Page 3

3

Maissin rikkakasvit ovat jo matkalla Suomeen Ilmastonmuutos edistää uusien eteläisten rikkakasvilajien menestymistä Suomessa. Maissipelto tarjoaa sopivan kasvupaikan tulevaisuuden rikkakasveille kuten kananhirssille ja viherrevonhännälle.

I

lmastonmuutos tuo uusia kasvinsuojeluhaasteita pohjoisille alueille. Yksi ongelmista on eteläisten rikkakasvien leviäminen pohjoisemmaksi. Ilmasto on keskeinen kasvien levinneisyyttä määrittelevä tekijä, mutta rikkakasvien menestymiseen tarvitaan myös sopiva viljelykasvi. Tarjoaako maissin viljelyn yleistyminen pohjoisilla alueilla mahdollisuuden etelän tulokkaille kuten kananhirssille ja viherrevonhännälle? Maissipelto on uusien rikkakasvien tyyssija Euroopan rikkakasvilajisto köyhtyy siirryttäessä etelästä pohjoiseen. Pohjoisilta alueilta puuttuukin useita haitallisia rikkakasvilajeja, jotka ovat jo Keski-Euroopassa yleisiä. Yhden tällaisen lajiryhmän muodostavat myöhään keväällä itävät, runsaasti lämpöä vaativat rikkakasvilajit. Keski-Euroopassa nämä lajit menestyvät maissipelloilla, sillä niiden kasvurytmi sopii yhteen maissin kanssa. Pohjoisissa ilmasto-oloissa myöhään itävien ja runsaasti lämpöä vaativien rikkakasvilajien leviämistä hidastaa se, etteivät niiden siemenet ehdi kypsyä lyhyen kasvukauden aikana. Ajan myötä kasvit sopeutuvat jossain määrin kasvupaikkansa ilmasto-olosuhteisiin. Kasvukauden on myös ennustettu pitenevän ilmastonmuutoksen myötä, mikä edistäisi uusien rikkakasvilajien menestymistä pohjoisessa. Toinen leviämiseen liittyvä vastus on sopivan viljelykasvin löytyminen. Maissin viljelyn pohjoisraja on tällä hetkellä Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, josta se siirtynee hitaasti Etelä-Suomeen tulevina vuosikymmeninä. Ennen maissin saapumista sen rikkakasvien on löydettävä kasvupaikka joutomailta tai muiden viljelykasvien juurelta.

KuvaT: Terho Hyvönen/MTT

Viherrevonhäntä ja kananhirssi eturintamassa Tutkimme lämpötilan ja kilpailun merkitystä kahden yksivuotisen maissin rikkakasvin – viherrevonhännän ja kananhirssin – menestymiseen Etelä-Suomen ilmastooloissa. Rikkakasvien kasvua ja siementuottoa mitattiin nykyisessä lämpötilassa, kolme astetta nykyistä korkeammassa lämpötilassa, kilpailussa ohran ja maissin kanssa sekä ilman kilpailua. Menestymistä ennustettiin mallinnuksen avulla. Kilpailu viljelykasvin kanssa nousi keskeiseksi tekijäksi rikkakasvien menestymiselle. Sen sijaan lämpötilan kohoamisella ei ollut juurikaan vaikutusta. Ohra, joka edusti nykyistä viljelykasvia, osoittautui ylivoimaiseksi kilpailijaksi, eikä kumpikaan rikkakasvilaji menestynyt ohran seurassa. Viherrevonhäntä menestyi maissipellossa sekä ilman viljelykasvia jopa nykyisessä ilmastossa, kun taas kananhirssi ei menestynyt. Tutkimus osoitti, että nykyinen kevätviljavaltainen viljely estää tehokkaasti uusien rikkakasvilajien leviämisen Suomen pelloille. Toisaalta lämpötilan muutoksen vähäinen merkitys ja viherrevonhännän menestyminen nykyisissäkin ilmasto-oloissa tarkoittaa, että uudet lajit voivat kotoutua, vaikkei sopivaa viljelykasvia olisikaan tarjolla. Tämä korostaa rikkakasvien leviämisen estämisen merkitystä torjuntakeinona tulevaisuuden rikkakasviongelmissa. Terho Hyvönen, MTT ja Satu Ramula, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia Lisätietoja: terho.hyvonen@mtt.fi Puh. 029 531 7243

Viherrevonhäntä viihtyy maissipellossa.

Mallinnus apuna ennusteissa Mallinnuksessa huomioidaan rikkakasvin koko elinkaari siemenestä lisääntymiseen, sillä eri elinvaiheiden tärkeys vaihtelee lajeittain. Kasviyksilöistä kerättyjen havaintojen pohjalta pystytään ennustamaan rikkakasvilajin menestyminen ja kasvunopeus, kun tiedetään keskimääräinen taimettumismenestys, siementuotto sekä selviytyminen talven yli. Elinkierto-ominaisuuksissa havaittua vaihtelua käytetään ennusteissa kuvaamaan olosuhteissa esiintyvää vuotuista vaihtelua, mikä lisää ennusteiden todenmukaisuutta. Mallinnuksen avulla voidaan myös määrittää menestymisen kannalta kriittisimmät elinkierron vaiheet, mistä voi olla apua torjunnan suunnittelussa. Ohra kilpailee voimakkaasti uusia rikkakasveja vastaan.

Profile for Natural Resources Institute Finland (Luke)

Maaseudun tiede 2 2014  

Ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä. Tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille haetaan ympäristöystävällisen maatalouden tutkimusalue...

Maaseudun tiede 2 2014  

Ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä. Tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille haetaan ympäristöystävällisen maatalouden tutkimusalue...

Profile for mttelo

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded