Page 1

SUSAN WILANDER

MONTESSORIPEDAGOGIIKKA Oppimisen iloa


Montessoripedagogiikka – Oppimisen iloa on uusi suomalainen tietoteos montessoripedagogiikasta. Se ilmestyy elokuussa 2018 Suomen Montessoriliiton julkaisemana. Kirjassa käsitellään montessoripedagogiikan teoriaa ja käytäntöä lasten varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Myös montessorimenetelmän uusimpia sovelluksia työelämässä ja muistisairaiden vanhusten hoidossa esitellään. Montessoripedagogiikka – Oppimisen iloa tarjoaa käytännönläheisen oppaan montessorimenetelmään tutustumiseen montessoripedagogiikasta kiinnostuneille lasten vanhemmille ja läheisille, kasvatus-, koulutus- ja hoiva-alan opiskelijoille ja ammattilaisille ja montessoriympäristöissä työskenteleville.

Lisätietoja ja tietokirjan ennakkotilaukset: Suomen Montessoriliitto ry. Perttu Kähäri puh: 040 7748 794 sähköposti: info@montessori.fi Kirjan kirjoittaja: Susan Wilander Kuvat: Markus Sommers Kustantaja: Suomen Montessoriliitto ry.


AUTA MINUA TEKEMÄÄN ITSE


Mitä montessoripedagogiikka on? Montessoripedagogiikkaa käytetään varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ympäri maailmaa. Eri koulujen tavat toteuttaa pedagogiikkaa saattavat hieman vaihdella, mutta kaikille on yhteistä lapsen omatoimisuuteen perustuva ohjaus ja aikuisen suhtautuminen lapseen tasavertaisena henkilönä. Montessoripedagogiikan tavoitteena on tukea lapsen itsenäistymistä. Tähän pyritään antamalla lapselle oppimistilanteissa mahdollisuus kokeilla itse ja löytää sitä kautta ratkaisu. Lapsi saa tarvitessaan apua tehtäviin, mutta se pyritään antamaan tavalla, joka tukee lapsen omaa ongelmanratkaisukykyä. Montessorikoulujen kansainvälinen tunnuslause onkin: ”Auta minua tekemään itse”. Montessoripedagogiikka on aidosti lapsilähtöistä siten, että lapsi on toiminnan keskus. Montessorimenetelmä perustuu käsitykseen lapsesta tietoa etsivänä yksilönä, joka tutkii aktiivisesti ympäristöään. Lapsi omaksuu tietoa sekä tietoisesti, että tiedostamatta. Montessoripedagogiikassa lapsi nähdään itseohjautuvaan oppimiseen kykenevänä yksilönä. Lapsen tapa oppia on kuitenkin hyvin erilainen kuin aikuisen. Lapsen kasvaessa hän käy läpi herkkyyskausia, joiden aikana hän tuntee erityistä kiinnostusta ja valmiutta kehittää taitojaan tietyillä osa-alueilla. Näitä osa-alueita ovat esimerkiksi motoriset tai kielelliset taidot. Montessoripedagogiikassa onkin tärkeää, että lapsi voi itse valita itseään sillä hetkellä kiinnostavia tehtäviä, jotka kehittävät lapsen senhetkiseen herkkyyskauteen liittyviä taitoja ja tietoja. Vapaus ja järjestys ovat kaksi montessoripedagogiikan peruspilaria. Ilman yhtä ei

4

ole toista. Kun lapsi pystyy hallitsemaan toimintansa, hän on vapaa toimimaan. Toiminnan hallitseminen tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä hallintaa. Vapauteen sisältyy myös vastuu. Montessorimenetelmän lapselle tarjoama vapaus tapahtuu tietyissä rajoissa. Lapsi oppii ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja omista valinnoistaan.

Montessoripedagogiikan ydin ■ Lapsen kunnioitus yksilönä, kaikkien toimiminen yhteiseksi hyväksi ■ Vapaus ja vastuu ■ Valmisteltu ympäristö ■ Itseohjautuva työskentely ■ Konkreettisesta abstraktiin

Montessorimenetelmä etenee konkreettisesta abstraktiin ja yksinkertaisesta monimutkaiseen. Montessorivälineet käyttävät hyväksi kaikkia ihmisen aisteja edesauttaakseen oppimista. Ihminen nähdään oppijanakin kokonaisuutena, johon kuuluu sekä fyysinen, että henkinen puoli. Kaikkeen toimintaan kuuluu sisäänrakennettuna ajatus toisten kunnioittamisesta yksilöinä, mutta myös kaikkien toimiminen yhteiseksi hyväksi ja ympäristöä vaalien.


VASTAANOTTAVAINEN MIELI Pieni lapsi saa jatkuvasti vaikutteita ympäristöstään. Montessoripedagogiikan kehittäjä Maria Montessori huomasi tutkiessaan lasten oppimista, että lapsi omaksuu asioita ympäristöstään eri tavalla kuin aikuinen. Syntymästä kolmevuotiaaksi lapsi kerää tietoa ympäristöstään valikoimatta. Montessori nimitti lapsen kykyä imeä itseensä tietoa termillä ”la mente assorbente” eli vastaanottavainen mieli. Lapsi omaksuu alitajuisesti ympäristönsä piirteitä, kuten kielen (kielet), tavat ja kulttuurin. Nämä varhaislapsuudessa omaksutut asiat jäävät lapsen mieleen ja vaikuttavat persoonallisuuteen koko elämän ajan. Kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen lapsen muisti alkaa kehityä ja vastaanottavaisen mielen toiminta heikkenee. Lapsi alkaa vähitellen jäsennellä kokemuksiaan loogisesti. Maria Montessorin kehittämä valmisteltu ympäristö ja siihen liittyvä välineistö auttavat lasta kehittämään loogista ajatteluaan ja omien havaintojen jäsentämistä. HERKKYYSKAUDET Maria Montessori perusti pedagogisen menetelmänsä lapsen kehityskausille. Hän huomasi, että eri ikäkausina lapsi on luontaisesti kiinnostunut tietyistä asioista ja taidoista ja silloin hänellä on parhaimmat edellytykset myös oppia ne. Montessori nimitti näitä ajanjaksoja herkkyyskausiksi. Herkkyyskaudet ovat nykyään osa kehityspsykologian termistöä, mutta ne ymmärretään hiukan eri tavalla kuin Maria Montessori. Montessorilla herkkyyskaudet olivat seurausta lapsen sisäisestä tarpeesta oppia, joka toimi kannustimena. Nykyisessä kehityspsykologiassa katsotaan ul-

Montessoripedagogiikka – oppimisen iloa

koisen ympäristön toimivan oppimisen liikkeellepanevana voimana. Herkkyyskaudet ovat voimakkaimmillaan lapsen viiden ensimmäisen elinvuoden aikana. Yleensä useampi herkkyyskausi on käynnissä samaan aikaan. Herkkyyskaudet alkavat vähitellen, tulevat huippuunsa ja häipyvät luonnollisesti, kun herkkyyskauteen liittyvät taidot tai ominaisuudet on saavutettu. Herkkyyskausien painottuminen ja ajoittuminen on yksilöllistä. Ulospäin herkkyyskaudet näkyvät lapsen luontaisena kiinnostuksena erilaisiin asioihin ja toimintoihin. Montessori määritteli kuusi merkittävintä varhaislapsuuden herkkyyskautta: ■ ■ ■ ■ ■ ■

kielen omaksuminen aistien kehittäminen liikkeiden koordinointi järjestys pienet esineet sosiaalisten tapojen oppiminen

Nämä pääasialliset herkkyyskaudet sisältävät pienempiin osiin jakautuvia kausia, joiden aikana lapsi harjoittelee jotain kokonaisuuden osaan liittyvää taitoa. Esimerkiksi kielen omaksumisen herkkyyskauteen kuuluvat sekä kielen omaksumisen ensi vaiheet vauvana että kirjoittamisen ja lukemisen harjoittelu päiväkotiiässä.

5


Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet ovat ajanjaksoja, jolloin tietty kyky tai taito on mahdollista oppia parhaiten ja jolloin lapsi osoittaa luonnostaan kiinnostusta sen oppimiseen. Herkkyyskaudet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta yleensä ne seuraavat tätä mallia: 0-3 vuotta omaksuva mieli, aistihavainnot

0-3 vuotta kielen kehittyminen

1,5-4 vuotta koordinaatio ja lihasten kehittyminen. Kiinnostus pieniin esineisiin.

3-6 vuotta herkkyys aikuisen vaikutukselle

2,5-6 vuotta aistien hienosäätö

2-4 vuotta liikkeiden hienosäätö, totuus ja todellisuus, järjestys ajassa ja paikassa

3,5-4,5 vuotta kirjoittaminen

4-4,5 vuotta tuntoaisti

4,5-5,5 vuotta lukeminen

Herkkyyskausi ohjaa lapsen kiinnostusta. Kun herkkyyskausi menee ohitse kyseistä taitoa tai kykyä ei voi enää oppia täydellisesti samalla tavalla kuin herkkyyskauden aikana. Esimerkiksi kielen oppiminen pikkulapsena on täysin erilainen prosessi kuin kielen oppiminen aikuisena.

6

Montessoripedagogiikka – oppimisen iloa


Montessorityöskentely Montessoripäiväkodissa lapset tekevät montessoritöitä. Montessorityöt ovat esimerkiksi matemaattisten tai kielellisten taitojen harjoittelua, maalaamista tai palapelin kokoamista tai käytännön elämän taitoja. Montessoriympäristössä niitä kutsutaan töiksi. Työ terminä liittää tekemiseen tietyn tunteen merkityksestä ja päämäärästä. Montessoripedagogiikassa termiä käytetään ilman negatiivisia merkityksiä. Lapselle työskentely on sama asia kuin leikki. Lapselle on luontaista haluta oppia ja opetella asioita tehden niitä käytännössä. Lapsen leikki on useimmiten aikuiselämän taitojen ja tietojen harjoittelua, vaikka se tapahtuisi yksisarvisilla tai mutanttihirviöillä. Lapsi käyttää saatavilla olevia tavaroita ja asioita kehittääkseen kykyjään oman kehitys- ja herkkyyskautensa mukaisesti. Erilaiset välineet auttavat harjoittamaan eri-

laisia taitoja. Useimmat lapset tekevät mielellään hyödyllisiksi mieltämiään tehtäviä ja toistavat niitä niin kauan, että osaavat ne riittävän hyvin. Montessorityöskentely lähtee aina lapsen omasta kiinnostuksesta ja valinnasta. Montessoripäiväkodin ja -koulun luokassa lapsella on mahdollisuus valita lukuisista eri tehtävistä. Lapsen yksilöllisistä tarpeista riippuen häntä kiinnostavat kullakin hetkellä enemmän tietynlaiset tehtävät ja harjoitukset. Lapsen sisäinen tarve harjoittaa taitojaan ja oma kehityskausi saavat hänet valitsemaan tietyn tehtävän ja motivoivat häntä sen suorittamiseen. Kaikki lapset eivät montessoriluokassa teekään samaa ohjaajan tai opettajan määräämää työtä. Lapset keskittyvät yksin tai parin kanssa tai pienessä ryhmässä itse valitsemaansa tehtävään. Silti luokassa on rauhallinen tunnelma, eikä ryhmä päädy kaaokseen.

Omenan kuoriminen ja paloittelu on käytännön elämän työ, jossa lapsi harjoittaa hienomotoriikkaa, oppii omenan rakenteesta, laskee palojen riittävyyttä ja harjoittelee sosiaalisia taitoja tarjoillessaan paloja muille lapsille.

7


Montessoriluokka Montessoriluokaksi nimitetään sekä montessoripäiväkodissa että -koulussa olevaa tilaa, joka on valmisteltu montessorivälinein ja materiaalein oppimista varten. Montessoriluokka on ihannetapauksessa lämmin, valoisa ja viihtyisä tila, jossa on kasveja, eläimiä, kirjoja, taidetta ja musiikkia. Montessoriluokkaan kuuluvat montessorivälineet tai -materiaalit järjestetään loogisiksi kokonaisuuksiksi eri aihealueisiin. Kaikki tavarat ovat lasten saatavilla ja kaikki huonekalut ovat kooltaan lasten ikätasoon sopivia. Montessoriluokka on tilana suunniteltu mahdollistamaan lasten itsenäinen työskentely, järjestyksen säilyminen ja sosiaalinen vuorovaikutus. Kaikki sen elementit ovat tarpeellisia toiminnalle, eikä siellä ole mitään turhaa. Silti se ei ole sisustukseltaan minimalistinen, vaan ennemminkin kodikas. VALMISTELTU YMPÄRISTÖ Maria Montessori aloitti pedagogisen menetelmänsä kehittämisen ensimmäisessä Lastentalossaan, Casa dei Bambinissa, Roomassa. Lastentaloon tuli slummialueen köyhien perheiden lapsia. Montessorin ta-

8

voitteena oli valmistella lapsille ympäristö, jonka kaikki elementit vastaavat lapsen ikää, fyysistä kokoa ja psykologista kehitysvaihetta. Maria Montessori halusi poistaa kaikki oppimista ja kehitystä estävät tekijät, olivat ne sisäisiä tai ulkoisia. Montessori huomasi, että kun lapsissa heräsi mielenkiinto Lastentalossa esillä oleviin tehtäviin, myös heidän itseluottamuksensa vahvistui, itsehillintä parani ja he oppivat valitsemaan itse itselleen mielenkiintoista tekemistä. Valmistellusta ympäristöstä on tullut montessoripedagogiikan tunnusmerkki. Siihen sisältyvät sekä konkreettinen tila esineineen ja huonekaluineen, että siellä vallitseva ilmapiiri, jonka luovat tilassa toimivat ihmiset. Valmisteltu ympäristö on rauhallinen ja hyvässä järjestyksessä oleva kodinomainen tila, jossa lapsi voi keskittyä ja toteuttaa itseään. Valmisteltu ympäristö järjestetään niin, että siellä voi liikkua ja olla aktiivinen. Tämä on osa lasten luontaista oppimisprosessia. Lapsen tulee voida liikkua ja tutkia ympäristöään tehden siitä havaintoja. Liikkuminen edesauttaa sekä oppimista että aivojen toimintaa.


Montessoripedagogiikka varhaiskasvatuksessa Montessoripedagogiikan tunnusmerkit varhaiskasvatuksessa ovat pitkä, yhtäjaksoinen työskentelyaika, lapsen vapaus valita itse tekemisensä tarjolla olevista vaihtoehdoista ja eri-ikäisten lasten yhteisryhmät. Nämä ovat myös ne piirteet, jotka selkeimmin erottavat montessoripedagogiikan ns. tavallisesta varhaiskasvatuksesta. Montessoripedagogiikan ydin löytyy kuitenkin lapsen luontaisen kehityksen tukemisesta ja sen havainnoinnista, jotta lapselle osataan tarjota juuri hänelle sopivia virikkeitä. Montessoripedagogiikka luottaa lapsen omiin mahdollisuuksiin ja kykyihin. Aikuisen tehtävänä on toimia ohjaajana. Vapaus, vastuu ja rajat kulkevat kuitenkin käsikädessä – lasta ei jätetä selviytymään omin nokkinensa.

Montessorimenetelmä antaa lapselle paitsi tietoa, myös itseluottamusta ja vuorovaikutustaitoja Montessorimenetelmä antaa varhaiskasvatus ja esiopetusikäiselle lapselle paitsi tietoa, myös itseluottamusta ja toiminnanohjaustaitoja. Lapsi saa oppimisen ja oivaltamisen iloa. Menetelmä lisää myös lapsen uskallusta tehdä virheitä, koska se korjaa ne useimmiten epäsuorasti. Montessoripäiväkodissa toimitaan paljon yhdessä, mikä kasvattaa vuorovaikutustaitoja ja yhteisöllisyyttä. Toiset pitää ottaa huomioon niin liikkumisessa kuin sosiaalisessa kanssakäymisessäkin. Lapsen keskittymiskyky kasvaa, kun lapsi saa työskennellä keskeytyksettä. Keskeytymätöntä työskentelyaikaa ei rikota aikuisjohtoisella tekemisellä. Montessoripäiväkodissa lapset tekevät samaan aikaan eri asioita ja koska he ovat ne itse valinneet ja ne vastaavat heidän kiinnostuksen kohteitaan, he keskittyvät niihin mielellään. Työrauhan säilymiseen vaikuttaa paljon myös aikuisten käyttäytyminen montessoriympäristössä. Lapsille puhuttaessa mennään aina lapsen luo ja puhutaan hänelle rauhallisesti. Lapset myös oppivat saman toimintatavan. – Kirsikka Tschaplin, Auringonsäde Montessorileikkikoulu

Montessoripedagogiikka – oppimisen iloa

9


Montessoripedagogiikka – Oppimisen iloa on uusi suomalainen tietoteos montessoripedagogiikasta. Se ilmestyy elokuussa 2018 Suomen Montessoriliiton julkaisemana. Kirjassa käsitellään montessoripedagogiikan teoriaa ja käytäntöä lasten varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Myös montessorimenetelmän uusimpia sovelluksia työelämässä ja muistisairaiden vanhusten hoidossa esitellään.

Montessoripedagogiikka – Oppimisen iloa tarjoaa käytännönläheisen oppaan montessorimenetelmään tutustumiseen montessoripedagogiikasta kiinnostuneille lasten vanhemmille ja läheisille, kasvatus-, koulutus- ja hoiva-alan opiskelijoille ja ammattilaisille ja montessoriympäristöissä työskenteleville.

Lisätietoja ja tietokirjan ennakkotilaukset: Suomen Montessoriliitto ry. Perttu Kähäri puh: 040 7748 794 sähköposti: info@montessori.fi

Montessorikirja  

Suomen Montessoriliitto ry julkaisee tänä vuonna uuden montessoripedagogiikkaa ja sen sovelluksia laajasti esittelevän tietoteoksen. Tutustu...

Montessorikirja  

Suomen Montessoriliitto ry julkaisee tänä vuonna uuden montessoripedagogiikkaa ja sen sovelluksia laajasti esittelevän tietoteoksen. Tutustu...

Advertisement