150
Kuvassa ISK lehmll vuodelta 1925
August Taskisella oli Mikkelin kaupungissa Lähemäellä talo. Lasten käydessä kaupungissa oppikoulua, he pitivät sitä asuntonaan. Bertta Hartonen, joka kuului talon pitkäaikaisiin apulaisiin, oli heistä siellä huolehtimassa. Pitkään oli talossa myös ollut Evert Maaranen, joka ensin asui Ojatorpassa ja sitten myöhemmin lapsineen myös Lampilassa. Maijaja ViljoKantanenasuivat MetsoJan mökissä vuosina 1946-1968. Uusi asuinrakennus valmistui Metsolaan 1959. Vuonna 1928 oli Lampilan metsässä suuri savotta, 13.000 runkoa tukkeja ajettiin kaupungin rantaan. Tukkeja ajamassa oli 60 hevosta miehineen. Häpön torpassa asui Taavetti Valjakan leski Maria ja hän keitteli kahvia savottamiehille. Juvan pitäjän Kilpolan kylästä August Taskinen osti KaartiJa-nimisen tilan huhtikuun 24 päivänä 1928. KaartiJan pinta-ala oli tuolloin 242 ha ja kauppahinta 195.000 markkaa. Vuonna 1936 August antoi KaartiJan pojalleen Urholle. Juvan pitäjän Kailiumäen kylästä August Taskinen osti pojalleen Laurilie Kaihukallio RN:o 5:14 ja Kaukola RN:o 2:6 -nimiset tilat. Myyjinä olivat talollinen Viktor Pärnänen, opettajatar Amanda Pärnänen ja sairaanhoitajatar Ada Pärnänen. Kauppahinta oli tuolloin 550.000 markkaa ja kauppahinta on laadittu 18.8.1937. Vuonna 1939 rakennettiin uusi suuri kellarirakennus aivan tilalle johtavan tien varteen. Entinen kellari on Riihenmäellä ja on hyvässä kunnossa vieläkin. Miehet olivat kellaria rakentamassa, kun tuli kutsu sotaan lähtemisestä. Sodan aikana Lampilassa asui inkeriläisiä perheitä. Vanhan saunan takana oli heillä kasvamassa unikkoja. Unikon siemeniäjauhettuna he laittoivat pullataikinaan mausteeksi, samoin kuin täällä kardemummaa. Sodan jälkeen heidän oli palattava takaisin kotiseudulleen. Mikkelin Ensimmäisen Apteekin, om. Lauri Kaira, lääkevarasto oli sodan aikana vuosina 1939-1944 Lampilan aittarakennuksessa ja siellä ns. poikien aitassa.