Issuu on Google+

O s a a m i s e n

k y s y n t 채

k a s v o i

VUOSIKERTOMUS

MTT ratkoo

GLOBAALEJA ONGELMIA


J O H T O K U N N A N P U H E E N J O H TA J A N K AT S A U S

2

MTT:n

osaamisen kysyntä

kasvoi Vuosi 2010 oli MTT:lle erittäin hyvä. Johtokunta kokoontui 11 kertaa ja ohjasi aktiivisesti MTT:n vaikuttavuuden, osaamisen ja talouden hyvää kehitystä. Aikaisemmin tehtyjen strategisten tutkijarekrytointien myönteinen vaikutus alkoi näkyä, ja kiinteiden kulujen karsiminen jatkui.

Maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehty tulossopimus toteutui hyvin. Lisäksi vuotta leimasi toiminnallisen ja rakenteellisen uudistuksen toimeenpano, joka sisältää toimenpiteitä vuosille 2010, 2011 ja 2012. Muutoksen ydin on sisäisten palveluiden järjestäminen uudelleen, ja MTT toimii nyt entistä yhtenäisemmin. Uudistus muuttaa henkilöstön tehtäviä ja mahdollistaa sopeutumisajan kuluessa merkittävän teknisen henkilöstön määrän pienenemisen. Tutkijan vastuu tulos- ja rahoitustavoitteiden saavuttamisessa kasvaa, ja tutkijoiden määrään vaikuttaa MTT:n menestyminen tutkimusrahoituksessa. Toimintaa tukevien sähköisten palveluiden laaja käyttöönotto vapauttaa voimavaroja tutkimukseen. Uudistukseen sisältyy merkittävä toimitilojen määrän pienentäminen: vuonna 2010 toimitilan määrä pieneni 10 %. Kun tiivistämme, voimme kehittää infrastruktuurimielessä strategisimpia toimipaikkoja, Jokioista, Maaninkaa ja Piikkiötä, kansainvälisen tason maa- ja elintarviketalouden tutkimusympäristöinä.

Ma rk k i n a k y s y n t ä ohj a a tut k i m u s t a

Johtokunta päätti loppukesällä vähentää tai lopettaa sellaiset tutkimukset, joilla ei ole markkinakysyntää. Tämä herätti hyödyllisen keskustelun tutkimuksen tarpeesta reagoida nopeammin muuttuvaan kysyntään, ja samalla saatiin asiakkaat aktivoitumaan ja tiedostamaan tutkimustarpeensa. Laukaan tervetaimiaseman toiminta saatiin taloudellisesti mielekkääksi tuotekarsinnan, hinnoittelun ja markkinoinnin avulla. Vihdin toimipisteen (Vakola) kehittämiseksi johtokunta punnitsi useita vaihtoehtoja ja valitsi toimintamallin, jolla talous saadaan kuntoon Laukaan mallin mukaisesti. Hyvinkään toimipisteen toiminnan tervehdyttäminen on aloitettu.


3

JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

Uudistuksilla MTT vastaa tuleviin tarpeisiin ja sopeutuu uuteen markkinatilanteeseen. Muutos liittyy kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen, jossa korostuu osaaminen, vaikuttavuus sekä yhteistyö ja toisaalta voimakkaat tehostamisvaatimukset.

MTT:n tuottavuuskehitys on useana vuonna ollut selvästi parempi kuin valtion organisaatioissa keskimäärin. Taustalla on tuotosmäärien kasvun jatkuminen samalla kun valtion tuottavuusohjelman toimeenpano on edellyttänyt henkilöstömäärän supistamista. Yhteistyö muiden tutkimusorganisaatioiden (varsinkin Lynetin, kuu-

den tutkimuslaitoksen muodostaman Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän) kanssa kasvattaa tuotoksia yhteisten tutkimusohjelmien muodossa ja tuo säästöjä yhteisen tutkimusinfrastruktuurin ja yhteisten tutkimuspalveluiden muodossa. Tärkeää on myös yhteistyö kolmessa strategisen huippuosaamisen keskittymässä (SHOK).

Yhteistyö

Johtokunta nimitti viisivuotiskaudeksi johtajiston, jossa on uusia ja jatkavia henkilöitä. Kulunut viisivuotiskausi oli tutkimuskoneiston ja organisaation uudistamista; nyt lähdetään tuottamaan asiakkaille elintarvikeketjun tarvitsemaa lisäarvoa.

kasvattaa

tuotoksia ja tuo

säästöjä

Vuoden 2010 lopulla julkaistiin viisi kansallista strategiaa1, jotka kaikki tukevat MTT:n valitsemia tutkimusteemoja. MTT:n teemat, ruoka, energia, biotalous, kestävyys ja vastuullisuus, ovat ihmiskunnan tiedonjanon keskiössä. Ruoan kysynnän tiedetään kasvavan, ja keskustelu huoltovarmuudesta jatkuu. Elintason nousu siirtää kulutusta aineellisista perustarpeista henkisiin tarpeisiin, ja samalla tutkimustiedon kysyntä siirtyy palveluiden suuntaan. Tutkimuksemme tukee erinomaisesti kansallisia ja EU:n visiota ja strategioita, joiden mukaan suuret yhteiskunnalliset ongelmat halutaan ottaa tutkimuksessa aiempaa järjestelmällisemmin huomioon. Tavoitteena on, että EU ja Suomi vahvistavat asemaansa osaamiseen perustavien maiden kärkijoukossa. Siksi myös MTT:n tietotuotteiden tulee jalostua huoltovarmuudeksi, palveluiksi, kilpailukyvyksi, ulkomaankaupaksi, työllisyydeksi, hyvinvoinniksi ja alueellisesti tasapainoiseksi kehitykseksi. 1

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta, Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta, Maabrändivaltuuskunnan raportti ”Tehtävä Suomelle”, Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011–2015.

Tutkimuksemme tukee erinomaisesti kansallisia ja EU:n visioita ja strategioita Valtion toimitilapolitiikka perustuu laitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen työnjakoon. Malli vaikeuttaa ratkaisevalla tavalla MTT:n sopeutumista valtion tuottavuusohjelmaan,koska tähän malliin sisältyy huomattava ”vuokravero”, joka MTT:lle on pelkkä läpilaskutuserä. MTT:n rakennekehityksen kantona kaskessa ovat markkinahintoihin nähden ylisuuret toimitilakulut ja se, että toimitila ei jousta henkilöstön vähenemisen kanssa. Toimitilakustannuksesta jo lähes 10 % syntyy sellaisista tiloista, joista MTT on joutunut luopumaan valtion tuottavuusohjelman takia. Velvoite jatkuu pitkälle tulevaisuuteen.

Haluan kiittää päättyneen vuoden hyvästä tuloksesta erityisesti MTT:n henkilökuntaa, omistajaa ja asiakkaita. Joskus tulee tunne, että elämä on vain sarja ohimenneitä mahdollisuuksia. Näin ei totisesti ole asiat MTT:ssä. Olemme tarttuneet kaikkiin hyviin mahdollisuuksiin ja tehneet niistä selvän tiekartan, jonka mukaan on hyvä jatkaa.

Esko Lindstedt / johtokunnan puheenjohtaja

puh. 0400 501 686 / esko.lindstedt@mtt.fi

MTT:n johtokunta

Eeva Brofeldt

Alkutuotantojohtaja / Valio

Erkki Kemppainen Ylijohtaja / MTT

Esko Lindstedt, puheenjohtaja

Olavi Kuusela

Hallituksen puheenjohtaja agronomi / Hogran Oy

Päivi Parikka

Vanhempi tutkija henkilöstön edustaja / MTT

Tarja Niemelä

KTT, dosentti

Petteri Paronen

Kaupunginjohtaja Kuopion kaupunki

Leena Mannonen

varapuheenjohtaja Kaupallinen neuvos / MMM

Seppo Aaltonen

Vastuualueen johtaja / MTK


Y L I J O H TA J A N K AT S A U S

4

Hyvässä työyhteisössä

parempia tuloksia Vuonna 2010 MTT:n tutkimus oli tuloksellista ja toimintojen rahoitustilanne parani. Onnistuimme organisaatiomme kehittämisessä samalla kun vastasimme tuottavuusohjelman säästöpaineisiin ja nopeasti muuttuviin markkinoihin.

Toimintaympäristömme myllerrys on asettanut työntekijöillemme ja henkilöstöpolitiikallemme monenlaisia haasteita. Henkilöstön kokonaismäärää on jouduttu vähentämään ja sen rakennetta kehittämään entistä tutkijavaltaisemmaksi. Vähennykset on toteutettu neuvotellen yhdessä henkilöstön kanssa. Muutosten keskellä olemme kiinnittäneet erityistä huomiota työhyvinvointiin. Olemme sopineet työhyvinvointia kehittävistä toimenpiteistä tulossopimuksilla, ja aihe on ollut keskeisenä teemana vuo-

sittaisilla työyhteisöpäivillä. Vuosittain tehtävän hyvinvointikyselyn työtyytyväisyysindeksi onkin kohonnut tasaisesti. Myös sairaspäivien lukumäärä on jatkanut laskuaan, ja se oli vuonna 2010 historiallisen alhaisella tasolla. Meille on entistä tärkeämpää huolehtia osaamisen kehittymisestä. Tutkijoiden ja jatkotutkinnon suorittaneiden määrän kasvu kohottavat osaamistasoamme ja kilpailukykyämme. Olemme kouluttaneet laajasti myös palveluprosesseista vastaavaa henkilöstöämme.

Tu t k i m u s y h t e i s t y ö t ä E u r o o p a s s a j a k e h i t y s m a i s s a Kansainvälinen toimintamme oli vilkasta. MTT:n kehittämisen tukena hyödynnetään entistä tiiviimmin kansainvälistä tieteellistä neuvottelukuntaa, johon kuuluu alamme huippuasiantuntijoita Hollannista, Englannista, Ranskasta, Irlannista ja Suomesta. Vuonna 2007 toimintansa aloittanut neuvottelukunta jatkaa nyt toiselle kaudelleen. MTT oli EURAGRI:n (The European Agri­ cultural Research Initiative) puheenjohtaja, ja isännöimme yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa Helsingissä syyskuussa pidetyn vuosikonferenssin. Vihreään kasvuun keskittyneen tilaisuuden johtopäätökset esi-

Tutkimuslaitoksia kehitetään pitkäjänteisesti

Erkki Kemppainen / ylijohtaja puh. 040 556 2477 / erkki.kemppainen@mtt.fi

tettiin myöhemmin syyskuussa Brysselissä pidetyssä biotalouskonferenssissa. Aloitimme terveellisten ja turvallisten elintarvikkeiden tuotantoon liittyvät kehitysyhteistyöhankkeet Keniassa ja Perussa. Hankkeet rahoitetaan Suomen ulkoministeriön IKIrahoitusinstrumentin kautta. Samalla valmistelimme useita muita vastaavia hankkeita sekä suurta Afrikkaan kohdistuvaa ruokaturvahanketta. Kehitimme tutkimusyhteistyösuhteita erityisesti Irlannin ja Kiinan kanssa. MTT:n ja Irlannin vastaavan tutkimuslaitoksen Teagascin välil-

lä on valmisteilla kattava yhteistyösopimus. MTT:n ja Kiinan maatalous­akatemian välisiä yhteistyösuhteita puolestaan vauhditettiin Kiinan Suomen suurlähettilään vierailulla MTT:ssä. Olemme viime vuosina hakeutuneet aktiivisesti EU:n eri teknologiayhteisöjen ja yhteistyöverkostojen toimintaan. Tämä työmme sai merkittävän tunnustuksen, kun MTT:n professori Pirjo Peltonen-Sainio nimitettiin yhteisen ohjelmasuunnittelualoitteen ”Agriculture, Food Security and Climate Change” tieteellisen neuvonantajaryhmän jäseneksi.

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toiminta vakiintui vuoden 2010 aikana. Kolmen aiemmin käynnistetyn yhteisen tutkimusohjelman lisäksi valmisteltiin maankäytön tutkimusohjelma, jonka vetovastuu on MTT:llä. Marraskuussa järjestettiin ensimmäiset LYNET-tutkimuspäivät. Konkreettisia LYNETin yhteistyömuotoja olivat myös yhteinen toimitilahanke Oulussa sekä yhteisen laboratorion valmistelu Rovaniemellä. Pääkaupunkiseudulla LYNETin toimintoja keskitetään Viikkiin, jonne MTT:n taloustutkimus siirtyi kesällä. Toimintamalli tunnustettiin vuoden lopussa valmistuneessa sektoritutkimuksen neuvottelukunnan arvioinnissa, ja sitä on käytetty mallina myös muille hallinnonaloille suunnitelluille tutkimuskonsortioille. Osallistuimme aktiivisesti tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimintaan. Sen kautta tutkimuslaitokset ovat muodostaneet yhteistä näkemystä tutkimusjärjestelmän keskeisistä kehittämistarpeista. TUNE on osoittautunut hyväksi yhteistyöelimeksi myös Suomen yliopistojen yhteenliittymän UNIFI ry:n suuntaan.

ESIMERKKEJÄ MTT:N ASIANTUNTIJOISTA KANSAINVÄLISISSÄ TEHTÄVISSÄ: PIRJO PELTONEN-SAINIO: International Oat Committee puheenjohtajuus, Joint Programming Iniative for Agriculture, Food Security and Climate Change:n (FACCE) jäsenyys tieteellisessä neuvonantajaryhmässä. KAIJA HAKALA: valittiin yhdeksi neljästä suomalaisesta IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) seuraavan raportin kirjoittajista. Professori AARNE KURPPA: OECD:n tutkimus- ja sponsorships-ohjelma, hallintokomitean jäsenyys. OIVA NIEMELÄINEN: NJF (Nordic Association of Agricultural Scientists) -presidentti. ARTO LATUKKA: EU:n FADN (Farm Accountancy Data Network) -hallintokomitean jäsenyys. Professori JYRKI NIEMI ja professori HILKKA VIHINEN: Kolmen tieteen puiteohjelman EU-tutkimushankkeen ohjausryhmän jäsenyys.


5

TUTKIMUSJOHTAJAN KATSAUS

MTT on mukana ratkomassa

maailmanlaajuisia ongelmia Väestönkasvu, ilmastonmuutos, viljelysmaan väheneminen sekä ruoan ja juomaveden riittävyys ovat maa- ja elintarviketalouden maailmanlaajuisia ongelmia ja samalla konkreettisia tutkimushaasteita MTT:lle.

Nämä globaalit kysymykset koskettavat meitä kaikkia ja vaikuttavat myös MTT:n uusiin strategisiin linjauksiin. Kyse ei ole ainoastaan tutkimuksen painopisteiden valinnasta, vaan myös koko henkilöstön osaamistavoitteiden asettamisesta.

MTT elinkeinoelämän tukena MTT:n perinteinen tehtävä sektoritutkimuslaitoksena on voimakkaasti muuntautumassa ajan tarpeiden mukaisesti. Perustehtävämme on tutkimustiedon ja palveluiden tuottaminen yhteiskunnan kannalta oleellisiin elintarviketalouden haasteisiin. Toinen tärkeä ja voi-

makkaasti laajeneva roolimme on elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisessä. Siihen työhön meillä on paljon osaamista. Koko henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua strategian päivittämiseen useissa työpajoissa, joissa saatiin laajasti tietoa MTT:n eri tutkimusaloilta. Syntyi kokonaiskuva asiakas­ kysynnästä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista

eri tieteenaloilla. Tässä prosessissa huomioitiin myös kansainväliset maa- ja elintarviketalouden muutospaineet. MTT:n tutkimuksen strategiseksi pääteemaksi valikoitui ruokaketjun kestävää ja vastuullista biotaloutta tukeva tutkimus. Myös maa- ja elintarviketalouden tuotantoa sekä maaseudun kehittämistä tukevat tutkimusalueet nähtiin tärkeinä kasvualueina.

Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous MTT:n strategian pääteema Valitsemiemme strategisten tieteenalojen osaamisen syventäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. MTT:n yksiköt vastaavat tieteenalakohtaisesta asiantuntemuksesta ja tieteen kansainvälisestä kilpailukyvystä, joka vuonna 2010 edelleen parani esimerkiksi asiantuntijatarkastettujen tieteellisten artikkelien määrän kasvun myötä.

yritysten kanssa esimerkiksi vastuullisuuden konseptoinnissa, elintarvikkeiden hiilijalanjäljen tai ihmisten ravitsemusta ja hyvinvointia edistävien ratkaisujen tutkimisessa.

Toinen lähivuosien tärkeä tavoitteemme on eri tieteenalojemme entistä tehokkaampi hyödyntäminen tutkimusohjelmissamme ja asiakastyössä soveltamalla sekä MTT:n että myös muiden sektoritutkimuslaitosten asiantuntemusta. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat LYNET-tutkimusohjelmat, jotka saivat muotonsa vuoden 2010 aikana.

Kehitimme asiakaspalveluitamme vuoden 2010 aikana. Erityisesti kiinnitimme huomiota tutkimustulosten suojaamiseen, tiedonsiirron kehittämiseen sekä innovaatioiden kaupallistamiseen ja tuotteistamiseen. Tämä työ siirtää tutkimuksemme tuottamat ratkaisut elinkeinoelämän ja tiedonsiirtoverkoston hyödynnettäväksi. Kaupallistamisen kehittäminen ja asiakkuuksien johtaminen on otettu tärkeäksi painopistealueeksemme vuodelle 2011.

Kolmas tärkeä tavoitteemme on osaamisemme tehokkaampi jalkauttaminen palvelemaan elinkeinoelämän tarpeita. Olemme tarttuneet haasteeseen rakentamalla monipuolista yhteistyötä alan johtavien

puh. 0400 436 997 / anu.harkki@mtt.fi

Anu Harkki / tutkimusjohtaja

Johtaja EEVA-LIISA RYHÄNEN: COST Domain Committee (Food and Agriculture), Uuselintarvikelautakunnan jäsen. Professori HANNU J. KORHONEN: EFSA:n (European Food Safety Authority) tiedelautakunnan jäsen. Professori ASKO MÄKI-TANILA: Euroopan eläingeenivaraohjelman ”European Regional Focal Point for Animal Genetic Resources” (ERFP) ohjausryhmän puheenjohtaja. JOHANNA VILKKI: FP7 KBBE Advisory Group (Theme 2) jäsenyys. Ylijohtaja ERKKI KEMPPAINEN: EURAGRI (The European Agricultural Research Initiative) puheenjohtaja. MERJA VETELÄINEN: Euroopan kasvigeenivaraohjelman “European Co-operative Programme for Plant Genetic Resources” (ECPGR) hallituksen jäsen. MARKETTA RINNE: jäsenyys “Global Research Initiative for Climate Change” kotieläintuotanto­ ryhmässä. KRISTIINA REGINA: jäsenyys “Global Research Initiative for Climate Change” kasvintuotantoryhmässä.


TA L O U S

6

Tutkimukseen panostaminen

paransi rahoitusrakennetta

Strategiset valinnat ohjasivat MTT:n talouskehitystä hyvään suuntaan. Merkittävin muutos näkyy rahoitusrakenteessa, jossa yhteisrahoituksen käyttö kasvoi 27 % nousten 12,4 miljoonaan euroon. Vuonna 2010 yhteisrahoituksessa suurimmat rahoittajat olivat Maatilatalouden kehittämisrahasto ja ELYkeskukset. Ulkomaisen rahoituksen osuus yhteisrahoituksesta oli 1,5 miljoonaa euroa (+22 %). Yhteensä yhteistutkimus- ja asiakasrahoitus vastasi rahoituksesta 28 prosenttia (2009: 23 %). Tavoitteena on kasvattaa osuus 33 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Maksullisen toiminnan osuus rahoituksen käytöstä oli 2,6 miljoonaa euroa (+2 %).

Yhteisrahoituksen käyttö milj. EUR

Makera

2,4

muutos ed. vuoteen 37 %

ELY-keskukset

2,3

61 %

Yritykset

1,6

-0 %

Tekes

1,3

87 % -12 %

2010

Muu kotimainen rahoitus

1,2

EU:n tutkimusrahoitus

1,1

41 %

Maa- ja metsätalousministeriö

1,0

47 %

Suomen Akatemia

0,7

15 %

Muu valtion budjettitalous

0,4

-1 %

Muu ulkomainen rahoitus

0,3

-16 %

Ulkomainen yritysrahoitus

0,1

-5 %

12,4

27 %

Yhteensä

rahoitus rahoituslähteittäin

milj. euroa

Tutkimusta

asia k k a a n t a r p e i s i i n Myös kuluvana vuonna tavoite on kasvattaa yhteisrahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta ja lisätä asiakkaille suunnattua maksullista toimintaa. Tämä edellyttää, että toimintaa kohdennetaan asiakaslähtöisesti entistä selvemmin kysynnän ja rahoitusmahdollisuuksien mukaan. Suurimmat rahoitusvolyymit ovat jatkossakin julkisissa rahoituslähteissä, kuten kansallisissa ja EU:n tutkimusohjelmissa. Budjettirahoitus vastasi rahoituksen käytöstä 68 prosenttia (2009: 70 %). Suunnitelman mukaan osuus alenee 61 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä.

Valtion budjettirahoitus

2009

%

2010

%

39,8

76

41,2

77

Muu julkinen rahoitus

4,6

9

3,9

7

Yksityinen rahoitus

7,8

15

8,7

16

52,2

100

53,8

100

Rahoitus yhteensä

rahoituksen käyttö

milj. euroa ja % kokonaisrahoituksesta 2009

%

2010

%

muutos ed. vuoteen

Yhteisrahoitus

9,7

18 %

12,4

23 %

+27 %

Maksullinen toiminta

2,6

5%

2,6

5%

+2 %

Yhteensä

12,3

23 %

15,0

28 %

+22 %

Budjettirahoitus

36,7

70 %

36,5

68 %

+-0 %

Maatilatulot ym.

3,5

7%

2,3

4%

-36 %

52,5

100 %

53,8

100 %

+2 %

Lähde

Yhteensä


7

TALOUS

Yhteistyö tutkimuskumppaneiden kanssa ja oman toiminnan organisointi avainasemassa MTT:n toiminnan laadun kannalta on entistä tärkeämpää hyödyntää tutkimuskumppaneiden kanssa yhteistä tutkimusinfrastruktuuria. Vielä vuonna 2006 MTT toimi kaikilla 14 paikkakunnalla itsenäisissä tiloissa. Sen jälkeen toimipisteet ovat siirtyneet LYNET-laitoksien tai yliopistojen kanssa yhteisiin toimitiloihin Kannuksessa, Rovaniemellä, Mikkelissä, Helsingissä ja Oulussa. Seinäjoella siirryttiin osittain yliopistokeskukseen, ja Seinäjoen toinen toimitila jaettiin Perunantutkimuslaitoksen kanssa. Jokioisissa ja Helsingissäkin läpikäytiin laajoja muuttoja.

täydennetty tuotto -ja kululaskelma 2009 - 2010, milj. euroa

%

2009 Toiminnan tuotot Oma budjettirahoitus – Varainhoitovuoden talousarvio

32,733

35,385

– Siirto seur. vuodelle

-4,625

-5,202

– Siirto ed. vuodelta

7,738

4,625 35,846

Budjettirahoitus yhteensä

69

Yhteishanke- ja muu rahoitus Valtion budjettitalous

4,002

Muu julkishallinto

1,758

2,412

Yritykset ja yhteisöt

2,945

2,777

EU ja muut ulkomaiset yhteisöt

2,791

Yhteishanke- ja muu rahoitus yht. MPL:n* mukaisen palvelutoiminnan tuotot

1,510 22

13,079

24

3,380

6

4,228

8

13,429

14,859

– Yhteistoiminnan rahoitustuotot

-11,028

-13,163

– Läpikulkueränä kirjatut tuotot

-0,939

1,462

3

52,184

100

35,602

69

-0,036

Henkilöstörakenteen muutos ja palvelujen ostot KASVATTIVAT KULUJA

Vuokrat netto

5,070

5,282

Henkilöstökulut kasvoivat 0,9 miljoonaa euroa (+2,5 %). Taustalla on henkilöstömäärän supistuminen, palkkaratkaisut (0,5 miljoonaa euroa), henkilösivukuluprosentin nousu (0,3 miljoonaa euroa) ja henkilöstörakenteen muutos tutkijavaltaiseen suuntaan. Toimitilavuokra oli 5,3 miljoonaa euroa ­(+4 %). Investointimenot supistuivat 0,1 miljoonaa euroa (-5 %). Vuonna 2010 toiminnan tuotot olivat 53,8 miljoonaa euroa ja toiminnan kulut 53,4 miljoonaa euroa. Poistot olivat 1,5 miljoonaa euroa.

Materiaalikulut

4,070

4,038

Vuoden 2010 työtunneista 64 prosenttia (2009: 59 %) k ­ irjautui tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin sekä maksullisen toiminnan tehtäviin. Vastaavasti hallintotehtäviin ja tutkimuksen tukeen käytetyt työtunnit vähenivät. Kehitys on myönteinen toiminnan kannattavuustavoitteiden takia.

Ulkopuoliset palvelut

5,129

Muut kulut

1,840

puh. 040 555 9667 / ilkka.p.laurila@mtt.fi

1,660

3

53,775

100

36,500

68

16,989

32

5,570 16,109

31

Valmistus omaan käyttöön

-0,231

-0

-0,099

-0

Toiminnan kulut yhteensä

51,480

100

53,390

100

2,099

Vastuukate (käyttökate)

0,704

0,385

Poistot

-1,491

-1,457

Toiminnallinen tulos

-0,787

-1,072

Rahoitustuotot ja -kulut

0,007

0,017

Satunnaiset erät

0,053

0,017

Tilikauden tulos

-0,727

-1,038

*MPL= maksuperustelaki

VASTUUKATE Toiminnoittain milj. euroa

2009

%

2010

%

100

1. Maksullinen toiminta Tuotot

3,380

100

4,228

Toiminnan kulut

2,550

75

2,600

61

Vastuukate

0,830

25

1,628

39

2. Tutkimus Tuotot

48,804

100

49,547

100

Toiminnan kulut

48,930

100

50,790

103

-0,126

0

-1,243

-3

Tuotot

52,184

100

53,775

100

Toiminnan kulut

Vastuukate 3. Yhteensä

51,480

99

53,390

99

Vastuukate

0,704

1

0,385

1

Investoinnit

1,335

1,271

-0,631

-0,886

Kone- ja laiteinvestoinnit

1,106

1,068

Poistot koneista ja laitteista

1,177

1,126

Rahoitusjäämä (=Vastuukate ./. investoinnit)

Ilkka P. Laurila / Kehitysjohtaja

65

11,496

Muut toiminnan tuotot

Toiminnan kulut Henkilöstömenot

34,808 6,380

Toiminnan tuotot yhteensä

Osa hallintopalveluista on tuotettu valtion palvelukeskuksessa vuodesta 2009 alkaen. Näin tuotettu palvelu on kalliimpaa kuin MTT:n itse tuottama palvelu ja vaatii siten ylimääräisen resurssin varaamista (palvelumaksut kasvavat 1,0 miljoonan euron tasolle vuonna 2014).

%

2010


HENKILÖSTÖ

8

Henkilöstöön SATSAAMINEN takaa

laadukkaan

tutkimuksen

Tutkimustieto on MTT:n tärkein tuote. Resursseja on kohdistettu uusien tutkijoiden rekrytoimiseen ja samalla tutkimuksen tukitoimintoja on järjestelty aiempaa tehokkaammiksi.

Vuonna 2009 MTT rekrytoi strategisesti tärkeille tutkimusaloille lähes kolmekymmentä uutta tutkijaa, joiden työpanos kohdistui kokonaisuudessaan MTT:lle vasta vuonna 2010. Tutkijarekrytointeja on jatkettu aktiivisesti myös viime vuonna. Tämä ja muut henkilöstöjärjestelyt johtivat MTT:n henkilöstörakenteen merkittävään muutokseen vuoteen 2009 verrattuna. Tutkijahenkilötyövuosien määrä nousi 311 eli lähes 10 %, kun taas teknisen henkilöstön ja toimistohenkilöstön työpanos aleni.

Tutkijoiden kasvaneella osuudella positiivisia vaikutuksia Tutkijaresurssien vahvistuminen on johtanut rahoitusrakenteen kehittymisen positiiviseen suuntaan. Vuonna 2010 tuotot kasvoivat 3,6 miljoonaa euroa yli ennakoidun. Lisääntyneen asiakaskysynnän vuoksi tutkijarekrytointeja jatketaan myös kuluvana vuonna. Henkilöstörakenteen muutos on myös tasapainottanut MTT:n ikärakennetta kasvattaen nuorempien ikäluokkien osuutta.

Osaamisen kehittäminen 2010 Koulutuspäivät/henkilötyövuodet 8

2008

2009

7,1

7,0

1000

7 6 5

Henkilötyövuodet

2010 5,6

2006 916

800 600

4 3

400

2

200

1 0

2005

0

841

2007 814

2008 2009 2010 770

775

764


9

HENKILÖSTÖ

Sovitussa aikataulussa säästötavoitteisiin ilman irtisanomisia

MTT on pääsemässä valtion tuottavuusohjelman säästötavoitteisiin suunnitellussa aikataulussa. Vuoden 2010 sopeuttamisrahoitus, 2,8 miljoonaa euroa, käytettiin henkilöstömäärän sopeuttamiseen, jo luovutettujen tilojen vuokranmaksuun sekä toimitilan väliaikaiseen lisätarpeeseen. Henkilöstön kohdalla suurimmat vähennykset kohdistuivat maatila-, tekniseen ja toimistohenkilöstöön. Maatilahenkilöstön väheneminen johtui pääosin järjestelyistä, joita tehtiin jo vuonna 2009. Myös kausityöntekijöitä rekrytoitiin aikaisempaa vähemmän. Muut leikkaukset teknisen ja toimistohenkilöstön kohdalla on onnistuttu tekemään eläkkeelle siirtymisillä ja töiden uudelleen järjestelyillä.

Uudet sähköiset järjestelmät ja etäneuvottelut säästävät aikaa ja ympäristöä Ympäristöllisistä, ajankäytöllisistä ja taloudellisista syistä satsataan etäneuvottelumahdollisuuksiin ja -kulttuuriin. Etäneuvottelulaitteet hankittiin kaikkiin MTT:n toimipaikkoihin ja matkanhallinnassa siirryttiin uuteen, valtion yhteiseen sähköiseen järjestelmään. Hallintopalvelut keskitettiin, ja osa palveluista tuotetaan valtion palvelukeskuksessa. Henkilöstöhallintoa tukemaan hankittiin uusi järjestelmä, joka tulee käyttöön vielä keväällä 2011.

Osallistavaa johtamista MTT:n strategian päivitystä valmisteltiin useissa henkilöstön työpajoissa. Strategia oli myös useiden koko henkilöstölle tarkoitettujen työyhteisöpäivien aiheena. Lisäksi päivien aikana tunnistettiin kehittämistarpeita ja suunniteltiin toimenpiteitä työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Kehittämiskohteet koskivat työn organisointia, henkilöstön tasapuolista kohtelua sekä tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelukäytäntöä. Henkilöstöä ja esimiehiä ilmoittautui aiheita käsitteleviin työryhmiin, joissa jatkettiin konkreettisten parannusehdotusten työstämistä vuoden 2010 aikana. Rakennemuutoksista huolimatta työhyvinvointi oli hyvällä tolalla työtyytyväisyyskyselyllä ja sairaus­ poissaoloilla mitattuna. Sairauspäiviä kertyi vain 7,1 henkilötyövuotta kohti. Niiden määrä on vähentynyt kahtena peräkkäisenä vuonna.

Osaamisen kehittämistä LYNETverkostossa MTT jatkoi yhteistyötä muiden LYNET-laitosten kanssa osaamisen kehittämiseksi. Verkosto kokosi yhteisen ryhmän johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) suorittajista. Koulutuksen aloitti viisi MTT:n esimiestä. Lisäksi verkosto käynnisti hanke- ja innovaatiojohtamisen koulutusohjelman. Ohjelmaan valittiin kolme MTT:n asiantuntijaa.

KOULUTUSASTE Tohtorit ja lisensiaatit

151 152 137 211 211 214

Ylempi korkeakouluaste 62 68 67

Alempi korkeakouluaste

120 126 131

Alin korkeaaste

233

Keskiaste/ muut

201 212 45

Perusaste/ muut

66 63 0

% koko henkilökunnasta

5

10 2008

15

20 2009

25 2010

30


J U L K A I S U T, V E R K K O PA LV E L U T J A VA I K U T TAV U U S

10

Monipuolista julkaisutoimintaa ja

gl baalia v a i k u t t a v u u t t a Julkaisut kertovat MTT:n tutkimuksista ja niiden tuloksista. Julkaisukanavina toimivat koti- ja ulkomaiset lehdet sekä julkaisusarjat, erillisteokset, kokousjulkaisut ja MTT:n omat julkaisusarjat: Kasvu, Tiede ja Raportti. Julkaisut ovat keskeinen osa MTT:n tutkimuksen vaikuttavuutta ja verkkopalveluiden kävijämäärät tärkeitä tiedon ja teknologian siirron indikaattoreita. MTT siirtää tietoa ja teknologiaa käytäntöön innovaatioketjun kaikissa vaiheissa.

Kansainvälisesti kilpailukykyistä julkaisutoimintaa MTT:N ASIANTUNTIJATARKASTETTUJEN TIETEELLISTEN ARTIKKELIEN LUKUMÄÄRÄ 200 180 160 140 120 100 80

2007 171

2008 183

2009 198

2010 181

MTT:n julkaisutoiminta on viime vuosina osoittautunut kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja laadukkaaksi. Asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita julkaistiin 181 kappaletta (198 vuonna 2009, 183 vuonna 2008). Artikkelien vaikuttavuudelle laskettiin arvo 336 (372 vuonna 2009, 249 vuonna 2008). MTT:n asiantuntijatarkastetuista alkuperäis- ja review-artikkeleista laaditun Thomson Reutersin ISI Web of Science -tietokannan aineistoon perustuvan bibliografisen analyysin mukaan MTT:n vuosien 2006 - 2010 julkaisemiin artikkeleihin on viitattu keskimäärin 2,3 kertaa.

60 40 20 0

MTT:n tutkijat tuottivat vuonna 2010 501 ammattilehtiartikkelia, joka on merkittävästi enemmän kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Yleislehtiartikkeleita julkaistiin 51 kappaletta ja julkaistujen artikkelien kokonaismäärä oli 1575 kappaletta (1258, vuonna 2009).


11

JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA VAIKUTTAVU U S

Verkkojulkaisujen ja verkkopalvelujen

MTT:n julkaisut ovat ilmaiseksi luettavissa verkossa, ja tutkimustuloksia siirretään käytäntöön verkkopalveluina. Vuonna 2010 tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta merkittäville verkkopalveluille kirjattiin yhteensä yli 2,3 miljoonaa näyttökertaa ja käyntejä oli 943 000.

avainasemassa

MTT kehittää asiakasryhmilleen suunnattuja palveluja kohderyhmien tarpeiden

kehittäminen

mukaan. Taloustohtori-sivustoa kehitettiin rakentamalla uudet Viljatietopankki- ja Rakennekehitys-palvelut. Uusi kasvintuotantoon ja -suojeluun keskittyvä Kasper julkaistaan keväällä 2011 ja Artturin kehitystyö yhdessä Valion kanssa jatkuu aktiivisena.

Yritysyhteistyöllä luodaan kaupallisia vaikutuksia Yritysten liiketoiminnan kehittämisen tueksi on tuotettu vastuullisuustietoa, jota ovat hyödyntäneet omissa vastuullisuusohjelmissaan mm. HK Ruokatalo ja Atria. MTT:n ja Borealin yhteistyön tuloksena on kehitetty öljykasvien jalostustavoitteita rehuteollisuuden kannattavuuden ja huoltokyvyn kehittämisen kannalta optimaaliseen suuntaan.

Kansainvälinen verkoTtuminen

kasvussa

Pitkäaikainen yhteistyö kansainvälisten jalostusorganisaatioiden Lohmann Tierzuchtin, Faban ja Viking Geneticsin kanssa jatkuu ja uusia yhteistyösopimuksia on solmittu esimerkiksi pohjoismaisen NAV:in (Nordisk Avlsværdivurdering) kanssa.

MTT on merkittävästi kasvattanut osallistumista EU-tason hankkeisiin ja tällä hetkellä MTT on mukana 39 EU-hankkeessa, joista se koordinoi kuutta. Esimerkiksi Tracebackhankkeessa kehitettiin tiedonsiirtosysteemi, jossa reaaliaikaisesti voidaan seurata elintarvikkeiden raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden laatua ja turvallisuutta tuottajalta vähittäismyyntiin asti. Systeemin toimivuus

Asiantuntijatehtävät tähtäävät kansallisten strategioiden ja lainsäädännön valmisteluun

testattiin onnistuneesti todellisessa tomaatti- ja maitoketjussa. Baltic Stern Network on rakentunut MTT:n koordinoiman PROBAPS-tutkimushankkeen myötä Itämeren rantavaltioissa sijaitsevista tutkimuslaitoksista ja sen tavoitteena on Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointi.

MTT:n asiantuntijat koordinoivat ja valmistelivat Kansallisen Ruokastrategian ja osallistuivat aktiivisesti biostrategian valmisteluun. Kasvihuonekaasuinventaarioon on tuotettu maatalouden päästöluvut vuosittain sovitussa aikataulussa. Vuonna 2010 on raportoitu ensimmäinen vuosi, jonka perusteella tarkastellaan Kioton pöytäkirjan mukaisten tavoitteiden toteutumista Suomessa ajalla 2008 - 2012.

VÄITELLEET 2010: UUSI-KÄMPPÄ, JAANA: Effect of Outdoor Production, Slurry Management and Buffer Zones on Phosphorus and Nitrogen Runoff Losses from Finnish Cattle Farms. 06.03.10 SAARI, SUSANNA: Plant endophyte in food chain - friend or foe? 19.03.10 KÄNKÄNEN, HANNU: Controlling nitrogen and yield response in spring cereals by adaptive undersowing system. 16.04.10

JALLI, MARJA: The virulence of Finnish Pyrenophora teres f. teres isolates and its implications for resistance breeding. 23.04.10 KUOPPALA, KAISA: Influence of harvesting strategy on nutrient supply and production of dairy cows consuming diets based on grass and red clover silage. 17.09.10 VALKONEN, EIJA: Egg production in furnished cages. 12.11.10

IHO, ANTTI: Essays on socially optimal phosphorus policies in crop production. 26.11.10 HONKATUKIA, MERVI: Molecular genetics of chicken egg quality. 17.12.10 HILTUNEN, LEA: Streptomyces scabies and S. turgidiscabies as pathogens causing potato common scab, and potential methods for their control. 17.12.10


MTT 31600 Jokioinen Vaihde 020 772 004 Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki Vaihde 020 772 004 Tutkimusasemantie 15 92400 Ruukki Vaihde 08 2708 4500 Tervamäentie 179 05840 Hyvinkää Vaihde 019 457 5700 Silmäjärventie 2, PL 44 69101 Kannus Vaihde 020 772 004 Antinniementie 1 41330 Vihtavuori Vaihde 014 339 6800 Halolantie 31 A 71750 Maaninka Vaihde 017 264 4800 Lönnrotinkatu 3 50100 Mikkeli Vaihde 020 772 004 Alapääntie 104 61400 Ylistaro Vaihde 06 474 6400 Vakolantie 55 03400 Vihti Vaihde 09 224 251 Toivonlinnantie 518 21500 Piikkiö Vaihde 02 477 2200 Eteläranta 55 96300 Rovaniemi Vaihde 020 772 004 Kipinäntie 16 88600 Sotkamo Vaihde 08 666 1741 Opistontie 10 A 1 32100 Ypäjä Vaihde 020 772 004

w w w . m t t . f i MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tekee monialaista tutkimusta maa- ja elintarviketalouden sekä ruokaketjun biotalouden sektoreilla.


MTT:n vuosikertomus 2010