__MAIN_TEXT__

Page 2

2

PEKKA VÄISÄNEN/MMM

Vieraslajit hallintaan lain voimalla Vieraslajien torjunnan avuksi on viimein saatu järeämpiä työkaluja. EU:n vieraslajiasetus tuli voimaan tämän vuoden alusta, ja ensi vuonna meillä on myös kansallinen vieralajilaki. Molempien tavoitteena on vähentää kaikkein haitallisimpien vieraslajien aiheuttamia vahinkoja luonnolle ja yhteiskunnalle sekä estää uusien vieraslajien pääsy maahan. EU:n asetuksen ydin on koota luettelo EU:n kannalta haitallisimmista vieraslajeista, joiden maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Kieltojen noudattamista valvotaan muun muassa rajatarkastuksilla.

Vieraslajit karkuteillä − vai ovatko enää? SELVIÄ EDISTYSASKELEITA − tai ehkäpä jopa harppauksia − on otettu haitallisten vieraslajien torjunnassa. NYT MEILLÄ suomalaisilla on hallituksen hyväksymä kansallinen vieraslajistrategia, vieraslajiasioiden neuvottelukunta, kansallinen vieraslajiportaali, EU:n vieraslajiasetus ja kohta upouusi kansallinen vieraslajilaki. LISÄKSI USEAT tutkimushankkeet ja selvitykset lisäävät tietoamme vieraslajien levinneisyydestä, leviämisväylistä ja parhaista torjuntakeinoista. Meillä on nykyisin tietoa, taitoa ja työkaluja haitallisten vieraslajien torjuntaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. KANSALLINEN VIERASLAJISTRATEGIA toimenpideohjelmineen ilmestyi vuonna 2012. Se oli ensimmäinen kaikkien toimijoiden ja sidosryhmien yhteinen ponnistus valtakunnalliseksi näkemykseksi Suomen haitallisten vieraslajien tilanteesta. Nyt kolme vuotta myöhemmin osa strategian toimenpiteistä on jo toteutettu ja valtaosa käynnissä. YLI 20-JÄSENINEN vieraslajiasioiden neuvottelukunta perustettiin vuonna 2013. Se toimii kansallisena laaja-alaisena asiantuntijaelimenä erilaisissa vieraslajeja koskevissa kysymyksissä. Se on ottanut kantaa vieraslajien taimimyyntiin ja internetkauppaan sekä puutarhajätteen käsittelyyn. Se myös muutti hopearuutanan ja mustatäplätokon vieraslajiluokitusta haitallisemmaksi.

NOIN PUOLITOISTAVUOTIAAN kansallisen vieraslajiportaalin tavoitteena oli koota kaikki Suomessa oleva vieraslajitieto yhteen paikkaan − kaikkien ulottuville. Tämän vuoden aikana portaalista on etsinyt vieraslajitietoa noin 100 000 kävijää, ja sen kautta on ilmoitettu noin 5 000 vieraslajihavaintoa. VUODEN 2015 alusta voimaan tulleen EU:n vieraslajiasetuksen ydin, EU:n kannalta haitallisten vieraslajien luettelo, astuu voimaan ensi vuoden alussa. Tähän sisältyy Suomen luontoon jo levinneitä jättiputkia, keltamajavankaali, täplärapu ja villasaksirapu. Suomi valmistautuu torjumaan näitä ja muita kansallisesti valittavia haitallisia lajeja ensi vuonna voimaan tulevan uuden kansallisen vieraslajilain avulla.

LISTAA PÄIVITETÄÄN UUSIEN HAITTA-ARVIOINTIEN MYÖTÄ Uuden kansallisen vieraslajilain mukaisesti voimme laatia EU-vieraslajiluettelon lisäksi oman luettelon sellaisista vieraslajeista, joiden tuonti- ja muista kielloista säädetään erikseen. Kansalliseen luetteloon otetaan vieraslajeja, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa.

ENNALTAEHKÄISY YHÄ TÄRKEINTÄ Vaikka lain voima on nyt tukemassa vieraslajien torjuntatyötä, kaikkein tehokkaimmat ja edullisimmat keinot löytyvät edelleen haittojen ennaltaehkäisystä eli tehokkaasta tiedottamisesta ja neuvonnasta. Johanna Niemivuo-Lahti, MMM, Erja Huusela-Veistola ja Lauri Urho, Luke Lisätietoja: johanna.niemivuo-lahti@ mmm.fi Puh. 0295 16 2259

NATALIA RÄIKKÖNEN/VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

Meillä on nykyisin tietoa, taitoa ja työkaluja haitallisten vieraslajien torjuntaan. YHÄ USEAMPI suomalainen on tekemisissä jonkin haitallisen vieraslajin kanssa. Nyt myös yhä useampi osaa hakea tietoa ja toimia torjuakseen näitä lajeja. Mahdollisuuksia ja tahtoa saada vieraslajit karkuteiltä kuriin − sitä löytyy nyt. JOHANNA NIEMIVUO-LAHTI neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö johanna.niemivuo-lahti@mmm.fi Puh. 0295 16 2259

TOIMITTANUT: Riitta Salo-Kauppinen, Luke

Liite 4/2015

EU:N HAITTALAJEISTA VIISI JO LUONNOSSAMME EU:n vieraslajiluetteloon otettiin ensivaiheessa 37 lajia. Näistä viittä lajia tavataan Suomen luonnossa. Meillä esiintyviä kasveja ovat persianjättiputki, armenianjättiputki ja keltamajavankaali sekä selkärangattomia täplä- ja villasaksirapu. Luettelossa on myös Suomessa mahdollisesti seura-, harrastus- ja lemmikkieläiminä tai eläintarhoissa pidettävistä lajeista ainakin supi eli pesukarhu, siperian maaorava, isoorava, punakorvakilpikonna ja aikaisemmin tarhaeläimenäkin tunnettu nutria eli rämemajava.

VIERASLAJILAKI LISÄÄ MAANOMISTAJIEN JA AMMATTILAISTEN VASTUUTA Uudessa vieraslajilaissa korostetaan maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuuta. Maanomistajan pitäisi hävittää kiinteistöllä esiintyvä haitallinen vieraslaji tai rajoittaa sen leviämistä, jos esiintymästä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai ihmisten terveydelle. Hävittämisen edellytyksenä on, että käytettävissä olisi tavanomaisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia keinoja. Velvollisuus ei koskisi lintujen, eikä nisäkkäiden torjuntaa. Ammattimaisen toimijan velvollisuutena olisi huolehtia siitä, ettei käsiteltävien tuotteiden tai aineistojen, kuten kasvintaimien tai maa-aineksen, mukana pääsisi leviämään haitallisia vieraslajeja.

72. vuosikerta ISSN 1796-8763 (painettu) ISSN 1796-8771 (verkko) www.mtt.fi/julkaisut/ maaseuduntiede/haku.html

YHTEISTYÖSSÄ:

Jättiputket kannattaa poistaa hyvin suojautuen, sillä niiden kasvineste saattaa aiheuttaa auringonvalon kanssa reagoidessaan ihmiselle palovamman kaltaisia ihovaurioita. Ohjeita torjuntaan löytyy vieraslajiportaalista.

TOIMITUSKUNTA: Luke: Tuija Aronen Katja Holmala Erja Huusela-Veistola Anna-Kaisa Jaakkonen Erkki Joki-Tokola Kaisa Kuoppala Timo Muhonen Panu Orell

Miia Parviainen Marja Poteri Jari Setälä Terhi Suojala-Ahlfors Tuija Sievänen Sauli Valkonen Johanna Torkkel Riitta Salo-Kauppinen

Maaseudun Tulevaisuus: Tiina Taipale MAASEUDUN TIEDE Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4 00790 Helsinki P. 029 532 6000 www.luke.fi

Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Maaseudun Tiede –liite kertoo Luonnonvarakeskuksen ja sen yhteistyötahojen uusimmista tutkimuksista. Liite ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Profile for Natural Resources Institute Finland (Luke)

Maaseudun Tiede 4/2015  

Vieraslajit ovat lajeja, joiden leviämiseen uudelle alueelle ihminen vaikuttaa tahallaan tai tahattomasti. Useimmat vieraslajit ovat harmitt...

Maaseudun Tiede 4/2015  

Vieraslajit ovat lajeja, joiden leviämiseen uudelle alueelle ihminen vaikuttaa tahallaan tai tahattomasti. Useimmat vieraslajit ovat harmitt...

Profile for mttelo