Page 1

KOULURUOKAILUN IDEAKIRJA Case: Heinävaaran yhtenäiskoulu


ALUKSI Lounastauolla on myönteisiä vaikutuksia työpäivään. Kouluruokailu mahdollistaa lapsille, nuorille ja koko koulun henkilökunnalle hetken virkistäytyä. Lounastauko keskellä päivää tukee myös suotuisaa ateriarytmiä, joka auttaa jaksamaan, tukee oppimistuloksia ja sosiaalisia suhteita.

Tukena ideakirjassa on käytetty Kouluruokailusuosituksia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2017), Kouluruoka rokkaa! -hanketta (Suomen kulttuurirahasto 2013), Kouluruoka-agentin käsikirjaa (Ruokatieto yhdistys ry 2018) sekä kouluterveyskyselyä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017). Ideakirja on tehty osana Pohjois-Karjalan Hyvistä puolista huolimatta Pohjois-Karjalassa kansanterveyden keskuksen ja Pohjois-Karjalan neljäsosa perusopetuksen 8. ja 9.-luokkalaisis- ravitsemustyöryhmän kouluruokailun kehittäta jättää koululounaan vähintään kerran viikossa mistyötä. väliin, kun aterianosia jättää syömättä peräti 85 prosenttia. Kehittämistyön tavoitteena on saada oppilaat syömään koululounas päivittäin kaikkine aterianosineen. Mitä keinoja kouluruokailuun osallistumisen edistämiseksi on? Kädessäsi sinulla on IDEAKIRJA, jonka avulla kannustetaan jokaista oppilasta osallistumaan kouluruokailuun. Kehitetään siitä päivän paras tauko!

2


Päätavoite: KAIKKI SYÖMÄÄN! ALATAVOITTEET Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin Ruokailun ohjeistamisesta huolehtivat opettajat ja koulun muu henkilökunta Kouluruokailun tavoitteista ja käytännöistä keskustellaan kotien kanssa Osallistumista ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti

3


SISÄLTÖ Kouluruokailun JÄRJESTÄMINEN

6

Ruokailuympäristö 6 Ruokailuajat 7 Tarjottavat ateriat 7 Yhteistyö sidosryhmien välillä 8 Oppilaiden osallisuus 8

Ravitsemuksellisesti hyvä KOULUATERIA 12 Ruokalistasuunnittelu 12 Ruoka-aineiden valinta 12 Malliateria 13

Kouluruokailun seuranta ja ARVIOINTI 14

4


SISÄLTÖ Kouluruokailun kehittämistyö LUKUVUODEN MUKAAN 16 Esivalmistelut 16 Lukuvuoden aloitus 19 Syyslukukauden puoliväli 23 Kevätlukukauden alku 25 Kevätlukukauden puoliväli 26 Kevätlukukauden loppupuoli 28

LOPUKSI Lukuvuosikartta

29 30-31

LÄHTEET 32

5


Kouluruokailun JÄRJESTÄMINEN RUOKAILUYMPÄRISTÖ Ruokailuympäristö vaikuttaa kouluruokailun suosioon. Rauhallinen, siisti, viihtyisä ja ohjausmyönteinen ympäristö lisää kävijöitä. Tarkoituksenmukainen ruokailutila on kävijämäärää ja ruokailun sujumista ajatellen riittävän kokoinen, jossa otetaan huomioon ääntä vaimentavien elementtien hyödyntäminen.

RUOKAILUYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN VIIHTYISÄMMÄKSI Lisätään viherkasveja tai kestokasveja ruokailutilaan

6

Valitsemalla kuviollisia ja sesonkiin sopivia lautasliinoja

Perustamalla oppilaiden galleria ruokalaan

Rajaamalla ruokala ilmoitustaululla omaksi alueeksi

Merkitsemällä jonotusalue ruokalan lattiaan


RUOKAILUAJAT

Tarjottavat ATERIAT

Ruokailuajaksi varataan jokaiselle ryhmälle 30 minuuttia klo 10:30 alkaen. Ruokailu jaksotetaan ruuhkahuippujen välttämiseksi, jonka lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus 10-15 minuutin liikuntahetkeen ennen tai jälkeen ruokailun. Ruokailun on hyvä sijoittua noin puoleen väliin koulupäivää.

Kylmä salaatti

Viikoittainen ruokalista tuodaan esille koulun verkkosivuille sekä ruokalan infotaululle. Infotaululta löytyvät myös ravintotiedot ja -sisällöt sekä ruokamerkinnät päivän ateriasta. Salaatit tarjoillaan muutaman kerran viikossa yksittäisinä komponentteina sekä kasvisruoka liharuoan lisänä. Leivät sijoitetaan otettavaksi lämpimän ruoan jälkeen joko linjastoon tai omalle pisteelleen.

Lämmin ruoka

Leivät

Juomat

RUOKALINJASTON JÄRJESTYS

7


Yhteistyö SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ Tiedonkulku ja viestintä ovat tärkeitä koulun henkilökunnan, oppilaiden, vanhempien, ruokapalvelun järjestäjien ja kouluterveydenhuollon tavoittamiseksi. Vanhemmille tiedotetaan kouluruokailun kehittämisideat ja säännöt sekä kutsutaan aihetta käsittelevään vanhempainiltaan. Koulun nettisivuille voidaan liittää näkyväksi ruokalistat, ravintotiedot ja kuvat ruokailun malliaterioista sekä oppitunneilla tehdyistä projekteista.

8

Oppilaiden OSALLISUUS Oppilaiden osallistaminen kouluruokailun järjestämiseen ja kehittämiseen on jatkuvaa, jonka apuna voidaan käyttää palautekyselyjä pari kertaa lukuvuodessa. Luokanopettajan tai ohjaajan varteissa kerättävät kehitysideat sekä palautteet edistävät kaikkien oppilaiden äänen kuulumista.

Kerro oppilaille, mihin kaikkeen palautetta käytetään


Osallisuuden tukemiseksi ala- ja yläkouluun perustetaan oppilaista, ohjaavasta opettajasta sekä keittiön väestä koostuva kouluruoka-agenttitiimi, jonka tehtävänä on kehittää kouluruokailua. Molemmille ryhmille annetaan omat vastuutehtävät ikätason mukaan. Ruoka-agenttitiimien valitsemiset ja tapaamisajat voidaan koulussa sopia monella tapaa: 1-2 oppilasta jokaiselta luokalta, 1-2 oppilasta jokaiselta luokka-asteelta tai lukukausittain vaihtuvat ryhmät.

Jos agenttitiimi ei sovi kouluunne, voi esimerkkitehtäviä jakaa eri luokka-asteille toteutettavaksi. Muista kiertävät vuorot!

9


Kouluruoka-agenttien ESIMERKKITEHTÄVIÄ teemaviikkojen ja tapahtumien järjestäminen kerätyn palautteen koonti ruokalan vieraskirjasta esimerkkiruokailu ohjaavan opettajan tukena tiedottaa tiimin projekteista koko koulua, esimerkiksi aamunavauksissa ja vanhempainilloissa

10

ruokalan koristelu vuodenajan juhlien mukaan ruokahävikin seuranta

osallistuminen ruokalistan ja ruokailun suunnitteluun

Mitkä muut ovat teidän kouluunne sopivia tehtäviä?


Koko koulu voi hyödyntää kouluruokailuun liittyviä aiheita oppitunneilla. Matematiikan tunneilla voidaan laskea ruokahävikin hintaa sekä kouluruokailun osallistumisprosentteja, kuvaamataidossa suunnitella kouluruokajulisteita, käsityötunneilla tehdä maustekoreja ja äidinkielessä suunnitella kouluruokamainoksia. Vain mielikuvitus on rajana.

Kouluruokailun järjestämisessä OTA HUOMIOON ruokailuympäristö ruokailuajat tarjottavat ateriat oppilaan osallisuus sidosryhmien välinen yhteistyö

11


Ravitsemuksellisesti hyvä KOULUATERIA RUOKALISTASUUNNITTELU Ruokalistan tulee olla riittävän monipuolinen ja ravitsemuksellisesti laadukas. Kuuden tai viiden viikon kiertävä lista sekä sesonkien, teemapäivien, monikulttuurisuuden ja juhlapyhien huomioiminen takaa riittävän vaihtelun tarjoiltaviin ruokiin. Oppilaiden ruokatoiveiden huomiointi esimerkiksi toiveruokaviikkojen avulla edistää oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Ruoka-aineiden VALINTA Koululounaan on tarkoitus olla täysipainoinen, monipuolinen, maukas ja houkutteleva, jolloin sen avulla parannetaan lasten ja nuorten ruokavalion laatua.

12


Ennakkoluulojen vaikutusta ruokavalintoihin voidaan vähentää hyödyntämällä muutaman kerran viikossa komponenttisalaatteja, jolloin oppilaat saavat itse rakentaa salaattiannoksensa. Opettajan rooli on ohjata, kannustaa ja motivoida oppilaita maistamaan uusia makuja sekä nauttimaan aterian osat.

HUOM! Koululla on mahdollisuus saada Maaseutuviraston kautta taloudellista tukea hedelmien ja vihannesten välipalatarjoiluun syksystä 2017.

MALLIATERIA Malliaterian avulla havainnollistetaan oppilaille aterianosien suhteita ja tuetaan lautasmallin mukaista ruokailua. Päivän ateriasta voidaan ottaa kuva infotaululle tai -televisioon, pienemmässä ja isommassa koossa, jolloin eri-ikäisten oppilaiden on helppo hahmottaa oman lautasen sisältö.

13


Kouluruokailun seuranta ja ARVIONTI Ruokalassa tulee olla jokin tapa antaa välitöntä palautetta, jolloin palautteen sekä kehittämisideoiden antaminen on helppoa. Tässä voidaan hyödyntää erilaisia kyselyjä, vieraskirjaa tai Taputa-palvelua, jossa palveluntarjoaja (ruokala) saa reaaliajassa asiakkailta palautetta. Oppilaiden ruokailua ja ruokailuun osallistumista voidaan seurata toteuttamalla kysely valikoiduille luokka-asteille. Apuna tässä voidaan hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyä, esimerkiksi toteuttamalla ruokailuosio 4. ja 5.-luokkalaisille sekä 8. ja 9.-luokkalaisille.

14

Ravitsemuslaatua sekä oppilaiden ruokailua ja ruokailuun osallistumista seurataan pitkin lukuvuotta, esimerkiksi 2-4 kertaa vuodessa. Näin saadaan kuva kouluruokailun kehittämistyön etenemisestä.


Ravitsemuslaadun arvioinnin tukena ruokalan infotaululla voidaan esitellä päivän aterian ravintosisällöt, aterioiden sydänmerkit sekä koulutuokalaa koskeva Oiva-hymy.

Muista myös mahdollisuus suorittaa kouluruokadiplomi!

15


Kouluruokailun kehittämistyö LUKUVUODEN MUKAAN ESIVALMISTELUT Aluksi kehittämistyössä otetaan katsaus koulun opetussuunnitelmaan ja selvitetään, onko siellä mainittu ohjeita kouluruokailun järjestämisestä. Opetussuunnitelmaan kirjatut periaatteet ohjaavat työskentelyä, joten tarvittaessa näitä ohjeita täydennetään.

Kouluruokailu koulun OPETUSSUUNNITELMASSA 16

Mitkä ovat kouluruokailun toteutusta ohjaavat periaatteet? Mitkä periaatteet ohjaavat koulun ruoka-, terveys- ja tapakasvatusta? Miten oppilaiden ruokailuun liittyviä erityistarpeita huomioidaan? Mitkä ovat koulun kestävän elämäntavan tavoitteet?


Opetussuunnitelman ollessa kunnossa opettajat sopivat yhteistyössä, mitkä ovat ruokailutilannetta ohjaavat säännöt, joita jokainen osallistuja sitoutuu noudattamaan. Oppilaiden osallistamiseksi sääntöjä jatkojalostetaan esimerkiksi luokanohjaajan vartissa. Seuraavassa opettajakokouksessa käydään oppilaiden ehdottamat muutokset läpi ja tarvittaessa muokataan ruokailusääntöjä. Valmiit säännöt tiedotetaan koko koululle ja vanhemmille. Samalla vanhempia informoidaan tulevasta kouluruokailun kehittämistyöstä ja sen tavoitteista.

Opettajat ideoivat ruokailun säännöt ja tavoitteet

1

Sääntöjä ja tavoitteita muokataan luokittain

2

Kehitysideoiden perusteella opettajat työstävät säännöt valmiiksi

3

Tavoitteiden ja sääntöjen tiedotus koululle ja vanhemmille

4 17


Kehittämistyön etenemisen seuraamiseksi kartoitetaan koulukohtainen kouluruokailuun osallistuminen. Ruokailuun osallistumista voidaan tarkastella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn ruokailuosion avulla. Kysely toteutetaan 4.-5. sekä 8.-9. vuosiluokille. Kyselyn jälkeen tulokset analysoidaan yhdessä oppilaiden kanssa. Lisäksi koko koululta kerätään asiakaspalaute esimerkiksi kouluruokailun järjestämisestä, kouluruoan mausta ja ruokailuun käytettävissä olevasta ajasta. Molempien kyselyjen tulokset, yhteenveto ja saatu palaute käsitellään koulun sisällä sekä Pohjois-Karjalan ravitsemustyöryhmässä.

Kyselyistä tehdyt yhteenvedot ja palautteet sekä syksyä koskevat kehittämistoimenpiteet julkaistaan koulun nettisivuilla.

18


Lukuvuoden ALOITUS Lukuvuoden aluksi ala- ja yläkoulun aloittaville oppilaille esitellään ruokailutila, koulun keittiö ja ruokapalveluhenkilöstö luokittain. Samalla kerrotaan täysipainoisen ruokailun merkityksestä oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Jokaisen luokan kanssa kerrataan yhdessä sovitut kouluruokailusäännöt. Opettajat ohjeistavat oppilaita toimimaan sovittujen ohjeiden ja sääntöjen mukaan lukuvuoden alusta alkaen.

19


Vanhempien osallistamiseksi alkusyksyn aikana järjestetään vanhempainilta. Paikalle voidaan kutsua ravitsemusterapeutti, kouluterveydenhoitaja sekä ruokapalveluhenkilöstö esittäytymään ja kertomaan kouluruokailun järjestämisestä sekä sen ravitsemuksellisesta merkityksestä. Koulun puolelta esitellään kouluruokailun kehittämistyö, johon vanhemmille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa. Vanhemmille tarjotaan myös tilaisuus tutustua arkena kouluruokailuun palautetta vastaan.

Tervetuloa tutustumaan kouluruokailuun! 27.8.-7.9. tarjoamme Teille tilaisuuden maistaa kouluruokaa palautelomaketta vastaan. Lounas on tarjolla arkipäivisin klo 10:3012:30. Palautelomakkeen saatte keittiön henkilökunnalta. Kiitos vaivannäöstänne! Terveisin koulun väki ja ruokapalveluhenkilöstö

20


Elokuun lopulla käynnistetään kouluruoka-agenttitoiminta koulun sopimalla tavalla. Ennen toiminnan aloitusta koululla tulee olla selvillä kuka tai ketkä ovat agenttiopettajia, miten isot tiimit muodostetaan, miten usein ryhmät kokoontuvat sekä mitkä ovat niitä tapahtumia, joiden järjestämisessä agenttitiimi on mukana. Tehtävien jakamista voi helpottaa, jos koulussa on kaksi eri agenttitiimiä, ns. pikkuagentit ja isot agentit.

Onko S INUSSA a ta agen tiksi? E inestsi kouluum me age mme nttitiimiä keh itt luruokai ämään koulua. Ole t etsimämme he kiinnostu nkilö, jos olet nut...

21


Lukuvuoden KÄYNNISTÄMINEN

1. ja 7. -luokkalaisille koulun keittiön ja henkilökunnan esittely Kerrataan yhdessä sovitut ruokailusäännöt Opettajan esimerkkiruokailu yhdessä oppilaiden kanssa Vanhempainilta kouluruokailun kehittämisestä Kouluruoka-agenttitiimien toiminnan käynnistäminen

22


Syyslukukauden PUOLIVÄLI VINKKEJÄ! Hävikkiviikolla koulussa voidaan Kotitaloustunnilla järjestää ylijääneistä raaka-aineista Kokkisota tai Master Chef -kilpailu Kouluruoka-agenttien ensimmäisenä tehtävänä voidaan toteuttaa ruokahävikkiviikko, jonka toteutuksessa ollaan yhteistyössä ruokapalveluhenkilöstön kanssa. Koko koulua voidaan tiedottaa hävikkimittausviikosta esimerkiksi aamunavauksessa. Käytetyistä vaaoista riippuen hävikkitilasto on joko jatkuvasti vaa’alla näkyvillä tai vaihtoehtoisesti agentit punnitsevat hävikin ruokailun loputtua. Hävikkiviikon tuloksista voidaan tehdä graaffi ilmoitustaululle ja koulun verkkosivuille.

Matematiikassa laskea päivittäin syntyneen hävikin hintaa - eri ryhmä joka päivä Äidinkielen tunneilla suunnitella ja toteuttaa ruokahävikin vastaisia mainoksia, jotka kuvitetaan kuvaamataidon tunneilla ja ripustetaan ruokalan galleriaan

23


Loppusyksystä tarkastellaan kouluruokailutyön etenemistä Ruokailuun osallistumisen ja lautasmallin toteutumisen arviointi voidaan toteuttaa uusimalla kouluterveyskyselyn ruokailuosio 4. ja 8.-luokkalaisille esimerkiksi matematiikantunneilla, jolloin luokan tulosten analysointi ja prosenttien laskeminen on luontevaa. Tulosten pohjalta tehty yhteenveto käsitellään koulussa.

Lähempänä joulua kouluruoka-agentit voivat yhteistyössä keittiön henkilökunnan kanssa ideoida ja toteuttaa asiakaspalvelukyselyn. Kysyttävät asiat voidaan sopia yhdessä, mutta palautetta tulisi saada ruokailun järjestämiseen, ruokailutilan viihtyisyyteen, asiakaspalveluun ja suosikkiruokiin liittyen. Kyselyn pohjalta saadut suosikkiruoat tiedotetaan koulun nettisivuilla ja toteutetaan lempiruokaviikon aikana. Muita kehittämisideoita jalostetaan kevätlukukaudella.

Syyslukukauden PUOLIVÄLISSÄ Ruoka-agenttien järjestämä 1. ruokahävikkiviikko ja hävikkimittaukset

24

Ruokailuun osallistumisen ja lautasmallin toteutumisen arviointi

Ruokalan asiakaspalvelukysely yhteistyössä keittiön ja ruoka-agenttien kanssa


Kevätlukukauden ALKU ka tuloksista tehtävä graaffi on jatkumo syksyn mittauksille. Lautashävikkiin pyritään vaikuttamaan tyhjä lautanen -tempauksen avulla sekä pitämällä aihetta koulun arjessa esillä.

Tyhjä la utanen -tempa us Lukukauden aluksi koulussa järjestetään yhteinen kilpailu kouluruokalan nimestä ja logosta, johon voidaan osallistua yksin, pareittain tai ryhmässä. Arvosteluraati koostuu kouluruoka-agenttien ja rehtorin ohella keittiön henkilökunnasta ja ateriavastaavasta. Valittu nimi ja logo palkitaan ja laitetaan esille ruokalaan. Ruokahävikkiä seuraavat hävikkimittaukset toteutetaan toisen kerran keskitalvella, jon-

Kouluruok a-agentit is vät jällee n! Palaut ketaessasi ruokailun jä lautasen v lkeen tyhjän ähe hävikkiä j nnät lautasa olet ans ainnut Läkerol-pa stil saat palau lin. Pastillin tus valta agen pisteellä oletilta.

25


Kevätlukukauden PUOLIVÄLI Puolivälissä kevättä järjestetään syksyn asiakaspalvelukyselyn palautteen myötä suosikkiruokaviikko. Kouluruoka-agentit toteuttavat 4. ja 8. -luokkalaisten oppilaiden ruokailuun agentti-iskut ruokailuun toimien esimerkkiruo- osallistumista ja aterianosien syömistä tarkastellaan uudelleen kouluterveyskyselyn ruokailijoina opettajien ohella. kailu-osion avulla ja tulokset lasketaan luokan kanssa. Luokkien tuloksista muodostetaan yhteenveto, joka tiedotetaan koko koululle. Tulokset julkaistaan myös koulun verkkosivuilla, jotta vanhemmat ovat tietoisia kehittämistyön etenemisestä. 7.-luokkalaisille järjestetään keittiö-TET, jossa jokainen 7.-luokkalainen käy tutustumassa pareittain kouluruokailun toteuttamiseen. TET kestää yhden päivän ja se pitää sisällään lounaan aikana esimerkiksi ruokalan järjestelyä, linjaston siistimistä ja avustavia toimia keittiössä.

26


Kevätlukukauden TAPAHTUMIA Kouluruokalalle nimija logokilpailu 2. ruokahävikkiviikko ja hävikkimittaukset Suosikkiruokaviikko Agentti-isku ruokailuun esimerkkiruokailijoiksi Ruokailuun osallistumisen ja lautasmallin toteutumisen arviointi

27


Kevätlukukauden LOPPUPUOLI Ruoka-agentit järjestävät kolmannen hävikkimittauksen. Samalla koulussa vietetään kolmatta hävikkiviikkoa. Viikon ohjemassa voi olla esimerkiksi aamunavauksia ruokahävikistä sekä kouluruokamainosten tekemistä. Viikon mittaustuloksista muodostetaan oma graaffi aikaisempien tueksi.

Kasvisruokaviikko

Esimerkkiohjelmaa LOPPUKEVÄÄKSI Valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn (2019) vastaaminen

28

Loppuarvioinnin tueksi kouluterveyskyselyn ruokailuosio toteutetaan kolmannen kerran samoille luokille. Loppukeväällä tarkastellaan tehtyjä tempauksia, kyselyjen tuloksia ja kerättyä palautetta, joista tehdään koko vuoden yhteenveto koulun nettisivuille. Riittävien muutosten toteutuessa haetaan kouluruokadiplomia. Diplomin kunniaksi järjestetään koulun yhteiset juhlat.

Vapun viettäminen ja kouluruokalan koristelu Kännykätön kouluruokailu

Kouluravintola-TET 7.-luokkalaisille

Juhlat kouluruokadiplomin kunniaksi


LOPUKSI Kouluruokailun kehittäminen on koulun yhteinen projekti, joka edellyttää sitoutumista ja yhteistyötä opettajilta, oppilailta, ruokapalveluhenkilöstöltä, vanhemmilta sekä muilta sidosryhmiltä. Tärkeää on, että koulu sopii yhteistyössä valittavista kehittämistoimenpiteistä, koska se tukee kuulluksi tulemista ja vaikuttamisen kokemusta. Tällä tavoin kannustetaan lapsia ja nuoria osallistumaan kouluruokailuun, kun ruokailu on kaikkien yhteinen juttu.

Tekemisen iloa ja hyvä ä ruokahalua !

29


ESIVALMISTELUT Kouluruokailu osaksi koulun opetussuunnitelmaa Kouluruokailun sääntöjen luominen opettajien ja oppilaiden kesken Alkukartoitus (kouluterveyskysely). Kuinka moni koulun oppilas syö päivittäin kouluruoan?

LUKUVUODEN ALOITUS Keittiön ja ruokapalveluhenkilöstön esittely Sovittujen ruokailusääntöjen kertaus Vanhempainilta kouluruokailun kehittämisestä Vanhempien mahdollisuus tutustua kouluruokailuun palautetta vastaan Kouluruoka-agenttitiimien perustaminen

30

SYYSLUKUKAUSI SYYSLUKUKAUDEN PUOLIVÄLI 1.Hävikkiviikko ja ruokahävikkiin liittyvät oppimistehtävät

SYYSLUKUKAUDEN LOPPUPUOLI

4. ja 8. -luokkalaisten ruokailuun osallistumisen ja lautasmallin toteutumisen arviointi (kouluterveyskysely) sekä tuloksien tiedotus Koulun asiakaspalvelukysely yhteistyössä keittiön kanssa, suosikkiruoat muistiin

Ennen vanhem painiltaa kouluruoka-a gentit matka an!


KEVÄTLUKUKAUDEN ALKU Kilpailu koulun ruokalan nimestä ja tunnuksesta, palkinnot voittajille 2. Hävikkimittausviikko ja tyhjä lautanen-tempaus Ruokalaympäristön kehittäminen viihtyisämmäksi

KEVÄTLUKUKAUDEN PUOLIVÄLI 4. ja 8. -luokkalaisten ruokailuun osallistumisen ja lautasmallin toteutumisen arviointi (kouluterveyskysely) sekä tuloksien tiedotus Suosikkiruokaviikko

KEVÄTLUKUKAUDEN LOPPU 3. Hävikkimittausviikko, saaduista ja aikaisemmista tuloksista muodostetaan yhteenveto Koko koulu viettää vappua. Agentit koristelevat ruokalan koristellaan esimerkiksi serpentiinillä ja ilmapalloilla 4. ja 8. -luokkalaisten ruokailuun osallistumisen ja lautasmallin toteutumisen arviointi (kouluterveyskysely). Saaduista ja aikaisemmista tuloksista muodostetaan yhteenveto Kehittämistyöstä ja kerätyistä tuloksista tehdään yhteenveto, joka tiedotetaan koko koululle. Toimien perusteella haetaan kouluruokadiplomia. Diplomin kunniaksi ruoka-agentit ovat mukana järjestämässä koko koulun yhteisiä juhlia

31


LÄHTEET Ammattikeittiöosaajat ry. 2018. Kouluruokadiplomi. Maa- ja metsätalousministeriö. http://www.kouluruokadiplomi.fi/

Kouluruoka rokkaa!-hanke, osa Muotoillut ratkaisut 2012-ohjelma. Suomen kulttuurirahasto. Ruokatieto. 2018. Kouluruoka-agentin käsikirja.

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/kouluruoka-agentin-kasikirja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Kyselylomakkeet.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2017. Syödään ja opitaan yhdessä-kouluruokailusuositus. Toimittanut Armi Kivilahti Taitto: Minna Karttunen Kuvat: Valeria Aksakova, Minna Karttunen, Bearfotos, Suksao, CreativeArt, Pressfoto, Freepik.

POHJOIS-KARJALAN KANSANTERVEYDEN KESKUS

Kouluruokailun ideakirja  

Kouluruokailun ideakirja Heinävaaran yhtenäiskoululle.

Kouluruokailun ideakirja  

Kouluruokailun ideakirja Heinävaaran yhtenäiskoululle.

Advertisement