Page 8

MODERNIN JÄLJILLÄ ESIKAUPUNKIALUEILLA Esikaupunkialueiden synty varsinaisten kaupunkien ulko-

sialan ja Tuskun liitokset. Suuressa esikaupunkiliitokses-

puolelle oli Suomessa tavanomainen ilmiö 1800−1900-lu-

sa vuonna 1931 kaupungin väkiluku lähes kaksinkertaistui.

kujen vaihteessa. Syy esikaupunkien syntyyn oli taloudelli-

Kaupungin kokonaispinta-ala kolminkertaistui, kun Emolan

nen – vähävaraisella väestöllä ei ollut mahdollisuutta ostaa

ja Lähemäen lisäksi kaupunkiin liitettiin Rokkala, Rouhia-

tontteja tai rakentaa kaupunkialueelle, jossa rakennusmää-

la, Urpola, Hauska, Paukkula, Peitsari, Saksala, Tuppurala,

räykset ja monet muut säännökset säätelivät rakentamista.

Kirjala, Lehmuskylä ja Siekkilä. 1930-luvulla Mikkelissä tee-

Kaupungit kuitenkin loivat työpaikkoja ja mahdollisuuksia

tettiin useita asemakaavoja, myös esikaupunkialueille. Kaa-

elannon hankkimiseen. Mikkelin rajojen ulkopuolelle syn-

voittajana toimi Viipurin asemakaava-arkkitehti Otto-Iivari

tyi 1800-luvun lopussa kaksi esikaupunkialuetta, Lähemäki

Meurmann (1890−1994), jonka käden jälki näkyy vahvana

ja Emola, jotka liitettiin vuoden 1931 esikaupunkiliitokses-

Mikkelin rakennetussa ympäristössä.

sa kaupunkiin. Lähemäellä asutus mukaili vanhan maantien

6

Alueinventoinnin kohteiksi valittiin Lähemäki ja Tuppu-

(Suuri Savontie, Juvantie) vartta ja laajeni Paukkulan mail-

rala. Toinen Mikkelin vanhoista esikaupunkialueista, Emola,

le Saksalan ja Tuppuralan sahojen työläisten asuinalueina.

on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäris-

Rouhialan kartanon mailla Hauskan kylässä oli puolestaan

töjen luettelossa (RKY 2009). Vuonna 2005 alueelle val-

vuonna 1896 jo 233 asukasta, joista 65:llä oli oma talo. Rou-

mistui kulttuuriympäristöohjelma ja rakennustapaohjeet,

hialan omistaja oli vuokrannut pieniä tontteja halukkaille.

joten tietoa alueesta oli jo olemassa. Lähemäen kiinnosta-

Rakentamista ei säädelty mitenkään. Emolan vanhin raken-

vuuteen vaikutti sen maantievarsiasutuksen ja esikaupun-

nuskanta on ns. mäkirakentamista eli rakennukset sijoitet-

kihistorian lisäksi Meurmanin kaava: mitä vanhasta on näh-

tiin maaston mukaisesti mäen rinteille. Esikaupunkialueel-

tävissä? Mikkelin kaupunginarkkitehti Eero Jokilehto laati

la oli suuria puutteita koulu- ja asunto-olosuhteissa sekä

alueelle jo vuonna 1947 uuden kaavan, jonka pohjalta ra-

terveydenhuollossa ja palosuojelussa. Esikaupunkialueiden

kennettiin laajat rintamamiestaloalueet.

liittämistä kaupunkiin pohdittiin ensimmäisen kerran vuon-

Toiseksi, ikään kuin esikaupunkeja edustavaksi kohteek-

na 1909, mutta tuolloin sitä ei vielä pidetty tarpeellisena.

si valittiin Tuppurala. Sinne syntyi Tuppuralan sahan myö-

Vuonna 1923 lainsäädäntöä muutettiin siten, ettei kaupun-

tä 1800−1900-lukujen vaihteessa työläisasutusta ja tiivis-

gin tarvinnut enää omistaa siihen kuuluvaa maa-aluetta.

tä rakennetta. Tuppuralan niemen päässä oli 1800-luvun

Näin liitettävää maa-aluetta ei tarvitsisi ostaa kaupungil-

lopulla syntynyt pieni huvilayhdyskunta. Modernin jäljillä

le. 1920-luvun puolivälissä Mikkelin maalaiskunta jätti val-

-näkökulmasta asuinrakentaminen alkoi myöhemmin kuin

tioneuvostolle esityksen esikaupunkialueiden liittämisestä

Lähemäellä, 1960−70-luvuilla. Alueelle syntyi Mikkelin en-

Mikkeliin.

simmäinen metsälähiö, Pohjankaaren kerrostalot 1960-lu-

Ensimmäisenä alueliitoksena toteutui vuonna 1925 Pur-

LÄHEMÄKI

Esikaupunki maantien varrella JOHDANTO Lähemäki on Mikkelin yhdeksäs kaupunginosa. Se rajautuu etelässä 5-tiehen, lännessä Saksalan rantaan ja idässä Kärpänkujaan ja Oravinkatuun. Juvantien pohjoispuolella Lähemäen ja Peitsarin kaupunginosien raja kulkee virallisesti Dunckerinkadulta, Tyrnikadun kautta Peitsarinkoulun takaa päätyen Juvantiehen. Näin ollen Peitsarin koulu ja Peitsarinkuja sijaitsevat Lähemäen puolella. Alueen eteläosassa on ollut ennen Paukkulanlampi, sittemmin Ratinlampi, joka nykyään on enää kosteikkoa. Alueen laajuus tarjosi inventointityölle haasteita. Kau-

vun lopulla.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement