Page 2

2

veikko somerpuro/mtt:n arkisto

Maaseudun ilmastotyö etenee Maaseudun toimijat näkevät ilmastonmuutokseen varautumisessa paljon mahdollisuuksia. Haasteitakin toki on, mutta toimijoiden yhteistyöllä ja neuvonnalla kehitetään ratkaisuja maaseudun ilmastotyöhön. Monet viljelijät kokevat ilmastoratkaisujen lisäävän työmotivaatiota. Oikein suunnitellun viljelykierron, ravinteiden kierrätyksen ja hiilensidonnan voidaan ajatella olevan viljelijän ydinosaamista. Ne toimivat myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja varautumisen keinoina. Tilan pitkän aikavälin kehittäminen ja uusiutuvan lähienergian tuotanto nähdään mahdollisuuksiksi, jotka voivat innostaa nuoria viljelijöiksi ja monipuolistaa tulonlähteitä.

Luonnonvaratutkimus katsoo tulevaisuuteen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto elävät viimeisiä itsenäisiä viikkojaan. Vuoden vaihteessa laitokset fuusioituvat uudeksi ja uljaaksi Luonnonvarakeskukseksi. Luonnonvarakeskus eli Luke yhdistää laitostemme tutkimuksen laaja-alaiseksi tutkimuskokonaisuudeksi. Se edistää tutkimuksen poikkitieteellisyyttä, vaikuttavuutta ja kilpailukykyä rahoituksen hankinnassa. Uusi kokonaisuus antaa myös sen työntekijöille laajemmat uravaihtoehdot ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Suomi etsii uutta kilpailukykyä ainakin neljältä suunnalta: Arktinen, Biotalous, Cleantech ja Digitalisaatio. Kahden ensimmäisen strategian toteuttamisessa Lukella on merkittävä, jopa avainrooli. Toistenkin strategioiden toteuttamiseen olemme kehittämässä välineitä Lukessa. Luken laajaa mandaattia luonnonvaratutkimuksessa katsottaessa on hyvä muistaa, että edeltävien laitosten työ jatkuu Lukessa aivan kuten ennenkin. Maa- ja elintarvikealan tutkimus on jatkossa tärkeämpää kuin ehkä koskaan. Tulevaisuus tuo paljon merkittäviä ruoan tuotantoa haastavia tekijöitä. Kotimaisen maatalouden kilpailukykyä tulisikin merkittävästi parantaa. Voisimme

panostaa kilpailukykyiseen ja tukivapaaseen logiikkaan rakentuviin tuotantosuuntiin, esimerkiksi vuonna 2050? Voimme pohtia, miten 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalaa tulisi käyttää globaalisti kilpailukykyisen tuotannon rakentamiseksi. Esimerkiksi kasvintuotannossa tulisi paremmin hyödyntää erikoiskasveja, jotka hyötyvät maaperästämme tai sääoloistamme. Hyvänä esimerkkinä tästä on kumina. Erikoiskasvintuotannossa voisimme rakentaa teollisuutta, joka keskittyy kasveista eristettävien aktiivisten komponenttien volyymituotantoon.

Haasteina lyhytjänteinen politiikka ja yhteistyön puute Haasteena ilmastonmuutokseen varautumisessa on poukkoileva maatalous-, ilmasto- ja energiapolitiikka. Lisäksi ongelmana ovat maaseutuyrittäjien yhteistyön puute ja maatalouden kannattavuustilanne sekä ajanpuute. Tämän vuoksi ilmastokysymysten pohtiminen jää valitettavan usein sivurooliin. Tarvitaan yhä vahvempaa tukea, tietoa sekä viljelijöiden ja neuvonnan yhteistyötä, jotta maaseudulle löydetään kannattavia ilmastoratkaisuja. Osaamista, teknologiaa ja motivaatiota löytyy moniin ilmastoviisaisiin ratkaisuihin. Sellaisia ovat esimerkiksi uusiutuva energia, ravinteiden kierrätys, viljelyn suunnittelu ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Lisätietoa: www.ilmase.fi Riitta Savikko, Sari Himanen, Karoliina Rimhanen ja Hanna Mäkinen, MTT Lisätietoja: riitta.savikko@mtt.fi Puh. 029 531 7315 Karoliina Rimhanen/MTT

Samat tavoitteet koskevat puuaineksesta erotettavia komponentteja, joiden suhteen Metla on jo liikkeellä. Monet teollisuudenalat hyötyvät näistä komponenteista. Niitä ovat ruoka-, kosmetiikka-, kemian- sekä rohdos- ja lääkealan teollisuus. Suomesta on aiemminkin noussut maailmanmarkkinoille arvokomponenttien tuotantoon perustuvia teollisuudenaloja. Niitä ovat esimerkiksi ruokaparanteet ja metsäkemikaalit. Ne ovat olleet biotalouden edelläkävijöitä. Näitä pohtien toivotan onnea ja menestystä tammikuussa syntyvälle Luonnonvarakeskukselle. Anu Harkki Tutkimusjohtaja MTT Yhteistyö on voimaa maaseudun ilmastotyössä. TOIMITTANUT: Riitta Salo-Kauppinen, MTT

Liite 4/2014

Konstit ovat monet ilmastotyössä Ilmastonmuutokseen varautumisessa on maaseudulla monia erilaisia paikallisia ratkaisuja. Tilojen yhteinen biokaasulaitoksen perustaminen, energiaomavaraisen maatilakokonaisuuden rakentaminen tai peltojen hiilensidonnan seuraaminen ovat esimerkkejä viljelijöiden omista toimista. Keskustelemalla kokemuksista muiden kanssa voi saada tukea omille valinnoille, joilla voi kehittää tilan ilmastoystävällisyyttä. Omalla tilalla parhaiten toimivia, yksinkertaisestikin toteutettavia, ratkaisuja kannattaa ideoida. Ne toimivat politiikan ja markkinoiden epävarmuuksista huolimatta oikeansuuntaisesti, ja lisäävät kannattavuutta pitkällä tähtäimellä. Aina ei ole kyse ison mittakaavan investoinneista, vaan arkisen työn osista. Sellaisia ovat esimerkiksi nurmien lisääminen viljelykiertoon ja tarkempi pellonkäytön

suunnittelu tai viljelytoimien ajoituksen säätäminen. Ne ovat helposti toteutettavia, monelle tilalle soveltuvia varautumiskeinoja.

71. vuosikerta ISSN 1796-8763 (painettu) ISSN 1796-8771 (verkko) www.mtt.fi/julkaisut/ maaseuduntiede/haku.html

Yhteistyössä:

TOIMITUSKUNTA: MTT: Jyrki Aakkula, Sanna Marttinen, Juha-Matti Katajajuuri, Riitta Salo-Kauppinen, Harri Huhta, Hilkka Vihinen Maaseudun Tulevaisuus: Tiina Taipale

MAASEUDUN TIEDE Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Humppilantie 9 A 31600 Jokioinen 029 5300 700 www.mtt.fi

MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. Maaseudun Tiede -liite kertoo MTT:n ja sen yhteistyötahojen uusimmista tutkimuksista. Liite ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Profile for Natural Resources Institute Finland (Luke)

Maaseudun tiede 4 2014  

Mitä lisäarvoa puiden yhdisteistä saadaan teollisuudelle ja ihmisten terveydelle? Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja ja tutkijat kertovat tuore...

Maaseudun tiede 4 2014  

Mitä lisäarvoa puiden yhdisteistä saadaan teollisuudelle ja ihmisten terveydelle? Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja ja tutkijat kertovat tuore...

Profile for mttelo