Page 1

Vaalimainonnan teho 2019 analyysi vaalimainonnan tehosta useissa eri vaaleissa


Sisällys: Johdanto ..........................................................................................................................................................................  3   OSA 1. VAALIMAINONNAN TEHO KYSELYTUTKIMUSTEN VALOSSA  ...............................  4   Datan kuvaus  ..........................................................................................................................................................  4   Vaalimainonnan vaikutus äänestäjien ehdokasvalintaan  ...................................................  5   Vaalikoneiden käyttö äänestäjien päätöksenteossa  ...............................................................  7   OSA 2. VAALIMAINONAN TEHO MEDIARYHMITTÄIN  ..................................................................  9   Datan kalibrointi julkkiskertoimen mukaan Kuntavaaleissa  .............................................  9   Twitter -aktiivisuus nostaa äänimääriä  ..........................................................................................  10   Facebookista saa tykkääjiä ja ääniä  .................................................................................................  13   Youtube videot tuovat ehdokkaan lähelle  ....................................................................................  17   Ehdokkaan omat nettisivut mahdollistavat tyylikään vaaliviestinnän  ...................  18   Suoramainonta on kallista, mutta tehokasta  ............................................................................  19   Ilmaisjakelu jaetaan lähes joka kotiin  .............................................................................................  20   Sanomalehtimainonta on erittäin tehokasta  ..............................................................................  21   Mielipidekirjoitus luo uskottavuutta  ..................................................................................................  23   Vaalitapahtumat ilahduttavat ja aktivoivat äänestäjiä  ......................................................  25   Vaalikoneisiin kannattaa vastata  .........................................................................................................  28   OSA 3. TEHOKKAIN VAALIMEDIA  ............................................................................................................  30   Lopuksi  ...........................................................................................................................................................................  37   Lähteet  ...........................................................................................................................................................................  38  

How to cite: Willman-Iivarinen, Hanna (2019): ”Vaalimainonnan teho 2019 – Analyysi vaalimainonnan tehosta useissa eri vaaleissa”, Vaalimuusan julkaisuja. Kiitos kannen kuvista: freestocks.org on Unsplash Mr Cup / Fabien Barral on Unsplash Clem Onojeghuo on Unsplash

2

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Johdanto Vaalimainonnan avulla ehdokkaat ja puolueet kertovat potentiaalisille äänestäjilleen olemassaolostaan, arvoistaan ja tavoitteistaan. On epätodennäköistä tulla valituksi ilman minkäänlaista vaalimainontaa. Joskus mainontaa ja viestintää voi olla vaikea erottaa toisistaan. Tässä tutkimuksessa erottelua ei ole tehty, vaan kaikki ehdokkaan julkinen viestintä ja oleminen on tulkittu vaalimainonnaksi. Tässä tutkimuksessa siis vaalimainonnan käsite kattaa sekä maksullisen että maksuttoman vaalimainonnan (tai vaalivaikuttamisen) aina mielipidekirjoituksista ostettuihin mainoksiin asti. Kaikenlainen ehdokkaan itse valitsema julkisuus katsotaan siis mainonnaksi. Tutkimuksessa on vertailtu erilaisia mainonnan tapoja ja laskettu miten paljon minkäkinlainen julkisuus korreloi saadun äänimäärän kanssa. Aluksi kuitenkin esitellään äänestäjien omia itsearviointeja siitä, kuinka paljon vaalimainonta vaikuttaa heidän ehdokasvalintoihinsa. Nämä kyselytutkimukset on tehty ennakkoäänestysaikana Eurovaaleissa 2014, Eduskuntavaaleissa 2015 ja Kuntavaaleissa 2017. Tämän jälkeen esitellään vaalimainonnan tehoanalyysejä, missä on tutkittu useita eri medioita: Sanomalehti-ilmoitukset, ilmaisjakelulehti-ilmoitukset, mielipidekirjoitukset sanomalehdessä, tapahtumamarkkinointi, vaalikonemarkkinointi, suoramainonta, ehdokkaan omat nettisivut, Facebook -profiilit, Twitter päivitykset ja Youtube -videot. Valitettavasti muutama merkittävä media (televisiomainonta, radiomainonta, Instagram -mainonta ja ulkomainonta) puuttuu analyysistä, koska niistä oli hankalaa saada dataa. Vaikka eri mediat ovat luonteeltaan erilaisia ja niiden käyttötapa on erilainen, yhteisenä tekijänä tässä tutkimuksessa on ollut se miten erilaiset viestintään liittyvät aktiviteetit korreloivat saatujen äänten kanssa. Suuri osa vaalimainonnan tehoon liittyvistä tutkimuksista on julkaistu Vaalimuusa -blogissa https://vaalimuusa.blogspot.com . Hanna Willman-Iivarinen Vaalimuusa, Tutkija ja bloggaaja Miratio, Yrittäjä ja bloggaaja 050-4320402 hanna@miratio.fi Vaalimuusan taustalla toimii yrittäjä Hanna Willman-Iivarinen Miratiosta. Hanna auttaa yrityksiä tehostamaan markkinointiaan ja ymmärtämään asiakkaidensa käyttäytymistä. Hannalla on yli 15 vuoden kokemus markkinoinnista, tuotekehityksestä, brändinrakentamisesta ja monenlaisten tutkimusten tekemisestä. Hanna kirjoittaa useita asiantuntijablogeja: Tutkimusguru -blogi pohtii tutkimusten tekemistä, ostamista ja hyödyntämistä. Miratio-blogi käsittelee puolitieteellisesti kuluttajan psykologiaa ja päätöksentekoa. Mainonnan teho - blogi analysoi mainonnan tehoon vaikuttavia asioita ja tutkimustuloksia aiheesta.

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

3


OSA 1. VAALIMAINONNAN TEHO KYSELYTUTKIMUSTEN VALOSSA Datan kuvaus Vaalimuusan Eurovaaleissa 2014, Eduskuntavaaleissa 2015 ja Kuntavaaleissa 2017 tekemät kyselyt on yhdistetty yhdeksi tietopankiksi. Tietopankissa on 1322 vastaajan tiedot ja 230 muuttujaa. Muuttujat on valittu siten, että niiden avulla pystytään testaamaan Hanna Willman-Iivarisen väitöskirjassa1 kehitettyjä teorioita kuluttajan päätöksenteosta ja siihen alitajuisesti vaikuttavista asioista sovellettuna äänestäjän päätöksentekoon2. Kyselyiden (ja tietopankin rakenne) on kuvattu alla olevassa kaaviossa (kuva 1). Näitä tietoja analysoimalla on saatu luotua hyvä käsitys äänestäjän käyttäytymisestä. Tutkimuksen data on kerätty nettikyselyllä ennakkoäänestysaikana ja jatkuen pari päivää vaalien jälkeen. Tässä raportissa esitellään pintapuolisesti pelkästään vaalimainontaan liittyvää dataa.

                                                                                                              1  Väitöskirja  ”Consumer’s  media  choice:  Towards  a  comprehensive  model”  Tampereen   yliopistolle  Informaatioteknologian  ja  Viestinnän  tiedekuntaan  on  parhaillaan   esitarkastusvaiheessa.       2  Kuluttajan  ja  äänestäjän  päätöksenteon  samankaltaisuudesta  ja  eroista  voi  lukea  tarkemmin   Vaalimuusa  -­‐blogista  19.3.2015:  ”Kuluttaja  äänestäjänä  –  kulutuspäätöksen  ja   äänestyspäätöksen  samankaltaisuus”,  https://vaalimuusa.blogspot.com/2015/03/kuluttaja-aanestajanakulutuspaatoksen.html 2  Kuluttajan  ja  äänestäjän  päätöksenteon  samankaltaisuudesta  ja  eroista  voi  lukea  tarkemmin  

Vaalimuusa -­‐blogista  19.3.2015:  ”Kuluttaja  äänestäjänä  –  kulutuspäätöksen  ja   äänestyspäätöksen  samankaltaisuus”,  https://vaalimuusa.blogspot.com/2015/03/kuluttaja-aanestajanakulutuspaatoksen.html

4  

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Kuva 1 Vaalimuusan tietopankin rakenne Vaalimainonnan vaikutus äänestäjien ehdokasvalintaan Kun äänestäjiltä kysyy vaalimainonnan vaikutuksia, aika harva tunnistaa ostetun vaalimainonnan vaikutuksen omaan äänestyskäyttäytymiseen. Sen sijaan vaalikoneen vaikutuksen moni huomaa, samoin kuin sen miten paljon ehdokkaan esiintyminen vaalikeskusteluissa ja sanomalehtien kirjoituksissa vaikuttaa valintoihin. Näitä jälkimmäisiä ei ehkä vaalimainonnaksi tulisi laskeakaan, sillä ehdokas itse ei pysty kovinkaan hyvin kontrolloimaan viestinnän sisältöä. Toki niiden vaikutus on hyvän (tai huonon) mainoksen kaltainen. Kuviosta 2 riviltä neljä löytyy ensimmäinen varsinainen vaalimainonnan kaltainen muoto eli blogikirjoitukset. Blogikirjoituksissa on kyse pitkän aikavälin vaikuttamisesta. Lyhytvaikutteisemmista keinoista eniten vaikutusta tuntuisi olevan lehti-ilmoituksilla ja vähiten radiomainonnalla. Erot eivät kuitenkaan ole suuria. Mediavertailu radio- ja televisiomainonnan osalta ei ole reilu, sillä aika harvalla ehdokkaalla on ollut nämä välineet käytössä niiden hinnan takia (varsinkaan kuntavaaleissa), eivätkä ne täten ole edes voineet vaikuttaa laajasti.

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

5


Vaalimainonnan vaikutus  ehdokasvalintaan   ("Kuinka  paljon  xxx  vaikutti  ehdokasvalintaasi?")  

Vaalikoneiden tulokset  (ehdokas)     Vaalikeskustelut  (ehdokas)   Sanomalehtien  kirjoitukset  ehdokkaista     Ehdokkaan  blogikirjoitukset     Ehdokkaan  lehti-­‐ilmoitukset     Ehdokkaan  kotisivut    

Paljon  

Ehdokkaan vaalitapahtumat    

Jonkin verran    

Ehdokkaan Facebook  päivitykset  

Ei lainkaan  

Ehdokkaan ulkomainonta     Ehdokkaan  suoramainonta     Ehdokkaan  televisiomainokset     Ehdokkaan  Youtube  videot     Ehdokkaan  Twitter  päivitykset   Ehdokkaan  radiomainokset     0  %  

20 %  

40 %  

60 %  

80 %  

100 %  

Kuva 2 Vaalimainonnan vaikutus ehdokasvalintoihin Vaalimuusan tietopankin mukaan Äänestäjien ikä vaikuttaa selvästi siihen kuinka paljon vaalimedioiden vaalimedian arvioidaan vaikuttavan omaan ehdokasvalintaan (kuva 3). Maksullisista mainonnan muodoista (potentiaalinen) televisio- ja radiomainonta vaikuttaa eniten nuoriin äänestäjiin ja näiden vaikutus laskee äänestäjän iän noustessa. Sen sijaan lehti-ilmoitusten, suoramainonnan, ulkomainonnan ja vaalitapahtumien teho kasvaa selvästi äänestäjän iän mukana. Maksuttoman3 vaalinäkyvyyden teho riippuu vielä selvemmin äänestäjän iästä. Sanomalehtien kirjoitukset ehdokkaista tehoavat parhaiten vähän vanhempiin ihmisiin, kun taas kaikki sosiaalisen median kanavat ja muu nettitoiminta vaikuttavat eniten nuorempiin äänestäjiin:

                                                                                                              3  Mikään  ei  tietenkään  ole  ilmaista,  sillä  vähintään  aikaa  näihin  menee  paljon.  Moni  käyttää   myös  mainostoimistojen  apua  ulkoasun  muokkauksessa  ja  ehkä  myös  sisältöjen  stilisoinnissa.   Näitä  kuitenkin  pystyy  tekemään  ilman  merkittävää  rahallista  panostusta.     6  

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Maksuttoman vaalinäkyvyyden  teho  eri   ikäisillä  äänestäjillä   (%Vaikutti  ehdokasvalintaan  paljon  tai  jonkin  verran)       70  %  

Ehdokkaan Facebook   päivitykset  

60 %  

Ehdokkaan Twitter  päivitykset   50  %   Ehdokkaan  kotisivut    

40 %  

Ehdokkaan Youtube  video  

30 %   20  %  

Sanomalehtien kirjoitukset   ehdokkaista    

10 %  

Ehdokkaan blogikirjoitukset    

0 %   Alle  20v   20-­‐29v  

30-­‐39v

40-­‐49v 50-­‐59v  

yli 60v  

Kuva 3 Maksuttoman vaalinäkyvyyden teho eri ikäisillä äänestäjillä Vaalimuusan tutkimustietopankin mukaan

Vaalikoneiden käyttö äänestäjien päätöksenteossa Vaalikoneet vaikuttavat äänestäjien itsearvioinnin mukaan noin puolella ehdokasvalintaan (ks. kuvio 2). Tämä keskimääräinen tulos ei kerro koko totuutta vaalikoneiden merkityksestä päätöksenteossa. Kun tarkastellaan vastaajan ikää ja kysytään asiaa päätöksenteon näkökulmasta eli täsmällisemmin sitä tekikö päätöksensä ainoastaan vaalikoneen perusteella vai käyttikö sitä vain apuna päätöksenteossa saadaan kiinnostavia eroja (kuva 4). Mitä nuorempi äänestäjä on, sitä vahvemmin hän nojaa vaalikoneeseen päätöstä tehdessään:

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

7


Vaalikoneiden vaikutus  valintaan  ja   äänestäjän  ikä     (%samaa  mieltä)     70  %   60  %  

60 %   50  %  

50 %  

44 %   Vaalikone  ainoana   päätöksentekotapana    

40 %   30  %  

29 %  

26 %  

18 %  

20 %  

12 %  

10 %  

Vaalikoneiden tulokset  vaikutti   valintaani    

8 %   3  %  

1 %  

50-­‐59v

yli 60v  

0 %   20-­‐29v  

30-­‐39v

40-­‐49v

Kuva 4 Vaalikoneiseen nojaaminen päätöksenteossa riippuu äänestäjän iästä Vaalimuusan tutkimustietopankin mukaan Äänestäjien itsearvioinnin perusteella siis monenlaiset mainonnan muodot vaikuttavat heidän päätöksiinsä – vähän. Seuraavaksi astumme mutuarviointeja pidemmälle ja tarkastelemme miten aktiivisuus erilaisissa medioissa korreloi saatujen äänien kanssa todellisuudessa.

8

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


OSA 2. VAALIMAINONAN TEHO MEDIARYHMITTÄIN Datan kalibrointi julkkiskertoimen mukaan Kuntavaaleissa Kaikki tässä luvussa esitellyt tutkimukset ovat erillisiä ja suurin osa niistä on julkaistu Vaalimuusa-blogissa. Yhdistävänä tekijänä on ajanjakso alkaen kuukausi ennen vaaleja ja päättyen muutama päivä vaalien jälkeen. Yhteistä on myös korrelaatiot saatujen äänimäärien ja erilaisten viestintäaktiviteettien välillä. Vaaleissa saatuja äänimääriä ehdokkaittain katsottaessa on silmiinpistävää, että äänet eivät todellakaan jakaannu tasaisesti, vaan muutamat ihmiset saavat valtavan paljon ääniä. Jos esimerkiksi kansanedustaja on ehdolla kuntavaaleissa, hänen ennusteensa on aika hyvä. Alla olevasta kuviosta näkee kuinka paljon ääniä sai Keski-Uudenmaan alueella kuntavaaleissa sen mukaan onko eduskunnassa tai onko ollut edellisessä valtuustossa.

Kuinka paljon  äänimäärään  Kuntavaaleissa   2017  vaikutti  oliko  eduskunnassa  tai   edellisessä  valtuustossa?     Keski-­‐Uudenmaan  alue  

On eduskunnassa    

On valtuustossa    

Ei ole  valtuustossa  

0

100

200

300

400

500

600

Äänimäärä

Kuva 5 Kuinka paljon äänimäärään Kuntavaaleissa 2017 vaikutti se oliko eduskunnassa tai edellisessä valtuustossa Kuten kuvasta 5 näkee, niin kansanedustajat saavat kuntavaaleissa monikertaisen äänimäärän verrattuna muihin ehdokkaisiin. Siksi nämä ja muut valtakunnan tason julkkikset on jätetty Kuntavaalianalyysistä pois, sillä heidän vaalimainontaan liittyvä käyttäytymisensä vääristäisi tuloksia.

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

9


Twitter -aktiivisuus nostaa äänimääriä Twitter tarjoaa ehdokkaille monenlaisia mahdollisuuksia: ehdokas voi luoda itselleen profiilin, twiitata, hankkia itselleen seuraajia ja seurata muita ihmisiä. Vaalimuusan Ehdokkaan Twitter -aktiivisuuden vaikutus äänimääriin Eduskuntavaaleissa 20154 -tutkimuksessa on selvitetty mm. läsnäoloa Twitterissä (kyllä/ei), mikä on tallennettu eduskuntavaalien jälkeisenä maanantaina eli 20.5.2015. Jossain vaiheessa ehdittiin jo uutisoida, etteivät Eduskuntavaalit 2015 olleet mitkään Twitter -vaalit. Tämä johtunee siitä, ettei sillä olivatko valituksi tulleet edustajat Twitterissä vai ei, ollut merkitystä äänimääriin (korrelaatio saatujen äänten ja Twitter -profiilin suhteen oli nolla). Tulkinta on kuitenkin vain pintaraapaisu, koska ehdokkaan kuuluisuus vaikuttaa hänen saamiinsa ääniin enemmän kuin mainonta. Jos on jo valmiiksi kuuluisa, ei ole tarpeen mainostaa itseään Twitterissä. Esimerkiksi puolueiden puheenjohtajuus korreloi saatujen äänten kanssa selvästi (0.58**), edellisessä hallituksessa oleminen (0.31**) ja edellisessä eduskunnassa oleminen (0.15**). Tämän takia tässä tutkimuksessa valitut kansanedustajat koodattiin kuuluisuuden mukaan siten, että seuraavista kustakin yhden sai julkisuuspisteen: Puolueen puheenjohtajuus, Stubbin tai Kataisen hallituksessa, viime kauden kansanedustaja, politiikan muu julkkis (Esimerkiksi Matti Vanhanen, Pertti Salolainen, Toimi Kankaanniemi, Mauri Pekkarinen jne.), muu julkkis. Toisin sanoen julkisuuspisteitä voi saada 0-5p. Tällä tavalla pisteytetyn kuuluisuusindeksin mukaan jatkossa superjulkkiksiksi sanotaan niitä joilla on yli 3p, melko tunnettu 2p, jonkin verran tunnettu 1p ja nobody 0p. Tutkimuksen mukaan kuuluisuus vaikuttaa äänimääriin merkittävästi. Jos on politiikan superjulkkis, ei tarvitse Twitteriä, muille pelkkä profiili on hyödyksi:

                                                                                                              4  Julkaistu  Vaalimuusa-­‐  blogissa  19.12.2016:  Twitter  profiilin  vaikutus  äänimääriin   eduskuntavaaleissa  2015,     https://vaalimuusa.blogspot.com/2016/12/twitter-­‐profiilin-­‐vaikutus-­‐aanimaariin.html         10  

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Twitterissä "oleminen"  ja  keskimääräinen   äänimäärä   25000  

Eduskuntavaaleissa 2015,  valitut  kansanedustajat  

Äänimäärä

20000 Ei  ole    Twitterissä,   äänet  ka  

15000

On Twitterissä,  äänet   ka  

10000

5000

0 Nobody  

Jonkin verran   Melko  tunnettu   Superjulkkis     tunnettu  

Kuva 6 Eduskuntavaaleissa 2015 valitut kansanedustajat Twitterissä "olemisen" ja saatujen äänten mukaan Kuvasta 6 näkee, että varsinkin vähän tuntemattomamman ehdokkaan kannattaa olla Twitterissä mukana, sillä äänimäärät korreloivat jo pelkästään läsnäolon kanssa. Pelkkä läsnäolo toimii ikään kuin mainoksena. Twitterissä omia ajatuksiaan saa kerrottua laajalle joukolle ihmisiä ja se mahdollistaa myös kommunikoinnin sellaisten äänestäjien kanssa, joita ei ehkä perinteisillä medioilla tavoita tai jotka asuvat kaukana ehdokkaasta. Kaikki nämä hyödyt ovat sitä suurempia, mitä enemmän ehdokas twiittaa ja mitä enemmän hänellä on seuraajia. Vaalimuusan Twitter -aktiivisuus tutkimuksessa5 selvitettiin eduskuntavaaleissa 2015 läpipäässeiden kansanedustajien twiittejä ja seuraajia vaalien jälkeisenä päivänä. Sekä twiittien lukumäärä (korrelaatio 0.24**) että seuraajien määrä (korrelaatio 0.54**) vaikuttivat vahvasti äänimääriin. Tosin seuraajien suuri määrä ei välttämättä johdu Twitter aktiivisuudesta vaan tunnettuudesta yleensä. Twitterin vaikutusta äänestäjiin tutkittiin myös Vaalimuusan Somekanavien vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen Kuntavaaleissa 2017                                                                                                               5  Julkaistu  Vaalimuusa  -­‐blogissa  7.2.2017:  Miten  ehdokkaan  Twitter  -­‐aktiivisuus    vaikuttaa   äänestäjiin  ?,  https://vaalimuusa.blogspot.com/2017/02/miten-­‐ehdokkaan-­‐twitter-­‐ aktiivisuus.html       Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

11


tutkimuksessa. Mukana oli kaikki Keski-Uudenmaan alueen ehdokkaat. Ehdokkaat luokiteltiin sen mukaan oliko heillä Twitter -profiilia ja kuinka aktiivisia twiittajia he olivat. Aktiivisuus määriteltiin niin, että ”aktiivinen” ehdokas oli twiitannut yli kymmenen twiittiä viimeisten kolmen kuukauden aikana. Kuvassa 7 on eroteltu sellaiset ehdokkaat, jotka eivät olleet aiemmin valtuustossa. Oletuksena on, että näillä kaikkein tuntemattomimmilla ehdokkailla kaikenlaisen mainonnan vaikutus näkyy selvimmin. Tutkimuksen mukaan Twitter -aktiivisuus vaikutta selvästi äänimääriin (0.18**) ja vaikutus on suurin juuri noilla kaikkein tuntemattomimmilla ehdokkailla (0.35**):

Twitter-­‐aktiivisuuden vaikutus  äänimääriin     Kuntavaalit  2017,  Keski-­‐Uudenmaan  alue  

180 160   140   äänimäärä,  indeksi  

154

147 121  

120 95  

100 80   60  

78 60  

Ei ollut  valtuustossa     Kaikki  yhteensä  

40 20   0   Ei  ole  Twitterissä    

On, muttei  aktiivinen     Aktiivinen  Twitterissä    

Kuva 7 Twitter aktiivisuuden vaikutus äänimääriin, indeksi: alueen keskimääräinen äänimäärä per ehdokas = 100

12

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Facebookista saa tykkääjiä ja ääniä Jo eduskuntavaalien 2011 aikaan osalla ehdokkaista oli Facebookissa julkinen profiili yksityisen profiilin sijaan tai sen lisäksi. Facebookin avulla he pystyivät markkinoimaan omia tapahtumiaan, kirjoittamaan mielipiteitään ja keskustelemaan potentiaalisten äänestäjiensä kanssa. Vaalimuusan Facebookin käyttö vaalimainonnassa Eduskuntavaaleissa 2011 analyysissä6 selvitettiin sitä onko ehdokkaan julkisella Facebookissa olemisella7 yhteyttä saatuihin äänimääriin ja valituksi tulemiseen. Analyysissä ehdokkaat on jaettu neljään ryhmään: 1.) valittiin uudelleen 2.) pääsi uutena, 3.) tippui ja 4.) ei päässyt. Kolmesta ensimmäisestä ryhmästä on katsottu Facebook sivut kaikkien ehdokkaiden osalta (n=200) ja neljännestä ei-päässeiden ryhmästä, on poimittu satunnainen otos (n= 132). Facebook -aktiivisuudella8 oli selkeä yhteys valituksi tulemiseen. Erityisen olennaista tämä oli uutena eduskuntaan päässeiden kohdalla. Niistä, jotka eivät ole eduskunnassa aiemmin olleet ja pääsivät sinne nyt julkinen Facebook profiili oli 81%:lla, kun taas vastaavasti niillä jotka eduskunnassa eivät olleet aiemmin olleet eivätkä päässeet sinne nytkään julkinen Facebook -profiili oli vain 58%:lla. Ero on melkoinen. Selvä ero on myös edellisen kauden kansanedustajien kohdalla: tippuneista 55%:lla oli Facebook -profiili ja jatkavista 68%:lla. Tykkääjien määrä Facebookissa korreloi erittäin selvästi äänimäärän kanssa (0.59**). Kuviossa 8 on keskimääräiset tykkääjien määrät ja valituksi tuleminen. Kaikkein suurin korrelaatio (0.75**) äänten ja tykkääjien välillä oli uutena päässeillä.

                                                                                                              6  Julkaistu  Vaalimuusa-­‐blogissa  31.3.2015,  Tutkimus  Facebookin  vaikutuksesta  äänimääriin   vaaleissa,  https://vaalimuusa.blogspot.com/2015/03/tutkimus-facebookin-vaikutuksesta.html   7  Mukana  on  ne  joilla  on  ns.  julkinen  yhteisösivu  (fanisivu)  ja  ne,  joilla  on  kaikille  avoin   yksityinen  sivu,  jossa  käsitellään  lähinnä  vain  vaaleja  ja  joilla  kaverimäärä  on  yli  500  (Esim.   Mikael  Jungner)  .       8  Mukana  analyysissä  vain  ne  ehdokkaat,  joilla  jonkinlaista  aktiviteettia  sivuilla.     Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

13


Keskimääräinen tykkääjien  määrä   Facebookissa  ja  valituksi  tuleminen   Eduskuntavaalit  2011,  Valitut  ja  otos   160  

139

143

Valittiin uudelleen  

Pääsi uutena    

äänimäärä, indeksi  

140 120   88  

100 80   60   40  

38

20 0   Ei  päässyt    

Tippui

Kuva 8 Tykkääjien määrä korreloi äänimäärän kanssa, indeksi: keskimääräinen tykkääjien määrä per ehdokas =100 Vaalimuusan Facebookin vaikutus äänestäjiin Eurovaaleissa 2014 tutkimuksessa selvitettiin mitä merkitystä on sillä, oliko ehdokkaan Facebook profiili julkinen (jolloin sivusta joko tykätään tai ollaan tykkäämättä) vai yksityinen (jolloin ehdokasta joko pyydetään kaveriksi tai ollaan pyytämättä). Tutkimuksen otos oli kaksi satunnaisesti valittua suurta puoluetta (Kokoomus ja Perussuomalaiset) ja kolme pientä puoluetta (Itsenäisyyspuolue, Köyhien asialla ja Muutos 2011). Kuvion 9 tulosten perusteella näyttää siltä, että julkinen profiili Facebookissa on ehdottomasti suositeltavin vaihtoehto. Näyttäisi jopa siltä, että olisi parempi, ettei ole lainkaan Facebookissa, kuin että on siellä vain yksityisellä profiililla. Ero on erityisen selvä, jos ehdokkaalla on paljon kavereita. Voisi arvella, että selityksenä tähän ilmiöön olevan, ettei monet ihmiset halua julkisesti tunnustautua kenenkään poliitikon ”kaveriksi”. Tällöin he kokevat jäävänsä ulkopuolelle ”kaverien sisäpiiristä” ja asia ärsyttää heitä. On hyväksyttävämpää jos kavereita on vain vähän, jolloin profiili on selkeästi yksityinen.

14

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Facebook -­‐proMiilin  tyypin  vaikutus   äänimäärään,     Eurovaalit  2014,  Kaikki  ehdokkaat     152  

160 Äänimäärä  indeksi  

140 120   100   80  

59

60 40  

70

70

35

20 0   Yksityinen   Yksityinen  melko  Yksityinen  vähän   Ei  Facebook   Julkinen   paljon  kavereita   paljon  kavereita   kavereita  (alle   pro^iilia     Facebook  pro^iili     (yli  1000)   (300-­‐1000)   300)  

Kuva 9 Facebook-profiilin tyypin vaikutus äänimäärään, indeksi: keskimääräinen äänimäärä per ehdokas =100 Myös Vaalimuusan Somekanavien vaikutus äänestäjien käyttäytymisen Kuntavaaleissa 2017 –tutkimuksessa löytyi sama havainto julkisen profiilin paremmuudesta. Kuntavaaleissa tosin näyttäisi siltä, että yksityinen profiili on parempi kuin ei profiilia lainkaan (kuva 10). Ehdokkaan saama äänimäärä korreloi selvästi Facebook profiilin julkisuuden kanssa (0.27**):

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

15


Julkinen vai  yksityinen  Facebook-­‐proMiili?     Kuntavaalit  2017,  Keski-­‐Uudenmaan  alue    

180

158

Äänimäärä, indeksi  

160 140   112  

120 100  

87

Ei ollut  valtuustossa  

80 60   40  

Kaikki yhteensä  

55 40   24  

20 0   Ei  ole  lainkaan   Facebookissa  

Yksityinen  

Julkinen ehdokassivu  

Kuva 10 Facebookissa oleminen ja profiilin tyyppi vaikuttaa äänimääriin, indeksi: keskimääräinen äänimäärä alueella per ehdokas =100

16

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Youtube videot tuovat ehdokkaan lähelle Vaalivideoilla ehdokas voi esitellä itseään ihmisenä, arvojaan ja tavoitteitaan. Moni kuitenkin ujostelee videolla esiintymistä. Ei kannattaisi, sillä kotikutoisenkin oloinen video on parempi kuin ei videota lainkaan. Vaalimuusan Somekanavien vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen Kuntavaaleissa 2017 –tutkimuksessa koodattiin keravalaisten ehdokkaiden vaalivideoita seuraavasti. Vaalivideon olemassaolo määriteltiin sen mukaan oliko sitä mainostettu joko ehdokkaan omilla Facebook -sivuilla tai Keravan politiikka Facebook –ryhmässä. Tällä tavalla määriteltynä ehdokkaista 38%:lla oli vaalivideo. Ajatuksena oli, että jos vaalivideota ei mainosta, on aika sama onko sellainen olemassa vai ei. Pelkästään (mainostetun) vaalivideon olemassaolo näytti nostavan äänimääriä (kuva 11). Tulos on selkeä:

Vaalivideon vaikutus  äänimääriin,   Kuntavaalit  2017,  Keravalaiset  ehdokkaat  

300 245  

äänimäärä, indeksi  

250 200   158  

Ei ollut  valtuustossa  

150 100  

81

Kaikki yhteensä  

99

50 0   Ei  vaalivideota  

On vaalivideo    

Kuva 11 Vaalivideon vaikutus äänestäjiin, Indeksi: Keskimääräinen äänimäärä alue ella per ehdokas = 100 Kaikki vaalivideot katsottiin ja luokiteltiin. Osaan vaalivideoista oli todella satsattu rahaa(luultavasti käytetty ammattitaitoista kuvaajaa ja/tai taittajaa), osa oli selvästi itse tehtyjä. Molemmissa kategorioissa oli upeita videoita. Vaalivideot luokiteltiin sen mukaan olivatko ne upeita vai hieman latteita. Vaalivideon olemassaolo ja upeus korreloivat selvästi saadun äänimäärän kanssa (0.46**).

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

17


Ehdokkaan omat nettisivut mahdollistavat tyylikään vaaliviestinnän Moni ehdokas luultavasti miettii kannattaako satsata aikaa ja vaivaa omiin nettisivuihin jos jo aktiivisesti markkinoi itseään muussa mediassa. Vaikuttaisi siltä, että panostus kannattaa. Nettisivut on paikka missä voi hallitusti esitellä kaikki asiat mitä ajaa ja millaiset arvot ohjaavat valintoja. Nettisivujen ulkoasuun kannattaa myös satsata, sillä kamalannäköiset sivut saattavat karkottaa äänestäjiä. Vaalimuusan Somekanavien vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen Kuntavaaleissa 2017 –tutkimuksessa koodattiin keravalaisten ehdokkaiden nettisivuja seuraavasti. Nettisivun olemassaolo määriteltiin sen mukaan oliko sitä mainostettu joko ehdokkaan omilla Facebook -sivuilla tai Keravan politiikka Facebook –ryhmässä. Tällä tavalla määriteltynä ehdokkaista 37%:lla oli nettisivu. Ajatuksena oli, että jos nettisivua ei mainosta, on aika sama onko sellainen olemassa vai ei. Nettisivut luokiteltiin sen mukaan olivatko ne visuaalisesti laimeita vai upeita. Mitä upeampi nettisivu, sitä enemmän saa ääniä (korrelaatio 0.34**). Kuva 12 summaa tulokset:

Ehdokkaiden nettisivujen  olemassaolo  ja   visuaalisuus  sekä  äänimäärä     Kuntavaalit  2017,  Keravalaiset  ehdokkaat   350  

310

Äänimäärä, indeksi  

300 250   198  

200 150   100  

127

124

143

Ei ollut  valtuustossa   Kaikki  yhteensä  

90

50 0   Ei  ole  kotisivua    

On kotisivu,   tavanomainen    

On kotisivu,   monipuolinen,   visuaalisesti  upea  

Kuva 12 Ehdokkaiden nettisivujen olemassaolo ja äänimäärä, indeksi: keskimääräinen äänimäärä alueella per ehdokas =100

18

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Suoramainonta on kallista, mutta tehokasta Suoramainonta on yksi perinteisimmistä vaalimainonnan tavoista. Suoramainontaa teki vain melko harva ehdokas (eli 12%) viime kuntavaaleissa Keravan Kalevan asuinalueella. Vaalimuusan Hyvin pieni analyysi suoramainonnan tehosta Kuntavaaleissa 2017 –tutkimuksessa selvitettiin suoramainonnan tehoa. Vaikka otos on pieni, vaikuttaisi suoramainontakin nostavan äänimäärää, sillä jaettujen suoramainosten lukumäärä korreloi äänimäärän kanssa (0.47**) kyseisellä asuinalueella (kuva 13). Myös mitä useampaan talouteen sen jaettiin, sitä parempi äänisaalis (otoksessa oli kaksi taloutta). Hyvin pienen otannan takia tiedot ovat vain suuntaa-antavia, vaikkakin vaikuttavat loogisilta.

Suoramainonnan vaikutus  äänimääriin,     Kuntavaalit  2017,  Keravan  Kalevan  kaupunginosa  

300

273

Äänimäärä, indeksi  

250 200   150  

122

100 60  

Ei ollut  valtuustossa     Kaikki  yhteensä    

76

50 0   Ei  suoraa    

On suoramainontaa  

Kuva 13 Suoramainonnan vaikutus äänimääriin, indeksi: keskimääräinen äänimäärä alueella per ehdokas=100

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

19


Ilmaisjakelu jaetaan lähes joka kotiin Moni ehdokas on laittanut ilmoituksen ilmaisjakelulehteen. Tämä on siitä kätevää, että ilmoituksella tavoittaa potentiaalisesti lähes kaikki alueen asukkaat. Vaikka kaikki eivät lehteä luekaan, niin ilmaisjakelulehdessä ilmoittaminen toimii selvästi. Vaalimuusan Sanomalehti-ilmoitusten teho Kuntavaaleissa 2017 -tutkimus tehtiin ajanjaksolla mikä alkaa kuukautta ennen vaaleja ja päättyy vaalipäivänä. Mitä enemmän ilmoituksia ehdokkaalla oli Tuusulanjärven Viikkouutisissa, sitä enemmän ääniä (korrelaatio 0.32**) alueella. Kuva 14 näyttää tulokset:

Ilmoitus ilmaisjakelulehdessä  ja  äänimäärä     Kuntavaalit  2017,  Keski-­‐Uudenmaan  alue  

300 266  

Äänimäärä, indeksi  

250 206   200   151  

Ei ollut  valtuustossa  

150

Kaikki yhteensä   100  

82

91

62 50   0   Ei  ilmoitusta    

Yksi ilmoitus    

Useita ilmoituksia    

Kuva 14 Ilmoitus ilmaisjakelulehdessä ja äänimäärä, Indeksi: keskimääräinen äänimäärä alueella per ehdokas =100

20

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Sanomalehtimainonta on erittäin tehokasta Vaalimuusan Turun Sanomille tekemässä tutkimuksessa9 analysoitiin Turun Sanomissa kuukautta ennen vaaleja julkaistut Turun vaalipiirin ilmoitukset ja selvitettiin miten ilmoitusten lukumäärä, koko ja sijainti korreloivat äänimäärän kanssa Kuntavaaleissa 2017. Jos ei ilmoita lainkaan, saa melko vaatimattoman äänisaaliin. Jo yhdellä ilmoituksella äänisaalis kolminkertaistuu verrattuna niihin, jotka eivät ilmoita lainkaan. Tutkimuksen mukaan on aivan selvää, että mitä enemmän ilmoittaa Turun Sanomissa, sitä enemmän saa ääniä (korrelaatio 0.32**). On myös selvää, että mitä isomman ilmoituksen Turun Sanomiin laittaa, sitä enemmän saa ääniä (korrelaatio 0.49**). Kuva 15 tiivistää tulokset:

Mitä isompi  ilmoitus  sitä  enemmän  ääniä,     Kuntavaalit  2017,  Turun  vaalipiiri    

400

360

350

311

Äänimäärä, indeksi  

300 242  

250 200   150   104   100  

61

50 0   Ei  ilmoitusta    

Pieni

Pienehkö  

Isohko

Iso

Kuva 15 Ilmoituksen koko ja äänimäärä, indeksi: Keskimääräinen äänimäärä alueella per ehdokas =100 Yhdistämällä edelliset eli ilmoituksen lukumäärä ja koko voidaan todeta (loogisesti), että mitä isompi ilmoitusten kokonaispinta-ala (eli ilmoitusten lukumäärä kerrottuna pinta-alalla) sitä enemmän ääniä. Ilmoituksen sijoittaminen kanteen vähintään kaksinkertaistaa äänimäärän. Vaikutus on todella suuri varsinkin pienillä ilmoituksilla, joiden kohdalla äänimäärä                                                                                                               9  Julkaistu  Vaalimuusa  -­‐blogissa  31.10.2017:  Uskomattoman  tehokas  sanomalehtimainonta     https://vaalimuusa.blogspot.com/2017/10/uskomattoman-­‐tehokas.html.  Tutkimus  julkaistu   Turun  Sanomien  luvalla.       Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

21


kannessa ilmoittaneilla oli kahdeksan kertaa suurempi kuin sisäsivuilla ilmoittaneilla. Myös Vaalimuusan Sanomalehti-ilmoitusten teho Kuntavaaleissa 2017 tutkimuksessa sanomalehti Keski-Uusimaassa julkaistut ilmoitukset toimivat yhtä tehokkaasti (kuva 16). Mitä enemmän ilmoituksia, sitä enemmän ääniä (korrelaatio 0.37**).

Sanomalehti-­‐ilmoitusten lukumäärä  ja   äänimäärä,     Kuntavaalit  2017,  Keski-­‐Uudenmaan  alue     350   309  

Äänimäärä, indeksi    

300 250  

218

200

Ei ollut  valtuustossa  

150 100  

Kaikki yhteensä  

124 61  

77

82

50 0   Ei  yhtään    

Yksi ilmoitus  

Useita ilmoituksia    

Kuva 16 Ilmoitusten lukumäärä sanomalehdessä ja äänimäärä, Indeksi: keskimääräinen äänimäärä alueella per ehdokas =100

22

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Mielipidekirjoitus luo uskottavuutta Sanomalehti Keski-Uusimaa tarjosi vaaliehdokkaille mahdollisuutta kirjoittaa Vaalikynä-palstalle mielipidekirjoituksia ennen Kuntavaaleja keväällä 201710. Kaikista 787:stä levikkialueen kuntien (Kerava, Järvenpää, Tuusula) ehdokkaista mahdollisuuteen tarttui 143 kpl. Osa kirjoitti useampia kirjoituksia. Keski-Uusimaa kokosi vaalikynäkirjoitukset ja vaali-ilmoitukset näyttäviksi kokonaisuuksiksi, joita vaaleista kiinnostuneen oli mukavaa lukea. Jo edellä todettiin miten ilmoitukset (maksettu sisältö) vaikutti äänimääriin. Vaalimuusan Mielipidekirjoitusten vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen Kuntavaaleissa 2017 -tutkimuksessa selvitettiin vaikuttaako mielipidekirjoitukset äänimääriin. Niiden oletettiin vaikuttavan, sillä lukija ei yleensä juurikaan erottele maksullista ja toimituksellista sisältöä toisistaan. Tutkimuksen mukaan mitä enemmän väsää mielipidekirjoituksia vaalien alla sanomalehteen, sitä enemmän saa ääniä. Koska äänimääriin vaikuttaa selvästi tunnettuus, ehdokkaat jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan olivatko he olleet edellisellä kaudella valtuustossa vai eivät. Tämän karkean jaottelun tarkoituksena on kuvata sitä kuinka tunnettuja ehdokkaat alueella ovat. Jako ei silti näytä olleen tarpeen, sillä äänisaalis kasvoi molemmilla ryhmillä selvästi, jos kirjoitti lehteen mielipidekirjoituksen (kuva 17). Mitä useamman kirjoituksen väsäsi sitä enemmän sai ääniä (korrelaatio 0.33**).

                                                                                                              10  Julkaistu  Vaalimuusa-­‐blogissa  21.11.2017  Vaikuttaako  vaalien  alla  sanomalehdessä   julkaistut  mielipidekirjoitukset  ehdokkaan  saamaan  äänimäärään?   https://vaalimuusa.blogspot.com/2017/11/vaikuttaako-vaalien-alla-sanomalehdessa.html

  Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

23


Ehdokkaan kirjoittamien   Vaalikynäilmoitusten  määrä  ja  äänimäärä     Kuntavaalit  2017,  Keski-­‐Uudenmaan  alue   450   384  

400

äänimäärä, indeksi  

350

312

300 239  

229

250

183

200 150   100  

Ei ollut  valtuustossa   Oli  valtuustossa    

164

Kaikki yhteensä  

115 57  

72

50 0   Ei  yhtään   Yksi  vaalikynäkirjoitus     2  tai  enemmän   vaalikynäilmoitusta     vaalikynäkirjoituksia    

Kuva 17 Mielipidekirjoitusten lukumäärä ja äänimäärä, indeksi: keskimääräinen äänimäärä alueella per ehdokas=100

24

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Vaalitapahtumat ilahduttavat ja aktivoivat äänestäjiä Vaalitapahtumissa jaetaan ilmapalloja, kahvia ja makkaraa. Ehdokkaat ovat tavattavissa, käteltävissä tai halattavissa toreilla, kauppakeskuksissa ja kahviloissa. Kuinka tehokasta tuo vaalitapahtumien järjestäminen on markkinointikeinona? Vaalimuusan Vaalitapahtumien teho Eduskuntavaaleissa 2015- tutkimuksessa on mitattu sitä, miten hyvin vaalitapahtumien lukumäärä ja laatu korreloi saadun äänimäärän kanssa. Mukana tutkimuksessa ovat sellaiset Keski-Uudenmaan alueen vaalitapahtumat, joista on ilmoitettu sanomalehti Keski-Uusimaassa tai ilmaisjakelulehti Tuusulanjärven Viikkouutisissa 18.3-19.4.2015 eli kuukauden ajan ennen vaaleja. Tapahtumia oli yhteensä 259 kappaletta. Näistä 62% oli ehdokkaan omia tilaisuuksia ja loput puolueiden järkkäämiä11. Ehdokkaan saama äänimäärä korreloi hänen omien vaalitapahtumien lukumäärän kanssa vahvasti 0.83**. Myös puolueen saama äänimäärä korreloi puolueen vaalitapahtumien lukumäärän kanssa 0,86**. Kannattaa siis kiertää maakuntaa tapaamassa ihmisiä. Keski-Uudellamaalla oli kolme ehdokasta, jotka järjestivät yli 20 tapahtumaa eli Antti Kaikkonen, Eero Lehti ja Merja Kuusisto. Näistä Kaikkonen ja Lehti uusivat paikkansa. Muut ehdokkaat järjestivät 1-11 tapahtumaa tai eivät ollenkaan. Vaikuttaisi selvästi siltä, että mitä enemmän järkkää tapahtumia sitä enemmän saa ääniä, vaikka unohdettaisiin nuo edellä mainitut politiikan superjulkkikset (kuva 18).

                                                                                                              11  Tutkimus  julkaistu  Vaalimuusa-­‐blogissa  24.4.2015,  Tutkimus  vaalitapahtumien  tehosta   https://vaalimuusa.blogspot.com/2015/04/tutkimus-vaalitapahtumien-tehosta.html

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

25


Järjestetyt vaalitapahtumat  ja  äänimäärä   Eduskuntavaalit  2015,  Keski-­‐Uudenmaan  alue     Ilmoitettu  sanomalehdessä  tai  ilmaisjakelulehdessä    

4500 4000  

Äänimäärä

3500 3000   2500  

Äänimäärä Keski-­‐Uudenmaan   alueella    

2000

Lineaarinen (Äänimäärä  Keski-­‐ Uudenmaan  alueella  )  

1500 1000   500   0   0  

5

10

15

20

25

30

Vaalitapahtumien lukumäärä  

Kuva 18 Vaalitapahtumien lukumäärä per ehdokas ja äänimäärä Vaikka järjestäisit kuinka upean vaalitapahtuman, sen teho on yhtä heikko kuin puheen pitäminen mökin laiturilla kesäiltana, ellei tapahtumassa ole riittävästi ihmisiä. Tapahtumaan voi houkutella yleisöä tarjoamalla laadukasta sisältöä (keskustelua, esityksiä, luentoja yms), nimekkäitä poliitikkoja, ilmapalloja tai muuta vaalikrääsää tai hyvää syötävää. Aika moni tarjoaa kaikkia edellä mainittuja. Tämäkään ei vielä riitä, sillä jos kukaan ei tästä kaikesta tiedä, joutuu ehdokas syömään pullansa tukijoukkoineen ihan itse. Vaalimuusan Vaalitapahtumien teho Kuntavaaleissa 2017 tutkimuksessa12 analysoitiin myös vaalitapahtumien tehoa eli sitä miten vaalitapahtumien lukumäärä korreloi äänimäärän kanssa ja lisäksi vertailtiin Facebookissa ilmoitettuja tapahtumia sanomalehdessä ilmoitettuihin tapahtumiin. Mukana tutkimuksessa oli sekä Keski-Uusimaassa, Turun Sanomissa että Facebookissa ilmoitetut tapahtumat. Facebookin osalta otos on pieni eli otin mukaan tarkasteluun ne keravalaiset ehdokkaat, joilla oli julkinen Facebook sivu. Facebookissa ilmoitettujen tapahtumien lukumäärä korreloi vain hyvin heikosti äänimäärän kanssa (0.09). Korrelaatio ei ole tilastollisesti merkitsevä.                                                                                                               12  Tutkimus julkaistu Vaalimuusa-blogissa 22.3.2019:  Mitä enemmän ilmoittaa vaalitapahtumista sanomalehdessä, sitä enemmän saa ääniä, https://vaalimuusa.blogspot.com/2019/03/mita-enemmanilmoittaa.html

26  

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Keski-Uusimaassa ilmoitettujen vaalitapahtumien lukumäärä korreloi äänimäärän kanssa selvästi (0.42**). Kaikkein ahkerimmin vaalitapahtumia järjesti alueen ääniharava Antti Kaikkonen, mikä ei liene sattumaa. Kaikkonen kahvitteli Keski-Uusimaan ilmoitusten mukaan potentiaalisten äänestäjien kanssa yhdeksän kertaa. Turun Sanomissa ilmoitettujen vaalitapahtumien teho on jopa parempi kuin Keski-Uusimaassa ilmoitettujen, sillä korrelaatio tapahtumien lukumäärän ja äänten kanssa on jopa 0.70**. Yhteenvetona voidaan todeta, että tehokkaan vaalitapahtuman luominen näyttää onnistuvan parhaiten sanomalehtimarkkinoinnin avulla ja että mitä enemmän vaalitapahtumia järjestää, sitä enemmän saa ääniä (kuva 19).

Sanomalehdessä ja  Facebookissa   ilmoitettujen  vaalitapahtumien  lukumäärä  ja   äänimäärä  Kuntavaalit  2017     900  

802

800

Facebook (julkisessa   pro^iilissa  mainostetut   tapahtumat  Keravan   vaalipiirissä)  

Äänimäärä, indeksi  

700 600   457  

500 400  

329

300 200   100  

93 87  

109

99

143

Sanomalehti (Turun   Sanomissa  tai  Keski-­‐ Uusimaassa   mainostetut   tapahtumat)  

0 Ei  yhtään   Yksi  tapahtuma   vaalitapahtumaa  

Kaksi tapahtumaa  

Useampia vaalitapahtumia    

Kuva 19 Sanomalehdessä tai Facebookissa ilmoitettujen vaalitapahtumien lukumäärä per ehdokas ja saatu äänimäärä, indeksi: keskimääräinen äänimäärä alueella per ehdokas=100

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

27


Vaalikoneisiin kannattaa vastata Äänestäjien kyselyssä kävi selväksi, että äänestäjät käyttävät vaalikoneita paljon päätöksenteon apuna (kuva 4). Äänestäjät eivät kuitenkaan välttämättä käytä kuin yhtä vaalikonetta, joten tuntuisi siltä, että ehdokkaan kannattaisi olla mahdollisimman monessa mukana varmistuakseen, että ovat mukana potentiaalisen äänestäjän käyttämässä vaalikoneessa. Toisin sanoen mitä useammassa vaalikoneessa on mukana, sitä paremmat mahdollisuudet tulla valituksi. Vaalimuusan Analyysi keravalaisten ehdokkaiden vaalikonekäyttäytymisestä Kuntavaaleissa 200813 -tutkimuksessa selvitettiin miten kuntavaaliehdokkaiden vastaaminen vaalikoneisiin vaikuttaa äänestäjiin. Tulosten mukaan valtuustoon pääsyyn vaikutti selvästi se oliko ehdokas osallistunut vaalikoneisiin ja kuinka moneen vaalikoneeseen hän oli osallistunut (kuva 20). Mitä useampaan koneeseen vastasi, sitä enemmän sai ääniä (korrelaatio 0.21**). Uusista kunnanvaltuutetuista jokainen oli vastannut vaalikoneisiin. Näyttää siltä, että uuden henkilön on hyvin vaikeaa päästä valtuustoon, jollei ole vastannut vaalikoneiden kysymyksiin. Valtuustoon päässeistä yli puolet oli vastannut vähintään neljään koneeseen. Tutkimuksessa oli mukana kaikki löydetyt alueelliset vaalikoneet, eli KeskiUusimaan, Helsingin Sanomien, Ylen, MTV3:n ja Irc Gallerian. Sillä mihin vaalikoneeseen oli vastannut ei näyttänyt olevan suurta merkitystä.

                                                                                                              13  Willman-Iivarinen (2008): ”Pieni analyysi vaalikoneiden ja ehdokkaiden lukumäärän merkityksestä Keravan valtuustoon pääsyssä 2008”, lehdistötiedote, juttu Keski-Uusimaassa, julkaistu myös Vaalimuusa-blogissa   https://vaalimuusa.blogspot.com/2015/04/tehokas-vaalikonemarkkinointi.html

28  

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Valtuustoon pääseminen  ja  ehdokkaiden   vastaaminen  vaalikoneisiin     Kuntavaalit  2008,  Keravalaiset  ehdokkaat   100  %  

Käytti 4-­‐5   konetta  

90 %   34  

80 %   57  

70 %   60  %  

75

Käytti 1-­‐3   konetta  

50 %   45  

40 %   30  %   37  

20 %   10  %   0  %  

25

21

0 Uusi  valtuutettu  

Ei käyttänyt   vaalikoneita  

6 Uudelleen  valittu  

Ei päässyt  

Kuva 20 Vaalikoneisiin vastaaminen ja valtuustoon pääsy

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

29


OSA 3. TEHOKKAIN VAALIMEDIA Tässä tutkimusraportissa on osoitettu, että vaalimainonta missä tahansa välineessä toimii. Toisin sanoen, ehdokkaan viestinnällinen aktiviteetti missä tahansa mediassa korreloi saadun äänimäärän kanssa. Aika harvalla kuitenkaan on varaa tai aikaa olla mukana kaikissa medioissa. Mihin mediaan kannattaisi rajalliset resurssinsa laittaa? Vastaus tähän kysymykseen ei ole aivan yksinkertainen, sillä se riippuu siitä, onko ehdokkaalla ensisijaisesti aikaa vai rahaa, ja minkä kohderyhmän hän haluaa tavoittaa (esimerkiksi kuva 3). Tässä raportissa on tarkasteltu paljon viestintäaktiviteettien korrelointia äänimäärän kanssa. Korrelaatiot ovat hyvä tapa tarkastella riippuvuussuhteita, mutta ne eivät kerro äänimäärän suuruudesta suoraan mitään. Korrelaatio kuvaa vain lineaarista riippuvuussuhdetta, eivätkä ilmiöt aina ole lineaarisia. On myös mahdollista, että vaikka korrelaatio on todella suuri, ei tekijällä silti ole kovin suurta merkitystä. Kuvitellaan hypoteettinen tilanne, jossa yksi mainos mediassa X, nostaa äänimääräindeksin 101:teen. Toinen mainos nostaa indeksin 102:teen ja niin edelleen. Korrelaatio on 1.00**. Jos korrelaatio pienempi niin hajontaa on enemmän, mutta vaikutus äänimäärään saattaa silti olla suurempi. Korrelaatio kertoo ilmiöstä ”Mitä enemmän teen tätä, sitä enemmän saan tätä”. Indeksi taas kertoo siitä, minkä verran tietyllä toimintatavalla saa ääniä verrattuna keskimääräiseen äänimäärän. Tässä yhteenvetoluvussa tarkastellaan siis indeksejä, jotka ovat vertailukelpoisia eri mediaryhmien välillä.

30

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Tarkastellaan ensin tilannetta, jossa ehdokas halua käyttää lehtimainontaa ja hän miettii kumpaan lehteen ilmoitus kannattaa laittaa – maksulliseen sanomalehteen vai ilmaisjakelulehteen. Molemmissa on hyviä puolia. Ilmaisjakelulehti jaetaan lähes joka talouteen ja tavoittaa siten potentiaalisesti suuren määrän ihmisiä. Toisaalta sitä eivät kaikki lue, ja jos lukevat, lukeminen on usein aika pintapuolista. Tilattu sanomalehti sen sijaan luetaan huolellisesti ja ihmisillä on siihen vankka side. Vaalimuusan Sanomalehtiilmoitusten teho Kuntavaaleissa 2017 -tutkimuksen tulokset on koottu alla olevaan kuvioon. Tutkimuksen perusteella on selvää, että 1) kannattaa ilmoittaa, 2) jos laittaa vain yhden ilmoituksen se toimii sanomalehdessä lähes kaksi kertaa niin hyvin kuin ilmaisjakelulehdessä, 3) mitä enemmän ilmoittaa sitä enemmän saa ääniä, 4) eniten saa ääniä jos ilmoittaa molemmissa lehdissä.

Ilmoitusten määrä  Sanomalehdessä  ja   ilmaisjakelulehdessä  ja  saatu  äänimäärä   Kuntavaalit  2017,  Keski-­‐Uudenmaan  alue  

Äänimäärä, indeksi    

300 250  

250 200  

169

150

115

100 50  

185

50

57

0

Kuva 21    Ilmoitusten    määrä  sanomalehdessä  ja  ilmaisjakelulehdessä  sekä  saatu   äänimäärä,  indeksi:  keskimääräinen  äänimäärä  alueella  per  ehdokas  =  100

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

31


Seuraavaksi vertailemme kaikkia tässä tutkimuksessa läpikäytyjä mediatuotteita niiden ehdokkaiden osalta, jotka eivät ole olleet edellisessä valtuustossa eli ovat vähän ”tuntemattomampia” (kuva 22). Oletus on, että näillä mainonnan vaikutus näkyy selvimmin. Tulokset on koottu alla olevan kuvioon14. Tutkimuksen perusteella kaikkein kannattavinta on järjestää vaalitapahtumia, joista ilmoittaa sanomalehdessä. Seuraavaksi tehokkainta on ilmoittaa sanomalehdessä tai ilmaisjakelulehdessä useita ilmoituksia. On hyvä myös laittaa upeat kotisivut ja vaalivideo. Mielipidekirjoituksia kannattaa kirjoitella.

                                                                                                              14  Huomaa,  että  indeksi  =100  on  kaikkien  ehdokkaiden  keskiarvo,  ei  pelkästään  kuviossa  22   olevien  uusien  ehdokkaiden.  Jos  olisi  otettu  pelkästään  kuvion  ehdokkaat,  niin  esimerkiksi   ”On  Twitterissä  (passiivinen)”  saa  indeksin  109  ja  ”Yksi  ilmoitus  Keski-­‐Uusimaassa”  indeksin   123.  Kaikki  mikä  on  yli  71  parantaa  äänimäärää  ja  sen  alle  olevat  laskevat.  Syy  siihen,  että   indeksin  perusluku  on  sama  kuin  kaikilla  ehdokkailla  on  se,  että  haluttiin  säilyttää   vertailtavuus  kuvion  23  tuloksiin.  Näitä  voi  siis  verrata,  sillä  kaikissa  on  sama  indeksin   perusluku.     32  

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Mainostaminen eri  medioissa  ja   keskimääräinen  äänisaalis   Kuntavaalit  2017,  Keski-­‐Uudenmaan  alue,     Ei  ole  ollut  valtuustossa  aiemmin  =  "tuntematon  ehdokas"   259  

Sanomalehdessä ilmoitettu  vaalitapahtuma     Useita  ilmoituksia  Keski-­‐Uusimaassa  

218 206  

Useita ilmoituksia  ilmaisjakelulehdessä    

198

On visuaalisesti  upea  kotisivu   Useita  vaalikynäkirjoituksia  Keski-­‐Uusimaassa    

164

On vaalivideo    

158

On kotisivu,  tavanomainen    

124

On suoramainontaa    

122

On aktiivinen  Twitterissä  

121

Yksi vaalikynäkirjoitus  Keski-­‐Uusimaassa  

115

Julkinen Facebook  sivu    

112

Yksi ilmoitus  ilmaisjakelulehdessä    

91

Facebookissa ilmoitettu  vaalitapahtuma    

84

Yksi ilmoitus  Keski-­‐Uusimaassa  

82 78  

On Twitterissä  (passiivinen)     55  

Yksityinen Facebook  sivu   0  

50

100

150

200

250

300

Äänimäärä, indeksi:  keskimääräinen  äänimäärä  kaikilla  ehdokkailla     tunnetuilla  ja  tuntemattomilla  =100  

Kuva 22  Vaalimainonta  eri  mediaryhmissä  ja  saatu  äänimäärä,  ei  ole  ollut  valtuustossa   aiemmin,  Indeksi:  Kaikkien  ehdokkaiden  äänimäärä  alueella  per  ehdokas  =100

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

33


Kun otetaan tarkasteluun kaikki ehdokkaat, havaitaan sanomalehdessä ilmoitettujen vaalitapahtumien tärkeyden kasvavan entistäkin enemmän (kuva 23). Ero johtunee siitä, että vaikka huomaisi tuntemattoman ilmoituksen vaalitapahtumasta ei se kiinnosta samalla tavalla kuin jo ennestään julkisuudesta tutun ehdokkaan vaalitapahtuman. Tapahtumasta kannattaa ilmoittaa nimenomaan sanomalehdessä, sillä Facebookissa ilmoitetut eivät toimineet samalla tavalla. Nyt on toki hyvä huomata, että mukana ei ole Facebookissa tehtyä maksullista mainontaa, sillä siitä ei ole saatavissa dataa. Facebook on myös muuttanut tapahtumiaan sitten viime kuntavaalien. On loogista, että kotisivut toimivat tunnetummilla paremmin kuin tuntemattomammilla, sillä tuntemattomampien sivuille harva eksyy. Muilta osin tulokset ovat melko samanlaisia kuin kuviossa 22.

34

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Mainostaminen eri  medioissa  ja   keskimääräinen  äänisaalis   Kuntavaalit  2017,  Keski-­‐Uudenmaan  alue,     Kaikki  ehdokkaat   636  

Sanomalehdessä ilmoitettu  vaalitapahtuma     On  visuaalisesti  upea  kotisivu  

310

Useita ilmoituksia  Keski-­‐Uusimaassa  

309

On suoramainontaa    

273

Useita ilmoituksia  ilmaisjakelulehdessä    

266

On vaalivideo    

245

Useita vaalikynäkirjoituksia  Keski-­‐Uusimaassa    

239 183  

Yksi vaalikynäkirjoitus  Keski-­‐Uusimaassa   Julkinen  Facebook  sivu    

158

On aktiivinen  Twitterissä  

154

Yksi ilmoitus  ilmaisjakelulehdessä    

151

On Twitterissä  (passiivinen)    

147

On kotisivu,  tavanomainen    

143

Yksi ilmoitus  Keski-­‐Uusimaassa  

124

Facebookissa ilmoitettu  vaalitapahtuma    

112 87  

Yksityinen Facebook  sivu   0  

100

200

300

400

500

600

700

Äänimäärä, indeksi:  keskimääräinen  äänimäärä  kaikilla  ehdokkailla     tunnetuilla  ja  tuntemattomilla  =100  

Kuva 23  Vaalimainonta  eri  mediaryhmissä  ja  saatu  äänimäärä,  indeksi:  Kaikki   ehdokkaiden  äänimäärä  alueella  per  ehdokas=100 Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

35


Mielenkiintoista on, että aktiivisimmat ehdokkaat tuntuvat olevan aktiivisia suunnilleen kaikilla tavoilla. Ehdokkaista on kuitenkin havaittavissa kahdenlaista koulukuntaa: On some-aktiivit ja perinteisen median-aktiivit. Alla olevassa taulukossa on kuvattu sitä, miten ehdokkaiden eri vaalimainontaan käytetyt välineet korreloivat keskenään. Twit ter prof iilin ole mas saol o ja aktii visu us Twitter profiilin olemassaolo ja aktiivisuus Facebook sivun visualisuus ja aktiivisuus Nettisivu ja sen visuaalisuus Vaalivideo ja sen sivuaalisuus Mielipidekirjoitusten lukumäärä Ilmoitusten lukumäärä KeskiUusimaassa Ilmoitusten lukumäär Viikko-Uutisissa Vaalitapahtumien lukumäärä (sanomalehdessä ilmoitetut)

36

1,00

Face boo k sivu n visu alis uus ja aktii visu us 0,22 **

Nett isiv u ja sen visu aali suu s

Vaal ivid eo ja sen visu aali suu s

Miel ipid ekirj oitu sten lkm

Ilm oitu sten lkm Kes kiUusi maa ssa

Ilm oitu sten lkm Viik koUuti siss a

Vaal itap ahtu mie n lkm

0,30 **

0,32 **

0,20 **

0,08

0,07

0,01

1,00

0,53 **

0,51 **

0,18 **

0,07

0,02

1,00

0,66 ** 1,00

0,21 ** 0,43 ** 1,00

0,27 ** 0,33 ** 0,24 ** 1,00

0,14 ** 0,09 0,04

0,20 0,10 ** 0,55* 0,22 * ** 1,00

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

0,10 0,10

0,22 ** 1,00


Lopuksi Tämä tutkimus osoittaa että vaalimainonta on tehokasta. Kaikki tutkitut mediatuotteet korreloivat äänimäärän kanssa tilastollisesti merkitsevällä tavalla. On harmillista, että datan puutteen vuoksi tästä analyysista puuttuu muutamia merkittäviä mediatuotteita. Toivon tämän korjaantuvan lähivuosina. Tosin on joitain sellaisia mainonnan lajeja, joista ei ole saatavissa dataa tarkkailemalla tai laskemalla. Esimerkiksi Googlen tai Facebookin ostettu mainonta, näkyy vain kohderyhmään kuuluville. On kuitenkin olemassa selkeitä viitteitä siitä, että tuo ”mikrotargetoitu” mainonta on ollut ainakin presidentti Donald Trumpille erittäin tehokasta. Vaalimuusa on tutkinut runsaasti myös mainonnan sisältöjä; millainen kuva, slogan, vaalilupaus tai muut argumentit korreloivat äänimäärän kanssa. Ehdokkaan ulkoasulla on myös hämmästyttävän paljon merkitystä, jopa sillä minkä värisen paidan laittaa vaalikuvaan. Osa näistä tutkimuksista on julkaistu Vaalimuusa-blogissa, osa on vielä viimeistelemättä. Lisätietoja tästä tai muista Vaalimuusan tutkimuksista saat: Hanna Willman-Iivarinen Vaalimuusa, Tutkija ja bloggaaja Miratio, Yrittäjä ja bloggaaja 050-4320402 hanna@miratio.fi

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

37


Lähteet Lähteinä käytetty seuraavia Vaalimuusan tutkimuksia/analyysejä: Kuntavaalit 2008: Analyysi keravalaisten ehdokkaiden vaalikonekäyttäytymisestä Kuntavaaleissa 2008. Tutkimuksessa selvitettiin miten vaalikoneisiin vastaaminen tai vastaamattomuus vaikuttaa äänimääriin. Eduskuntavaalit 2011: Facebookin käyttö vaalimainonnassa Eduskuntavaaleissa 2011. Tutkimuksessa selvitettiin miten Facebook -profiilit ja aktiivisuus vaikuttivat äänimäärin. Eurovaalit 2014: Äänestäjän päätöksentekotutkimus Eurovaaleissa 2014. Tutkimus tehtiin nettikyselynä ja siinä selvitettiin millainen on äänestäjien päätöksentekoprosessi ja millaiset tekijät päätöksiin vaikuttavat. Facebookin vaikutus äänestäjiin Eurovaaleissa 2014, Analyysissä selvitettiin miten Facebook profiilit, tykkääjät ja aktiivisuus korreloivat äänimäärine kanssa. Otoksena kaksi isoa puoluetta (Kokoomus ja Perussuomalaiset) ja kolme pientä puoluetta Eduskuntavaalit 2015: Äänestäjän päätöksentekotutkimus Eduskuntavaaleissa 2015. Tutkimus tehtiin nettikyselynä ja siinä selvitettiin millainen on äänestäjien päätöksentekoprosessi ja millaiset tekijät päätöksiin vaikuttavat. Vaalitapahtumine teho Eduskuntavaaleissa 2015. Tutkimuksessa on mukana Keski-Uudenmaan ehdokkaat ja heidän ilmoituksensa vaalitapahtumista sanomalehdissä. Vaalitapahtumien laatu ja lukumäärä korreloi äänimäärien kanssa. Ehdokkaan Twitter -aktiivisuuden vaikutus äänimääriin Eduskuntavaaleissa 2015. Tutkimuksessa selvitettiin Twitter- aktiivisuutta ja miten se korreloi äänimäärien kanssa. Vaalitapahtumien teho vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tutkimuksessa selvitettiin miten ehdokkaiden ja puolueiden vaalitapahtumat korreloivat saatujen äänten kanssa. Kuntavaalit 2017: 38

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi


Äänestäjän päätöksentekotutkimus Kuntavaaleissa 2017. Tutkimus tehtiin nettikyselynä ja siinä selvitettiin millainen on äänestäjien päätöksentekoprosessi ja millaiset tekijät päätöksiin vaikuttavat. Sanomalehti-ilmoitusten teho Kuntavaaleissa 2017. 4 vaalipiiriä, analyysi sanomalehdissä ja ilmaisjakelulehdissä olleista ilmoituksista ja niiden korreloinnista äänimäärien kanssa. Mielipidekirjoitusten vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen Kuntavaaleissa 2017. Tutkimuksessa on laskettu sanomalehti KeskiUusimaassa olleiden Vaalikynä-ilmoitusten määrät ja selvitetty niiden korrelaatiota äänten kanssa. Somekanavien vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen Kuntavaaleissa 2017. Tutkimuksessa selvitettiin miten ehdokkaiden Facebook, Twitter ja Youtube aktiivisuus korreloi saatujen äänten kanssa Keski-Uudenmaan vaalipiirissä. Mukana tutkimuksessa oli myös ehdokkaiden nettisivut, vaikka ei olekaan somekanava. Vaalitapahtumien teho Kuntavaaleissa 2017. Tutkimuksessa selvitettiin miten ehdokkaiden ja puolueiden vaalitapahtumat korreloivat saatujen äänten kanssa ja onko sillä väliä miten tapahtumia markkinoi. Hyvin pieni analyysi suoramainonnan tehosta Kuntavaaleissa 2017. Analyysissä selvitettiin yhden kaupunginosan muutaman talouden perusteella korreloiko suoramainonta saatujen äänten kanssa.

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

39


Tilaa vaalimainonnan teho -tutkimus valitsemastasi mediasta Tutkimalla miten tehokkaita vaali-ilmoitukset ovat edellisissä vaaleissa olleet, saat hyviä argumentteja seuraavan vuoden myyntiin. Toki analyysin tuloksia voi käyttää myös muussa kuin vaali-ilmoitusmyynnissä. Vaalimainonnan teho tutkimus voidaan tehdä mistä tahansa mediasta, mistä on tietoa saatavissa ilmoittajista tai käyttäjistä. Vaalimuusa on tehnyt näitä tutkimuksia seuraavista medioista: Sanomalehtiilmoitukset, ilmaisjakelulehti-ilmoitukset, suoramainonta, Facebook, Twitter, mielipidekirjoitukset lehdessä ym. Jos tutkimus tehdään esimerkiksi sanomalehtiilmoituksista voidaan selvittää miten ilmoituksen koko, sijainti, ilmoituspäivä ja lukumäärä korreloivat äänien kanssa. Näiden lisäksi voidaan selvittää millainen vaalimainoksen sisältö toimii parhaiten (kuva, teksti, argumentit yms). Tämän tiedon avulla voit pitää esimerkiksi koulutuksen potentiaalisille vaaliehdokkaille. Vaalimainonnan teho-tutkimuksia on neljää eri tyyppiä: 1. Simppeli: Vain yksi media ja selkeät muutamat korrelaatiot (Esim. koko, toisto, sijainti jne). Saat hyviä myyntiargumentteja. 2. Brändäävä: Vain yksi media, mutta tutkitaan edellisten lisäksi sitä millainen sisältö toimisi parhaiten. Saat mahdollisuuden antaa vaalimainonta-asiakkaille arvokasta tietoa ja auttaa heitä tekemään entistä tehokkaampia mainoksia, koska myös sisältö on optimoitu. 3. Vertaileva: Tutkitaan useampi media ja vertaillaan vaalimainonnan tehoa eri viestimissä. Voit itse valita mitkä mediat ja kuinka monta otetaan mukaan vertailuun. Voit tilata vain yhden tai yhdistellä vapaasti erilaisia tyyppejä. Pyydä tarjous: hanna@miratio.fi tai 050-4320402

40

Vaalimainonnan teho 2019 www.vaalimuusa.fi

Profile for miratio

Vaalimainonnan teho  

Analyysi vaalimainonnan tehost useissa eri vaaleissa ja eri mediaryhmissä

Vaalimainonnan teho  

Analyysi vaalimainonnan tehost useissa eri vaaleissa ja eri mediaryhmissä

Profile for miratio
Advertisement