__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 5

Lue Maaseudun Tieteet juttuarkistosta www.mtt.fi/julkaisut/maaseuduntiede/haku.html

5

Heikoksi koettu osaaminen aiheuttaa maatalousyrittäjille työuupumusta Monet maatalousyrittäjät ovat uupuneempia ja vähemmän tyytyväisiä työhönsä kuin muut maaseudun pienyrittäjät. Maaseutuyrityksen menestyminen on kiinni yrittäjän liiketoimintaosaamisesta sekä kyvystä tunnistaa ja tarttua mahdollisuuksiin, mutta vaikeudet vastata yrittäjyyden vaatimuksiin aiheuttavat maatalousyrittäjille pahoinvointia työssä. Tavanomaista alkutuotantoa harjoittavat maatalousyrittäjät ovat uupuneempia ja vähemmän tyytyväisiä työhönsä kuin muut maaseudun pienyrittäjät. He ovat myös uupuneempia kuin Suomen työikäinen väestö keskimäärin. Tutkimustulos havaittiin MTT:n, Helsingin yliopiston, TTS Työtehoseuran ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Muuttuva ja menestyvä monialainen tila 2000–2013 –hankkeessa. Yrittämistä pidetään yleisesti taitolajina, ja menestyvällä yrittäjällä pitää olla vahva näkemys siitä, mihin ja miten toimintaa kannattaa suunnata. Aiemmissa tutkimuksissa maatalousyrittäjien hyvinvoinnin vaje on liitetty yleiseen työelämän muutokseen, jota leimaa lisääntyvä tehokkuuden, kilpailun ja yrittäjyyden vaatimus. Tuoreen tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjien heikko työhyvinvointi voidaan liittää merkittävältä osin nimenomaan yrittäjämäisyyden vaatimukseen ja vaikeuksiin siihen vastaamisessa. Heikosti osaavista huippuosaajiin Yrityksen johtamiseen, menestymiseen ja työn jakoon sekä työhyvinvointiin liittyviä asioita kysyttiin maaseudun yrittäjiltä keväällä 2012. Reilun 750 vastaajan joukossa oli mukana sekä perustuotantotilojen ja monialaisten tilojen yrittäjiä että ilman maatilakytkentää toimivia maaseutuyrittäjiä. Vastaajat jaettiin kuuteen ryhmään sen mukaan, miten yrittäjät kokivat liiketoimintaosaamisensa ja kykynsä tunnistaa ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. ”Heikosti osaavat” kokivat liiketoimintaosaamisensa ja kykynsä tarttua uusiin mahdollisuuksiin heikoiksi. Ryhmän yrittäjät arvioivat myös voimavaransa ja onnistumisensa muita heikommaksi. ”Huippuosaajat” puolestaan arvioivat liiketoimintaosaamisena ja kykynsä tarttua uusiin mahdollisuuksiin erinomaiseksi. Myös yrityksen muut voimavarat ja onnis-

Juha Tuomi/Rodeo

tuminen taloudellisissa tavoitteissa arvioitiin parhaimmaksi. ”Tutkimuksessa havaittiin, että perusmaataloutta harjoittavien joukossa oli muita useammin yrittäjiä, jotka kokivat liiketoiminta-osaamisensa heikoksi”, luonnehtii MTT:n erikoistutkija Leena RantamäkiLahtinen. Neljännes menestyjiä Lähes neljännes maatalousyrittäjistä ei ollut työuupunut, vaan he kokivat työkykynsä hyväksi ja yritystoimintansa hyvin kannattavaksi. Nämä ”hyväkuntoiset menestyjät” olivat tyypillisesti joko monialaisia, keskimääräistä nuorempia, peltopinta-alaltaan keskimääräistä suurempia, töitään tehostavia ja niitä tilan ulkopuolisille jakavia tai vähintään kahden yrittäjäperheenjäsenen voimin työskenteleviä. Edelleen naisten ja miesten töitä Yritystoiminnan työt oli jaettu sukupuolittuneesti mies- ja naispuolisten maatalousyrittäjien kesken. Miehet tekivät suhteellisesti suurimman osan, noin 70–80 prosenttia, kausittaisista maa- ja metsätalouden tuotantotöistä. Naiset puolestaan tekivät suhteellisesti suurimman osan päivittäisistä yksityistalouden töistä. Karjatiloilla miehet ja naiset vastasivat karjanhoitotöistä suunnilleen samansuuruisella suhteellisella työpanoksella. Hankkeen tuottama julkaisu ”Muuttuva ja menestyvä monialainen tila 2000–2013” löytyy MTT:n verkkosivuilta osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-487-488-5. Lisätietoa: Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Puh. 029 531 7652

Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään yrittäjien hyvinvointia Maatalousyrityksen työvoiman ja työmäärän hallinnalla on suuri vaikutus maatalousyrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin työssään. Tilakoon kasvaminen, teknologinen kehitys, toimintojen ulkoistaminen ja maatalousyritysten muuttuminen entistä monipuolisemmiksi asettavat uusia vaatimuksia yrittäjien työnjohto- ja vuorovaikutustaidoille. – Maatalousyrittäjien työnjohtotaitoja, työn organisointia ja työmäärän hallintaa on kehitettävä, jotta yrittämisen edellytykset säilyvät. Myös työntekijöiden rekrytointia maatalousyrityksiin tulee helpottaa ja tukea, kiteyttää Pia Smeds MTT:stä kiperimmät kehitystarpeet. Hyvinvointia ja turvallisuutta parantavien kehittämistoimien suunnittelussa on otettava huomioon yritysten, yrittäjien ja maaseutualueiden erilaiset vaatimukset.

ja hyvinvoinnin näkökulmista annettujen työmääräsuositusten kanssa. Sesonkien ulkopuolella sekä suositellaan että pidetään kohtuullisena noin 8–9 työtunnin päiviä ja sesonkiaikoina korkeintaan 12 työtunnin päiviä. – Jaksamisen kannalta on huolestuttavaa, että varsinkin suurten lypsykarjatilojen omistajista monet pitävät kohtuullisena paljon edellistä pidempiä työpäiviä, sanoo Janne Karttunen Työtehoseurasta. Maatalousyrittäjät pyrkivät vähentämään omaa työpanostaan eri keinoin, esimerkiksi työntekijän palkkaamisella. Hieman yli puolet vastaajista kokee tämän parantaneen jaksamistaan. Ulkopuolista työvoimaa on useimmin suurissa maatalousyrityksissä, ja puolet työvoimasta tulee ulkomailta, mikä tuo omat hankaluutensa työnohjaukseen.

Kohtuullinen työpäivä Kirjanpitotiloille tehdyn kyselyn vastauksista käy ilmi, että maatalousyrittäjien kohtuullisena pitämä työmäärä on keskimäärin yhteneväinen terveyden, turvallisuuden

Työnjohtokoulutusta lisää Maatalousyritysten työnopastuksessa on myös todettu puutteita. Erityisesti työturvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta koetaan tiloilla haastavaksi, sanoo Jarkko

2 PALSTAA 125 mm Jos maatalousyrittäjä kokee liiketoimintaosaamisensa ja kykynsä tarttua uusiin mahdollisuuksiin heikoiksi, omat voimavarat voivat ehtyä.

4,50

Kannattava toiminta

4,00

Voiton maksimointi Kustannustehokas toiminta Asiakas on valmis maksamaan tuotteestamme / palveluistamme enemmän kuin kilpailijoiden tuotteista

3,50 3,00 2,50

Riittävä elintaso itselle ja perheelle

2,00 1,50 1) 2) 3) 4) Heikosti Mahdolli- Keski- Näkijät osaavat suuksien määräisesti karttajat osaavat

5) 6) Osaajat Huippuosaajat

Leppälä MTT:stä. Työnjohtokoulutus pitäisikin sisällyttää maatalousalan opetussuunnitelmiin. Yrittäjien työnjohtotaitoja voisi kehittää myös kurssimuotoisesti. MTT:n ja TTS Työtehoseuran yhteisessä Maavoima -hankkeessa tarkasteltiin maatalouden työvoimatilannetta sekä työvoiman käyttöön liittyvää päätöksentekoa, työn-

johdon haasteita, työvoiman organisointia ja työnopastusta. Tutkimuksen tuloksena maatiloille laadittiin muun muassa ohjeistus työnopastuksen toteutukseen. MTT raportti -sarjan julkaisu: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti117.pdf

Profile for Natural Resources Institute Finland (Luke)

Maaseudun tiede 1 2014  

Maatalousyrittäjän arjessa olisi joskus hyötyä kristallipallosta. Tulevaisuudennäkymien ennakointi on MTT:n Vihreän talouden mahdollisuudet...

Maaseudun tiede 1 2014  

Maatalousyrittäjän arjessa olisi joskus hyötyä kristallipallosta. Tulevaisuudennäkymien ennakointi on MTT:n Vihreän talouden mahdollisuudet...

Profile for mttelo