__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 6

6

Näin saadaan sikalietteen fosfori tehokkaasti erilleen

Sian lietelannan kuiva-ainepitoisuudella on selvä vaikutus fosforin erottumiseen linkoamalla. Kun kuiva-ainepitoisuus oli yli kuusi prosenttia, kokonaisfosforista erottui yli 90 prosenttia lingottuun kiintoaineeseen. Alle kolmen prosentin lietteellä erotusteho oli noin 70 prosenttia. ANTTI GRÖNROOS/ VTT

Lietelannan jakeistamisella voidaan tehostaa lannan hyödyntämistä ja ravinnekiertoja sekä vähentää lannan haitallisia ympäristövaikutuksia. Jakeistus voidaan tehdä esimerkiksi lingolla, joka erottaa kuiva-aineen mukana tehokkaasti myös fosforia. Suomessa lietelannan linkoamista ei ole juuri testattu.

PIENI KUIVA-AINEPITOISUUS HEIKENTÄÄ FOSFORIN EROTUSTA Kun lannan kuiva-ainepitoisuus pienenee, linkouksen hyödyt vähenevät. Sekä kiintoaineen että fosforin erotusteho heikkenee. Kokeessa kuiva-ainepitoisuudeltaan 2,7-prosenttisen lannan kokonaisfosforista keskimäärin alle 70 prosenttia erottui kuivajakeeseen. Lisäksi polymeeriä tarvittiin enemmän, ja nestejakeen määrä kasvoi 1,6–2,9-kertaiseksi. Typen ja fosforin suhdekin muuttui vain 7,4:stä 8,5–14:ään. Lietelannan linkouskokeet tehtiin Biovakan Vehmaan biokaasulaitoksella VTT:n koeajolingolla, jonka merkki oli Vestfalia UCD

Sopivaa polymeeriannostusta haettiin muun muassa nestejakeen sameutta silmämääräisesti arvioimalla ANTTI GRÖNROOS/VTT

205 ja kapasiteetti 0–4 kuutiometriä tunnissa. Lietelannat otettiin tuoreina suoraan sikaloista. Lingon toimintaa ja polymeerin syöttöä

Lingolla lannan levityskustannukset viidesosaan – muita kuluja tilalle Esimerkkitilalla muodostuu vuosittain 5 000 kuutiometriä lantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on seitsemän prosenttia. Tämän lantamäärän peltolevitys vaatii noin 500 hehtaaria, jos fosforin levitysmäärä on kymmenen kilogrammaa hehtaarille. Esimerkkitila päättää hankkia lingon ja luovuttaa kuivajakeen toiselle tilalle tai biokaasulaitokseen. Eri kapasiteeteilla toimivia linkoja on saatavilla useilta laitevalmistajilta. Tilamittakaavaan soveltuvan lingon keskimääräinen hinta sähkö- ja ohjauskaappeineen on noin 80 000 €. LEVITETTÄVIEN RAVINTEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE Lingon käyttöönoton myötä tilalle jää vuositasolla 6 450 kuutiometriä nestejaetta, jonka levitystä rajoittaa liukoinen typpi. Peltoa tarvitaan 118 hehtaaria, jos liukoista typpeä sallitaan 90 kilogrammaa hehtaarille. Samalla fosforia tulee 3,2 kilogrammaa hehtaarille.

TEIJA PAAVOL A

Linkokoe tehtiin Vehmaan biokaasulaitoksen vastaanottohallissa

Tilalle jää omilla pelloilla hyödynnettäväksi 54 prosenttia lannan kokonaistypestä, 77 prosenttia liukoisesta typestä, mutta levityspinta-alan tarve on vain 24 prosenttia alkuperäisestä. Alkuperäisen lietelannan levityskustannus on isolla sikatilalla levitysetäisyyksien kasvaessa keskimäärin 70 euroa hehtaaria kohden eli 35 000 euroa vuodessa. Nestejakeen levitysmäärä hehtaaria kohden nousee suuremmaksi kuin lietelannan, jolloin hehtaarilevityskustannus nousee sataan euroon. Tämä tarkoittaa pienemmästä pinta-alatarpeesta johtuen vuositasolla noin 12 000 euron kustannuksia. Polymeerikustannukset voivat olla vuositasolla saman verran kuin levityskustannukset. Lisäksi on huomioitava lingon sähkönkulutus. Linkohankinnan taloudellinen kannattavuus on siis arvioitava tarkkaan tapauskohtaisesti.

säädettiin jokaisen lannan osalta niin, että saataisiin mahdollisimman kirkas nestejae sekä kasalla pysyvä kuivajae. Koeajossa käytettiin kahta nestemäistä polymeeriä, koska lannan linkoaminen ilman polymeeriä on aikaisemmissa kokeissa osoittautunut vaikeaksi.

Teija Paavola, Markus Isotalo, Biovakka Oy ja Sari Luostarinen, Luke Lisätietoja: teija.paavola@biovakka.fi Puh. 050 466 3022

120 Kuiva-aine Jakautuminen massataseena (%)

SIAN LIETELANNAT VERTAILUSSA LantaTeko-hankkeessa testattiin kolmen erilaisen sian lietelannan linkoamista. Lannat olivat peräisin välikasvattamosta, kuiva-ainetta 10,1 prosenttia ja kahdesta lihasikalasta, kuiva-ainetta 6,4 ja 2,7 prosenttia. Lannan kuiva-ainepitoisuus vaikutti fosforin erotustehoon. Enemmän kuiva-ainetta sisältävissä lannoissa kuivajaetta muodostui 13–25 prosenttia lingon kokonaisvirtaamasta sisältäen 93–96 prosenttia kokonaisfosforista. Nestejakeeseen jäi pienen fosforimäärän, eli 0,05–0,08 kilogrammaa per tonni, lisäksi 44– 53 prosenttia kokonaistypestä. Siitä vesiliukoista typpeä oli 70–80 prosenttia. Kokonaistypen ja fosforin suhde muuttui lietelannan 3,1–4,6:sta nestejakeen 28–55:een. Polymeerin lisäys nosti nestejakeen määrän 1,1–1,3-kertaiseksi alkuperäiseen lietelantamäärään verrattuna. Polymeeriä käytetään yleisesti linkoamisen apuaineena, koska se parantaa veden erottumista sitomalla kiintoainepartikkeleita toisiinsa suurempien ja paremmin erottuvien partikkelikasaumien muodostamiseksi.

Kokonaistyppi

Kokonaisfosfori

100 80 60 40 20 0

Nestejae Kuivajae Lanta kuiva-aine 6,4 - 10,1 %

Nestejae Kuivajae Lanta kuiva-aine 2,7 %

Lannan sisältämän kuiva-aineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin jakautuminen neste- ja kuivajakeisiin linkouksessa massataseena tarkasteltuna.

Profile for Natural Resources Institute Finland (Luke)

Maaseudun Tiede 3/2015  

Maaseudun Tieteeseen on koottu kattava paketti bioenergiatutkimuksen tuoreimpia uutisia. Aihe on ajankohtainen, sillä uusiutuvan energian tu...

Maaseudun Tiede 3/2015  

Maaseudun Tieteeseen on koottu kattava paketti bioenergiatutkimuksen tuoreimpia uutisia. Aihe on ajankohtainen, sillä uusiutuvan energian tu...

Profile for mttelo

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded