Page 1

YTE

NÄ LUKU


teksti © Maami Snellman sekä Myllylahti Oy kuvitus © Sanna Pelliccioni sekä Myllylahti Oy ISBN: 978-952-202-996-6 Painettu EU:ssa Myllylahti Oy Espoo 2019


ja kermakakkutapaus TE

NĂ„Y U K U L


4


Missä on lihahyytelö?

J

aakko Enkeli Lentokenttä istuu ruokakupin ääressä ja odottaa. Odottaa, että joku tulisi ja täyttäisi keltaisen kupin hyllyvällä lihahyytelöllä. Odottaa, että joku kaataisi muhevan annoksen tonnikalapateeta laakeaan astiaan ja rapsuttaisi Jaakkoa leuan alta. Mutta kukaan ei tule. Kukaan ei huomaa Jaakkoa. Perhe Sumuvuori on noussut sängystä aivan liian myöhään. Heillä on kiire, täytyy ehtiä kouluun ja töihin. Tuisku ja Myrsky eivät todellakaan halua myöhästyä juuri tänään, sillä koulussa on lukupäivä ja jokainen lapsi saa tuoda lempikirjansa luokkaan. Ekaluokkalaiset saavat vieraiksi nelosluokan kummioppilaat. Tuiskun ja Myrskyn mielestä se on hauskaa, koska he pääsevät samaan luokkaan. Äiti Sumuvuori juoksee ympäri olohuonetta kahvikuppi kädessään. Isä Sumuvuori nojaa voipuneena kylpyhuoneen ovenpieleen. Isän tukka sojottaa sinne tänne kuin ruohopehko. Hän roikottaa toisessa kädessään vessaharjaa ja toisessa hammastahnaa. Isä Sumuvuoren silmäluomet painuvat väkisin kiinni, ja pian isä kuorsaa kuin moottorisaha. ”Äiti! Miksi murokupissa on parsakaalia?” Myrsky puuskahtaa. ”Minä haluan suklaamuroja!”

5


”Tänään syödään parsakaalia”, kailottaa äiti Sumuvuori olohuoneesta. ”Kaapissa ei ole muuta. Isä ei muistanut käydä kaupassa.” Tuisku porhaltaa alakertaan ja säntää eteisen vaatekaapille. ”Missä ne ovat?” Tuisku kiljuu samalla kun kengät lentelevät pitkin eteisen lattiaa. ”Myrsky, oletko lainannut minun remmikenkiäni?” hän kysyy äkäisenä ja paukauttaa kaapin oven kiinni. ”En tietenkään, senkin pöhkö!” Myrsky kivahtaa parsakaali huulessa roikkuen. Samassa isä Sumuvuori säpsähtää hereille, pusertaa hammastahnaa vessaharjalle ja päättää, että jostakin on aamu aloitettava. Juuri kun isä Sumuvuori on tunkemassa vessaharjaa suuhunsa, äiti Sumuvuori pyyhältää kylpyhuoneeseen, tempaisee vessaharjan isän kourasta ja sujauttaa tilalle heleän vihreän hammasharjan. ”Pelleily sikseen, Touko Sumuvuori!” kirahtaa äiti Sumuvuori ja huutaa Tuiskulle ja Myrskylle keittiöön: ”Parsakaalit nassuun nyt. Meillä on kiire!” Ja taas perhe Sumuvuori säntää villiin juoksuun. Jaakko Enkeli Lentokenttä ei jaksa enää odottaa, ei sitten millään. Jaakkoa suututtaa, suututtaa niin vimmatusti. Se nostaa kipponsa ilmaan ja pudottaa sen takaisin lattialle niin että kumahtaa. ”Kautta kollin korvakarvan, antakaa minulle sapuskaa!” Jaakko naukuu. ”Lihahyytelöä, tonnikalapateeta, jotakin!” Perhe Sumuvuori touhottaa kiire kantapäässä ympäriinsä, eikä kukaan kiinnitä Jaakkoon mitään huomiota.

6


Jaakko tassuttelee eteiseen, istahtaa keskelle käytävää, nostaa kissankuononsa kohti kattoa ja maukuu, maukuu lujaa. Mutta mitään ei tapahdu, ei kerta kaikkiaan yhtään mitään.

7


8


Vessapaperilautta olohuoneen matolla

K

autta kissankallon, mitä täällä tapahtuu?” Jaakko Enkeli Lentokenttä ihmettelee ja kiehnää Myrskyn ja Tuiskun jalkojen juuressa. Sitten se puskee kuonollaan äiti Sumuvuoren paljaita varpaita ja työntää leluhiirtä isä Sumuvuoren sanomalehden päälle, mutta kukaan ei huomaa Jaakkoa. Jaakko Enkeli Lentokenttä hermostuu. Se loikkaa sohvalle, upottaa kyntensä sohvatyynyyn ja alkaa teroittaa niitä. Kukaan ei vilkaisekaan kynsiä teroittavaan kissaan. Sumuvuoret viilettävät kaistapäänä huoneesta toiseen, penkovat laatikoita, kaivavat kaappeja, tonkivat laukkuja ja pyrähtelevät sinne tänne kuin hermostunut lintuparvi. ”Miau, jo nyt on merkillistä!” Jaakko naukuu, kipuaa äiti Sumuvuoren kukkaruukkuun ja alkaa kaivaa suurta kuoppaa. Multaa lentelee kaikkialle: sohvapöydälle, äidin persialaiselle matolle, isän kallisarvoiselle radiolle, kirjahyllyn ylimmäiselle hyllylle ja Myrskyn säkkituolille. Jopa Tuiskun vaaleanpunaiselle lepakkotuolille nousee multakasa. Mutta kukaan ei huomaa! Jaakko Enkeli Lentokenttä jolkuttaa kylpyhuoneeseen ja alkaa purkaa vessapaperirullaa kuin viimeis-

9


tä päivää. Lopulta rulla tyhjenee. Jaakko tassuttelee olohuoneeseen vetäen perässään kilometrin pituista paperilauttaa. Ei mitään! Kukaan ei välitä vessapaperikaaoksesta olohuoneen matolla. ”Miauuuuu!” Jaakko Enkeli Lentokenttä kapuaa kirjahyllyyn, hivuttaa tassunsa kirjavuoren huipulle ja alkaa vaivihkaa pudotella kirjoja. Kirjat kopsahtelevat yksi kerrallaan lattialle. Ei mitään! Ei kerrassaan mitään! Jaakko kiitää kirjahyllystä kuin kanahaukka, syöksyy pöydällä lojuvan sanomalehden kimppuun ja alkaa möyhentää sitä. Lehti murskaantuu hetkessä. Sohvapöytä näyttää siltä kuin maailman suurin tulivuori olisi purkaantunut. Mutta ei. Kukaan ei huomaa Jaakkoa eikä sanomalehteä.

Myrsky tunkee kirjoja reppuunsa, vetäisee repun kiinni ja nostaa sen selkäänsä. Tuisku kaivaa kenkänsä sohvan alta, työntää ne jalkaansa ja kiskaisee sujuvasti soljet kiinni. Äiti Sumuvuori nojaa huulet töröllään peiliin ja maalaa paloauton punaisen suun kasvoilleen. Isä Sumuvuori seisoo jo ovella takki päällä. ”Tulkaahan jo!” isä hoputtaa. ”Onko lempikirjat repussa?” ”On!” Tuisku ja Myrsky vastaavat yhdestä suusta. Jaakko Enkeli Lentokenttä kauhistuu. ”Nytkö ne lähtevät? Missä minun lihahyytelöni, minun tonni10


kalapateeni!” Jaakko heittäytyy selälleen lattialle, kiehnää itseään karheaan mattoon, nakertaa Tuiskun kengän solkea. ”Ei nyt Jaakko Enkeli”, Tuisku sanoo ja sipaisee hiukset nutturalle punaisella hiusnauhalla. Jaakko ponkaisee ylös, kiehnää Myrskyn jaloissa, heiluttaa häntäänsä kuin koira. ”Leikitään iltapäivällä”, Myrsky sanoo Jaakolle. Sitten ovi pamahtaa kiinni, ja Jaakko Enkeli Lentokenttä jää yksin.

11

Profile for Myllylahti Oy

Jaakko Enkeli Lentokenttä ja kermakakkutapaus /Lukunäyte  

Pörröisen sympaattinen ja ihastuttavan omapäinen norjalainen metsäkissa Jaakko Enkeli Lentokenttä seikkailee jälleen. 5–9-vuotiaille suunnat...

Jaakko Enkeli Lentokenttä ja kermakakkutapaus /Lukunäyte  

Pörröisen sympaattinen ja ihastuttavan omapäinen norjalainen metsäkissa Jaakko Enkeli Lentokenttä seikkailee jälleen. 5–9-vuotiaille suunnat...

Advertisement