249
RAHULAN SEUDUN MAAMIESSEURA, ALUEENA MIKKELIN MAALAISKUNNAN ITÄISET ALUEET Perustamisen aikoina yli 40 vuotta sitten todettiin viljelijöillä olevan oman arvon puutetta. Tämä lcirjattiin pöytäkirjaan Tertissä pidetyn kokouksen yhteydessä pidetyssä keskustelussa. Maanviljelysseuran toiminnanjohtajan Lauri Tolosen mukaan oman arvon
tunteen pitäisi parantua tiedon, taidon ja osaamisen sekä viljelijöiden välisen kanssakäymisen ja järjestäytyneen yhteistoiminnan myötä. Tähänlcin oli lääke olemassa. Perusteyhdistys, jolla on jo perinteitä, käytännön hiomaa kokemusta ja kokemusten myötä saatuja myönteisiä tuloksia. taan
Niinpä ajatus hyväksyttiin ja päätös Rahulan seudun maamiesseuran perustamisesta ja
toiminnan aloittamisesta tehtiin Tertin kartanossa Norolassa helmikuun toisena päivänä 1947. Perustajajäsenistä ei ole enää matkassarnme kovin monta, mutta mainitkaamme niiden henkilöiden nimet, jotka olivat yksimielisesti saattamassa alkuun yhdistystä, jonka toimintaa tässä tarkastelemme: Einari Laurila, Erklci Taslcinen, Toivo Taslcinen, Felix Relander, Martti Kirjalainen, Olavi Lotti, Eino Siiskonen, Kauko Kirjalainen, Erklci Rahikainen, Onni Siiskonen, Viljo Mikkanen, A. Pursiniemi, M. Pursiniemi, Eemil Kaasalainen, Pekka Pursiniemi, Aulis Hahl, Ville Pietiäinen, August Pekkanen, Otto Pölhö, llmari Pulkkinen, Lauri Siiskonen, Toivo Kekkonen, Veikko Heikkinen, Erkki Parklcinen, Eino Pölhö, Allan Puustell, Jere Jolcinen, Kauko Kirjalainen, Tauno Puhakka, Albin Räisänen, Niilo Valjakka, Vilho Pulklcinen, Olavi Pylkkänen, Arvo Pylkkänen ja Kalle Kärkkäinen.
Perustarnistilaisuudessa valittiin seuraava johtokunta: Veikko Kovanen, Niilo Valjakka, Erklci Taslcinen, Einari Laurila, Olavi Pylkkänen, Felix Relander, Esteri Kajakoski , Aili Pulklcinen ja Aura Sliskonen. Toiminta lähti käyntiin , ensin vähän kangerrellen, mutta sitten määrätietoisesti kehittyen ajoittain läänin parhaimpiin kuuluvaksi sekä joissalcin toimintamuodoissa koko valtakunnalle esimerklciä osoittavaksi kyläyhdistykseksi.
Toiminnan lähtökohtaa; koulutusta, kehittämistä ja yhteistoimintaa ei missään vaiheessa ole unohdettu. Vuotuisissa kokouksissa, isäntä- ja emäntäpäiviUä, esitelmätilaisuuksissa ja muissa kokoontumisissa käsiteltiin aina ajankohtaisia ja jäsenten tarpeita palvelevia
ammattia edistäviä ja viihtyvyyttä parantavia asioita. 40 vuotta kestäneen toiminnan ajalta voidaan muistiinpanoista poimia mm. seuraavia käsiteltyjä asioita: kalastus- , kalan käsittely ja kalakantojen lisääntymiseen vaikuttavat asiat
heinän, vehnän, perunan, vihannesten, sokerijuurikkaan, apilasiemenen viljely lajiketuntemus ja parhaan mahdollisen siemenen käyttö kasvinsuojelu ja tuholaistorjunta
peltokuvioiden parantaminen, kiveäminen, ojitus ja mudan ajo kallcitusta edistettiin erikoisten kampanjoiden avulla viljavuustutkimusten teon merlcitys ja tulosten tullcinta
kylvö- ja lannoitussuunnittelu, koko talouden suunnittelu laitumen hoito ja käyttö