Page 5

Lue Maaseudun Tieteet juttuarkistosta www.luke.fi/maaseuduntiede

5

Aasianrunkojäärä on lehtipuiden uusi uhka Itä-Aasiasta lähtöisin olevia aasianrunkojääriä on löytynyt Vantaalta elävistä koivuista. Lehtipuita tappavat jäärät ovat ilmeisesti kulkeutuneet Suomeen puisissa kuljetuslavoissa. Metsätaloudelle laji ei liene vaaraksi, mutta se voi olla merkittävä uhka puisto- ja kaupunkipuille.

ANTTI

POUTT

U/ LU K

E

Jäärä on päässyt leviämään useisiin Euroopan maihin ja Pohjois-Amerikkaan, missä se on aiheuttanut vakavaa tuhoa puistoissa ja asutusalueilla. Jäärän toukat syövät nilaa puun kuoren alla. Puu kuolee, kun nilayhteys puun latvukseen katkeaa. JÄÄRÄHAVAINNOT ILMOITETTAVA EVIRAAN Aasianrunkojäärä on luokiteltu EU:ssa vaaralliseksi kasvintuhoojaksi ja hävitettäväksi, minne se ilmaantuukin. Hävittäminen ja siihen liittyvä seuranta ovat Eviran tehtäviä. Esiintymäalueen maanomistajien ei pidä ryhtyä kaatamaan ja hävittämään jäärän asuttamia puita omin päin. Sen sijaan havainnot aasianrunkojääristä pitää ilmoittaa Eviraan (kasvinterveys@evira.fi). JÄÄRÄ PÄRJÄÄ SUOMESSA On oletettu, että Suomen ilmasto olisi aasianrunkojäärälle liian kylmä. Laji on kuitenkin onnistunut lisääntymään Vantaalla. Jäärän kehitys vie Etelä-Suomen oloissa vähintään kaksi vuotta. Se talvehtii pari kertaa, ensin munana tai pienempänä toukkana, ja toisen kerran isona toukkana tai kotelona. Aikuinen jääränaaras elää kuukauden ja munii noin 30 munaa. Muninta alkaa kesällä ja voi jatkua pitkälle syksyyn. AASIANRUNKOJÄÄRÄ LEVIÄÄ HITAASTI Suurikokoiset jäärät eivät ole kovin innokkaita lentäjiä. Pitemmät siirtymiset ovat mahdollisia vain ihmisen avustamana saastuneita puita kuljetettaessa. Toistaiseksi aasianrunkojääriä on Suomessa löydetty vain koivulta. Muualla sitä on tavattu etenkin eri vaahtera-, poppeli- ja pajulajeissa. Se pystyy lisääntymään monissa muissakin lehtipuulajeissa. JÄÄRÄ UHKAA MONIMUOTOISUUTTA Aasianrunkojäärä ei todennäköisesti uhkaa Suomen metsätaloutta. Isona lajina sen kehitys vaatii paljon lämpöä, eikä se siten tuli-

Aasianrunkojäärän syömäkuviossa on tyypillistä toukan syömä laaja allas, joka on täynnä ruskeaa sekä vaaleaa tikkumaista purua. Altaan reunalta menee puun sisään leveä käytävä, jonka päähän toukka tekee koteloitumiskammion. Kammiosta kuoriutuva aikuinen hyönteinen poistuu puusta pyöreän, läpimitaltaan 10–12-millimetrisen reiän kautta. VILLE WELLING/EVIRA

Aikuinen aasianrunkojäärä on iso, musta, valkopilkullinen sarvijäärä, jonka voi kotimaisista lajeista sekoittaa tukkijääriin.

si toimeen metsien sisäosissa, vaan ainoastaan lämpimissä metsänreunoissa. Sen sijaan kulttuuriympäristöissä lehtipuut ovat vaarassa. Jos esiintymä havaitaan puistossa, voidaan joutua kaatamaan vanhoja, onttoja jalopuita, joiden varassa elää moni harvinainen eliölaji.

TORJUNTA ONNISTUU JOS JÄÄRÄT HAVAITAAN NOPEASTI Vieraslajien maahantuloa pyritään estämään lainsäädännöllä ja maahan tuotavan puutavaran sekä pakkausmateriaalin tarkastuksilla. Tehokkaimmat valvojat ovat valistuneet maahantuojat ja maanomistajat.

Lajin vakiintuminen Suomeen voidaan estää, jos esiintymät havaitaan mahdollisimman varhain ja isäntäpuut hävitetään riittävän laajalta alueelta. Arvokkaiden puistopuiden suojelemiseksi maailmalla on kokeiltu puiden sisälle imeytyviä kasvinsuojeluaineita. VIERASLAJIEN VIRTA JATKUU Lisääntyneeseen kansainväliseen kauppaan liittyy riski uusien tuholaislajien leviämisestä. Metsätuholaisia leviää muun muassa puutavaran, puisen pakkausmateriaalin sekä taimien ja koristekasvien mukana. Eurooppaan tulleiden uusien lajien määrä kasvaa nopeasti, eikä Suomi ole tässä suhteessa poikkeus. Antti Pouttu ja Juha Siitonen, Luke Lisätietoja: antti.pouttu@luke.fi Puh. 029 532 2576

Espanjansiruetana aiheuttaa tuhoa kotipuutarhoissa ja ehkä pian myös viljelmillä ER

Espanjansiruetana on ahnas kasvintuhooja. Se on aiheuttanut tuhoa lähinnä kotipuutarhoissa, mutta viime vuosina laji on levinnyt myös mansikkaviljelmille Ahvenanmaalla. Espanjansiruetanan eteneminen Suomessa riippuu ilmasto-olosuhteista. Se on meillä suhteellisen uusi tulokas, eikä vielä kestä ankaria talvia. Viime vuosien leudot talvet ovat suosineet lajin talvehtimista ja suhteellisen kosteat kesät niiden lisääntymistä. Espanjansiruetana leviää usein passiivisesti, ihmisen avustuksella. Kun taimia ja kukkasipuleita siirretään paikasta toiseen, saatetaan samalla siirtää myös etanan munia sekä nuoria yksilöitä. Leviäminen voi tapahtua myös risujen, lehtikasojen ja kompostimullan välityksellä. TORJUNNASSA TARPEEN MONET KONSTIT Espanjansiruetanaa voidaan torjua mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Näitä mene-

telmiä voidaan käyttää erikseen tai yhdessä. Mekaanisia toimenpiteitä ovat lyhyeksi leikatut nurmikot, hoidetut viheralueet ja joutoalueet sekä rikkaruohottomina pidetyt istutukset, kasvimaat ja kukkapenkit. Heti keväällä tai alkukesästä, kun etanoita alkaa näkyä, ne kannattaa kerätä pois ja upottaa kuumaan veteen. Istutusten ympärille voi levittää kalkkia. Sateen jälkeen kalkkia on lisättävä, sillä märkä kalkki kovettuu, eikä enää pidättele etanoita. Myös märkiä riepuja tai matonpätkiä voi sijoittaa eri puolille puutarhaa. Niiden alle piiloutuneet etanat kerätään pois ja upotetaan kuumaan veteen. Ammattiviljelmällä tarvitaan lisäksi tehokasta maanmuokkausta syksyisin. Joskus voidaan joutua turvautumaan ke-

JA

HU

US

EL

A -V

EIS

TO

LA

/ LU

KE

Espanjansiruetana on aikuisena 7−15 senttimetrin mittainen ja likaisen oranssinpunaruskea. Väri voi vaihdella, kuten ukkoetanallakin, joten näiden kahden lajin erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Hengitysaukko sijaitsee espanjansiruetanalla kilven etupäässä.

mialliseen torjuntaan. Suomessa on vain yksi etanoiden torjuntaan hyväksytty tehoaine, rautafosfaatti. Sitä sisältäviä syöttejä levitetään etanoiden olinpaikkoihin. Valmistetta voidaan käyttää myös luomutuotannossa. Etanat kuolevat noin viiden vuorokauden kuluessa syötyään näitä syöttejä. Espanjansiruetanoita voidaan yrittää torjua myös biologisesti sukkulamadoilla eli Nemaslug-valmisteella. Sukkulamadot tunkeu-

tuvat etanan sisään ja lisääntyvät sen sisällä. Noin kahden viikon sisällä etana kuolee. Nemaslug ei ole riittävän tehokas aikuisille etanoille, mutta nuoriin yksilöihin se tehoaa. Bengt Lindqvist, Luke Lisätietoja: bengt.lindqvist@luke.fi Puh. 029 532 6336

Profile for Natural Resources Institute Finland (Luke)

Maaseudun Tiede 4/2015  

Vieraslajit ovat lajeja, joiden leviämiseen uudelle alueelle ihminen vaikuttaa tahallaan tai tahattomasti. Useimmat vieraslajit ovat harmitt...

Maaseudun Tiede 4/2015  

Vieraslajit ovat lajeja, joiden leviämiseen uudelle alueelle ihminen vaikuttaa tahallaan tai tahattomasti. Useimmat vieraslajit ovat harmitt...

Profile for mttelo