4 Myyrmäen asema korjataan - Kerro mitä toivot asemalta? Kaikki Martinlaakson radan asemat kunnostetaan kehäradan valmistumiseen mennessä. Työt alkavat ensi kesänä Myyrmäen asemalta. Kaupungin talousarvioon on varattu vuodelle 2013 pari miljoonaa töiden toteuttamiseen. Myyrmäki -liike kerää yhdessä suunnittelijoiden kanssa asukkaiden näkemyksiä siitä millaisen aseman haluamme. Myyrmäen asemasta on mahdollista rakentaa asukkaiden yhteinen olohuone.
Ota kantaa osoitteessa: www.myrtsi.fi Kerro millaisen aseman haluat, mitä toimintoja asemalle pitäisi sijoittua
Petteri Niskanen Myyrmäki liike järjesti 14.11.2012 “Asukkaiden asema” -työpajan, jossa ideoitiin tulevaa käyttöä maailmalla yleistyneen ”Adopt a Station” konseptin” hengessä. Tilaisuuteen osallistui myös kehärataprojektin johtaja Harri Johannsson sekä aseman suunnittelusta vastaavat arkkitehdit Kari Linkala ja Marjo Viita Arkkitehtitoimisto Arknovasta.
Kahvila lippuhalliin Vanhaan lippuhalliin on tulossa kioski-kahvila, josta voidaan myydä myös lehtiä, evästuotteita sekä maitoa, leipää ja muita pienelintarvikkeita. Kahvilan myötä nykyisin autioon asemahalliin saadaan läsnä olevan henkilökunnan mukanaan tuoma sosiaalinen
kontrolli. Kahvila tarjoaisi samalla puitteet myös pienimuotoisten asukastilaisuuksien järjestämiselle. Samalla HSL:n kuljettajien taukotila siirtyy asemarakennuksen takaosaan. Selvitettävänä on lisäksi muun pienimuotoisen liiketoiminnan kuten suutarin tai kukkakaupan sijoittuminen. Ehkäpä aseman edustalla nykyisin sijaitseva grilli voisi sekin sijaita aseman tiloissa.
Viherkasvit rauhoittavat tilaa Kansainvälisten tutkimusten mukaan viherkasvien sijoittaminen asemien yleisiin tiloihin on rauhoittanut tiloja. Viihtyisiä tiloja ei sotketa yhtä nopeasti kuin kolkkoa ja tyhjää asemahallia. Aseman alakerrokseen sekä portaikkoon olisi mahdollista sijoittaa kookkaita viherkasveja.
Hei, millaista Myyrmäkeä me haluamme? Petteri Niskanen Siitä, mitä ja mihin rakennetaan, päätetään asemakaavoituksen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yksinoikeus kaavoitukseen on kaupungilla. Maanomistaja voi hakea kaupungilta toivomaansa kaavamuutosta, mutta viime kädessä alueiden käytöstä päättää kaupunginvaltuusto. Helsingissä kaupunki omistaa valtaosan maapohjasta, mutta Vantaan kaltaisissa nuorissa kaupungeissa maanomistus on hajonnut yksityisille maanomistajille. Vanhoissa lähiöissä, kuten Kaivokselassa, Louhelassa ja Myyr-
mäessä rakentamattomat tontit ovat yleensä joko kaupungin tai alueella sijaitsevien kiinteistöyhtiöiden omistuksessa. Uusilla alueilla, kuten Vaskipuiston sekä Pähkinärinteen laajennusosilla sekä uudella Kivistön alueella maan omistavat joko paikalliset tilalliset perikuntineen tai heiltä maata ostaneet rakennusliikkeet. Vaikka yksinoikeus kaavoista päättämiseen on kaupungilla ja suurin taloudellinen intressi maanomistajilla, asukkailla on lukuisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista kaupunkia haluamme toteutettavan. 1. Kaavoituskatsaus
Leena Romppainen
Myyrmäki on Länsi-Vantaan ase-mista suurin, mutta samalla ainoa jonka yhteydessä ei ole viime vuo-sina ollut mitään kaupallista toimintaa. Alun perin porttirahastusta silmällä pitäen rakennetut tilat ovat kaiken lisäksi sokkeloiset. Nykyisin tilat ovat usein siivottomassa kunnossa ja vetävät puoleensa lähinnä laitapuolen kulkijoita. Pelkkä pintojen uusiminen sekä kameravalvonta ei tilaa rauhoita.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Vantaalla tämä tarkoittaa vuosittain helmi-maaliskuussa joka talouteen jaettavaa “Vantaa suunnittelee ja rakentaa” julkaisua. Katsauksesta asukkaat saavat hyvissä ajoin ennakolta tiedon tulevista hankkeista. 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muista kuin merkitykseltään vähäisistä kaavahankkeista on laadit-
tava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelmasta on aina mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä ja kysymyksiä siinä esitettyyn määräaikaan mennessä. Tässä yhteydessä merkittävimmistä hankkeista järjestetään myös ensimmäinen yleisötilaisuus, jossa kerätään asukkaiden mielipiteitä, kysymyksiä sekä odotuksia hankkeen suhteen. 3. Kaavaluonnos ja -esitys Asemakaavatyön käynnistyttyä laaditaan usein ensin kaavaluonnos, joka asetetaan yleisön nähtäville mielipiteitä varten. Myös tässä vaiheessa kaupunki saattaa järjestää yleisötilaisuuden asukaiden näkemysten keräämistä varten. Viimeistään nyt kannattaa olla myös yhteydessä poliittisiin päätöksentekijöihin, sillä lopullisen
Kuva: Petteri Niskanen
Asema rakennettiin vuonna 1974 täysin toisenlaiseen maailmaan. Asemalla työskenteli useita henkilöitä mm. lipunmyyjiä, asemapäällikkö/junanlähettäjä, kiinteistönhoitaja. Nykyisin liikennettä hoidetaan täysin miehittämättömältä asemalta.
esityksen tullessa valtuustoon on usein auttamattoman myöhäistä. Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan lopullinen kaavaesitys, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Kaavaesitys laitetaan julkisesti nähtäville, jolloin siitä on mahdollista tehdä muistutus tai huomautus. Kaavaesityksestä pyydetään lisäksi lausunnot asianosaisilta. 4. Päätöksenteko Muistutusten ja huomautusten käsittelyn jälkeen laaditaan lopullinen asemakaava, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa ennen lopullista kaupunginvaltuuston päätöskäsittelyä. Valtuuston päätöksestä voi valit-