__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 9

9

Viljan oljen hajoaminen vaihtelee talven aikana Edellisestä kasvista pellon pinnalle jäävä sänki ja olki hankaloittavat seuraavan kevään suorakylvöä. Lyhytkortiset viljalajikkeet, puimureiden tehokkaat silppurit ja akananlevittimet auttavat, mutta miten olkimassa hajoaa kasvukausien välillä? Heikki Jalli/MTT

Olki koostuu selluloosasta, hemiselluloosasta, ligniinistä ja epäorgaanisista yhdisteistä. Olkea hajottavat pääosin maan mikrobit, mutta myös maaperäeläimet voivat olla tärkeitä hajottajia. Oljen kemialliseen koostumukseen ja hajoamisnopeuteen vaikuttavat viljalaji ja -lajike sekä viljelymenetelmät ja olosuhteet. Maahan sekoitettu olki hajoaa maan pinnalla olevaa olkea nopeammin. Oljen hajoaminen hidastuu, jos se on epätasaisesti jakautunut maahan. Vehnän olki hajoaa hitaimmin MTT tutki eroja eri viljalajien oljen hajoamisessa neljällä paikkakunnalla. Osassa aineistoa oli mukana myös kasvitautitorjunnan ja kasvunsäädekäsittelyn vaikutukset oljen hajoamiseen. Talven ajan testatut olkinäytteet olivat maata vasten sänkimaalla verkkopusseissa. Painohäviö kevääseen mennessä oli pientä, jolloin oljesta oli jäljellä 70–87 prosenttia lähtöpainosta. Olkijätteen hajoaminen oli vähäisintä kevätvehnällä ja suurinta ohralla. Olosuhteet vaikuttavat hajoamiseen Olkinäytteiden hajoamisessa oli maantieteellisiä eroja. Suomen viileä ilmasto ja lyhyt kasvukausi vähentävät maaperän hajottajaeliöiden aktiivisuutta ja sitä kautta hidastavat oljen hajoamista. MTT:n näytteistä nopeimmin käsittelemätön olki hajosi Varsinais-Suomessa Liedossa ja hitaimmin Mikkelin pellolla Etelä-Savossa. Tutkimusjaksolla terminen talvi eli aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on

pysyvästi 0 °C:n alapuolella, alkoi Liedossa noin kaksi kuukautta olkien levittämisen jälkeen. Mikkelissä terminen talvi alkoi kuukautta aiemmin. Vastaavasti lumikertymä oli Mikkelissä Lietoa suurempi. Sen sijaan kevään alulla ei ollut paikkakuntien välillä suuria eroja. Oleellisin oljen hajoamiseen vaikuttava tekijä oli Liedon pidempi syksy. Fungisidikäsittely hidasti vain kauran hajoamista Kasvinsuojeluaineet, etenkin kasvitautien torjunta-aineet, voivat haitata hajottajayhteisön toimintaa. Lisäksi on viitteitä siitä, että muokkauksella, typpilannoituksella ja kasvunsääteiden käytöllä on suurempi vaikutus oljen hajoamiseen kuin kasvitautien torjuntavalmisteilla. MTT:n tutkimuksessa kasvinsuojeluainekäsittelyt eivät vaikuttaneet talviaikaiseen hajoamiseen muussa kuin kauran oljessa. Kun kauran kasvusto oli käsitelty röyhyn esille tullessa Acanto Prima strobiluriini -valmisteella (1,0 l/ha), oljen painosta hävisi kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin käsittelemättömän oljen painosta. Triatsolivalmisteella Tilt (0,5 l/ ha) ja Moddus-kasvunsäädekäsittelyllä (0,2-0,4 l/ha) ei ollut vaikutusta kauran oljen hajoamiseen. Heikki Jalli, Marja Jalli ja Erja HuuselaVeistola, MTT Lisätietoja: heikki.jalli@mtt.fi Puh. 029 531 7260

2 palstaa Näytteitä varten kerättiin eri tavoin käsitellyn viljakasvuston olkea.

Vehnä: Lieto

Ohra: Lieto

Kaura: Jokioinen

Käsittelemätön

Käsittelemätön

Käsittelemätön

Tilt 0,5 l/ha lippulehdelle

Tilt 0,5 l/ha lippulehdelle

Tilt 0,5 l/ha lippulehdelle

Moddus 0,3 l/ha lippulehdelle

Moddus 0,4 l/ha lippulehdelle

Moddus 0,3 l/ha lippulehdelle

Moddus 0,2 l/ha + Acanto Prima 1,0 l/ha lippulehdelle

Moddus 0,2 l/ha + Acanto Prima 1,0 l/ha lippulehdelle

Moddus 0,2 l/ha + Acanto Prima 1,0 l/ha lippulehdelle

Acanto Prima 1,0 l/ha tähkän Acanto Prima1,0 l/ha tullessa esille lippulehdelle

Acanto Prima 1,0 l/ha röyhyn tullessa esille

Viljalajien kasvinsuojelukäsittelyt eri paikkakunnilla. Ylistarossa ja Mikkelissä testattiin kaikista viljalajeista käsittelemättömän oljen hajoaminen. Käsittelyt puitiin erillään ja kunkin ruudun oljesta palautettiin peltoon takaisin punnitut olkinäytteet, joiden painon alenema mitattiin.

Täsmäneuvonta paransi hevosyrittäjien turvallisuutta Hevosyrittäjien työturvallisuuteen liittyneellä täsmäneuvonnalla onnistuttiin vähentämään vahinkoja hevostalleilla. Tulos on merkittävä, koska maatalousyrittäjien työturvallisuuskoulutuksen ja tiedotuksen hyödyistä on ollut vaikea saada luotettavia tuloksia. Jenni Virta/MTT:n arkisto

Hevosala on kasvava toimiala, jossa tapaturmariskien torjuntaa on ollut tarpeen parantaa. Esimerkiksi viljatiloihin verrattuna hevostilojen MATA-tapaturmariski on ollut suhteellisesti tarkasteltuna yli kolminkertainen. Hevostapaturmat ovat myös usein seurauksiltaan vakavia. Neljänkymmenen vuoden aikana hevostapaturmista 35 prosenttia on ollut vakavia, yli 30 päivän sairasloman aiheuttavia työtapaturmia. Hevostalouden työtapaturmariskeihin puututtiin MTT:n Täsmäturva -hankkeessa täsmäneuvonnan avulla. Täsmäneuvonnassa hyödynnettiin Melan tapaturmatilastoja ja eri tilaominaisuuksista saatavaa vahinkohistoriaa riskiryhmien ja työtehtävien riskikohtien tunnistamiseen. Suunnattuja tietoiskuja Tapaturmiin liittyvä neuvonta suunnattiin niihin tiloihin, joilla tilastojen mukaan voisi olla suurin tapaturmariski. Neuvontaa oli kahta tyyppiä: Melan ja MTT:n suunnittelema neuvontamateriaali lähetettiin 692:lle hevostilalle, joka sisälsi tietoiskun yleisimmistä hevostilan turvallisuusriskeistä. Näistä 150:lle hevostilalle tarjottiin mahdollisuutta osallistua asiantuntijan tekemään hevostilan riskikartoitusohjelmaan. Vain seitsemän hevostilayrittäjää osallistui hevostilan riskikartoitukseen. Kun hevostilojen tapaturmalukujen trendiä tarkasteltiin kymmenen viime vuoden ajalta, tietoiskun saaneiden tilojen tapaturmat olivat vähentyneet, kun taas kontrollitiloilla

tä viime vuosina. Viime vuonna päättynyttä hanketta rahoitti Mela. Jarkko Leppälä, Risto Rautiainen, Marianna Myllymäki ja Markku Saastamoinen, MTT Lisätietoja: jarkko.leppala@mtt.fi Puh. 029 531 7459

Hevosyrittäjien työturvallisuus parani täsmäneuvonnalla.

tapaturmien määrä nousi. Lisäksi tietoiskun jälkeisen ja sitä edeltävän 18 kuukauden aikana tapahtuneiden tapaturmien tilastollinen vertailu osoitti, että tietoiskun postitse saaneilla tiloilla kaikki työvahingot vähenivät 158:sta 129:ään. Tiloilla, joille tietoiskua ei lähetetty, vahingot lisääntyivät 123:sta 136:een, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tietoiskun postittamisella voidaan katsoa vähentäneen Mata-vahinkoja. Pelkkien hevostapaturmien suhteen vahinkotapausten väheneminen ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä.

Neuvontakäynnit tehokkaita Hankkeessa tehtiin myös laadullinen tutkimus hevostilan riskikartoitukseen liittyen. Neuvontakäynti oli hevosyrittäjien mielestä tehokkaampi ja hyödyllisempi yrittäjälle kuin pelkkä kirjallinen tietoisku. Yrittäjät olivat tehneet 2–5 turvallisuusparannusta per tila. Täsmäneuvonta hevostaloudessa -hankkeessa tutkittiin uudenlaista täsmäneuvontamenetelmää, jossa eritasoisilla neuvontamenetelmillä pyrittiin vähentämään MATA-tapaturmia hevostiloilla. Kaksivuotisessa hankkeessa selvitettiin myös hevostapaturmiin liittyviä erityispiirteitä ja kehitys-

Lisätietoja hankkeen julkaisuista: Leppälä, J., Myllymäki, M., Saastamoinen, M. 2012. Tapaturmien torjunta hevostiloilla. Valtakunnalliset hevosyrittäjäpäivät 2012. http://www.hevosyrittaja.fi/ep/ tiedostot/Leppala.pdf Leppälä, J., Myllymäki, M., Rautiainen, R. Saastamoinen, M. 2012. Yleistä turvallisuudesta. Innohorse – tallityökalu. Hippolis ja MTT:n Innoequine – hanke. http://www. hippolis.fi/fi_innohorse/fi_safety/ fi_info/

Profile for Natural Resources Institute Finland (Luke)

Maaseudun tiede 2 2014  

Ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä. Tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille haetaan ympäristöystävällisen maatalouden tutkimusalue...

Maaseudun tiede 2 2014  

Ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä. Tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille haetaan ympäristöystävällisen maatalouden tutkimusalue...

Profile for mttelo

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded