Page 12

12

Pakurin viljelystä vastaus kasvavaan kysyntään Suomessa käynnistetään pakurin laajamittaista tuotantoa koti- ja ulkomaan markkinoille. Tällä hetkellä luonnontuotteen kova kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Metsänomistajalle suunnitelmallinen pakurinkasvatus voi tuoda mukavan lisätienestin. Pakuri on viime aikoina saanut näkyvyyttä suomalaisessa mediassa, kun siitä tehty tikkatee palasi vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen teen ja kahvin rinnalle. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran alkuvuodesta 2011 tekemä päätös kieltää pakurin markkinointi sen uuselintarvikestatukseen vedoten ja kiellon pyörtäminen saman vuoden lopulla nostivat pakurin näyttävästi jälleen otsikoihin. MTT on aloittanut pakurin viljelyn edellytysten ja kannattavuuden selvittämisen yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston kanssa. Tarkoituksena on käynnistää pakurin laajamittainen ja suunnitelmallinen tuotanto koti- ja ulkomaan markkinoiden tyydyttämiseksi. Ulkomailla pakurin merkittävimpinä markkinointikohteina ovat Kiina ja Japani, joissa esimerkiksi pohjoismaisella metsämustikalla on suuri kysyntä. Pakurin käytöllä on näissä maissa Etelä-Korean lisäksi pitkät ja vahvat perinteet.

Henri Vanhanen

asetelmille. Kontrolloitu arvoketju kasvatuksesta alkaen, hyvän metsäautotieverkoston suoma logistiikkaetu sekä aasialaisten mielikuvat Suomen puhtaasta ja erityslaatuisesta luonnosta ovat kilpailuvalttejamme. Pakurista lisätuloja metsänomistajalle Pakurikääpä on viljelykäytössä kiitollinen metsäpatogeeni. Se ei leviä metsässä kulovalkean tavoin, sillä itiöt infektoivat vain puun vioittumat. Sen tahaton leviäminen on täysin estettävissä viljelytoimenpiteillä. Pakuri on kerättävä elävästä puusta hyvän laadun varmistamiseksi. Tällöin puu kaadetaan eikä siihen pääse muodostumaan itiöitä levittävää itiöemää. Kaadetun puun muut osat voidaan hyödyntää esimerkiksi polttopuina. Kuivatun pakurikasvaimen sisäänostohinta vaihtelee 40-100eur/kg välillä. Tuotteistettuna tai suoraan kuluttajille kuivattuKai Pulkkinen

Pakurikäävän aiheuttama kasvain eli pakuri koivun kyljessä.

Suunnitelmallisella viljelyllä kilpailuetua Terveystuotekauppiaiden liiton tekemän selvityksen perusteella Evira myönsi, että pakuri on jo pitkään kaupallisessa käytössä ollut elintarvike, jonka käyttöä ravintolisissä ja niihin verrattavissa tuotteissa ei voida EU:n lainsäädännöllä rajoittaa. Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa käyttöhistoria ulottuu 1500-luvulle. Näissä maissa pakuria on käytetty etenkin kansanlääkinnässä. Suomessa kansanlääkinnällistä käyttöä pakurilla on todennäköisemmin ollut myös samoihin aikoihin, mutta etenkin sota-aikana pakuria käytettiin kahvin korvikkeena. Eviran asettama väliaikainen kielto hämmensi kotimaisia luonnontuotealan toimijoita ja hidasti hieman pakurista tehtävien tuotteiden kehitystä ja tuotteistamista, mutta nyt tilanne on muuttunut. Pakurin kotimaisella kysynnällä on vahva noste sekä kuluttajien keskuudessa luontaistuotteena että tuottajien silmissä korkean markkina-arvonsa takia. Kotimaan lisäksi markkinoita on myös Aasiassa, joka on tällä hetkellä täysin riippuvainen Venäjän Kaukoidän luonnonesiintymistä kerätystä pakurista. Pakurilla olisi siis kysyntää, jos vain tarjontaa olisi riittävästi. Kotimaisilla luonnonesiintymillä emme kykene kilpailemaan Venäjän vastaaville, mutta pakurin suunnitelmalliseen viljelyyn ottaminen loisi pohjaa paremmille kilpailu-

na myytynä pakurin myyntihinta on noin 130-150eur/kg. Pakurikäävän tartuttama koivu voi tuottaa kylkeensä useita pakurikasvaimia. Näin ollen pakurinkasvatus voi tuoda merkittävän lisäarvon metsänomistajalle etenkin, kun vedenvaivaamat koivikot, joissa pakuria yleensä esiintyy, soveltuvat huonosti tavanomaisen metsäteollisuuden raaka-ainetuotantoon. Henri Vanhanen, Rainer Peltola, MTT Lisätiedot: henri.vanhanen@mtt.fi, puh. 029 531 7847

Fakta RahaRääseikkö – pakurikäävän viljelymenetelmät -hankkeessa kehitetään pakurikäävän viljelymenetelmiä ja aloitetaan koetilatoiminta. Tarkoituksena on edistää metsätaloudellisesti vajaatuottoisten alueiden hyödyntämistä sekä tuotteistaa suomalainen pakuri ja rakentaa sille vientiverkosto.

Pakurikäävän itiöemän aiheuttama repeämä koivun kyljessä.

Pakuri on lehtipuiden kasvain Pakuri on lehtipuilla esiintyvä hiilimäinen ja lohkeileva kasvain. Sen aiheuttaa yleisenä lehtipuilla ja meillä erityisesti hies- ja rauduskoivulla esiintyvä pakurikääpä (Inonotus obliquus). Itse pakuri on käävän ja puun puolustusreaktion muodostama kasvannainen puun kyljessä. Pakurikääpä iskeytyy vioittuneeseen, pakkashalkeaman tai mekaanisen vaurion saaneeseen lehtipuuhun. Aggressiivisena patogeeninä se kykenee tappamaan puun syrjäyttämällä muita vaurioituneeseen puuhun iskeytyneitä patogeenejä. Tartunnasta puun kuolemaan voi kestää yli kymmenenkin

vuotta, joten pakurikääpä ei ole kovin nopea puun tappaja. Vasta puun kuoltua pakurikääpä muodostaa itiöemänsä, joka paljastuu vaaleanruskeana halkaisemansa puun kuoren alta. Pakurikasvaimet alkavat muodostua puuhun tartunnan jälkeen ja niiden kehittyminen voi kestää muutamasta vuodesta yli kymmeneen vuoteen. Pakurikääpä muodostaa puussa elinkaarensa aikana vain yhden itiöemän, mutta pakurikasvaimia voi puussa olla jopa kymmenittäin. Niiden koko vaihtelee aina sormenpään kokoisesta useiden kilojen painoisiin.

Maaseudun Tiede 2/2013  

Maaseudun Tiede 2/2013 käsittelee ruoantuotannon tehokkuuden ja kestävyyden lisäämistä älykkäiden sovellusten ja sivuvirtojen hyödyntämisen...

Maaseudun Tiede 2/2013  

Maaseudun Tiede 2/2013 käsittelee ruoantuotannon tehokkuuden ja kestävyyden lisäämistä älykkäiden sovellusten ja sivuvirtojen hyödyntämisen...