Page 13

2palstaa

13

2 palstaa

Lämmin juomavesi ei paranna vasikoiden kasvua n MTT:n tutkimustulosten perusteella maitorotuisten vasikoiden lämpimän juomaveden järjestämisestä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ei pystytä kattamaan parantuneilla kasvutuloksilla eikä parantuneella rehun hyväksikäytöllä. Maitorotuisten vasikoiden juomaveden lämpötilan nostaminen +6 asteesta +16 asteeseen ei vaikuttanut vasikoiden kasvuun eikä rehun syöntiin tai hyväksikäyttöön. Myöskään eläinten terveydessä ei havaittu eroja. Sen sijaan juontimäärä lisääntyi veden lämpötilan nousun seurauksena. Puhdas vesi ja sen helppo saatavuus on elintärkeää kotieläimille. Vasikat tarvitsevat vettä suhteessa rehun syöntiin enemmän kuin aikuiset naudat. Vasikat kuluttavat 1–5 viikon iässä juomavettä 4,4–7,5 litraa rehun kuiva-ainekiloa kohti. Aikuisten nautojen vastaava määrä on 3,5–5,5 litraa. Usein on spekuloitu, että naudan alkukasvatuksessa lämmin juomavesi saattaisi merkitä korkeampaa päiväkasvua ja parempaa terveyttä kylmään veteen verrattuna. Otaksuma perustuu siihen, että vasikat eivät kykene säilyttämään lämpötasapainoaan yhtä hyvin kuin aikuiset naudat. Kylmää tai lämmintä vettä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää juomaveden lämpötilan vaikutus nuorten nautojen (ikä 2 vk–6 kk) kasvuun, rehun syöntiin, terveyteen ja veden juontimäärään. Koesarja sisälsi 120 maitorotuista sonnivasikkaa, jotka olivat kokeen alkaessa keskimäärin kahden vii-

Veden juonti, l/pv 25 Lämmin juomavesi Kylmä juomavesi

20

Kylmä juomavesi

veden juonti, l/pv

2,8

1,9

rehun syönti, kg KA/pv

1,38

1,36

energian saanti, MJ ME/pv

19,0

18,7

rehun muuntosuhde, MJ/kasvu-kg

28,4

27,2

Juottokaudella (ikä 2 vk– 2 kk)

15 10

Juotolta vierotuksen jälkeen (ikä 2 kk–6 kk)

5 0

Lämmin juomavesi

21

35

49

63

77

91

105 119 133 147 161 175 189 Ikä, pv

Vasikoiden veden juonti, rehun syönti, ravintoaineiden saanti, rehun muuntosuhde ja kasvu kokeen aikana.

kon ikäisiä. Eläimet jaettiin kokeen alussa satunnaisesti kahdelle käsittelylle. Puolet vasikoista sai juomavetensä kylmänä (lämpötila 6–8 °C) ja puolet lämpimänä (16–18 °C). Vasikat kasvatettiin ryhmäkarsinoissa, 5 vasikkaa / karsina. Juottokaudella (eläinten ikä 2 vk–2,5 kk) kaikki vasikat saivat vapaasti nurmisäilörehua, kuivaa heinää ja teollista täysrehua. Teollista juomarehua vasikat saivat juottokaudella 7,5 litraa päivässä. Vasikat vieroitettiin juotolta 2,5 kuukauden iässä ja sen jälkeen (eläinten ikä 2,5–6 kk) ne saivat vapaasti nurmisäilörehua sekä väkirehua maksimissaan 3 kg eläintä kohti päivässä. Kaikki vasikat saivat juomavettä vapaasti juomakupeista koko kokeen ajan. Lämmintä juotiin enemmän Lämmintä vettä saaneet vasikat joivat sekä juottokaudella että sen jäl-

keen enemmän vettä kuin kylmää vettä saaneet vasikat. Veden juontimäärän kehittyminen kokeen aikana näkyy oheisessa graafissa. Veden juontimäärät olivat molemmilla koeryhmillä suhteellisen matalia (keskimäärin alle kaksi litraa eläintä kohti päivässä) noin 50 päivän ikään saakka, jolloin alkoi eläinten vieroitus juomarehulta. Tämän seurauksena veden juontimäärät nousivat selvästi molemmilla koeryhmillä. Kuuden kuukauden iässä eläimet joivat vettä hieman alle 20 litraa eläintä kohti päivässä. Koeryhmien välillä ei eroja Vasikoiden rehun syönnissä ja ravintoaineiden saannissa ei ollut eroja koeryhmien välillä. Myös eläinten energian saanti kehittyi molemmilla koeryhmillä hyvin samankaltaisesti. Vasikoiden päiväkasvussa ei ol-

veden juonti, l/pv

16,3

15,3

rehun syönti, kg KA/pv

4,79

4,73

energian saanti, MJ ME/pv

56,5

55,7

rehun muuntosuhde, MJ/kasvu-kg

44,0

43,8

50,0

50,4

Elopaino, kg kokeen alussa (2 viikon iässä) 8 viikon iässä (juotolta vieroitus)

89,4

90,2

6 kuukauden iässä

234,2

233,8

2 vk–2 kk (juottokausi)

704

711

2 kk–6 kk

1293

1282

keskimäärin 2 vk–6 kk

1096

1091

Päiväkasvu, g/pv

Vasikoiden veden juontimäärän kehittyminen kokeen aikana. Lämmin juomavesi ei paranna vasikoiden kasvua

lut eroa ja eläinten kasvukäyrät olivat samanmuotoiset kummallakin koekäsittelyllä. Koska rehun syönnissä, energian saannissa ja kasvussa ei ollut eroja, rehun muuntosuhdekaan ei eronnut koekäsittelyjen välillä. Eläinlääkäri lääkitsi vasikoista 33 prosenttia (39 vasikkaa) kokeen aikana. Yleisin syy lääkintään oli hengitystietulehdus. Juomaveden lämpötilan ei kuitenkaan voi-

tu osoittaa vaikuttaneen vasikoiden terveyteen, sillä lääkityistä eläimistä 16 sai kylmää ja 23 lämmintä juomavettä. Arto Huuskonen ja Leena Tuomisto, MTT, Risto Kauppinen, Savoniaammattikorkeakoulu

Lisätietoja: arto.huuskonen@mtt.fi, puh. 040 753 1971

Taudinkestävyydestä apua Fusarium-sienten hallintaan n Fusarium-sienet aiheut-

si. Viljalajeista kaura ja ohra ovat hyvin alttiita Fusarium-tartunnalle ja niillä tavataan usein korkeita toksiinipitoisuuksia. Kaura- ja ohralajikkeiden välillä on havaittu eroja sekä Fusarium-tartunnassa että toksiinipitoisuuksissa, mutta tutkimustietoa lajikkeiden eroista on toistaiseksi vähän.

tavat viljoilla punahometta, joka heikentää sadon laatua ja lisää hometoksiiniriskiä. Sienten aiheuttamat ongelmat ovat viime vuosina olleet kasvussa. MTT ja Boreal Kasvinjalostus Oy tutkivat viljojen Fusariumkestävyyden kehittämistä Hyötygeeni-hankkeessa. Fusarium-sieniä esiintyy kaikilla viljalajeilla ja ne ovat yleisiä maailman viljanviljelyalueilla. Fusariumlajeja on useita ja ne tuottavat erilaisia toksiineja. Sääolosuhteet ja kasvilajisto vaikuttavat siihen, mitkä Fusariumlajit alueella viihtyvät. Osa viihtyy parhaiten kosteissa ja lämpimissä oloissa, mutta on myös lajeja, jotka viihtyvät lämpimissä ja kuivissa olosuhteissa. Kasvukauden lopullinen Fusarium-lajisto ja runsaus onkin lopullisesti selvillä vasta puintihetkellä. Salakavala taudinaiheuttaja Hometoksiinit ovat turvallisuusriski viljaa ravintona käyttäville ihmisille ja eläimille. Fusarium-ongelmien on ennustettu lisääntyvän ilmaston lämpenemisen myötä. Fusarium-lajien muodostamat toksiinit ovat myrkyllisiä jo pieninä pitoisuuksina. Lähivuosina EU asettaa uusia raja-arvoja elintarvikeviljan ja viljatuotteiden mykotoksiinien enimmäispitoisuuksik-

Päivi Parikka

Kanadassa jalostus apuna Boreal ja MTT järjestivät syksyllä Fusarium-aiheesta luento- ja keskustelutilaisuuden, jossa oli luennoimassa kansainvälisesti arvostettu tutkija Andy Tekauz (Agriculture and Agri-Food Canada). Kanadassa Fusarium-sienten aiheuttamia tauteja on tutkittu Manitoban alueella pelto-olosuhteissa 1980-luvulta lähtien. Sienten aiheuttaman punahomeen merkitys sadon laadun ja määrän heikentäjänä on lisääntynyt.

Tekauzin mukaan Fusariumsienillä on aiheuttamiensa hometoksiinien takia laajempi merkitys kuin muilla taudinaiheuttajilla. Kanadassa tuotetaan korkealaatuista vehnää, joten Fusarium-sieniin kiinnitetään erityistä huomiota ja raja-arvot ovat erittäin tiukat. Kanadassa on onnistuttu kasvinjalostuksella tuottamaan alhaisen DON-toksiinipitoisuuden ohralajikkeita. Näitä ovat CDC Mindon, Norman, HB705 ja TR08203. Kauraan Fusarium-kestävyyttä on haettu muun muassa genotyypeistä Clav 7053, Z615-4 ja Desnuda Posse.

Marja Jalli MTT, Anna Perttu Boreal Kasvinjalostus Oy ja Päivi Parikka MTT

Lisätietoja: marja.jalli@mtt.fi, puh. 040 763 5055

Suomessa kaurojen kiusana Fusarium-tartunta kauralla ja ohralla.

Suomessakin Fusarium-sienten merkitys on kasvanut. Elintarvikeja rehukäyttöön tarkoitetulle viljalle on määritelty hometoksiinimäärien raja-arvot. Tähän mennessä yleisin ja tutkituin hometoksiinien ryhmä ovat olleet DON-toksiinit, mutta myös muiden kuten T2ja HT2-toksiinien pitoisuudet ovat alkaneet lisääntyä. Kasvukauden 2010 ensimmäiset viljojen Fusarium-seurantatulokset osoittavat, että kuivilla ja lämpimillä alueilla, kuten eteläisimmäs-

sä Suomessa, on eniten Fusarium poae -tartuntaa. Mykotoksiinien T2/HT2-tuottajista on erityisesti kaurasadoissa löytynyt F. langsethiae -sientä, joka hyötyi F. poae -sienen tavoin vähäsateisesta kukinnan ajasta. DON-toksiinin tuottajia löytyy alueilta, joilla on satanut enemmän. Kuitenkin niiden määrä voi kuivuuden takia jäädä alhaiseksi. Jos tämän vuoden kaltaisena lämpimänä kesänä olisi satanut enemmän, olisi toksiiniriski suurempi.

Profile for Natural Resources Institute Finland (Luke)

Maaseudun Tiede 4/2010  

Maaseudun Tiede -lehti 4/2010.

Maaseudun Tiede 4/2010  

Maaseudun Tiede -lehti 4/2010.

Profile for mttelo