12
Metsänomistaja voi vähentää metsänkasvatuksen riskejä Metsänomistaja voi ennakoida metsänkasvatuksen riskejä tekemällä päätehakkuut ajallaan, hoitamalla nuoret metsät ja toteuttamalla hakkuut hyvin. Hänen kannattaa myös käyttää monipuolisesti eri metsänkasvatusmenetelmiä ja suosia eri puulajeja.
Erkki Oksanen/Metl a
Metsänkasvatus on pitkäjänteistä toimintaa. Puuston kehittyminen taimikosta varttuneeksi metsäksi kestää vuosikymmeniä. Puuston kasvu on Suomen oloissa suhteellisen hidasta ja muutoksia on vaikea havaita lyhyessä ajassa. Erilaiset tuhot voivat silti johtaa hyvinkin äkillisiin muutoksiin metsässä. Pahimmillaan yksi myrsky voi tuhota kerralla koko metsikön. Tällöin metsänomistaja alkaa miettiä, voisiko tuhoja estää ennakolta. Osaan luonnontuhoista metsänomistaja ei voi vaikuttaa, mutta osaan kuitenkin voi. Kun puustoa hoidetaan alusta alkaen, voidaan metsän käsittelyssä välttää suuria ja radikaaleja muutoksia. Tällöin vältetään myös voimakkaista muutoksista aiheutuvien tuhoriskien, esimerkiksi tuulituhojen, lisääntymistä. Kuusikoiden päätehakkuut ajoissa Suomen talouskäytössä olevista metsistä neljäsosalla ei ole tehty hakkuita viimeiseen 30 vuoteen. Erityisesti maan etelä- ja keskiosissa on runsaasti päätehakkuuikäisiä metsiä. Päätehakkuun lykkääminen uudistuskypsässä metsässä ei ole kannattavaa. Erityisesti uudistuskypsissä kuusikoissa tuhoriski kasvaa merkittävästi iän myötä. Kuusikoiden yleisimmät tuhonaiheuttajat ovat juurikääpä, tuuli ja kirjanpainaja. Ne kaikki liittyvät toisiinsa. Juurikääpä lahottaa puun arvokkainta tyvitukkiosaa. Vuosi vuodelta laho etenee puussa yhä korkeammalle. Samalla puuston arvo heikkenee. Tuuli kaataa herkästi juuristostaan lahonneita puita. Tuulen kaatamiin puihin iskeytyy kirjanpainaja eli kaarnakuoriainen, joka leviää sitten myös eläviin pystypuihin. Nuoret metsät kannattaa hoitaa Taimikoiden ja nuorten metsien hoitaminen on metsänomistajalle kustannus, mutta samalla kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Suomessa on kuitenkin lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä, joissa taimikonhoito tai ensiharvennus on myöhässä. Ylitiheys nuorissa metsissä hidastaa puuston järeytymistä ainespuun mittoihin sekä heikentää puuston elinvoimaisuutta ja altistaa tuhoille. Kun puuston järeytyminen hidastuu, seuraavat hakkuut viivästyvät ja koko kiertoaika pitenee. Sen seurauksena metsän-
Juurikäävän lahottamat puut ovat alttiita myös tuulituhoille.
kasvatuksen taloudellinen kannattavuus heikentyy. Hakkuiden toteutus ratkaisee Hakkuiden toteutustapa vaikuttaa paljon puuston kasvuedellytyksiin. Päätehakkuissa hakkuualue kannattaa rajata maastoon niin, että viereisten kuvioiden tuulituhoriski ei lisäänny. Harvennushakkuissa tärkeää on oikea ajoitus ja sopiva voimakkuus. Liian voimakas harvennus on puustolle iso shokki, joka voi lisätä esimerkiksi lumi- tai tuulituhojen riskiä. Harvassa metsikössä ei ole myöskään enää pelivaraa menettää puita tuhojen seurauksena ilman tuotostappioita. Kuitenkin hoidetussakin metsässä lähes aina osa puista kohtaa tuhon pitkän kasvatusajan kuluessa. Kuusikoissa hakkuut tulisi tehdä talviaikaan maan ollessa jäässä, jotta kuusen juuristoja ei vaurioiteta. Vauriot mahdollistavat juurikäävän leviämisen eläviin puihin. Samalla lisääntyy riski puiden lahoamiseen. Juurikäävän takia kuusikoita kannattaa harventaa enintään kaksi kertaa. Kuusikoiden harvennuksissa on tärkeää huolehtia juurikäävän torjunnasta kantokäsittelyllä alueilla, joilla juurikääpää esiintyy. Jari Hynynen ja Saija Huuskonen, Metla Erkki Oksanen/Metl a
MOTTI-ohjelmistolla voidaan tarkastella metsikön vaihtoehtoisia kasvatusketjuja, hakkuukertymiä ja taloudellista kannattavuutta.
Lisätietoja: jari.hynynen@metla.fi Puh. 029 532 2350
€/ha
m 3 /ha 700
1600
600
1400 1200
500
1000
400
800
300
600
200
400
100 0
Kuolleisuus Pienpuu Kuitu Tukki Paljaan maan arvo, €/ha
200 60 vuotta
70 vuotta
80 vuotta
0
Kiertoajan pidentäminen lisää metsikön kokonaistuotosta tuoreen kankaan kuusikossa, sillä puuston kasvukyky säilyy korkeana alle 100-vuotiaassa metsikössä. Sen sijaan kiertoajan pidentäminen alentaa selkeästi kannattavuutta. Tässä laskelmassa kannattavuuden mittarina käytettiin paljaan maan arvoa ja 4 %:n korkokantaa
MOTTI vertailee metsänkasvatuksen vaihtoehtoja MOTTI-ohjelmisto kertoo, miten erilaiset metsänkäsittelytoimenpiteet vaikuttavat puuston kehitykseen, hakkuukertymiin ja taloudelliseen kannattavuuteen. MOTTI on Metlan tutkijoiden kehittämä ohjelmisto. Se on tarkoitettu päätöksenteon ja neuvonnan tueksi niin ammattilaisille kuin metsänomistajille. MOTTI-ohjelmistolla voidaan vertailla esimerkiksi metsien hoidon ja hoitamattomuuden, puulajivalinnan ja erilaisten kasvatusketjujen puuntuotannollisia ja taloudellisia vaikutuksia. Sillä voidaan myös tarkastella yksittäisten metsänhoitotoimenpiteiden, esimerkiksi taimikonhoidon, harvennushakkuun tai lannoituksen, vaikutusta puuston kehitykseen ja toimenpiteen kannattavuuteen. Laskennan lähtötietona voidaan antaa esimerkiksi metsäsuunnitelman kuviotiedot. Tämän jälkeen voidaan laskea vaihtoehtoisia kasvatusennusteita metsikölle. Myös metsänhoidon kustannukset ja puutavara-
lajien hinnat käyttäjä voi määrittää itse tai käyttää keskimääräisiä oletushintoja. Ennusteet metsän kasvulle MOTTI tuottaa puuston kehitysennusteet kasvu- ja tuotosmallien avulla. Ne pohjautuvat laajoihin ja toistuviin maastomittauksiin. Kasvumallit soveltuvat koko Suomen alueelle. Uudet kehittyneet metsän uudistamisen menetelmät johtavat entistä nopeampaan puuston kehitykseen. Toisaalta uudet metsänkäsittelymenetelmät, kuten eri-ikäisen metsän kasvatus, asettavat haasteita myös tutkijoille kasvumallien laadintaan. Aineistoa ja pitkää seuranatajaksoa uusista menetelmistä ei vielä ole. Aktiivinen vuorovaikutus käyttäjien ja ohjelmiston kehittäjien välillä luo kuitenkin hyvät edellytykset kehittää entistä paremmin käytäntöä palveleva ohjelmisto. Lisätietoja: www.metla.fi/metinfo/motti/ index.htm