Maaseudun tiede 4 2014

Page 8

8 Tiina Ylioja/Metl a

mielipide

Tuija Aronen, tuija.aronen@metla.fi Timo Kilpel äinen

Metsätalousteknikko Aulis Leppänen injektoi gibberelliiniä kuusivartteeseen siemenviljelyksellä kesäkuun alussa 2014.

Kuusi kukkimaan ja siemensato suojaan Metsätaimitarhoilla on pulaa hyvälaatuisesta kuusen siemenestä. Tilannetta voidaan helpottaa kukittamalla kuusivartteita ja torjumalla tuhoja. Samalla varmistetaan hyöty vuosikymmeniä jatkuneesta metsänjalostustyöstä.

Kuusen solukkotaimien alkukehitys tapahtuu siemenen sijasta laboratoriossa.

Pian monistetaan havupuita Voisiko metsä kasvaa nykyistä paremmin? Tai tuottaa lahonkestävää puutavaraa? Voisiko talven ruskettamien kartiovalkokuusten sijaan pihaan istuttaa kestäviä punaneulasisia kuusia tai kääpiökuusia? Metsäpuiden solukkoviljelyllä voidaan tuottaa halutunlaisia puita. Uusi lisäysmenetelmä havupuiden, erityisesti kuusen, kasvulliseen lisäykseen on pian käytössämme. Solukkoviljelyllä voidaan monistaa tehokkaasti lehtipuiden lisäksi myös havupuita. Rohkenemmeko tarttua tilaisuuteen ja kasvattaa parhaita mahdollisia puita? Hyväkasvuisia, kestäviä, koristeellisia puita, joita haluamme ja joita biotalous tarvitsee. Vai seuraammeko lahden takaa, kun ruotsalaiset tekevät niin? Ruotsissa kuusen solukkolisäyksen kehittämiseen on panostettu meitä enemmän. Siellä metsäyhtiöt yhdessä SweTree Technologies -yrityksen kanssa rakentavat automatisoitua laitosta solukkotaimien tuotantoon. Tuotannon pilotointi alkaa Uppsalassa 2015. Solukkotaimien paremman kasvun ja laadun on laskettu kattavan siementaimia korkeammat tuotantokustannukset.

menestä kasvavan puun ominaisuuksia ei tunneta ennalta, vaikka sen vanhemmat ovatkin toivotunlaisia puita. Kenttätestauksen ajan solukkoviljelmät säilytetään syväjäädytettyinä, ja monistettaviksi sulatetaan vain halutut linjat. Luonnonvarakeskus jatkaa havupuiden solukkoviljelyn tutkimusta ja menetelmän kehittämistä laboratoriomittakaavasta massalisäykseen soveltuvaksi. Kustannustehokkuuden parantamiseen pyritään automatisoimalla käsityövaltaisia työvaiheita. Tämä on tarpeen metsätaimien tuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi. Koristepuiden tuotanto voi olla kannattavaa käsityönäkin.

Rohkenemmeko kasvattaa parhaita mahdollisia puita vai seuraammeko lahden takaa, kun ruotsalaiset tekevät niin?

Suomessa kuusen solukkoviljely aloitettiin Punkaharjulla 2011. Siemenalkioista saatua solukkoa voidaan monistaa rajattomasti. Grammasta tätä solukkoa saadaan jopa 700 alkuperäisen alkion kopiota. Tuotetut kasvulliset alkiot idätetään laboratoriossa, koska niiltä puuttuu siemenen vararavinto ja suojakuori, ja siirretään sirkkataimina kasvihuoneeseen. Ensimmäiset kuusen solukkotaimet on jo istutettu kentälle.

Havupuiden solukkolisäys tarjoaa taimituottajille uuden mahdollisuuden erikoistua koristemuotojen tai korkealaatuisen metsänviljelyaineiston tuottamiseen. Meillä Suomessa Punkaharjun tutkimuslaboratorion tuottamat solukkolinjat ovat tuottajien käytettävissä kenttätestauksen jälkeen. Koristemuotoja voidaan alkaa monistaa heti, kun toivotusta kasvutavasta on saatu varmuus. Metsänviljelyaineisto puolestaan on rekisteröitävä, ja rekisteröinnin edellytyksenä on monivuotinen kenttätestaus sekä riittävä perinnöllinen monimuotoisuus.

Solukkotaimia testataan kentällä, koska viljelmät on aloitettu siemenestä. Sie-

Kirjoittaja on Metlan erikoistutkija ja dosentti.

Jalostetun kuusen siemenen tuotanto siemenviljelyksillä muistuttaa enemmän hedelmien viljelyä kuin metsänkasvatusta. Hedelmätarhoilla käytettävää gibberelliinihormonia kokeiltiin lääkkeeksi myös kuusen heikkoon kukintaan. Gibberelliini on yksi puiden omista luontaisista kukintaa säätelevistä hormoneista. Sitä injektoitiin liuoksena kuusivartteisiin. Rungosta liuos kulkeutuu puun latvustoon, jossa kukkasilmut muodostuvat. Hyvissä olosuhteissa kuusen kukkien määrä lisääntyi kukittamisella peräti 167 prosenttia. Kukittamisesta on tulossa rutiinitoimenpide kuusen siemenviljelyksillä. Siemenet suojaan tuholaisilta Kuusen kävyt siemenineen ruokkivat useita hyönteisiä. Toisinaan hyönteistoukkien aiheuttamat tuhot voivat olla niin mittavia, ettei käpyjä saada kerättyä lainkaan. Kuusi yrittää välttää hyönteistuhoja kukkimalla harvoin ja epäsäännöllisesti. Kukinnan välivuosina hyönteiskannat pienenevät, jonka jälkeen terveitä siemeniä voi puolestaan muodostua enemmän. Sienitaudeista ongelmallisin on tuomiruoste, joka voi pahimmillaan vioittaa käpysadon keruukelvottomaksi. Hyönteiset ja sienet voivat siis helposti tuhota kukittamisella aikaan saadun siemensadon lisäyksen. Tämän vuoksi gibberelliini-injektion yhteydessä testataan myös kasvinsuojeluaineen injektoimista. Nuorille kuusen siemenviljelyksille kehitetään integroitua torjuntaa, mikä pitää sisällään kasvinsuojeluaineiden testausta sekä viljelysten kasvatusta tuhotorjuntaan sopiviksi. Olennaista on myös hyönteisten feromoneihin perustuvan kannanseurantamenetelmän testaus torjunnan kynnysarvojen ja ajoituksen määrittämiseksi. Mekaanisesti tuhoja voidaan torjua esimerkiksi tiputtamalla tuomiruosteiset kävyt keruun yhteydessä maahan. …ja pakkaselta Kuusen ja männyn siemenet saavuttavat täyden kokonsa jo varhain syyskesällä. Tämän jälkeen siemenet vielä tuleentuvat useiden viikkojen ajan, mikä parantaa muun muassa niiden varastointikestävyyttä. Tuleentumisen ajankohta vaihtelee vuosien ja puuyksilöiden välillä. Käpysadon keräämistä ei siis pidä kiirehtiä. Toisaalta keruuta ei kannata lykätä sydän- tai kevättalveenkaan. Ainakin männyn siementen on havaittu vaurioituvan kovilla pakkasilla erityisesti märän syksyn jälkeen. Parhaimmillaan siementen laatu on lokakuulta joulukuulle.

Siemenpulan syyt ja seuraukset Suomessa neljä viidesosaa kaikesta metsänuudistamisesta on viljelyä eli kylvöä ja istutusta. Vuotuinen siementarve on yli 10 000 kiloa, josta noin 9000 kiloa kuluu männyn metsäkylvöön ja 1500 kiloa pääasiassa kuusen ja männyn taimituotantoon. Jalostettuja siemeniä tuotetaan tätä tarkoitusta varten perustetuilla siemenviljelyksillä. Lisäksi siementä kerätään talousmetsistä päätehakkuun yhteydessä. Kuusen vuotuinen istutusmäärä on lisääntynyt yli 50 miljoonalla taimella 20 vuodessa. Kuusi kukkii harvoin ja siemenviljelyksiä on vähän. Lisäksi tuhohyönteiset ja sienitaudit aiheuttavat satotappioita. Niinpä taimitarhoilla on pulaa etenkin jalostetusta siemenestä. Samalla jalostushyöty eli parannus puuston tilavuuskasvussa ja laadussa on jäänyt osin saavuttamatta. Pekka Helenius, Markku Nygren, Tiina Ylioja ja Katri Himanen, Metla Lisätietoja: pekka.helenius@metla.fi Puh: 040 801 5348

Sanastoa Siemenviljelyssiemen Siemenviljelyksen vartteiden kävyistä karistettu siemen. Talousmetsien hyvälaatuisia puuyksilöitä eli pluspuita on monistettu varttamalla ja vartteet istutettu siemenviljelykselle, jossa ne risteytyvät ja tuottavat siementä. Metsikkösiemen Talousmetsistä kerätyistä kävyistä karistettu siemen. Jalostushyöty Siemenviljelykseltä saatavan materiaalin paremmuus puuston kasvussa ja laadussa metsikkösiemeneen verrattuna. Karistus Käpyjä kuivataan 1–2 vuorokautta +40 asteessa, jolloin niiden suomut aukeavat ja siemenet irtoavat suomujen välistä. Siemenkiloa kohti on karistettava 100–150 litraa käpyjä. Klooni Puuyksilöstä kasvullisesti varttamalla lisätty yksilö, esimerkiksi pluspuiden vartteet siemenviljelyksellä. Integroitu torjunta Tuhojen torjunnassa yhdistetään mekaanisia, biologisia ja kemiallisia menetelmiä pyrkien ennaltaehkäisyyn.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.