Page 1

M I K K E L I N K E S K U S TA N

VIISARI

Missä on Mikkelin tulevaisuus? Sinulla on nyt valta määrätä suunta ja vauhti.

Uusin kujein Mikkelin kasvutarinaa rakentamaan

stan ät u k s Ke löyd a t l a list ekijät t

kasvueväät E-MIKKELILÄISYYS ON HELPPO TAPA VAIKUTTAA

MIKKELI 2020 Näiden uutisten saavuttamiseksi tarvitaan työtä ja vastuunkantoa jo tänään:

Mikkeliläiset Suomen tyytyväisimpiä kotiseutuunsa

jee!

Mikkeliin on 2000-luvun kuntaliitosten myötä liitetty monia identiteetiltään

Tiukka talouskuuri toi tulosta – terveellä pohjalla uskaltaa investoida

vahvoja alueita, yhteisöjä ja perinteitä. Kasvutarinamme seuraavassa vaiheessa tämä on hyödynnettävä aiempaa paremmin. Haastamme kuntalaiset osallistumaan vahvemmin kaupunkimme kehittämiseen ja identiteettimme vahvistamiseen.

Jatkuu sivulla 2

Kasvulle suunta.

Lähi- ja luomuruuan menestys Mikkelissä palkittiin Farmari 2020 messuilla! Mikkelistä tuli kiertotalouden edelläkävijä

Mikro- ja kasvuyrittäjyyden Mikkeli

Läpimurto: Mikkelin kuntaranking hurjassa nousussa

YRITTÄMINEN KUNNIAAN

Kuinka Mikkeliin luodaan menestyksen mahdollisuudet kaiken kokoisille yrityksille.

Jatkuu sivulla 2

Mikkeliin oppimisrauha NUORISSA ON TULEVAISUUTEMME

Uusien opetussuunnitelmien mukanaan tuomat monipuoliset oppimisympäristöt, laaja-alainen osaaminen ja paikallinen pedagoginen kehittäminen mahdollistavat paljon. Mikkelissä on varmistettava, että meillä on laadukkaat ja riittävät resurssit

opetussuunnitelmien toteuttamiseen. Resurssien lisäksi meidän on turvattava Mikkeliin oppimisrauha sekä terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt.

Jatkuu sivulla 3

Nuorten syrjäytymisen 0-toleranssi toteutui Mikkelissä Oikeilla valinnoilla kuntavaaleissa sinäkin voit olla tekemässä hyviä paikallisuutisia.


SINULLA ON NYT VALTA MÄÄRÄTÄ SUUNTA JA VAUHTI

a ista v h a aa ev Sot n ja m tä is na kun an väl ä! n kun eistyöt yht

PÄÄKIRJOITUS

Mikkelin hyvinvointitehtävä ja -vastuu Onko Mikkelillä hyvinvointitehtävää sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen jälkeen? On, koska sen vuoksi kunta on olemassa. Jatkossa kunta tosin toteuttaa hyvinvointitehtäväänsä eri painotuksin kuin mihin on perinteisesti totuttu. Hyvinvointitehtäviä kunnilla on pääpiirteissään kaksi. Ensimmäinen tehtävä on kuntalaisten sairauksien ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy ja ylipäätään hyvinvoinnin edistäminen. Toinen tehtävä on vahva kunnallinen edunvalvonta- ja yhteistyö maakunnan suuntaan.

VIISARI Kuntalaiset rakentamaan kasvutarinaa

Kuntalaiset on haastettava vahvemmin osallistumaan Mikkelin kasvutarinan rakentamiseen ja kaupunkimme kehittämiseen. Mikkeli on kasvanut 2000-luvun kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan yli 30-kertaiseksi ja kasvutarinassa on liitetty yhteen monia identiteetiltään vahvoja alueita. Mikkelin yhteistä identiteettiä ja tulevaisuutta on rakennettava Suomi 100 -juhlavuoden mukaisesti yhdessä.

JÄRKEVÄÄ KASVUA

Mikkelin Keskusta on toiminut voimakkaasti lähidemokratian puolesta. Aluejohtokunnat toimivat pitäjien elinvoiman moottoreina, mutta kaikkien kuntalaisten mukaan saamiseksi, meidän on noustava vaikuttamisessa uudelle tasolle.

Ennaltaehkäisevä toiminta ja hyvinvoinnin edistäminen tapahtuvat kuntalaisten arjessa esimerkiksi hiekoittamalla katuja, järjestämällä harrastustoimintaa ja harrastustiloja tai vaikuttamalla lukuisin eri tavoin siihen, että kuntalaiset muuttavat elintapojaan terveellisemmiksi. Entä sitten edunvalvonta? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen astuttua voimaan vuonna 2019 sote-palvelut eivät ole enää kunnan järjestämisvastuulla. Onkin hyvä, että kasvavaa kustannustaakkaa on jatkossa jakamassa laajempi väestöpohja. Tämä ei poista kuitenkaan kunnilta vastuuta kuntalaistensa hyvinvoinnista. Siksi kunnissa on tärkeää olla hereillä ja valvoa sitä, että tulevaisuudessa kuntalainen saa laadukasta hoitoa ja hyvinvointia tukevia palveluita lähipalveluna, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Kunnassa on osattava rakentaa mahdollisimman saumaton ketju ennaltaehkäisevistä ja hyvinvointia edistävistä toimista sairaanhoitoon ja sosiaalitoimen palveluihin. Kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö on rakennettava toimivaksi palvelusuhteeksi, jonka keskiössä on kuntalaisten hyvinvointi. Tässä työssä tarvitsemme hyvää kunnallista päätöksentekoa ja edunvalvontaa.

HYVÄ LUKIJAMME, pidät käsissäsi Viisaria, Mikkelin Keskustan vaalilehteä. Viisari näyttää suuntaa – tulevaisuutta, jota kohti käymme uudella vaalikaudella. Tässä lehdessä nostamme esiin Keskustan tärkeimpiä kehittämisen teemoja ja toimenpiteitä.

Niina Kuuva Keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Mikkelin Keskusta haluaa kehittää kuntalaisten avoimen osallistumisen mahdollisuuksia omaa asuinaluettaan ja koko kuntaa koskevaan valmistelutyöhön ja päätöksentekoon

E-MIKKELILÄISYYS ON UUSI TAPA VAIKUTTAA Kuntalaisten osallistamiseen tarvitaan yhä uusia, mielekkäitä

ja myös nykyistä helpompia tapoja. Haluamme kehittää digitaalisuuden mahdollistamana e-mikkeliläisyyttä. E-mikkeliläisyys avaa vaikuttamisen ovet kuntalaisten lisäksi myös kaupunkimme vapaa-ajan asukkaille, Mikkelistä muualle opiskelemaan muuttaneille nuorille ja satunnaisille matkailijoille. E-mikkeliläisyys luo uusia verkkoyhteisöjä yhdistämällä samaan keskusteluun kuntalaisia, matkailijoita, kuntapäättäjiä, viranhaltijoita ja alueen järjes-

tötoimijoita. E-mikkeliläisyys ei ole sidottu vanhoihin vaikuttamisen rakenteisiin, vaan voi erilaisten kokeilujen kautta osallistaa kuntalaiset uudenlaiseen, avoimeen heitä koskevaan päätöksentekoon. Tavoitteenamme on, että mikkeliläiset ovat eturivissä kehittämässä kasvutarinamme kautta uutta kuntaa ja kuntalaisuutta. Eikä vain käsitteinä, vaan konkreettisena kokemuksena.

S

ujuv Mikro- ja kasvuyrit uutta t ark äjän yrittäjyyden Mikkeli een! Mikkelissä on vahvaa yritystoimintaa ja menestyviä yrityksiä, mutta yritykset voisivat menestyä vielä paremmin ja erityisesti yritysten kirjo voisi olla laajempi. Yritysten menestyminen on keskeinen tekijä Mikkelin kaupungin elinvoiman kasvattamisessa. YRITTÄJÄMYÖNTEINEN MIKKELI

Keskustan tavoite on, että yritystoimintaan liittyvät lupa- ja

Mikkelin maantieteellinen sijainti on hyvä. Työn fyysisen tekemisen luonteen muuttuessa hyvät yhteydet ovat entistä merkittävämpi tekijä, kun kaupunki kilpailee uusista yrityksistä ja uusista asukkaista. Haluamme vahvistaa kaupungin saavutettavuutta ja positiivista mainekuvaa parantamalla edelleen yritysten kannalta keskeisiä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä.

kaavoitusasiat ovat ennakoitavia ja sujuvat joutuisasti. Yrittäjille tulee olla helposti tarjolla asiantuntevaa palvelua ja neuvontaa.

HALUAMME RAKENTAA YRITTÄJÄMYÖNTEISTÄ MIKKELIÄ Yrittäjämyönteinen kaupunki haluaa ja pystyy palvelemaan sujuvasti etenkin mikro- ja pk-yrityksiä, jollaisia valtaosa mikkeliläisistä yrityksistä on.

MIKKELIN TULEE OMILLA HANKINNOILLAAN EDISTÄÄ PAIKALLISTA YRITYSTOIMINTAA Oiva esimerkki, miten Mikkeli voi tukea paikallisia yrityksiä omassa hankinnassaan, olisi lähi- ja luomuruuan käytön lisääminen tulevalla vaalikaudella. Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi haluamme lisätä kaupungin ja yrittäjien vuorovaikutusta sekä verkostoitumista. Meidän tulee vahvistaa myös kaupungin oman hankintatoimen osaamista.

TULEVAISUUTTA RAKENNETTAVA VAHVUUKSIIMME NOJATEN Meidän on rakennettava tulevaisuutta pitkäjänteisesti olemassa oleville vahvuuksillemme: Ruokaan, puhtaaseen veteen ja runsaisiin puuvaroihimme nojaten. Meidän tulee parantaa biotalouden, kuten maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä esimerkiksi sujuvoittamalla lupaprosesseja ja pitämällä huolta tieverkosta. Lisäksi haluamme edistää puuvarantojemme jalostusasteen nostamista. Puhdas luonto ja hyvä sijaintimme mahdollistavat myös matkailun edistämisen yhtenä keskeisenä uusien työpaikkojen synnyttäjänä.


ta n

VIISARI Mikkelin hyvinvointivastuu on ennaltaehkäisyä Vaarana on, että kireä taloustilanne houkuttaa tinkimään laadusta ja tarjoamaan vain välttämättömät viimesijaiset palvelut. Sote-uudistuksen jälkeen kuntiin jäävä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yksi uuden Mikkelin tärkeimmistä tehtävistä. Kun pahoinvointia, syrjäytymistä ja sairastavuutta ehkäisevät palvelut ovat kunnossa, ne tuottavat hyvinvointia. ENNAKOINTIIN ON INVESTOITAVA

Viisasta kuntapolitiikkaa on leikkausten sijaan investoida sosiaalisten ongelmien ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Sosiaalisilla investoinneilla voidaan tuntuvasti hillitä sosiaali- ja terveyspalvelujen menoja ja lisätä hyvinvointia taloudellisesti, eettisesti ja kestävästi. Ennaltaehkäisevät palvelut tuottavat terveyttä, työkykyä, hyvinvointia sekä mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. ONGELMAT ON TUNNISTETTAVA VARHAISESSA VAIHEESSA Keskitymme erityisesti siihen, että tunnistamme kuntalaisten huolet ja vaivat. Hyvinvoinnin edis-

tämisessä järjestöt ovat kaupunkiorganisaation tärkeimmät kumppanit, mikä tarkoittaa riittävien taloudellisten resurssien ja tuen kohdentamista kolmannen sektorin työhön. Emme voi kuntana jatkossakaan ulkoistaa itseämme hyvinvointivastuusta. Kuntalaisten hyvinvoinnin mahdollistaminen on selkeästi roolitettua kunnan ja maakunnan sote-alueen yhteistyötä.

”Ennaltaehkäisy on investointi – ei leikkauskohde”

SINULLA ON NYT VALTA MÄÄRÄTÄ SUUNTA JA VAUHTI

”Opetuksessa resurssien riittävyys ei ole itsestään selvyys”

Julistamme oppimisrauhan

Meidän on varmistettava laadukkaat edellytykset uusien opetussuunnitelmien toteuttamiselle Mikkelissä. Resurssien on oltava riittävät ja oppimiselle on annettava rauha – myös pienissä kyläkouluissa. Oppimisrauhalla tarkoitetaan terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä, jossa ei ole koululakkautusten toistuvaa uhkaa. RAUHA KUULUU KAIKILLE

Syksyllä 2016 voimaantulleet uudet opetussuunnitelmat mahdollistavat paljon. Monipuoliset oppimisympäristöt, laaja-alainen osaaminen ja paikallinen pedagoginen kehittäminen ovat tulevaisuuteen katsovia tavoitteita. Meidän on varmistettava Mikkelissä se, että peruskoulutuksessa ja toisella asteella on riittävät resurssit näiden opetussuunnitelmien toteuttamiseen. Koko valtakuntaa puhututtaneet koulurakennusten sisäilmaongelmat ovat arkipäivän vitsaus myös Mikkelissä. Valvonta on pettänyt pahasti

Onnellinen lapsi – koko perhe keskiössä Lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia tulee tukea heidän tarpeidensa edellyttämällä tavalla mahdollisimman varhain. Näin toimimalla voidaan ennalta ehkäistä ongelmien syntyminen, laajeneminen ja monimuotoistuminen. On huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksessa on turvallista sekä aikaa löytyy läsnäoloon ja kohtaamiseen. Huolenpito alkaa Mikkelin lähipalveluista. HYVÄÄ ELÄMÄÄ MEILLE KAIKILLE

Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisystä puhutaan paljon, mutta se jää silti budjettikeskusteluissa useimmiten paitsioon. Pidämme huolen, että nämä pullonkaulat nostetaan

Mikkelissä esille. Haluamme luoda sujuvia polkuja lapsille ja nuorille – missä koko perhe on keskiössä. Lapsille ja nuorille suunnattu varhainen tuki lisää hyvinvointia ja on taloudellisesti kannattavaa. Parhaimmillaan varhainen tuki on perheen ja sitä lähellä olevien ammattilaisten välistä yhteistyötä.

Perheitä autetaan ajoissa viemällä apu ruohonjuuritasolle – sinne missä arjen haasteet kohdataan ja tehdään näkyviksi. YKSIKÄÄN LAPSI EI SAA TIPAHTAA TURVAVERKON LÄPI Mikkelin tulee olla kunta, jossa vuonna 2020 yksikään lapsi ei tipahda turvaverkon läpi. Vastuu turvaverkosta on meillä kaikilla: vanhemmilla, naapureilla, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla sekä koulutuksen ammattilaisilla. KYLÄKOULUJA LAITETTU LIHOIKSI ILMAN ARVOKESKUSTELUA Kyläkoulujen lakkauttamisuhka on ollut Mikkelissä viime vuosina toistuvaa. Syitä on muun muassa keskittäminen isompiin

yksiköihin, talouden tiukkuus ja oppilasmäärien väheneminen. Lakkautusten säästöjä on ollut kuitenkin vaikea näyttää aukottomasti toteen. Keskusteluissa ja varsinkin päätöksenteossa kyläkoulujen vahvuudet ovat jääneet vähälle huomiolle. Koulujen lakkautuksien myötä katoaa suuri määrä sosiaalista pääomaa, mutta samalla vaikutetaan laajemminkin paikallisten asuinyhteisöjen kehittymisedellytyksiin. Meidän tulee turvata Mikkelissä terveelliset ja laadukkaat oppimis- sekä opetusympäristöt lähipalveluna sekä nykyisten kyläkoulujen toimintamahdollisuudet.

ja korjaustoimenpiteet eivät ole tuottaneet tulosta. Tähän on saatava uudella valtuustokaudella muutos. VARMISTAMME OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN MYÖS TULEVAISUUDESSA Etelä-Savon ammattiopistosta valmistuneista henkilöistä yli 80 % työllistyy maakunnan yrityksiin, mikä tekee oppilaitoksesta elintärkeän. Turvaamalla laadukkaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen, varmistamme osaavan työvoiman saatavuuden myös tulevaisuudessa.

KORKEAKOULUKAMPUKSEMME LUOVAT ALUEELLE UUTTA ELINVOIMAA Mikkeli on tällä hetkellä maakunnan ainut väestönkasvun kunta. Korkeakoulukampuksemme tuovat kaupunkiin paljon uusia asukkaita, uutta ajattelua ja kansainvälisyyttä sekä luovat alueelle uutta elinvoimaa. Biotalouteen, digitalisaatioon, paikalliskehitykseen, osuustoimintaan ja luomuun keskittyvät tutkimusorganisaatiomme tuovat Mikkeliin puolestaan ainutlaatuista ja kansainvälisestikin arvostettua tietotaitoa.

”Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut paikkansa”

Nuoren polku hyvään arkeen NUORISSA ON TULEVAISUUS

Mikkelissä on ennakkoluulottomasti lähdetty kehittämään saumatonta palveluketjua, Ohjaamo Olkkaria, missä nuori on keskiössä. Toiminnassa nuori osallistuu ja vaikuttaa itse aktiivisesti. Jatkuvuus on tärkeä osa onnistumista ja siitä huolehditaan jokaisen nuoren kohdalla erikseen. JOKAISELLE NUORELLE LÖYTYY POLKU MERKITYKSELLISEEN AMMATTIIN JA TYÖHÖN Mikkeli tarvitsee hyvinvoivia kuntalaisia ja osaavaa työvoimaa alueelleen. Haluamme olla vaikuttamassa siihen, että koulutusjärjestelmässä tullaan nykyistä paremmin huomioimaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeet. Opiskelijoille tulee

tarjota mukautettuja koulutusmahdollisuuksia. Nuori, jolla on esimerkiksi kirjoittamisen tai lukemisen haasteita, saisi tilanteeseensa sopeutetun ammatillisen koulutuksen. HUOMIOIDAAN NUORTEN ERILAISET TILANTEET JA TUETAAN HAASTEISSA Kouluissa kohdataan lapsia ja nuoria, joilla on moninaisia oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmia. Perhetilanteet saattavat olla haastavia. Ammattitaitoiset oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijät tukevat lapsia ja nuoria vaikeissa tilanteissa, sekä toimivat linkkinä muihin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa Mikkelissä tulee vahvistaa hyvällä yhteistyöllä Essoten kanssa.


VIISARI

Viihdytään urbaanisti Saimaan rannalla ja maaseutumaisesti Kuomiokosken kylällä Mikkelin vetovoima kumpuaa kylien, pitäjäntaajamien ja kaupunkikeskustan elinvoimasta, ollen erinomainen esimerkki luonnon ja kaupunkiasumisen toimivasta liitosta. Asuinympäristömme on valtakunnallisesti yksi Mikkelin keskeisimpiä vetovoimatekijöitä.

PANOSTETAAN VIIHTYMISEEN

Viime aikoina Mikkelin kaupungin asuinalueita on laajennettu Saimaan rantojen suuntaan ja vuoden 2017 Asuntomessut tuovat luonnon ja kaupunkiasumisen liiton uudella tavalla esille. Houkuttelevia tontteja tulee olla tarjolla kuntalaisille jatkossa kilpailukykyiseen hintaan. Rantarakentamista koskevan kaavoituksen tulee olla myös tulevaisuudessa ajan tasalla. KÄRKIHANKKEET TUOVAT MONIPUOLISIA VAIHTOEHTOJA ASUMISEEN Mikkelin Keskustan kärkihankkeita seuraavalla valtuustokaudella tulevat olemaan Satama-

lahden alueen kehittäminen sekä Ristiinan ja Visulahden pohjoispuolen kasvukäytävät. Visulahden pohjoispuolen alueelle aukeaa uusi mielenkiintoinen asumisvyöhyke nykyisen ja uuden vitostien väliin, mikä on sujuvasti saavutettavissa sekä etelän että pohjoisen suunnasta. Monipuoliset asuinympäristöt ja asumisvaihtoehdot ovat Mikkelin viihtyisyyden valttikortti. VIIHTYISYYS SYNTYY HUOMIOIMALLA ERILAISIA TARPEITA Mikkeliläisten ikääntyminen asettaa asumiselle uusia tarpeita. Tulevaisuudessa tarvitsemme erityisesti asuntoja, jotka ovat turvallisia ja esteet-

Suu säkkiä myöten Mikkelin keskustalaiset ovat olleet myötävaikuttamassa siihen, että kaupungin talous on kääntymässä parempaan suuntaan. Mikkelin Keskustan mielestä tasapainotuksen kannalta tärkeintä on se, että Mikkelin talousarviot ja investointisuunnitelmat laaditaan jatkossa tolkullisiksi. Tavoitteenamme tulevana valtuustokautena on kaupunkikonsernin velkaantumisen pysäyttäminen. TOLKKUA TALOUTEEN

Mikkelin kaupunkikonserniin kuuluu tällä hetkellä 23 toimivaa tytäryhtiötä, joista yhdeksän on kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiötä. Arvioidessamme koko kaupungin taloutta on meidän entistä paremmin huomioitava koko kaupunkikonsernin velkataakka sekä kaupungin ja sen tytäryhtiöiden velanhoitokyky.

UUDISTUKSIA ON JATKETTAVA KAUPUNKIORGANISAATION RAKENNEMUUTOKSEN JÄLKEENKIN Maakunta- ja sote-uudistusten muuttaessa kunnan tehtäviä on Mikkeli uudistanut organisaatiorakenteensa. Uudistusten myötä lautakuntarakenteessa ja luottamushenkilöpaikoissa on jo toteutettu tuntuva leikkaus.

Uudistuksia on jatkettava myös siten, että kaupungin henkilöstömitoitus saadaan uutta tilannetta vastaavalle tasolle.

tömiä. Asuinympäristön tulee olla viihtyisä: pihat ja kadut ovat hyvin hoidettuja sekä valaistuja ja kulkuyhteydet sujuvia. MIKKELIN JULKINEN LIIKENNE TARVITSEE KOKONAISVALTAISTA UUDISTAMISTA Linja-autojen vuorot eivät palvele riittävän hyvin kuntalaisia ja aikataulut ovat puutteellisesti esillä. Meidän tulee vahvistaa ja modernisoida julkisen liikenteen toimintaa siten, että palveluiden saavutettavuus, sujuvuus ja helppous nousevat keskeisiksi mittareiksi kustannustehokkuuden ja turvallisuuden rinnalle.

ous l a t atas on! o pain

VIISARI

SINULLA ON NYT VALTA MÄÄRÄTÄ SUUNTA JA VAUHTI

JULKAISIJA: Mikkelin Keskustan kunnallisjärjestö ry PÄÄTOIMITTAJA: Niina Kuuva TOIMITUSNEUVOSTO:

Pekka Ahonen Paula Autio Tiina Elkharam Taina Harmoinen Satu Hasanen Susanna Heikkonen Juha Heinikainen Aija Himanen Hannu Hulkkonen Fardina Hussaini Laura Hämäläinen Heli Hänninen Ville Hänninen Jyrki Härkönen Jari Jalkanen Elisa Jantunen Minna Juutila Markku Kakriainen Arja Karppinen Marja Kauppi Outi Kauria Matti Kiljunen Tuula Kohvakka Niina Koponen Seija Kuikka Niina Kuuva Heino Lipsanen Unto Marttinen Jaakko Matiskainen Heikki Nykänen Osku Nykänen Kirsi Olkkonen Antti Pakarinen Anni Panula-Ontto-Suuronen Keijo Partio Petri Pekonen Kirsi Pokkinen Liisa Pulliainen Hannu Pylvänäinen Risto Pöntinen Vesa Pöntinen Pekka Pöyry Ville Tapio Ronkanen Risto Rouhiainen Seija-Liisa Ruhanen Noora Ruuth Jari Sihvonen Keijo Siitari Leena Silvonen-Jokinen Vesa Sorasahi Arina Stolyarova Jaana Strandman Janne Strengell Eija Suutari-Piispa Janne Tarima Terhi Taskinen Sofia Tuisku Jaakko Väänänen Päivi Ylönen PAINOSMÄÄRÄ: 10.000 kpl SUUNNITTELU: Kixit Oy PAINOPAIKKA: Grano JAKELU: Kerrostalot, omakotitalot, rivitalot, solukämpät, piilopirtit – sekä kaikki muut kodit Mikkelin kunnan jokaisessa kolkassa Ristiinaa, Haukivuorea, Otavaa, Saksalaa, Tuppuralaa tai mitään muutakaan kylää unohtamatta.

Mikkelin Keskustan kuntavaalilehti Viisari  
Advertisement