Page 1

a k r i M

Ed

uskun

t2 i l a a tav

138

011

Mirka eduskuntaan

Kuntatyöpaikkojen puolustaja

Lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja

Perhetyön tärkeys Vanhuspalvelulaki Ympäristökampanja Harmaa talous kuriin Kilpailutuksen monet kasvot

TAVOITTEENA YHTENÄINEN PERUSTURVA

138


Töräytyksissä a k r i M piilee totuuden siemen PÄÄTOIMITTAJA: Kiira Lasarov TOIMITTAJA Marko Laihinen

VAKITUISET AVUSTAJAT: Seppo Leinonen Minerva Martinoff Tuukka Rantala

TAITTAJA: Mika Muukkonen KUVAT: Marko Laihinen Martti Lintunen Mirka Muukkonen Hanna Oksanen Bo Stranden OSOITE: Saramäentie 6 20300 Turku Puh.no 045 11 44 099 vaalit@mirkamuukkonen.net http://muukkonen.blog-city.com Lehden rahoitus: Turun Opintoklubi ry Mainostajat eivät ole poliittisesti sitoutuneita lehteen

”Pitää sietää se, että jotkut rikastuvat. Kokonaisuuden vuoksi.” Sauli Niinistön ja muiden polii-

tikkojen totuuksia on kerätty Sami Hantulan vastikään ilmestyneeseen teokseen Eläköön demokratia! Kirjaan ovat päässeet lapsukset, muistinmenetykset ja parhaat suomalaisten poliitikkojen töräytykset. Poliitikon jopa toivoo sanovan jotain todella typerää. Ministerit ja kansanedustajat, jotka puhuvat niin totta kuin osaavat, muuttuvat kansan silmissä inhimillisiksi pienten erehdysten kautta. Oma kieleni meni umpisolmuun vuoden 2003 eduskuntavaalikampanjassa, jolloin vaadin työttömyyden lisäämistä ja työllisyyden vähentämistä. Tätä en tietenkään toivonut, mutta valitettavasti toiveeni on toteutunut. Jos tämän kevään vaalisäpinöistä karsii kaiken ylimääräisen, mitä jää jäljelle? Valtio, jonka eteen ei voida enää liittää hyvinvointia. Luokkayhteiskunta on palaamassa kaikessa kylmyydessään tuloerojen kautta, ruokakassin hinta kallistuu, ja vähävaraisia on Suomessa juuri EUlaskettuna yli 900 000. Se on paljon. On vaikea löytää positiivista otetta tästä ajasta ja puolueilta odotetaan vastauksia nyt enemmän kuin aikoihin. Tähän lehteen on kerätty vahvojen vasemmistolaisten vaikuttajien ja eipoliittisten asiantuntijoiden näkemyksiä siitä,

vegetukku.fi - vegaaninen verkkokauppa

miten hyvinvointia voidaan kehittää ja miten se voidaan turvata kaikille. Sinulta toivon harkintaa näissä vaaleissa, etsi puolue, jonka viesti tuntuu ja kuulostaa oikealta. Valitse ehdokas, jonka uskot paneutuvan työhön täydellä sydämellä. Oma äänesi on näin kuultu.

Kevättä kohti, vasemman kautta Kiira Lasarov, Raision kaupunginvaltuutettu

Avaamme verkkokaupan kaveriksi maaliskuun lopulla Yliopistonmäelle myymälän, josta saatte kaikki suosikkituotteemme samaan hintaan kuin verkkokaupasta! Tervetuloa Porthaninkadun ja Henrikinkadun kulmaan edullisille kasvisruokaostoksille! Lisätietoa verkkosivuillamme ja facebookyhteisössä Vegetukku.fi. www.vegetukku.fi - info@vegetukku.fi - tel. 045 671 3454


Arjen hiekkalaatikolla

04 Vanhuspalvelulaki s. 06 Talous s. 07

Lapsen etu on perheen etu.

s.

Eduskuntavaalit 2011. Vasemmistoliiton tuhti veropaketti.

Jan Otto Andersson – Kohtuutaloutta lapsenlapsiamme varten.

Henkilökuva

s.

08

Mirka on kuntatyöpaikkojen puolustaja.

Harmaa talous

s.

10

11

Anna Kontula: Harmaalla on monta sävyä.

Kilpailutuksen monet kasvot.

Koti ja asuminen

s.

12

Asumisen kalleus.

Ihmisten kesken

Jouko Kajanoja: Perusturva Raunistulasskaukat s.13 korotettava 750 euroon. kukkivat lvisin. myös ta Kulttuuri ja sivistys

s.

14

Yliopistojen tulevaisuus. Kulttuuriolohuone Martti.

Ympäristö ja me

s.

15

Mirka Muukkonen

Vasemmisto kolmen kärjellä vaaleihin Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin kol-

Työ ja elämä

s.

Pääkirjoitus

Tässä numerossa:

Vasemmiston ympäristökampanja.

mella kärjellä: turvallinen työelämä, laadukkaat julkiset palvelut ja yhtenäinen, korotettu perusturva. Näihin kärkiin olen vahvasti sitoutunut ja niiden puolesta olen jo toiminut kuntatasolla. Työelämän osalta olen pitänyt useita puheenvuoroja kaupungin työntekijöiden puolesta. Olen voimakkaasti kritisoinut lomautuksia ja pakkotalkoovapaita, ja tehnyt esityksiä niiden kumoamiseksi. Viimeisimmässä valtuustossa jätin valtuustoaloitteen harmaan talouden estämiseksi ja kilpailutettujen palveluiden valvonnan tehostamiseksi. Palveluiden osalta olen toiminut aktiivisesti saadaksemme vanhusten kotihoitoon lisää henkilökuntaa, estääksemme päivähoidon kustannusten valumista perheiden niskaan, säilyttääksemme sulku-uhan alle joutuneet päiväkodit ja vastustanut kiivaasti Perno-Pansion terveysaseman ulkoistamista. Makein voitto tuli pelastaessamme kolme sulku-uhan alle joutunutta lastenkotia. Vaikka kovan ja sinnikkään työn takana se oli. Perusturvan parantamisen osalta jätin elämäni ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa peräänkuulutettiin toimenpiteitä leipäjonojen lyhentämiseksi Turussa.

Huhtikuun 17. päivä on mahdollisuus äänestää Vasemmisto vahvemmaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi ja päättäjäksi. Tartuthan siihen mahdollisuuteen!

Mirka Muukkonen

138

Vasemmistoliitto

MIRKA syksy 2011

3


Mirka

perhepolitiikkaa

lapsiperheet

VANHEMMUUS MITATAAN RAHASSA Vasemmistoliiton tavoite K yhtenäinen perusturva otihoidontuen sanotaan ajavan äidit köyhyysloukkoon ja syrjäyttävän työelämästä. Nykyisestä järjestelmästä halutaan jopa luopua. Vanhemmat, äidit ja isät, kuitenkin puolustavat mallia, jossa perheellä on lakisääteinen oikeus valita lastensa varhaiskasvatuksen muoto. Kotihoidontuki on kuulunut osana suomalaiseen päivähoitojärjestelmään jo vuodesta 1985. Tuki jakaantuu hoitorahaan ja hoitolisään. Hoitorahan saavat kaikki perheet alle kolmevuotiaasta lapsesta, ellei lapsen hoitamiseen käytetä kunnallisia päivähoitopalveluja. Hoitolisä määräytyy perheen tulojen mukaan. Yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta hoitoraha on 315 euroa.

Kotihoito kunnille edullisin ratkaisu Myöhemmin rinnalle ovat nousseet kuntalisät, joita maksavat mieluusti varsinkin kunnat, joilla paine kunnalliseen päivähoitoon on suuri. Kyse on sekä imagosta että tavasta tavoittaa lapsiperheet. Yhden alle 3-vuotiaan lapsen hoitaminen kunnallisessa päivähoidossa on noin tuplasti kalliimpaa mitä

lapsen hoito kotona. Osittain kuntien säästötalkoot ovatkin johtaneet nykyiseen käytäntöön, jossa puolet suomalaisista asuu kuntalisää maksavassa kunnassa. Ja jos päiväkotien ylläpitäminen on ollut liian kallista jo pari vuosikymmentä, mikä on tilanne nyt, kun syntyvyys Suomessa on korkein 40 vuoteen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 syntyi yli 60 400 lasta. Selvää on, että tarvetta kotihoitoon on myös jatkossa. Tutkimuksissa jää usein huomioimatta muutama tärkeä seikka, hoitovapaalla ollaan usein 1-2 vuotta, ja hoitovapaan voi käyttää myös isä. 1-lapsisissa perheissä 315 euron kuukausitulo mahdollistaa harvalle pitkän työstä poissaolon. Kotihoidontuki ei velvoita ketään hyppäämään vuosiksi pois uraputkesta vaan se on mahdollisuus antaa perheelle aikaa olla perhe.

Järjestelmän kehittämisessä lähtökohtana ei voi olla hoitotuen poisto ja vanhempien kepittäminen työelämään. Alle 30-vuotiaiden työssä uupuminen on nyt jo lisääntynyt räjähdysmäisesti. Muutoksia tarvitaankin työelämän ja vanhemmuuden yhdistämisessä. Työn tulee aina olla taloudellisesti kannattavaa, jopa osa-aikaisen työsuhteen. Nykyinen mallimme, jossa pitää valita uraputken ja kotivanhemmuuden väliltä, kaipaa rinnalleen nämä yhdistävää järjestelmää. Vasemmistoliitto ajaa vaaliohjelmassaan yhtenäistä 750 euron perusturvaa, jonka piiriin kuuluvat työttömät, pienituloiset eläkeläiset, opiskelijat ja muun muassa kotihoidontukea saavat. Jos työtä ei ole tai sinne palaaminen on mahdotonta, kotihoidontuella olisi mahdollisuus saada kuitenkin perheelle leipä pöytään.

Kiira Lasarov, yhteisöpedagogi

Saara Suvitie korostaa perhetyön tärkeyttä

Lapsen etu on perheen etu

Saara Suvitie on erityistason perheterapeutti ja lähihoitaja

4

Erityistason perheterapeutti ja lähihoitaja Saara Suvitien mielestä Turussa on lähivuosina panostettu hyvin lapsiperheiden palveluihin. – Tukipalvelut ovat olemassa, joista vastaa ammattitaitoinen ja moniammatillinen verkosto. Apua saa myös riittävän nopeaan, jonotusaika puheterapiaan on 6 kuukautta, hyvällä tuurilla peruutuspaikan voi saada jo aiemmin. Tässä Turku on selvästi petrannut viime vuosista. Suvitien oman työpaikan, 30-paikkaisen päiväkoti Ketunpesän, johtoajatus keskittyy koko perheeseen. – Asiakas on perhe, eikä lapsi. Yksityisessä päiväkodissa lasten vanhemmat ja perhe ovat lähellä ja yksikkömme on hyvin tiivis yhteisö. Vastuu sekä omasta työstä että päiväkodista tuntuu merkittävältä. Tämä yhteisön vastuu heijastuu varmasti myös toimintatavoissamme

Tukitoimet ovat apu ja mahdollisuus

4 lapsen äiti painottaakin vanhempien roolia lapsen erityistarpeiden huomaamisessa. – Päivähoidossa sosiaalinen ryhmäkäyttäytyminen osataan tunnistaa nopeasti ja mahdollinen avun tarve. Jatkotoimet ovat kuitenkin vanhempien vastuulla. Jos apua ei oteta vastaan, siitä kärsii lapsen lisäksi koko perhe. Nykyisin neuvolakäynnit eivät ole pakollisia, tähän tarvittaisiin mielestäni matalan kynnyksen mallia. Suvitien mukaan neuvolayhteistyötä päiväkodin kanssa voisi lisätä esimerkiksi tavalla, jossa omahoitaja tulee vanhemman rinnalle vuositarkastukseen. Kaikessa perhetyössä Suvitie korostaa lapsen hyväksymistä sellaisena kuin on. – Avointa mieltä vanhemmille, tukitoimet ovat apu ja mahdollisuus, joissa asiakas on koko perhe, ei vain lapsi.

Kiira Lasarov

MIRKA kevät 2011

Mirka Muukkonen

138

Vasemmistoliitto


vanhuspalvelu laki Asiantuntijan näkökulma

Nyt on aika herätä! N

äin kehottaa nukkuvia äänestäjiä AnnaLiisa Jokinen useaan otteeseen haastattelun aikana. 21 vuotta kansanedustajana toiminut tietää miksi: - Kokoomus kun on päässyt valtaan niin siinä on suurimpien ongelmien alkusyy. Rahamaailmalle halutaan kaikki alistaa. Monelta osin hyvä kehitys on nyt mennyt uhkaavasti taaksepäin, Jokinen sanoo suoraan.

Hyvinvoinnin juuret

Anna-Liisa Jokinen uskoo, että tyytymättömät kansalaiset heräävät ottamaan vastuutaan äänestämällä eduskuntavaaleissa.

Mirka

Aikanaan Turunkin seudulla toimi vahvasti ja runsaslukuisina vasemmistolaiset naisjärjestöt. Isoja naisvaltaisia työpaikkoja oli paljon, ja Verkatehtaalta Jokisenkin tie vei eduskuntaan. Yhdessä ay-liikkeen kanssa maata saatiin rakennettua tasa-arvoisemmaksi - koulutus ja terveydenhuolto edistyksen kärkenä. Yleisen hyvinvoinnin luominen vaati paljon kovaa työtä. Sitten tulivat vasemmiston sisäiset kiistat, ja äänestysprosentti putosi peräti 20 % alaspäin, ja se oli vasemmistolta pois. Mutta tulevaisuuteen Anna-Liisa suhtautuu luottavaisesti.

- Minulla on tuntuma, että käänne on tapahtunut. Kansa on heräämässä ja haluaa itselleen parempaa elämää kuin mitä nykyhallitus on heille antanut. Anna-Liisasta Arhinmäki on asioista hyvin perillä oleva, sanavalmis puheenjohtaja.

Arvokas vanhuus jokaiselle Vanhuuspalvelulakia Jokinen kannattaa, ettei enää palattaisi takaisin huutolaisaikaan, jolloin aina se halvimman tarjouksen tehnyt voitti. Vanhustenhuollon on toimittava hyvin, eikä ihmisiä saa ajaa pois omista kodeistaan, joka voi olla myös laitoksessa. Luolavuoren tapaus Turussa on hänen mielestään surullinen esimerkki huonosta toimintatavasta. Hän näkee omassa eduskuntaan nousussaan samoja yhtäläisyyksiä ja ajan haasteita kuin Mirkalla on nyt. – Tarvitsemme eduskuntaan juuri sellaisia ihmisiä kuin Mirka Muukkonen, on Jokiskan yksiselitteinen kanta.

Marko Laihinen

Mervi Lappalainen

Muuttunut oppilasrakenne tulee huomioida ryhmien koossa Luokanopettaja Mervi Lappalaisen

ideaali-Turussa on paljon pieniä lähikouluja, joihin alakoululaiset pääsevät omin neuvoin kävellen tai pyörällä. Ryhmät ovat pieniä ja riittävät tukitoimet huomioitu. Nykyisen kouluverkkouudistuksen myötä lähikouluperiaate ei kuitenkaan toteudu. Myös alaja yläkoulujen yhdistäminen jakaa kiivaasti mielipiteitä.

Yhtenäiskoulun hyödyt ja haitat?

– Hyvää on se että monet ikäryhmät oppivat toisistaan. Uhkana on yksikköjen ja ryhmäkokojen paisuminen. Pienet yksiköt ovat hyviksi lapsille, uudistuksen tavoite ”ei makseta seinistä” on tullut jo kalliiksi remontoinnin ja uuden rakentamisen kautta.

Onko jako hyviin ja huonoihin kouluihin todellisuutta?

– Ensisijaisesti vanhemmat haluavat lapsensa lähikouluihin. Jakaantumista hyviin ja huonoihin on kuitenkin olemassa, varsinkin suurissa lähiöissä. Mielestäni parempi systeemi oli vanha koulupiirijako, jossa lapsen asuinpaikka määritteli koulun valinnan.

Kriittisin muutostarve opettajan työssä?

– Maahanmuuttajapainotteisissa kouluissa ryhmien koot tulee saada pienemmiksi. On sekä oppilaiden ja opettajan edun mukaista, että esim. kielellistä erityistarvetta vaativat lapset pysyvät opetuksessa mukana. Tässä asiassa Turku voisi olla suunnannäyttäjänä muille.

Mervi Lappalainen on 180 oppilaan Lausteen koulun 1.luokan luokanopettaja

Kiira Lasarov Mirka Muukkonen

138

Vasemmistoliitto

MIRKA kevät 2011

5


Mirka

ajan tasalla

Eduskuntavaalit 2011

E

duskuntavaalit järjestetään poikkeuksellisesti huhtikuussa. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 17.4.2011. Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9-20. Ennakkoon voi äänestää 6.-12.4.2011. Muista ottaa mukaan henkilöllisyystodistus, kun käyt äänestämässä.

Vasemmistoliiton vaalistartti

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä uudistuu

V

asemmistoliitto on maan neljänneksi suurin eduskuntapuolue ja sillä on 17 kansanedustajaa. Varsinais-Suomesta Vasemmistoliitolla on kaksi kansanedustajaa: raisiolainen Jyrki Yrttiaho ja turkulainen Annika Lapintie, joka toimii eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee uusiutumaan voimakkaasti, sillä kuusi pitkäaikaista mieskansanedustajaa eivät enää asetu ehdolle. (Matti Kangas, Matti Kauppila, Unto Valpas, Esko-Juhani Tennilä, Jaakko Laakso sekä Mikko Kuoppa). Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän odotetaankin näissä vaaleissa nuorentuvan ja naisistuvan.

Suosituin blogi

M

edianäkyvyyden kansainvälinen asiantuntija Cision on rankannut jälleen (28.10.2010) suosituimmat poliittiset blogit. Kymmenen parhaan joukkoon mahtui neljä Vasemmistoliiton aktiivia. Mirka Muukkosen poliittinen blogi ylsi sijalle kuusi. Cision top- blogilistaus perustuu blogin lukijoiden määrään sekä siihen tehtyihin viittauksiin.

http://muukkonen.blog-city.com

Aktiivinen puhuja

V

altuuston tulokkaista aktiivisempia ovat olleet Mirka Muukkonen (vas) 48 puheenvuorolla ja 20 repliikillä. Näin uutisoi kaupunkilehti Aamuset 13.1.2011 valtuustokauden kahden ensimmäisen vuoden puheenvuorotilanteesta. Lehden mukaan neljä kokoomuslaista ei ole käyttänyt yhtään puheenvuoroa. Vähiten ryhmäpuheenjohtajista on ollut esillä perussuomalaisten edustaja, joka on ollut äänessä vain kahdeksan kertaa kahden vuoden aikana.

6

MIRKA kevät 2011

Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Mirka Muukkonen ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton kampanjaavajaisissa Turun kävelykadulla maanantaina 14.3.2011.

Vasemmistoliitolta tuhti veropaketti - verot maksukyvyn mukaan

V

asemmistoliiton mukaan on välttämätöntä lähteä laajentamaan veropohjaa ja laittaa veronkierto kuriin julkisten palveluiden leikkauslistojen sijaan. Vasemmistoliitto haluaa verottaa pääoma-, palkka-, eläke- ja tukituloja tasavertaisesti. Kaikkia tuloja tulee verottaa yhdessä yhden progressiivisen tuloveroasteikon mukaan, myös kaikkia listaamattomista yrityksistä saatavia osinkotuloja. Vasemmistoliitto on valmis nostamaan suurituloisten verotusta maltillisesti. Tuloverotuksen alarajan Vasemmisto haluaa nostaa 10 000 euroon vuodessa, jolloin pienituloisten asema paranee huomattavasti. Veroratkaisuilla pystytään merkittävästi tukemaan työllisyyden paranemista. Vasemmistoliiton mielestä suurituloisille annetut veronalennukset ovat olleet työllisyyden kannalta tehottomia. Pienituloisten veronalennukset menevät sen sijaan suoraan kiertoon työllisyyttä paranta-

maan. Pääomatuloista kasvatettava verokertymä mahdollistaa julkisen sektorin työllistämisen. Arvonlisäverojen korotuksia Vasemmistoliitto ei pidä järkevänä, koska pieni- ja keskituloiset maksavat niitä suhteellisesti suurituloisia enemmän. Arvonlisäverojen eri tasoja on käytettävä nykyistä tehokkaammin tukemaan ympäristöystävällistä ja työllistävää elinkeinotoimintaa. Kestävyysvajeen suhteen Vasemmistoliitto pitää valtiovarainministeriön lukuja liioiteltuina. Todellinen vaje on noin puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on laskenut. Kestävyysvaje ei ole myöskään syntynyt tyhjästä, vaan se on nykyisen ja sitä edeltävän hallituksen poliittisten ratkaisujen tulos.

Vasemmistoliiton veromalli tuo

2,7 miljardia lisää rahaa valtiolle

Mirka Muukkonen

138

Vasemmistoliitto


Talous

Kohtuutaloutta lapsenlapsiamme varten Vuonna 1930 John Maynard Keynes

– viime vuosisadan tärkein taloustieteilijä – kirjoitti esseen ”Economic Possibilities for our Grandchildren” (Lapsenlapsemme taloudelliset mahdollisuudet). Siinä hän arveli että sadan vuoden päästä ainakin kehittyneissä maissa taloudellinen ongelma olisi ratkaistu. Materiaalinen niukkuus olisi voitettu ja elettäisiin yltäkylläisyyden yhteiskunnassa. Ihmisten ei tarvitsisi rehkiä enempää kuin viisitoista tuntia viikossa. Kohta sata vuotta on virinnyt Keynesin kirjoitelmasta ja talouskasvu on ollut jopa nopeampaa kuin mitä hän ennusti. Kuitenkin vaikuttaa siltä kuin ”taloudellinen ongelma” edelleen olisi kaikkein tärkein. Talouskasvu, kansainvälinen kilpailukyky ja hyvinvoinnin ylläpito vaativat että teemme työtä pitempään, tehokkaammin ja joustavammin. Vanhasen hallituksen asettaman ”Kasvutyöryhmän” mukaan ihmisten koko elinkaari pitäisi muokata niin että saamme heistä enemmän irti sekä nuorina, aikuisina että vanhoina. Tätä kutsutaan raportissa ”elämänvaihepolitiikaksi”. Olemme toki jättäneet materiaalisen niukkuuden taaksemme, mutta silti emme näytä tulevan toimeen ilman jatkuvaa kasvua, uusia kulutusmahdollisuuksia ja ikuista kiirettä. Vaikka tulot ovat kasvaneet roimasti, keskimääräinen tyytyväisyys elämään ei juuri ole muuttunut. Köyhyys on muuttunut, mutta on epävarma onko se myös vähenty-

nyt. Viime vuosikymmeninä normaalityöaika ei ole vähentynyt, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on pyrkinyt lisääntymään. Emme ole pystyneet käyttämään yltäkylläisyytemme järkevällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Kuinka talouskasvu voi edelleen olla niin tärkeää maassa, jossa elintasot ovat jo korkeita ja jossa köyhyys mitataan suhteessa yhä vauraampaan keskiluokkaan? Voimme selittää kasvuoireyhtymän melko vaivattomasti. Elämme yhteiskunnassa jossa voitontavoittelu ja kilpailu ovat keskeisiä vaikuttimia; jossa työttömyys kasvaa heti kun kasvu laantuu; jossa velkaantuneisuus toimii jatkuvana piiskana; jossa menestystä mitataan rahassa ja kerskakulutuksessa. Yhdellä sanalla elämme läpikapitalisoituneessa yhteiskunnassa, yhteiskunnassa jossa raha ja markkinat edelleen lisäävät vaikutuksensa yhteisöjen ja demokratian kustannuksella. Tämän läpikapitalisoitumisen myötä leviävät myös tuloerot, minäkeskeisyys ja epävarmuus. Usko demokraattiseen ja solidaariseen vaikuttamiseen rapistuu. Aikamme on kovin paradoksaalinen ja ristiriitainen. Toisaalta emme näyttää pärjäävän ilman talouskasvua, mutta toisaalta tiedostamme yhä selvemmin jatkuvan kasvun mahdottomuuden maailmassa jossa jo nyt käytämme luonnonvaramme kestämättömällä tavalla. Yhtäältä meillä on melko lyhytnäköinen taloudellinen perspektiivi. Seuraukset kolmenkymmenen

Mirka

vuoden päästä eivät käytännössä vaikuta sijoituspäätöksiimme. Toisaalta tiedostamme että satojen vuosien perspektiivissä elämänmuotomme on hyvin vastuuton. Tulemme käyttämään loppuun olemassa olevat fossiiliset voimavarat sekä muuttamaan ilmastoa vuosituhansiksi hyvin vaarallisella tavalla. Vaikka tietoisuus tästä ristiriidasta voi lisätä ahdistusta ja kyynisyyttä, on se poliittisesti erittäin tärkeä että tunnistamme sen. Silloin uskallamme käydä avointa keskustelua siitä mikä on todella tärkeää ja arvokasta, sekä siitä miten voimme muuttaa tottumuksia ja yhteiskuntaa niin että ahdistavat ”mahdottomuudet” muuttuvat mahdollisuuksiksi. ”Markkinavoimat” eivät ole luonnonvoimia, joihin meidän on vain pakko sopeutua. Ihmisillä on kyky ajatella pitkälle tulevaisuuteen. Me voimme satsata sosiaalisiin ja ekologisiin investointeihin, jotka eivät ole kannattavia normaalissa merkityksessä, mutta loisivat uskoa ihmisyyteen ja tulevaisuuteen. Emme pysty lupamaan että taloudellinen ongelma olisi ratkaistu lapsenlapsiemme aikana, mutta voisimme antaa heille toivoa arvokkaammasta elämästä vakaammassa maailmassa.

Jan Otto Andersson, tutkija

Seppo Leinonen – seppo.net

Mirka Muukkonen

138

Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto

MIRKA kevät 2011

7


Mirka

henkilö kuva

Mirka on kuntatyöpaikkojen puolustaja

Kohti oikeudenmukaisempaa Suomea T

urun kaupunginvaltuutettu ja Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Mirka Muukkonen, 35, on kouliintunut vuosien aikana politiikan ammattilaiseksi. Työ peruspalvelulautakunnassa ja ihmisten arjen ongelmien näkeminen on paljastanut karun totuuden siitä, ettei Suomi enää ole kaikille kansalaisilleen se pohjoismainen hyvinvointivaltio. Sitä on murennettu yksityiselle bisnekselle, ja viime vuosina Suomea on rakennettu hyväosaisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Solidaarisuus, inhimilliset arvot, duunarit ja köyhän asia on unohdettu.

Superrikkaat vs. lapsiköyhät Varakkaiden rikastumista edistänyt Kokoomuksen johtama politiikka on lisännyt Suomessa tuloeroja ennätyksellisesti. Sen seurauksena työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus on lisääntynyt. Kansa on jakaantunut hyvä- ja huono-osaisiin. Karkeasti ottaen 70 prosentilla menee Suomessa

hyvin, mutta kasvava 30% ihmisistä kuuluu huono-osaisiin. - Tällä hetkellä Suomessa on lapsiköyhiä 150 000, syrjäytymisuhan alla olevia nuoria 60 000, ja todellinen työttömien määrä on satoja tuhansia. Köyhiksi luokiteltavia ihmisiä on laskutahosta riippuen Suomessa 700 000 – miljoona. Nämä tilastotiedot kertovat jostakin aivan muusta kuin hyvinvointiyhteiskunnasta, toteaa Mirka Muukkonen.

Tärkeimmät vaaliteemat Mirkan pääteemoja vaaleissa ovat perusturvan uudistus, perheiden asiat, reilumpi työelämä ja oikeudenmukainen verotus. Ympäristöön ja luontoon liittyviä asioita unohtamatta. Mirkan pääteemoja vaaleissa ovat perusturvan uudistus, perheiden asiat, reilumpi työelämä ja oikeudenmukainen verotus. Ympäristöön ja luontoon liittyviä asioita unohtamatta. Tärkeimpiin asioihin kuuluvat myös opiskelijoiden ja nuorten asema sekä laadukas perusterveydenhuolto. -Harmaalle taloudelle värikäs loppu Harmaan talouden hintalappu on arviolta 8 miljardia euroa menetettyjä verotuloja.

Leipäjono-köyhyys saa Mirka Muukkosen näkemään punaista

- Vasemmistoliiton ajama uudistus 750 euron perusturvasta yhdeltä luukulta on oikein. Perusturvan parantaminen on eri

8

MIRKA kevät 2011

Mirka Muukkonen

asiantuntijoiden mukaan tehokkainta köyhyyteen puuttumista. Nykyinen hyväosaisten luoma asenneilmapiiri tahtoo syyllistää jo muutoinkin osaansa häpeävän vähävaraisen ihmisen. Tosiasiassa useimman köyhyysloukkuun joutuneen elämäntilanne johtuu ulkopuolisista tekijöistä, kuten sairaudesta tai työttömyydestä; ei omista valinnoista.

Oikeudenmukainen verotus tuo työpaikkoja Mirka Muukkonen uskoo siihen, että onnellinen elämä ja riittävä toimeentulo on mahdollista luoda kaikille sitä haluaville. Sen toteutuminen edellyttää oikeudenmukaista verotusta ja tulonsiirtoja rikkailta pienituloisille. - Tuloveropuolella Vasemmiston verouudistuksen raja on 3300€/kk, sen jälkeen verotus kiristyisi asteittain. Oikeisto toki vastustaa verojen korotuksia, kos-

138

Vasemmistoliitto

ka se on omistajien voitoista pois, eli on juuri sitä tulojen siirtoa rikkailta köyhille. Ihmeellistä, sillä vastakkaisasettelun aikahan piti olla jo ohi. Verorahoituksella voidaan taata jokaiselle kansalaiselle laadukkaat julkiset palvelut. Hyvät koulutusmahdollisuudet peruskoulusta yliopistoon lapsen lähtökohdista riippumatta, ja laadukkaan perusterveydenhuollon. Tutkimusten mukaan ihmiset maksaisivat enemmän veroja että näin tapahtuisi, mutta nykyinen talouspoliittinen eliitti on päättänyt toisin, kansan tahdon vastaisesti. Rahamarkkinoiden eduksi. Korkeampi verotus tarkoittaa mahdollisuutta myös luoda myös pysyviä, työntekijätason kuntatyöpaikkoja. - Minusta on tärkeää tukea yrityksiä, jotka luovat aitoa vihreää ja kestävän kehityksen taloutta ja todellisia työpaikkoja. Se on verrattavissa reilun kaupan periaatteisiin ja tämän kautta on


Mirka

henkilö kuva mahdollista luoda Suomeen uusia, paremmille arvoille perustuvia elinkeinoja ja työpaikkoja.

Harmaalle taloudelle värikäs loppu Harmaan talouden hintalappu on arviolta 8 miljardia euroa menetettyjä verotuloja. Vasemmistoliitto ajaa keinottelun nujertamiseksi mm. ryhmäkanneoikeutta ammattiliitoille ja valvottua tilaajavastuulakia. -Vasemmisto ei syyllistä Suomeen työn perässä tulleita ihmisiä, vaan uskomme että kun järjestelmän porsaanreiät tukitaan myös työelämä muuttuu reilummaksi, Mirka Muukkonen toteaa.

Perheiden uudet huolet Mirkan omaan perheeseen kuuluu kaksi kouluikäistä poikaa ja aviomies. Työssäkäyvän perheenäidin asiantuntijuuden ja kuntapolitiikan myötä hän osaa listata nopeasti pienituloisia nykyperheitä koskettavat tarpeet. – Lapsilisä ei saa jatkossa leikata toimeentulotukea kuten se nyt tekee. Kodinhoitajat takaisin, työelämään joustavuutta. Jokaisen perheen oikeus lapsilisään ja päivähoitopaikkaan pitää

säilyttää. Lisää panostusta ennaltaehkäiseviin toimiin. Nuoret erityisesti tarvitsevat monimuotoista tukea syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Pelko oman lapsen syrjäytymisestä on uusi, todellinen kilpailukykyyhteiskunnan luoma uhka vanhemmille. – Ja yksinkertaisesti palkkaa lisää hoiva –ja palvelualan käsipareille ja myös muille matalapalkkaisille ammattialoille. Peruslähtökohdan tulee olla, että työstä saadulla palkalla tulee toimeen, sanoo Mirka Muukkonen, PAM:in jäsen itsekin.

Vanhuuspalvelulaki tarvitaan Päivätyökseen Mirka tekee mummoille ruokaa Piikkiössä. Vasemmistoliiton ajaman vanhuuspalvelulain hän näkee erittäin tärkeäksi. - Nyt kun lakia ei ole, monet kunnat yksinkertaisesti luistavat vastuustaan vanhusten hoidon ja hoivan suhteen. Tasa-arvo ei toteudu, mutta uusi laki pakottaisi iäkkäiden ihmisten oikeudenmukaiseen kohteluun. Jokaisella meistä tulee olla oikeus arvokkaaseen ja hyvään vanhuuden viettoon. Kukkaron sisällöstä riippumatta.

Marko Laihinen

Mirka Muukkonen

Turkulainen 12.10.2010

Rakenneuudistuksia ja muutosprosesseja Vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen alkoi Turussa tapahtua. Sosiaali- ja terveyslautakunnat yhdistyivät peruspalvelulautakunnaksi. Alkoi kahden suuren organisaation yhteensovittaminen käytännössä. Kun kaupungin työntekijöiden asiantuntemus ja resurssit olisi pitänyt saada hyödynnettyä tärkeään yhdistämisprosessiin, päätti kokoomusvetoinen poliittinen koneisto lähteä yt-neuvotteluihin lomautusten ja laajamittaisten talkoovapaiden suhteen. Tässä vyörytyksessä menetettiin ensimmäinen tärkeä vuosi ja heitettiin paljon resursseja hukkaan yhdistämisprosessin suhteen. Jatkoa on seurannut rakenneuudistusten ja muutosprosessien nimissä. Valtuusto on hyväksynyt useita ohjelmia, joiden avulla halutaan siirtyä raskaasta laitoshoidosta kohti kevyempiä ja ennaltaehkäiseviä muotoja. Tavoite on hyvä, siitä voimme olla varmasti yhtä mieltä. Vaan miten näihin tavoitteisiin päästään, onkin toinen juttu. Kun rakenneuudistuksia pyritään viemään eteenpäin kaikin tavoin leikkaavien budjettien aikana, alkaa tilanne muistuttaa 90-luvun laman toimintaa. Leikataan raskaita laitoshoitopaikkoja, mutta rahat eivät sitten riitäkään sinne ennaltaehkäisevään päähän ja kevyempiin palveluihin. Näin on käynyt vanhuspalveluiden osalta. Raskasta laitoshoitoa ajettiin oikeistovoimin nopeutetulla aikataululla alas: Luolavuoren vanhainkoti sai lopettaa toimintansa. Talouden ja toiminnan seurantamittarit kuitenkin osoittavat, että vanhuspalveluiden kotihoito ja palveluasumisen eri muodot laahaavat perässä. Emme ole kyenneet laajentamaan kotihoidon pii-

138

Vasemmistoliitto

rissä olevien yli 75-vuotiaiden määrää tavoitteiden mukaisesti emmekä kyenneet lisäämään asumispalveluiden määrää riittävästi. Miten saamme tulevaisuudessa tuettua vanhusten kotona asumista, kun ikäihmisten joukko kasvaa, mutta kotihoidon resurssit eivät. Poliittisessa keskustelussa olemme usein kuulleet tuttuja linjauksia: ”meidän on kiirehdittävä rakenneuudistuksia ja muutosprosesseja”. Entä mitä nämä tarkoittavat käytännössä? Muistellaanpa, millaisia esityksiä meille peruspalvelulautakuntaan on näiden varjolla tuotu: Kolmen terveysaseman alasajo kaupunginosista (Jyrkkälä, Suikkila, Maaria). Yhden terveysaseman ulkoistamishanke, jossa prosessi vielä kesken. Yritys lakkauttaa kolme kunnallista päiväkotia ja siirtää palvelu yksityiselle tuottajalle. Rakenneuudistus olisi vyöryttänyt hinnat perheiden niskaan ja hanke kariutui. Epäonninen ja huonosti lanseerattu palveluseteli päivähoitoon, jota jouduttiin paikkailemaan jälkikäteen. Päihdeongelmaisille tarkoitetun Paattisten huoltokodin paikkamäärän raju alasajo. Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishanke mukaan lukien kolmen lastenkodin lakkauttamistavoite. Kun henkilökuntaa pitää supistaa eikä sijaisia saa käyttää, on lakisääteiset palvelut kilpailutettava ja ostettava ulkoa. Rakenneuudistusten nimissä on kaupungissamme alkanut mummo- ja lapsiralli. Kaupungin työntekijät ovat olleet ihmeissään, mitä tässä kaupungissa tapahtuu. Politiikkaa. Sitä tässä tapahtuu. Oikeistolaisia rakenneuudistuksia ja muutosprosesseja. Sitä täällä tapahtuu.

Mirka Muukkonen (vas)

MIRKA kevät 2011

9


Mirka

harmaa talous

Valtuustoaloite 8.3.2011

Valtuustoaloite kilpailutettujen palveluiden valvonnan tehostamiseksi

H

armaan talouden johdosta valtiolta jää satojen miljoonien eurojen edestä veroja saamatta vuositasolla. Se vääristää kilpailua ja vaikuttaa negatiivisesti rehellisten yrittäjien ja työntekijöiden toimintaan. Harmaa talous syö pohjaa julkiselta rahoitukselta, jolla on merkittävä vaikutus julkisten palveluiden laatuun, saatavuuteen ja hintoihin. Espoossa on ilmennyt, että kaupungin useita päiväkoteja ja kouluja siivoavat yritykset, joita epäillään talousrikoksista (HS 15.2.2011). Länsi-Uudenmaan poliisin laajassa tutkinnassa on ilmennyt kuittikaupan ja pimeän työvoiman käytön lisäksi ihmisten ja yhteiskunnan hyväksikäyttöä.

Yritysten epäillään maksaneen palkkoja pimeästi tai ne on jätetty kokonaan maksamatta.

Poliisin mukaan on ollut lähes mahdotonta saada tietoja siitä, ketkä kohteissa todellisuudessa siivoavat, vaikka sopimukset edellyttävät siivousyrityksiltä alihankkija- ja työntekijäluettelon toimittamisen. On merkittävä turvallisuus kysymys, jos työntekijöistä ei ole tarkkaa tietoa.

Espoon tapaus osoittaa kaupungin valvonnan pettäneen pahasti.

Tämän valtuustoaloitteen tarkoitus ei ole ottaa kantaa Espoon tilanteeseen vaan varmistaa se, että harmaa talous ei pääse toteutumaan Turussa.

Harmaalla on monta sävyä V

irallinen Suomi käy viivytystaistelua varjotalouttaan vastaan. Tällä hetkellä voitolla näyttäisi olevan jälkimmäinen. Sen arvioidaan kasvaneen ainakin 5,5 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaa vuosittain noin 5 miljardin veromenetyksiä. Poliitikot paheksuvat äänekkäästi harmaata taloutta, mutta jättävät tavallisesti mainitsematta, että talousrikollisuus ja laillinen elinkeinoelämä ovat tiukasti toisiinsa kietoutuneita. Liioin unohdetaan, että valtaosa harmaan työn tekijöistä on suomalaisia ja että järjestäytyneen talousrikollisuuden ruohonjuuritasolta löytyy enemmän työvoiman hyväksikäyttöä kuin vapaaehtoista vilppiä – harvapa meistä luopuu vapaaehtoisesti eläketurvasta, sairauspäivärahasta ja tapaturmavakuutuksesta. Siten harmaa talous ja sen aiheuttamat ongelmat vaatisivat paljon vakavampaa pohdintaa kuin pelkkä paheksunta. Puutteellinen taudinmääritys kun johtaa helposti vääriin lääkkeisiin: tässä tapauksessa yksipuolisesti poliisin, byrokratian ja rangaistusten lisäämiseen. Viranomaisvalvonnasta on toki hyötyä järjestäytyneen ja laajamittaisen rikollisuuden hillitsemisessä. Harmaan talouden kohdalla on kuitenkin huomioitava, että isoja kaloja pyydystettäessä jäävät työntekijöiden oikeudet helposti jalkoihin. Näin todennäköisesti kävi esimerkiksi muutama vuosi sitten perustetun poliisin talousrikosyksikön toiminnassa, sillä vaikka useissa tapauksissa oli mukana erittäin haavoittuvaisessa asemassa olevaa ulkomaalaista työvoimaa, epäilyjä hyväksikäytöstä nostettiin vain muutamia. Tänä vuonna pimeän työn tekijöille on ehdotettu entistä tiukempia rangaistuksia. Ajatus on kestämätön ainakin niin kauan, kun viranomaiset eivät onnistu erottamaan monialarikollista ihmiskaupan uhrista. Molempia kentältä löytyy.

Kuva: Rami Marjamäki Lisäksi osa harmaasta taloudesta on itsenäisten työntekijöiden tai pienten urakkaporukoiden itsenäistä kuutamourakointia. He ansaitsevat pimeistä alansa töistä saman verran tai hieman enemmän kuin verokirjalla saisivat. Epävarmaksi jää, kuinka paljon uudet rangaistukset heihin vaikuttaisivat. Nykyiset jälkiverot ovat jo riittävä riski pelottamaan arkajalat pois pelistä. Sitten on vielä sellaista harmaata taloutta, jossa motiivina on enemmänkin naapuriapu kuin taloudellinen hyöty. Tällainen satunnainen puuhastelu nimellistä korvausta vastaan on olennainen osa kaikkia toimivia ihmisyhteisöjä ja vain totalitaristinen valtio voi toivoa sitä verottavansa. Monet tutkijat ovatkin sitä mieltä, että epävirallinen mikrotalous on pikemminkin toivottava asia. Varjotaloudessa on siis kyse useista ilmiöistä, joilla ei välttämättä ole paljonkaan tekemistä keskenään: jotkut tahkoavat veronkierrolla miljoonavoittoja siinä missä toiset nikkaroivat ikkunaremontin parista koskenkorvapullosta. Harmaa talous voi tarkoittaa mitä tahansa teinien koiranulkoilutusbisneksestä ihmiskauppaan. Päättäjien innokkuus harmaan talouden niputtamiseen yhdeksi ”talousrikollisuudeksi” johtaa siihen, ettei toimenpiteitä osata valita ja kohdentaa viisaasti. Valvonta ja rangaistusten koventaminen pätee tietynlaisen harmaan talouden torjunnassa, kun toisaalla taas olisi tärkeämpää keskittyä työntekijöiden aseman parantamiseen. Sekin on voitava sanoa ääneen, että joissakin tilanteissa harmaa talous on yhteiskunnan etu.

Anna Kontula, tutkija YTT

Me allekirjoittaneet esitämme, että

1) Turku ryhtyy toimenpiteisiin, jotta harmaan talouden ilmiöt kuten veronkierto ja työehtosopimusten polkeminen tunnistettaisiin ajoissa ja niihin puututtaisiin välittömästi. 2) Turku laatii selkeät ohjeet ja takaa riittävät resurssit, joiden avulla pystytään tehostetusti valvomaan kilpailutettuja palveluita.

10

Seppo Leinonen – seppo.net

3) Turku edellyttää kilpailutettavilta yrityksiltä alihankkija- ja työntekijäluetteloiden toimittamisen ja seuraa aktiivisesti niiden toteutumista. Turun kaupungin on tiedettävä, keitä sen organisaatiossa kuten kouluissa ja päiväkodeissa työskentelee.

Mirka Muukkonen (vas)

MIRKA kevät 2011

Mirka Muukkonen

138

Vasemmistoliitto


työ

ja elämä

Mirka

Vapautta ja demokratiaa

S

AKT os. 100:n puheenjohtaja Mikko Ahomäki vaatii reiluja pelisääntöjä kilpailutukseen.

Kilpailutuksen monet kasvot Vallitseva ideologia vannoo yksityistämisen ja kilpailutuksen nimeen.

AKT

:n os. 100:n puheenjohtaja Mikko Ahomäki tietää mitä se on tarkoittanut bussi-liikenteessä. Työntekijöiden näkökulmasta peli ei ole ollut Turussa reilua. – Halvin hinta voittaa, se on ainoa peruste. Sen jälkeen tuntihinnalla ajetaan, on niitä matkustajia kyydissä tai ei. Sopimuksia ei valvota tilaajan taholta. Kilpailutusvaiheessa ei tarkisteta, miten työnantaja on hoitanut velvoitteensa. Kun kilpailutus on voitettu, silloin työnantajat pyrkivät säästöillä tekemään voittoa. Matalimman palkkaluokan tekijöitä palkataan, harjoittelijoilla ja palkkalisillä keinotellaan, autojen siivouksesta tingitään jne. Palvelu ja laatu ovat huonontuneet ja pätkätyöt lisääntyneet. Ahomäen mukaan työntekijäpuolta on selkeästi vähätelty, kun laiminlyöntejä on tuotu esiin. Nähtyä tosiasiaa on myös, että sairaslomat, ay-kovaäänisyys ja ”kalliiksi” tulevat palvelusvuodet painavat yllättävän paljon, kun irtisanomisia jaetaan. Vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi. Turun seudulla bussinkuljettajia on lähes tuhat. Se on monen maahanmuuttajankin vastuullinen ammatti, ja valitettavan aliarvostettu. – Vasta korpilakon uhatessa kuskien turvallisuutta parannettiin Helsingissä. Väkivaltaiset tilanteet ovat tuttuja Turunkin kuskeille. Puolueisiin sitoutumaton Mikko Ahomäki ei periaatteessa vastusta kilpailuttamista. Kunhan säännöt ovat kaikille samat. – Kilpailutukseen tarvitaan valvontaa, ja työehtojen rikkomisesta sanktiot. Työntekijäpuolen ilmoituksiin on suhtauduttava nykyistä paremmin.

uomi on ainoana pohjoismaana mukana EU:n rahaliitossa (EMU). Sitä kautta yhteinen euroraha tuo meille maksuun muiden velkoja. EMU venyy ja paukkuu, mutta se ei jousta eikä ota huomioon maiden erilaista kehitystä. Sen työkalupakissa on vain yksi työväline: ns. sisäinen devalvaatio. Sitä ovat palkkojen ja eläke-etujen leikkaukset, työttömyys sekä julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan alasajo. Rahaliitto on hyvinvointivaltion kauhukabinetti. Euro ei ole vain maksuväline. Se on poliittisen rahaliiton suurvaltapoliittista rahapolitiikkaa, jolla sosialisoidaan meille maksuun pankkien riskit ja muiden velat. Suomi on vahva eurouskossa. Vasemmistoliiton edustajien äänestäessä vastaan nykyinen eduskunta päätti lisäyksen Suomen perustuslain 1. pykälään: "Suomi on Euroopan unionin jäsen". Kun se vaatii vielä uuden eduskunnan siunauksen, sinne tarvitaan edustajia, jotka eivät ole euroääriuskovaisia. Meistä ei saa tehdä muiden alamaisia.

Esko Seppänen

Rahavallan tilalle on tarjottava vapautta ja demokratiaa Marko

Rakennuspalvelu

Oivukka

Rakennustyöt, saneeraustyöt ja huoneistoremontit alusta loppuun. Monen vuoden ammattitaidolla. Pyydä tarjous! Nisse Kavon katu 6 B 44, 20610 TURKU p. 040 5566176 • po67@netti.fi

Marko Laihinen Mirka Muukkonen

138

Vasemmistoliitto

MIRKA kevät 2011

11


Mirka koti ja asuminen Asiantuntijan näkökulma

Lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja O

Pia Lohikoski esittää pienituloisille uusia, kohtuuvuokraisia ja monipuolisempaa vuokra-asuntovalikoimaa.

ikeistolainen hallituspolitiikka on Suomessa ohjannut voimakkaasti asuntotuotantoa rakennusliikkeiden kanssa. Vuokra-asuntoja on tehty liian vähän, ja sillä on markkinahinnat saatu pysymään korkealla. Uusi keksintö on ollut ARA:n tukemat vuokra-asunnot, jotka kuitenkin jo 5 tai 10 vuoden jälkeen voi myydä pois vapailla markkinoilla. Omistusasumista on suosittu, ja siten on saatu varsinkin nuoria perheitä isojen asuntolainojen kautta pankkien torppareiksi. - Korkojen nyt noustessa Suomeen tarvitaan nimenomaan uusia, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja nuorten perheiden turvaverkoksi, sanoo Pia Lohikoski. Hän toimii järjestö- ja koulutuspäällikkönä Vuokralaiset VKL ry:ssä, joka on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvontajärjestö.

Hänen mukaansa vuokra-asumisen hinta tulisi olla aina edullisempi kuin omistusasumisessa. Oikeudenmukaisuutta toisi uudistus, että vuokralainenkin saisi hyödykseen korkovähennyksen kuten lainanmaksajakin. -Yhtä lailla vuokralainen kuitenkin maksaa vuokrassaan ne taloyhtiön remontit ja huollot. Lohikosken mukaan valtion asuntorahaston ARA:n tulisi nyt ottaa pienituloiset huomioon ja satsata vahvasti sosiaaliseen vuokra-asuntotuotantoon. Se tietäisi myös työtä rakennusalalle. Pia Lohikoski pitää lisäksi tärkeänä, että seuraavalla eduskuntakaudella huoneenvuokralaki uudistetaan ja vuokralaisten oikeusturvaa parannetaan.

Marko Laihinen

Hallituksen linjaukset kurittavat pientaloasukkaita

Julkaistu kaupunkilehti Turkulaisessa 11.9.2010

P

ientaloasukkailla on edessään kovat ajat, sillä maan sinivihreän hallituksen linjaukset ovat nostamassa elämiseen ja asumiseen liittyviä kustannuksia monin tavoin. Nousussa ovat lämmityskulut, kiinteistövero, jäte- ja vesimaksut. Erityisesti verotusratkaisut tulevat kirpaisemaan pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä sekä esimerkiksi leskeytymisen myötä yksin asumaan jääneitä eläkeläisiä. Jokunen aika sitten hallitus poisti työnantajilta KELA-maksun pohtimatta sitä, miten uudistus rahoitetaan. Nyt hallituksen epäonnistuneen verotuspolitiikan maksumiehiksi ovat päätymässä mm. pientaloasukkaat. Energiaveron korotuksella ollaan nyt kompensoimassa KELA-maksun poistosta aiheutunutta lovea budjetissa. Energiaverojen myötä pientalojen lämpölaskut ovat nousemassa tuntuvasti. Hallituksen veroratkaisut johtavat myös siihen, että verotuksen painopiste on siirtymässä kuntiin ja kohti tasaveroa. Tämä on erittäin kyseenalainen ja epäoikeudenmukainen linjaus, sillä rikkaat eivät pääomatuloista joudu maksamaan kunnallisveroa, mutta pienituloisimpia ja varsinkin lapsiperheitä kuntien veronkorotukset kirpaisevat.

12

MIRKA kevät 2011

Monissa kunnissa, Turku mukaan lukien, on jouduttu nostamaan kuntaveroa, joka on luonteeltaan tasaveroa. Oikeudenmukaisempi ratkaisu olisikin laajentaa ja lisätä progressiivisen verotuksen käyttöä, jossa jokainen maksaa porrastetusti maksukykynsä mukaan. Veroratkaisujen myötä kunnat ovat talousahdingossaan joutuneet nostamaan myös kiinteistöveroaan tänä vuonna. Nousua on tiedossa myös jäte- ja vesimaksuihin. Hallituksen ratkaisut tuntuvat kohtuuttomilta, kun ottaa huomioon vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen. Turussakin telakan alasajon myötä työttömyys tulee edelleen nousemaan ja vaikuttamaan laaja-alaisesti koko Turun seutukuntaan sekä Varsinais-Suomeen. Suuret asuntolainat, kasvava työttömyys yhdistettynä asumiskustannusten nousuun ajaa lapsiperheet ja muut pienituloiset pientaloasukkaat ahtaalle. Tilannetta ei helpota myöskään tuntuvat korotukset palvelumaksuissa. Nousussa ovat sekä terveyskes-

kusmaksut että päivähoitomaksut. Kohta meillä maksetaan jopa sairaanhoitajalla käynnistä. Ympäristöverotuksella voidaan ohjata tuotantoa ja kuluttamista kestävämpään suuntaan, mikä on suotavaa. Verotusta ei pidä kuitenkaan toteuttaa niin, että siitä muodostuu rangaistuksen omainen pakkomaksu, joka ei huomioi verotuksen sosiaalisia ja inhimillisiä näkökulmia. Eikä sitä pidä käyttää toisaalla tehtyjen virheiden paikkauksiin. Erittäin mieluisa ratkaisu olisi esimerkiksi tukea ja kannustaa voimakkaammin vanhojen öljykattiloiden vaihtoa pelletti- tai maalämpöjärjestelmiksi.

Mirka Muukkonen (vas)


ihmisten

750 euron perusturva Vasemmistoliitto esittää perusturvan vähimmäistason nostamista 750 euroon kuukaudessa. Työttömän peruspäiväraha, vähimmäiseläke, sairausajan vähimmäispäiväraha, lasten kotihoidon tuen täysi määrä ja itsenäisesti asuvien opintoraha olisi 750 euroa.

K

yse ei ole mahdottomasta uudistuksesta. Esimerkiksi työmarkkinatuki palautuisi uudistuksen myötä samalla tasolle suhteessa ansiotuloihin, missä se oli 1990-luvun alussa. Eriarvoisuuden kasvu kurottaisiin umpeen. Sen jälkeen voidaan edetä tasa-arvon lisäämiseen. Vuosittain yli miljoona suomalaista elää lyhyemmän tai pidemmän ajan perusturvan varassa turvan saajana tai turvan saajan perheen jäsenenä. Lähes kaikki perusturvan saajat alittavat EU:n köyhyysriskirajan. Perusturvan korottaminen on tehokkain tapa vähentää köyhyyttä. Se turvaisi lapsille kohtuullisia kasvuolosuhteita. Nykyinen perusturvan tilkkutäkki aiheuttaa ongelmia. Ihmisiä juoksutetaan luukulta toiselle ja esimerkiksi siirtyminen työttömyysturvan, sairauspäivärahan ja opintotuen välillä aiheuttaa usein ongelmia. Yhtenäistetty 750 euron perusturva olisi nykyistä selkeämpi ja joustavampi. Tarve turvautua toimeentulotukeen vähenisi tuntuvasti. Perusturvan tason kohottaminen vähentäisi mutta ei poistaisi asumistuen tarvetta. Korkeiden asumiskustannusten vuoksi 750 euron perusturva ei yleensä riittäisi asumiskustannusten peittämiseen. Asumistukea tulee yksinkertaistaa ja sen taso tulee säätää sellaiseksi, että normaalioloissa asumiskus-

tannuksiin ei tarvitse hakea toimeentulotukea. Kohtuullisen asumisen kustannukset eivät saisi ylittää neljännestä perheen käytettävissä olevista tuloista. Perusturvan vähimmäistason nostaminen 750 euroon kuukaudessa lisäisi vuotuisia budjettimenoja noin 1,2 miljardilla eurolla. Hallitukset ovat kahdeksan vuoden aikana alentaneet tuloveroja hyvätuloisia suosivalla tavalla yli kuudella miljardilla eurolla. Nyt on aika vaihtaa tuloeroja lisäävästä politiikasta tuloeroja kaventavaan ja köyhyyttä vähentävään politiikkaan. Sen verran hyvin tunnen Mirkan, että tiedän hänen olevan erityisen kyvykäs tällaisen uudistuksen ajamiseen.

Jouko Kajanoja, Valtiotieteen tohtori

kesken Mirka

Kaupunginvaltuutettu Mirka Muukkosen (vas) ensimmäisessä tekemässään valtuustoaloitteessa vaadittiin toimia leipäjonojen ehkäisemiseksi Turussa. Aloitteen allekirjoitti 21 valtuutettua. Allekirjoittajia löytyi kaikista valtuustoryhmistä Vasemmistoliiton 10 valtuutetun lisäksi.

Valtuustoaloite leipäjonojen ehkäisemiseksi Turun kaupunginvaltuusto 26.1.2009

Ennen joulua 2008 valtakunnallisesti otsikoihin nousi yhä lisääntyvä ruoka-avun tarve. Turku ei ikävä kyllä ole poikkeus kasvavien leipäjonojen suhteen. Erityisesti lapsiperheiden ja nuorten perheiden osuus ruokajonoissa on edelleen kasvanut. Seurakuntien diakoniatyöntekijöiden mukaan perusturvan varassa elävien elämäntilanne on heikentynyt, esimerkiksi Turussa muutos on selvästi nähtävissä. (YLE:n verkkouutiset 1.11.2008). Ruoka-apua tarjoavat toimijat ovat ilmaisseet huolensa alkaneesta talvesta ja lähitulevaisuudesta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että • leipäjonojen tilanne Turussa kartoitetaan välittömästi ja selvitetään ilmiön taustatekijät. • Turkuun laaditaan toimenpideohjelma äärimmäisen köyhyyden ilmiöiden (kuten leipäjonojen) ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.

Turussa 26.1.2009 Mirka Muukkonen (vas)

VA S E M M I S TOL A I S E N

KÄSIKIRJAT Ympäristö Atlas ja Maailmanpolitiikan Atlas

H U I P P U TA R J O U S !

Tilaa nyt yhteishintaan 20 €, (ovh 46 €, sis. postimaksun) ja saat kartastot kotiisi kannettuna. Tilaukset osoitteesta: myynti@intokustannus.fi Kirjoita viestikenttään ”Mirka Muukkonen eduskuntaan”.

www.intokustannus.fi


Mirka

kulttuuri

ja sivistys

Yliopistojen valtionrahoitus turvattava

Y

liopistoja vaaditaan Arkadianmäeltä uudistumaan, vastaamaan globaalin kilpailuun ja tuottamaan innovaatioita. Tieteentekijöiden Liiton varapuheenjohtaja, dosentti Eero Kuparinen tuntee henkilöstön kokemukset. – Kyselyn mukaan suurin osa on sitä mieltä, että tuoreinkin uudistus on kesken, ja pääosin epäonnistunutta. Stressin lisäksi vaatimukset vievät voimavaroja perustehtävältämme, joka on opettaa ja tutkia. Humanistiset tiedekunnat –pehmeät tieteet – eivät perustansa takia voi kyetä vastaamaan poliitikkojen koviin odotuksiin Nokian kaltaisista uusista kultakaivoksista. Opiskelijoiden nopeampaa valmistu-

Asiantuntijan näkökulma

mista esitetään. Kuparinen muistuttaa, että hitaampi opiskelu toimen ohella kartuttaa työkokemusta ja luo arvokkaita suhteita ja väyliä vakituisiin työpaikkoihin. EU-alueen yleinen maksuton opetus saa jatkossakin Kuparisen kannatuksen. Ei lukukausimaksuja, ei stipendejä. Tämän ansiosta - jos on päätä ja opinhaluja - Suomessakin edelleenkin on myös työläiskodista mahdollista edetä tohtoriksi. Suurin toivomus on selkeä: – Valtion tulee pitää riittävästi huolta eri tiedekuntien perusrahoituksesta. Vuosiin rahoitus ei ole enää vastannut kustannusten nousua.

Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja Eero Kuparinen toivoo yliopistoille parempaa valtionrahoitusta ja työrauhaa perustehtäville.

Marko Laihinen

Aito vaihtoehto

K

Martin Kulttuuriolohuone

eväällä 2009 lopetettiin Martin ja Mikaelin lähikirjastot. Paikalliskulttuuriin jäi tyhjiö, joka aktivoi ihmisiä sitä täyttämään. Herätettiin Kulttuuriyhdistys Ida ry. Toimintansa alkupohjaksi se sai Martin ja Mikaelin kirjastoilta perintönä yli 10 000 kirjaa. Toimitila löytyi TVT:ltä entisen neu-

volan tiloista, Stålarminkatu 3. Seurasi valtavasti talkootyötä, mutta marraskuussa 2010 vietettiin iloisia Martin Kulttuuriolohuoneen avajaisia. - Menetimme Martista kirjaston, mutta saimme takaisin sekä kirjaston että kulttuuriolohuoneen, toteaa Kaarina Koskinen.

Hän on yksi hankkeen alulle saattaneista naisvoimista Riikka Oksasen kanssa. Jäsenyydellä yhdistykseen saa lainausoikeuden. Vaihtoehtoisen kirjaston malli haettiin Tampereelta Pispalan kirjastosta. Kirjastotoiminnan lisäksi Kulttuuriolohuoneella pidetään mm. eri ikäisille suunnattuja kerhoja ja kursseja sekä järjestetään erilaisia tapahtumia. Tiloissa sijaitsee myös kodikas kahvila. - Yhdistys tekee yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa, ja alusta asti meillä on ollut mukana myös sosiaalisen työllistämisen tarkoitus, Oksanen kertoo. Muun vilkkaan toiminnan lisäksi Kulttuuriolohuone on vahvasti mukana Kulttuuripääkaupunki 2011 -vuoden Martin kaupunginosaviikolla (12 . – 18.9), joka huipentuu Kulttuuriolympialaisiin.

Marko Laihinen

14

Martin Kulttuuriolohuoneen voimanaiset Riikka Oksanen ja Kaarina Koskinen iloitsevat miten hanke on kerännyt runsaasti ihmisiä mukaan osallistumaan.

MIRKA kevät 2011

Mirka Muukkonen

138

Vasemmistoliitto


ymparisto.vas.fi

ympäristö

Vasemmisto avasi ympäristökampanjansa

15.2. 2011. Kampanjaa on kehuttu radikaaliksi ja Vihreitä

vihreämmäksi

ymparisto.vas.fi

Minna Sumelius, kirjoittaja on Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän jäsen ja kansalaisjärjestöaktiivi

Mirka Muukkosen ura Turun kaupunginvaltuutettuna alkoi jännittävissä merkeissä, sillä hän pääsi heti ensitöikseen tekemään esityksen kansanäänestyksen järjestämisestä. *****

Sadat osoittivat mieltään suoran vaikuttamisen puolesta

K

ampanjassa vaaditaan lähiruoalle parempaa kannattavuutta, tuotantoeläimille lajityypillisiä olosuhteita ja Luomutuotannolle parempia tukia. Monimuotoisuus haluaan saada turvattua suojelemalla Etelä-Suomen suot ja vanhat metsät sekä luomalla Itämeren suojeluun kansalliset pelisäännöt. Vasemmisto vaatii raide- ja pyöräliikenteelle parempia mahdollisuuksia sekä ruuhkamaksuja suuriin kaupunkeihin. Suomeen tarvitaan kampanjan mukaan välittömästi ilmastolaki sekä takuuhinta kaikille uusiutuville energiamuodoille. Turve ja uraani on saatettava verolle. Ydinvoiman rakentamisesta on siirryttävä sen vastuulliseen alasajoon. Energiansäästöön on panostettava lisää. Hyvinvoinnin mittaamiseen on luotava todellisia mittareita Bruttokansantuotteen rinnalle. Ympäristöohjelma netissä:

ja me Mirka

Turun valtuusto tyrmäsi kansanäänestyksen

Turun Sanomat 17.2.2009

Miksi Mirka? Uskoni edustukselliseen demokratiaan ja politiikkaan ei aina ole aukotonta. Mirka on kuitenkin saavuttanut luottamukseni aktivistitaustallaan ja säilyttämällä vankan yhteyden kansalaisyhteiskuntaan yhä politiikkaan lähdettyäänkin. Hänen toimintansa itselleni tärkeissä aihepiireissä kuten ympäristö, eläinten oikeudet, feminismi ja demokratian edistäminen, on ansiokasta. Voin sanoa, että minun ääneni ei todellakaan menisi ihan kenelle tahansa, mutta tällä kertaa se menee Mirka Muukkoselle!

Turku ei järjestä neuvoa-antavaa kansanäänestystä Turun toriparkista. Kansalaisaloite, jonka aikanaan allekirjoitti 12 879 turkulaista äänioikeutettua, kaatui maanantaina valtuustossa saadessaan vähemmistön taakseen. Kaupunginhallituksen esitys, jossa kansanäänestys torjuttiin, sai 40 ääntä, Mirka Muukkosen (vas) vastaesitys kansanäänestyksen järjestämisestä 27 ääntä. Kansanäänestystä vastaan olivat kokoomus, Sdp ja keskusta ja kansanäänestyksen puolesta vihreät, Vasemmistoliitto, kd, ps ja sks.

Minna Sumelius, Turku Aktivisti, Yhteisöpedagogi

Luonnonkaunis Aurinkolahti sijaitsee 15 km Turun keskustasta meren äärellä. Aurinkolahteen kuuluu päärakennus ja puulämmitteinen sauna. Mirka Muukkonen

Aurinkolahdessa http://muukkonen.blog-city.com

Hinnasto 2011: Viikonloppu [pe-su] 430€ • Vuorokausi viikolla [ma-to] 190€ Koko viikko [ma-su] 590€ • Viikonloppu vuokrataan aina kokonaisena. Varaukset ja kyselyt: 045 131 2552 • varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

Aurinkolahtea isännöi Turun Vasemmistonuoret ry

on paljon tilaa oleskella ulkona metsän keskellä, voit onkia tai järjestää grillijuhlia tai pelata vaikka jalkapalloa. Aurinkolahti sopii siis mainiosti retkikohteeksi tai vapaaajanviettoon.

Leiri- ja kurssikeskus


Mirka

Takasivun sarjakuva

Valinnoistamme rakentuu huominen. Kyllä kiitos! Tilaan Mirka Muukkosen neljäksi vuodeksi eduskuntaan

138

• Turun kaupunginvaltuutettu • Peruspalvelulautakunnan jäsen • Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja • Puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja

http://muukkonen.blog-city.com • http://mirkamuukkonen.net

Mirka 2011  

Mirka Muukkosen eduskuntavaalilehti 2011. Mirka on Vasemmistoliiton ehdokkaana Varsinais-Suomen vaalipiiristä.

Advertisement