin elämässäni spämmäämisestä, huutelusta ja kaikenlaisesta muusta härveltämisestä. Unelmani onkin olla joskus retoriikan (heh, riikan) keisari. Osalle saatan olla jo tuttu aikaisemmista tuutori- ja opiskelija-assari hommista. Tai ehkä jostakin muusta. Tapanani on nimittäin löytää itseni aika ajoin puuhaamasta mitä kummallisempia asioita. Näyttäisikin siltä, että jatkuva pieni puuhastelu on osa härvämäistä elämääni, ja siten ilmeisesti päädyin tähän hallitusvirkaankin. (Kyllä oikeasti ne hallitusasiatkin kiinnostaa, no worries.) Muita tärkeitä tietoja minusta? Rakastan tomaatteja. Näin talvella, kun tomaattien kanssa on vähän niin ja näin, lohduttaudun punajuurien seurassa. Minulla on kaksi kämppistä, toinen on ihminen ja toinen puolijätti. He ovat keskeinen osa jokapäiväistä perhe-elämääni. Pidän sanoista, niillä pelailusta ja uusiosanojen keksimisestä. Lisäksi salainen paheeni on CAPS LOCKIN LIIKAKÄYTTÖ, PYYDÄN JO TÄSSÄ VAIHEESSA ANTEEXI. Toivottavasti kuullaan vielä, koska noh, se on kai se tarkoitus. Kek ja jep. - Riikka

Leväperäinen • 1 • 2017

Tapahtumapäällikkö // Veronica Ahonen

Hei, olen Veronica, 22-vuotias 3. vuoden ympäristömuutoksen- ja politiikan opiskelija. Toimin tänä vuonna Myyn tapahtumapäällikkönä - palaan virkaan vuoden tauon jälkeen. Minä ja Karim muodostamme hyvän tiimin, joka varmasti saa järjestettyä uudelle, kasvavalle Myylle riittävästi toimintaa. Opiskelijatapahtumista sydäntäni lähellä ovat erityisesti sitsit, ja minut saattaakin bongata laulunjohtajan paikalta silloin tällöin. Kun en järjestele tapahtumia, vietän aikaani televisiosarjojen, leffojen, kirjojen sekä erilaisten taideprojektien parissa.

Toimintavastaava // Karim Pelkonen

Moikka, oon Karim, Myyn toimintavastaava ja toisen vuoden y-kandi. Oon myös y-kandin johtoryhmän toinen opiskelijaedustaja ja Naturan Viikki-yhteistyövastaava. Tykkään pelata paljon, matelijat on lähellä mun sydäntä ja tykkään toteuttaa itteeni.

2017 • 1 • Leväperäinen

Kandiopintovastaava // Sara Simola

Hei, olen Sara, toisen vuoden Y-kandi ja tämän vuoden Myyn hallituksen kandiopintovastaava. Aivan uusi pesti Myyn hallituksessa, mutta tarkoituksena olisi siis olla perillä ja tiedottaa kandeihin liittyvistä opintoasioista. Olen nyt ottanut jotenkin erityisen omaksi nämä meidän kandien opintojutut, sillä toimin myös ympäristötieteiden kandiohjelman johtoryhmässä toisena opiskelijajäsenenä. Mutta koen nämä pestit tärkeiksi sillä yliopistolla on menossa tällä hetkellä valtavat muutokset, jotka vaikuttavat myös meihin. Jos sinulla on minkäänlaisia opintoihin liittyviä epäselvyyksiä tai askaruttavia kysymyksiä mielessä, niin tule vain rohkeasti kysymään minulta. Vastaan tietämykseni rajoissa, ja jos tietämykseni ei riitä, otan selvää.

Maisteriopintovastaava // Jenni Jääskeläinen

Moi! Oon Jenni, maisteriopintovastaava ja hallituksen vara-pj. Opintovastaavan hommissa oon myös MMYL ry:ssä. Ennen viime vuoden hallituspestiä olin käynyt yhdessä Myyn tapahtumassa, mutta vuoden aikana oon kotiutunut Myyhyn loistavasti. Oon perheellinen opiskelija eli 4-vuotiaan äiti ja opiskelen kolmatta vuotta maaperä- ja ympäristötiedettä. Saa tulla kertsillä ja tapahtumissa juttelemaan, kertomaan kuulumisia ja kysymään hämmentävistä uudistuksista. Nähdään myös opintovastaavien pullahetkessä!

Leväperäinen • 1 • 2017

2017 • 1 • Leväperäinen

RAKKAUS ON...? Mitä on rakkaus, kysyi Haddaway, eikä kukaan oikeastaan pysähtynyt pohtimaan asiaa. Toimitus ja kuvat: Mari Pieniniemi Onko rakkaus jokin universaali voima, joka saa meidät jatkamaan elämää? Mihin se rajoittuu, onko sillä tunnuspiirteitä, onko se täysin subjektiivista vai voiko sitä määritellä? Rakkaus on jotain, jota kaikki joskus tuntevat, mutta tuskin kukaan osaa täysin selittää. Annoimme viisaiden ihmisten kuitenkin yrittää, ja kysyimme asiaa eri alojen asiantuntijoilta. Saamistamme selityksistä huokuu niin vastaajien oma elämänkokemus kuin tieteenalan tuoma ajatusmaailma. Heh, olipas yllättävä kysymys. Tässä joitakin ajatuksia, mitä tuo pohtiessa herätti. Rakkautta on dementiaa potevan läheisen luona vierailu, vaikkei dementoitunut enää tunnistaisi. Se on kompromisseja ja ajan antamista maailmassa, jossa olemme kytkeytyneenä webin kautta kaikkeen. Vastaamattomana se voi olla ahdistavaa ja jopa pelottavaa. Toisaalta, se myös yhdistää ja avaa, ja on sille annetun ajan arvoista. Arto Hellas Tietojenkäsittelytiede

Rakkautta on aina ja kaikissa yhteiskunnissa säännelty oikeuden keinoin. Laki on asettanut rakkaudelle rajat sen mukaan mikä yhteiskunnassa - tai ainakin sen valtaapitävien keskuudessa - on nähty sopivaksi. Vaihtelua on ollut paljon ja joka suhteessa. Avioliitto on ollut keskeisiä sääntelyn kohteita. Jossain on sallittu monta aviomiestä tai -vaimoa, toisin paikoin ja toisina aikoina taas on pitäydytty monogamiassa. Avioliitto on voinut olla miehen ja naisen välinen, mutta moderneissa länsimaisissa yhteiskunnissa instituutiota on laajennettu samaa sukupuolta olevien välisiin suhteisiin. Seksi on usein rajattu avioliittoon, mutta ei aina, eikä varsinkaan käytännössä. Usein se, mikä on ollut sallittua miehille, on ollut naisilta kiellettyä. Yhtenä länsimaisen modernisaation merkkinä voidaan pitää avioliittoinstituution maallistumista ja vapautumista. Heikki Pihlajamäki Vertailevan oikeushistorian professori

Leväperäinen • 1 • 2017

”kärlek/ kalla kårar / uppför kuksömmen.” ”rakkaus / kylmiä väreitä / kullinsaumassa” (Suom.Laura Ruohonen.) Näin kirjoitti hirmuinen suomenruotsalainen runoilija Martin Enckell Sturm und Drang klassikossaan Pravda - Love vuonna 1983. Enckellin lyhyt runo onnistuu tiivistämään yhden epäselvyyden lähteen ajattelussamme rakkaudesta. Mitä rakkaus voisi olla, kysyy Enckell, kulttuurissa, jota riivaa kaksi pakovoimaa: Ensimmäinen pakovoima on Max Weberin, Friedrich Nietzschen ja Fjodor Dostojevskin kuvaama nihilismi eli kaikkien merkitysten katoaminen "Jumalan kuoleman" jälkeen. Toinen pakovoima on Darwinin ja Freudin jälkeisen kulutus- ja kilpailuyhteiskunnan biologia- ja seksi-keskeinen tapa hahmottaa rakkautta. Kuinka voisimme rakastaa jos rakkaus on "loppujen lopuksi" vain geenien kilpailua eloonjäämisestä merkityksistä tyhjässä maailmankaikkeudessa? Tällä en tarkoita, että oikeasti kokisimme ja eläisimme sen ajatuksen mukaisesti, että intiimisuheet ja nautinto ovat rakkauden ainoa syvä ydin ja että nekään eivät loppujen lopuksi ole kovin tärkeitä. Elämässämme vaikuttavat suunnattomalla voimalla monet muut tavat nähdä ja ymmärtää rakkaus. Siinä ovat läsnä mm. myyttinen maailmankuva, joka kertoo eeroksen tenhosta ja läheisyydestä kaaokseen sekä kreikkalaisten viisauden rakkaus ja kosmisen järjestyksen arvostus kuten myös kristillisen perinteen idea Jumalan ehkä julmastakin rakkaudesta ihmiseen ja luomakuntaan. Rakkauselämässämme on paljon muitakin kerrostumia ja ulottuvuuvuksia: siinä on mukana uuden testamentin rakkaus, joka näkee suuruuteemme kurjuutemme läpi ja myös kristilli-

sen ja antiikin filosofian lähimmäisen rakkaus, joka asettaa muukalaisen ja oman lapset samaan asemaan. Mukana kulkevat lisäksi mm käsitys äidin ja isän rakkaudesta, joka suojelee omaa lasta kaikkea pahaa vastaan; Sapfon rakkaus joka muistuttaa minua hänestä jonka läsnäolo täyttää minut tässä hetkessä täydellisesti; Olavi Virran rakkaus, jonka kadottaminen täyttää loppuelämäni ("Kun ilta ehtii") ja Violetta Parran rakkaus elämään, jonka edessä kuolema on voimaton. Elän rakkauden maailmassa. Mutta minkälainen tämä rakkauden maailma on ja mitä minä olen rakastajana ja mitä me olemme rakastajina, ja mitä rakkaus meille ja meistä tekee, sitä en ehkä pysty koskaan ymmärtämään. Thomas Wallgren Filosofian yliopistonlehtori ja dosentti

2017 • 1 • Leväperäinen

KOUKUTTAVAA JA IMARTELEVAA – kuinka myyläisestä tuli Tinderin uskollinen käyttäjä

Tinderin maailma on karu mutta koukuttava. Myyläisen Sannan mielestä se on mahtava tapa laajentaa valikoimaa, kun haluaa tavata uusia ihmisiä. Tykkäyksiä ei silti heru ihan jokahyypiölle. Teksti ja kuvat: Mari Pieniniemi

Leväperäinen • 1 • 2017

Uutisotsikko uhkailee: Helsinkiä riivaa huutava pula nuorista miehistä. Luvut eivät tosiaan mene tasan, sillä sataa alle kolmekymppistä naista kohden asustaa Helsingissä vain 86 saman ikäluokan miestä. Jos parisuhteen lämpimään sohvannurkkaan kääriytyminen houkuttaisi, voi sen ihanan raitapaitanutturapään tai sen rennon ja älykkään hottiksen löytämisen eteen todellakin joutua näkemään vaivaa. Opiskelijat pariutuvat luontevasti keskenään, sillä sama koulutustaso on monien mieleen ja samalla alalla usein kiinnostavat samat jännät levät ja kalat tai muut sellaiset. Harrastuksetkin saattavat passata kivasti yhteen (mitenköhän toimisivat romanttiset sukellustreffit). Valitettavasti miespula vaanii myös opiskelupiireissä, monilla aloilla kun on enemmän naisia kuin miehiä. Piirit ovat muutenkin niin pienet, että valinnanvaraa on niukasti niin naisilla kuin miehilläkin. Tai sitten sisäsiittoisuus vain ei kiinnosta. No onneksi meillä on Tinder. Tinderin (maailmanlaajuisesti mielettömän suositun treffisovelluksen) käytöllä on tosin omat leimansa. Onhan se nyt pinnallista tuomita jokainen vastaantulija yhden kuvan perusteella. Ja kuka käy jatkuvasti treffeillä eri tyyppien kanssa? Varmaan vain joku epätoivoinen ja seksinhaluinen moraaliton ja rietas ihminen. Onneksi suurin osa ihmisistä on kuitenkin jo tottunut Tinderin muuttamaan treffailukulttuuriin, eikä tinderöivää tuomita. Osa ihmisistä on selaillut sovellusta jo kyllästymiseen asti. Olemmepa sitten kyllästyneitä tai emme, Tinder on monilla sinkuilla edelleen kovassa käytössä. Ja jokainen käyttää Tinderiä omalla tavallaan. Uhkarohkeimmat kuulemma päättävät, että joka kolmannelle tyypille täytyy an-

2017 • 1 • Leväperäinen

taa tykkäys, oli vastassa sitten minkälainen autoposeeraus tai peniskuva tahansa. Toiset huitovat menemään täysin fiilispohjalta. Mutta miten toimii deittisovelluksen syövereissä valikoiva ja fiksu, sinkkuuteen kyllästynyt myyläisnainen? Aika harkitusti, jos kysymme Sannalta, joka on 24-vuotias ympäristömuutoksen ja -politiikan oppiaineesta pian valmistuva – ja Tinderiä useamman kerran viikossa käyttävä myyläinen. Sanna on käyttänyt Tinderiä yhteensä vajaa puoli vuotta, ja pitää sen tuomasta säpinästä elämään. ”Onhan se alkuun aika koukuttava. Varsinkin silloin, kun on itse se uusi tyyppi siellä, niin tykkäyksiä tulee paljon. On se imartelevaa”, Sanna myöntää. Mutta miksi turvautua Tinderiin – eikö niitä potentiaalisia kivoja tyyppejä voisi tavata muutenkin? Ja eikö parin kuvan perusteella mahdollisten treffikumppaneiden rajaaminen voi sulkea ihan mahtavia tyyppejä pois pelistä? Onko järkevää valita vain rusinat pullasta? ”Tavallaan se on tosi karu maailma”, Sanna toteaa, ”mutta toisaalta kaikki, jotka Tinderiä käyttävät tietävät, mikä on pelin henki. Se ei ole ongelma, koska kaikilla on sama lähtöasema.” Niin, ensivaikutelma on aina ensivaikutelma. Ja vaikka Tinderissä tulee suljettua suurin osa vastaantulijoista pois pelistä (ja mahdollisesti myös niitä huippuja tyyppejä), se myös laajentaa pelikenttää. ”Tinder antaa mulle mahdollisuuden tavata ihmisiä, joita ei ikinä muuten tulisi tavattua”, Sanna huomauttaa. Seuraa perinteinen iltapäivälehtikysymys siitä, minkälaisella kuvalla mies saa Sannalta tykkäyksen. Helpompi kysymys taitaa kuitenkin olla, mikä kaikki saa aikaan ehdottoman hylkäyksen. Sanna tunnustautuu pahemman

luokan tindernirsoksi, sillä ei-listan pituus (ks. seuraava sivu) lähentelee tietosanakirjan hakemistoa. ”Laskin kerran, että annan tykkäyksen alle prosentille miehistä”, Sanna nauraa. Nämä tarkoin valitut herrasmiehet ovat kuulemma sellaisia, jotka näyttävät kuvassa iloiselta tai positiiviselta (niin ja siis, eivät edusta mitään kuuluistalta eilistalta). No eivätkö miehet sitten lopu kesken? Niistä miehistä kun siis oli sitä pulaa. ”Voi ne loppua hetkellisesti kesken, ja sitten kun on käyttänyt Tinderiä pitkään, niin uudet miehet ovat lähinnä sellaisia, jotka ovat käymässä täällä.” Siltikin niitä matcheja vain tulee. Ja sitä myöten myös niitä keskustelunaloituksia, hyviä ja vähän huonompia. ”Kerran yksi mies aloitti keskustelun, että ’Moi Sanna! Jos sä voisit valita yhden päivän viime viikolta ja elää sen uudelleen, niin valitsisitko maanantain?’ Se oli musta aika huono keskustelunaloitus”, Sanna selittää. ”Varsinkin kun jatkokysymys oli, että ’Jos sä olisit irtokarkki, niin mikä irtokarkki sä olisit?’ En koe, että mun vastaukset tuollaisiin kysymyksiin kertoo musta oikeastaan yhtään mitään.” Parempia keskustelunaloituksia ovat olleet esimerkiksi Sannan kuviin liittyvät kysymykset (Hei onko toi sun profiilikuva Niagaran putouksilta?), ja muutenkin juttelu kannattaa aloittaa jollain kiinnostavalla kysymyksellä. ”Pelkkä moi on silleen, että jaksaako tohon nyt vastata?” Mutta juttelu sikseen, koko Tinderin kruununjalokivi ovat tietenkin treffit. Ennen Tinderiä Sanna ei juurikaan käynyt treffeillä, vaikka oli ollut sinkku usean kuukauden ajan. Viime keväänä, kun Sanna vihdoin uskaltautui lataamaan sovelluksen, tuli heti käytyä ulkona neljän eri miehen kanssa. Yhdestä kehkeytyi jopa kesäromanssi! Onko Tinder siis vapautta-

nut Sannan sisäisen femme fatalen? Ainakin sen ansiosta uskaltaa itse tehdä aloitteen. ”En koe paineita, ja ihmisten ulos pyytäminen on helppoa.” Deittikutsun sattuessa myös ulos lähteminen on helppoa – ovathan matchit tässä vaiheessa jo tarkoin valikoituja. Muutenkin treffeille lähteminen on koko jutun juju, joten kutsusta kieltäytyminen on harvinaista. Aivan varomattomasti Sanna ei kuitenkaan treffeille tuntemattoman kanssa lähde. ”Musta on kehittynyt aika hyvä stalkkaaja”, Sanna nauraa. Olisi hyvä ainakin löytää tyypin Facebookprofiili, jotta voi tarkistaa onko mies tosiaan käyttänyt omaa kuvaansa Tinderissä. Sovelluksessa näkyy vain etunimi ja ikä, mutta fb-profiili voi löytyä helpostikin, jos Tinder kertoo yhteisistä kavereista Facebookissa, tai stalkkauksen kohde on paljastanut Instagram-nimimerkkinsä (monet kertovat Instassa sukunimensä). Hardcore-stalkkaukseen siirrytään, kun aletaan googlettaa mainittujen harrastusten tai koulun perusteella. Facebookin haussa voi kuulemma yhdistää etunimen ja yliopiston nimen. Sanna saattaa vilkaista myös tyypin Linked-in-profiilin! Sanna, lisää stalking capabilities omaan linkkariisi, käyn ehdottomasti klikkaamassa endorse. Ei tämä silti mitään pelailua ole. Sanna ei tyrmää ajatusta siitä, että Tinderistä voisi löytyä vaikka loppuelämän kestävä Rakkaus. Mutta yltiöpäinen optimisti Sanna ei ole koskaan ollut – ehkä pessimismi vain on hitaasti kuurautumassa pois Tinderin ansiosta. ”En etsi mitään, mutta olen avoin kaikelle. Minulla ei ole odotuksia, mutta haluan tavata uusia ihmisiä, ja jos jotain löytyy, niin sehän on vaan mahtavaa.” µ

Leväperäinen • 1 • 2017

SANNA EI T YK K Ä Ä , JOS:

- Peiliselfie - Autoselfie - Saliselfie - Sängyssämakoiluselfie - Ensimmäisestä kuvasta ei näe naamaa - Ensimmäisessä kuvassa on muitakin henkilöitä (ei voi heti tietää kuka näistä on kyseessä) - Kuvissa on muita naisia - Kuvissa on vauvoja - Kuvissa on koiria tai kissoja tai eläimiä ylipäänsä (hevonen voi olla ok) - Pelkät maisemakuvat - Kuva ilman paitaa (paitsi jos jokin erinomainen syy, mutta niitä on harvassa) - Kuva ilman muitakaan vaatteita, ilman syytä - Asekuvat - Vaikuttaa tyhmältä - Kuva julkkiksesta

2017 • 1 • Leväperäinen

- Vain yksi kuva (ei anna tarpeeksi tietoa) - Tunnen tai tunnistan kyseisen henkilön (näin välttyy monilta kiusallisilta tilanteilta ja sitä paitsi näitä henkilöitä voisi oikeassakin elämässä pyytää ulos ja vice versa) - Liikaa yhteisiä tuttuja - Kuva jossa näyttää keskisormea (näitä paljon) - Tupakointi ja alkoholikuvat ilman hyvää syytä - Vessaselfie tai hampaidenpesukuva (näitäkin on useampia) - Teksti: etsitkö sponsoria? (Ei, en etsi) - Kuva erektiossa olevasta peniksestä - Sadomasokistisesti alistettavan seksikumppanin etsimiskuvat (näitä on myös jonkin verran) - Joku antaa supertykkäyksen (on liian epätoivoista ja ahdistavaa, asettaa liikaa paineita)

LE VIKSEN

SUURI

SEKSIK YSELY Teksti:Leviksen seksitiimi Kuvat: Katariina Väätänen

Seksi, oma ja muiden, se kiinnostaa. Seksikyselyn tulokset, olkaa hyvät! Harvat asiat motivoivat niin kuin tirkistelynhalu ja toisaalta mahdollisuus päästä kertomaan itsestään. Peräti 40 myyläistä kävi vastaamassa seksikyselyymme. Huomionarvoista oli se, kuinka henkilökohtaisista, vähän noloista ja kipeistäkin asioista te avauduitte - anonymiteetille on kuin onkin vielä paikkansa ja aikansa. Vaikka moni saattaa ajatella, että myyläiset ovat keskiverto-opiskelijaa - saati -suomalaista - vapaamielisempää porukkaa, niin niin se kuitenkin on, että seksi - ja seksittömyys - on monelle myyläisellekin superhenkilökohtainen ja arkakin paikka. Kiitos siis, rakkaat ihanat kauniit myyläiset, joka ikisestä vastauksesta! Toivomme että tirkistys muiden makuuhuoneisiin (tai milloin

mihinkin) paitsi tyydyttää uteliaisuutenne, niin ennen kaikkea näyttää että varsin monenlainen seksuaalisuus on normaalia ja ok. Vastaajista naisia oli selvästi eniten, yli kaksi kolmesta. Miehiä vastanneista oli neljäsosa, ja viisi prosenttia vastanneista ei halunnut kertoa sukupuoltaan tai oli muunsukupuolisia. Puolet ilmoitti olevansa “perinteisessä parisuhteessa”, kolmasosa oli sinkkuja ja noin viidesosa ei halunnut sanoa taikka oli jollakin tavoin vaikeasti selitettävässä parisuhdetilanteessa. Kukaan vastaajista ei ilmoittanut olevansa avoimessa tai polyamorisessa parisuhteessa.

Leväperäinen • 1 • 2017

SUURIMMALLA OSALLA ALLE VIISI SEKSIKUMPPANIA

Suurimmalla osalla - noin kahdella kolmesta - oli ollut taava osuus oli 18%. Pienestä otannastamme huolimatalle kymmenen seksipartneria elämänsä aikana. Tavallita näyttäisi siltä että myös Myyssä pätee jossain määrin sinta oli, että partnereita oli ollut alle viisi. laajemminkin yhteiskunnassa edelleen vallalla oleva ajaTarkastelimme lukumääriä tus siitä, että nainen on vähän lutmyös parisuhdestatuksen valoskahtava jos hänellä on useita seksa. Silminnähtäviä eroja ei seusikumppaneita kun taas miehel"Olen kyllä fantasioinut useammasta rustelevien ja sinkkujen seksile panojen määrä tuo vain arvosmyyläisestä." kumppanisaldoissa ollut, mutta tusta. kun tarkastelee kuinka suurella Niin ja niitä myyläisiä seksiosalla vastaajista on ollut 15 seksikumppaneita, kyllä niitäkin löykumppania tai enemmän, niin sinkuilla ja säätäjillä tämä tyi. Tosin ajatus opiskelukavereiden kiksauttamisesta tunosuus on yhteensä 33%, ja seurustelevilla vain 15%. Kysetui jakavan mielipiteet vahvasti: lystämme ei selvinnyt, minkä pituisia suhteita vastaajilla oli ollut taikka minkä ikäisiä he olivat, joten emme pys“Don’t shit where you eat!” tyneet tekemään päätelmiä siitä, kuinka suuren osan elä“En osaa sanoa. Myyläisyys saattaa olla piilevää.” mästään vastaajat olivat seurustelleet ja miten tämä nä“Hyi, ei.” kyi seksikumppanien määrässä. “Thank God no.” Huomionarvoista on, että miehistä peräti 40%:lla oli “En yhdenkään, sääli.” ollut vähintään 15 seksikumppania kun taas naisilla vas“En yhdenkään, mutta olen kyllä fantasioinut useammasta myyläisestä.”

2017 • 1 • Leväperäinen

OLISPA ENEMPI SEKSI

Suurikaan yllätys ei ole, että sinkuilla seksiä on harvemmin kuin suhteellisilla. Vastaukset eivät yllätä myöskään Finsex 2015 -tutkimuksen valossa: sen mukaan suomalaisilla naisilla ja miehillä oli keskimäärin yksi yhdyntäkerta viikossa vuonna 2015. Ainoastaan 20-vuotiaat naiset ja 50-vuotiaat miehet olivat hieman aktiivisempia. Trendi on 2000-luvulla ollut kuitenkin laskeva: yhteiskunnan väitetty seksualisoituminen ei näy yhdyntöjen määrässä. Finsex-tutkimuksessa ihmisten yhdyntätoiveet olivat kuitenkin sen sijaan kasvaneet. Nuoret miehet toivoivat keskimäärin neljää yhdyntää viikossa ja naiset kolmea. Nämä toiveet näyttävät pyörivän myös myyläisten mielissä: useampi kommentoi, että seksiä voisi olla enemmänkin. Seksin määrä myös vaihtelee, sekä sinkuilla että seurustelevilla. Eräs naispuolinen sinkku tiivisti asian hyvin: “määrä vaihtelee meneillään olevan kauden mukaan aika paljon. Välillä on tuskallisen pitkiä kuivia kausia ja välil-

lä paljonkin toimintaa”. Suhteellisilla seksin määrä vaihtelee muun muassa stressin, vuodenajan, lämpötilan(!), etäsuhteen, mielialan ja armeijan takia. “Tapaan harrastaa seksiä vain parisuhteessa ja sellaista ei juuri nyt ole.” (mies, sinkku) “Sinkkuelämä on vaikeeta.” (mies, sinkku) “Harrastaisin paljon useammin, jos olisin suhteessa.” (nainen, sinkku) “Ei lainkaan.” (nainen, sinkku) “ --- Sinkkuna riittää ihan kerta parin kuukauden välein. Runkkaan kyllä joka päivä.” (nainen, sinkku) “ --- mutta sitten on kuitenkin sen verran jotenkin mummo et kerta viikkoon on ihan hyvä.” (nainen, parisuhteessa) “Olen varsin tyytyväinen saamiseeni.” (nainen, parisuhteessa)

"Sinkkuelämä on vaikeeta" - mies, sinkku

Leväperäinen • 1 • 2017

RYHMÄSEKSI KIINNOSTAA

Varsin moni, peräti neljäsosa vastaajista oli kokeillut ryhpi oli kotona selvinpäin kait jo nukkumassa. Aamulla oli ylmäseksiä ainakin kerran. Moni heistä jotka eivät olleet, lättävän vähän kiusallista, mutta joitakin sävyeroja suhteitoivoivat pääsevänsä testaamaan, mutta oli myös pari vassiin kyllä tuli.” (nainen, sinkku) taajaa joita ryhmähommat eivät erityisemmin kiinnosta“Kolmen ja neljän kimppaa. Neljästään oli kivaa kun keneet. Toteutuneisiin ryhmäleikkeihin miat kohtasi, kolmestaan oli pettymys, liittyi usein alkoholi ja/tai yllätykselkoska toinen nainen oli jäätävä lahlisyys. Myöskään hämmennyksiltä ja na.” (nainen, ei halua kertoa pari"Toinen nainen oli jäätävä lahna." pettymyksiltä ei oltu vältytty. suhdestatustaan) “Oh shit ois siistii.” (nainen, sinkku) “Ajatus vähän kummaksuttaa jos totta “En ole. Tosin kerran kaks kissaa katpuhutaan, en tietäisi mihin keskittyä.” (mies, sinkku) to vieressä.” (nainen, parisuhteessa) “Juu, ihan jepa, mutta kahdenvälinen seksi on ainakin tois“Kerran fetissiklubilla Berliinissä eksä nuoli mun alapäätätaiseksi kiinnostavaa.” (mies, ei halua kertoa parisuhdesni samalla kun pussailtiin ja lääpittiin toisen kaverin kanstatustaan) sa. Joku taisi masturboida vieressä. Se oli hämmentävä mut“Kerran kostean baari-illan jälkeen soitettiin naispuolisen ta rikastuttava kokemus.” (nainen, sinkku) kaverini kanssa miespuoliselle tuttavallemme, jonka kans“Olen harrastanut seksiä kahden miehen kanssa. Olen sa asia oli ollut jossain määrin ilmassa aikaisemmin. Tyypfantasioinut tästä kokemuksesta usein sen jälkeen, sillä on jotenkin kiihottavaa olla kerralla kahden miehen haluamana.” (nainen, sinkku)

SITOMISLEIKKEJÄ JA IHAN TAVALLISTA TOUHUA

Noin puolet vastaajista myönsi omistavansa jonkinlaisia • BDSM-jutut. Yläkäsite useille valta-asetelmallisille fetissejä. Ylivoimaisesti suurin osa mainituista fetisseistä fetisseille ja leikeille. Sisältää termit Bondage & oli kevyt-BDSM-henkisiä: yleisimmin toivottiin sitomisDiscipline, Dominance & Submission sekä Sadism & leikkejä ja alistetuksi tulemista. Monelle vastaajista fetissin Masochism. Monet mainitsivat alistetuksi tulemisen, käsite oli (vielä?) hieman vieras, mutta usein vastauksista sitomisen, läpsyttelyn ja tukasta vetämisen. Myös kuhuokui halukkuus kokeiluihin. Seksitiimillekin täsmälliristaminen ja piiskaaminen mainittiin. sen tilaston tekeminen tuotti hieman • Peppuseksi hankaluuksia: niskan haistelu las• Nahkatakki kettiin lopulta fetissiksi, mutta seksi • Kiinnijäämisen mahdollisuus "Kiihotun aivastuksista - mutta aitakkatulen ääressä talven pimeydesja julkiset paikat noastaan seksikkäistä" sä ei. Eräällä vastaajalla oli niin pitkä • Roolileikit lista mitä erilaisempia fetissejä, että • Alusvaatteet, univormut seksitiimi ei osannut aluksi edes pu• Ruoka, syöminen. “Sain kerran nastua: suuri osa termeistä oli meille tuntemattomia, mutorgasmin syömällä ta nopea googlettelu tuottikin sitten jo varsin massiivista hyvää keksitaikinaa” korvien kuumotusta. Teidän fetissivalikoimastanne löytyi • “Ulkomaalaiset” muun muassa seuraavaa, ottakaahan samalla opiksenne: • “Kiihotun aivastuksista. En kaikista, ainoastaan seksikkäistä.” • “Merinisäkkäät” 2017 • 1 • Leväperäinen

ERIKOISET JUTUT, NEHÄN TEITÄ KUITENKIN ENITEN KIINNOSTAA

Kysyimme tietysti, mikä on pervointa mitä olette tehneet.

“Olen valanut poikaystäväni peniksestä jäljennöksen dildonvalmistussetillä.” (nainen, parisuhteessa) “Panin poikaystävääni strap-onilla (= vyötärölle puettava “Leikittiin joskus natsia ja juutalaista.” (nainen, parisuhdildo)” (nainen, parisuhteessa) teessa) “Nettiseksi videoyhteydellä puolitutun kanssa” (nainen, pa“On tullut tehtyä ja koettua niin paljon asioita, ettei ole enää risuhteessa) kunnollista käsitystä siitä, mitä pidetään pervona.” (nainen, “Kävin strippibaarissa, missä naisei halua sanoa parisuhdestatustaan) strippari antoi puristella tissiä ja “Eikös kaikki seksiin liittyvä ole perpersettä.” (nainen, sinkku) voa?” (nainen, parisuhteessa) "Olen valanut jäljennöksen poi“Tuplapenetraatio ison dildon kaystäväni peniksestä" avulla tai sitten getting pegged Entä erikoisin paikka, jossa olet harrastanut seksiä? (= naisen suorittama anaaliseksi edellä mainitulla strap-onilla)” (mies, parisuhteessa) “Hiihtohissi” “Lentokoneen vessassa masturboiminen.” (mies, sinkku) “Kapselihotelli” “[Olen] harrastanut seksiä naamari naamalla.” (mies, pa“Bio3:n kertsi” (x 2, hmm...) risuhteessa) “Maailmanpyörä” “Tyydyttänyt miestä yhdistelmällä kumihanska, nyrkki ja “Matlu-klusteri” perse.” (nainen, parisuhteessa) “Dressmannin pukukoppi” “Sairaala. Olin itse potilaana.”

KIPEÄÄ JA KIPINÖITÄ

Seksiin liittyvät kokemukset ja tuntemukset eivät valitetMyös kyvyttömyys saada orgasmia kumppanin kanstavasti aina ole positiivisia. Järkyttävän moni (naispuolisa mainittiin traumaattisena asiana. “Se stressaa minua, ja nen) vastaaja oli kokenut seksuaalista ahdistelua, hyväksikeskitynkin saamaan toisen tulemaan, mikä toki vahviskäyttöä, painostamista, tai oli suoranaisesti raiskattu. On taa kierrettä”. Tässäkin voi nähdä ulkoa tulevaa, naisiin surullista, että edes 2000-luvulla Suomessa naisen seksukohdistuvaa painetta olla hyvä seksipartneri. aalisuus ei ole kaikkien mielestä naisen omaa. Onneksi seksin ihanuus tuntui Nimenomaan naisilla tunkuitenkin olevan voittopuolis"Parhaimmillaan kahden ihmisen sielut ja tuu myös olevan usein seksikota. Kun kysyimme, mikä seksisruumiit sekottuu toisiinsa hetkeksi" kemuksia, joista on jäänyt epäsä on ihaninta, selkeästi useimmi- mies, seurustelee määräisellä tavalla likainen tai ten mainittu sana oli läheisyys. Se hyväksikäytetty olo. On koetmainittiin peräti 13 vastauksessa! tu, että on itse annettu lupa toiEi siis hurja kiihko tai räjähtävät minnalle mutta siltikin kokemus orgasmit. Näitäkin toki arvosteton tuntunut väärältä. Tämänkaltaisia kokemuksia lienee tiin ja toivottiin. etenkin nuorilla naisilla, jotka ovat vielä epävarmoja itsestään, ja haluavat mukautua yhteiskunnan ristiriitaisiin ja Parisuhteissa toivottiin enemmän aikaa seksille, kuten epäreiluihin vaatimuksiin: toisaalta naisen odotetaan olemyös spontaaniutta ja yllätyksellisyyttä. Yleisesti orgasvan siveä ja toisaalta naisen odotetaan olevan seksuaalisesmeja toivottiin lisää, samoin kuin kykyä antautua ja antaa ti aktiivinen. Kuitenkin kulttuurissame naisille sallitaan mennä. Ylipäänsä sitä ihanaa seksiä voisi olla enemmän! vain miehille kelpaava seksuaalinen toimijuus.

Leväperäinen • 1 • 2017

“Se, kun mielessä ei ole mitään muuta kuin toinen osapuoli ja hänestä kiihottuminen” (nainen, parisuhteessa) “Henkinen veto on minulle seksissä tosi tärkeää, ja sen kruunaa fyysinen yhteys ja mielihyvä. Tosin toivoisin seksissä enemmän orgasmeja.” (nainen, sinkku) “Antautuminen tunteille: toivoisin, että osaisin olla jännittämättä esim. Sitä, miltä näytän, missä väärissä paikoissa muka on karvoja, ja tuleeko hassuja eritteitä.” (nainen, parisuhteessa) “Kaikista parasta seksiä on sellainen, jossa esileikki vaan jatkuu ja jatkuu niin pitkään että on todella märkänä, ja itse penetraatio kestää vain lyhyen aikaa.” (nainen, sinkku) “Seksi on parhaimmillaan sitä, kun kahden ihmisen sielut ja ruumiit sekoittuu toisiinsa hetkeksi.” (mies, parisuhteessa) “Parasta: tietty orgasmit. Enemmän aikaa seksille arjen keskellä.” (nainen, parisuhteessa)

“Läheisyys ja se tunne, että toinen haluaa minua. Toisaalta toivon löytäväni kumppanin, jonka kanssa voisin myös saada orgasmeja seksissä.” (nainen, sinkku) “Päivästä riippuen läheisyys tai se villi tunne, kun molemmat on täysin mukana ja hetki voi muuttua täysin.” (nainen, it’s complicated) “Se ns. ensimmäinen hetki, kun hommat alkaa, on paras. Eka työntö tjms?” (mies, sinkku) “En koskaan harrasta seksiä seksin vuoksi, sillä en kykene saamaan orgasmia yhdynnässä tai sormettamalla. Sen sijaan olen maailman onnellisin, kun saan seksin aikana kokea rakkautta, kosketusta ja läheisyyttä kumppaniltani.” (nainen, parisuhteessa) “Omasta mielestäni muistojen saaminen ja jännitys on parasta.” (mies, parisuhteessa) “Molemminpuolinen aloitteellisuus, kommunikointi ja läheisyys. Joskus pitää vaan panna, mutta edellä mainitut ovat usein tärkeämpiä.” (mies, sinkku)

LOPPUHUIPENNUS

Kysyimme teiltä vielä anekdootteja: hauskoja tai jälkikäteen hauskoja tai ei oikeastaan omasta mielestä milloinkaan kovin hauskoja seksiin liittyviä kertomuksia ja sattumuksia.

“Joskus villissä nuoruudessa oli yhden illan juttu itseäni kymmenen vuotta vanhemman todella karvaisen italialaisen vuokranantajani kanssa (gigolo isolla G:llä). Sillä oli jättimäinen elin, ja sen jälkeen istuminen sattui monta päivää.” (nainen, “Yksi ensimmäisistä seksikerroisparisuhteessa) "Keksin, että juokseva hunaja voisi tani. Olimme tuhannen kännissä, “On yksi kundifrendi, jonka kanskorvata liukuvoiteen" eikä hommasta tahtonut tulla misa kutsumme toisiamme dry humtään. Tuumin tilanteen vaativan ping -kamuiksi. En tiedä kannatliukkaria, jota minulla ei ollut. taako sitä avata enempää…” (naiKeksin, että juokseva hunaja voisi nen, sinkku) korvata asian ja levitin sitä ympäri yövieraan genitaaleja. “No ihan hauska oli, kun harrastin seksiä menkkojen aikaHomma ei siitä ainakaan helpottunut.” (nainen, sinkku) na, ja huomasin kesken aktin painaneeni kädenjäljen kuu“Kun otan housut pois uuden tytön edessä, niin yleensä ne kautisverellä seksikumppanin rintaan.” (nainen, sinkku) naurahtaa, että kenet ajattelit tyydyttää TOLLA? Johon vas“Ongelmahan on siinä, että sitä on liian vähän, seksiä siis. taan, että itseni ensisijaisesti.” (mies, parisuhteessa) Se johtuu pitkälti omasta töhöilystä; naisen pitää käytännös“Joskus tuli nussittua sen verran, että sängyn jalka hajosi.” sä sanoo mulle et nyt vaatteet pois ennen kun tajuan mitä ta(nainen, parisuhteessa) pahtuu.” (Mies, sinkku) “Kerran lirahti pikku pisu. Kumppani ei huomannut.” (nainen, parisuhteessa) μ

2017 • 1 • Leväperäinen

UUSI AIKA VANHAT TAVAT Kuvat: Katariina Väätänen

Leväperäinen • 1 • 2017

Tuntuuko sinusta joskus siltä, että yliopisto on kaavoihin kangistunut? Tai, että sitsikäytännöt ovat kolonialismin ajalta? Hämmentääkö sinua, kun esimerkiksi huomaat, että suuri osa kurssilukemistosta on kuolleiden valkoisten eurooppalaisten miesten kirjoittamaa? Tai kun istut nöyrästi luennolla, josta kukaan ei ymmärrä sanaakaan, mutta luennoitsijalle ei kuitenkaan uskalla / voi sanoa asiasta. Tuntuuko siltä, että et sovi siihen muottiin, millainen yliopistolla pitäisi olla? Kuka sen määrittelee, ja miksi? Ajatellaan, että yliopisto on edelläkävijäpaikka, jossa uusinta tietoa aktiivisesti tuotetaan ja sovelletaan. Tämän takia onkin hullunkurista huomata, kuinka yliopistolla ollaan jumissa joissakin tavoissa, jotka ovat erittäin vanhoja. Miksi emme kyseenalaista näitä käytäntöjä? Onko vanha aina automaattisesti parempi? Jumittuneisuuden huomaa esimerkiksi opetustavoissa, tilojen tasa- arvoisuudessa ja toimivuudessa, sekä opettaja-oppilas asetelmassa.

Millaisia ihmisiä kaveripiiristäsi yliopistolla löytyy? Edustavatko he maailman tai Suomen väestöä?

sukupuolen binäärisyys, valkoisuuden normi ja heteronormatiivisuus olivat massoille tuntemattomia. Tänään kuitenkin tiedetään enemmän kuin eilen, ja pienillä asioilla ja askelilla voidaan pyrkiä parempaan. Esimerkiksi Fuksina saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, että luensitsien istumajärjestys – sen ei tarvitse olla lokeroiva tytnoitsijat ja professorit ovat jonkinlaisen absoluuttisen totö– poika-jako, helppoa. Kaikki eivät ole aina vain miehiä tuuden lähteitä. Meidän tulisi oppia ajattelemaan kriittai naisia. “Mutta miten sitten skoolataan?” Sekään ei ole tisesti myös opettajistamme ja heidän tarjoamastaan tieongelma, on monta eri tapaa skoolata helposti niin, että dosta. Olisi opiskelijoita kohtaan reilua, jos luennoitsijat kaikki tietävät mihin suuntaan skoolataan seuraavaksi. esimerkiksi kertoisivat alussa omista intresseistään sekä Esimerkiksi aloittamalla ensin vinoon oikeaan, sitten vilähtökohdistaan. Millaisia ihmisiä yliopisto meistä halunoon vasempaan, ja viimeiseksi suoraan. aa kasvattaa, ja kuka siitä päättää? Alkoholikulttuuri on myös haaste Suomessa. MonisYliopistoissa tuntuu pärjäävän vain tietynlainen opissa paikoissa oletetaan, että alkoholia on itsestään selvä kelija: Pystyy lukemaan nopeasti pitkiä tekstejä, opettehörppiä. On ehkä hankala ymmärtää, lemaan paljon ulkoa, ja sitten oksenettä esimerkiksi uskonnollisista syistä taa lyhytkestoisen muistin tenttipapeSuurin osa kurssilukemistosjoku voi jättää alkoholin väliin. Juhlarille. Onko tämä nykypäivää, saati tuta on kuolleiden valkoisten eutunnelman voi helposti latistaa pienellä levaisuutta? Entä muunlaiset opiskerooppalaisten miesten kirjotviattomalla kommentilla nesteestä lasislijat? Eivätkö he ansaitse päästä ylitamaa. sa. Seuraavan kerran kun näet jonkun, opistoihin opiskelemaan? Eivätkö he joka ei juo juhlissa, älä kommentoi siivoi olla yhtä fiksuja? Yliopistoja kuutä. Ihminen ilman alkoholia on ihan yhtä hauska ja huluisi kehittää niin, että se olisi suotuisa oppimisympärispaisa tyyppi, joten jätä väliin “vain kännissä on hauskaa” tö kaikenlaisille opiskelijoille. Jos tähän ei pyritä, päädy-kommentit ja pidä hauskaa. tään siihen, että tuotettu tieto on kapeaa – tietynlaisten ihmisten tuottamaa, tietyillä tavoitteilla. Tässä on sinulle haaste: Katso läpi oman opetusalan On mielenkiintoista pohtia, millaisia ihmisiä kannustenttikirjallisuutta ja kirjoita ylös kuka kirjailija on. Onko tetaan yliopistoon ja millaisilla ihmisillä on sinne mah90 % tekijöistä valkoisia miehiä länsimaista? Suomessa dollisuus päästä. Millaisia ihmisiä kaveripiiristäsi yliopismaantiede tai ympäristötiede eivät ole mitenkään selkeitolla löytyy? Edustaako se maailman tai Suomen väestöä? tä “miesten aloja”, miksi kuitenkaan kirjallisuus ei edusta Kun katsot ympärillesi, saatat huomata, että opiskelijat opiskelijakuntaa? Olisi myös kiinnostavaa lukea globaliovat aika homogeenista porukkaa. (Kannattaa muuten saatiosta esimerkiksi kenialaisen professorin näkökulmaslukea tähän aiheeseen liittyvä havainnollistava Ylioppita, eikä aina vain länsimaalaisten perspektiivistä. Nämä laslehdessä 8.9.13 Johanna Mitjosen teksti Erilainen, joka tieteenalat ovat laajoja, ja laajuus kärsii, jos ei lueta kirjallöytyy netistäkin.) Voi olla, että kaikenlaisia meheviä nälisuutta monipuolisesti. kökulmia jää uupumaan, kun suuri osa opiskelijoista on Kokoava kysymys kuuluukin: voiko eilisen työkaluilsuhteellisen samoista lähtökohdista. la ratkaista huomisen ongelmia? μ Rakkaat ja hauskat akateemiset pöytäjuhlat – sitsit: Kirjoittajat ovat ympäristötieteiden ja maantieteen Alun perin sellaiselta aikakaudelta, jolloin termit, kuten opiskelijoita, jotka haluavat pysyä nimettöminä. 2017 • 1 • Leväperäinen

MYYN PITÄÄ OLLA KAIKKIEN MYYLÄISTEN AINEJÄRJESTÖ Teksti ja kuva: Marika Aihio

Välittömyys, fyysisyys ja liberaali asenne alkoholin nauttimiseen ovat monelle myyläiselle asioita, jotka tekevät Myystä sen parhaan ainejärjestön. Jos nämä tuntuvat vierailta, jää helposti ulkopuolelle ainejärjestömme tapahtumissa.

Vaikka kokemukseni yliopiston eri ainejärjestöjen toiminten seuraan. Minulle tästä aiheesta on vaikeaa kirjoittaa, nasta ja tapahtumista onkin melko lyhyt, olen sen perussillä jollain tasolla määrittelen itseni osaksi ainakin jonteella itse kokenut Myy ry:n olevan ehdottomasti yksi takinlaista sisäpiiriä. Mielestäni Myyn hallitus voisi mietsa-arvoisimmista ja hyväksyvimmistä ainejärjestöistä ylitiä, kuinka panostaa tapahtumiin niin, että myös itsenopistomaailmassa. Tapahtumamme ovat mielestäni kessä ulkopuolisiksi kokevat (etenkin fuksit) löytäisivät helkimääräistä rauhallisempia, ja suurin osa ihmisistä osaa pommin oman paikkansa Myystä. Mahdollisesti tämä tukäyttäytyä (humalatilasta huolimatta) asiallisesti alkoholee johtamaan siihen, että tiettyjen tapahtumien kaavoja lipitoisissa tapahtumissa. Tapahtumissamme ei ole minun joudutaan muuttamaan. Tämä taas saattaa aiheuttaa näkokemukseni mukaan ollut järjestyshäiriöitä, ja kanssarää vanhemmissa opiskelijoissa. Meidän tulisi kuitenkin opiskelijoita on pääasiassa osattu kohdata ja kohdella kunhyväksyä se fakta, että Myy kasvaa ja tulee väistämättä nioituksella. Myy ry:n tulee nyt ja jatkossa pyrkiä inklumuuttumaan, halusimme sitä tai emme. siivisuuteen, ja mielestäni se on onnistunut tässä hyvin. Ongelmaksi on koettu myös monien tapahtumien Myy järjesti vuodenvaihteesalkoholipainotteisuus. Myy pyrsa turvallisuuskyselyn, jossa karkiikin nyt uuden hallituksen kansMeidön tulisi hyväksyä se, että Myy kasvaa toitettiin ainejärjestömme jäsensa panostamaan kerhotoimintaamja tulee väistämättä muuttumaan. ten kokemuksia tapahtumistamme, joka on viime vuosien myötä me. Vastauksia tulikin jonkun verehtinyt hieman hiipua. Toivoisinran, niin positiivisia kuin negatiivisia. Osalla vastaajista kin, että ihmiset innostuisivat osallistumaan esimerkiksi kokemukset ainejärjestöstämme olivat samat kuin itselkasvisruokakerhoomme, jota olen itse Myyn toisena ruoläni: ainejärjestössämme ei ole joutunut kohtaamaan syrkavastaavana pyrkinyt taas aktivoimaan. Kasvisruokakerjintää ja porukkaan mukaan pääseminen on ollut suhteelhon lisäksi Myyllä on muitakin kerhoja, ja näiden lisäksi lisen helppoa. Tämä on tietenkin minun omakohtainen Myy järjestää ajoittain luontoretkiä (seuratkaa sähköposkokemukseni, eivätkä kaikki siihen samaistu. Myy on jo tia!). Jos tuntuu, ettei kerhotapahtumaa ole tarpeeksi, voi nyt melko suuri ainejärjestö, joka etenkin iso pyörä -uusellaista myös itse vapaasti järjestää! Esimerkiksi Myyn pedistuksen jälkeen tulee vain kasvamaan lisää (jopa suulikerho on ollut harkinnassa jo jonkin aikaa. remmaksi kuin Symbioosi!). Itse toivoisin myös enemmän huomiota Myyn tapahKun puhutaan suuren määrän ihmisiä sisältävästä järtumien alkoholittomaan juomatarjontaan. Satunnaisesjestötoiminnasta, on sisäpiirien syntyminen melko väisti on käynyt niinkin ikävästi, ettei alkoholitonta juotavaa tämätöntä. Ulkopuolisesta näihin piireihin voi tuntua ole saanut lainkaan. Tämä antaa mielestäni selvän mielivaikealta päästä sisään, varsinkin kun tapahtumissa ihkuvan, että tapahtuma on suunnattu pääasiassa alkohomiset pyrkivät aina jo entuudestaan tuntemiensa ihmislia juoville opiskelijoille. Lisäksi fuksiviikon tapahtumat

Leväperäinen • 1 • 2017

ovat mielestäni liiaksi alkoholipainotteisia. Tuutorina miedistelun ja taistelee sitä tuottavia rakenteita vastaan. Satin, voisiko orientoivan viikon oheen rakentaa jotain helnallista ahdistelua oli koettu myös Karkkilassa, niin vanposti lähestyttävää alkoholitonta tutustumistapahtumaa? hempien kuin nuorempienkin myyläisten taholta. MuisSitten yhteen turvallisuuskyselyn ehkä vakavimmista tuttaisin siis: olitpa Myyn tapahtumassa tai missä tahanaiheista. Monelle ainejärjestössämme on aina ollut tärkesa, meillä jokaisella on oikeus koskemattomuuteen ja sitä ää myyläisiä yhdistävä rakkaus ja läheisyys. Monelle Myy tulee kunnioittaa. merkitsee yhteenkuuluvuutta, ja sitä osoitetaankin usein Myyn kasvaessa olemme ottaneet mahdolliset esiin halauksin ja pusuin. Ei kuitennousevat turvallisuuskysymykset kaan saa unohtaa, että myyläisyyhuomioon, ja muistuttelemmekin destä huolimatta meillä jokaisella tapahtumissamme vastaavaisuuMistä sitten tietää, saako henkilöä koson omat rajamme, joita ei saa ylitdessa yhä enemmän hyvien tapokea? Kysy. tää ilman lupaa. Tämä tulisi meistä jen rajoista. Turvallisuuskyselyitä jokaisen muistaa, etenkin humalassa. Fyysinen koskettelu pyrimme järjestämään aina tietyin väliajoin. Lisäksi pyilman kyseisen henkilön suostumusta ei ole läheisyyttä, se rimme suuremmissa tapahtumissa määräämään tiettyjä on ahdistelua, ja tähän Myy suhtautuu vakavasti. Vaikka järjestyshenkilöitä, joille mahdollisista häiriöistä voi ilehkä osa myyläisistä pitääkin läheisestä fyysisestä kontakmoittaa. Myyn nettisivujen palauteboksilla voi antaa nitista, sama ei päde jokaiseen. Varsinkin uudet opiskelijat mettömästi palautetta tapahtumien kulusta ja mahdollisissaattavat kokea vastaavan käytöksen Myyn tapahtumissa ta häiriöistä. Palautetta voi antaa myös yleisesti itse tapahhyvinkin ahdistavana ja luotaantyövänä. tumista tai Myyn toiminnasta: olisiko jotain voinut hoitaa Mistä sitten tietää, saako henkilöä koskea? KYSY. Jos toisin? Vai oliko joku asia hoidettu just hyvin? Häiriöistä et ole vieläkään varma, ÄLÄ KOSKE. Välittämistään saa tai epäasiallisesta kohtelusta voi ilmoittaa myös meille yhosoittaa, kunhan se tehdään molempien osapuolien halusdenvertaisuusvastaaville, joko suoraan tai sähköpostitse. ta. Myöskään sanallinen ahdistelu ei ole missään nimesLähtökohtaisesti Myy pyrkii olemaan turvallinen ja musä sallittua Myyn tapahtumissa. Vuosijuhlissamme osa kava ainejärjestö ihan meille jokaiselle, ja toteuttaaksemvanhemmista vieraista syyllistyi tähän. Sanallinen ahdisme tämän tavoitteen haluamme antaa jokaiselle mahdoltelu on valitettavasti osin rakenteellinen yhteiskunnallilisuuden saada äänensä kuuluviin. nen ongelma. Myy ehdottomasti tuomitsee sanallisen ahMarika on toinen Myyn yhdenvertaisuusvastavista Ella Pippingsköldin kanssa. marika.aihio@helsinki.fi ella.pippingskold@helsinki.fi

PALAUTEBOKSI: http://blogs.helsinki.fi/myy-ry/yhteystiedot/palaute/ MYYN KERHOT: http://blogs.helsinki.fi/myy-ry/toiminta/kerhot/

2017 • 1 • Leväperäinen

Teksti ja kuva: Mari Pieniniemi

Vanhalla kansalla ei jäänyt kumppania etsiessä sormi suuhun, vaikka Tinder ei vielä vilissytkään silmissä. Kun nuori neito tai mies poti rakkaudenkaipuuta, turvauduttiin erilaisiin lemmennostatusloitsuihin ja -taikoihin. Koska taika on ikuista, voi näitä vanhoja oppeja noudattaa edelleen. Tässä kokeiltavaksenne muutamia kiinnostavia loitsuja, jotka on poimittu Suomen Kansan Vanhat Runot -tietokannasta. Nouskoon teille kaikille lempi liehumahan! 1. Jos olet sattumalta lähdössä praasniekkaan (eli ortodoksisen suojeluspyhimyksen muistopäiviin) ja toivot sieltä löytäväsi seuraa, kannattaa porukalla kokeilla seuraavaa mukavankuuloista ohjetta: ”Tytölle tulee hyvä lempi ja kisaonni praasniekassa, kuin ennen lähtöä tehdään kalakukko, ja sitten tyttö nousee pöydälle ja rupeaa siihen jonkinlaiseen asentoon, niin että kalakukko pysyy päällä. Se kalakukko pannaan tytön päälle, ja toiset sitä syövät ja kehuvat, että kukko on makea ja sanovat yhtenään: Näin makea ole sinäkin praasniekassa!” (SKVR I4, 1826.)

2. Tätä runoa voi luultavasti soveltaa baariin lähtiessä: ”Tytölle lempi kohoaa ja hyvin kisautetaan, kuin kisapirttiin lähteissään pyyhkii eli lakasee pirtin vastahakaa (ovensuusta perällepäin) ja ruhkat panee vasempaan hiaansa ihoa vasten. Kisapirttiin tultua pöläyttää ruhkat pois hiasta ja sanoo: Kukali ruhkat kulkenou, Sikäli lempeni liehukoon!” (SKVR I4, 1828.) 3. Seuraava taika on hyvin käyttökelpoinen, ja onnistuu kotioloissa. Tarvitset vain saunan ja uunin.

Leväperäinen • 1 • 2017

”Tytön lempi kohoaa, kuin lauantai-iltana kylpyä valmistaessaan kahareisin saunan kynnyksellä kampaa päänsä ja kampaan tarttuneet hiukset kerää kokoon. Samalla tiellä kylpeekin. Sunnuntai-aamuna ne kynnyksellä kammatut hiukset polttaa uunissa ja sanoo: Niin minun lempi liehukoon, Niin minun auvo astukoon, Niin kunniani kuulukoon, Kuin tämä savu ilmassa!” (SKVR I4, 1804.)

7. Jos ongelmat ovatkin paremminkin fyysisiä, voi loitsia seuraavaa:

4. Juhannustaiat ovat ainoita lemmennostatustaikoja, jotka ovat säilyneet yleiseen tietoisuuteen meidänkin päiviimme asti. Kukat tyynyn alla ja kaivoon kurkkiminen ovat so last season, kokeileppa ensi kesänä seuraavaa:

8. Ennen kosioretkeä voi mutista vaikkapa seuraavaa:

”Lempi nousee tytölle, kun Juhannusyönä hakee vettä rannasta ja siinä pesee Neitsyt Maarian kuvan ja jättää sen sinne veteen ja panee sinne viiden kopeikan rahan. Sillä vedellä sitten pesee päänsä, kätensä ja kasvonsa ja sanoo: Niin minun lempeni liehukoon, Niin minun auvoni astukoon, Kuin tämä raha ja tämä pyhäinkuva!” (SKVR I4, 1810.) 5. Jos juhannukseen tuntuu olevan liian pitkä aika, myös pääsiäiselle on oma kikkansa: ”Lempi nousee tytölle, kun pääsiäisaamuna aamu-jumalanpalveluksen loputtua menee lähelle kirkkoa johonkin piilopaikkaan ja siellä, juuri kun aurinko nousee, sivelee sieralla lunta, ja, liikkumatta paikaltaan, sillä lumella pesee itsensä yltä ympäri ja sanoo: Olkoon maineeni niin puhdas, kun tämä lumi, ja katsokoon minua jokainen, niin kun tuota päivännousua!” (SKVR I4, 1811.)

”Nouse noukka, kasva kulli, lämpöisille lähteille, karvaisille kaukaloille, iltayöstä istumaan, puol'yöstä pistämän, aamuyöstä astuman!” (SKVR VII5, 363.)

”Myöskin saa tytön suostumaan kun sanoo "minä ja mun" yhdeksän kertaa yhtä mittaa sillä aikaa kun katsoo tyttöä ja eikä kummankaan silmät sillä aikaa räpsäytä. Se täytyy tehdä tytön tietämättä.” (SKVR 1486.) 9. Seuraava taika puolestaan on niin hellyyttävä, että jos ei tällä irtoa niin ei sitten millään: ”Kun tahtoo tytön rakastammaa ihteää niin on otettava saunan kiukaasta var [lämmin] kivi ja pujotettava se kolomasti sen tytön paijan lävite, jota meinoo puoleesa suostumaa. Joka kerralle pittää sanova: Olokoo syvämmes yhtä var kun tämä kiv.” (SKVR IX4, 1491.) μ SKVR:n tuotanto: Suomen Kirjallisuuden Seura.

6. No entäs sitten miehet? Hyvin yleinen juttu tuntui olleen vasemman käden nimettömään sormeen liittyvät poppaskonstit. Tässäpä yksi keino: ”Tyttöä kun rakastutetaan poikaan, niin pojan pitää pistää neulalla vasemman kädensä nimettömään sormeen, että siitä vähän juoksee verta, jota poika siitä haavasta pusertaa viinan sekaan ja sitte sitä viinaputelia läyhäyttelee 9 kertaa valkean yli jossain tulisiolla ja samalla loihtii seuraavat sanat: Kaksin on kalat meressä, Kaksin on eläimet kedolla, Kaksin lampaat laitumella, Kaksin linnut metsässä, Kaksin piijat, kaksin pojat, Kaksin aijan seipähätkin. Ja sitte antaa tytön ryypätä tätä viinaa, joten hän rakastuu.” (SKVR VII5 loitsut, 4594.)

2017 • 1 • Leväperäinen

YM PÄ R I S TÖYS TÄVÄ L L I S TÄ SE KS IÄ? Teksti: Essi Huotari Kuva: Katariina Väätänen

Viime aikoina on käyty keskustelua monien hormonaalisten ehkäisyvälineiden haittapuolista. Sen lisäksi, että useat naiset ovat kertoneet jatkuvan hormonien syönnin aiheuttavan esimerkiksi mielialanvaihteluita ja painonnousua, ovat vesistöt kuormittuneet hormoneista, jotka virtsan mukana liukenevat meriin ja järviin.

Siellä ne aiheuttavat monenlaisia ongelmia kalalajien sterilisoitumisesta juomavetemme hormonipitoisuuksien kasvuun. Lisäksi monissa ehkäisyvälineissä on eläinperäisiä ainesosia, niiden toimivuus testataan eläinkokeilla ja käyttö synnyttää roskaa – kondomien muovijäänteitä on löydetty Amazonilta asti. Moni suomalainen on siinä "Suuri osa kondomeisonnellisessa asemassa, että voi ta sisältää eläinperäistä kasevalita oman ehkäisykeinonsa, iinia." jolloin myös ympäristön kunnioittaminen voi olla valinnan perustana. Monet kierrättävät, kulkevat välimatkat pyöräillen ja ostavat vihreää energiaa, mutta ilmeisesti seksi pyyhkii ajatuksista ympäröivän maailman. Kuinka moni onkaan pohtinut petipuuhiensa ekologista jalanjälkeä? Ympäristöystävällisen seksin harrastaminen olisikin luonteva tapa

Leväperäinen • 1 • 2017

usein luullaan, sitä voivat käyttää myös naiset jotka eivät täydentää ekologista elämäntyyliään. Parhaimmillaan ymole synnyttäneet. päristöystävällinen ehkäisy on lempeä käyttäjän keholle, kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä ja huomiYllättävän monessa lähteessä suositellaan luomuehkäioi eläinten hyvinvoinnin. syä, joka perustuu ajatukseen varmoista päivistä. MutuEhkäisyvälineen valintaan vaikuttavat kuitenkin myös tuntumalla tai päiviä laskemalla ei hommaa onneksi tarmonet muut asiat, kuten ikä, parisuhdetilanne, terveys, vitse enää hoitaa, vaan erilaisia laitteita, tietokoneita ja lasehkäisyvälineen teho ja oma viitseliäisyys. Sinkun kannalkureita on kehitetty määrittämään tarkalleen turvalliset ta voikin olla turvallisinta valita taudeilta suojaava konajankohdat seksille. Tosin näitäkin laitteita käytettäessä domi, vaikka haluttaisi toimia ymkeskimäärin noin kuusi naista sadaspäristöä kunnioittaen ja olla rosta tulee raskaaksi vuoden aikana. kaamatta. Onneksi vaihtoehtoEli valitettavasti useat horja on kuitenkin monesti useammonaaliset ehkäisykeinot sekä "Kuparikierukan sanotaan olevan ympia kuin yksi. Yhdenyönsuhteitavalliset kondomit ovat panpäristön kannalta paras vaihtoehto." ta harrastava sinkkumme voinassa, mikäli ympäristöystävälkin ottaa käyttöönsä vegaanilinen seksi kiinnostaa. E-pilleset tai biohajoavat kondomit rit ja varsinkin ehkäisylaastarit tai naisille tarkoitetun pessaatuottavat pakkausjätettä ja suodatrin, jota voi käyttää moneen kertaan ja jota käyttämältavat hormoneja vesistöihin. Näiden ehkäisykeinojen toilä vältytään turhalta muovijätteeltä. Vegaaniset kondomivuus myös usein testataan eläinkokein. Hormonaalisismit ovat joko tehty puun johdannaisesta tai lateksista, ta ehkäisykeinoista suositellaan mieluummin käytettäväkjoka ei sisällä kaseiinia, joka on maitotuotteiden johdansi esimerkiksi ehkäisyrengasta, -kapselia tai hormonikienainen. Hormonittomista ehkäisykeinoista nuorille suosirukkaa, koska niiden käyttöikä on pitempi ja ne tuottavat tellaankin monesti kondomeita ja vanhemmille sterilisaavähemmän muovijätettä kuin ehkäisypillerit ja -laastarit. tiota, jos lastenhankintapuuhat eivät ole enää ajankohtaiYmpäristöystävällisiä ehkäisykeinoja käyttämällä voi sia. Kaikista yleisin ehkäisykeino on yhä kondomi, jonka hyvillä mielin keskittyä petipuuhiin. Vaikka näin voi sääsvalitsee 20 prosenttia ehkäisyn käyttäjistä. Kuparikierutää ympäristöä turhalta rasitukselta, oma terveys pitää kan sanotaan kuitenkin olevan ympäristön kannalta pamuistaa ennen kaikkea. Mutta mitä ikinä tapahtuukin, ras vaihtoehto. Siitä kun ei liukene erityisesti vesistöille kondomia ei vahingossakaan saisi huuhtoa vessanpönhaitallisia hormoneja ja sen käyttöikä on jopa kymmenen töstä. Näin kuluu vettä ja syntyy turhaa viemärijätettä. μ vuotta, jolloin pakkausjätettä syntyy vähän. Toisin kuin

TIESITKÖ TÄMÄN KONDOMEISTA? Valtaosassa kondomeista käytetään lehmänmaidosta saatavaa kaseiinia. Kaseiini tekee kumista sileää.

•

Vegaanisia kondomimerkkejä ovat esimerkiksi Glyde (esim. kondomikuningas.fi-verkkokaupasta), Condomi (esim. kondomishop.fi) ja SKYN (esim. sincity.fi; sopivat myös kumiallergisille).

•

Useilla verkkofoorumeilla väitetään, että päivittäistavarakaupoistakin saatavat RFSU:n kondomit olisivat myös vegaanisia. Tähän ei kuitenkaan löytynyt varmuutta valmistajan sivuilta.

•

Markkinoilla on myös Reilun kaupan kondomeja. Esimerkiksi Fair Squared -merkin kondomeissa käytetty kumi on ostettu reiluun kauppaan sitoutuneilta plantaaseilta. Fair Squared -tuotteet ovat myös vegaanisertfioituja. (Esim. kondomikuningas.fi-verkkokaupasta.)

•

Ruohonjuuri väittää nettisivuillaan myyvänsä reiluja ja maatuvia kondomeja. Emme kuitenkaan saaneet ketään kiinni kysyäksemme, mikä tekee heidän kondomeistaan maatuvia.

2017 • 1 • Leväperäinen

Lähteet: hs.fi, RFSU, verkkokaupat

•

VIELÄ KERRAN Kuten moni varmastikin tietää, syksyllä kaikki Helsingin yliopiston vanhat koulutusohjelmat lopetetaan ja opetus järjestetään Ison pyörän uusien kandi- ja maisteriohjelmien mukaisesti. Iso pyörä kuitenkin pyörii niin vimmatusti, että sen perässä voi olla vaikea pysyä, vaikka informaatiota kyllä alkaa olla varsin hyvin saatavilla. Teidän iloksenne, hyvät lukijat, uudet kandi- ja maisteriopintovastaavamme Sara ja Jenni ovat paketoineet tärkeimmät myyläisiä koskevat uudistukset helposti sulatettavaan muotoon. Rautalankaversiot uudesta Y-kandista ja ECGS-maisterista, olkaa hyvät!

Leväperäinen • 1 • 2017

(1) UUSI Y-KANDI Teksti: Sara Simola

Syksyllä 2017 aloittaa uusi Ympäristötieteiden kandiohjelsa on pyritty jättämään opiskelijalle reilusti vapaavalinma, joka korvaa vanhat kandiohjelmat eli nykyisen Ymtaisuutta opintoihin. päristötieteiden kandiohjelman sekä Akvaattisten tieteiUuden Y-kandin onkin tarkoitus olla laaja, sekä luonden kandiohjelman. Uudessa Y-kandissa ei myöskään ole nontieteellinen että yhteiskuntatieteellinen ympäristötieenää erikseen hakuvaihtoehtoa Lahti, vaan kaikki sisään teiden koulutusohjelma, jossa jokainen opiskelija voi rääotettavat otetaan jatkossa Helsintälöidä juuri itselleen sopivan tutkiin. Sisään otettavien määrä on kinnon. Lisäksi uudessa Y-kandissa Uudessa Y-kandissa on pyritvuosittain 60. on aineenopettajalinja, josta voi valty jättämään opiskelijalle reilusti Uuden Y-kandin kaikille pakolmistua ympäristötieteisiin erikoisvapaavalintaisuutta. liset opinnot ovat pitkälti samanlaituneeksi biologian opettajaksi. Uuset kuin nykyisessä Y-kandissa, joidesta Y-kandista on mahdollisuus takin poikkeuksia lukuun ottamatta. Näiden lisäksi uujatkaa neljään eri maisteriin: ECGS:ään (Environmendessa Y-kandissa on seitsemän vaihtoehtoista moduulia: tal Change and Global Sustainability), MaataloustieteeAgroekologia, Maatalouden ympäristöteknologia, Maapeseen, Mikrobiologiaan ja mikrobibiotekniikkaan tai Envirä- ja ympäristötiede, Ympäristömikrobiologia, Ympärisronmental and Resource Economics -maisteriohjelmaan. töekologia, Ympäristömuutos ja -politiikka sekä Akvaattiset tieteet. Opiskelija valitsee näistä moduuleista yhden, Lisätietoja: jonka vähintään opiskelee kokonaan. Opintojen ei kuiMyyn kandiopintovastaava ja Ympäristötieteiden johtotenkaan tarvitse rajoittua vain yhteen moduuliin, vaan ryhmän opiskelijajäsen Sara Simola itse asiassa muitakin moduuleja on opiskeltava vähintään Ympäristötieteiden johtoryhmän opiskelijajäsen Karim kolmen kurssin verran ja halutessaan voi opiskella enemPelkonen. mänkin. Tämän mahdollistaa se, että uudessa Y-kandis-

2017 • 1 • Leväperäinen

(2) ECGS*-MAISTERIOPINNOT Teksti: Jenni Jääskeläinen

Vanhat tutkinnot

Moduulit

Vanhojen tutkintorakenteiden mukaisia tutkintoja voi suorittaa 31.7.2020 asti. Uusille ECGS-kursseille voivat osallistua myös kandidaatin tutkinnon loppuvaiheen ja vanhojen tutkintorakenteiden mukaisia tutkintoja suorittavat maisterivaiheen opiskelijat.

Pää- ja sivuaine-käsitteistä on luovuttu uusissa koulutusohjelmissa. Niiden sijaan ECGS-maisteriin sisällytetään moduuleja, jotka ovat 15 op tai 30 op laajoja tieteenala- tai teemakohtaisia kurssipaketteja. Syventävien moduuliopintojen laajuus on 30 op ja ne voi koostaa yhdestä tai kahdesta oman opintolinjan moduulista. Syventävien opintojen lisäksi tutkintoon sisällytetään vapaavalintainen moduuli omalta tai toiselta linjalta tai temaattisista moduuleista. Siirtymävaiheen aikana eli vuoteen 2020 asti tutkintoon ei tarvitse sisällyttää ylimääräistä ECGS-moduulia mikäli haluaa sisällyttää aiemmin suorittamansa sivuaineopinnot uuteen tutkintoon. Sivuainekokonaisuutta ei rekisteröidä uuteen tutkintoon.

Siirtyminen Vanhojen tutkintorakenteiden mukaisista ympäristötieteistä (ympäristömuutos ja –politiikka, akvaattiset tieteet, ympäristöekologia) kandidaatiksi valmistunut voi ilmoittaa siirtyvänsä soveltuvaan uuteen maisteriohjelmaan. Edellä mainituille ECGS-maisteri on ainoa suoraan soveltuva uusi maisteriohjelma ja vaikka siirtymistä suositellaan, se ei ole välttämätöntä ennen 1.8.2020. Siirtymistä ei voi perua. Vanhojen y-kandien on kandidaatiksi valmistuttuaan ilmoitettava siirtymisestään valitsemaansa uuteen maisteriohjelmaan, joka voi olla joko ECGS, Maataloustieteiden maisteriohjelma tai Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelma.

Vapaasti valittavat Täysin vapaasti valittavia opintoja ECGS-maisteriin sisältyy siirtymävaiheen jälkeen 15 op. μ

EC vai GS? ECGS-maisteriohjelmassa on kaksi linjaa, luonnontieteellinen EC (Environmental Change) eli ympäristömuutoksen linja ja yhteiskuntatieteellinen GS (Global Sustainability) eli globaalin kestävyyden linja. Opiskelija valitsee itselle soveltuvan linjan siirtymisestä ilmoittamisen yhteydessä. Esimerkiksi akvaattisten tieteiden ja ympäristöekologian opintoja voi jatkaa EC-linjalla ja vastaavasti ympäristömuutokseen ja –politiikkaan syvennytään GS-linjalla.

Lisätietoja: Facebook: Ympäristötieteiden opiskeluasiat -ryhmä Maisteriopintovastaava Jenni Jääskeläinen (jenni.e.jaaskelainen(at)helsinki.fi) ECGS-johtoryhmän opiskelijaedustajat Amanda Pasanen (amanda.pasanen(at)helsinki.fi) ja Pauliina Saarman (pauliina.saarman(at)helsinki.fi)

(*Environmental Change and Global Sustainability eli Ympäristömuutos ja globaali kestävyys)

Leväperäinen • 1 • 2017

LEVIS treffi TXT-TV

www.levaperainen.txt.fi

Saunaseuraa Kaisaniemen yksinäisiin iltoihin. Tuo polttopuita. Tarjoan makkaraa ja pefletit. M24 175/96. Hki ja lähial. Ei humanistit. 09 alueella sukkahousunikseja tarjoaa +50 leveäperäinen nainen. Et pety. Turun seudun jousimiehet, täällä yx vm-88 neitsyt tutkisi mielellään sun tähtikuvioita. Lähdetaankö iltakävelylle ja tehdään luonnekartat. Ehka planeettamme kohtaavat. Hyvännäkoinen ymp-muija etsii kuumaa kalapoikaa. Sidontataitoinen kalastaja, heitätkö verkot vesilleni? Tartun varmasti! Ota yhteyttä kuvan kera. 21v mies etsii kokenutta naisseuraa. 4-5. vk. gimma, opetatko nuorelle kundille ihmisen anatomiaa? Tehdään se niin kuin Avarassa luonnossa. Olisko Kumpulaan jumppaseuraa? Kahdestaan on kivempi pumpata. Tavataan levypainojen luona. Nimim. hikiponnari

645 Ripa-SOS 646 Miekkarit 666 Tenttikysymykset

EKOVINKI Jätimme yhden k:n pois luonnonvarojen säästämiseksi. "Rakastavaiset kiinnittävät usein siltojen kaiteisiin lukon symboloimaan ikuista rakkautta. Avain heitetään alla kulkevaan jokeen. Ole sinä kuitenkin viisas ja vie avain metallinkeräykseen. Vielä parempaa: istuttakaa rakkauden puu. Kuten puut, myöskään rakkaus ei ole oikeasti ikuista. Rakkaus on biohajoavaa."

2017 • 1 • Leväperäinen

Amanda ponnistaa My ystä kuntavaaleihin Teksti: Anna Toikkanen Kuva: Jenni Happonen

Tänä keväänä varmaan aika moni meistä kolmannen vuoden ympäristötieteiden opiskelijoista pänttää tentteihin ja hikoilee kandin parissa, viikonloppuisin ehkä maistuu olut: viettää siis tyypillistä opiskelijaelämää. Amanda Pasanen, 22, sen sijaan suunnittelee täyttä höyryä kuntavaalikampanjaansa. Amanda opiskelee kolmatta vuotta ympäristömuutosta ja -politiikkaa, ja myös hän hikoilee kandinsa kanssa - joka muuten käsittelee talouskasvuttomia tulevaisuuden näkymiä - mutta on samalla Vihreiden kuntavaaliehdokkaana Helsingin vaalipiirissä. Kaltaisestani peruslaiskasta opiskelijasta ajatus tuntuu hurjalta - päätin ottaa selvää, miten syntyi ajatus loikata yliopistovaikuttamisesta “aikuisten” politiikkaan, ja mitä se päätös on tuonut tullessaan.

kirjoittamassa bilsan. Lukion ja pääsykokeiden jälkeen lähdin puoleksi vuodeksi vapaaehtoistöihin Intiaan, osin juuri tulevaisuudenahdistuksen takia. Palatessani aloitin opiskelun ympillä, ja tajusin että täähän on just se mun juttu. Vaikka ympäristöjutut olivatkin aina kiinnostaneet, yhteiskunnallinen herääminen tapahtui minulle vasta opiskeluaikana. Lukiossa nuorisovaikuttaminen tuntui vieraalta - tuntui, että se oli niitä varten, jotka halusivat tuoda itseään esiin ja jotka tiesivät enemmän. ukiossa en vielä tienYliopistossa lähdin kuitenkin nyt, mitä haluan opiskella. Se oli heti mukaan HYYn kehy- eli kehi"Nuorisovaikuttaminen tuntui olevan jonkinasteinen kriisin paikka, sillä tysyhteistyövaliokuntaan. Se, että niitä varten, jotka halusivat tuoda olin Lärkanin lukiossa, jossa suuolin ollut puoli vuotta Intiassa, tunitseään esiin ja tiesivät enemmän." rin piirtein kaikki tiesivät haketui antavan substanssiosaamisen sinvansa joko oikikseen, lääkikseen ne ja “oikeutuksen” mukana olemitai Hankeniin. seen. Lisäksi globaali oikeudenmuHarkitsin itsekin muun muassa lääkistä ja psykolokaisuus, pärjääminen maailmalla ja uusien kulttuurien giaa. Ympäristöasiat kiinnostivat ja halusin tehdä jotain, ymmärtäminen kiinnostivat. mikä jollain tapaa tekee hyvää. Hoivatyö on minusta sellaista tärkeää työtä, mutta lääkis ei kuitenkaan ehdotSyksyllä olin ensimmäistä kertaa ehdolla HYYn edustomasti ollut juttuni. Havaitsin itsessäni “vääränlaista” tajistovaaleissa, ja sain yllättäen toiseksi eniten ääniä koko kunnianhimoa, kun pohdin muiden mukana lääkistä ja vaaleissa. Tästä, ja siitä että niin moni HYYssä suhtautui muita kavereiden arvostamia aloja, vaikka ne eivät tunensikertalaiseen niin positiivisesti, tuli sellainen olo, että tuneet omilta. ihmiset oikeasti luottavat kykyyni viedä asioita eteenpäin. Ympille hain lopulta, koska se tuntui ratkaisukeskeiKuntavaaleihin en kuitenkaan olisi lähtenyt, ellei Vihreisseltä ja toisaalta helpolta vaihtoehdolta: olin muutenkin tä olisi otettu minuun yhteyttä.

“L

Leväperäinen • 1 • 2017

Aluksi kuitenkin mietin, että kaikki kehut ja maanittelut vääristävät itsetuntemustani: pidänkö itseäni niiden takia parempana kuin olenkaan? Ilman noita kehuja ja maanitteluja en kuitenkaan olisi ikinä lähtenyt ehdolle. Lisäksi oli ratkaisevaa tajuta, että kaikkea ei tarvitse tietää etukäteen, riittää että on kiinnostusta ja viitseliäisyyttä. Tajusin myös, kuinka tärkeää on, että kaikki intressiryhmät ovat kuntavaaliehdokkaissa edustettuina: esimerkiksi opiskelijat, nuoret ja naiset.

En myöskään ehkä ollut tajunnut, kuinka isoon juttuun olin lähtenyt mukaan, ja kuinka paljon hommaa kunnon kampanjan tekemisessä on. Olen myös huomannut, että mitä enemmän asioista ottaa asioista selvää, sitä selvemmin tajuaa tietämättömyytensä. Lisäksi huijarisyndrooma kolkuttelee välillä. Tuntuu, että en oikeasti ole näin monen [edarivaali]äänen arvoinen. Huonoja päiviä tietenkin tulee jokaiselle maailmanparantajalle, mutta olen yrittänyt tietoisesti kasvattaa itsessäni idealismia. Ei auta mitään, että vaan istuu ja valittaa ja on kyyninen. Uskon myös, että ihmiset voivat paremmin silloin, kun he pyrkivät tekemään jotain asioiden eteen, toivottomaltakin tuntuvassa tilanteessa.

Kuntavaaleihin lähtö oli myös konkreettinen haaste muuttaa kaikki abstraktit ahdistuksen aiheet toiminnaksi. Meidän ala voi nimittäin olla aika lannistava: luetaan kaikista maailman ongelmista ja siitä, kuinka niihin ei ole ratkaisuHaluaisin suhtautua melko ja. Lisäksi tulee olo, että en oikeasidealistisesti myös perinteiseen po"Meidän ala voi olla aika lannistava: taan osaa tehdä muuta kuin kirjoitlitiikkaan. On osittain median synluetaan maailman ongelmista ja siitä, taa hyviä oppimispäiväkirjoja. Mienyttämä illuusio, että politiikka on kuinka niihin ei ole ratkaisuja." lestäni kaikkien olisikin hyvä opisrikki. Monista asioista on tullut kelujen ohessa mennä parantamaan niin globaaleja, että emme kansalmaailmaa myös konkreettisesti. En tarkoita, että kaikkilisessa politiikassamme voi tehdä niille ihmeitä. Lisäksi en pitäisi lähteä kuntavaaleihin ehdolle, mutta vapaaehmarkkinoiden ja suuryritysten valta on kasvanut - muttoistyöt ja järjestötoiminta saavat oikeasti aikaan tunteen, ta kaikki vihaisuus ja epäonnistumiset kohdistetaan poettä tekee jotain. Niissä onnistuminen myös kasvattaa itliitikkoihin. setuntoa ja antaa lisämotivaatiota opiskelulle. Esimerkiksi Vihreisiin kohdistuvassa kritiikissä unohSamalla lailla kuntavaalikampanjatyössä parasta on tuu välillä, että politiikka on kompromisseja. Ihmiset eivät ollut se, miten voimaannuttavaa se on! On todella siistiä, aina ymmärrä, että jos puolue ajaa jotain asiaa, niin se ei että on tällainen projekti, jossa yritetään miettiä konkvälttämättä saa sitä läpi ilman muiden puolueiden tukea. reettisia ratkaisuja ongelmille. Olen huomannut sen voimaannuttavan myös ympärilläni olevia ihmisiä: asioille HYYn edustajistossa tajusin, kuinka vähän tulee kasvoi oikeasti tehdä jotakin! vokkain keskusteltua sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat eri mieltä. Ainut, millä on merkitystä näissä tilanteisVaikeimmalta kampanjan aikana on tunsa on argumenttien pitävyys. Se iski. Tajusin, tunut jatkuva itsensä esille tuominen. Toiettä sellaisiin tilanteisiin ei joudu. Nämä tisaalta yllätyin, miten nopeasti pahimlanteet ovat pelottavia mutta hienoja. Ylmasta itsensä mainostamisen ahdistuklätyksenä tuli sekin, että vaikka ihmiset sesta pääsi eroon. Aluksi tuskin halusaattoivat olla asioista täysin eri mieltä sin mainita, että olen ehdolla, ja pikokouksessa, niin kokouksen jälkeen din sitä isoimpana kynnyksenä polivoitiin kuitenkin lähteä kaikki yhdestiikkaan lähtemiselle. Ympärillä olesä bisselle. Mielestäni tässä kiteytyy jovat ihmiset ovat kuitenkin takoneet tain hienoa politiikasta." μ minulle järkeä päähän. Kuntavaalit 9.4.

2017 • 1 • Leväperäinen

euraavalla s ivu l l a ää s s i 37 l A i h ee s t a

NUORET HYLK Ä ÄVÄT PERINTEISEN PUOLUEPOLITIIK AN - VAI TOISIN PÄIN? Teksti ja kuva: Anna Toikkanen 15 - 29 -vuotiailla on Suomessa vahva luottamus vallitsevaan poliittiseen järjestelmään: äänestämistä ja järjestöissä vaikuttamista pidetään tehokkaimpina tapoina vaikuttaa yhteiskuntaan. Nuoret eivät kuitenkaan itse käytännössä osallistu yhteiskuntaan näitä väyliä pitkin. Tämä selvisi neljän vuoden takaisessa nuorisobarometrissä. Barometrista kävi ilmi sekin, että aatteiden, vakaumuksien ja ideologioiden merkitys yhteiskunnallisen vaikuttamisen motiivina on nuorilla vähäinen: yhteiskunnallinen vaikuttaminen nähdään yksilöllisenä asiana. Yksilöllisiä - ja nuorten suosimia - vaikuttamistapoja ovat esimerkiksi aloitteiden allekirjoittaminen ja kulutuspäätöksillä vaikuttaminen. Äänestäminen ei tuo mitään lisää identiteettiin samalla tavalla kuin veganismi tai nettifoorumeilla pauhaaminen.

Vaal it 2017 Val

Ei ole ehkä reilua syyttää pelkästään nuoria. Perinteinen politiikka näyttäytyy usein suhmuroivana, jähmeänä, kompromissihakuisena ja kauhean epäseksikkäänä, eivätkä puolueet ole ottaneet kunnolla koppia nuorista ja muuttuvasta yhteiskunnasta. Kiinnostuksen puute perinteiseen politiikkaan näkyy valitettavasti siten, että nuoret ovat alieduistettuina siellä, missä lakeja säädetään ja kaikkien elämään vaikuttavia päätöksiä tehdään. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa alle kolmekymppisiä oli valituista vain 5,7%, kun äänioikeutetuista alle kolmekymppisiä on 18,6%. Myös monet muut ryhmät ovat aliedustettuina, kuten alla olevasta faktalaatikosta käy ilmi.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen pitää olla yksilöllistä.

FAK TOJA KUNTAVA ALEISTA • Nykyisistä kunnallisvaltuutetuista naisia on 36,2%. Äänioikeutetuista enemmistö, 51,4%, on naisia. • Miespuolisten valtuutettujen keski-ikä on 51,5 vuotta ja naisten 47,3 vuotta. Alle kolmekymppisten lisäksi aliedustettuina ovat vain yli 70-vuotiaat äänioikeutetut. • Vieraskielisiä (muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia) valtuutettuja on huomattavasti vähemmän (0,4%) kuin vieraskielisiä kaikista äänioikeutetuista (4,1%). • Valtuutetut poikkeavat koulutukseltaan selvästi äänioikeutetuista. Valtuutetuista ylempi tai alempi korkea-asteen tutkinto on puolella. Äänioikeutetuista korkea-asteen tutkinto on noin 28 prosentilla. • Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kahden vuoden päästä uusien maakuntien vastuulle. Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään ensi vuonna. • Kuntien vastuulle jäävät mm. päivähoidosta, kouluista, tiehankkeista, kaavoituksesta, sekä elinkeino- ja kulttuuripalveluista päättäminen.

Leväperäinen • 1 • 2017

K Y S Y

P I K K U - M Y Y LT Ä KYSYMYS: Miksi mustekalat ovat niin lyhytikäisiä?

Kuva: Anna Toikkanen

VASTAUS: Mustekalat ovat semelparisia otuksia. Toisin sanoen ne kuolevat parittelun jälkeen. Ne valmistautuvat lataamalla hullun määrän materiaa, energiaa ja aikaa yhteen määrällisesti ja laadullisesti onnistuneeseen paritteluun. Sellaisen jälkeen ei enää jaksa elää. Olisi muutenkin inhottavaa jäädä jakamaan vähäistä ravintoa omien jälkeläisten kanssa. Mustekalat siis syntyvät, kasvavat isoiksi, lisääntyvät ja kuolevat kertalaakista kärsimättä sen suuremmin päätä ja sielua repivistä eksistentiaalisista kriiseistä. Pikku Myy on kade.

Huhujen mukaan Intian markkinoille on tulossa päivitetty versio Nokian klassisesta 3310:sta. Tämä onkin hyvä syy muistella aikaa, jolloin tekstarin pituus oli 160 merkkiä ja tunnelmien välitys vaati enemmän mielikuvitusta kuin persikkaemojin käyttö pyllyn symbolina. Seuraava dialogi selityksineen on poimittu Jyrki J. J. Kasvin klassikkokirjasta Tekstarimania (Otava 2001).

^_^;;; <X> Nop. *hymy* TMY? Duh! T2day ASAP! Hot4U :-O%§# & (8= WDYM? :-C iltavuoro OIC LAB & TYD 'K KIT. SYS

2017 • 1 • Leväperäinen

Ei ole tekstailtu aikoihin. (Long time no message) Noloa tuskanhikeä Suukko, ei ongelmia. Hymy. Tuletko meille yöksi? Koska? Tänään ja heti. Olen kuumana sinuun. Kirous ja kuolema. Mitä tarkoitat?

Hot4U ;)

LTNM

L A B & T YD

Iltavuorossa. Ymmärrän. Elämä ei ole tosiaankaan kivaa. (Life is a bitch and then you die.) Ok, pidetään yhteyttä. Nähdään pian.

Leväperäinen • 1 • 2017