Page 13

13

Ruokinnan optimointi vähentää sikatalouden ympäristöpäästöjä Fosfori ja typpi ovat sekä ympäristöä rehevöittäviä ravinteita että välttämättömiä ravintoaineita eläimille. Niiden käytössä on tärkeää löytää kultainen keskitie. Maija Karhapää/MTT

Eläinten pitää saada rehusta tarvitsemandentämään rehun aminohappokoostumusta sa ravintoaineet, mutta myös typen ja fostavanomaisessa tuotannossa. forin eritystä lantaan pitää saada vähennetJos eläimen välttämättömien aminotyä. Ruokinnan keinoja sikojen typpi- ja happojen tarve täytetään vain valkuaisre2 palstaa fosforipäästöjen vähentämisessä selvitettiin hun avulla, rehun raakavalkuaispitoisuus Lannan typpipäästöjen Lannan fosforipäästöjen Ruokintastrategia MTT:ssä osana Baltic Manure -hanketta. nousee korkeaksi. Rehun korkea valkuvähennys vähennys aispitoisuus nostaa ruokintakustannukRehunhyötysuhteen / 0,1 yksikön 3 % / 0,1 yksikön Fytaasi parantaa sia, lisää ympäristöpäästöjä3ja%lietelannan parantaminen parannus parannus fosforin sulavuutta määrää. Rehun pilaantumisen/tuhlauksen Fosfori on sikojen tuotannolle ja terveydelle 1,5 % / 1 %:n vähennys 1,5 % / 1 %:n vähennys minimointi Optimointi iÄn välttämätön kivennäisaine. Sikojen ruokinRehun optimointi tarvetta ta perustuu pääosin viljoihin ja kasviperäimukaan olennaista 10–15 % 10–15 % siin valkuaislähteisiin, jotka sisältävätvastaavaksi paljon Sikojen ruokinnassa tulisi käyttää vaiheruofosforia, mutta se on suurimmaksi osaksi sikintaa, jossa rehun ravintoainekoostumusta Vaiheruokinta 5–10 % 5–10 % toutuneena fytiinihappoon. muutetaan sian kasvaessa. Vaiheruokinnassa Fytiinihappo voi sitoa itseensä fosfosiat ruokitaan optimaalisesti iän, 5–8 tuotantoSukupuolilajittelu % – rin ohella myös valkuaista, aminohappovaiheen, kasvunopeuden, rehunmuuntosuhAlennettu valkuaispitoisuus / ja ja muita kivennäisaineita, jolloin niiden teen ja rodun mukaan. Jos sika 20–40 saa ravin% – aminohappotäydennys toaineita enemmän kuin mitä se tarvitsee, sulavuus huononee. Yksimahaisten eläinravintoaineiden hyväksikäyttö huononee ten ruoansulatusentsyymit eivät juuriFytaasilisä/alhainen pysty fosforitaso 2–5 % ja 20–30 % ympäristöpäästöt kasvavat. pilkkomaan fytaattifosforia. Tämän vuokFytaasilisä/entsyymisekoitus 5–8 % et20–40 % Rehun tarkka optimointi edellyttää, si rehuihin lisättiin aiemmin rehufosfaattia tä eläimen valkuaisen, aminohappojen ja turvaamaan sikojen riittävä fosforin saanti. Fytaasilisä/probiootit fosforin tarve tunnetaan tarkasti. Tarvitaan Tällöin kuitenkin suurin osa fosforista kulmyös tarkkaa tietoa rehuaineiden ravintokeutui eläimen läpi lantaan. Liemirehu maistuu Optimoi rehu sulavuuden mukaan 10 % 10 % sioille hyvin, ja siinä fosforin sulavuus on paljon korkeampi kuin kuivassa ainepitoisuudesta. Ajan tasalla oleva anaNykyisin rehuissa käytetään teollisesrehussa. lyysitieto rehuaineen ravintoaineista tulisi ti tuotettua fytaasi-entsyymiä, joka purkaa Raakavalkuaisen korvaaminen 9 % vähennys /1% – päivittää säännöllisesti rehutaulukoihin ja fytiinihappoon sidottua fosforia yksimapuhtailla aminohapoilla vähennys raakavalkuaista rehuoptimointiohjelmaan. Esimerkiksi loin sika kasvaa haisille eläimille käyttökelpoiseen fosfaatHyvin sulavat rehuaineet 5 % vil5 %pienemmällä rehumäärällä jan fosforipitoisuus voi vaihdella huomattaja lantaa syntyy vähemmän. Eläinten tervetimuotoon. Monissa viljoissa on luontaista vasti riippuen pellon lannoitustasosta ydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on fytaasia, mutta se vähenee varastoitaessa ja rakeistus Rehun 5 % ja kas5% myös tärkeää, koska vain terve ja hyvinvoiva vukauden sääolosuhteista. tuhoutuu helposti lämpökäsittelyssä. Rehun pieni partikkelikoko eläin pystyy hyödyntämään ravintoaineita Rehuaineiden pitäisi olla hyvin5sulavia ja % 5% (700–1000 µm) tehokkaasti. rehu tulisi suunnitella siten, että optimointi Aminohapot Sika-alan uusi rehuarvojärjestelmä otetaan perustuu eläimelle käyttökelpoisten ravintäydentävät valkuaisrehua Entsyymit: sellulaasit, xylanaasit, 5% 5% käyttöön puolen vuoden siirtymäaikana. JärMaija Karhapää ja Tiina Kortelainen, MTT toaineiden pitoisuuteen ravintoaineiden koEläimet tarvitsevat kasvuunsa typpeäpentosanaasit, sisältäβ-glukanaasit jestelmän uudistaminen perustuu MTT:n konaispitoisuuden sijaan. Liemiruokinta pavää valkuaista ja aminohappoja. Yleisimpien Matalan fytaattipitoisuuden % 20–40 % rehuarvotyöhön, jolla pidetään rehuarvojen rantaa fosforin ja ilmeisesti myös2–5 valkuaisen rehukasvien aminohappokoostumus maissi ei kuiLisätietoja: maija.karhapaa@mtt.fi, laskentaperusteet yhtenevinä ja selkeytetään hyväksikäyttöä. tenkaan ole ihanteellinen sian kasvun ja hytiina.kortelainen@mtt.fi rehualan toimintaa. Sikojen optimaalinen ruokinta parantaa vinvoinnin kannalta. Teollisesti tuotettuja, Puh. 029 5317 312 ja 029 5317 385 Suomeen valittiin ranskalainen INRApuhtaita aminohappoja voidaan käyttää täy- kasvunopeutta ja rehuhyötysuhdetta, jolAFZ-rehuarvojärjestelmä. Se on jo käytössä Ruotsissa ja siitä on hyviä kokemuksia. Yhtei3 palstaa nen järjestelmä helpottaa sika-alan yhteistyötä maiden välillä. Sikojen rehuarvojen laskenta huomioi nyt aikaisempaa selkeämmin rehun ravintoaineiden ja energian käytön sian elimistösRuokintastrategia Lannan typpipäästöjen vähennys Lannan fosforipäästöjen vähennys sä. Energia-arvo ilmoitetaan nettoenergiana (NE) erikseen kasvaville ja aikuisille sioille. Rehunhyötysuhteen parantaminen 3 % / 0,1 yksikön parannus 3 % / 0,1 yksikön parannus Nettoenergia kuvaa energiaa, joka jää sikojen Rehun pilaantumisen/tuhlauksen minimointi 1,5 % / 1 %:n vähennys 1,5 % / 1 %:n vähennys kasvuun, lisääntymiseen ja liikkumiseen. Se ilmoitetaan megajouleina (MJ), ja rehuyksikRehun optimointi tarvetta vastaavaksi 10–15 % 10–15 % kö poistuu käytöstä. Vaiheruokinta 5–10 % 5–10 % Uusi järjestelmä tarkentaa myös aminohappojen sulavuutta, koska se erottaa osan Sukupuolilajittelu 5–8 % – sian suolistosta erittyvistä aminohapoista reAlennettu valkuaispitoisuus /aminohappotäydennys 20–40 % – hun sulamattomista aminohapoista. Rehuaineiden valkuaisarvot summautuvat aikaisemFytaasilisä/alhainen fosforitaso 2–5 % 20–30 % paa tarkemmin rehuseoksen valkuaisarvoksi. Fytaasilisä/entsyymisekoitus 5–8 % 20–40 % Järjestelmä tarkentaa erityisesti pienen valkuaispitoisuuden omaavien rehuaineiden, kuten Fytaasilisä/probiootit viljan, valkuaisarvoja. Laskentaan voi ladata ilmaisen Evapig®-ohjelman. Optimoi rehu sulavuuden mukaan 10 % 10 % Sikojen ruokintasuositukset päivitettiin 9 % vähennys / 1 % vähennys Raakavalkuaisen korvaaminen puhtailla aminohapoilla – rehuarvojärjestelmän mukaisiksi ja niihin raakavalkuaista tehtiin pieniä tarkennuksia. Niitä käytettäesHyvin sulavat rehuaineet 5% 5% sä rehuseokset on laskettava uuden rehuarvojärjestelmän mukaisesti. Myös ruokintalaitRehun rakeistus 5% 5% teisiin on päivitettävä uudet, megajouleina Rehun pieni partikkelikoko (700–1000 µm) 5% 5% ilmoitettavat ruokintakäyrät. Evapig® -ohjelma on ladattavissa ilmaiseksi Entsyymit: sellulaasit, xylanaasit, pentosanaasit, 5% 5% suomenkielisenä osoitteessa: www.evapig.com β-glukanaasit Rehutaulukot ja ohjelman ohjekirjat löyMatalan fytaattipitoisuuden maissi 2–5 % 20–40 % tyvät MTT:n Rehutaulukot -palvelusta: www.mtt.fi/rehutaulukot

Sikojen ruokintasuositukset tarkentuvat

Profile for Natural Resources Institute Finland (Luke)

Maaseudun tiede 2 2014  

Ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä. Tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille haetaan ympäristöystävällisen maatalouden tutkimusalue...

Maaseudun tiede 2 2014  

Ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä. Tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille haetaan ympäristöystävällisen maatalouden tutkimusalue...

Profile for mttelo