Page 13

13

Vasikkatalo on vasikoiden koti Navettahalli on tehokas sairausriskien hautomo. Siksi vasikoiden kasvatuksen tulisi tapahtua erillään varsinaisesta lehmähallista. Esimerkkejä tällaisista eläintilojen ratkaisuista on runsaasti ulkomailla. Suomessa buumi odottaa vielä tuloaan. Vasikat on perinteisesti kasvatettu samassa rakennuksessa hiehojen ja lehmien kanssa. Vasikoiden tilat on yleensä suunniteltu lähelle poikimakarsinoita ja maitohuonetta. Näin siirrot ja juotto toimivat parhaiten, kun etäisyydet ovat lyhyet. Viime vuonna päättyneessä MTT:n, Helsingin yliopiston ja Työtehoseuran Lypsykarjatilan lehmien ryhmittely -tutkimuksessa havaittiin, että uusista, yli 100 lehmän pihatoista liki puolessa vasikat kasvatetaan edelleen samassa ilmatilassa lehmien kanssa. Vasikkatalo auttaa terveeseen kasvuun MTT:n, Savonia AMK:n, Atrian ja Faban Kestävä karjatalous -tutkimuksessa on selvitetty vasikoiden alkukasvatuksen teknologisia vaihtoehtoja. Suomen olosuhteisiin tarvitaan yksikertainen, edullinen ja samalla talviolosuhteissa toimiva rakennus – vasikkatalo. Niitä on Suomeen jo useita rakentunut, mutta varsinainen buumi odottaa tuloaan. Hankkeessa kehitettiin malli vasikkatalolle. Rakennuksessa on tilaa 48 vasikalle. Pohjaratkaisussa on kaksi osastoa, jotka jakautuvat neljään 6 vasikan sektoriin. Poikimisen ja emän hoidon jälkeen vasikka siirretään 6 yksilökarsinan ryhmään, ja se kasvaa 2–3 kuukauden ikään asti samassa karsinasektorissa. Kasvun edistyessä yksilökarsinoita yhdistellään pareittain. Loppupuolella kaikki kuusi yksilökarsinaa voidaan yhdistää yhdeksi karsinaksi väliseiniä poistamalla. Malli 120 lehmän karjakoolle 2–3 kuukauden päästä ryhmä siirretään kerralla nuorkarjapihattoon. Karsina puhdistetaan lannasta, pestään ja kuivitetaan uudelleen seuraava erää varten. Lannanpoisto ja kuivitus tapahtuvat rakennuksen päädyistä ja keskeltä pienkuormaajalla. Karsinarivin keskellä on polvenkorkuinen betoniseinämä, jota vasten kuormaan kauha voi työntää lantasatsin ilman, että se sekoittuu naapurisektoriin. Juotto tapahtuu maitotaksilla, ja käytävät on mitoitettu taksin tilatarpeen mukaan. Heinä tai vastaava karkearehu jaetaan manuaalisesti. Rehukeittiö ja rehuvarasto ovat sivusii-

Tulevaisuuden maidontuotantoyksikössä kullekin eläinryhmälle on rakennettu ikä- ja tuotantovaiheeseen tarkoituksenmukaiset tilat. Vasikan tie lehmäksi kulkee erillisen vasikkatalon kautta nuorkarjapihattoon, josta takaisin maidontuotantopihattoon poikimista odottavien hiehojen osastoon lähelle poikimakarsinaa.

Vasikkalan malli on suunniteltu kahden lypsyrobotin kokoiseen navettaan.

vessä. Malli on luotu 120 lehmän karjakoolle ja se on helppo tuplata peilaamalla uusi yksikkö sivusiiven toiselle puolelle.

Tapani Kivinen, MTT

Lisätiedot: tapani.kivinen@mtt.fi Puh. 0400 555 647

Ylipainepuhallus takaa vasikoille raikkaan ilman Yrjö Tuunanen/MTT

Suomeen rakennetut vasikkatalot ovat verhoseinäisiä lämpöeristettyjä rakennuksia. Siitäkin huolimatta, että ilmanvaihto on painovoimainen, sitä voidaan tehostaa koneellisella sisäänpuhalluksella. Menetelmää on uusi ja sitä kutsutaan ylipainepuhallukseksi. Puhalluksen ideana on suunnatuilla ilmasuihkuilla tuoda raitista ilmaa yksittäisiin karsinoihin siten, että sinne muuten seisomaan jäävä bakteeripitoinen ilma saadaan vaihtumaan. Puhalluksen mitoitukseen on USA:ssa kehitetty Excel-pohjainen ohjelma, jolla ilman liikenopeus eläinten tasolla saadaan vedottomaksi. Suomen ensimmäinen valmistui keväällä Suomeen on viime keväänä valmistunut ensimmäisten joukossa ylipainepuhalluksella varustettu vasikkatalo. Viime toukokuussa ja elokuussa vasikkatalossa tehtiin ilmamäärämittaukset. Toukokuun mittauksessa havaittiin tuulen vaikuttavan merkittävästi ilmanopeuksiin ja ilman jakautumiseen vasikkatalon sisätiloissa.

Navettahallista erillinen vasikkatalo takaa vasikoille terveen kasvun.

Toisin sanoen verhoseinäisen rakennuksen ilmanvaihto riippuu suuresti tuulen suunnasta ja nopeudesta. Tällöin ylipainepuhalluksesta on selvää hyötyä vain tyynellä säällä.

Elokuun mittauksessa simuloitiin talvitilanne eli verhot ja ovet suljettiin. Tavoitteena on tasainen 0,25 m/s ilmanopeus, joka ei aiheuta vedon tunnetta.

Hyvä ilmanvaihto vedottomasti Kahdessa puhaltimessa ilman sisäänottonopeus vaihteli 3–4 m/s. Ilma puhallettiin kahden 34 cm läpimittaisen muoviputken kautta eläintilaan. Yksilökarsinalinjan putkessa oli läpimitaltaan 35 mm reiät 30 cm välein. Ryhmäkarsinalinjassa oli 35 mm reikiä 50 cm välein ja 45 mm reikiä 40 cm välein. Ilman ulostulonopeus oli putkien alku- ja loppupäässä liki sama, joten ilman jakautuminen pituussuunnassa oli tasaista. Ilmasuihkun nopeus heti reiässä on suuri, 5–7 m/s. Suihku kuitenkin hidastuu nopeasti, ja jo metrin päässä puhallusreiästä se on noin 0,5 m/s ja eläinten tasolla karsinassa vaihtelee 0–0,4 m/s. Mitatut ilmanopeudet tarkoittavat sitä, että esimerkin vasikkataloon puhalletaan noin 1 900 kuutiometriä ilmaa tunnissa, mikä vastaa karkeasti kahta ilmanvaihtoa tunnissa. Tätä voidaan pitää hyvänä ilmanvaihtona talviolosuhteissa etenkin kun se tarkoittaa sitä, että karsinoissa lymyävä likainen ilma saadaan korvatuksi raittiilla ilmalla.

Profile for Natural Resources Institute Finland (Luke)

Maaseudun tiede 3/2014  

Digiajan maatalous käyttää ja tuottaa paljon tietoa: paikannus, peltorobotit ja kännykkäsovellukset ovat jo arkea. Älykkäät ratkaisut tukeva...

Maaseudun tiede 3/2014  

Digiajan maatalous käyttää ja tuottaa paljon tietoa: paikannus, peltorobotit ja kännykkäsovellukset ovat jo arkea. Älykkäät ratkaisut tukeva...

Profile for mttelo